QuoteKansainvälinen osaaminen ei kelpaa Kainuussa
Kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelupaikan saamisen kynnyskysymykseksi nousee usein suomen kielen osaaminen. Kielitaito nostetaan kansainvälisen osaamisen edelle.
– Mitä hyötyä on olla kansainvälinen yritys, jos kaikilta työntekijöiltä vaaditaan suomen kielen taito, kenialainen Dorothy Gogo ihmettelee.
Gogo ei ole vielä löytänyt harjoittelupaikkaa. Kenialainen Erick Omil on samassa tilanteessa.
Nyt heidän opintonsa viivästyvät. Työharjoittelu olisi pitänyt aloittaa tammikuussa.
– Olemme käymässä epätoivoiseksi, Omil kertoo Gogon nyökytellessä vieressä.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa tilanteeseen on reagoitu. Viime vuoden elokuussa käynnistyi hanke, jonka tarkoituksena on helpottaa kansainvälisiä opiskelijoita saamaan harjoittelupaikka.
Tuovat uusia ideoita
Hankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
Myös kenialaisten opiskelijoiden mielestä heillä olisi paljon annettavaa yrityksille. He voisivat tuoda yrityksiin uutta näkökulmaa ja monikulttuurista osaamista.
– Yritysten pitäisi olla nykyistä joustavampia, Erick Omil sanoo.
Pelkona on, että kansainvälinen osaaminen ei jää Kainuuseen.
– Haluaisin olla osa Suomen ja Kainuun taloudellista kehitystä, mutta mikäli valmistuttuani en saa työtä täältä, joudun lähtemään muualle, Omil sanoo.
– Miksi minä jäisin tänne, jos ainut työ mihin minut kelpuutetaan on siivooja?
Kainuun Sanomat (http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194642923447/artikkeli/kansainvalinen+osaaminen+ei+kelpaa+kainuussa.html)
Ja kun niitä hajoittelupaikkoja ei tahdo saada suomalaisetkaan, jotka osaavat kielen. Sitäpaitsi palvelualoilla kielen osaaminen on melko tärkeää, sillä ei se yli viisikymmentä vuotta Kainuussa asunut asiakas välttämättä ymmärrä sitä monikulttuurista rikkautta, vaan arvostaa, että asia hoituu sujuvasti. Kainuulaiset yritykset kun valitettavan vähän asioivat afrikkalaisten toimeksiantajien kanssa, missä tämä afrikkalainen tuntemus voisi jotenkin hyödyttää. Esimerkiksi venäläisten kanssa asioidessa afrikkalainen monikulttuurisuus ei ole ainakaan etu.
Mikäli suomen kielen taitamattomuus tuo uusia ideoita, mielipiteitä, näkökulmia ja monikulttuurista osaamista, niin miksi yritykset jättävät nämä edut käyttämättä? Miksi ainoat henkilöt, jotka tuota samaa liirumlaarumia jaksavat suoltaa ulos, ovat jotkut saatanan monikulttuuriprojektipäälliköt? Mikseivät he ikinä vaivaudu perustelemaan yhtäkään kliseistä lausetta, jonka he suustaan päästävät? Paljon kysymyksiä, jotka jäävät ikuisiksi mysteereiksi...
Minusta on jotenkin kuvaavaa että siinä artikkelissa ei sanota mitä muuta ne opiskelijat osavat tai opiskelevat, paitsi kansainvälisyyttä ja monikulttuurista osaamista.
Ja tästä tuleekin mieleen: sen jälkeen kun tulin Suomeen olen monta kertaa kuullut miten suosittu olen/tulen olemaan ja kuinka helposti varmaan saan töitä kun olen asunut niin monessa eri paikoissa ja nähnyt maalimaa ja mulla on niin paljon kansainvälistä osaamista. Yksikään työnantaja ei kuitenkaan ole vielä ehdottanut maksaa mulle yhtään mitään mistään kansainvälisestä osaamisesta: kaikki haluavat maksaa vain kaikenlaisista ohjelmointitaidoista yms. Ehkä se kansainvälinen osaaminen onkin yliarvostettua.
Oi voi. Toivottavasti kenialaiset eivät lakkaa tulemasta Kainuuseen koulutettaviksi.
Quote from: Iloveallpeople on 10.05.2010, 12:24:28
Tuovat uusia ideoita
Ja ainakin Kiinalaisten tapauksessa myös vievät niitä.
Tuleeko minustakin kansainvälinen osaaja jos opiskelen Kajaanin ammattikorkeakoulussa?
Toisaalta syytä on varmasti kouluissakin. Suomalaisia ammattikorkeakouluja mainostetaan ulkomaisille opiskelijoille aivan utopistisilla mainoslauseilla. Englanninkielisessä nimessä kun vielä melkein jokaisella ammattikorkeakoululla löytyy sana university (Kajaani University of Applied Sciences) ja englanninkieliset tutkinnot(englanninkielinen tradenomikoulutus, Degree Programme in International Business) kuulostavat todella merkittäviltä, niin helposti voi opiskelija saada kuvan, että hän edustaa huippuosaamista.
Eli se että on onnistunut siirtymään jostain muusta maasta Suomeen lasketaan "kansainväliseksi osaamiseksi"? En keksi mitä muutakaan se voisi tarkottaa, sillä opiskelijoilla tuskin on ennalta kovin syvää käytännön osaamista opiskelemastaan alasta.
Quote from: Iloveallpeople on 10.05.2010, 13:06:07
Toisaalta syytä on varmasti kouluissakin. Suomalaisia ammattikorkeakouluja mainostetaan ulkomaisille opiskelijoille aivan utopistisilla mainoslauseilla. Englanninkielisessä nimessä kun vielä melkein jokaisella ammattikorkeakoululla löytyy sana university (Kajaani University of Applied Sciences) ja englanninkieliset tutkinnot(englanninkielinen tradenomikoulutus, Degree Programme in International Business) kuulostavat todella merkittäviltä, niin helposti voi opiskelija saada kuvan, että hän edustaa huippuosaamista.
Suurempi ongelma on ettei tulijoita informoida Suomen infernaalisesta nuorisotyöttömyydestä. Jokaiseen paikkaan hakee vähintään tusinoittain, usein sadoittain, samat tai paremmat kompetenssit omaavia henkilöitä. "Kansainvälinen osaaminen" ei kumoa sitä faktaa että tässä maassa kysyntä ei vastaa tarjontaa.
Quote
Hankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
Myös kenialaisten opiskelijoiden mielestä heillä olisi paljon annettavaa yrityksille. He voisivat tuoda yrityksiin uutta näkökulmaa ja monikulttuurista osaamista.
Mitä on tämä monikulttuurinen osaaminen? Mitä Keniassa voidaan opettaa niin ainutlaatuisella tavalla, että yritysten kannattaisi ehdottomasti palkata näitä ulkomaisia opiskelijoita ennen kuin suomalaisia?
Uutta näkökulmaa ja kansainvälistä osaamista. Siinä taas yksi perustelematon ja faktapohjaa vailla oleva mokutus. Sisältöarvoltaan samaa luokkaa kuin: "Monikulttuurisuus on rikkaus".
Quote
Pelkona on, että kansainvälinen osaaminen ei jää Kainuuseen.
Minua lähinnä pelottaisi että ylipäätään tuottava elinkeinotoiminta siirtyy halpatyövoiman luvattuihin maihin. Enkä jaksa uskoa, että tämä trendi käännetään palkkaamalla amk-tason kenialaisia.
Pentin Rauta&Ristikko Oy:n on nyt vain kertakaikkiaan uskottava että sen lisäksi että rakenneosan täytyy olla mittatarkka ja luja, niin sen täytyy olla myös kansainvälinen ja värikäs.
Kajaanin amk:ssa voi opiskella kansainvälisessä- eli englanninkielisessä koulutuksessa businesta ja tourismia. Suomenkielisillä linjoilla on opintoja samoilla aloilla (kertoo nettisivut).
Pääkaupunkiseudulla on amk-opiskelijoilla ongelmia harjoittelupaikkojen kanssa, koska kaikki amk:t ja niiden kaikki linjat (suomenkieliset ja kansainväliset) etenevät samaa tahtia ja kaikki opiskelijat tarvitsevat harjoittelupaikan juuri samaan aikaan.
Kainuussakin kannattaisi nyt palkata konsultti, joka tutkii, miksi harjoittelupaikkoja on vaikea löytää. Sen jälkeen pitää palkata suunnittelija ja projektikoordinaattori, jotka suunnittelevat ja koordinoivat opetusta niin, että harjoittelua on eri aikaan eri ryhmillä, jolloin harjoittelupaikkoja on tasaisemmin tarjolla.
Tai ehkä odotetaan, että tulee Se Ulkomaalainen, joka näkee tämän asian ja kertoo sen suurena innovaationa ja opiskelun kehityksenä.
Suomalaiset ammattikorkeakoulut "lakkasivat kiinnostamasta" etenkin afrikkalaisia hakijoita sen jälkeen, kun heidän piti toimittaa todistus englannin kielen taidostaan. Mutta ei hyvälläkään englannin kielen taidolla välttämättä välttämättä pärjää ensimmäisessä harjoittelupaikassa, kun pitäisi pystyä kommunikoimaan kaikkien työntekijöiden kanssa.
Kielitaidottomalla AMK-opiskelijalla harvemmin on sellaista osaamista, jota kannattaisi erityisesti houkutella. Hänen pitää itse osoittaa olevansa erityisen haluttava.
YLE Kainuu: Ammattikorkea ei enää houkuta afrikkalaisia (http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/03/ammattikorkea_ei_enaa_houkuta_afrikkalaisia_1552722.html) 23.3.2010
Kevennys:
QuoteUlkomaalaiset työntekijät tervetuloa! -kiertueen aikataulu (http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=30584)
9.1.2007 Kajaani
Paikka:
Kaukametsä, Kouta-Sali, Koskikatu 2-4, 87100 Kajaani
Aika:
9. tammikuuta klo 13.00-16.00
Ohjelma:
13.00-13.30 Kahvitarjoilu
Alkupuheenvuoro: Neuvottelupäällikkö Heikki Saipio, Kunnallinen työmarkkinalaitos (työnantajakeskusjärjestöt)
Asiantuntijapuheenvuoro: Erikoissuunnittelija Juha Puranen, Kainuun TE-keskus
Työpaikkaesimerkki: Leena Keränen ja Minna Haverinen, Mamselli
Keskustelua
Tilaisuuden päätös: Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, Tehy (palkansaajakeskusjärjestöt)
Suomen koululaitos on (vielä) maailman huipputasoa. Meille myös väitetään että kaikki ovat samanarvoisia. Väite että joku random kenialainen pystymetsästä olisi taidoiltaan millään havaittavalla ja mitattavalla tavalla oletusarvoisesti suomalaista opiskelijaa parempi on puhdasta antisuomalaisuutta, rasismia.
Kansainvälisyyden palvominen on kaikuja Kekkoslovakian ajalta. Nykyään touhu on turismin glorifiointia. Edes kielitaito ei tee enää autuaaksi itsessään. Ennen olit herra kun oli ylioppilaslakki. Nykyään muka jos olet lusinut jonkun kurssin toisen valtion alueella. Big deal. Ulkomaalaisiakin näkyy jo täälläkin, paikoin riesaksi.
Ainoat joille kainuunkenialaisilla on jotain annettavaa on pöhöttynyt AMK-verkosto ja sitä lypsävät henkilöt.
Itse vaan ihmettelen, että minkälaista kansainvälistä osaamista kainuussa alun alkaen tarvitaan. Maakuntana kainuu on kuolemassa, hitaasti mutta varmasti. Muuttotappio on selviö melkein joka kunnassa, ja mikä pahinta, suurin osa pois muuttajista on nuoria. Olen itse opiskellut nuorena vuoden kajaanissa, ja kun jossain tapahtumassa mietittiin mitä pitäisi tehdä kun kainuu tyhjeenee, tuli vastaus jostain takapenkistä: "Viimeinen joka lähtee, sammuttaa valot!" Ainoa, joka käsittääkseni Kainuussa tällä hetkellä vetää, on matkailu. Ja tämäkin venäjältä. Joten ihmettelen todella paljon, mitä annettavaa kenialaisilla opiskelijoilla on. Monikulttuurin ja kansainvälisyyden lisäksi.
Mitä helvetin "kansainvälistä osaamista"?
Jos tunnet esim. Kiinalaista business-kulttuuria on se lisäarvo.
Jos osaat esim. koodata C++ on se lisäarvo.
Kansainvälinen osaaminen ei tarkoita mitään. Se on liian laaja käsite.
Tollaisen jargonin läpi näkeminen on erittäin helppoa.
Lukekaapa joskus hieman IT-alan tuotteiden prosareita.. Varsinkin suomennettuja sellaisia :D
Erittäin harvalla "pakolaisella" on mitään lisäarvoa työllistymiseensä Suomessa.
Asiahan on tietysti päinvastoin.
Itse en kyllä palkkaisi ikinä harjoittavaa muslimia. Olkoot meriitit mitä tahansa.
Quote from: Iloveallpeople on 10.05.2010, 12:24:28
QuoteKansainvälinen osaaminen ei kelpaa Kainuussa
Tuovat uusia ideoita
...ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
...He voisivat tuoda yrityksiin uutta näkökulmaa ja monikulttuurista osaamista.
...Pelkona on, että kansainvälinen osaaminen ei jää Kainuuseen.
Ensinnäkin ihmettelen, etteikö uusia mielipiteitä ja ideoita voi tulla muilta kuin ulkomailta saapuneilta opiskelijoilta. Ylipäätään uusien ihmisten tulo organisaatioon tuo sinne uusia ideoita ja mielipiteitä ja ne ovat luonnollisesti rikkauksia yrityksille. Sillä ei ole väliä mistä ihmiset tulevat. Vai onko tässä kysymys nyt siitä, että ulkomailta tulleiden opiskelijoiden tuomat rikkaudet olisivat kultaa kun suomalaisten vain hopeaa? Vaikea uskoa kyllä tuollaista.
Oudoksuttaa myös tuo "monikulttuurinen osaaminen". Voisin ymmärtää, että sillä tarkoitetaan parempaa kykyä selviytyä kansainvälisillä markkinoilla, joissa kaupankäynnin osapuolet (kumppanit, asiakkaat) edustavat toisenlaista kulttuuria. Tälloin on hyväksi, jos siitä on kokemusta. Vielä enemmän yritykselle olisi etua siitä, monikulttuurinen osaaja pääsisi tekemisiin suoraan oman maansa/kulttuurinsa kanssa, jossa osaaminen on luontaista. Kenialaisten kanssa kauppaa taidetaan käydä häviävän pieni määrä.
Toinen vaihtoehto on, että "monikulttuurinen osaaminen" on sitä, että toisista kulttuurista tulevat toisivat yritykseen omista kulttuureistaan mukanaan ns. parhaita käytäntöjä. Näin yritys voisi tehostaa toimintaansa ja tehdä uusia markkina-avauksia hyväksi koetuilla keinoilla. Edellytys onnistumiselle on tietysti se, että osaajalla on antaa näyttöä siitä, että käytänteet toimivat edes hänen omassa kulttuurissaan. En tiedä olisiko kenialaisilla tuoda jotain tälläisia hyviä toimintatapoja yritys- ja työntekokulttuuristaan.
Ehkä tuo viimeiseksi kuulutettu termi "kansainvälinen osaaminen" olisi eniten sitä mitä yrityksissä oikeasti tarvitaan. Tätä osaamista voi olla kyllä suomalaisillakin ja kaiken lisäksi oman suomalaisen kulttuurin tuntemuksen lisäksi. Ollaan esimerkiksi asuttu, opiskeltu tai työskennelty toisessa maassa ja osataan kohdemaan tai markkina-alueen kieli hyvin. On näyttöä siitä, että pärjätään toisissa maissa muutenkin kuin lomamatkalla. Tunnetaan myös tapoja, kulttuuria ja ajattelumalleja. Ne ovat tärkeitä. Ainakin näitä on itseltä työhaastatteluissa kysytty.
Maalaisjärjellä ajatellen parasta hyötyä artikkelin kenialaisista opiskelijoista saisi kenialaiset yritykset. Siis erityisesti mikäli ne pyrkisivät kauppakumppaneiksi suomalaisten yritysten kanssa tai muutoin suomalaisille markkinoille. Kenialaiset yritykset voisivat viedä mukanaan lisäksi mahdollisia suomalaisia parhaita käytänteitä kenialaisiin yrityksiin. Myös ne suomalaiset yritykset, joilla markkina-alue on tai voisi tulevaisuudessa olla Kenia, pystyisivät hyötymään. Näitä taitaa vain olla kovin vähän.
QuoteKansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelupaikan saamisen kynnyskysymykseksi nousee usein suomen kielen osaaminen. Kielitaito nostetaan kansainvälisen osaamisen edelle.
Ainoa artikkelissa mainittu konkreettinen kansainvälisyyteen liittyvä asia on heikko Suomen kielen osaaminen. Onkos tämä nyt sitä piilorasismia jota kuulemma tihkuu suomalaisessa mediassa rivien välistä (http://suomensomali.com/fin/2010/05/suomalainen-media-harrastaa-piilorasismia-meita-somaleita-kohtaan/)?
(Tuossa muuten annetaan ymmärtää että kielitaito ei kuulu
kansainvälisen osaamisen piiriin. ???)
Tulee tuollaisen kansainvälisyyden hokemisesta jotenkin mieleen eräs Martti Huuhaa Innasen hahmo. Eli kansainvälinen Lontoon seikailia Joe Smith, joka istui kiikkustuolissa kotonaan Lontoossa, ja ototti seikailua.
Quote from: Paavom on 10.05.2010, 14:27:55
Kansainvälinen osaaminen ei tarkoita mitään. Se on liian laaja käsite.
juuri niin. pelkkää sananhelinää.
QuoteJa kun jossain tapahtumassa mietittiin mitä pitäisi tehdä kun kainuu tyhjeenee, tuli vastaus jostain takapenkistä: "Viimeinen joka lähtee, sammuttaa valot!"
Olisin varmaan itsekkin vastannut samanlailla. Täysin samaa mieltä asiasta, ja tässä tilanteessa minkäälaiset monikulttuurisen värisevän-kansainväliset hömppäosaamiset ovat kuin ironinen naula lahonneeseen arkkuun, jossa makaa kainuun tulevaisuus.
Jes! Voitto nuiville!
Yksiköiden mielipiteen kyllä voi kriminalisoida ja asettaa naurunalaiseksi median avulla. Mutta ei yritysten. Onnea vaan Kajaanille monikulttuuriin yrityksiään pakottamisessa.
Tuollaisten uutisten ja väitteiden johdosta monikulttuurisuusbullshit-bingo katsotaan nyt. Se rikkaus ja kilpailuetu punnitaan kyllä yrityksissä, niissä kun ei ole Valdea maksamassa.
Quote from: Iloveallpeople on 10.05.2010, 12:24:28
Hankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
Myös kenialaisten opiskelijoiden mielestä heillä olisi paljon annettavaa yrityksille. He voisivat tuoda yrityksiin uutta näkökulmaa ja monikulttuurista osaamista.
Joopa joo... Jos suomalaisen AMK-putken läpi työnnetyt afrikkalaiset olisivat todella rikkaus työnantajille, se olisi kyllä huomattu jo aika päivää sitten. Totuus on kuitenkin se, ettei näillä "kansainvälisillä opiskelijoilla" ole mitään annettavaa yrityksille.
Kenialaiset voivat epäilemättä tuoda yrityksiin "uutta näkökulmaa" ja "monikulttuurista osaamista". Afrikkalainen näkökulma ja "monikulttuurinen osaaminen" tuskin kuitenkaan ovat sellaisia asioita, joita yksityinen yritys ensisijaisesti kaipaa.
QuoteTuovat uusia ideoita
Hankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
Kuulostaa siltä että ne "uudet ideat" joko ei ole uusia tai sitten suomessa hyödynnettävissä lainsäädännön takia.
Sorry, että oon skeptinen, mutta meillä oli aikoinaan töissä pari iranilaista, toisella oli ns. hyviä "ideoida" jotka tosin paljastui laittomiksi ja hänet erotettiin. Toinen sai myöhemmin myös potkut huijauksen vuoksi.
Toinen heistä on nykyään töissä Vaasan AMKilla, toivottavasti ovat tyytyväisiä. Toinen on netin mukaan Tampereella. En tiedä sen enempää.
Kainuu ei tunnu sellaiselta paikalta, jossa olisi kovinkaan paljon kansainvälistä värinää, saatikka sitten siihen liittyviä harjoittelupaikkoja. Siten voisi olettaa suomen kielen olevan erityisen oleellinen asia. Eipä se tunnu edes paikalta, jossa ylipäänsä olisi tarpeeksi harjoittelupaikkoja kenellekään.
Ei tässä taida olla kyse muusta kuin etuoikeuksien saamisesta kantaväestöön nähden. Tai pikemminkin antamisesta, sillä kantaväestön seasta tulevat pääasiassa pyrkivät kiintöittämään mamupaikkoja kaikkialle.
Quote from: jobsy on 10.05.2010, 15:59:06
Maalaisjärjellä ajatellen...
Mamu-uskonnolla ja maalaisjärjellä on harvinaisen vähän (jos ollenkaan) tekemistä toistensa kanssa. Se vaan on niin, että tumma mamu on paras, vaalea suomalainen huono.
En ole lukenut koko juttua, mutta ainakin nettiversion toimittajalta on jäänyt muutama oleellinen seikka kysymättä/mainitsematta: Mitä alaa (ja kuinka kauan) ko. henkilöt ovat opiskelleet? Miten he päätyivät juuri Kainuuseen? Miksi Kainuuseen on houkuteltu ulkomaalaisia opiskelijoita, jos heidän erityistaidoilleen (? hyvä englanti, huono suomi, muuta?) ei ole siellä tarvetta? Mitä -- konkreettisesti, esimerkein -- tarkoittaa "kansaivälinen osaaminen"? Entä (vielä hassumpi ja, jos mahdollista, epämäärisempi käsite) "kansainvälinen opiskelija"? Eikö olisi syytä puhua "ulkomaalaisista opiskelijoista"? Vai ovatko kaikki esim. IB-lukioissa opiskelevat suomalaiset "kansainvälisiä opiskelijoita"?
Sinänsä on minusta keljua, että harjoittelupaikkaa ei löydy ja opinnot viivästyvät sen vuoksi. On varmasti pieni itsestutkistelun paikka opintojen suunnittelijoilla.
Huutavasta työvoimapulasta suoraan kansainvälisen osaamisen syrjintään. Osaako joku nykyinen tai miksei entinenkin kainuulainen sanoa mutunsa siitä kuinka yleinen englanti on työkielenä Kainuun yrityksissä?
Itsekin olen tätä ihmetellyt. Minulla on kansainvälinen ammattikirja ja englanti on sujuvaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Ainoa yhteydenottopyyntö tuli Irlannista Dublinista ja vaatimus työhön oli sujuva suomenkieli. Mitä ihmeen kansainvälisyyttä tuo nyt muka on?
Tiedättekö mikä on hauskaa? Se toimittaja on onnistunut haastattelemaan kaikki Kainuun kenialaiset. Niitä on Tilastokeskuksen mukaan siis kaksi.
Mitä on semmonen kansainvälinen osaaminen, että jamppa on tullut suomalaiseen kouluun opiskelemaan ja saanut sieltä kaiken opin? Lasketaanko kansainväliseksi osaamiseksi kenialainen lukio tai peruskoulu? Mitähän innovaatioita sieltä on tarttunut? Siis semmosia mitä ei suomalaisessa lukiossa tai peruskoulussa opi ja joista on merkittävää hyötyä työelämässä?
Muutenkin on huvittavaa kuinka sana ulkomaalaisuus kääntyy suviksen suussa sanaksi kansainvälisyys. Lopetetaan tämä sanoilla kirkastaminen. Kansainväliseksi ihmiseksi kutsuisin ihmistä, jolla on esim. työkokemusta monista eri maista. Heillä on aina myös loistava kielitaito.
Ja kielitaitovaatimus riippuu paljolti alasta. Jos heillä on vaikkapa kaupallinen tutkinto, niin mitä ihmettä yksikään kainuulainen firma tekee työntekijällä joka ei edes osaa suomea? Sehän tiedetään että työttömiäkin Kainuusta riittää. Eli on varaa valita Suomen kieltä osaava.
Quote from: nimetönkeskustelija on 10.05.2010, 23:39:43
Mitä on semmonen kansainvälinen osaaminen, että jamppa on tullut suomalaiseen kouluun opiskelemaan ja saanut sieltä kaiken opin? Lasketaanko kansainväliseksi osaamiseksi kenialainen lukio tai peruskoulu?
No josko he toisivat tullessaan vaikka uusia tapoja hyödyntää ohjelmistotekniikkaan ja langatonta teleä? Näin vaikka:
Quote
Kenyans have also become adept at innovating to respond to the realities of living in this crime-prone country. This year, George Njoroge of East Africa Data Handlers launched a software known as Ujanja that tracks stolen mobile phones — an innovation that came about after he was carjacked and robbed of his mobile phone, computer and other valuables.
http://www.nation.co.ke/oped/Opinion/-/440808/683686/-/4plo8t/-/index.html
QuoteTuovat uusia ideoita
Hankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille. Myös kenialaisten opiskelijoiden mielestä heillä olisi paljon annettavaa yrityksille. He voisivat tuoda yrityksiin uutta näkökulmaa ja monikulttuurista osaamista.
...
Pelkona on, että kansainvälinen osaaminen ei jää Kainuuseen.
AMK-opiskelija suorittaa työharjoittelua opintojensa aikana ollakseen valmiimpi työelämään
valmistumisensa jälkeen. Tämänkin jälkeen hän, kuten kaikki todellisessa työelämässä aloittavat, opettelee asioita vielä pitkään.
Puhumattakaan vasta ensimmäistä harjoitteluaan suorittavasta; mitä annettavaa hänellä voi edes tuossa vaihessa olla? Ei varmasti mitään, hyvä kun jotenkin pysyy itse kärryillä. (Mutta tietenkin suojakerroin ja ennakkoluuloista vihjailu kumoavat kaiken edellä mainitun ja kantasuomalaisten kohdalla pätevän!)
Mitähän järkeä edes on perustaa "kansainvälinen linja" liike-elämän ja matkailun alalle Kainuun ammattikorkeakouluun.
Piti ihan tarkistaa, mikä on AMK:n tehtävä. Opetus ja kulttuuriministeriön sivuilla sanotaan, että Maakuntakorkeakoulujen toiminnan tavoitteena on seutukuntien kehittämistyön tukeminen, koulutuksen saatavuuden parantaminen sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyön lisääminen
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulut/
Miten esim. juuri kenialaiset tukee seutukunnan kehittämistä, jos heillä ei ole laajaa kansainvälistä kokemusta jo valmiiksi. En usko, että Kainuu - Kenia matkailu tai kaupankäynti tulee kovin kannattavaksi lähitulevaisuudessa. Jos opiskelijat olisi venäläisiä ja tarjontaa kehitettäisiin sinne suuntaan, niin tuossa olisi jotain ajatusta.
Quote from: BeerBelly on 10.05.2010, 23:02:28
Huutavasta työvoimapulasta suoraan kansainvälisen osaamisen syrjintään. Osaako joku nykyinen tai miksei entinenkin kainuulainen sanoa mutunsa siitä kuinka yleinen englanti on työkielenä Kainuun yrityksissä?
Voisin näin lonkalta heittää, että venäjä on yleisempi. Ainakin siitä on kielenä enemmän hyötyä mitä englannista.
QuoteKansainvälinen osaaminen ei tarkoita mitään. Se on liian laaja käsite.
Eikös kansainvälinen osaaminen ole lähinnä kansainvälistä kokemusta ja kulttuurien tuntemusta. Vanhan sanonnan mukaan kuka tahansa tarpeeksi kaukaa tullut on asiantuntija. Jotenkin luulen, ettei kuitenkaan ihan riitä etnologian, kv-liiketoiminnan ja kv-politiikan tuntemukseksi työmarkkinoilla.
Veikkaan, että jos omaa kansainvälistä osaamista, niin töihin pääsee Kainuussakin. Esim. kansainvälistä osaamista voisi olla työnhakijalla, jolla on...
- Kauppatieteiden opinnot / kansainvälinen liiketoiminta
- Yhteiskuntatieteiden opinnot / kansainvälinen politiikka
- Etnologian opinnot / kulttuurihistoria
- Etninen tausta / ideat ja mielipiteet...
Quote from: BeerBelly on 10.05.2010, 23:02:28
Huutavasta työvoimapulasta suoraan kansainvälisen osaamisen syrjintään. Osaako joku nykyinen tai miksei entinenkin kainuulainen sanoa mutunsa siitä kuinka yleinen englanti on työkielenä Kainuun yrityksissä?
No englanti tuskin on erityisen yleinen työkieli monessakaan Suomessa toimivassa lafkassa, tuskin edes Nokialla. Siis konsernikieli on kyllä englanti, jolla hoidetaan dokumentaatio ja kokoukset, jos paikalla on muitakin kuin suomen kielisiä mutta arkinen kanssakäyminen taitaa kyllä yleisemmin käydä suomeksi ellet ole suorassa kosketuksessa muun kieliseen mikä tietysi on aika itsestään selvää. No sähköpostissa tulee hifisteltyä englanniksi, koska viestit saattaavat myöhemmässä elämässään päätyä ainakin osin Palo Altoon tai Las Vegasiin....
Mokututtajien työvoimapolitiikan seuraava tavoite lienee se, että monikulttuurinen osaaminen ja uudet näkökulmat tulee asettaa aina etusijalle työpaikkaa täytettäessä muusta osaamisesta huolimatta, vaikka yritys tekisi miten yksinkertaista tuotosta tahansa.
Quote from: Nikopol on 10.05.2010, 14:05:40
Suomen koululaitos on (vielä) maailman huipputasoa. Meille myös väitetään että kaikki ovat samanarvoisia. Väite että joku random kenialainen pystymetsästä olisi taidoiltaan millään havaittavalla ja mitattavalla tavalla oletusarvoisesti suomalaista opiskelijaa parempi on puhdasta antisuomalaisuutta, rasismia.
Kansainvälisyyden palvominen on kaikuja Kekkoslovakian ajalta. Nykyään touhu on turismin glorifiointia. Edes kielitaito ei tee enää autuaaksi itsessään. Ennen olit herra kun oli ylioppilaslakki. Nykyään muka jos olet lusinut jonkun kurssin toisen valtion alueella. Big deal. Ulkomaalaisiakin näkyy jo täälläkin, paikoin riesaksi.
Ainoat joille kainuunkenialaisilla on jotain annettavaa on pöhöttynyt AMK-verkosto ja sitä lypsävät henkilöt.
Juuri näin,AMK:n opettajat ja hallintoväki kirjoittelevat paikallisissa lehdissä hätää tirsuvia valituksia että onko kainuulaisella koulutuksella vetovoimaa ulkomailla.Voin vastata että kyllä on.Ilmainen opetus kelpaa aina tässä maailmassa.Jos ei ole kovin nirso oppilasaineksen suhteen,kuten ilmeisesti ei olla,tuntuu että päämääränä on vain hallinnon ja opettajanvirkojen säilyttäminen ,tuloksista välittämättä.
Ehkäpä pitäisi hieman miettiä mitä
harjoittelija tekee työpaikassa? Ja kuinka moni yrityksistä tarvitsee kansainvälisen kaupan harjoittelijaa? http://www.kainuu.fi/index.php?mid=2_406_412&la=fi
QuoteHankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
Rikkauksia tarvitaankin: http://www.kainuu.fi/index.php?mid=2_406_410&la=fi
QuoteCaron Barnes: En voi kuitenkaan hyväksyä monien maahanmuuttajien asennetta, että he tulevat tänne kertomaan miten asiat pitäisi tehdä.
Niinpä :roll:
Suomalaisesta AMK:sta valmistunut kenialainen ei todellakaan ole mikään "kansainvälinen osaaja". Sopivilla sanavalinnoilla voidaan kuitenkin näppärästi tehostaa väitettä, jonka mukaan suomalaiset työnantajat ovat rasistisia.
QuoteMitä hyötyä on olla kansainvälinen yritys, jos kaikilta työntekijöiltä vaaditaan suomen kielen taito
Välillä sitä kuvittelee ehtineensä lukea jo kaikki maailman idioottimaiset lausunnot, mutta aina tulee silti yllätetyksi.
Minä kuvittelin, että kansainvälisen yrityksen etuna on se, että voi myydä vaikka ulkomaillekin, mutta eihän se tietenkään onnistu jos kaikki työntekijät ymmärtävät toisiaan.
Quote from: Tuju on 12.05.2010, 00:34:49
QuoteHankkeen projektipäällikkö Nora Müllerin mukaan ulkomailta saapuneet opiskelijat tuovat uusia ideoita ja mielipiteitä, jotka ovat rikkauksia työnantajille.
Hih hih hih hih....rikkauksia.... sitä ollaan oltu mokutuskoulutuksessa.
Niin, sitten ihmetellään, kun suomalainen yrittäjä ei menesty, vaikka tarjolla olisi jos jonniinmoista rikkautta käden ulottuvilla, muttei kelpaa edes Valden avustuksen kera ;)
Tulisiko suomalaisesta ylioppilaasta, joka on opetellut kohtuullisen englannintaidon, kansainvälinen huippuosaaja ja innovaattori sillä hetkellä, kun hän muuttaa vaikka Englantiin tai Yhdysvaltoihin? Tuskin. Työt ja ammattiasiat pitäisi opetella paikan päällä ja kantapään kautta. Ei jenkkifirma palkkaa umpienglanninkieliselle markkina-alueelleen huippuosaajaa, joka osaa vain espanjaa ja pelkästään välttävää englantia. Kainuulaisilta yrityksiltä ei pidä vaatia mahdottomia. Tai voivathan kenialaiset vaatia mahdottomia, mutta vaatimuksille voi viitata kintaalla.
Todelliset moitittavat ovat ne tampiot, jotka touhottavat tätä "kansainvälistä" Kainuuta. Keisarin uudet vaatteet...
QuoteKieli auttaa työharjoitteluun
Kansainvälisillä opiskelijoilla on hankaluuksia löytää työharjoittelupaikkaa Kainuusta. Suurimpana kynnyksenä on suomen kielen taito, myönnetään yrityksistä ja Kajaanin ammattikorkeakoulusta.
Kielitaito nousee tärkeäksi tekijäksi yrityskentän takia, sanoo Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehto.
- Kainuussa on hyvin vähän isoja vientiyrityksiä, joissa olisi luonnollinen tilaus kansainvälisistä työharjoittelijoista. Kun yritykset ovat pieniä, markkina-alue on kotimaassa ja kielitaitona on suomi, kieltä taitamaton on vaikea istuttaa harjoitteluun.
Yrityksissä koetaan vaikeaksi järjestää harjoittelijalle tehtäviä, jotka palvelisivat sekä opiskelijaa että yritystä.
- Lisäksi pitäisi panostaa harjoittelijan ohjaamiseen. Vieraalla kielellä ja vähällä henkilöstöllä se on jo pois tuloksen tekemisestä.
Yrittäjät eivät ole kuitenkaan ulkomaisia opiskelijoita vastaan. Kainuussa yrityskentän muoto ja oppilaitosten kansainvälistyminen eivät vain kohtaa toisiaan, ainakaan vielä.
- Meillä on tietysti tämä kulttuuri vielä aika nuorta. Jos ohjattaisiin voimavaroja vientiin, kansainväliset opiskelijat voisivat istua yrityksiin paremmin. Myös matkailussa on enemmän tilausta kielitaidolle, samoin asiakaspalvelutehtävissä erityisesti venäjän kielelle.
Opiskelijoille tilanne on hankala
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on vuosittain 70 - 80 kansainvälistä opiskelijaa. Heille työharjoittelupaikan saanti on tärkeää, koska se on tutkinnon ehtona, sanoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Kirsi Sievers.
- Opiskelijat joutuvat olemaan yhteyksissä useisiin yrityksiin saadakseen työharjoittelupaikan, sen eteen on tehtävä paljon työtä.
Kaikki opiskelijat ovat saaneet harjoittelupaikan, osalla tosin tutkinto on viivästynyt harjoittelupaikan saamisen viivästyttyä.
- Se on huomattu, että suomen kielen taito nousee keskeisesti esille, kun paikkaa haetaan. Lisäksi kulttuuritaustalla on merkitystä, esimerkiksi kiinalaisopiskelijat ovat löytäneet työharjoittelupaikkoja Kainuun ja Kiinan virinneiden suhteiden ansiosta.
YLE Kainuu (http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/09/kieli_auttaa_tyoharjoitteluun_1980749.html?origin=rss)
Perähikiän AMK tienaa kärräämällä sisään opiskelijoita kolmannesta maailmasta? Onnea matkaan vaan "korkeakoululle" ja sen kansainvälisten asioiden suunnittelijoille.
QuoteKansainvälisillä opiskelijoilla on hankaluuksia löytää työharjoittelupaikkaa Kainuusta. Suurimpana kynnyksenä on suomen kielen taito, myönnetään yrityksistä ja Kajaanin ammattikorkeakoulusta.
Ehkä firmoissa ei tarvita merirosvoustaitoja?
http://www.youtube.com/watch?v=_lpZJNB7JxU
http://www.kajak.fi/suomeksi/Esittely/Ajankohtaista/Uutiset/Yleiset.iw3?showmodul=149&newsID=38e06a50-3105-41ce-a95f-85c10754e787
Mistähän niille muuten on tullut mieleen ohjelmoida nimenomaan juuri merirosvopeli?