Hommaforum Testi

Kenialaisilla on Suomen korkein työllisyys (http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/PS-Uutiset/1194641489292/artikkeli/kenialaisilla+on+suomen+korkein+tyollisyys.html)

QuoteMonissa maahanmuuttajaryhmissä käy suomalaisia suurempi osa väestöstä töissä.

Tilastokeskuksen tiistaina tekemän tilastojulkistuksen mukaan Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä suhteellisesti paras työllisyystilanne oli kenialaisilla. Kenialaisista työllisiä oli vuoden 2008 lopussa 67,7 prosenttia.

Artikkeli bongattu todellisuus.org (http://todellisuus.org/index.php?topic=205.msg3010;topicseen#msg3010):sta. Tuo otsikko voidaan nähdä Suomen nurinkurisen maahanmuuttopolitiikan eräänlaisena kääntöpuolena: se että työllisyysaste on tietyistä maista Suomeen tulevilla suorastaan katastrofisen matala ei johdu heidän etnisyydestään tms. toispuolisesta seikasta, vaan siitä että näistä maista päästetään Suomeen ihmisiä väärin kriteerein.

Tässä on muuten sellainen uutinen, joka pitäisi postata vastineeksi jokaiseen mediassa julkaistuun itkuvirteen, jonka mukaan tumman ja maahanmuuttajan näköisen on vaikea saada Suomesta töitä.



EDIT: Wikipedian mukaan Kenian kansalaisista on valkoisia hiukan yli 60000, joten Suomessa työllistyneet ovat toki vain sitä väestöryhmää  ;)

CIA World Factbookin mukaan (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ke.html) Kenian työttömyysprosentti vuonna 2008 oli muuten 40%.

Quote from: KariQVA on 20.04.2010, 12:47:53
Tässä on muuten sellainen uutinen, joka pitäisi postata vastineeksi jokaiseen mediassa julkaistuun itkuvirteen, jonka mukaan tumman ja maahanmuuttajan näköisen on vaikea saada Suomesta töitä.

E-rit-täin hyvä pointti!
Tää artikkeli sijoitetaan kovolle pitkäaikaismuistiin.

Quote from: wekkuli on 20.04.2010, 12:55:58

Quote from: KariQVA on 20.04.2010, 12:47:53
Tässä on muuten sellainen uutinen, joka pitäisi postata vastineeksi jokaiseen mediassa julkaistuun itkuvirteen, jonka mukaan tumman ja maahanmuuttajan näköisen on vaikea saada Suomesta töitä.

E-rit-täin hyvä pointti!
Tää artikkeli sijoitetaan kovolle pitkäaikaismuistiin.

Täytyy nyt vielä löytää jokin luku, paljonko kenialaisia on Suomessa. Otanta voi olla melko pieni, kuten Martel sanoi, mutta eiköhän 33-miljoonaisesta kansasta ole Suomeenkin jonkin verran eksynyt. Tilastokeskuksen sivuja selailin, mutta ilmeisesti en osaa käyttää heidän tietokantaansa, kun vastausta ei löydy.

Quote from: Martel on 20.04.2010, 12:49:04
No montako kenialaista Suomessa on? Wilson Kirva? Tässä haiskahtaa pieni otantakoko.

Tilastokeskuksen mukaan Kenian kansalaisia vuoden 2008 lopussa oli yhteensä 640 kpl, joista alle 20-vuotiaita 49. Ei vanhuuseläkeläisiä (ja 55 vuotta täyttäneitäkin vain 7 kpl), joiden puuttuminen tietysti nostaa työssäkäyvien suhteellista osuutta.

http://www.stat.fi/til/tyokay/2008/tyokay_2008_2010-04-20_tie_002_fi.html
ja
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_vaerak_tau_101_fi&ti=Kansalaisuus+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+maakunnittain+1990+%2D+2009&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi


Ohessa tilastokeskuksen julkaisu:

Julkaistu: 20.4.2010
Työllisten osuus koko väestöstä suomalaisia suurempi useilla kansalaisuusryhmillä

Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä suhteellisesti eniten työllisiä oli kenialaisten (67,7 prosenttia), alankomaalaisten (60,2 prosenttia) ja nigerialaisten (59,4 prosenttia) kansalaisissa vuoden 2008 lopussa. Osuus on laskettu kaikista kyseisen maan kansalaisista. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisista oli työllisiä 44,7 prosenttia. Tarkasteluun on otettu mukaan yli 500 henkilöä sisältävät kansalaisuudet.

Väestössä suhteellisesti eniten työllisiä kansalaisuuden mukaan 31.12.2008
(http://www.stat.fi/til/tyokay/2008/tyokay_2008_2010-04-20_tie_002_fi_001.gif)

Pääasiallisen toiminnan luokkiin jaotetuna koko väestöstä vauvasta vaariin laskettuna työllisiä oli 44,6 prosenttia, työttömiä 4,4 prosenttia, opiskelijoita ja lapsia 24,4 prosenttia sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia (mm. eläkeläiset, varusmiehet) 26,6 prosenttia. Työllisten osuuteen vaikuttavat kansalaisuuksittain melkoisesti vaihteleva väestörakenne, mm. eläkeläisten tai lasten suuri osuus.

Vuonna 2008 yli viidensadan henkilön ylittäviä kansalaisuusryhmiä oli yli neljäkymmentä. Työssäkäyntitilastossa mukana ovat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Eniten työttömiä oli irakilaisten (21,9 prosenttia), marokkolaisten (19,9 prosenttia) ja afganistanilaisten joukossa (18,4 prosenttia). Sudanin, Myanmarin ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisista yli puolet olivat joko opiskelijoita tai lapsia. Lasten ja opiskelijoiden osuus oli pienin Australian (8,7 prosenttia), Britannian (9,4 prosenttia) ja Espanjan kansalaisilla (10,5 prosenttia). Australian, Yhdysvaltojen ja Ruotsin kansalaisista yli 40 prosenttia kuului ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat eli pääasiassa eläkeläisiin.
Työttömyys- ja työllisyysaste kansalaisuuden mukaan

Varsinainen työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli kenialaisilla (4,0 prosenttia), nepalilaisilla (6,7 prosenttia) ja intialaisilla ja alankomaalaisilla (7,2 prosenttia). Suomen kansalaisten työttömyysaste oli yhdenneksitoista alhaisin eli 8,7 prosenttia ja kaikkien yhteensä 8,9 prosenttia.

Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisten työttömyysaste oli yli viisikymmentä prosenttia.

Työllisyysaste lasketaan työllisten prosenttiosuutena 18–64–vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2008 työllisyysaste oli korkein kenialaisilla (72,9 prosenttia), suomalaisilla (71,3 prosenttia) ja virolaisilla (69,0 prosenttia). Koko maan työllisyysaste oli 70,7 prosenttia. Alhaisin työllisyysaste oli myanmarilaisilla (9,0 prosenttia), afganistanilaisilla (17,8 prosenttia) ja irakilaisilla (19,7 prosenttia).
Suurimpien kansalaisuusryhmien tarkastelu ammattiaseman mukaan

Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Käytetty luokitus on jako palkansaajiin ja yrittäjiin. Yli viidensadan henkilön määrän ylittävissä kansalaisuusryhmissä suhteellisesti eniten yrittäjiä työllisistä oli Turkin (30,9 prosenttia), Irakin (18,2 prosenttia) ja Thaimaan kansalaisissa (16,5 prosenttia). Suomen kansalaisista yrittäjien osuus työllisistä oli 10,1 prosenttia.

Yrittäjien osuus työllisistä oli alhaisin Kenian (1,2 prosenttia), Etiopian (1,4 prosenttia) ja Somalian kansalaisissa (1,5 prosenttia).

(Taulukon näkee paremmin linkin takaa (http://www.stat.fi/til/tyokay/2008/tyokay_2008_2010-04-20_tie_002_fi.html))

Työlliset ammattiaseman, kansalaisuuden ja yrittäjien osuuden mukaan 31.12. 2008
Kansalaisuus    työlliset    palkansaajat    yrittäjät    yrittäjien osuus (%)
Yhteensä    2 377 181    2 137 027    240 154    10,1
Turkki    1 529    1 057    472    30,9
Irak    455    372    83    18,2
Thaimaa    1 540    1 286    254    16,5
Iran    551    463    88    16,0
Bangladesh    421    358    63    15,0
Tanska    339    290    49    14,5
Britannia    1 868    1 617    251    13,4
Saksa    1 826    1 608    218    11,9
Japani    384    340    44    11,5
Kiina    1 975    1 750    225    11,4
Suomi    2 318 319    2 083 232    235 087    10,1

Väkisinkin tulee mieleen, millä logiikalla tuokin tilasto on kyhätty pystyyn?
Jos kenialaisia on Suomessa 60 kpl, ja heistä 75 % on työelämässä, niin, ok. Ei tarkoita sitä että jos niitä olisi 7000, että tilanne olisi edelleenkin 75 %. Tilanne voi silloin olla peräti musertavan mitätön. Tai sitten ei. Who knows.

Mistäs tämä nyt sitten tuli?

Lisätäänpä vielä: Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli Suomen kansalaisia v 2008 lopussa 5.18 miljoonaa, joisa 44.7% eli 2.32 miljoonaa töissä. Jos oletetaan (ei aivan tosi, mutta parempaan en julkisella tilastojaolla pysty), että työlliset olivat kaikki 20-64 vuotiaita (joita Suomen kansalaisina oli 3.1 miljoonaa) 20-64 vuotiaista työssäkäyviä oli 74.7%

Vastaavasti Kenian kansalaisia oli siis 640, joista 20-64 vuotiaita 591 kappaletta.
67.7% prosenttiosuus tarkoitaa 433 työssäkäyvää kenialaista, joka olisi 73.3% 20-64 vuotiaiden kenialaisten määrästä.

Kenialaisissa oli paljon opiskelijoita, toisaalta hyvin vähän 60 tai edes 50 vuotta täyttäneitä, mutta vielä periaattessa työikäisiä.

Painotetaan positiivista

Quote from: RP on 20.04.2010, 13:19:34
tarkoitaa 433 työssäkäyvää kenialaista

Lisäksi 5 kenialaista toimi yrittäjänä.

Vertailukohdaksi Somalian kansalaisista työllisinä oli 618 ja yrittäjinä 9

Kenian kansalaisten määrä siis 640, somalien 4919.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=025_tyokay_tau_120_fi&ti=V%E4est%F6+p%E4%E4asiallisen+toiminnan%2C+kansalaisuuden%2C+ammattiaseman+ja+sukupuolen+mukaan++2008&path=../Database/StatFin/vrm/tyokay/&lang=3&multilang=fi

Edit: Harjoitustehtävä itse kullekin. Laske huoltosuhteet näistä kahdesta ryhmästä.

Ovatko Kenialaiset muuten kiintiöpakolaisia vai mistä he ovat tulleet? Nopealla vilkaisulla Keniasta on hakenut turvapaikkaa Suomesta 0-5 henkilöä vuosittain.

Olen itse ottanut muutaman kerran tämän saman asian esiin. En siksi ole kovin yllättynyt. Samalla seuraavat seikat asettavat outoon valoon väitteen, että on rasismin, ennakkoluulojen ja kalapuikkoviiksen syy jos jokin tietty etninen ryhmä ei työllisty erityisen hyvin - argumentti jolla on uskoakseni perusteltu kantaväestön pahuutta kaikissa EU-maissa.

Suomessa asuu pieniä afrikkalaisia etnisiä vähemmistöjä joilla on parempi tai yhtä hyvä työllisyys kuin suomalaisilla. Eikä tämä ole tuntematon ilmiö muuallakaan. Tämä on hieno juttu. Kenialaiset, ghanalaiset ja nigerialaiset ovat hyviä työllistymään muissakin länsimaissa (http://www.channel4.com/news/dispatches_pdfs/dispatches_immigrants.pdf) (tosin nigerialaiset ovat samalla kuuluisia erikoisista ja kekseliäistä huijauksistaan, mutta merkittävä osa tekee kuitenkin myös verotettavaa työtä).

Esimerkiksi Briteissä paras työllisyys on, länsimaalaisten maahanmuuttajien lisäksi juuri ghanalaisilla. Uganda, Kenia, Nigeria, Sri Lanka ja Intia sijoittuvat suunnilleen samalle tasolle kuin kantaväestö. Vähemmistöt ovat merkittävästi suurempia kuin Suomessa, mutta työllisyys on silti erinomainen tai hyvä. Miksei näin voisi olla täälläkin?

Britanniassa taas huonoiten tai huonosti ovat työllistyneet somalit, turkkilaiset (toisin kuin suomalaiset kebab-pizzeria -toimijat, Brittien turkkilaisista suurin osa on jo perheenyhdistäjiä samoin kuin Saksassa) irakilaiset, bangladeshilaiset, pakistanilaiset, afgaanit ja iranilaiset, joka on tuttua ilmeisesti muillekin näistä maista maahanmuuttajia vastaanottaneille maille. Suomelle ainakin on.

Kuten yllä joku välittömästi keksi, kantaväestön rasismi ei selitä millään näitä lukuja. Väittämä ettei maahanmuuttaja voi ulkonäkönsä tai maahanmuuttajuutensa takia saada EU-alueella töitä on hyvin yleinen ja siksi tämä seikka on huomattu ennenkin. Jostain syystä osa afrikkalaisista ja aasialaisista työllistyy kuitenkin oikein hyvin.

Käsiään vääntelevä rasismiuskovainen voi vielä yrittää puolustella kantojaan sillä, että maahanmuuttajilla on alemman toimitason työpaikkoja joista maksetaan huonompi palkka, mutta pelkästään ihonväri tai siitä kumpuavat ennakkoluulot eivät tilastojen valossa voi millään estää jotain tiettyä etnistä ryhmään työllistymästä.

Vai väittääkö joku vakavissaan, että kantaeurooppalaisille on sisäänrakennettu rakenteelinen rasismi ja orjalaivojen terva nimenomaan irakilaisia ja somaleita kohtaan, mutta jostain syystä tämä ennakkoluulo ja pelko ei sitten pädekään kalapuikkoviiksen mielestä usein sangen samannäköisiin intialaisiin ja kenialaisiin?

Työttömyyden ja sopeutumisvaikeuksien edessä syitä pitääkin tämän takia minusta ensin etsiä siitä miten etniset ryhmät itse suhtautuvat uuteen kotimaahansa ja toimivat siellä, eikä kantaväestön ennakkoluuloista.

Quote from: Ohni on 20.04.2010, 13:31:23
Ovatko Kenialaiset muuten kiintiöpakolaisia vai mistä he ovat tulleet? Nopealla vilkaisulla Keniasta on hakenut turvapaikkaa Suomesta 0-5 henkilöä vuosittain.

Taitavat olla täällä muista syistä kuin yhtään minkäänlainen pakolaisuus. Mikä tarkoittaa sitä, että Afrikasta voi muuttaa Suomeen ja työllistyä. Ihan ilman erikoisia monikulttuuriprojekteja, rekry-pisteitä Saharassa tai "työvoimareserviä" jonka annetaan nyt humanitaarisin perusteisiin muuttaa Suomeen odottamaan sitä työvoimapulaa saapuvaksi.

muokkaus: kikkailen formaatin kanssa koska terva

Quote from: Jari Leino on 20.04.2010, 15:01:59

QuoteAlhaisin työllisyysaste oli myanmarilaisilla (9,0 prosenttia), afganistanilaisilla (17,8 prosenttia) ja irakilaisilla (19,7 prosenttia).

Somalien työllisyysaste oli 21,7 % eli sudaanien jälkeen niukasti viidenneksi heikoin.

Tässä on kuitenkin tapahtunut merkittävät parannus, koska ihan muutama vuosi sitten se oli vielä luokkaa 16%.

Otsikon uutinen ei sinänsä ole mikään yllätys. Ihan kiva. Nyt voi sitten heittää kenialaiskortin joka kerta, kun joku itkee, että suomalaisten rassismin takia suojaväristen on mahdoton työllistyä Suomessa yhyhyy...

Burmalaisten kohdalla veikkaisin osittain syytä huonoon työllistymiseen se, että johtuen heidän kansallisen kriisin tuoreudesta, ei heillä ole vielä maassaoloaikaa niin paljoa, että siinä ajassa oppisin riittävän kielitaidon, mikä edistää työllisyyttä.

Quote from: Lauttasaaren Emiiri link=topic=27277.msg364240#msg364240
Burmalaisten kohdalla veikkaisin osittain syytä huonoon työllistymiseen se, että johtuen heidän kansallisen kriisin tuoreudesta, ei heillä ole vielä maassaoloaikaa niin paljoa, että siinä ajassa oppisin riittävän kielitaidon, mikä edistää työllisyyttä.

Tai sitten siitä että valtaosa heistä on tullut viimeisten kolmen vuoden aikana.

No mutta tämähän on helvetin hieno homma kun ovat onnistuneet työllistymään! Mukavampihan se on perkele kuulla että maahanmuutossa ollaan onnistuttu jollain saralla kuin että päinvastaista!  :)
Ei muutaku että hyvä kenialaiset, näyttäkää mallia muillekkin tulijoille!

Suomella , jos olisi kriteerit jolla tänne saa tulla&jäädä , niin voisimme Aussi & Kanada tyyliin valita tod. parhaiten sopeutuvat tänne. (Joo ja pakolaiskiintiö siihen päälle.)

Valittaisiin esim.
Työhalukkuuden, luku- ja kirjoitustaidon, kielitaidon, koulutuksen, lähtömaan, iän, työkokemuksen.. ehkä muitakin kriteerejä , esim. jos joku ala tarvitsee työvoimaa oikeasti , niin sille sitten. Suomella on jo tilastoja valtavista kotoutumiseroista eri kansallisuuksien välillä.

Tälläkin maahanmuutolla voisi olla joku katto, siis määrä (x tuhatta/vuosi), rahoitus(hallittu budjetti), kotoutusputki, kieli- ja kulttuuriopinnot, asunnot , työpaikat...

Eihän tähän paljoa tarvita , jos tulijat olisivat sopeutuvia suomalaisille tavoille, koulutettuja ja tulisivat töihin.

Kiva kuulla, että kenialaiset kelpaavat (ainakin osalle).
Muistuttaisin, että somalien alhaiseen työllisyysasteeseen vaikuttaa toki sekin, etteivät heistä täälläolevat ole pääosin
a) nuoria työikäisiä/opiskeluikäisiä
b) maansa ja ikäluokkansa fiksuimpia (kuten ilmeisesti ne tänne opiskelemaan päässeet kenialaiset, jotka suku on lähettänyt kolehtirahalla tänne opiskelemaan ja tekemään työtä).

JOs pakolaisia otetaan, autetaan niitä, jotka ovat sotaa paossa eli kaikenikäisiä.
Kannattaisi tarkastella omian pakolaisryhmiemme nuorten edustusta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tilanne ei näyttäisi lainkaan niin synkältä. Virkamies taisi kalifaatissa sanoa (?), ettei valtion velkakaan ole niin kurjaa, jos sitä on investoitu. Miksi näiden pakolaisten jälkikasvun investointiarvoa ei haluta nähdä?

Lisäksi Kenialaisten työllistymistä edistävinä tekijöinä voidaan pitää seuraavia:
- englanninkielen taito
- maan koulutusjärjestelmä (85% lukutaito, 10% internetkäyttäjiä)
- kristinusko (ei ongelmia sikapartikkeleiden ja mekkaan pokkurointien kanssa työaikana)

Tästä kaikesta voisi melkein päätellä, ettei ihonväri ja paha suomalainen rakenteellinen rasismi sittenkään ole se root-cause maahanmuuttajien työttömyyteen.

En muuten vieläkään käsitä somalien ikuista ja automaattista pakolaisstatusta korjaan, suojeluntarvetta. Maailmassa on ollut 10 viime vuoden aikana julmempiakin kriisejä, joissa on pistetty eri etnisten ryhmien ja uskontojen edustajia poikki ja pinoon semmoista vauhtia, ettei somaliassa enää eläisi ketään jos sama toistuisi siellä. Jostain syystä kuitenkin vain somaliassa on tästä hamaan tulevaisuuteen niin vakava ja krooninen "väliaikainen kriisi" (joka alkoi vuoden -73 tappiosta Ogadenin sodassa) ettei sinne voida palauttaa, käännyttää tai mitään muutakaan.

Kyse taitaakin olla enemmän siitä, etteivät Suomen viranomaiset yksinkertaisesti keksi mitä somaleille pitäisi tehdä joten heille myönnetään aluksi väliaikainen oleskelulupa jollakin perusteella. Ja kohta on "perhesiteitä", jolloin asiaa ei enää tarvitse miettiä.

Samalla Somaliassa elintaso jopa nousee, koska edellinen "hallitus" oli ilmeisesti huonompi isäntä kuin ei hallitusta ollenkaan. Somalian tutkitusti tuottavimpia teollisuudenaloja on lisäksi maastamuutto.

Quote from: Kukkahattuinen Fatima on 20.04.2010, 16:16:52
Kannattaisi tarkastella omian pakolaisryhmiemme nuorten edustusta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tilanne ei näyttäisi lainkaan niin synkältä. Virkamies taisi kalifaatissa sanoa (?), ettei valtion velkakaan ole niin kurjaa, jos sitä on investoitu. Miksi näiden pakolaisten jälkikasvun investointiarvoa ei haluta nähdä?

Eikös tuota ole tarkasteltu. Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajanuorista jopa joka neljäs jää peruskoulusta päästyään ilman aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Syyn tähän arvellaan löytyvän kielitaidon puutteista.

Kyllä tuo minun mielestäni erittäin synkältä näyttää, jos 25 prosenttia lopettaa koulunkäynnin peruskouluun. Mitkähän mahtavat olla työllistymisen edellytykset ja yhteiskuntaan kiinnittymisen mahdollisuudet ylipäätään, jos koulu jää peruskouluun ja kielitaitoa ei ole. Jotenkin uskallan vielä epäillä että nämä(kään) ongelmat eivät kasaannu kaikille maahanmuuttajaryhmille tasapuolisesti, vaan juuri niille samoille maahanmuuttajaryhmille joille kasaantuvat kaikki muutkin ongelmat...

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/useat_maahanmuuttajanuoret_putoavat_koulutusputkesta_varhain_910163.html

Quote from: Kukkahattuinen Fatima on 20.04.2010, 16:16:52
Miksi näiden pakolaisten jälkikasvun investointiarvoa ei haluta nähdä?

Siksi koska a) epäonnistumisen riski on merkittävä ja b) epäonnistuneiden yksilöiden karkottaminen on tehty lähes mahdottomaksi.

Eri afrikkalaisten maahanmuuttajaryhmien suoriutuminen vaihtelee erittäin paljon. Yleisesti ottaen ghanalaiset ja kenialaiset pärjäävät hyvin. Tähän vaikuttaa osaltaan maiden virallinen kieli (kuten joku huomauttikin), molemmissa englanti, sekä tulijoiden yleinen koulutustaso. Kuten todettu, OECD-maissa afrikkalaisista tulijaryhmistä työllistymisellä mitattuna pahnan pohjimmaisena on likimain joka länsimaassa kansallisuus, joka eroaa Astrid Thorsin mukaan suomalaisista vain yhdellä vokaalilla. Näin myös monikulttuurin ihmemaa Kanadassa, joka on kyseisen ryhmän kanssa aivan vastaavissa ongelmissa kuin esimerkiksi Suomi, Ruotsi tai Norja.

Mutta eikö institutionaalisen rasismin teorian perusteella kaikkien näkyvää toiseutta edustavien ryhmien pitäisi menestyä (yhtä) huonosti? Herää kysymys, mikä on ko. teorian arvo empirian valossa.

---

Quote from: Kukkahattuinen Fatima on 20.04.2010, 16:16:52Muistuttaisin, että somalien alhaiseen työllisyysasteeseen vaikuttaa toki sekin, etteivät heistä täällä olevat ole pääosin
a) nuoria työikäisiä/opiskeluikäisiä

Työllisyys- ja työttömyysluvut lasketaan työikäisestä väestöstä. Työttömyysluvuissa rajoitutaan lisäksi vielä työvoimaan, ts. työmarkkinoiden käytettävissä oleviin henkilöihin. Esim. somalialaisperäisiä työikäisiä naisia ei yleensä (sattuneesta syystä) lasketa työmarkkinoiden käytettävissä oleviksi. Juuri tämän asian vuoksi huoltosuhde antaa paremman kuvan kokonaiskuormituksesta.

Quoteb) maansa ja ikäluokkansa fiksuimpia (kuten ilmeisesti ne tänne opiskelemaan päässeet kenialaiset, jotka suku on lähettänyt kolehtirahalla tänne opiskelemaan ja tekemään työtä).

Todennäköisesti totta.

QuoteJos pakolaisia otetaan, autetaan niitä, jotka ovat sotaa paossa eli kaikenikäisiä.

Kiintiöpakolaisten osalta varmastikin näin. Suomen valtio on itse asiassa altruismin puuskassaan erikoistunut ns. haavoittuviin ryhmiin (lapset, vanhukset, kroonisesti sairaat ja vammaiset).

Turvapaikanhakijoista, erityisesti somalialaisista sellaisista, hyvin harva saa varsinaisen turvapaikan, vaan oleskelulupa myönnetään toissijaisin perustein (suojelun tarve).

QuoteMiksi näiden pakolaisten jälkikasvun investointiarvoa ei haluta nähdä?

Mikä investointiarvo heillä sitten on (mielellään tuottoprosenttina ja takaisinmaksuaikana, mutta deskriptiivinenkin kuvaus käy näin aluksi)?

QuoteMiksi näiden pakolaisten jälkikasvun investointiarvoa ei haluta nähdä?

Näillä pakolaisten jälkikasvuilla ei pitäisi olla mitään estettä investoida itseään oppilaitoksiin. Jos täällä on kasvanut, kieli on hallussa ja opintorahan pitäisi juosta.

Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 20.04.2010, 16:24:20
Lisäksi Kenialaisten työllistymistä edistävinä tekijöinä voidaan pitää seuraavia:
- englanninkielen taito
- maan koulutusjärjestelmä (85% lukutaito, 10% internetkäyttäjiä)
- kristinusko (ei ongelmia sikapartikkeleiden ja mekkaan pokkurointien kanssa työaikana)

Nämä syyt selittävät pitkälle myös Ghanan hyvän sijoituksen.

Englannin kieli, kristinusko ja kohtuu hyvä lukutaito ja koulutustaso.

Toi englanti voi olla myös eräs tärkeä kotoutumista auttava asia. Suomessa lähes kaikki osaavat edes jonkin tasoista englantia, joten mamu pääsee edes jonkinlaiseen kontaktiin kantaväestön kanssa, eikä eristäydy omien pariin.

Keniaa, ja varsinkin miesten ja naisten asemaa siellä käsittelevä dokkari tuli hiljattain telkusta. Äijät työttöminä vetivät päivät pitkät viinaa ja haukkuivat naisia, raiskauksia (myös vanhusten, lasten ja kotieläinten, no kidding!) tapahtuu koko ajan koska aikuiset miehet pelkäävät masturboida. Naiset näyttivät olevan niitä, jotka tekevät työt, kouluttautuvat ja yrittävät, eikä äijistä ole mihinkään. Ka, olisipa kiinnostavaa selvitellä enemmän maahanmuuttajien sukupuoleen liittyvää dataa, työllistymisen osalta ja noin muutoinkin.

Täällä foorumilla oli tuosta dokumentista ketju ja joku laittoi koko videon youtubeenkin. En enää löytänyt sitä, kun en muista dokun nimeä. Joku Afrikan haasteet se oli tai jotain sinne päin...

Onkohan sillä mitään vaikutusta ettei Kenialaiset ole yleensä muslimeita.
Rasistinen kysymys en kiellä mutta tuli vaan mieleen.

Quote from: perdido on 20.04.2010, 18:00:49
Keniaa, ja varsinkin miesten ja naisten asemaa siellä käsittelevä dokkari tuli hiljattain telkusta [kuvaelmaa kenialaisten miesten kolttosista]... Ka, olisipa kiinnostavaa selvitellä enemmän maahanmuuttajien sukupuoleen liittyvää dataa, työllistymisen osalta ja noin muutoinkin.

Taisi olla peräti kolmiosainen sarja. En henk. koht. usko, että EU-alueelle tai ainakaan Suomeen saapuvat miespuoliset kenialaiset ovat kotimaansa työttömiä alkoholisteja jotka pyrkivät tyydyttämään itseään noin erikoisin tavoin. Vakuutan, että kenialaisten työllisyys ei Suomessa tai UK:ssa olisi silloin hyvä.

Taisi olla sarja jossa käsiteltiin nimenomaan Afrikan ja kehitysmaiden liikakansoitusta.

Vaan onko stat.fi:ssä työllisyys/työttömyys -dataa ulkomaisista naisista? En nyt ehdi katsomaan, mutta en yllättyisi koska siellä pystyy muistaakseni tekemään hakuja sukupuolen perustella.

Eräs silmiinpistävä asia on se kuinka vahvasti muslimitaustaisista maista joista saavutaan usein perheenyhdistämisen keinoin tai humanitaarisina maahantulijoina, esim. Suomessa ja Briteissä Irak, jälkimmäisessä myös Iran sekä Pakistan, Bangladesh, Saksassa turkkilaiset ja arabit ja niinpoispäin, työllisyys on siinä 50% nurkilla ja joskus matalampi mutta ei koskaan merkittävästi yli. Suomessa taas merkittävä osa aikuisista somaleista ei edes kuulu työvoimaan.

Ilman kattavampaa perehtymistä voisi arvella, että tällä on jotain tekemistä naisten aseman kanssa. Nimittäin yllämainituista maista eivät useinkaan lähde EU-alueelle parempaa elämää etsimään se parhaiten koulutettu tai menestyvä väestönosa (joka taas on tutkittu ja useissa kirjoissa ja raporteissa mainittu asia jota faktana usein pidetään). Näissä maissa asuu tietenkin nykyään myös paljon koulutettuja naisia, mutta maahanmuuttoketjun kautta Eurooppaan saapuneet ovat useammin kyläläisiä konservatiiviselta maaseudulta jossa naiset ovat työelämän ulkopuolella ja/tai lukutaidottomia. (Kaikenlaisia poikkeuksia tietenkin on, esim. poliittisesti aktiiviset pakolaiset ynnä muut, mutta turvapaikkoja myönnetään niin vähän, ettei heidän määränsä vaikuta kovin suurelta - kyllä tunnetut opposition edustajat ja opiskelija-aktiivit saatettaisin tunnistaa myös EU-maissa.)

Tämän uskoisi johtavan myös korkeaan työttömyyteen Euroopassa. Etenkin kun asiaa käsittelevässä kirjallisuudessa usein korostetaan ettei lähtömaasta haettuja naisia missään nimessä edes haluta antaa "länsimaalaistua".

Väittelle jonka mukaan etninen ulkonäkö estäisi työllistymisen, ei ole Suomessa minkäänlaisia perusteita. Oikea asenne ratkaisee sanon minä.

Hetki sitten telkkarista tuli ohjelmaa nimeltä halal-TV. Siinä eräs ruotsalainen korkeakoulutettu ilmeisesti somalitaustainen musliminainen haki työtä. Hän käveli teinien vaatekauppaan huivit ja muut muslimiromppeet päällä ja sanoi: "saisinko täältä töitä ja onko huivin pito töissä joku ongelma". Vaateliikkeen omistaja yritti selitellä että ei ole. Kaikkihan tietää että vaatemyyjillä pukeutumisessa on erittäin tarkat säännöt. Ei siellä kantaväestökään myy farkkuja verkkarit ja lenkkarit jalassa.

Mutta jos asenne on se, että kaikki johtuu rasismista ja itsessä ei ole mitään vikaa, niin ei tarvitse ihmetellä työttömyyttä.

Quote from: Obb on 20.04.2010, 19:06:45
Onkohan sillä mitään vaikutusta ettei Kenialaiset ole yleensä muslimeita.
Rasistinen kysymys en kiellä mutta tuli vaan mieleen.

Kysymys ei ole rasistinen koska muslimit eivät ole rotu. Onhan se kuitenkin ennakkoluuloinen muslimimaahanmuuttajia kohtaan mutta ei täysin syyttä.

Asiaa on käsitelty foorumin alkuaikoina muissa ketjuissa, ja (minusta) lyhyt vastaus on kutakuinkin seuraava, johon viittasin edellisessä viestissäni: Edellisen parin vuosikymmenen otos muslimisiirtolaisista Euroopassa ei ole kovin edustava. Eurooppaan on muuttanut paljon muslimeita maidensa köyhimmiltä alueilta nimenoaamn perheenyhdistämisen keinoin 70-luvun jälkeen jolloin siirtolaisten hakeminen töihin lopetettiin monessa maassa, ja viime vuosikymmeninä turvapaikanhakijoina jotka ovat jääneet EU-maihin eri syistä.

Esimerkiksi moni Yhdysvalloissa asuva henkilö on ollut hämmästynyt siitä miten Euroopassa voi olla niin kovia ongelmia juuri muslimimaahanmuuttajien kanssa, joku kalifornialainen totesi minulle, että siellä he ovat arvostettuja ammattilaisia, lääkäreitä ja juristeja.

Moni muslimimaa on sangen köyhä, kärsii alhaisesta koulutustasota ja on myös voimakkaasti konservatiivinen joka huonontaa naisten asemaa siellä ja niin myös Euroopassa (josta voimme kiittää mm. monikulttuuria, jolla pidetään maahanmuuttajat omaan kulttuuriin sidottuna myös täällä, oli se kulttuuri sopiva eurooppalaiseen yhteiskuntaan tai ei). Islamhan ei pakota pitämään naisia kotiorjina tai synnytyskoneina, mutta konservatiiviset asenteet kylläkin, joita voidaan perustella myös uskonnolla.

Eurooppaan on siis siunaantunut siirtolaisia Marokon vuoristojen kylistä, Anatolian perämailta ja Pakistanin köyhimmistä osista ja heidän valmiutensa sopeutua ja menestyä länsimaissa kuvastavat usein tätä seikkaa. Ei uskontoa.

Kenian pääuskonto on tosiaan kristinusko, ehkä sillä on jotain tekemistä asian kanssa.

Joskus meitin, lukeeko monikaan ihminen paria riviä pidempiä viestejä ;)

Quote from: Zngr on 20.04.2010, 19:15:27

Quote from: perdido on 20.04.2010, 18:00:49
Keniaa, ja varsinkin miesten ja naisten asemaa siellä käsittelevä dokkari tuli hiljattain telkusta [kuvaelmaa kenialaisten miesten kolttosista]... Ka, olisipa kiinnostavaa selvitellä enemmän maahanmuuttajien sukupuoleen liittyvää dataa, työllistymisen osalta ja noin muutoinkin.

Taisi olla peräti kolmiosainen sarja. En henk. koht. usko, että EU-alueelle tai ainakaan Suomeen saapuvat miespuoliset kenialaiset ovat kotimaansa työttömiä alkoholisteja jotka pyrkivät tyydyttämään itseään noin erikoisin tavoin. Vakuutan, että kenialaisten työllisyys ei Suomessa tai UK:ssa olisi silloin hyvä.

Taisi olla sarja jossa käsiteltiin nimenomaan Afrikan ja kehitysmaiden liikakansoitusta.

Täytyy myöntää, että samalla, kun vastustan kouluttamattoman , ilman sopeutumisedellytyksiä olevan porukan maahanmuuttoa, kannatan koulutetun väen maahanmuuttoa, toki aloilta, joista on Suomelle hyötyä.

Vaikka on toki moraalisesti arveluttavaa houkutella köyhien maiden parhaimmistoa pois kotimaistaan , niin Suomen syrjäisyyden ja pienen koon huomioonottaen, tänne saapuvien määrällä ei olisi globaalilla tasolla merkitystä.

Lisää Paul Nyandoton kaltaisia todellisia rikastajia! http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3034&sa=98561

Suomalaisten sisäsyntyinen asenne, jossa kiinnitetään pääsääntöisesti huomiota työntekoon, ahkeruuteen ja rikollisuuteen, on hyvä perusta sosiaaliselle kanssakäymiselle. Sillä on selviydytty ja menestytty Suomessa yli 10 000 vuotta. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisten kymmenien vuosien aikana. Voisi ajatella, että suomalaiset ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että he voivat havainnoida sitä mitä muissa maissa on maahanmuuton myötä tapahtunut ja välttää niissä tehdyt virheet. Suomalaisten, kuten muidenkin kansojen vaistomaiset asenteet kulkevat kuitenkin kuin juna raiteilla ja niitä on vaikea muuttaa riippumatta siitä mitä informaatiota tuodaan esiin. Aika ja väistämättömästi kasautuvat ongelmat muuttavat hiljalleen asenteita. Tänä päivänä "radikaaliksi" tms. luultu on tulevien aikojen viisas, maltillinen ja kaukonäköinen profeetta. Ehkä paras mitä voidaan toivoa on se, että em. muutosta nopeutetaan.

"Eliitti" pyrkii aina kontrolloimaan oppositiota suoraan tai epäsuorasti; rahan ja resurssien kohdistamisella; rangaistuksilla, painostuksella ja "moraalisella" tuomitsemisella; palkinnoilla ja tunnustuksilla; näennäisesti puolueettomilla asiantuntijoilla, jotka pyrkivät tuottamaan mahdollisimman suuren osan arvostetusta lähdetiedosta, jota käytetään yhteiskunnan, kansalaisten ja organisaatioiden ohjaamiseen; tiedonvälityksen manipuloinnilla (dynamic silencing, manufactured consent, choreographed debates, selective and distorted reporting, preferred experts, selected and orchestrated audiences, jne); jne. Valta, sen toiminta ja määrittely luo ja määrittelee aina automaattisesti oman oppositionsa, joten opposition hallinta määrittämällä julkiseen tilaan ja keskusteluun pääsevien mielipiteiden kirjon ja rajat, jotka eivät todellisuudessa uhkaa "eliitin" tavoitteita, on tärkeää. Näiden rajojen sisällä käydään sitten vilkasta ja kiihkeää keskustelua. "Eliitti" näyttelee vakuuttavasti, että kontrolloitu oppositio ei ole sen ohjauksessa/ manipuloitavissa, että oppositio on "kauhea" ja että sen tavoitteet ovat täysin vastakkaisia "eliitin" tavoitteille, vaikka näin ei tietysti ole.

"Eliitti" pyrkii määrällisesti ja implisiittisesti laadullisesti radikaaliin maahanmuuttoon. Kontrolloitu maahanmuuttokriittinen oppositio tarkoittaa "eliitille" sitä, että maahanmuuton pidemmän aikavälin suureen määrään ei käytännössä puututa (riippumatta siitä onko maahanmuuton määrä esim. Y vai 1,3 x Y /vuosi, väestöllinen muutos tulee olemaan radikaali), vaan  "kiistellään" ja väitellään enimmäkseen laadullisista yksityiskohdista. "Eliitillä" on toki ollut osuutensa opposition kanavoimisessa tällaisiin uomiin, mutta silti selvästi suurin osa tästä on suomalaisten luontaisten vaistojen ja asenteiden tulosta. Tavallaan kansan tahtomattaan ja huomaamattaan antama lahja "eliitille" itseään vastaan.

Suomalaisten vanhat toiminta- ja ajattelumallit eivät enää riitä.

Olen havainnoinut omalla asuinalueellani toiseutta jo pitkään, ja riippumatta siitä onko maahanmuuttaja töissä vai ei, alue, sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteistoiminta menee jatkuvasti ja hitaan varmasti negatiiviseen suuntaan. Kun ihmiset, heidän luonteensa, taipumuksensa historiansa, kulttuurinsa, yhteisönsä jne. ovat erilaisia, tämä on seurauksena. Paljon pidemmälle vajonneita esimerkkejä ei ole vaikea löytää maailmalta. Valkoisten tulevaisuus paikallisina ja valtiollisina vähemmistöinä vihamielisten massojen ympäröimänä ei vaikuta lupaavalta.

Liitän loppuun pienen esimerkin siitä mitä kohti me olemme menossa. Ennenkuin sanotte itsellenne ja muille, että ilmerikos on vastenmielistä tyranniaa ja valkoisten vainoamista, ja että Englanti on kuvottava maa tms., lähdetään käsittelemään tätä tällä kertaa eri näkökulmasta.

Ilmerikos on järkevä ja rationaalinen toimenpide valtiolta tai muilta suurilta ja kompleksisilta organisaatioilta lisääntyvästi monietnisessä ympäristössä. Se on suorassa suhteessa siihen, että mitä massiivisempaa, ongelmallisempaa, dysfunktionaalisempaa, epäsopivampaa ja erilaisempaa toiseus on, sitä enemmän kantaväestöä täytyy manipuloida, halventaa, syrjiä, sortaa ja vainota, jotta se pysyy "sokeana", alistuneena ja kyvyttömänä tekemään tilanteelleen mitään.

Haluammeko me tällaisen tulevaisuuden?

http://www.alternativeright.com/main/blogs/left-right/facecrimes/

Jatko-osa edellisen viestini artikkelille:

http://www.alternativeright.com/main/blogs/euro-centric/more-facecrimes/

Tältä näyttää kun "peli" alkaa lähestyä loppuvaiheitaan:

http://www.amnation.com/vfr/archives/016272.html

Keniasta, Kamerunista, Gambiasta, Ghanasta, Angolasta, jne. kutsutaan Suomeen tuhansia ihmisiä opiskelemaan keski- tai korkea-asteella.

Minä en heitäkään täällä tarvitsisi. Kantaväestöstä riittäisi niihinkin opiskelupaikkoihin tulijoita. Luuleeko joku, että koulutuspaikkoja ja opetusresursseja on rajattomasti?

Kehitysmaiden (lue: Saharan et. puolisen Afrikan) kehitystä ei taata sillä, että haalitaan tänne jengiä opiskelemaan, työllistymään ja kotoutumaan. Opetus on toteutettava heidän omissa maissaan. Jos sitä vielä annettaisiin siellä yhtä paljon naisille kuin miehille, voisimme alkaa toivoa väestönkasvun laantumista.

http://fifi.voima.fi/uutinen/Kenialaiset-ja-romanialaiset-ohittivat-kantav%C3%A4est%C3%B6n-ty%C3%B6ss%C3%A4k%C3%A4yntitilastossa/184

QuoteKenialaiset ja romanialaiset ohittivat kantaväestön työssäkäyntitilastossa

20.04.2010 kello 13.58

Kymmenen eri maahanmuuttajaryhmän joukossa on enemmän työssäkävijöitä kuin syntyperäisten suomalaisten.

Tilastokeskus julkisti tiistaina vertailun eri kansalaisuusryhmien työssäkäynnistä. Sen mukaan työllisten osuus Suomen kansalaisista – 44,7 prosenttia – on alhaisempi kuin kymmenen muun kansalaisuusryhmän. Eniten työssäkävijöitä (67,7 prosenttia) on Suomessa asuvien kenialaisten joukossa. Seuraavina tulevat hollantilaiset, nigerialaiset, britit, ghanalaiset, filippiiniläiset ja romanialaiset.

Työssäkäyntitilastoihin näyttävät vaikuttavan kaikkein voimakkaimmin eri kansalaisuusryhmien erilaiset ikärakenteet. Vähän työssäkävijöitä on sellaisissa ryhmissä, joiden joukossa on paljon lapsia ja opiskelijoita (esimerkiksi sudanilaiset, myanmarilaiset ja kongolaiset) tai eläkeläisiä (ruotsalaiset, australialaiset ja yhdysvaltalaiset).

Kenian kansalaiset tosin korjaavat potin silloinkin, kun vertaillaan vain työikäisten työssäkäyntiä. Kenialaisten työikäisten työttömyysaste, 4 prosenttia, on vertailun alhaisin. Suomen kansalaiset sijoittuvat yhdenneksitoista 8,7 prosentin työttömyysasteella.

Vertailun valittiin ne kansalaisuusryhmät, joiden edustajia asuu Suomessa vakituisesti yli viisisataa.

http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2008/tyokay_2008_2010-04-20_tie_002_fi.html

http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2008/tyokay_2008_2010-04-20_fi.pdf

Sangen luovaa tilastojen tulkintaa.

Oleellisin syy tuohon tilastoilmiöön on hyvin yksiselitteinen. Keniassa ei ole suurta sotaa/katastrofia/tms jolla anoa turvapaikkaa. Kenialaisella passilla pääsee jäämään Suomeen käytännössä vain työlupa taskussa.

Nostan tämän vanhan ketjun, koska mieleen tuli uusi ajatus aiheesta.

Kenialaisten ja ghanalaisten hyvä työllisyysaste Suomessa ei taidakaan olla niin yksiselitteinen todiste siitä, ettei työmarkkinoilla ole merkittävää etnistä syrjintää. Syyn onkin nimimerkki Happosai tiivistänyt tuossa edellisessä viestissä. Asiaan vaikuttaa se, millä statuksella maassa oleskellaan. Jos maahan opiskelemaan saapunut Kenian poika ei saa opintojensa jälkeen työtä, hän joutuu herkästi lähtemään muille maille ja poistuu tilastoista.  Periaatteessa on mahdollista, että vaikka yhdeksän kymmenestä kenialaisesta jäisi ilman työpaikkaa syrjinnän takia, niistä kymmenestä prosentista muodostuu komea työllistymistilasto, koska vain he päätyvät laskelmiin.  Tilanne on toinen niillä maahanmuuttajaryhmillä, joilla on oleskelulupa joka tapauksessa. Toisilla mahdollinen syrjintä näkyisi tilastoissa herkemmin kuin toisilla.

Tämä ei tarkoita, että luulen laajamittaista Afrikkalaistaustaisten syrjintää tapahtuvan. Tarvitaan kuitenkin muitakin tietoja kuin puhtaat työllisyysluvut, että kansalaisuuksien vertailuun perustuvia johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Millä tavalla nämä tilastot ottavat huomioon sen, että suurin osa maassa hiemankaan pidempään oleskelevat hakevat suomen kansalaisuutta, varsinkin ne jotka hakevat "turvaa". Eihän tätä huomioida tilastoissa?

Quote from: MikkoAP on 20.04.2010, 20:38:00


Täytyy myöntää, että samalla, kun vastustan kouluttamattoman , ilman sopeutumisedellytyksiä olevan porukan maahanmuuttoa, kannatan koulutetun väen maahanmuuttoa, toki aloilta, joista on Suomelle hyötyä.

Mitähän ne alat mahtaisivat olla? Lääketeide, ehkä mutta sielläkin puute on tekemällä tehty. IT kilin kellit, kun NOKIA, Accenture, jne potkivat tuhatmäärin parhaassa työiässä olevia dippeleitä ja maistereita kortistoon.

Suomessa varmaan avautuu vuosittain korkeintaan muutamia satoja työpaikkoja joihin ei Suomesta löydy kohtuullista täyttäjää ja niihin firmat voivat kyllä rekrytoida kansainvälsesti ilman varsinaista maahanmuuttopolitiikkaakin.

Tulonsiirroilla toteutetussa hyvinvointivaltiossa valtiolla on suorastaaan velvollisuus, sekä työllisiä että työttömiä kohtaan, suojata työmarkkinoita minimoidakseen väestöosuuden, jonka elatus on sälytetty muiden harteille, koon. Tosin Suomen työmarkkinoita ainakin vaativammassa päässä suojaa epäsuorasti korkealla veroasteella kompensoitu surkea palkkataso ja sitä kautta alhainen elintaso.

Quote from: ekto on 11.02.2013, 09:42:18
Millä tavalla nämä tilastot ottavat huomioon sen, että suurin osa maassa hiemankaan pidempään oleskelevat hakevat suomen kansalaisuutta, varsinkin ne jotka hakevat "turvaa". Eihän tätä huomioida tilastoissa?

Tilastoja julkaistaan myös äidinkielen mukaan.

Miksi kenialainen hakisi Suomesta turvapaikkaa, kun Kenia on kansainyhteisön jäsen.  Sen päämies on kuningatar Elisabeth II. Pitäköön Elisabeth huolen omistaan ja kantakoon Britannia vastuunsa siistomaa-ajoistaan.

QuoteKansainyhteisö (engl. Commonwealth of Nations, vuodet 1926–1949 Brittiläinen kansainyhteisö) on Britannian ja sen entisten alusmaiden ja territorioiden muodostama yhteisö. Jäsenmaiden joukossa on myös kaksi maata, joilla ei ole brittiläistä siirtomaataustaa, Mosambik ja Ruanda. - - -
Yhteisön tehtävänä on kehittää jäsentensä demokratiaa ja koordinoida kehitysyhteistyötä rikkaiden ja köyhien jäsenmaiden välillä johtamalla esimerkiksi koulutushankkeita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainyhteis%C3%B6

Kieli voi vaikuttaa työllistymiseen. Suomessakin englanninkielinen pärjää hyvin.

QuoteKielet: englanti (virallinen), swahili (virallinen), useita paikallisia kieliä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenia

Tämä artikkeli on hämäävä, Kenia on kehitysmaa ja maahanmuutto Keniasta Suomeen olisi erittäin haitallista laajemmassa mittakaavassa. Sellainen maa millainen ihmiset ja Kenia ei todellakaan ole mikään luokan priimus globaalissa maailmassamme.

Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 20.04.2010, 15:33:10

Quote from: Jari Leino on 20.04.2010, 15:01:59

QuoteAlhaisin työllisyysaste oli myanmarilaisilla (9,0 prosenttia), afganistanilaisilla (17,8 prosenttia) ja irakilaisilla (19,7 prosenttia).

Somalien työllisyysaste oli 21,7 % eli sudaanien jälkeen niukasti viidenneksi heikoin.

Tässä on kuitenkin tapahtunut merkittävät parannus, koska ihan muutama vuosi sitten se oli vielä luokkaa 16%.

Otsikon uutinen ei sinänsä ole mikään yllätys. Ihan kiva. Nyt voi sitten heittää kenialaiskortin joka kerta, kun joku itkee, että suomalaisten rassismin takia suojaväristen on mahdoton työllistyä Suomessa yhyhyy...

Burmalaisten kohdalla veikkaisin osittain syytä huonoon työllistymiseen se, että johtuen heidän kansallisen kriisin tuoreudesta, ei heillä ole vielä maassaoloaikaa niin paljoa, että siinä ajassa oppisin riittävän kielitaidon, mikä edistää työllisyyttä.

Itse tiedän noin kymmenen burmalaista henkilökohtaisesti. Kaksi niistä on vankilassa, yksi töissä ja loput työttöminä.

Ihonvärirasistina kannatan mieluummin kaiken maailman kenialaisten, ghanalaisten, nigerialaisten ja muiden vastaavien poismuuttamista kuin työllistymistä. Eli tämä työllistymisjuttu ei ole mielestäni mikään hyvä juttu  >:(

Quote from: happosai on 02.05.2010, 21:24:54
Oleellisin syy tuohon tilastoilmiöön on hyvin yksiselitteinen. Keniassa ei ole suurta sotaa/katastrofia/tms jolla anoa turvapaikkaa. Kenialaisella passilla pääsee jäämään Suomeen käytännössä vain työlupa taskussa.

Naiminenkin auttaa.