Quote
Asiantuntijat: Filosofia oppiaineeksi jo 7-vuotiaille!
13.04.2010 09:50
160 asiantuntijaa esittää lapsille ja nuorille suunnattua filosofiaa oppiaineeksi peruskoulun oppilaille ja filosofisen kriittisen ajattelun taitoihin kannustavia opetusmuotoja.
Kannanotto on tehty Opetushallituksen tuntijakotyöryhmälle. Alun perin työryhmän esityksen piti olla valmis vappuna.
Asiantuntijat perustelevat, että filosofian sisällyttäminen peruskoulun oppiaineisiin ja opetusmuotoihin edistäisi useaa perustavanlaatuisen tärkeää tavoitetta samanaikaisesti.
- Katsomme, että suomalainen koulu ja sen oppilaat hyötyisivät merkittävästi lapsille ja nuorille suunnatun filosofian sisällyttämisestä peruskoulun oppiaineisiin ja opetusmuotoihin, ehdotuksessa sanotaan.
Kannanoton allekirjoittajina ovat muun muassa Suomen Akatemian entinen pääjohtaja Raimo Väyrynen, Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen, historian professori emeritus Matti Klinge ja kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta.
lähde: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2090286
Loistavaa!
Filosofia keksittiin, kun Sokrates ja kumppanit joskus Kreikassa lorviskelivat toreilla, kun työ ei maistunut. Piti keksiä tälle lorvimiselle fiksu nimi.
Quote from: JoKaGO on 13.04.2010, 11:16:33
Filosofia keksittiin, kun Sokrates ja kumppanit joskus Kreikassa lorviskelivat toreilla, kun työ ei maistunut. Piti keksiä tälle lorvimiselle fiksu nimi.
Ja lorvinnan mahdollistivat orjat, jotka tekivät työt ja joita halveksittiin. Löytyvätköhän nykyajan suurimmat filosofit steissiltä?
No, no. Ei kyse ole toogaan pukeutumisesta ja paskanjauhamisesta vaan ajattelemaan opettamisesta.
Lähde jonka unohdin kertoi ällistyttävistä tuloksista loogisen päättelyn, matematiikan ja jonkin muun alalla kun oppilaiden ajattelua valmennettiin tietoisesti. Todella pienellä satsauksella. Ei ole omaa alaani, mutta jos kukaan muu pedagogi ei tuota tapausta muista ja postaa, yritän löytää papereistani.
Lapsethan ovat filosofeja ennen kuin heidät kaikenlaisilla säännöillä pilataan. Osaavat esittää sellaisia kysymyksiä joista vanhemmat ovat täysin ymmällään.
Ennen olikin joukko-oppia. Viisauteni perustuu pitkälti siihen 8)
Kuulostaa ihan kivalta, että nuoret opetettaisiin käyttämään aivojaan. Totuus vain on tarua ihmeellisempää. En oikeen tahdo uskoa että peruskoulun opettajat hirveästi perustaisivat siitä, että oppilaat rupeasivat tiedostamaan tiettyjä asioita. Ainakaan soveltaa ei saisi koulussa esiintyviin väärinkäytöksiin sun muihin. Tulee muuten opettajille kova iltapuhde.
Eräs matematiikanopettaja lausui jotenki näin: "Ettei opettajat usko että teillä on yhtään omaa järkeä ja päättelykykyä." Kyseinen opettaja oli yksi harvosista opettajista maanpinnalla.
Ei mitään filosofiaa, kun logiikkaa ja päättelykykyä. Eli matematiikkaa. Sitä opetetaankin jo, mutta opetettaisiin enemmän!
No miksei. Ei peruskoulu nykyisestä voi yhtään huonommaksi muuttua vaikka tehtäisiin mitä. Ko. laitoksen tarkoitushan on lähinnä säilöä lapsia jonnekin etteivät kuljeksi päivisin tekemässä pahojaan.
Quote from: IDA on 13.04.2010, 11:33:46
Ennen olikin joukko-oppia. Viisauteni perustuu pitkälti siihen 8)
Kyseisellä opilla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa. Ihmisillä on yksilöllinen käsitys lukujen ja mittasuhteitten maailmasta. Jopa nykyiset numerojärjestelmät kaikkine symboleineen voidaan kyseenalaistaa.
Miettikääpä sitä, mistä käytössämme olevat numeromerkit ovat peräisin.
Quote from: Jouko on 13.04.2010, 11:55:25
Kyseisellä opilla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa. Ihmisillä on yksilöllinen käsitys lukujen ja mittasuhteitten maailmasta. Jopa nykyiset numerojärjestelmät kaikkine symboleineen voidaan kyseenalaistaa.
Siis kyllähän sillä nyt on erittäin paljon tekemistä matematiikan kanssa. Toinen kysymys on se, onko sen opettaminen alkeina mitenkään järkevää. Ehkä on ehkä ei.
Quote
Miettikääpä sitä, mistä käytössämme olevat numeromerkit ovat peräisin.
Jos ekaluokkalaiset laitettaisiin numeroiden opettelemisen sijasta pohtimaan tuota, niin numerot pikkuhiljaa unohtuisivat kokonaan :)
Quote from: IDA on 13.04.2010, 12:08:15
Quote from: Jouko on 13.04.2010, 11:55:25
Kyseisellä opilla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa. Ihmisillä on yksilöllinen käsitys lukujen ja mittasuhteitten maailmasta. Jopa nykyiset numerojärjestelmät kaikkine symboleineen voidaan kyseenalaistaa.
Siis kyllähän sillä nyt on erittäin paljon tekemistä matematiikan kanssa. Toinen kysymys on se, onko sen opettaminen alkeina mitenkään järkevää. Ehkä on ehkä ei.
Quote
Miettikääpä sitä, mistä käytössämme olevat numeromerkit ovat peräisin.
Jos ekaluokkalaiset laitettaisiin numeroiden opettelemisen sijasta pohtimaan tuota, niin numerot pikkuhiljaa unohtuisivat kokonaan :)
Kysymys onkin osoitettu teille aikuisille.
Quote from: Jouko on 13.04.2010, 12:13:43
Kysymys onkin osoitettu teille aikuisille.
No se on toinen juttu. Tässähän oli ekaluokkalaisten opetuksesta kysymys.
Joukko-oppi itse asiassa olisi siinä hyvä, jos joku ekaluokkalainen tuota kysyisi, koska tuohon kysymykseen pitäisi vastata yrittämällä jotenkin selittää olion ja sitä kuvaavan käsitteen eroa.
Quote from: Jouko on 13.04.2010, 11:55:25
Kyseisellä opilla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa. Ihmisillä on yksilöllinen käsitys lukujen ja mittasuhteitten maailmasta. Jopa nykyiset numerojärjestelmät kaikkine symboleineen voidaan kyseenalaistaa.
Miettikääpä sitä, mistä käytössämme olevat numeromerkit ovat peräisin.
Nyt en ymmärtänyt. Joukko-oppi on matematiikan osa-alue, miten sillä ei ole tekoa matematiikan kanssa? Miten ihmisillä on yksilöllinen käsitys lukujen ja mittasuhteiden maailmasta, mitä tämä tarkoittaa?
Numeromerkit ovat peräisin parhaan käsitykseni mukaan Codex Vigilanuksesta ja numerojärjestelmä nyk. Intian alueelta.
Joopa joo.
Juuri olet opettanut perusasioita lapsellesi ja koulussa aloitetaan kunnon spinnaus "mistä tiedät olevasi olemassa?", "mistä tiedät mikä on oikein ja väärin kun et tiedä olevasi edes olemassa?".
Koulujen filosofia on vain ja ainoastaan relativismia, spinnausta ja psyykkistä terrorismia.
Lapsille pitää opettaa mikä toimii, miksi se toimii, miten asioita yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi jne. Tähän ei tarvita "kriittistä" ajattelua vaan käytännön harjoittelua ja havainnointia.
Koulujen "kriittinen ajattelu" on vain ja ainoastaan päivänselvien asioiden spinnaamista, jotta kukaan lapsista ei kykene aikuisena tekemään muita päätöksiä kuin fiiliksen perusteella. Tämä näkyy jokaisessa paikassa: kyvyttömyys ajatella konkreettisesti, tilalla "kriittinen" kyseenalaistaminen ja seurauksena on pässi narussa.
Quote
Asiantuntijat perustelevat, että filosofian sisällyttäminen peruskoulun oppiaineisiin ja opetusmuotoihin edistäisi useaa perustavanlaatuisen tärkeää tavoitetta samanaikaisesti.
Tavoitteet ovat:
- eliminoida vanhempien kasvatus
- tuottaa tahdotonta massaa orjaksi
- tuottaa ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä todellisuudesta (vrt. Akuliina Saarikoski)
JNE.
Miksi tiedän niin varmasti, että tässä käy näin? Koska perusarvot: kansallinen ylpeys, logiikka, tosiasiat, yhteiskunnallinen koheesio jne jne. ovat luokiteltu nykyisessä yhteiskunnassa
pahoiksi. Tästä seuraa automaattisesti, että lapsille opetetaan näiden asioiden
vastakohtia, joiden tuloksena syntyy em. kaltaisia ihmisiä.
Kyseisessä suunnitelmassa Belsbebub on avoimesti esillä.
Filosofia perinteisesti oppiaineena on käsitellyt lähinnä filosofian historiaa ja eri koulukuntien välisiä näkemyseroja. Vasta Pnyxin kukkulalla Akropolista ihaillessa aloin tajuta filosofian perimmäisen luonteen pilkkoessani tätä termiä osiin. Filosofi on tiedon ystävä. Minäkin olen siis filosofi halutessani ymmärtää kaiken näkemäni ja kokemani . Jargonpäteminen ja abstraktit taivaanrannanmaalailut ovat vain filosofeiksi itsensä statuksen takia korottaneiden pelleilyä. Tulin tässä yhteydessä myös miettineeksi kuinka tärkeää olisi muuttaa filosofianopetusta Descartesin paskanjauhannan ulkoaopettelusta tiedon ja ymmärryksen kasvattamiseen kannustavaan suuntaan. Josko näin saisimme lapsista tiedon ystäviä ja itsenäisesti ajattelevia yksilöitä sen sijaan, että he vain pureskelematta nielisivät heille syötetyt arvot, ajatukset ja identiteetin.
Ajatelkaa näitä "mä äänestän vihreitä, kun ne haluaa kaikkia hyviä asioita" -tyyppejä, joita suuret kaupungit ovat väärällään. Olisiko heitä näin paljon, jos he yksilöinä olisivat kiinnostuneita muistakin asioista kuin salkkareista ja uusista nokian tai guccin myyntiartikkeleista? Tai jaksaisivat edes ottaa selvää asioista ennen mielipiteen muodostamista. Jos tämä oppiaine kannustaisi ottamaan vastuuta omasta kyvystä ymmärtää ympäristöään tai jopa itseään, olisin ehdottomasti tämän kannalla. Toteutus vain saattaa jäädä hataraksi eri tahojen haistaessa mahdollisuuden indoktrinaatioon.
Oletteko muuten koskaan miettineet koulukirjamarkkinoiden jakautumista peruskoulun ja lukion kirjojen osalla? Monopoli huolestuttaa.
Kuulostaa hyvältä, mutta:
Miten opetat filosofiaa ja filosofointia koulussa, jossa kiitos monikulttuurisuuden on mahdotonta pitää edes yleistä rauhaa ja järjestystä yllä? Filosofia vaatii rauhaa, toisten kuuntelua, hiljaista pohdintaa. Ei taida onnistua monessakaan värittyneessä koulussa? Ja yhä harvemmassa koulussa tulevaisuudessa. Ja miksi opettaa filosofiaa, kun kaikki eivät osaa lukea? Eivät osaa suomea?
Ja miten tekopyhää hurskastelua onkaan vaatia filosofiaa kouluihin, jotta oppilaat saavat aineksia kriittiseen ajatteluun, kun sanomalehdet ja koko mediakenttä itse harrastavat sensuuria? Vaatisivat meille nyt ensin edes vapaata lehdistöä, vapaata tiedonvälitystä ja sensuurista vapaita uutisia! Kuinka kriittinen keskivertokansalainen jaksaa ja osaa olla, kun TV, radio ja lehdet - osin myös internet, suoltavat sensuroitua uutisvirtaa tai propagandaa 24/7/365?
Vaikuttaakin siltä, että kriittinen saa olla, jos kritiikki kohdistuu Valkoiseen Heteromieheen, kristinuskoon, länsimaisiin arvoihin tai nationalismiin, mutta siihen kohtaan filosofia ja kriittisyys saa sitten luvan loppuakin, kun aletaan kiinnittää huomiota multikultturismin turmiollisuuteen ja vahingollisuuteen.
Jos lukee esim. todell.orgun filosofien jutustelua, tulee väkisinkin mieleen, että ko. oppiaine pitäisi olla lähinnä siellä kiellettävien listalla.
Ei kannata sekoittaa klassista filosofiaa postmoderniin ranskalaiseen runkkaamiseen. Ovat kaksi täysin eri asiaa.
Minkähänlainen on peruskoulun opettajien filosofian tuntemus?
Quote from: Risto A. on 13.04.2010, 12:24:25
Joopa joo.
Juuri olet opettanut perusasioita lapsellesi ja koulussa aloitetaan kunnon spinnaus "mistä tiedät olevasi olemassa?", "mistä tiedät mikä on oikein ja väärin kun et tiedä olevasi edes olemassa?".
Koulujen filosofia on vain ja ainoastaan relativismia, spinnausta ja psyykkistä terrorismia.
Lapsille pitää opettaa mikä toimii, miksi se toimii, miten asioita yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi jne. Tähän ei tarvita "kriittistä" ajattelua vaan käytännön harjoittelua ja havainnointia.
Niinpä. Lukiossa pitkän matikan opettaja neuvoi hyvin, että uusiin käsitteisiin tutustuttaessa,ensin kannattaa opetella mekaanisesti laskemaan tehtäviä, eikä ensin yrittää syvällisemmin ymmärtää. Syvempi ymmärtämys sitten syntyy, kun on tarpeeksi harjoitellut erilaisia tehtäviä mekaanisesti laskien.
Miksipä ei? Totuus, kauneus ja hyvyys, eli tietoteoria/logiikka/metodologia, estetiikka ja etiikka. Tämä opetuksen painotus olisi ehkä kuitenkin syytä pitää näissä filosofian historian suurissa linjoissa, eikä missään vaiheessa unohtaa, että lasten pitää saada olla lapsia.
Ammoisina aikoina kehitettiin geometriaa, maanmittausta. Pakollisista maataloussyistä. Piti kehittää kumminkin lukujärjestelmä kun tutkittiin tähtiäkin.
Pieni vinkki: Kulma on yksi. kaksi kulmaa on kaksi...
Mielenkiintoista. Olen itsekin ajatellut, että uskonto pitäisi korvata kouluissa kokonaan filosofialla.
Quote from: JM-K on 13.04.2010, 13:07:35
Jos lukee esim. todell.orgun filosofien jutustelua, tulee väkisinkin mieleen, että ko. oppiaine pitäisi olla lähinnä siellä kiellettävien listalla.
Täysin samaa mieltä.
Jos jotain oppiaineita tulisi kouluissa lisätä, olisivat ne liikunta, ja sellaiset käsityöt ja työt yleensäkin, joissa maalaisjärkeä kasvatetaan.
Filosofi on tosiaan mielestäni synonyymi laiskoille loputtoman bullshitin jauhajille, kute sana "boheemi":kin on mielestäni synonyymi ja piilonimitys haiseville ja epäsiisteille resupekoille joita jotkut kutsuvat muka "taiteilijoiksi".
Itseäni on käynyt näin jälkikäteen harmittamaan ettei tullut lukiossa luettua filosofiaa ja psykologiaa, vaan tuhlasin kaiken turhanpäiväiseen fyysiikkaa. Toinen mitä olen toivonut että punavihreät ystävämme, ja kaikki muutkin, kävisivät kertaamassa peruslogiikan kurssin; matemaatikssa tai filosofiassa, ihan sama. Sinänsä tämähän ei auttaisi kuin amikseen menijöitä, ryhmää jolla epäloogisuuksien suoltaminen ei ole suurin ongelma.
Quote from: escobar on 13.04.2010, 14:07:58
Itseäni on käynyt näin jälkikäteen harmittamaan ettei tullut lukiossa luettua filosofiaa ja psykologiaa, vaan tuhlasin kaiken turhanpäiväiseen fyysiikkaa. Toinen mitä olen toivonut että punavihreät ystävämme, ja kaikki muutkin, kävisivät kertaamassa peruslogiikan kurssin; matemaatikssa tai filosofiassa, ihan sama. Sinänsä tämähän ei auttaisi kuin amikseen menijöitä, ryhmää jolla epäloogisuuksien suoltaminen ei ole suurin ongelma.
Filosofiaa itse asiassa voi lukea aina. Psykologiaa ei ehkä kannatakaan. Ennemmin ehkä kannattaisi nuorena, jos ne asiat kiinnostavat oikeasti, panostaa kunnolla "kuolleisiin" kieliin.
Quote from: Oinomaos on 13.04.2010, 12:20:08
Älykkyys kun ei ole pelkästään logiikkaa...
...samalla kun junnuille opetetaan filosofiaa, mukaan voisi ottaa go-pelin.
Go ja shakki ovat käytännössä pelkkää siirtojen laskentaa. En itse ainakaan jaksa kyseisiä pelejä harrastaa lainkaan. Se että peleihin voi kehitellä joitain muistisääntöjä laskentaa helpottamaan, ei muuta sitä että kummankin pelin ydin on silti vain tylsistyttävää laskemista.
Koulussa tulisi opettaa elämässä hyödyllisiä taitoja. Pelien pelaamistaidoista en näe olevan hirveästi hyötyä.
Quote from: escobar on 13.04.2010, 14:07:58
Itseäni on käynyt näin jälkikäteen harmittamaan ettei tullut lukiossa luettua filosofiaa ja psykologiaa, vaan tuhlasin kaiken turhanpäiväiseen fyysiikkaa. Toinen mitä olen toivonut että punavihreät ystävämme, ja kaikki muutkin, kävisivät kertaamassa peruslogiikan kurssin; matemaatikssa tai filosofiassa, ihan sama. Sinänsä tämähän ei auttaisi kuin amikseen menijöitä, ryhmää jolla epäloogisuuksien suoltaminen ei ole suurin ongelma.
No itse luin filosofiaa ja psykaa sekä kieliä. Fysiikan jätin koulun ulkopuolella harjoitettavaksi.
Quote from: Oinomaos on 13.04.2010, 12:20:08Älykkyys kun ei ole pelkästään logiikkaa, kuten Howard Gardner v. 1983 esitti:
Älykkyys nimen omaan on pelkkää ja silkkaa logiikkaa. Muut taidot kuten hienojen kuvien maalaaminen tai hyvät fyysiset ominaisuudet, ei ole älykkyyttä, ne on muita taitoja kuten taiteellisuutta ja urheilullisuutta.
Logiikka on ennenkaikkea kokonaisuuksien hahmottamista. Eli asioiden toimintojen ja toimimisen ja niiden vuorovaikutussuhteiden ymmärtämistä. Eli älykkyyttä.
Quote from: Oinomaos on 13.04.2010, 16:02:19
Go:ssa on muitakin ulottuvuuksia kuin pelkkä siirtojen laskenta, varsinkin jos pelaa isolla (18*18 ruutua) laudalla.
Jos pienellä laudalla on kyseessä pelkkä siirtojen laskenta, niin on vaikea uskoa etteikö isolla laudalla olisi sama tilanne, joskin laskettavaa vain enemmän.
Quote from: Oinomaos on 13.04.2010, 16:02:19
Mikäli go olisi pelkkää laskentaa, IBM tms. olisi jo kehittänyt "superkoneen", joka pärjää mestaripelaajia vastaan pelatessaan. Näin ei kuitenkaan ole.
Voi olla että tämmöinen superkone kehitetään jossain vaiheessa. Se että sitä ei ole vielä kehitetty ei todista että go olisi muutakin pelkkää laskentaa.
Quote from: Oinomaos on 13.04.2010, 16:02:19
Onko väärin opettaa keskittymiskykyä vaativia asioita?
No mielestäni on jos niistä ei ole myöhemmässä elämässä hyötyä.
Quote from: hoxpox on 13.04.2010, 15:34:02
Go ja shakki ovat käytännössä pelkkää siirtojen laskentaa.
Höps. Tai sitten sinulla on tosi väljä määritelmä "pelkälle siirtojen laskennalle".
QuoteKoulussa tulisi opettaa elämässä hyödyllisiä taitoja. Pelien pelaamistaidoista en näe olevan hirveästi hyötyä.
Tässä on sellainen jännä aspekti, että hyöty on tosi vaikeasti määriteltävä käsite. Onko hyötyä opettaa koulussa mitä tahansa ainetta, jossei siitä jää mitään mieleen?
Sen sijaan että keksisin pyörää uudelleen, liitän tähän Jukka Korpelan ajatelman Tuhoutukoon koulutus, tulkoon oppiminen. Korpelan kantava ajatus on karkeasti ottaen se, että peruskoulun uusi tehtävä on pakkokouluttaa ihmisille tiettyjä elämässä tarvittavia perustaitoja (rahankäyttö, ensiapu, lukeminen ja kirjoittaminen) ja muuten oppilas saa valita opiskelevansa hyvin pitkälle mitä haluaa. Ennen ajatuksen tuomitsemista älyvapaaksi suosittelen lukemaan koko jutun: Korpela perustelee ajatuksensa varsin vakuuttavasti.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/koulu.html
Sain juuri eräältä kaveriltani tätä asiaa käsittelevän s-postiviestin. Se päättyy seuraavasti:
------------------------
Ja kukahan näitä vaikeita asioita palkataan pohtimaan lasten kanssa? Minusta tuntuu opettajakunnan filosofiseen pohdiskeluun taipuvaisen mielenlaadun tuntien, että ainakin maalaiskylissä siihen tarvitaan paikallinen kirkkoherra.
Peruskoulussa tulisi opettaa matematiikan lisäksi:
1) Talousasioiden perusteet:
Miten tulosi riittävät kattamaan menosi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tavoitteidesi toteuttamiseen?
Ostaminen ja myyminen.
Neuvottelutaidot.
Sopimusoikeus.
Verotus ja verovähennykset.
Rahan lainaamisen ongelmat.
2) Hyvinvointi, kuluttaminen ja vapaa-aika:
Mitä on hyvinvointi?
Mitä hyötyä on kuluttaa vähemmän hyödykkeitä, joita ei oikeasti tarvitse?
3) Politiikka ja media
Miksi jokaisen tulisi olla kiinnostunut politiikasta?
Mitä eri poliittisia järjestelmiä on olemassa ja mitkä ovat niiden erot?
Laki vs. moraali
Quote from: Negie on 13.04.2010, 16:49:46
Ja kukahan näitä vaikeita asioita palkataan pohtimaan lasten kanssa? Minusta tuntuu opettajakunnan filosofiseen pohdiskeluun taipuvaisen mielenlaadun tuntien, että ainakin maalaiskylissä siihen tarvitaan paikallinen kirkkoherra.
Maalla on hyvin, jos virkaan saataisiin kirkonmies. Pienemmissäkin kaupungeissa riittää yllinkyllin punavihermädänneistä hyvyyttä kyseisien postien täyttöön.
Periaatteessa kuulostaa hyvältä. Jokin tieteelliseen metodiin tutustuminen oman mielipiteen muodostamisen perusteena saattaisi olla hyödyllistä. Että jostain totuudesta seuraa jotain muuta yhtä painavaa, voisi olla hyvä sisäistää, ettei esim. luonnontieteiden oppisesta tulisi vain kaavojen tms. ulkoaoppimista. Kuuluisiko tällaisen aiheiden käsittely jo ala-asteikäisille, eos.
Pahaa pelkään, että Suomessa lapsille opetettava "filosofia" tulisi olemaan oppia akselilta Thomas Wallgren - Ilkka Taipale.
Pessimisti ei pety. Olisin tuossa mielelläni väärässä.
Quote from: Mittakaavaedut on 13.04.2010, 17:49:22
Mitä hyötyä on kuluttaa vähemmän hyödykkeitä, joita ei oikeasti tarvitse?
Ainakin sillä suistetaan kansantalous syöksyyn.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 13.04.2010, 23:20:25
Quote from: Mittakaavaedut on 13.04.2010, 17:49:22
Mitä hyötyä on kuluttaa vähemmän hyödykkeitä, joita ei oikeasti tarvitse?
Ainakin sillä suistetaan kansantalous syöksyyn.
Kansantalous ja kansantalous. Onko Elämässä muuta kuin talous?
Jos laittaisit hintalapun vapaa-ajallesi, niin olisiko se:
A) Kalliimpaa kuin työaikasi
B) Halvempaa kuin työaikasi
Jos siis ostat turhaa tavaraa, niin joudut tekemään työtä tuon tavaran ostamiseksi sen sijaan, että vaihtoehtoisesti käyttäisit aikasi vapaa-aikaan tai sijoittaisit tuon rahan paremmin. Kumpi olikaan kalliimpaa - työaikasi vai vapaa-aikasi?
Marxismi-leninismin lumoamat kansanjohtajat halusivat aikoinaan - jotkut sinnikkäästi vieläkin - luoda "täydellisen ihmisen" so. kommunistin. Tavoite sisältyi monen valtion peruskirjoihin, mm. Neuvostoliitossa, Etiopiassa, Vietnamissa ja ex-Kamputseassa. Kunnon kommunisti on täydellisesti omaksunut sen ainoan oikean filosofian ja tekee niinkuin käsketään.
Toivottavasti tämän esityksen takana ei ole yhtäkään ainoan oikean filosofian kannattajaa tai siihen päin kallellaan. Varmuuden vuoksi opiskelujen alussa tulisi korostaa, että ei ole olemassa (ainoaa) oikeaa filosofiaa tai filosofia eikä ainakaan opettaja ole sellainen. Tämä tulisi toistaa opintojen edetessä sopivin väliajoin.
Kannatan 100% filosofian opettamista jo ala-asteella.
Quote from: Dragon on 16.04.2010, 12:33:29
Kannatan 100% filosofian opettamista jo ala-asteella.
Toivottavasti et kiihottunut minun kommentistani. Jos jaksat ja olet riittävän älykäs, voisit ehkä perustellakin kantaasi.
Quote from: Dragon on 16.04.2010, 12:33:29
Kannatan 100% filosofian opettamista jo ala-asteella.
D'oh!
Olipa kerran saari nimeltä Amelia. Saarelta pääsi pakenemaan pois, mutta sinne ei päässyt kukaan, sillä saarta vartioivat ilkeät merirosvot. Eräänä päivänä Soometuksen mantereelle saapui Amelia-saarelta paennut asukas. Ensimmäisen alkoholisoituneen Soometuksen asukkaan kohdattuaan Amelia-saarelta paennut asukas totesi; "kaikki saaremme asukkaat kantavat asidopedophilus-geeniä ja valehtelevat siksi aina."
Filosofinen kysymys; puhuiko saaren asukas totta vai valehteliko hän?
Loogisesti kestämätöntä. Etenkin yläkouluiän ylittäneille.
Quote from: Dragon on 16.04.2010, 12:33:29
Kannatan 100% filosofian opettamista jo ala-asteella.
Eikä sitä tarvitse kutsua filosofiaksi. Leikin varjolla voi esittää tyhmiä kysymyksiä ja laittaa ajattelemaan vastauksia.
Minulla oli aivan loistava biologian/maantiedon opettaja. Mihinkään ei saanut valmista vastausta. Minkäköhän takia rautatie kulkee juuri tuossa? Atlas käteen ja mietitään.