QuoteHelsingin seudun asioimistulkkikeskus kovassa käytössä
Vantaa, Helsinki, Espoo ja Kauniainen perustivat Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen vuonna 1995; valtio ohjasi hanketta. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti 1990-luvulla. Keskitetyt tulkkaus- ja käännöspalvelut helpottivat pääkaupunkiseudun viranomaisten työtä.
Tänä päivänä tulkkikeskus palvelee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kuntia. Yksikkö sijaitsee Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla nettobudjetoituna.
Palveluja ei varsinaisesti markkinoida, koska ensisijaisesti pyritään vastaamaan nykyisten asiakkaiden tarpeisiin. Tulkin nimikettä ei ole edelleenkään suojattu, joten kuka tahansa voi periaatteessa esiintyä tulkkina. Tulkkikeskuksen tavoitteena on tarjota laadukkaita kielipalveluja, perehdyttää viranomaisasiakkaita tulkin kanssa työskentelyyn sekä järjestää kulttuurikoulutuksia.
- Aluksi työntekijöitä oli yhdeksän ja tulkattavia kieliä kahdeksan. Tällä hetkellä kuukausipalkkaisia työntekijöitä on 26. Tulkkeja on tuntityöntekijöinä lähes 300 ja kääntäjiä yli 50, kertoo tulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.
Tulkkikeskuksen vakituisesta henkilökunnasta puolet on maahanmuuttajataustaisia; tuntityöntekijöistä lähes kaksi kolmasosaa. Tulkattavia kieliä on tällä hetkellä 88.
Vuonna 1995 keskus tuotti kahdeksan kuukauden aikana yhteensä 4260 tulkkaustuntia, ja viime vuonna tunteja kertyi peräti 57 000. Luvut käännöspuolella ovat 362 sivua vuonna 1995 ja 6 700 sivua vuonna 2009.
Tulkkausta videoneuvotteluna
Ennusteiden mukaan voimakas kasvu jatkuu tulevaisuudessa.
- Kysyntä ylittää tarjonnan. Uusia kieliä kysytään koko ajan. Rekrytoimme aktiivisesti, mutta vain osa hakijoista vastaa laatukriteereitämme. Erittäin harvinaisissa kielissä ohjaamme hakijoita pätevöitymään tai syventämään taitojaan.
Tulkkikeskus työskentelee tulkin ammattinimikkeen suojaamiseksi ja koulutuksen edistämiseksi. Harvinaisissa kielissä alalle voi tällä hetkellä pätevöityä vain näyttötutkinnon kautta.
- Kaikissa kielissä näyttötutkintokaan ei ole mahdollinen, koska tehtävien laatijoita ja arvioijia ei ole.
Kasvavaan kysyntään vastataan tulevaisuudessa yhä enemmän etätulkkauksella. Videoneuvottelulaitteiden avulla tulkki pystyy tekemään useamman tulkkauksen päivässä. Myös rahaa ja luontoa säästyy.
- Etätulkkauksen ekologisuus on nykypäivää, sen tulee näkyä toiminnassamme entistä voimakkaammin, Andrejev painottaa.
Tulkkikeskus täyttää 15 vuotta maanantaina 19. huhtikuuta.
Katja Savopirtti
viestintäpäällikkö
Vantaan kaupunki (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;133;134;105456)
QuoteVuonna 1995 keskus tuotti kahdeksan kuukauden aikana yhteensä 4260 tulkkaustuntia, ja viime vuonna tunteja kertyi peräti 57 000. Luvut käännöspuolella ovat 362 sivua vuonna 1995 ja 6 700 sivua vuonna 2009.
Paljonko maksaa tulkkaustunti ja käännössivu?
Paljonko maksaa tulkkaustunti ja käännössivu?
Jostain olin luin noin 65-75€ tunti.
Mestari kirjoitteli vuonna 2008:
Voimassaoleva taksa on 57 euroa + alv 22% = 69,5€ alkavalta tunnilta
http://www.halla-aho.com/scripta/kielellista_rikastusta.html
Eli melkeistä neljä miljoonaa euroa menee tuohon...
Onhan toi vähän kallista, mutta työllistää rumia tilasto lukuja.
Jussihan voisi tehdä uuden kirjotuksen päivitetyillä tiedoilla?
Kirjoitin exeliin ensimmäiselle riville 2008 ja 700 000, toiselle riville kirjoitin 2010 ja 4 000 000. Maalasin kentät ja venytin alaspäin...
Quote from: ekto on 13.04.2010, 15:50:34
Mestari kirjoitteli vuonna 2008:
Voimassaoleva taksa on 57 euroa + alv 22% = 69,5€ alkavalta tunnilta
http://www.halla-aho.com/scripta/kielellista_rikastusta.html
Somalin kieltä tulkattiin viranomaisasioinnissa Helsingin seudulla viime vuonna 10401 (kymmenentuhattaneljäsataayksi) kertaa. Kyseessä on siis erillisten tulkkaustapahtumien määrä. (per 8000 somalia)
""Vertailun vuoksi voidaan mainita, että venäjänkielisiä oli Suomessa 26200, mutta tulkkaustapahtumia oli 7109. Kiinalaisia oli 3900 ja tulkkaustapahtumia 603.""
aah, on se niin ihanaa, että meillä on somputkin rikastuttamassa elämäämme.
""Onko todella niin, että "suvaitsevaisen" ihmisen mielestä vallitsevassa tilanteessa ei ole mitään ärsyttävää?
Että siinä ei ole mitään sellaista, mistä tavallinen ihminen voisi ärsyyntyä ihan asiapohjalta?""
Niinpä niin.
Quote from: ekto on 13.04.2010, 16:15:20
Jussihan voisi tehdä uuden kirjotuksen päivitetyillä tiedoilla?
olsikos kuitenkin 700 000 helsingin hinta ja tuo isompi summa koko pääkaupunkiseutu?
niin, toivotaan nyt edes...
QuoteAsiointitulkeista huutava pula pääkaupunkiseudulla
Turvapaikanhakijoiden asioita hoitavista tulkeista on kova puute pääkaupunkiseudulla. Ensi vuonna alkavasta koulutuksesta toivotaan helpotusta ongelmaan.
Helsingissä aloitetaan ensi vuonna kaivattu asioimistulkkien koulutus. Diakonia-ammattikorkeakoulu on saanut luvan aloittaa syksyllä 2011 arabian, somalin ja kurdin sorani-murteen asioimistulkkien kouluttamisen.
Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulla on jatkuva pula etenkin arabiaa ja afrikkalaisia kieliä hallitsevista tulkeista.Tulkkivajauksen vuoksi ulkomaalaiset saattavat joutua odottamaan palvelua jopa viikon.
Ongelmana on ollut juuri tulkkikoulutuksen puute ja se, ettei tulkin ammattia ole suojattu. Kuka tahansa voi esiintyä tulkkina, mikä aiheuttaa ongelmia sekä asiakkaille että viranomaisille, murehtii Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.
– Viranomaiset saattavat tilata tulkin jostain muualta, jose eivät ole meiltä saaneet. Sitten saattaa käydä niin, ettei tulkin ammattitaito tai pätevyys riitä siihen, että pystyisi hoitamaan tulkkauksen niin kattavasti kuin se tulisi tehdä.
Helsingissä alkava koulutus on ensimmäinen laatuaan ja Andrejevin mukaan alalla todellinen läpimurto, koska sen myötä asiointitulkin ammattinimike on mahdollista suojata. Andrejev uskoo tämän suitsivan kirjavaa tulkkitarjontaa.
Kysyntä kasvaa, koulutus vaikeaa
Vantaa, Helsinki, Espoo ja Kauniainen perustivat Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen viisitoista vuotta sitten, kun turvapaikanhakijoiden määrä alkoi nopeasti kasvaa. Keskus tulkkaa nykyisin jo lähes 90 kieltä. Tulkkaustunteja oli viime vuonna 57 000, kun niitä keskuksen aloittaesa oli vajaat 4 300.
Kysynnän kasvu jatkuu lähivuosina, mutta tulkkien rekrytointi on haastavaa. Esimerkiksi harvinaisimmissa kielissä on vaikeaa järjestää tulkiksi pyrkiville näyttökokeita, kun tehtävien laatijoita ja arvioijia ei ole.
Tulkkikeskuksen mukaan asioimistulkin koulutus saattaa alkaa Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa parin vuoden kuluessa.
YLE Helsinki (http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/04/asiointitulkeista_huutava_pula_paakaupunkiseudulla_1614883.html)
QuoteVantaa: Tulkeille vihdoin koulutusohjelma ammattikorkeaan
Diakonia-ammattikorkeakoulu käynnistää 3,5 vuoden koulutusohjelman, joka johtaa
ammattitulkin tutkintoon. Koulutuspaikat tulevat jo ensi vuoden yhteishakuun.
- Koulutukseen tulee sisältymään niin teoreettinen, eettinen kuin
työelämälähtöinen osuus, kertoi Diak etelän yksikön johtaja Marja Pentikäinen
Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen 15-vuotisjuhlissa Vantaalla
maanantaina.
Tulkin työ vaatii Pentikäisen mukaan paitsi kieli- ja tulkkaustaitoa myös
yhteiskunnan palvelujärjestelmien tuntemista. Tulkin on hallittava eri
kulttuurien ja suomalaisen yhteiskunnan lainsäädäntöä ja tapoja.
Tulkkauksen tarvetta pn Suomessa jo yli 100 kielessä. Kysyntä lisääntyy koko
ajan. Nyt korkeasteen koulutusta on Suomessa tarjolla vain yleisimmissä
kielissä.
Thors: "Kohusta huolimatta asiat hoidetaan"
- Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tekee maan tulkkauksesta hyvän, suuren
osan. "We are lost", olemme hukassa, jos tulkkaus ei toimi, maahanmuutto- ja
eurooppaministeri Astrid Thors korosti juhlatilaisuudessa.
- Meillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia tulkkauksesta asioissa, jotka
tulevat esille viranomaisten aloitteesta. Hyvä tulkki edistää olennaisesti
ihmisten kotoutumista ja estää väärinkäytöksiä. Viimeaikaisesta kohusta
huolimatta hyvä hallinto hoitaa velvollisuutensa.
Thorsin mukaan on huolehdittava, että tulkkeja on tarpeeksi. Tulkkien
erikoistuminen eri asiakokonaisuuksiin on niin ikään tärkeää, ministeri sanoi.
- Voimia upeille osaajille, jotka ovat synnyttäneet Suomeen uuden ammattikunnan!
Etätulkki ehtii enemmän
- Kysytyimmät kielet vuodesta toiseen ovat somali, venäjä ja arabia, esitteli
tulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev. Andrejev toivoi, että tulkin
ammattinimike olisi jatkossa suojattu. Nyt kuka tahansa voi esiintyä tulkkina.
Tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä Andrejevin mukaan on nimenomaan tulkkien
koulutuksen edistäminen sekä yhä useampien tulkkausten hoitaminen
videoneuvottelulaitteilla. Jälkimmäinen säästää runsaasti aikaa, rahaa ja
ympäristöä.
- Paras tapa lisätä suvaitsevaisuutta on tutustua toisiinsa, tehdä töitä
yhdessä. Tulkkikeskus on Vantaan kaupungin monikulttuurisin työyhteisö, Vantaan
vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan johtaja Heidi Nygren totesi.
- Tulkkikeskus auttaa viranomaisia toimimaan oikeudenmukaisesti. Lisäksi sillä
on iso vaikutus monen yksittäisen ihmisen elämään.
Nygren puhui monikulttuurisuudesta pääkaupunkiseudun erityiskysymyksenä. Yli
puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Nygrenin mukaan
maahanmuuttajien aktiivisen kansalaisuuden kautta vahvistetaan elinvoimaista
ilmapiiriä ja tuetaan kaupunkien kansainvälistä imagoa. Tämä näkökulma
painottuu myös Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelmassa.
Ammattitulkkausta 15 vuotta
- Vantaa, Helsinki, Espoo ja Kauniainen perustivat Helsingin seudun
asioimistulkkikeskuksen vuonna 1995; valtio ohjasi hanketta.
- Kuukausipalkkaisia työntekijöitä on nykyisin 26. Tuntityöntekijöinä tulkkeja
on lähes 300 ja kääntäjiä yli 50.
- Tulkkikeskuksen vakituisesta henkilökunnasta puolet on
maahanmuuttajataustaisia; tuntityöntekijöistä lähes kaksi kolmasosaa.
- Tulkattavia kieliä on tällä hetkellä 88.
- Vuonna 1995 keskus tuotti kahdeksan kuukauden aikana yhteensä 4260
tulkkaustuntia, ja viime vuonna tunteja kertyi peräti 57 000.
- Luvut käännöspuolella ovat 362 sivua vuonna 1995 ja 6 700 sivua vuonna 2009.
Kauppalehti: Lehdistötiedote (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20100401/12717670124610&industry=&=)
Tuo tulkkikouluttamiseen keskittyvä DIAK on muuten lakkauttamassa perinteisiä Järvenpään Seurakuntaopistolla ja Kauniaisten Raamattuopistolla toimivia yksiköitään, jotka ovat kouluttaneet diakoneja, diakonissoja ja kirkon nuorisotyönohjaajia. Toiminta keskitetään Helsinkiin, tosin mitään tietoa mihin tiloihin, ei ole. Päätös on aiheuttanut vastalausemyrskyn nykyisten ja entisten opiskelijoiden keskuudessa. Pelätään, että opetuksen taso heikentyy huomattavasti keskittämisen myötä ja luonnolliset yhteydet kirkon instituutioihin katkeavat.
Päätös haiskahtaa vähän siltä, että kirkon työntekijäkoulutusta ollaan ajamassa alas ja tilalle tulee poliittisesti sopivampaa mamuttamisalan koulutusta. Tässä (http://timokoivisto.blogspot.com/2010/04/ministerio-kirkon-asialla.html) vähän pohdintaa asiaan liittyen.
Quote from: Aurelius on 20.04.2010, 21:25:54
- - Kauniaisten Raamattuopistolla toimivia yksiköitään - -
Pelätään, että - - luonnolliset yhteydet kirkon instituutioihin katkeavat.
Anteeksi kuinka? Onko SRO "kirkon instituutio"? Minun käsittääkseni se on fundamentalistisen herätysliikkeen yksi ilmentymä. Terv. nimim. nuoruudessaan viidesläisyyden uhri.
SRO:n opiskelijoiden humoristiset FBI-paidat kyllä naurattivat joskus takavuosina. FBI = Finnish Bible Institute.
Mahdolliset jatkot spagettivapaaseen (http://hommaforum.org/index.php/topic,2072.0.html).
Topi: On se kirkon instituutio, ei organisatorisessa mielessä, vaan kirkossa paikkansa vakiinnuttanut oppilaitos. Diakin opetushan ei muutenkaan ole Raamattuopiston opetusta, vaan sen kanssa yhteistyössä järjestettävää.
En kylläkään tarkoittanut asiaa organisaatiomielessä, vaan "talon tavoille" oppimisena. Molemmat instituutiot vastaavat muutenkin kirkon työntekijäkoulutuksesta ja järjestävät jumalanpalveluksia, hartauksia ym. joiden toteutuksessa opiskelijat voivat itse olla aktiivisesti mukana, ettei tartte ihan ummikkona tulla seurakuntaan ihmettelemään, mitä siellä tehdään. Jos tämmöiset linkit katkaistaan, on aika vaikea oppia kirkon "yrityskulttuuria". Kristillinen opetus on myös melko vahvassa ristiriidassa monikultturismin kanssa. Jos opisto aikoo kehittyä mokutusteollisuuden suuntaan, on järkevää, että se katkaisee linkit organisaatioihin, joiden parissa toimivilla ihmisillä voisi oikeasti olla rohkeutta kyseenalaistaa ideologiaa ja opettaa opiskelijoita ajattelemaan omilla aivoillaan.