Maanmuuttoministeri Astrid Thors on tilannut Homma ry:ltä vertailun perheenyhdistämiseen liittyvistä eduista eri maissa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,28563.0.html
QuoteEduskunta haluaa hallitukselta laajan selvityksen maahanmuuttajien perheenyhdistämisistä. Hallintovaliokuntaa kiinnostaa, millaiset ovat yhdistämiseen liittyvät edut Suomessa verrattuna muihin EU-maihin ja pohjoismaihin.
Onko Suomen säännöksissä jotakin, joka on vetämässä turvapaikanhakijoita erityisesti Suomeen?
QuoteSelvityspyyntö ärsyttää Thorsia. "Ei ministeriö ole mikään tutkimuslaitos, ei meillä tällaiseen ole resursseja. Jos tällaisen haluaa, sen voisi tilata muualta", Thors sanoi
Laittakaa tähän ketjuun tietoa eri maiden perheenyhdistämiskäytännöistä lähdeviitteineen.Roopelta:
QuoteJos jostain löytäisi jonkin toisen maan tekemän vertailun...
Yksittäisiä tietoja löytynee esimerkiksi lakiesitysten perusteluista, sisäasiainministeriön aiemmista selvityksistä ja Euroopan muuttoliikeverkoston raporteista ja kyselyistä.
http://emn.fi/
Tietoa etsiessä voi olla hyötyä tästä EMN:n maahanmuuton monikielisanastosta:
European Migration Network - ASYLUM AND MIGRATION GLOSSARY
http://emn.fi/files/179/EMN_GLOSSARY_Publication_Version_January_2010.pdf
Lähestyisin asiaa kahdesta suunnasta.
Kaiken perustana on EU-direktiivi perheenyhdistämisistä. Pitäisi purkaa selkokielelle, mitkä ovat sen minimivaatimukset. Etenkin jako varsinaisten pakolaisten ja toissijaista suojelua saavien välillä kiinnostaa. Miten direktiivi tai muut sopimukset tekevät jaon eri statuksen saaneiden välillä?
Toisaalta voisi selvittää, mitä poikkeamia muilta mailta jo löytyy Suomen käytäntöihin verrattuna. Pitää kuitenkin muistaa, että jotkut maat ovat voineet neuvotella itselleen aikoinaan eri ehdot (Irlanti, Iso-Britannia, Tanska), jotkut eivät kuulu EU:hun (Norja, Sveitsi) ja joitain rajoituksia ei ole tarvinnut ottaa käyttöön, jos maan laki on ollut direktiivin täytäntöönpanohetkellä tietynlainen (esim. alaikäisen määritelmä perheenyhdistämisissä 15/18 vuotta).
LähteitäKyselyn tulokset Euroopan perheenyhdistämiskäytännöistä Euroopan maissa:
EMN: Ad-Hoc Query on asylum seekers' family reunification (http://www.emn.fi/files/43/FI_Ad_Hoc_Compilation12022009_2_valitetty_Suomessa_Itavallan_vastaus_mukana_.pdf)
Quote1. Background Information
Questions concerning family reunification of beneficiaries of international protection (in the framework of family reunification directive
2003/86/EC)
Detailed question(s)
What is Your policy towards asylum seekers granted with asylum/subsidiary protection lodging an application for family reunification?
- Are there any restrictions regarding the right to apply for family reunification?
- If some restrictions exist, under what conditions do they apply? (eg. is the right for family reunification dependent on language skills, time of
residence, applicant's age, other?)
- Which categories of persons would fall within the definition of family member?
Kyselyn tulokset perheenyhdistämiskulujen maksamisesta Euroopan maissa:
Ad-Hoc Query on Travel costs of persons with international protection status and their family members (http://emn.ypes.gr/media/16835/travel%20costs%20of%20international%20protection%20status%20holders%20and%20their%20family%20members.pdf)
Quote1. Background Information
The Finnish Ministry of Interior's Migration Department is currently conducting an overview of all the costs involved in the reception of quota
refugees and asylum seekers who have been granted international protection status. The responsibility for these matters have been transferred to this
entity in connection with the recent reorganisation of the migration administration. The Migration Department would like to utilise this EMN Ad hoc
question to assess how the present Finnish practice of the state covering the travel costs of international protection status holders and their family
members compares with other EU Member States.
Query
1. If your Member State is involved in the annual resettlement programme of refugees through the quota refugee arrangement with UNHCR, does your government pay, either totally or in part, for the accepted quota refugees' travel expenses to your Member State as the country of resettlement? In subsequent family reunification cases, does your government also cover the travel costs of the family members of the quota refugees resettled in your Member State?
2. Does your government cover the travel costs from the country of origin to your Member State in the family reunification cases of those asylum seekers, who have been granted residence permit in your Member State based on international protection need outside the quota refugee system, i.e. they have been granted either the Geneva convention refugee status or some other subsidiary protection status? Please specify which protection categories qualify for family reunification travel costs being covered by the state and which ones do not.
Vertailu yhdeksän Euroopan maan perheenyhdistämiskäytännöistä:
Family Reunification
produced by the
European Migration Network
January 2008 (http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/immigration/studies/docs/emn_family_reunification_synthesis_report_jan08.pdf)
Quote
This EMN Synthesis Report aims to summarise and compare, within a European perspective, the findings from nine National Contact Points (Austria, Estonia, Germany, Greece, Latvia, Romania, Sweden, Netherlands and the United Kingdom) of the European Migration Network (EMN), on family reunification.
In keeping with the EMN's objective, the purpose of this study was to improve the understanding of family reunification within the EU in order to support, in particular, policy-makers concerned with any possible further development of this form of legal migration. It also, to the extent possible, identifies incoherencies in the implementation of Directive 2003/86/EC on Family Reunification. An overview of the available statistical data, given in more detail in each Country Study produced by the participating EMN National Contact Points (NCPs), is also presented.
EU:n perheenyhdistämisdirektiivistä:
European Comission: The right of family reunification for third-country nationals recognised by a Directive (http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/immigration/family/fsj_immigration_family_en.htm)
QuoteThis Directive does not apply in the United Kingdom, Ireland or Denmark.
Sisäasiainministeriö: Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan - Kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D71589287E4A2A63C22575D90031CC32/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf.pdf)(2009)
QuoteRuotsissa kasvattilapsiongelma tunnetaan, mutta siellä ei toistaiseksi ole tehty erityisiä linjauksia siitä, millaisia päätöksiä kasvattilapsille tehdään. Tanskassa ja Norjassa suurta kasvattilapsi-ilmiötä ei tunneta. Ruotsin ja Norjan ulkomaalaislaissa ei ole säännöksiä kasvattilapsista. Tanskan ulkomaalaislain mukaan kasvattilapselle voidaan myöntää oleskelulupa, jos maassa oleskelevalla kasvatusvanhemmalla on riittävä toimeentulo.
QuoteKaikissa Pohjoismaissa väärien tietojen antaminen voi johtaa oleskelulupahakemuksen hylkäämiseen. Tanskaa lukuun ottamatta laeista ei kuitenkaan ilmene, koskevatko säännökset vain oleskeluluvan hakijaa itseään vai otetaanko huomioon myös perheenkokoajan aiemmin antamat väärät tiedot. Tanskassa perhesuhteita koskevien väärien tietojen antamisesta voidaan rangaista ja seuraamukset voivat kohdistua myös perheenkokoajaan.
QuoteKotouttamislain uudistamisen yhteydessä selvitetään perheenyhdistämistä koskevien matka-, ynnä muiden kustannusten korvaaminen.
QuoteEU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaan pakolaisen oikeutta perheenyhdistämiseen voidaan rajoittaa koskemaan vain perhesuhteita, jotka ovat syntyneet ennen perheenkokoajan maahantuloa. Useissa Euroopan maissa poikkeaminen normaaleista oleskeluluvan myöntämiseksi asetetuista toimeentulo- ja muista vaatimuksista edellyttää, että perhe on perustettu jo ennen maahantuloa. Pohjoismaiset käytännöt toimeentuloedellytyksistä vaihtelevat. Ruotsissa ei ainoana Pohjoismaana ole lainkaan toimeentuloedellytystä. Norjassa toimeentuloedellytys ei koske kansainvälistä suojelua saanutta henkilöä, jos perhe on perustettu jo ennen maahantuloa. Tanskassa perheenkokoajalla tulee olla riittävä toimeentulo ja tarpeeksi tilava asunto. Toimeentuloedellytys koskee siellä yleensä myös kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, mutta poikkeuksia voidaan tehdä esimerkiksi lapsen edun vuoksi.
QuoteUlkomaalaislakia tulee muuttaa siten, että oleskeluluvan hakeminen perhesiteen perusteella toissijaisen, humanitaarisen ja tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen henkilön perheenjäsenelle edellyttäisi, että perheenkokoaja olisi asunut Suomessa vähintään yhden vuoden oleskeluluvalla. Pakolaiselta ei tätä asumisaikaa edellyttäisi, jos perhe on perustettu jo ennen Suomeen tuloa. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskaudella 2009.
Useat Euroopan maat soveltavat suotuisampia perheenyhdistämissäännöksiä ainoastaan pakolaisaseman saaneiden perheenjäseniin, kun pakolaisen perhe on perustettu ennen maahantuloa. Esimerkiksi Norjan hallitus on vastikään ehdottanut, että humanitaaristen syiden perusteella oleskeluluvan saaneille taattaisiin perheenyhdistämismahdollisuus vasta neljän vuoden koulutus- tai työkokemuksen jälkeen. Sama koskisi myös pakolaisia, kuitenkin vain kun on kysymys uudesta perhesiteestä. Tanskassa edellytetään, että perheenkokoajalla on ollut pysyvä oleskelulupa kolmen vuoden ajan, mikä ei kuitenkaan koske pakolaisia eikä suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneita. Ruotsissa edellytetään kaikissa eri perheenyhdistämistapauksissa, että perheenkokoajalle on myönnetty vähintään vuoden pituinen oleskelulupa.
QuoteSuomessa ei ole tilastollisesti eritelty sitä, miten paljon oleskelulupia perhesiteen perusteella myönnetään kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perheenjäsenille. Suuntaa-antavia tietoja voidaan saada vain välillisesti tarkastelemalla sitä, minkä maiden kansalaiset jättävät yhtäältä eniten turvapaikkahakemuksia ja toisaalta eniten perhesidehakemuksia. Tilastointia on kehitettävä tältä osin. Muista Pohjoismaista mainittuja tilastotietoja on saatavissa.
QuoteRuotsissa perhesiteen perusteella oleskelulupaa hakeneiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kasvu johtuu osittain lisääntyneistä turvapaikanhakijamääristä. Ruotsin perheenyhdistämispolitiikan arvellaan olevan yksi turvapaikanhakijoiden vetotekijänä.
QuoteRuotsissa ei viranomaisten mukaan ole asetettu toimeentuloedellytyksiä perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien kohdalla millekään hakijaryhmälle, vaikka sitä viime aikoina onkin harkittu. Eikä Ruotsin ulkomaalaislaissa siten ole perheenyhdistämisten osalta juuri mitään eroja pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten välillä. Hakijan itsensä, ei perheenkokoajan, tulee aina jättää hakemus. Oleskelulupaa tulee pääasiallisesti hakea jo kotimaassa.
QuoteSuomea ja Ruotsia sitovan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaan perheenjäseniä ovat alaikäiset lapset, joiden on oltava asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuorempia ja naimattomia. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että alaikäinen lapsi on alle 15 -vuotias hakemuksen jättöhetkellä, mutta tämä edellyttää, että asianomaisessa jäsenvaltiossa on ollut tällainen lainsäädäntö jo direktiivin täytäntöönpanopäivänä. Näin ollen esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät voi enää laskea lapsen ikärajaa pakolaisten osalta. Lapsen ikäraja on molemmissa maissa 18 vuotta. Alhaisemman ikärajan edellytys voisi kuitenkin olla mahdollinen sellaisissa tapauksissa, joissa perheenkokoaja on saanut oleskelunluvan tilapäisen suojelun tai toissijaisen suojelun perusteella kansainvälisten velvoitteiden, kansallisen lainsäädännön tai jäsenvaltioiden käytännön mukaisesti, sillä heihin direktiiviä ei sovelleta.
MTV3: Suomi avokätinen perhettään yhdistäville (http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/01/mtv3-suomi-avokatinen-perhettaan.html) 26.1.2010
MTV3: Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa jopa 20 perheenjäsenelleen (http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/01/mtv3-turvapaikanhakijat-hakevat.html) 27.1.2010