Hommaforum Testi

ECRE:n puheenjohtaja: Ilmastopakolaisten asema vaatii ratkaisua (http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=93&lang=suo)

QuoteEnnustetaan, että vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutos on ajanut kotiseuduiltaan 200 miljoonaa ihmistä. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Kysymykseen vastaa Andreas Kamm, eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen yhteenliittymän ECRE:n puheenjohtaja ja Tanskan pakolaisavun pääsihteeri.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa siirtolaisuuteen?

Meidän täytyy kuunnella ilmastokysymysten asiantuntijoita, joilla on tietoa ilmiön kehittymisestä ja sen vaikutuksista ihmisiin. Voimme asettua puolustamaan niiden ihmisten oikeuksia, jotka ovat joutuneet lähtemään siirtolaisiksi ilmastonmuutoksen vuoksi.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa olemassa olevia konflikteja ja luo uusia, koska kilpailu resursseista kiihtyy. Meillä on velvollisuus suojella ihmisiä, jotka pakenevat näitä konflikteja.

Valitettavasti ilmastonmuutos tulee kiihdyttämään köyhien maiden ihmisten ongelmia Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Mitä he tekevät? Heidän on yksinkertaisesti lähdettävä liikkeelle pelastaakseen itsensä ja perheensä. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 pakkosiirtolaisuuteen joutuneita ihmisiä on 200 miljoonaa, kun heitä tällä hetkellä on 35 - 37 miljoonaa. Itseäni huolestuttaa eniten se, ettei näiden ihmisten suojeluun ole olemassa mitään oikeudellista viitekehystä.

Voidaanko puhua "ilmastopakolaisuudesta"?

Varoisin käyttämästä termiä ilmastopakolainen. Se voi hämärtää Geneven pakolaissopimuksessa määriteltyä varsinaista pakolaisuutta, jossa on kysymys toisten ihmisten vainoamista henkilöistä. Ilmastonmuutos ei aiheuta vainoa eikä ilmastoa voi kehottaa lopettamaan toimintaansa. Mieluummin puhuisin ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pakkosiirtolaisuudesta.

Puhumme 200 miljoonasta ihmisestä – siis siinä tapauksessa, että emme tee mitään. Meidän on tietenkin toimittava ja on paljon asioita, joita voimme tehdä. Puhumalla julkisuudessa ilmaston vuoksi pakolaisuuteen joutuneista voimme painostaa hallituksia toimimaan. En tiedä, miten kansainvälistä vastuuta tulisi kantaa ilmastosyistä siirtolaisuuteen joutuneista – on keskusteltava siitä, miten tuemme heitä ja millainen laillinen status heille pitäisi luoda.

En kannata Geneven pakolaissopimuksen avaamista, sillä se johtaisi vain nykyistä heikompaan kansainvälisen suojelun tasoon. Uusi ilmastosopimus? En ole varma siitäkään. Päätöksiä pitäisi tehdä nykyjärjestelmässä mukana olevien valtioiden, EU:n ja YK:n tasoilla. Jotkut ilmastoasiantuntijat sanovat, että tilanne heikkenee tietyissä osissa maailmaa ja paranee toisissa, mikä taas luo uusia mahdollisuuksia.

Tarvitsevatko ilmastosyistä siirtolaisiksi joutuneet ihmiset samanlaista suojelua kuin pakolaiset?

Syntyviä ongelmia voidaan ratkaista pitkälti valtioiden sisällä. On kuitenkin vaikeita kysymyksiä, kuten esimerkiksi kansalaisuudettomien ihmisten asema, joita ei voida ratkaista kansallisella tasolla.

ECRE:n pitäisi mielestäni pohtia tarkkaan hallitusten kykyjä ja resursseja ennen kuin teemme ehdotuksia siitä, millainen oikeudellinen status ilmastosyistä paenneille ihmisille pitäisi antaa.

Jos alamme myöntää kansainvälistä suojelua ilmastopakolaisille, eikö sitä pitäisi harkita myös köyhyyttä pakeneville?

Ilmiöt ovat hyvin samanlaisia. Tällä hetkellä 1,2 miljoonaa [pitäisi olla miljardia] ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. On kuitenkin täysin teoreettista olettaa, että sekä köyhyyttä että ilmastonmuutosta pakenevat voisivat kaikki hakea turvapaikkaa. Sitä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan.

Mitkä ovat Euroopan turvapaikkapolitiikan isoimmat haasteet?

Vaihtelevat standardit ja käytännöt eri EU-maissa ovat vaikein ongelma yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kannalta. Esimerkiksi Kreikka ei noudata velvoitteita, joihin se on sitoutunut. Jos yhteisiä normeja ei kunnioiteta, solidaarisuus on mahdotonta. Toivon, että perusteilla oleva EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto voi auttaa jäsenmaita noudattamaan standardeja.

Pääsy hakemaan kansainvälistä suojelua on yksi isoimpia haasteita maailmassa, ja erityisesti Euroopassa. Rajavalvonta on tullut jäädäkseen. Jos suojeluvelvoitteista aiotaan pitää kiinni, kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi varteenotettava vaihtoehto normaalin turvapaikkajärjestelmän ohella. EU:n yhteinen kiintiöpakolaisjärjestelmä ei olisi kovinkaan vaikea hanke toteuttaa käytännössä.

Muutamat valtiot vastaanottavat lähinnä symbolisen määrän kiintiöpakolaisia. Mitä mieltä olet tästä?

Kaikkein tärkeintä olisi saada kiintiöpakolaisohjelma alkuun mahdollisimman monessa maassa. Kunhan hallitukset saadaan sitoutumaan, määrästä voidaan neuvotella myöhemmin. On erilaisia tapoja täyttää kiintiö, esimerkiksi Tanskassa käytetään matemaattista mallia, jolla pakolaiset sijoitetaan tasaisesti eri kuntiin. Tätä voisi soveltaa muuallakin.

Tällä hetkellä ongelma on valtioiden haluttomuus, joka ei voi jatkua. Meillehän tulee paljon aiempaa vähemmän pakolaisia tiukentuneen rajavalvonnan seurauksena. Jossakin vaiheessa eurooppalaisten poliitikkojen täytyy tajuta tilanteen kestämättömyys; Eurooppa on yksi maailman rikkaimmista alueista, mutta se ei tarjoa riittävästi kansainvälistä suojelua. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on yhteinen eurooppalainen kiintiöpakolaisohjelma, jonka kautta vastaanotetaan yli 100 000 ihmistä.

Miten hallitukset saataisiin innostumaan kiintiöpakolaisten vastaanotosta nykyistä enemmän?

Tavalliset ihmiset haluavat kontrollia, se meidän täytyy ymmärtää. Kansalaisilla täytyy olla varmuus siitä, että hyvin erilaisia siirtolaisryhmiä sisällään pitävä muuttoliike on riittävästi hallinnassa. Työperäiset siirtolaiset ja pakolaiset sekoitetaan usein, lisäksi siirtolaisuus herättää pelkoja. Meidän täytyy vakuuttaa ihmiset siitä, että pakolaisilla on erityisasema ja he tarvitsevat suojelua.

Käytännön yhteiskuntapolitiikassa on tehtävä selkeä jako pakolaispolitiikkaan ja siirtolaisuuspolitiikkaan. Valtioiden on vastattava kansainvälisistä sitoumuksista pakolaisia kohtaan, mutta samaan aikaan niillä on oltava vapaus päättää taloudellisen tilanteen mukaan kuinka paljon muita siirtolaisia otetaan vastaan.

Tämä vaatii uskottavaa turvapaikkajärjestelmää. Ne, joilla ei suojeluperusteita ole, pitää voida palauttaa kotimaihinsa ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla ja niin, että he voivat pysyvästi elää siellä. Ei ihmisiä voi vain sulloa lentokoneisiin. Tanskan pakolaisapu on kehittänyt paluuohjelman Kosovoon, joka on osoittautunut onnistuneeksi. Yli 80 prosenttia palanneista on jäänyt Kosovoon ja onnistunut rakentamaan elämänsä uudelleen. Myös yhteisiä paluuohjelmia pitäisi kehittää EU:n tasolla, sillä palautuskysymys tulee olemaan yhä tärkeämpi tulevina vuosina. Yksittäinen EU-maa ei voi tehdä paljoakaan, mutta EU voi.

Uskotko siihen, että vuoteen 2012 mennessä pystytään luomaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, kuten Tukholman ohjelmassa on kaavailtu?

En tiedä. Realistisesti ajatellen, se vie aikaa ja on vaikeaa. Kun katsoo 10 vuotta taaksepäin Tampereen huippukokoukseen, jossa yhteisestä järjestelmästä päätettiin, ei voi olla kovin optimistinen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kovaa työtä, se me tiedämme. Mutta olemme valmiit siihen.

(Haastattelu Pakolaisneuvonnan Ihmisiä muuttoliikkeessä (http://www.muuttoliikkeessa.fi) -sivuilta, joilla ei ole kommentointimahdollisuutta.)

Vaikka olen monessa kohdassa täysin eri mieltä, niin Kamm tuntuu olevan varsin hyvin perillä siitä mitä tapahtuu. Siksi tuntuukin niin merkilliseltä, että esimerkiksi Eurooppaan sijoitettavien kiintiöpakolaisten määrän nostaminen yli 100 000:een vuodessa (tällä hetkellä noin 6 000, kun turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan noin 60 000) on Kammille pelkkä tekninen harjoitus. Operaation yhteiskunnallisille vaikutuksille tai resurssien käytön järkevyydelle Kamm ei uhraa ajatustakaan.

On myös vaikea ymmärtää Kammin väitettä, että Eurooppa ei tarjoaisi riittävästi kansainvälistä suojelua. Lukumääräisesti pakolaisia saapuu vähän, jos vertaa näitä satoja tuhansia maailman kymmeniin miljooniin apua tarvitseviin. Euroopan vastaanottamien pakolaisten kustannukset ovat kuitenkin jo nyt luultavimmin satoja miljardeja euroja vuodessa ja ne muuttuvat ongelmien kasvaessa jatkuvasti suuremmiksi, kuten Suomessakin on viimein huomattu. Jos pelkkä säilyttäminenkin on ollut kallista, niin monitaidottomien pakolaisten yhteiskuntaan integroiminen se vasta kalliiksi tuleekin.

Eurooppalaiset eivät ole niin rikkaita ja suvaitsevaisia, ettei vastaanotettujen pakolaisten määrän aiottu kaksinkertaistaminen, vieläpä keskellä suurtyöttömyyttä, herättäisi ihmisiä vastarintaan ja nostattaisi myös muukalaisvihaa (sellaista ihan oikeaa).

Eurooppa voisi auttaa lukumääräisesti kymmeniä kertoja suurempaa pakolaismäärää. Tämä edellyttäisi yksinkertaisesti sitä, että muilta kuin ehkä poliittisilta pakolaisilta evätään pääsy Eurooppaan ja ihmisiä autetaan jossain muualla kuin Euroopassa. Tämän tosiasian myöntämisen kynnys on ECRElle ja muille pakolaisjärjestöille ylivoimaisen korkea.

Jos Suomessa olisi M;acaon väestöntiheys niin tänne mahtuisi kepoisesti 100 miljoonaa pakolaista. Koska tiedetään (fakta, Jossu kerto= että jokainen ETU tuo 300 000 euron säästöt, saadaan Valdelle siten 30 000 000 000 000 euron säästöt!

Kamm puhuu kyllä asiaa siinä, että EU:n tulee hoitaa asia keskitetysti ja yhteisin pelisäännöin.

Quote from: Lemmy on 08.04.2010, 22:02:45
Kamm puhuu kyllä asiaa siinä, että EU:n tulee hoitaa asia keskitetysti ja yhteisin pelisäännöin.

Tämä tietysti perustuu oletukseen, että EU:ssa pitäisi asiassa olla yhteiset pelisäännöt ja että Schengenin sopimus on hyvä asia.

Jos nämä oletukset hyväksytään, yhteiset pelisäännöt pitää olla ja niitä pitää myös noudattaa. Jos pelisäännöt saataisiinkin aikaiseksi, on epätodennäköistä, että niiden määrittämisessä onnistuttaisiin erityisen hyvin.

Quote from: Roope on 08.04.2010, 19:52:12
Pääsy hakemaan kansainvälistä suojelua on yksi isoimpia haasteita maailmassa, ja erityisesti Euroopassa. Rajavalvonta on tullut jäädäkseen. Jos suojeluvelvoitteista aiotaan pitää kiinni, kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi varteenotettava vaihtoehto normaalin turvapaikkajärjestelmän ohella. EU:n yhteinen kiintiöpakolaisjärjestelmä ei olisi kovinkaan vaikea hanke toteuttaa käytännössä.
[...]
Tällä hetkellä ongelma on valtioiden haluttomuus, joka ei voi jatkua. Meillehän tulee paljon aiempaa vähemmän pakolaisia tiukentuneen rajavalvonnan seurauksena. Jossakin vaiheessa eurooppalaisten poliitikkojen täytyy tajuta tilanteen kestämättömyys; Eurooppa on yksi maailman rikkaimmista alueista, mutta se ei tarjoa riittävästi kansainvälistä suojelua. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on yhteinen eurooppalainen kiintiöpakolaisohjelma, jonka kautta vastaanotetaan yli 100 000 ihmistä.

Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Bilström esittää oman ratkaisunsa Pohjois-Afrikan pakolaistilanteeseen:

QuoteRuotsin maahanmuuttoministeriä ärsyttää, että keskustelu EU:n yhteisestä kiintiöpakolaisjärjestelmästä on juuttunut johonkin, jota hän kutsuu byrokraattiseksi kinasteluksi EU:n eri instituutioiden välillä.

Kiintiöpakolaiset, jotka siis saisivat tulla EU:hun ja tehdä täällä töitä sen jälkeen, kun heidät on valittu, tekisivät nykyisen tilanteen radikaalisti toisenlaiseksi, sanoo Billström.

– Jos meillä olisikin malli, jossa kaikki unionin valtiot ottaisivat vastaan yhtä paljon kiintiöpakolaisia suhteessa väkilukuun kuin me, niin unioni voisi tarjota vuosittain UNHCR:lle 100 000 paikkaa.  (käännös)

Sveriges Radio: EU-länder nobbar krav på lag om massflykt (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=4450318) 11.4.2011

edit:
Vertailun vuoksi: EU-alueelle saapuneille turvapaikanhakijoille jaetaan nykyisin vuosittain noin 65 000 oleskelulupaa.

Quote from: Roope on 08.04.2010, 19:52:12
Eurooppa voisi auttaa lukumääräisesti kymmeniä kertoja suurempaa pakolaismäärää. Tämä edellyttäisi yksinkertaisesti sitä, että muilta kuin ehkä poliittisilta pakolaisilta evätään pääsy Eurooppaan ja ihmisiä autetaan jossain muualla kuin Euroopassa. Tämän tosiasian myöntämisen kynnys on ECRElle ja muille pakolaisjärjestöille ylivoimaisen korkea.

Eivät nämä tyhmiä ole, itsekkäitä kyllä. Nämä järjestöt tietävät varsin hyvin, mikä olisi tehokkain tapa auttaa, motiivit ovat kuitenkin muualla. Kun pakolaisuus kasvaa ja ilmastonmuutos jyllää, niin se tietää merkittäviä määriä "vihreitä" suojatyöpaikkoja ja korkeita virkoja. Järkevien mallien ehdottaminen söisi nämä työpaikat, eikä se käy päinsä.

Mitään ilmastopakolaisia ei ole olemassakaan. On vain liikakansoitettuja valtioita, joiden resurssit eivät riitä kasvaneen väestömäärän elättämiseen.

YK ennusti kuusi vuotta sitten, että vuoteen 2010 mennessä maailmassa on 50 miljoonaa ilmastopakolaista. Vielä vuonna 2008 Srgjan Kerim, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja, arvioi ilmastopakolaisten määräksi 50-200 miljoonaa vuonna 2010. Tämän takia vaadittiinkin pakolaiskäsitteen päivittämistä sisältämään myös ilmastopakolaisuus. Suomen ulkomaalaislain turvapaikkakriteerien muotoilua muutettiin vuoden 2009 alussa tämä uusi ilmastopakolaisuusskenaario mielessä.

Kun ilmastopakolaisia ei ole odotuksista huolimatta näkynyt eikä kuulunut, niin YK on ottanut etäisyyttä ennusteeseensa ja poistanut aiempaa materiaaliaan netistä. Onkin itse asiassa käynyt niin, että väestön määrä kasvaa juuri niillä alueilla, jotka julistettiin ympäristön kannalta kaikkein riskialtteimmiksi ja joilta ihmisten odotettiin pian pakenevan toisiin maihin.

Spiegel Online: UN Embarrassed by Forecast on Climate Refugees - Feared Migration Hasn't Happened (http://www.spiegel.de/international/world/0,1518,757713,00.html) 18.4.2011

Kerran vielä pojat. Kun ennusteet ilmastopakolaisten määrästä vuodelle 2010 menivät nolosti pieleen, tähdätään tällä kertaa varmuuden vuoksi vuoteen 2050 asti. Silloin ilmastopakolaisia voi olla jotain 25 miljoonasta kokonaiseen miljardiin. Ehkä.

QuoteYK: Pakolaisvirrat pulppuavat tulevaisuudessa

Myös ilmastonmuutos sysää yhä enemmän ihmisiä pois kotiseuduiltaan tulevalla vuosikymmenellä.

YK:n mukaan pakolaisuus on yleistymässä entisestään maailmanlaajuisesti tulevalla vuosikymmenellä. Tällä haavaa pakolaisia tai kotimaassaan toisaalle pakotettuja on noin 43 miljoonaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n raportti povaa, että ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ruuan huono saatavuus sysäävät ihmisiä kotiseuduiltaan tulevaisuudessakin.

- Maailma aiheuttaa pakolaisuutta nopeammin kuin keksii siihen ratkaisuja, sanoo UNCHR:n pääsihteeri Antonio Guterres.

Erityinen ongelma on se, että tietyille alueille ei turvallisuusongelmien vuoksi ole todellisia mahdollisuuksia toimittaa kansainvälistä humanitaarista apua. Tällaisia alueita on ainakin Somaliassa, Afganistanissa, Jemenissä ja Irakissa.

Yleisradio (http://yle.fi/uutiset/yk_pakolaisvirrat_pulppuavat_tulevaisuudessa/6147493) 1.6.2012

QuoteSeveral chapters in the book look at emerging challenges, including the growing numbers of urban refugees, and displacement from climate change and natural disasters. It notes that more people are already displaced annually by natural disasters than by conflict. And it carries a warning about gaps in international protection when it comes to people who flee across borders to escape climate change impacts or natural disasters. They are not recognized as refugees under international law.

UNHCR: UN High Commissioner for Refugees launches "State of the World's Refugees" warns of worsening global displacement (http://www.unhcr.org/4fc793ab6.html) 31.5.2012

UNHCR: The State of the World's Refugees 2012 - In Search of Solidarity (http://www.unhcr.org/publications/24-chapter-7-displacement-climate-change-and-natural-disasters.html) (muutaman sivun kirjanen)

Ruotsin vihreät vaativat ilmastopakolaisuuden sisällyttämistä YK:n pakolaissopimukseen. Maria Ferm kirjoittaa, että 50 vuoden päästä 150 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Heille pitäisi antaa länsimaissa pakolaisstatus. Ferm kertoo Punaisen Ristin arvioineen vuonna 2001, että jo silloin 25 miljoonaa ihmistä saattoi kutsua ympäristöpakolaiseksi.

Expressen: Ge klimatflyktingar full flyktingstatus  (http://www.expressen.se/debatt/ge-klimatflyktingar-full-flyktingstatus/) 25.11.2012

Vihreiden ei ehkä kannattaisi vaatia YK:n pakolaissopimuksen avaamista. On arvioitu, että jos sopimukseen ryhdyttäisiin tekemään nykyisessä ilmapiirissä muutoksia, niin sen määritelmiä täsmennettäisiin ja samalla tiukennettaisiin.

Quote from: Vasarahammer on 14.04.2011, 20:41:22
Mitään ilmastopakolaisia ei ole olemassakaan. On vain liikakansoitettuja valtioita, joiden resurssit eivät riitä kasvaneen väestömäärän elättämiseen.

Just näin. "Ilmastopakolainen" on ilmastoverojen pelotemarkkinointikikka peruspottunokalle. Mister Asylumhan ei tiedä eikä välitä ilmastosta hevonveenhumppaa, muuta kuin että fattaan kävellessä on peijakkaan kylmä.

Eivätkö nuo ilmastopakolaisuuskohkaajat tajua, että aina on ollut äärimmäisiä sääilmiöitä? Nykyään ihmiset eivät vain osaa elää säiden ja luonnon armoilla samalla tavalla kuin ennen. Ilmastoon eivät edes Vihreät voi vaikuttaa, vaikka haluaisivat, joten on aivan turha lähteä ilmastouskonnon varjolla luomaan uutta elintasosiirtolaisuuden väylää Eurooppaan. Vai pitäisikö syysmyrskyssä kotinsa menettäneiden suomalaistenkin lähteä ilmastopakolaisiksi muualle Eurooppaan? Vai koskeeko ilmastopakolaisuus tässäkin tapauksessa vain kehitysmaita? Ja syyllinen on - kuinkas muutenkaan - rikas, valkoinen heteromies?  :roll:

Eikös tämä ilmastosta aiheutuva katastrofi juuri siirretty IPCC:n toimesta vuoteen 2047? Jos näitä IPCC:n sääoraakkeleiden huuhaalässytyksiä noudatetaan verottamisen muodossa, niin eikö näitä "ennustuksia" pitäisi noudattaa samaan tapaan myös ilmastopakolaisuuden suhteen? Ts. ilmastopakolaisuus tuleekin näin ajanohtaiseksi vasta 34 vuoden päästä.  ;D

QuoteAsiantuntijat: hiilidioksidipäästöjä on hillittävä nopeasti

Ilmastonmuutos pitäisi ymmärtää moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia Suomeen. Päättäjiltä vaaditaan nyt ripeitä toimia ja käytännössä koko yhteiskuntamme pitää muuttaa vähähiiliseksi seuraavan 20 -30 vuoden aikana, sanoo 12-henkinen riippumaton asiantuntijaryhmä.

[...]

"Stern osoitti, että on taloudellisesti järkevää torjua ilmastonmuutosta. Raportin kirjoittamisen jälkeen ilmastopolitiikassa on tapahtunut paljon hyvää, erityisesti Pariisin ilmastosopimus on suuri harppaus eteenpäin. Mutta hyvin paljon on vielä tekemättä. Itse tärkein asia eli hiilidioksidipäästöjen alasajo on edessä", toteaa teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Lund johtaa puhetta 12-henkisessä asiantuntijaryhmässä, jonka kirjoittaman muistion Sitra julkaisi tänään. Riippumattomaan ryhmään kuuluvat Lundin lisäksi Jaana Bäck, Juhani Damski, Pekka Haavisto, Lea Kauppi, Kirsi Latola, Matti Liski, Mari Pantsar, Juha Pekkanen, Oras Tynkkynen, Olli Varis ja Mari Walls. Kirjoittajat edustavat ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta keskeisiä aloja energiantuotannosta ja taloudesta terveyteen ja turvallisuuteen ja he haluavat edistää ilmastonmuutoksen tarkastelua moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia.

Kirjoittajien omien puheenvuorojen lisäksi tänään julkaistu muistio kokoaa yhteen 10 konkreettista ehdotusta asioista, joihin päättäjien kannattaisi nyt keskittyä.

"Viestimme päättäjille on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset on viimeinkin otettava vakavasti ja toimiin ryhtyminen on entistä kiireellisempää", summaa Lund.

Sitra (http://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutos/asiantuntijat-hiilidioksidipaastoja-hillittava-nopeasti) 31.10.2016

Peter Lund Sitran keskustelutilaisuudessa:
[tweet]792986917818302465[/tweet]

QuoteMitä tulisi tehdä?
...
– Maahanmuuttopolitiikassa tulisi pitkäjänteisellä suunnittelulla varautua ilmastopakolaisten vastaanottoon.

Ottakaa tämä vakavasti! Asiantuntijanäkemyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista -muistio Sitralle (https://www.sitra.fi/julkaisu/2016/ottakaa-tama-vakavasti)

QuoteJärkyttävät luvut: 26 miljoonaa ilmastopakolaista vuodessa jo nyt - ja määrä kasvaa

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuosin 2008-2015 joka vuosi 26 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ilmastoon ja ympäristöön liittyvien syiden vuoksi. Pakolaisuuden syynä ovat olleet esimerkiksi tulvat, maanjäristykset, kuivuus, taifuunit ja pyörremyrskyt.

Syyrian pakolaisuuden taustaltakin löytyy ilmastosyitä.

– Se on yksi syy siellä taustalla. Maata on vaivannut kuivuus, joka on ajanut ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Kaupungistumisen seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja se taas on lisännyt konflikteja, selittää Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Ilmastopakolaisuutta ei vielä ole otettu vakavasti eikä ole pohdittu, miten luotaisiin ilmastopakolaisille kattava uudelleensijoitusjärjestelmä.

– Pitäisi puuttua ongelman syihin eikä seurauksiin. Ilmastonmuutosta pitäisi torjua tehokkaammin. Ilmastopakolaisia ei ole vielä määritelty pakolaisiksi eli Geneven pakolaissopimuksessa heistä ei ole mainintaa. Suomessakin poistettiin keväällä mahdollisuus saada kansainvälistä suojelua humanitaaristen syiden perusteella. Tähän kategoriaan olisivat ilmastopakolaiset sopineet. Tämä mahdollisuus pitäisi palauttaa lakiin, vaatii Väkiparta.
...

MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jarkyttavat-luvut-26-miljoonaa-ilmastopakolaista-vuodessa-jo-nyt-ja-maara-kasvaa/6144690) 2.11.2016

Teknillisen fysiikan professori Peter Lund esittää ilmastonmuutosmuistion yhteydessä itse keksimiään faktoja Syyrian pakolaisten taustoista. Pari päivää myöhemmin MTV uutisoi Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparran kautta UNHCR:n Volker Türkin viimekeväisestä ympäristökatastrofilausunnosta (http://www.unhcr.org/news/latest/2016/5/574843f34/unhcr-pledges-better-protect-assist-people-displaced-disaster.html) (jossa ei puhuttu "ilmastopakolaisista" tai viitattu ilmastonmuutokseen Syyrian pakolaisten lähtösyynä). Molemmat lobbaavat ilmastopakolaisten vastaanottoa Suomeen.

Pohjustusta jollekin?

Quote from: Roope on 02.11.2016, 12:41:41

QuoteJärkyttävät luvut: 26 miljoonaa ilmastopakolaista vuodessa jo nyt - ja määrä kasvaa

Kuinkas monella kymmenellä miljoonalla se kehitysmaiden väkiluku kasvoikaan vuodessa holtittoman väestönkasvun takia? Ja on aivan varma, ettei ongelma ratkea millään tavalla, vaan ainoastaan pahenee, jos jotain "ilmastopakolaisia" aletaan ottamaan. Tällöin holtittoman väestönkasvun vaikutukset leviävät maailmanlaajuiseksi ongelmaksi paikallisen ongelman sijaan.

Lisäksi ongelma pahenee, koska tämä houkuttelee entistäkin holtittomampaan lisääntymiseen ja siksi, että länsimaihin muuttaessaan muuttajan hiilidioksidipäästöt kasvavat vielä moninkertaisiksi.

Quote from: Roope on 02.11.2016, 12:41:41

Peter Lund Sitran keskustelutilaisuudessa: Ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa ja Euroopassa. Pääosa Syyrian pakolaisista on ilmastopakolaisia, sanoo @LUND_ENERGY #sitradebatti

Niinkö? Sotaa näiden on tähän mennessä väitetty pakenevan. Lisäksi USA:n, EU:n ja muun koalition Syyrialle asettamat pakotteet ovat huomattavasti merkittävämpi seikka kuin ilmastotekijät, sillä ne estävät avun toimittamista siviileille. ... hmm ... ellei sitten tarkoituksena ole nyt asuttaa koko Syyriaa Eurooppaa? Saahan sen maan noinkin nurin. Jää vielä koskemattomana kaikki maaperän rikkaudet omiin käsiin. Profit! Vai että kuivaakin siellä vielä ja ilmasto piiputtaa?

Syyriassa kyllä oli kuivuuskausi ennen kansannousua, joka tyhjensi valtavasti kyliä. Näiden porukka asettui asumaan suurkaupunkien slummeihin ja olivat otollista agitatoinnin kohdetta kansannousulle. Mutta jokainen joka tietää Syyrian monikulttuurisen yhteiskunnan sisäisestä ongelmista, kuten vaikkapa aiemmasta Haman verilöylystä ja ulkovaltojen destabilisointi-yrityksistä maata kohtaan näkee tuon vain yhtenä palasena.

Sikäli tämä aspekti on ollut tärkeä nostaa esiin Syyrian yhteydessä, että ekologiset ongelmat laajemmin jotka ajavat ihmisiä liiaksi maaseudulta suurkaupunkien slummeihin tulisi ottaa vakavammin vaikka kehitysyhteistyössä. On meinaan aika valtavasti muinaisteknologioita joiden avulla ihmiset ovat voineet harrastaa maanviljelyä hyvinkin aavikkoisissa olosuhteissa, kuten kehittyneitä sadeveden korjuujärjestelmiä ja kaikenlaisia vedenkäytön optimointijärjestelmiä. On valtavasti eri kasvi ja puulajeja jotka tuottavat hyvän sadon todella kuivissa ja kuumissa olosuhteissa. http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut.html
http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut1.html
http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut2.html
http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut3.html

Samoin monin menetelmin voidaan lisätä maaperän humusta, jolloin se pidättää enemmän kosteutta. Ja tärkeintähän olisi kontrolloida ylilaidunnusta. Samoin aika iso ongelma on ylipäätään huono vesivarojen managerointi.

Tässä syytä miksi sieltä Syyriasta lähtee näitä 'ilmastopakolaisia' https://tyhmyri.wordpress.com/2016/01/11/syyrialaisten-kansainvaellus-raadolliset-syyt/

Maaperän erosioitumiselle on monia syitä. Ongelma vaan, jos tänne korkeamman kulutusasteen pohjoiseen siirrytään 'ilmastosyistä' niin täällähän niitä päästöjä syntyy enemmän. Etelässä taas ei olisi niin vaikea modifioida ympäristöä parempaan, on paljon aavikoituneiden alueiden uudelleenmetsitystä ja ns. agroforestry - järjestelmiä missä puiden alla kasvatetaan pensaita ja viljelykasveja jotka voivat tuottaa viisinkertaisen sadon ja niin edelleen.

Nämä ilmastopakolaisuusjutut ovat todella hataralla pohjalla. Käsittääkseni argumentaatio menee niin, että koska esimerkiksi Syyrialla, Jordanialla, Libanonilla ja Israelilla on ollut Jordan-joen arvokkaista makean veden varoista kiistoja ja patoja on pykäilty sinne tänne yms. ja teoriassa ilmaston lämpeneminen voisi vaikuttaa Jordanin virtauksiin heikentävästi, on jokainen noista maista ja niiden naapurimaista tullut pakolainen "ilmastopakolainen", joka pakenee potentiaalista 20-30 vuoden päästä mahdollisesti koittavaa ympäristökatastrofia/juomaveden puutetta hieman etuajassa. "Ilmastopakolaisuus-teoria", jos niin voisi sanoa, myös usein pyrkii selittämään kaikki alueen konfliktit ympäristökatastrofipotentialla. Eli Kuuden päivän sota, Suezin sota, Libanonin sota, Syyrian sisällissota, Hizbollahit, Hamasit, palestiinalaisten intifadat jne. ovat alitajuisia kamppailuja Jordan-joen ehtyvästä vedestä, vaikka kukaan konfliktien osapuoli ei tätä tiedostakaan.

Quote from: Skeptikko on 02.11.2016, 12:48:54

Quote from: Roope on 02.11.2016, 12:41:41

QuoteJärkyttävät luvut: 26 miljoonaa ilmastopakolaista vuodessa jo nyt - ja määrä kasvaa

Kuinkas monella kymmenellä miljoonalla se kehitysmaiden väkiluku kasvoikaan vuodessa holtittoman väestönkasvun takia? Ja on aivan varma, ettei ongelma ratkea millään tavalla, vaan ainoastaan pahenee, jos jotain "ilmastopakolaisia" aletaan ottamaan. Tällöin holtittoman väestönkasvun vaikutukset leviävät maailmanlaajuiseksi ongelmaksi paikallisen ongelman sijaan.

Lisäksi ongelma pahenee, koska tämä houkuttelee entistäkin holtittomampaan lisääntymiseen ja siksi, että länsimaihin muuttaessaan muuttajan hiilidioksidipäästöt kasvavat vielä moninkertaisiksi.

Syyriassa oli väkeä v. 1960 likimain saman verran kuin Suomessa - 4,5 miljoonaa. Vuonna 2015 väkiluku oli jo 22,3 miljoonaa.  Kysessä ei siis oikeasti ole mtkään ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus. Maa ei vain enää pysty elättämään koko populaa.  Suurin osa porukasta on nuoria ja lapsia, joten hillitön kasvu jatkuu vääjäämättä vielä vuosia. http://ieconomics.com/syria-population-1960-2014

Viime heinäkuussa biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro visioi näin:

Quote– Maanviljelys tulee lisääntymään huikeasti, koska Keski-Euroopan vilja-aitta siirtyy tänne pohjolaan. Neljä astetta lämpimämpi Suomi on vilja-aitta, ennakoi Lumiaro.

Ruuantuotannolle onkin tarvetta, koska lämpenevä ilmasto aiheuttaa vesipulaa ja ruokapulaa esimerkiksi Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Samaan aikaan maapallon väestö kasvaa vauhdilla.

Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

– Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi.

Tämä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Quote from: Mok on 02.11.2016, 14:17:47
Syyriassa oli väkeä v. 1960 likimain saman verran kuin Suomessa - 4,5 miljoonaa. Vuonna 2015 väkiluku oli jo 22,3 miljoonaa.  Kysessä ei siis oikeasti ole mtkään ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus.

Täsmälleen näin. Irakissa luvut ovat muistaakseni vieläkin hurjemmat.

Ilmastopakolaisten asema on pelkkää sosialistien propagandaa sosialistisen yhteiskunnan laajentamiseksi. Siinä ei ole pienimmässäkään määrin kyse järkiperusteisesta keskustelusta. Siihen ei siten kuulu myöskään vastata järkiperusteisesti. Arvostetettu keskustelija Roope tekee silti niin, ja tekee siinä mielestäni virheen. Yhdessä vaiheessa sen kumoaminen järkiperusteisesti oli kiinnostusta keräävää, ja silloin se saattoi olla tarpeellista. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Nyt keskustelijoita on jo tarpeeksi ja keskustelua riittää. Nyt keskustelu on edennyt uuteen vaiheeseen. Nyt on alettu keskustelemaan keskustelijoiden omista lähtökohdista lähtien -- enää sosialistien peruslähtökohdat eivät nauti samaa uskottavuutta --.

Yhteiskuntajärjestelmän romahduksessa siirrytään totuudesta toiseen, ja välivaiheessa "totuus" on aina hataralla pohjalla. Vasta myöhemmin sille keksitään uskottavia perusteita ja se rummutetaan kiistämättömäksi faktaksi ihmisten mieleen. Elämme tällä hetkellä sosialismin romahduksen aikaa. Mikään ei ole enää varmaa. Kaikki asiat tullaan kyseenalaistamaan. Totuudeksi ei nouse se, millä on vanhojen virastojen käytäntöjen mukaan parhaat järkiperusteet, vaan se, mikä on tuleva olemaan totta eli se, mikä on voittavan ryhmän edun kannalta parasta. Sosialistien kanta tulee häviämään sosialismin romahduksessa; voittajasta ei vielä ole varmuutta.

Ilmastopakolaisuuteen ei siten pidä vastata yrittämällä kumota ilmaston lämpenemisväitteitä tai selitellä sen johtuvan väestönkasvusta tai edes vedota siihen, ettei Suomi voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. Ne ovat kaikki puolustelevaa ja entistä kumoavaa mielipidettä. Ne perustuvat sosialismin peruslähtökohtiin. Historiallisen jatkuvuuden kannalta uusi paremmin meille sopiva mielipide on muotoiltava vanhan rummutetun kannan päälle, mutta sen on vietävä Suomea poispäin sosialismista ja yhteiskuntaa tuhoavasta toiminnasta. Voisimme esimerkiksi ehdottaa ydinaseiden räjäyttämistä muslimien asuttamilla seuduilla. Jos se aikaansaisi ydintalven, olisi se ratkaisu ongelmaan. Jo pelkästään tuhoamalla paljon ihmisiä se poistaisi ongelman välittömän luonteen. Se olisi minusta oikeanlaisempi vastine Roopen esiintuomaan kirjoitukseen.

Ydinräjäytysten ehdottelu on tietenkin kovin yliampuva ja haparoiviin perusteluihin pohjaava väite esittämässäni muodossa. Sitä pitäisi alustaa pitkään ja hartaasti. Sitä pitäisi muotoilla ja todistella. Siksi sen ei ollut edes tarkoitus olla kunnollinen ehdotus; se on vain esimerkin muodossa tehty selvennys, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään, miten maailmassa oikeasti päädytään ratkaisuihin, ja siten myös innoittaa etsimään ja keksimään vastaavanlaista, mutta uskottavampaa mallia. On huomattava, että tieteellisessä mielessä, kuten myös inhimillisen ymmärryksen ja toteutettavuuden kannalta, ydinaseiden räjäyttäminen muslimimaissa on täsmälleen yhtä järjellinen ehdotus kuin ehdotus ilmastopakolaisista. Ei sinnepäin vaan täsmälleen. Kumpikin hyödyntää tieteellisiä perusteluita, joilla ei ole käytännössä mitään tekemistä ehdotuksen kanssa, oman ideologisen ohjelmansa ajamiseen. Kumpikaan ei ole pätkääkään tiedettä; kumpikin on puhtaasti ideologiaa ja ideologiat ovat kaikki yhtä arvokkaita. Ehdotusten välillä on silti eroavaisuus, ja se on se, että ydinräjäytysteoria rakentuu ilmastopakolaisuusteorian päälle, kun taas ilmastopakolaisuus rakentuu jonkun aikaisemman teorian päälle. Näin ydinräjäytysteoria tulee peittoamaan ilmastopakolaisuusteorian; se tulee sen jälkeen loogisessa päättelyssä.

Maapallon lämpötilan jämähtäminen paikalleen 20 vuodeksi hiilidioksidin määrän kuitenkin tasaisesti noustessa on vaikea yhtälö ilmastohuijareille. Paikallisilla säätiloilla on kuitenkin vaikutuksensa väestöräjähdykseen, sillä on havaittu, että kumipuiden huono lateksisato näkyy 9 kuukautta myöhemmin raskausryöppynä. Siksi fossiilisiin tuotteisiin perustuva ehkäisy on edelleen varmempi keino rajoittaa väestökaaosta.

Tämä menee taas vaihteeksi jo vitsin puolelle.  Että aikuiset ihmiset viitsivätkin valehdella silmät ja suut täyteen.  Nämä väitteet taitavat olla alun perin lähtöisin Petteri "Pelle" Taalaksen kynästä.  Ilmastoagnostikko suorastaan teurastaa Taalaksen väitteet blogissaan.

Taalaksen väite:
Välimeren alueen kuivuusjaksot olivat laukaisevana tekijänä arabikevään synnyssä ja Syyrian sisällissodassa.

Mitä tiede sanoo:
Viime vuonna julkaistun IPCC:n AR5 WG2:n 12. luvussa todetaan, että näyttö ilmaston vaikutuksesta konflikteihin on kiistanalaista, eikä syy-yhteyksistä ole yksimielisyyttä.
Yleisesti hyväksytyt teoriat ja todisteet kausaliteetista puuttuvat. Tutkimukset eivät osoita, että olisi olemassa vahva yhteys lämpenemisen ja aseellisten konfliktien välillä.

Taalaksen väite:
ilmastokomponentti on mukana tämän hetken pakolaiskriisissä.

Mitä tiede sanoo:
IPCC:n AR5-raportti toteaa (luku 18), että sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät muuttoliikkeiden taustalla ovat monimutkaisia ja vaihtelevia, eikä niissä ole havaittu ilmastonmuutoksen vaikutusta tai voitu arvioida sen suuruusluokkaa millään varmuudella.

Loput linkin takaa: https://ilmastotiede.wordpress.com/2015/11/18/taalaksen-ilmastotieto-vs-ipcc/#more-2463 (https://ilmastotiede.wordpress.com/2015/11/18/taalaksen-ilmastotieto-vs-ipcc/#more-2463)

Quote from: mikkojuha on 02.11.2016, 15:56:52
Maapallon lämpötilan jämähtäminen paikalleen 20 vuodeksi hiilidioksidin määrän kuitenkin tasaisesti noustessa on vaikea yhtälö ilmastohuijareille.

Mistä aikavälistä puhut?

https://www.google.fi/search?q=global+temperature+graph&espv=2&biw=1242&bih=602&source=lnms&tbm=isch&tbs=qdr:y&sa=X&ved=0ahUKEwj9zNPnpIrQAhVIliwKHR0eAVwQ_AUIBigB#imgrc=c0u0n6ZYE2Jz7M%3A

Quote from: Timo Rainela on 02.11.2016, 14:30:07
Viime heinäkuussa biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro visioi näin:

Quote
---
Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

– Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi.

Tämä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Johtopäätös: muuria kannattaisi alkaa rakentaa jo nyt.

Voisi myös luulla, että kannattaisi etsiä keinoja, jolla moinen väestönkasvu ehkäistään. Mutta mikä tahansa ehdotus olisi varmastikin rasismia, joten se siitä.

Quote from: Juffe on 02.11.2016, 17:04:44

Quote from: Timo Rainela on 02.11.2016, 14:30:07
Viime heinäkuussa biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro visioi näin:

Quote
---
Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

– Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi.

Tämä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Johtopäätös: muuria kannattaisi alkaa rakentaa jo nyt.

Voisi myös luulla, että kannattaisi etsiä keinoja, jolla moinen väestönkasvu ehkäistään. Mutta mikä tahansa ehdotus olisi varmastikin rasismia, joten se siitä.

Oikeamielisten mielestä tärkein ratkaisu on taata koko maailman väestölle maailman ylimmän prosentin elintaso, sekä niille jotka haluavat väestöräjähdellä (oli syy sitten vastuuttomuus tai puhdas opportunismi) täydet mahdollisuudet toteuttaa itseään - ja niille tulevillekin sukupolville tulee taata tämä kaikki.

Toki edes puoleenväliin tuota ajatusta, saatikka siitä vedettäviä johtopäätöksiä ei länsimaisessa älymystökuplassa saa edetä tai joutuu sen ulkopuolelle. En oikein usko tätä itsekään, mutta kaipaan takaisin 70-80-lukujen vihreiden meininkiä - silloin sen liikkeen keskeisiin tavoitteisiin ei kuulunut väestöräjähdyksen ja kulutuksen kasvun tukeminen muslimien ja afrikkalaisten pyhien "oikeuksien" nimissä.

QuoteHelle voi tappaa – 6 ilmastoriskiä, joiden takia ihmiset lähtevät etsimään uusia asuinpaikkoja

Millainen ilmastonmuutokseen liittyvä pakolaiskriisi edessämme on – ja voiko suureen muuttoon varautua?

Viime syksyn turvapaikanhakijoiden määrä oli vasta harjoittelua, monet tutkijat uskovat. Kunhan ilmastonmuutos etenee, pakolaisia lähtee liikkeelle paljon enemmän.

Millainen ilmastopakolaiskriisi edessämme on ja voiko siihen varautua?

Kansainvälisellä ilmastopaneelilla IPCC:llä on tulevasta tilanteesta omat arvionsa. Sisäistä pakolaisuutta tutkivalla IDMC:llä on laskelmat ainakin siitä, paljonko niin kutsuttuja ympäristöpakolaisia on nyt. Tulevaa ennustavat myös suuret avustusjärjestöt, kuten Punainen Risti ja YK:n lastenjärjestö Unicef.

Tieto olisi tärkeä, jotta muutoksiin voitaisiin vaikuttaa. Ympäristöpakolaisten määriä on kuitenkin todella vaikea arvioida, ja arviot luvuista vuoteen 2050 mennessä heittelevät miljoonilla. Tätä myöhempää ei edes yritetä arvata.

Emmehän edes tiedä, miten ilmastonmuutos todella etenee. Suuria osia maailmasta voi muuttua elinkelvottomiksi, mutta voihan käydä toisinkin.

Tässä jutussa käymme läpi riskejä, jotka ilmastotutkimusten mukaan uhkaavat maailmaa vuonna 2050.

[...]

Jos esimerkiksi Grönlanti sulaa kokonaan, merenpinta nousee ilmastopaneeli IPCC:n mukaan yli seitsemän metriä. Antarktiksen sulaminen kokonaan nostaisi merenpintaa jo useita kymmeniä metrejä.

Vuoteen 2050 mennessä noin suuria ei uskota tapahtuvan, mutta jo pieni veden nousu haittaa vakavasti matalia alueita, kuten pieniä saarivaltioita.

Grönlannin ja Etelämantereen sulamisen uskotaan kestävän satoja tai jopa tuhansia vuosia, mutta varmaa tietoa tästä ei ole. Jää voi sulaa paljon nopeamminkin.

[...]

Ilmastonmuutos lisää pakolaisten määrää, ja jo 30 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2016 oli Suomelle jonkinasteinen kriisi. Pitäisikö meidän varautua uuteen tilanteeseen ja miten?

Paras varautumiskeino on kehitysapu, arvioi SPR:n vaikuttamistyön suunnittelija Pekka Reinikainen. Suomen kehitysapu on Reinikaisesta taannoisten leikkausten jäljiltä liian matalalla tasolla mutta myös huonosti kohdennettua.

– Suomi on mukana pienillä summilla hyvin monissa kehitysprojekteissa maailmalla. Olisi paras valita joitakin olennaisia kohteita ja keskittyä niihin.

Kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) erityisavustaja Pasi Rajala myöntää, että Suomen kehitysapu on tosiaan ollut sirpaleista, mutta tätä on pyritty viime aikoina korjaamaan.

– Kehitysavun määrää on pudotettu, mutta kunhan työllisyys saadaan kasvuun ja valtion velkaantuminen kuriin, kehitysapua voidaan toivottavasti taas nostaa, Rajala sanoo.

Pekka Reinikainen muistuttaa, että kehitysapu on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Tavallaan kehitysavun voi siis ajatella eräänlaiseksi vakuutusmaksuksi: on järkevämpää maksaa vähän kerralla kuin paljon esimerkiksi tulevien pakolaiskriisien hoidosta.

[...]

Pakolaismäärät maailmalla ovat kasvaneet jo pitkään, mutta vuodelle 2050 esitetään vain arvauksia.

Vuonna 2015 pakolaisia oli noin 65 miljoonaa, vuonna 2050 eri arvioiden mukaan kymmeniä miljoonia tai yli miljardi. YK:n arvion mukaan maailmassa on tuolloin 9,7 miljardia ihmistä.

Pakolaisista suurin osa ei pyri rikkaisiin länsimaihin.

Vuonna 2015 maailman pakolaisista 36 prosenttia pysyi omissa maissaan ja lähes neljännes siirtyi johonkin kehitysmaahan. Esimerkiksi Etiopiassa siirtolaisia on noin 700 000. Suomeen maailmalla pakenevista tuli puoli promillea.

Naapurimaahan paetaan, kun ihminen olettaa voivansa palata pian kotiin. Jos kotiinpaluu ei näytä mahdolliselta tai houkuttele, rikkaan maailman vetovoima kasvaa.

Yleensä paon syitä on monia. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalla on monen arvion mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, mutta arviota on kritisoitu voimakkaasti. Syitä on paljon muitakin.

Yle (http://yle.fi/uutiset/3-9463186) 18.2.2017

Taas tätä.

Ilmastopakolaisennusteet ovat onnistuneet huonommin kuin huonoimmat horoskoopit. Eipä ole näkynyt YK:n vuodelle 2010 lupaamia 50+ miljoonaa ilmastopakolaista. Vuoden 2050 ilmastopakolaisarviot eivät vaihtele vain miljoonilla vaan noin miljardilla. Kun ilmastopakolaisia ei muualta löydy, on päätelty, että Syyrian sota melkein johtuu ilmastonmuutoksesta ja että Syyrian pakolaiset ovat tätä kautta melkein ilmastopakolaisia. Totaalisesti pieleen menneiden ennusteiden jälkeen onkin ryhdytty puhumaan ilmastopakolaisten sijaan ympäristöpakolaisista.

Kehitysavun toimimisesta vakuutuksena pakolaiskriisejä vastaan ei ole näyttöä. Kuinka SPR:n Reinikainen olisi estänyt kehitysavulla esimerkiksi vuoden 2015 tapahtumat Lähi-idässä ja Euroopassa? Ei mitenkään.

Kehitysapu ja nousevat turvapaikanhakijamäärät eivät oikeasti ole joko-tai vaan käytännössä sekä-että. Jos kehitysapumäärärahojen korottamista innokkaimmin vaatineet olisivat saaneet päättää myös Suomen turvapaikkapolitiikasta, Suomi olisi kärsinyt sekä kaksinkertaisista kehitysapumenoista että moninkertaisista tulijamääristä. Tähän kehitykseen ei olisi edes tarvittu mitään erityistä Syyrian kaltaista pakolaiskriisiä, joka taas ei olisi jäänyt tapahtumatta, vaikka kehitysapumäärärahoja olisi nostettu kaikkialla Euroopassa.

Quote from: Roope on 19.02.2017, 01:53:03

QuoteHelle voi tappaa – 6 ilmastoriskiä, joiden takia ihmiset lähtevät etsimään uusia asuinpaikkoja

Ja pakkanen voi tappaa myös. Hellettä varten on keksitty ilmastointi ja pakkasta varten lämmitys.

QuoteYleensä paon syitä on monia. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalla on monen arvion mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, mutta arviota on kritisoitu voimakkaasti. Syitä on paljon muitakin.

Juttelin eilen pitkästä aikaa damaskoksesta kotoisin olevan syyrialaisen perheenisän kanssa. Olivat olleet 50 päivää lomalla "kotosalla", ensimmäistä kertaa sitten kuutisen vuotta tapahtuneen lähtönsä. Huom; tuo perhe ei ole pakolaisia sanan varsinaisessa merkityksessä. He vaan kasasivat rahansa ja perustivat bisneksensä rauhallisemmille seuduille, tässä tapauksessa Ugandaan.

Siinä parin tunnin jutustelun aikana kävi taas hyvin selväksi että Syyrian sodalle on monia syitä (yksi niistä on jo se, että tuolla sodalla pystyy tekemään hyvin tuottoisaa bisnestä. Hevosella saa ja taalalla pääsee). Yksikään puheeksi nousseista syistä ei kuitenkaan liittynyt absoluuttisen mitenkään ilmastonmuutokseen.

QuoteIlmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Me kaikki tunnemme kertomuksen syksystä 2015, kun pientä pohjoista maata kohtasi "turvapaikanhakijoiden tulva". Vaikka tarinassa kriisistä selvittiin, niin kuitenkin vain nipin napin, pelkästään kansakunnan ainutlaatuisen rohkeuden ja viisauden ansiosta.

Unohda tämä.

Tulevaisuudessa vuosi 2015 tullaan muistamaan hetkenä, jolloin maailman pakolaisten pieni etujoukko eksyi Suomeen. Hetkenä, jolloin eristyksissä eläneillä suomalaisilla oli vielä varaa säikähtää muutamaa tuhatta turvapaikanhakijaa.

Miten tarina sitten siitä jatkuu, se meidän pitäisi nyt päättää.

Lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos pakottaa liikkeelle ennätyksellisen paljon väkeä. Vaikka monen historian kansainvaelluksen taustalla on ollut ilmastosyitä, nyt mittakaava on ihan toinen: tiedossa on aavikoitumista, merenpinnan nousua ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Elinolojen heikentyminen aiheuttaa nälänhätiä, konflikteja ja tietenkin siirtolaisuutta. Osa tämän päivän väkirikkaimmista alueista autioituu kokonaan.

Tällä hetkellä 90 prosenttia maailman pakolaisista muuttaa oman maan sisällä tai kehitysmaasta toiseen. Näin ei välttämättä tulevaisuudessa ole. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat aseellisia konflikteja laajemmalle, on ihmistenkin paettava kauemmas. Siis myös rikkaaseen länteen, ja siellä ehkä erityisesti Suomen kaltaisille alueille, joissa asutus on harvaa ja säät ilmastonmuutoksen myötä paranemaan päin.

Tuoreimmissa ennusteissa ilmastopakolaisten määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä 250–1 000 miljoonaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2015 EU-jäsenmaihin saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Jos se riitti kriisiyttämään koko Euroopan, mitä tekee satakertainen määrä ihmisiä?

Ja ei, vastaus ei ole rajojen sulkeminen.

Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin. Jos muuton taustatekijänä on eloonjäämisen pakko, ihmiset muuttavat, vaikka rajoille kuinka kasattaisiin aseteknologiaa.

Vuoden 2015 tarinaa pitäisikin jatkaa niin, että tuolloin näki kansakunta tilaisuutensa tulleen: yhdessä tulijoiden kanssa he ryhtyivät muokkaamaan yhteiskuntaa sellaiseksi, että sen rakenteet kykenisivät tulevaisuudessa kotouttamaan suurempiakin ihmismääriä.

Samalla päätettiin tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä maataan rakastavat suomalaiset ymmärsivät mainiosti, millainen tragedia kodin jättäminen pakon edessä olisi.

Kirjoittaja on tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ilmastonmuutoksen-tuomia-kansainvaelluksia-odotellessa-24458395/) 5.5.2017

Kovasti haluaisin ajatella Kontulasta kaikkea hyvää, mutta ensimmäinen ajatus on, että eihän näin tyhmä voi ollakaan. Kontulan tulevaisuuden visiossa sadat miljoonat ilmastopakolaiset (oikeasti syynä väestöräjähdys) vyöryisivät Afrikasta estämättä Eurooppaan, ja me ryhtyisimme "muokkaamaan rakenteita".

Oikea vastaus on nimenomaan rajojen sulkeminen. Sillä ei ole mitään tekemistä "muuriprojektien" kanssa, sillä voimme palauttaa laittomia tulijoita takaisin omaan maahansa tai ainakin maanosaansa. Miljardien kehitysavulla on oikein käytettynä vipuvaikutusta.

QuoteIlmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin.

Ns. paskapuhetta ja vieläpä isolla talikolla!
Kiinan muuri ja naapurin Penan puutarha-aita ovat mainiosti estäneet siirtolaisuuden ja heinäsirkkalaumat. Eikä omien kansalaistenkaan perusoikeuksiin ole tarvinnut kajota.

Quote from: Finis Finlandiae on 05.05.2017, 22:15:00

QuoteIlmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin.

Ns. paskapuhetta ja vieläpä isolla talikolla!
Kiinan muuri ja naapurin Penan puutarha-aita ovat mainiosti estäneet siirtolaisuuden ja heinäsirkkalaumat. Eikä omien kansalaistenkaan perusoikeuksiin ole tarvinnut kajota.

No hei! Kontula nyt on öö... Kontula. Ei sitä tosissaan voi ottaa :roll:

Quote
Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää [...]

Kirjoittaja on tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

Menemättä selkeisiin eroavaisuuksiin Adolf Hitlerin rakentaman Berliinin muurin ja juutalaisten rakentaman turvamuurin pyrkimyksissä huomauttaisin molempien muurien täyttäneen tehtävänsä kaikkien todisteiden valossa hyvin eli estäneen ei toivottua siirtolaisuutta halutulla tavalla. Itä-Saksastakin pääsi lähtemään pois suuremmat joukot vasta Berliinin muurin murruttua; murrettu muuri ei enää toiminut yhtä hyvin kuin pystyssä ollut muuri. Näin Kontulan horina on jopa vassarilta poikkeuksellisen järjenvastaista pulputusta.

Seuraavaksi vassarit mahdollisesti todistavat, ettei taloon kannata rakentaa seiniä, koska seinät eivät ole koskaan estäneet tuulen ja tuiskun pääsemistä taloon sisälle.

Quote from: Roope on 05.05.2017, 21:49:06

QuoteIlmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Me kaikki tunnemme kertomuksen syksystä 2015, kun pientä pohjoista maata kohtasi "turvapaikanhakijoiden tulva". Vaikka tarinassa kriisistä selvittiin, niin kuitenkin vain nipin napin, pelkästään kansakunnan ainutlaatuisen rohkeuden ja viisauden ansiosta.

Unohda tämä.

Tulevaisuudessa vuosi 2015 tullaan muistamaan hetkenä, jolloin maailman pakolaisten pieni etujoukko eksyi Suomeen. Hetkenä, jolloin eristyksissä eläneillä suomalaisilla oli vielä varaa säikähtää muutamaa tuhatta turvapaikanhakijaa.

Miten tarina sitten siitä jatkuu, se meidän pitäisi nyt päättää.

Lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos pakottaa liikkeelle ennätyksellisen paljon väkeä. Vaikka monen historian kansainvaelluksen taustalla on ollut ilmastosyitä, nyt mittakaava on ihan toinen: tiedossa on aavikoitumista, merenpinnan nousua ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Elinolojen heikentyminen aiheuttaa nälänhätiä, konflikteja ja tietenkin siirtolaisuutta. Osa tämän päivän väkirikkaimmista alueista autioituu kokonaan.

Tällä hetkellä 90 prosenttia maailman pakolaisista muuttaa oman maan sisällä tai kehitysmaasta toiseen. Näin ei välttämättä tulevaisuudessa ole. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat aseellisia konflikteja laajemmalle, on ihmistenkin paettava kauemmas. Siis myös rikkaaseen länteen, ja siellä ehkä erityisesti Suomen kaltaisille alueille, joissa asutus on harvaa ja säät ilmastonmuutoksen myötä paranemaan päin.

Tuoreimmissa ennusteissa ilmastopakolaisten määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä 250–1 000 miljoonaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2015 EU-jäsenmaihin saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Jos se riitti kriisiyttämään koko Euroopan, mitä tekee satakertainen määrä ihmisiä?

Ja ei, vastaus ei ole rajojen sulkeminen.

Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin. Jos muuton taustatekijänä on eloonjäämisen pakko, ihmiset muuttavat, vaikka rajoille kuinka kasattaisiin aseteknologiaa.

Vuoden 2015 tarinaa pitäisikin jatkaa niin, että tuolloin näki kansakunta tilaisuutensa tulleen: yhdessä tulijoiden kanssa he ryhtyivät muokkaamaan yhteiskuntaa sellaiseksi, että sen rakenteet kykenisivät tulevaisuudessa kotouttamaan suurempiakin ihmismääriä.

Samalla päätettiin tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä maataan rakastavat suomalaiset ymmärsivät mainiosti, millainen tragedia kodin jättäminen pakon edessä olisi.

Kirjoittaja on tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ilmastonmuutoksen-tuomia-kansainvaelluksia-odotellessa-24458395/) 5.5.2017

Kovasti haluaisin ajatella Kontulasta kaikkea hyvää, mutta ensimmäinen ajatus on, että eihän näin tyhmä voi ollakaan. Kontulan tulevaisuuden visiossa sadat miljoonat ilmastopakolaiset (oikeasti syynä väestöräjähdys) vyöryisivät Afrikasta estämättä Eurooppaan, ja me ryhtyisimme "muokkaamaan rakenteita".

Oikea vastaus on nimenomaan rajojen sulkeminen. Sillä ei ole mitään tekemistä "muuriprojektien" kanssa, sillä voimme palauttaa laittomia tulijoita takaisin omaan maahansa tai ainakin maanosaansa. Miljardien kehitysavulla on oikein käytettynä vipuvaikutusta.

Noh nyt on ainakin kortit avoimesti pöydällä vihervajakeilla. Miljardia negridiä Eurooppaan koska "ilmastonmuutos" - afrikkalaisten omalla loputtomalla liikansoituksella ei tietenkään ole mitään osaa ja arpaa minkään kanssa. Ja rajat ei tietenkään toimi, koska kyllähän ne tulee muutenkin paitsi tietenkin niihin maihin jotka ei niitä päästä esim. Japaniin.

I have seen enough, lock her up.

Jos suomalainen muuttaa Espanjaan, onko hän ilmastopakolainen ?

Ei.

Vain tummaihoinen voi olla pakolainen.

Perussettiä.

Quote from: Roope on 19.02.2017, 01:53:03
Ilmastopakolaisennusteet ovat onnistuneet huonommin kuin huonoimmat horoskoopit. Eipä ole näkynyt YK:n vuodelle 2010 lupaamia 50+ miljoonaa ilmastopakolaista. Vuoden 2050 ilmastopakolaisarviot eivät vaihtele vain miljoonilla vaan noin miljardilla. Kun ilmastopakolaisia ei muualta löydy, on päätelty, että Syyrian sota melkein johtuu ilmastonmuutoksesta ja että Syyrian pakolaiset ovat tätä kautta melkein ilmastopakolaisia. Totaalisesti pieleen menneiden ennusteiden jälkeen onkin ryhdytty puhumaan ilmastopakolaisten sijaan ympäristöpakolaisista.

QuoteIlmastonmuutos synnytti Isisin ja uhkaa ajaa myös Euroopan kaaokseen, varoittaa tutkija Nafeez Ahmed

JULMA jihadistijärjestö Isis ja sen niin sanottu kalifaatti eivät olisi koskaan syntyneet Lähi-itään ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta, sanoo brittiläinen tutkija-toimittaja Nafeez Ahmed.

Väite voi tuntua kovalta, mutta Ahmedin mukaan asia on ilmeinen.

"Pitää kysyä, miksi ääriryhmistä tuli niin voimakkaita ja ne pääsivät leviämään niin nopeasti. Syyriassa ja Irakissa ei ollut aiemmin mitään Isisin kaltaista. Mikä muuttui?"

[...]

SOTAA edeltäneinä vuosina kuivat kaudet olivat pahentuneet ja vieneet elannon monilta Etelä- ja Itä-Syyrian maanviljelijöiltä, jotka ovat pääasiassa sunnimuslimeja. Se synnytti satojentuhansien ihmisten muuttoliikkeen muun muassa rannikon kaupunkeihin, joissa ovat hallitsevassa asemassa presidentti Bashar al-Assadin shiialainen uskonryhmä alaviitit. Kaupunkeihin saapuneet työttömät työnhakijat rasittivat taloutta ja kansanryhmien välejä.

Samaan aikaan maailman merkittävimmillä viljelysalueilla ruoantuotanto oli notkahtanut sään ääri-ilmiöiden seurauksena. Kuluttajahinnat olivat nousseet myös Syyriassa, joka oli paljolti tuontiruoan varassa. Syyrian valtion kassa oli huvennut, koska kotimainen öljyntuotanto oli hiipunut 1990-luvulta lähtien. Siksi al-Assad vähensi valtion maksamia tukiaisia, jotka olivat pitäneet hyödykkeiden hinnat matalina, eikä monilla ihmisillä enää ollut varaa leipään tai polttoaineeseen.

"Siten se ruutitynnyri syntyi. Ihmiset lähtivät kaduille, al-Assad vastasi ampumalla heitä, kierrokset kasvoivat", Ahmed kertaa.

Islamistiset aseryhmät kaappasivat demokraattisesti alkaneen kansannousun ja voimistuivat Saudi-Arabian, Qatarin ja Turkin tukemina. Syyrian valtion romahtaessa syntyi poliittinen tyhjiö, jossa Irakin al-Qaida lopulta levittäytyi Isisinä maiden välisen rajan yli lähes valtionkaltaiseksi toimijaksi.

[...]

Isis ei suinkaan ole hänen ainoa esimerkkinsä. Afrikassa jihadistijärjestö Boko Haramin kasvun takana oli Koillis-Nigerian maanviljelijöiden satojen hupeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena. Se auttoi islamisteja värväämään sotureita.

SYYRIAN ja Nigerian lisäksi ainakin Jemen, Somalia ja Etelä-Sudan osoittavat, että kuivuusjaksot ja konfliktit kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Sateiden puute on jo nykyisellään ajanut lukemattomia ihmisiä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kohti Välimerta ja Eurooppaa, ja turvapaikanhakijoiden jakaminen kiristää EU-maiden välejä.

[...]

"Ilmastotutkijat sanovat, että vuosiin 2030–2045 mennessä kuivuus voi muuttaa suuret osat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta elinkelvottomiksi. Pahin skenaario on, että se johtaa valtavaan siirtolaismäärään ja Euroopan linnoittautumiseen", Ahmed sanoo.

"Eurooppa voi valita sotilaallisen ja eristäytyvän linjan. Äärinationalistit voivat rapauttaa liberaalin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan syyttäessään kaikesta siirtolaisia ja ehkä yhä kiistämällä ilmastonmuutoksen."

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005220618.html) 22.5.2017

QuoteIl­mas­ton­muu­tos voi kaa­taa yh­teis­kun­tia

Poliittisten konfliktien ja ympäristönmuutosten yhteyden ymmärtäminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, väittää tutkija Nafeez Ahmed. Hän luennoi Helsingin yliopistolla 27.4.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin turvallisuusuhka. Ilmastonmuutos ajaa ennennäkemättömät väkijoukot vaellukselle. Ilmastonmuutos pakottaa yhteiskunnat muuttumaan nopeasti. Tuttuja väitteitä, mutta onko niillä pohjaa?

Luonnontieteissä ihmisperäinen ilmastonmuutos tunnetaan varsin hyvin. Sen sijaan ilmastonmuutoksen sosiaaliset, taloudelliset ja geopoliittiset vaikutukset ovat paljon kinkkisempi asia.

Onko nykyinen globaali talous sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa? Mikä osuus ilmastotekijöillä on sodissa ja konflikteissa? Ympäristönmuutosten ja poliittisen todellisuuden yhteyksien, syiden ja seurauksien kohdalla näkökentässämme on sumea piste.

Huhtikuun 27. Helsingin yliopistolla vieraillut tutkija, tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Nafeez Ahmed väittää, että olemme tästä syystä pahassa pulassa. Jos nopeiden ympäristönmuutosten yhteyksiä yhteiskunnan rakenteisiin ei voida luotettavasti ja selkeästi osoittaa, seuraa toimettomuutta ja apatiaa. Jos ympäristöongelmien ja kriisien yhteyttä ei havaita, luvassa on alati syveneviä ja laajenevia konflikteja.

[...]

ISIS SYN­TYI IL­MAS­TON­MUU­TOK­SES­TA?

Syyrian sisällissota sai pontta rajusta kuivuusjaksosta, vakavimmasta koko alueella 900 vuoteen. Ilmasto ei ollut kriisin syttymisen ainoa syy. Ruoan maailmanmarkkinahinnan nousu, Syyrian öljyntuotannon huipun ohittaminen, maan nopea väestönkasvu ja presidentti Bashar Al-Assadin yksinvaltainen ja eriarvoistava hallinto ajoivat osaltaan maan kaaokseen.

Poikkeuksellinen kuumuus ja kuivuus pohjustivat Irakissa vuonna 2014 tien terroristijärjestö ISISin nousulle. Yhdysvaltain tukema hallinto ei kyennyt vastaamaan äkillisiin vesi- ja ruokakriiseihin. Vastaavasti Nigeriassa Boko Haram sai valtaa oloissa, joissa ilmastolliset ääriolot iskivät syvästi eriarvoiseen yhteiskuntaan.

Nafeez Ahmed purkaa ympäristökriisien ja poliittisen epävakauden vyyhteä viimeisimmässä kirjassaan Failing States, Collapsing Systems. Biophysical triggers for political violence (http://www.nafeezahmed.com/2017/01/book-announcement-failing-states.html) (Springer 2017). Hänen mukaansa kaikkialla nousevat protestiliikkeet ja maailman lisääntynyt epävakaus ovat suoraan yhteydessä fossiilisten polttoaineiden laskusuhdanteeseen.

Maailmantalous on riippuvainen ilmastonmuutosta aiheuttavasta fossiilienergiasta. Sen kasvu hidastuu vääjäämättä, koska kallistuva energiantuotanto haukkaa yhä suuremman osan bruttokansantuotteesta. Failing States, Collapsing systems näyttää, kuinka ilmastonmuutos ja talouskriisi kiihdyttävät toisiaan, ja kuinka tämä vaikuttaa ruoantuotantoon, yhteiskuntien vakauteen ja ihmisten elämään.

Ahmed puhuu maapallojärjestelmän häiriöiden ja yhteiskuntien epävakauden toisiaan kiihdyttävästä takaisinkytkennästä. Ympäristökriisien ja poliittisen väkivallan yhteennivoutunut kierre on hänen mukaansa pandemia, joka ei koske vain kehitysmaita.

[...]

HÄIRIÖ YTI­MESSÄ

Länsimaista käsin ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat näyttäytyneet kaukaisilta, toisessa paikassa ja ajassa tapahtuvilta. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat enimmäkseen onnistuneet suojautumaan häiriöiltä. Globaalien reunamaiden rauhattomuuden leviäminen kuitenkin uhkaa resurssiturvaa ja vakautta myös täällä.

Nafeez Ahmedin mukaan lännessä tunnistetaan usein järjestelmän kriisin pinnallisimmat oireet: ääri-ideologioiden nousu, korruptio, taloudelliset ongelmat, pakolaisuus ja populismi. Oireita pyritään torjumaan keinoin, jotka eivät pureudu syihin, vaan pikemminkin vahvistavat tuhoisaa kierrettä. Yhteiskunta suojautuu turvaamalla kasvun ja kehityksen totutuilla urilla.

Tiedämme, että ilmastonmuutos saattaa tehdä alueita Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa elinkelvottomiksi jo tällä vuosisadalla. Samojen ennusteiden mukaan viljely voi Etelä-Euroopassa käydä hyvin hankalaksi.

Ilmaston, talouden ja energian nostattamaa ongelmien vyyhteä tulisi Ahmedin mukaan tulkita yhtäältä uutena pysyvänä olotilana, toisaalta seurauksena siitä että biosfääri ei kykene kantamaan sivilisaatiotamme tällaisenaan. Kyseessä on sivilisaation kriisi.

[...]

Ahmedin kirjan maalaama kuva on synkkä, mutta vielä mustempi on tulevaisuus, johon sukelletaan kuin sokkona. Mistä eväitä toiminnalle? Ahmed peräänkuuluttaa ennen kaikkea koulutusta ja tietoa, vastuullista journalismia ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. Ilman niitä sivilisaation kurssinmuutos on mahdoton, eikä noidankehää voida katkaista.

Helsingin Yliopisto (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos-voi-kaataa-yhteiskuntia) 24.4.2017

En oikeastaan usko ilmastopakolaisiin, sillä suurin osa porukasta on sellaista, joka ei millään tavalla edes pääse muuttamaan. Paljon todennäköisempää on se, että ihmiset yksinkertaisesti sopeutuvat ympäristöönsä. Toisekseen, nämä kaduilla parveilevat äblät eivät mitään hädänalaisia ole edes oman porukkansa keskuudessa. Siihen taas uskon, että ilmastoviitekehystä tullaan käyttämään kaikenlaisen poliittisen yritteliäisyyden aineistona - aivan kuten tähänkin asti. Ja kyseinen uutinen, jossa selitään isis nimenomaisesti ilmastomuutoksen aiheuttamiseksi, on juuri tätä samaa yritteliäisyyttä.

QuoteSyyrian sisällissota sai pontta rajusta kuivuusjaksosta, vakavimmasta koko alueella 900 vuoteen. Ilmasto ei ollut kriisin syttymisen ainoa syy. Ruoan maailmanmarkkinahinnan nousu, Syyrian öljyntuotannon huipun ohittaminen, maan nopea väestönkasvu ja presidentti Bashar Al-Assadin yksinvaltainen ja eriarvoistava hallinto ajoivat osaltaan maan kaaokseen.

Miksi maassa, jossa on niin paljon ongelmia, väestö kasvaa voimakkaasti?

Parasta on estää tämän kaaoksen leviäminen Eurooppaan sulkemalla rajat. Ja suuri virhe olisi kehittää joku uusi ilmastopakolaisuussopimus samalla hullulla idealla kuin nykyinen pakolaissopimus, mikä on osoittautunut täydeksi katastrofiksi ja suureksi virheeksi Euroopalle.

Quote from: Finka on 22.05.2017, 18:41:17

QuoteSyyrian sisällissota sai pontta rajusta kuivuusjaksosta, vakavimmasta koko alueella 900 vuoteen. Ilmasto ei ollut kriisin syttymisen ainoa syy. Ruoan maailmanmarkkinahinnan nousu, Syyrian öljyntuotannon huipun ohittaminen, maan nopea väestönkasvu ja presidentti Bashar Al-Assadin yksinvaltainen ja eriarvoistava hallinto ajoivat osaltaan maan kaaokseen.

Miksi maassa, jossa on niin paljon ongelmia, väestö kasvaa voimakkaasti?

Jep. Suomessaja Syyriassa molemmissa oli noin 4,5 miljoonaa asukasta noin 1965. Nyt Syyriassa on 17-19 miljoonaa. Suomessa 5,3 miljoonaa, joista jokunen 100 000 ovat mahanmuuttajia. Kai siellä koetaan kuivuutta, kun suiden määrä kuivassa maassa on nelinkertaistunut 50:ssä vuodessa.

Sama Irakin kuivuuden kanssa. 1940 maassa oli noin 4 miljoonaa asukasta, ihan kuin silloin Suomessakin. Nyt sodista huolimatta 37-39 miljoonaa..

Quote from: Finka on 22.05.2017, 18:41:17

QuoteSyyrian sisällissota sai pontta rajusta kuivuusjaksosta, vakavimmasta koko alueella 900 vuoteen. Ilmasto ei ollut kriisin syttymisen ainoa syy. Ruoan maailmanmarkkinahinnan nousu, Syyrian öljyntuotannon huipun ohittaminen, maan nopea väestönkasvu ja presidentti Bashar Al-Assadin yksinvaltainen ja eriarvoistava hallinto ajoivat osaltaan maan kaaokseen.

Miksi maassa, jossa on niin paljon ongelmia, väestö kasvaa voimakkaasti?

Tutkija-toimittaja Nafeez Ahmed selittää tämän johtuneen Syyrian vuodesta 1968 lähtien saamista öljytuloista.

QuoteSyria, once able to feed its people, now depends on 4 million tonnes of grain imports at a time when revenues continue to drop.  Syrian oil production didn't really take off until 1968 when there were 6.4 million people.  Since oil revenues allowed their population to explode, another 13.6 million have been born.

Book review of Failing states, collapsing systems biophysical triggers of political violence by Nafeez Ahmed (http://energyskeptic.com/2017/book-review-of-failing-states-collapsing-systems-biophysical-triggers-of-political-violence-by-nafeez-ahmed/) 31.1.2017

Vastaava väestökehityshän on ollut muun muassa Somaliassa (https://www.indexmundi.com/energy/?country=so&product=oil&graph=production).

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/09/pakolaiset-ilmastonmuutos-ja-ylen.html#more

Tuossa linkissä käsitellään pakolaisuutta, ilmastonmuutosta, YLE:n uutisointia ja Syyriaa.
Kirjoitus on vuodelta 2015, mutta siitä nyt niin pitkää aikaa ole, sillä ei ilmastokaan viikossa muutu.

Ilmastopakolaisten asemaan tulee luonnollinen ratkaisu; yhteiskuntien romahdus. TEOTWAWKI hoitaa homman, kehittynyt Länsi ei kestä ilmastopaklaisten vaatimuksia ja vyöryä. Mahdollisesti kansainvälinen finanssieliitti säilyttää elintasonsa, mutta meille muille riittää vain käpyjä ja koiranruokapurkkeja.

Tänne vaan kaikki. Ihmisistä huolehtimiseen tarvitaan vain poliittista tahtoa, tietää Antti Rinne.

QuoteAntti Rinne: Ilmastonmuutos saattaa lisätä pakolaisten määrää

Tampereella maanantaina 22. toukokuuta vierailleen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan ilmastonmuutos saattaa karkottaa kotoaan kuivuudesta kärsivillä alueilla asuvia ihmisiä. Rinne alusti Tampereen työväentalolla pidetyssä tilaisuudessa Suomen tulevaisuudesta.

Samassa tilaisuudessa SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta. Rinne ja Lyly puhuivat täydelle salille, johon oli saapunut reilusti yli sata kuulijaa.

Rinteen mukaan maailmassa on kaikkiaan 60 miljooaa pakolaista, joista pari miljoonaa Euroopassa. Euroopassa olevien pakolaisten määrä ei ole katastrofaalisen suuri, mutta silti pakolaiset ovat saaneet Euroopan sekaisin.

Suomeen pakolaisia "ryöpsähti" vuonna 2015 noin 32 000.

– Meidän on nähtävä inhimillinen hätä ja annettava maahanmuuttajille mahdollisuus rakentaa suomalaista yhteiskuntaa, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan ilmaston muutos lisää suurella todennäköisyydellä pakolaisten määrää.

– Niistäkin ihmisistä meidän on huolehdittava.

Rinne kertoi, että häneltä on kysytty, miksei Suomi huolehdi ensin omista vähäosaisistaan. Hänen mukaansa Suomella on mahdollisuus huolehtia molemmista ihmisryhmistä.

– Se vaatii vain poliittista tahtoa.
...

Demokraatti (https://demokraatti.fi/antti-rinne-ilmastonmuutos-saattaa-lisata-pakolaisten-maaraa/) 22.5.2017

No montako miljoonaa ilmastopakolaista Suomeen otetaan, Rinne?  "Ilmastopakolaisuus" ei edes oikeuta turvapaikkaan, mutta vasemmiston ideana on ilmeisesti rahdata Suomeen julkisen sektorin kustannukselle elävä uusi työtön alaluokka joka äänestää vasemmistoa? Mahtava suunnitelma isänmaan varalle.

Ilmeisesti kolmannen maailman maiden väestöräjähdys ja holtiton väestöpolitiikka on niin iso tabu että siihen ei uskalleta puuttua. Mitään "ilmastopakolaisuutta" ei ole eikä tule jos väestöräjähdys saadaan kuriin.

Quote from: Parzival on 23.05.2017, 18:31:45
No montako miljoonaa ilmastopakolaista Suomeen otetaan, Rinne? 

Pitäisikö ottaa kaksi (ei miljoonaa vaan jalkaparia), yhtä monta kuin Nooan arkkiin.

Quote– Se vaatii vain poliittista tahtoa.

Ei sitten muuta kun vaan kysymään kansalta siitä polittisesta tahdosta. Ai ei vai?

Kaikkia syitä sitä pakolaisuuteen liitetäänkin.
Tosiasia lienee elinympäristön olevan työtä, paljon työtä vaativa, joten aina on helpompi lähteä valmiiseen pöytään. Ja viis veisata siitä, että se valmis pöytä on vaatinut isänniltä ja emänniltä paljon työtä, ja jo heidän isovanhemmiltaan, isoisovanhemmiltaan, isoisoisovanhemmiltaan jnejnejne.
[tahallinen ja yliampuva yksinkertaistus]

Ilmastopakolaiseksi määritellyn ihmisjoukon pitäisi minusta läpäistä seuraavat kriteerit:

1.) Lähtömaan tilanne on selvästi heikentynyt ilmastomuutoksen johdosta, todisteet?
2.) Lähtömaan väestökehitys ei ole ollut pakolaisuuden takana, todisteet?

Jos väestöpainetta tai muita ongelmia lähdetään pakoon heittämällä "ilmastopakolais" termiä, niin silloin syy pitää olla todellinen. Jos maassa elää esim. 60 miljoonaa ihmistä ilman tietoa ilmastomuutoksesta ja sieltä yrittää eurooppaan parisataatuhatta, niin lienee selvää, että kyse on Elintasopakolaisuudesta, ei ilmasto.

Quote from: Peltipaita on 23.05.2017, 19:05:27

Quote– Se vaatii vain poliittista tahtoa.

Ei sitten muuta kun vaan kysymään kansalta siitä polittisesta tahdosta. Ai ei vai?

No kyllähän Antti nyt paremmin tietää kuin plebeijit!

Quote from: Parzival on 23.05.2017, 18:31:45
No montako miljoonaa ilmastopakolaista Suomeen otetaan, Rinne?  "Ilmastopakolaisuus" ei edes oikeuta turvapaikkaan, mutta vasemmiston ideana on ilmeisesti rahdata Suomeen julkisen sektorin kustannukselle elävä uusi työtön alaluokka joka äänestää vasemmistoa? Mahtava suunnitelma isänmaan varalle.

Rinteen kannanotto on kummallinen siinäkin mielessä, että ilmasto/ympäristöpakolaisuus poistui oleskelulupaan oikeuttavista syistä samalla, kun humanitaarisen suojelun kategoria lakkautettiin vuosi sitten.

Demarit äänestivät (https://www.facebook.com/ozan.yanar1/posts/1194367260574413) hallituksen mukana lakkauttamisen puolesta muutamaa hörhöä (Tuomioja, Filatov, Tuppurainen, Huovinen) lukuun ottamatta.

Quote from: Roope on 23.05.2017, 21:24:13
muutamaa hörhöä (Tuomioja, Filatov, Tuppurainen, Huovinen) lukuun ottamatta.

Nimilista ei ole mikään yllätys. Ja jos sossut palaa hallitukseen niin tuostakin listasta tulee varmaan pari ministeriä  :facepalm:

Tuppurainen on demareissa joku tulevaisuuden nimi ja akka on sosialisminsa kanssa ihan kalikalititityy - osastoa. Muistaakseni meuhkasi eduskunnassa kun Finnlines - reitti suljettiin ja itärajalle tehtiin rajasopimus. "Nyt eivät kaikki halukkaat pääse hakemaan Suomesta turvapaikka", vouhkasi tohkeana Tuppurainen.

Eilisessä Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelmassa ympäristövaikuttajaksi nimetty Leo Stranius (http://leostranius.fi/) (vihr) esitti varmana, että "meillä tulee olemaan tulevina vuosikymmeninä joka tapauksessa ainakin 200 miljoonaa ilmastopakolaista" ja että siksi "se maahanmuutto ja pakolaisaalto, joka tähän mennessä on nähty, on vielä aika kevyttä alkusoittoa" (33:45-). Tällä perusteltiin vihreiden ajaman ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeyttä ja kiireellisyyttä.

QuoteInhimillinen tekijä: Kun vesi ehtyy, kuulumme kuolemalle

Kun vesi ehtyy, kuulumme kuolemalle. Veden muistista, merkityksestä Anne Flinkkilän kanssa keskustelemassa kirjailija Emmi Itäranta, dokumentaristi Petteri Saario ja ympäristövaikuttaja Leo Stranius.

Yle Areena (http://areena.yle.fi/1-3142464) 3.6.2017

Lähdin etsimään taustoja Straniuksen YK:n epäonnistuneiden ilmastopakolaisennusteiden (http://hommaforum.org/index.php/topic,26630.msg683230.html#msg683230) valossa epäuskottavalle väitteelle. Googlaamalla selvisi, että Stranius on puhunut samasta 200 miljoonasta ilmastopakolaisesta jo ainakin vuodesta 2009 (http://leostranius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21585-ilmastopakolaisuus-uhkaa-satoja-miljoonia) ja että hänen lähteenään (http://leostranius.fi/about/elamantarinani/) on ollut kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvio, että maailmassa on 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuonna 2050. IPCC:n arvio on kymmenen vuotta vanha.

Kuten ketjun alkupuolella kirjoitin, vielä vuonna 2008 YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja arvioi ilmastopakolaisten määräksi 50-200 miljoonaa jo vuonna 2010. Kun ennuste ei toteutunut, YK poisti sivuiltaan viittaukset pieleen menneisiin ennusteisiin ja siirsi tähtäimen vuoteen 2050. Ympäristövaikuttaja Straniuksen maalailut ilmastopakolaisten rajat ylittävistä kansainvaelluksista, jotka Inhimillisen tekijän toimittaja Anne Flinkkilä hyväksyi sellaisenaan (39:00-), perustuivat siis luultavasti vanhentuneisiin, poliittisesti värittyneisiin ja joka tapauksessa vähintäänkin epävarmoihin arvioihin ilmastonmuutoksen vaikutuksista siirtolaisuuteen.

Semminkin kun pakolaisaalloilla pelottelevan ympäristövaikuttajan kielenkäytössä "ilmastopakolainen" ei tarkoita sanan normaalissa merkityksessä pakolaista eli kotimaastaan pakon edessä lähtevää henkilöä tai edes maan sisäistä evakkoa, vaan "pakolainen" on harhaanjohtavasti laajennettu tarkoittamaan ketä tahansa, joka kokee joutuvansa siirtymään ilmaston tai ympäristön muuttumisen vuoksi. Tällä määritelmällä "ilmastopakolaisia" voivat olla esimerkiksi kaikki, jotka siirtyvät toiseen paikkaan asumaan kymmenien vuosien aikana tapahtuvan merenrannan tasaisen eroosion vuoksi, vaikka muutos ja muuttoliike on hitautensa vuoksi täysin ennakoitavaa ja hallittua, eikä johda havaittaviin pakolaisaaltoihin tai maastamuuttoon. Vastaavalla tavalla voisimme kauhistella satoja miljoonia "työpakolaisia", jotka joutuvat muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Meillä ei siis ole vuonna 2050 200 miljoonaa ilmastopakolaista, jotka vaeltavat etsimässä turvapaikkaa, vaan meillä on mahdollisesti keskuudessamme 200 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet siirtymään toiseen paikkaan sieltä, missä ovat ennen asuneet. Tämä ei ole esimerkiksi väestöräjähdykseen verrattuna minkäänlainen ongelma, ellei siitä varta vasten tehdä ongelmaa luomalla oikeutta muuttaa Eurooppaan "ilmastopakolaisena". Juuri tällaista uutta turvapaikkaoikeutta straniukset ajavat (http://leostranius.fi/2009/10/ilmastopakolaisuus-uhkaa-satoja-miljoonia/).

Uuninpankolta:

Quote from: qwerty on 16.06.2017, 19:46:18
Jutun asiasisältö on perin köykäinen, ja koska Lauralle ei ole omaa ketjua ( :o ), niin tuupataan tänne. 

Huhtasaaren pettämätön logiikka: Vastusta maahanmuuttoa, fanita maahanmuuttoa lisäävää politiikkaa (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/pol-kom/huhtasaaren-pettamaton-logiikka-vastusta-maahanmuuttoa-fanita-maahanmuuttoa-lisaavaa-politiikkaa/?shared=974546-039dd894-999)

Quote from: Matti Simula, Suomen KuvalehtiMaisterisnaisen puheista uupuu kuitenkin logiikka. Kulttuurikriitikko sanoisi: "Lauralla on hieno instrumentti, kunhan oppisi soittamaan."

Pressanvaaliyötä jenkkien Suomen suurlähetystössä marraskuussa valvonut Huhtasaari miltei kuolasi liimat pois salissa könöttäneestä pahvi-Trumpista. Maahanmuuttoa vihaava nainen myös ilakoi, kun Donald Trump irrotti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta, vaikka nimenomaan maapallon lämpeneminen vauhdittaa kansainvaellusta.

Toimittaja Matti Simulan juttuun voi suhtautua myös pelkkänä vitsailuna, mutta tänään Pekka Haavisto toisti puheessaan (https://www.vihreat.fi/artikkeli/2017/06/pekka-haaviston-puhe-puoluekokouksessa-1862017), kuinka ilmastonmuutoksen vuoksi Eurooppaan jo nyt "virtaa ympäristöpakolaisia" ja tulevaisuudessa vielä enemmän, ellemme estä ilmastonmuutosta. Sehän ei pidä paikkaansa, ja Haavisto tietää tämän itsekin.

Näin luodaan hallitseva narratiivi, jonka mukaan on Trumpin/ilmastonmuutoksen vika, että Eurooppaan saapuu laittomia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Kyseenalaista kauhukuvia maalaileva ilmastonmuutosnarratiivi rahansiirtoineen ja Pariisin sopimuksineen, niin lisäät epäloogisesti maahanmuuttoa, jota vastustat.

Oikeasti maahanmuuttajien määrä riippuu ennen kaikkea eurooppalaisten maiden rajavalvonnasta ja maahanmuuttopolitiikasta, kuten näimme vuonna 2015, jolloin ympäristöpakolaisten määrä oli nolla.

Oikeasti vihreät ja Haavisto heidän joukossaan ovat kaikkein epäloogisimpia esittäessään, että maahanmuuttoon voidaan ja pitää vaikuttaa lähettämällä enemmän rahaa Euroopan ulkopuolelle, mutta että maahanmuuttopolitiikalla siihen ei voi eikä saa yrittääkään vaikuttaa.

Haavistoa tärkeämpi mies puhui sattumalta samasta asiasta päivän Bild-lehdessä.

QuoteDailyCaller (http://dailycaller.com/2017/06/18/germany-says-100-million-african-refugees-could-head-north/) German Development Minister Gerd Muller warned Sunday that up to 100 million Africans could head north as economic and climate refugees.

Germany is making a push to promote peace and investment in Africa at the G20 summit in Hamburg in July. Muller believes unprecedented migrant populations could head for Europe if climate goals aren't met and the economic outlook in Africa remains the same.

"If we continue as before, people in many parts of Africa have no other chance than to get to us," Muller, a member of the Christian Social Union, told German tabloid Bild am Sonntag. "If we do not manage to limit global warming to two degrees, up to 100 million people will move north in the future."

:facepalm:

Olisi mielenkiintoista kuulla Pentti Linkolan mietteitä tämän ongelman ratkaisemiseksi 

selviäisiköhän natsiksi leimaamisella vai saisiko ihan kiihotussyytteen  8)

Entä jos Golfvirta hyytyy ja Hölmölään tulee jääkausi? Meidänkin on paettava Keski-Eurooppaan raiskaamaan ja rötöstelemään koska scheisse puuro

"Menemättä selkeisiin eroavaisuuksiin Adolf Hitlerin rakentaman Berliinin muurin"

Oikaisen sen verran että Adolf Hitler ei rakentanut Berliinin muuria, vaan kommunistinen DDR vuonna 1961. AH kuoli jo 1945, ainakin virallisen historian mukaan.

Ja missä mielessä Suomi on ilmastollinen turvapaikka? Pakkasta on hemmetti puolet vuodesta. Perunaa tulee tasan yksi sato vuodessa ja useimmat hedelmät eivät täällä edes kasva (ananas, banaani jne...). Jos tässä hemmetti pitää ilmastopakolaiseksi lähteä, niin kyllä se on suomalaiset ja jonnekin välimeren seuduille.

Aina vain paranee. Nyt "ilmastopakolaisia" uhkaa tulla dramaattisesti jo yli miljardi.

QuoteIlmastonmuutos uhkaa ajaa jopa yli miljardi ihmistä pakolaisiksi

Jopa yli miljardi ihmistä uhkaa joutua pakolaisiksi ilmaston lämpenemisen vuoksi, todetaan arvostetun lääketieteellisen julkaisun The Lancetin maanantaina julkaisemassa raportissa.

Raportti The Lancet Countdown: Tracking Progress on Health and Climate Change (http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32464-9/fulltext) on tulosta kaksi vuotta tehdystä poikkitieteellisestä tutkimuksesta, johon on osallistunut 24 kansainvälistä instituutiota.

Raportissa esitetty arvio lähivuosikymmenien ilmastopakolaisten määrästä on huomattavasti suurempi kuin aiemmat arviot.
...

Kansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3799544-ilmastonmuutos-uhkaa-ajaa-jopa-yli-miljardi-ihmista-pakolaisiksi) 31.10.2017

Oikeasti kyse oli ennusteesta, kuinka moni voi enimmillään joutua muuttamaan seuraavan 90 vuoden aikana merenpinnan nousun vuoksi, jos ei ryhdytä "tarvittaviin toimenpiteisiin". Ei siis niin, että miljardi pakolaista lähtisi liikkeelle pelastautuakseen muihin maihin.

En jaksa hankkia tunnareita päästäkseni käsiksi itse tutkimukseen, mutta muualla referoidun perusteella siinä muun muassa esitetään Syyrian sodan perimmäiseksi syyksi ilmastonmuutosta, mikä on nykyään suosittu huuhaateoria.

Alarmistinen huuhaajuttu on nykyajalle ja toimittajille tyypillinen. Huuhaan takana on kuitenkin arvovallallaan YK.

QuoteMerenpinnan nousu uhkaa häätää satoja miljoonia

Muutaman vuoden takainen "pakolaistulva" Eurooppaan on mitätön verrattuna siihen, paljonko ihmisiä ilmastonmuutos uhkaa ajaa liikkeelle, YK:n ilmastoasioiden apulaispääsihteeri (https://unfccc.int/) Ovais Sarmad varoittaa. Pariisin ilmastosopimuksesta huolimatta päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun.

– 300–400 miljoonaa henkeä elää alavilla rannikoilla kehitysmaissa. Jos merenpinta nousee, heidän on muutettava, Sarmad sanoo. Esimerkiksi Tyynessämeressä sijaitsevan Kiribatin 100 000 asukasta joutuvat jättämään saarivaltion jo lähivuosina.

Samaan aikaan maanviljelijät kärsivät monissa maissa kuivuudesta, ja heidänkin on löydettävä uusia asuinsijoja.

– Meillä on vain yksi maapallo, joten ovia ei pitäisi sulkea niiltä, jotka joutuvat pakenemaan ilmaston oikkuja, Sarmad muistuttaa.

Kansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3905222-merenpinnan-nousu-uhkaa-haataa-satoja-miljoonia) 28.5.2018

Espanjankielisessä alkuperäisjutussa (http://www.ipsnoticias.net/2018/05/cambio-climatico-creara-mas-migrantes-las-guerras/) YK:n ilmastoasioiden apulaispääsihteeri Sarmad tarinoi, että nykyiset miljoonia pakolaisia aiheuttaneet Syyrian ja Afrikan sodat ovat pientä verrattuna siihen, että kehitysmaissa asuu 300-400 miljoonaa ihmistä meren läheisyydessä. Kun meri nousee, nämä ihmiset lähtevät liikkeelle, Sarmad varoittaa.

Tähän voisi todeta, että entäs sitten. Apulaispääsihteeri ei kerro ennusteensa aikajännettä, mutta se lienee muiden vastaavien ennusteiden perusteella 30-90 vuotta. Sinä aikana miljardit ihmiset joutuvat syystä tai toisesta muuttamaan moneen kertaan. Sotia ja ilmastonmuutosta merkittävämpi syy muuttamiseen on väestönkasvu seurauksineen.

Kun harhaanjohtavaa ilmastopakolais-termiä puolustava Sarmad rinnastaa uhkina sodat ja merenpinnan nousun, hän oikoo tarkoituksella mutkat suoriksi. Sodat ovat luonteeltaan ennakoimattomia ja muuttavat laajat alueet vaarallisiksi, jolloin turvaa täytyy hakea kaukaa, jopa toisesta maasta. Kymmenien vuosien aikana tapahtuva merenpinnan nousu on hidasta, paikallista ja varsin ennakoitavaa, eikä uutta asuinpaikkaa tarvitse välttämättä hakea sataa metriä kauempaa. Harhaanjohtavaa on myös laskea kymmenien vuosien aikana kumuloituvasti "ilmastopakolaisiksi" kaikki teoriassa ympäristön muuttumisen vuoksi muuttamaan joutuvat, koska vain näin saadaan tarpeeksi suuria alarmistisia lukuja. Taustalla tietysti raha ja valta.

MTV:n Seitsemän uutisissa tarjoiltiin tänään professori Janne Kotiahon kuukausi sitten Ylellä (http://hommaforum.org/index.php/topic,565.msg2866226.html#msg2866226) esittämiä uhkakuvia jopa miljoonasta Suomeen hakeutuvasta ilmastopakolaisesta. Kotiahon arvio kuivuuden vuoksi liikkeelle lähtevien pakolaisten kokonaismäärästä on 50-700 miljoonaa, eli pilkun paikka vielä hakusessa.

QuoteLuontopaneeli varoittaa peruuttamattomasta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä

Luonnon ihmiselle tuottamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut ovat uhattuina luonnon monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen johdosta. Yksikään valtio maailmassa ei ole onnistunut pysäyttämään kiihtyvää luonnon monimuotoisuuden katoa.

"Luonnon monimuotoisuuden tila on hälyttävällä tolalla. Olemme saaneet lukea tänä keväänä lehdistä, miten kolmasosa Euroopan linnuista on kadonnut todennäköisesti hyönteisten häviämisen myötä. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnin perusta, eikä meillä ole varaa olla piittaamattomia lajien ja elinympäristöjen kadon suhteen", toteaa Helsingin yliopiston rehtorina aloittava Luontopaneelin puheenjohtaja Jari Niemelä.

Ihmiselle elintärkeitä luonnon tuottamia palveluita ovat muun muassa kasvien pölytys, makea vesi, puuraaka-ainetuotanto, maaperän muodostuminen ja tulvien säätely. Näiden palveluiden varmistaminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä seminaarissa 28.5.2018 esiteltiin tuoreinta kansainvälistä tutkimusta luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen heikkenemistä. IPBES:n maaliskuussa julkaistujen arviointiraporttien tuloksia oli tuottamassa noin 1 300 tutkijaa ympäri maailmaa.

Ilmastonmuutos kiihdyttää lajikatoa

IPBES-paneelin ennusteiden mukaan maailman luonnon monimuotoisuudesta ollaan vaarassa menettää vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia. Elinympäristöjen heikkeneminen ja ilmastonmuutos lisäävät epävakautta ja konflikteja, mikä voi johtaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisuuteen.

"Arviointiraporttimme osoittavat, että ilman merkittäviä suunnanmuutoksia edessämme on vakavia ihmiskuntaa koettelevia ongelmia. Pölyttäjäkadon vuoksi Kiinassa pölytetään jo nyt omenankukkia käsin. Elinympäristöjen heikkenemisen perimmäiset syyt löytyvät massiivisesta kulutuksestamme, jota globaali väestönkasvu entisestään ruokkii. Kulutuksen haittojen näkyväksi tekeminen tuotteiden hinnoissa verojen ja tukien yhdistelmillä olisi varmasti toimiva ohjauskeino kohti viisaampaa kulutusta", sanoo ekologian professori ja Luontopaneelin jäsen Janne Kotiaho.

Ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja sen tuottamiin hyötyihin voimistuu, ja se nopeuttaa lajien häviämistä etenkin eteläisessä Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Yhdessä luonnonvarojen hyödyntämisen, saastumisen ja haitallisten vieraslajien leviämisen kanssa ilmastonmuutos johtaa peruuttamattomaan lajikatoon.

Suomen kansallinen Luontopaneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa. Suomen ympäristökeskus toimii Luontopaneelin sihteerinä. Suomessa Luontopaneeli toteuttaa kansainvälisen IPBES-paneelin (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tavoitteita. Hallitusten välinen IPBES vahvistaa tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tuottamalla kattavia raportteja tieteellisestä tiedosta.

Suomen ympäristökeskus (http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Luontopaneeli_varoittaa_peruuttamattomas(46898)) 28.5.2018

Edit:

QuoteTutkijat varoittavat: Maailman ruoantuotanto vaarassa – miljoonia ihmisiä pakolaisiksi

[...]

Suomeen saattaa tulla miljoona pakolaista
Yli kolmasosa maapallon pinta-alasta on maatalouden käytössä. Tutkijoiden mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman kuivimmilla alueilla ruuantuotantokyky laskee jopa puoleen nykyisestä.

Samaan aikaan maailman väestö kasvaa 30 prosentilla. Seuraukset voivat olla dramaattisia.

– Nyt kun me heikennetään elinympäristöjä globaalilla tasolla, niin yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa on arvioitu, että 50-700 miljoonaa pakolaista lähtee kuivimmilta alueilta liikkeelle. Jos ajatellaan, että siitä 50 miljoonaa tulee Eurooppaan, kahden vuoden takaisen pulssin perusteella laskettuna Suomeen saattaa tulla miljoona pakolaista, laskee Kotiaho.

[...]

Suomalaisten elintapa on tuhlaileva
Professorin mielestä meidän suomalaistenkin pitäisi muuttaa elintapojamme.

– Suomi on yksi maailman eniten kuluttavista maista ja meidän kaikkien on harkittava tekemisiämme. Kiljuvalle lapselle ei pidä ostaa kaikkia leluja eikä ruokaa pidä heittää roskiin. Euroopassa puolet kaikesta ruuan hävikistä tapahtuu kotitalouksissa. On paljon asioita, joita yksittäinen ihminen voi tehdä, muistuttaa Kotiaho.

Kansainvälisiä sopimuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty, mutta toistaiseksi niiden toteutus on jäänyt lupauksien asteelle.

– Meillä on olemassa globaalit sopimukset, joissa on oikeat asiat ja tavoitteet. Valtioiden pitäisi nyt toteuttaa ne, vaatii Kotiaho.

MTV (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkijat-varoittavat-maailman-ruoantuotanto-vaarassa-miljoonia-ihmisia-pakolaisiksi/6927996#gs.6Ud53NE) 28.5.2018

Vastuullista journalismia äsken Maikkarin tv-uutisissa:

Quote from: Seitsemän uutiset 20.11.2018Studiotoimittaja
Ilmastonmuutos tuo mukanaan riskin massiivisesta pakolaisongelmasta tulevaisuudessa.

Studiotoimittaja
Kolmen asteen lämpötilan muutos johtaisi jyrkkiin elintasoeroihin maanosien kesken, mikä puolestaan voi johtaa jopa sotiin.

Toimittaja Mirja Kivimäki
Kuivuutta, köyhyyttä, sotia ja kansainvaelluksia. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän entisestään maanosien eriarvoisuutta. (..) Viljasadot pienenevät vuoteen 2050 mennessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa selvästi. Välimeren ympäristö riutuu. Pohjois-Eurooppa ja Venäjä puolestaan kuuluvat voittajiin. Vai kuuluvatko?

Risto Linturi, tulevaisuustutkija
Täällä tulee ahdasta. Tänne tulee pakolaisia suunnattomia määriä. Helposti voidaan kuvitella miljardi pakolaista. Ei niitä mitkään rajat pysäytä.

Toimittaja Mirja Kivimäki
Synkän tulevaisuudenkuvan vastapainoksi tulevaisuudentutkijat kehottavat reagoimaan ilmastonmuutokseen ennen kuin on lian myöhäistä.

Tänne ei ole oikeasti tulossa ilmastonmuutoksen vuoksi mitään "miljardia pakolaista", ellemme itse tyhmyyksissämme kutsu tulemaan tänne. Siitähän on ollut viitteitä.

Mikäli uhkakuvaksi tosiaan asetetaan "miljardi pakolaista", niin sellainen porukka kyllä haluaisi tänne, mutta se taas johtuu ennen kaikkea Afrikan väestöräjähdyksestä. Heitä taas ei pysäytetä Suomen tai Euroopan ilmastopolitiikalla, joten pitää keskittyä estämään tänne tulo. Aivan varmasti rajat pysäyttävät, kun pannaan pysäyttämään, eli yksinkertaisesti otetaan kiinni ja palautetaan omaan maanosaansa.

Hauska muuten, että professori Kari Enqvist viittasi tänään kolumnissaan (https://yle.fi/uutiset/3-10514401) naurettavana pitämäänsä uhkaan miljardista afrikkalaisesta, jotka mukamas "ryntää tänne huomenna ja ensi viikolla tulee lisää" ja uuninpankoista, "joiden taittovirheisistä tirkistysrei'istä katsoen Suomi on kansainvaellusten kärkikohde".

Risto Linturi ei tietenkään ole ilmastonmuutoksella ja miljardilla ilmastopakolaisella perustelematta pelotellessaan mikään taittovirheinen uuninpankkolainen vaan vakavasti otettava tulevaisuudentutkija ja asiantuntija-auktoriteetti, jota on syytä kuunnella ja totella.

Toimittaja Mirja Kivimäki voisi käydä kysymässä Linkolan Penalta, että miten tuo ryntäys estetään.

Quote from: Roope on 20.11.2018, 20:07:07
Vastuullista journalismia äsken Maikkarin tv-uutisissa:

Quote from: Seitsemän uutiset 20.11.2018
Ei niitä mitkään rajat pysäytä.

Tämä on täysin totta. Rajat eivät pysäytä ketään, jos rajoja ei puolusteta.

Quote from: Roope on 19.02.2017, 01:53:03

QuoteHelle voi tappaa – 6 ilmastoriskiä, joiden takia ihmiset lähtevät etsimään uusia asuinpaikkoja

[...]

Ilmastonmuutos lisää pakolaisten määrää, ja jo 30 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2016 oli Suomelle jonkinasteinen kriisi. Pitäisikö meidän varautua uuteen tilanteeseen ja miten?

Paras varautumiskeino on kehitysapu, arvioi SPR:n vaikuttamistyön suunnittelija Pekka Reinikainen. Suomen kehitysapu on Reinikaisesta taannoisten leikkausten jäljiltä liian matalalla tasolla mutta myös huonosti kohdennettua.

– Suomi on mukana pienillä summilla hyvin monissa kehitysprojekteissa maailmalla. Olisi paras valita joitakin olennaisia kohteita ja keskittyä niihin.

[...]

Pekka Reinikainen muistuttaa, että kehitysapu on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Tavallaan kehitysavun voi siis ajatella eräänlaiseksi vakuutusmaksuksi: on järkevämpää maksaa vähän kerralla kuin paljon esimerkiksi tulevien pakolaiskriisien hoidosta.

Eilisessä Höblässä SPR:n ja EU:n ilmasto- ja kehitysapulobbaaja Pekka Reinikainen pelotteli suomalaisia aukeaman jutussa pakolaistulvalla, mikäli emme lähetä rahojamme suosiolla Afrikkaan. Aukeamaa hallitsi iso kuva mosambikilaisista naisista ja lapsista, jotka kävelivät tavaroidensa kanssa kameraa kohti paetessaan hirmumyrsky Idain aiheuttamaa tulvimista vuonna 2019.

Quote"Sodan ajoitus on traaginen ilmaston kannalta"

Jos jätämme ilmastokriisin huomiotta, koska muut kriisit maksavat liikaa, siitä tulee sekä pahempi että kalliimpi. Ilmastosopimussuurlähettiläs Pekka Reinikainen varoittaa hallitsemattomasta pakolaisvirrasta, jos priorisoimme väärin.

[...]

- Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon suhteellisen lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilla leveysasteilla. Samoilla alueilla riippuvuus paikallisesta tuotannosta on suurin ja sopeutumiskyky huonoin. Meidän on siirrettävä taloudellisia ja henkisiä tai luovia resursseja pohjoisesta etelään, Reinikainen sanoo.

Jos epäonnistumme, joudumme ennennäkemättömään pakolaiskriisiin. Siitä huolimatta, myös Suomessa on poliittisia toimijoita, jotka hidastavat ilmastotoimia ja jotka ovat kriittisiä sekä kehitysyhteistyön että pakolaisavun suhteen.

– On täysin ristiriitaista, että Suomi on ykkönen kaikissa maailman vertailuissa, mutta joidenkin mielestä olisi sankariteko pitää tarkoituksella matalaa profiilia ihmiskunnan keskustellessa kohtalokysymyksistään, Reinikainen sanoo.

[...]

Jos ihmiskunta asettaa nyt muut kriisit etusijalle ilmastokriisin kustannuksella, viimeksi mainittu tulee kalliimmaksi ja kärsimykset suuremmiksi, etenkin globaalissa etelässä. Mitä huonommin käsittelemme ilmastokriisiä, sitä enemmän useammat joutuvat jättämään kotinsa.

- Osa maapallosta tulee olemaan asumiskelvoton tai erittäin vaikea asua. Näillä alueilla elää tällä hetkellä varovaisesti arvioiden muutama sata miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat muuttamaan. Tänään tekemämme ilmastopäätökset ratkaisevat sen, tuleeko hallittava siirtolaisvirta vai hallitsematon pakolaisvirta, Pekka Reinikainen sanoo.

Muistamme kuinka jakautunut EU murtui saumoista, kun miljoona pakolaista Lähi-idästä muutti Eurooppaan vuosina 2015-2016. Nyt Eurooppa on yhtenäinen ainakin toistaiseksi, ja valmis vastaanottamaan ehkä 10 miljoonaa ukrainalaista. Se on kuitenkin vain murusia verrattuna siihen, jos annamme ilmastokriisin muuttua hallitsemattomaksi, Reinikainen sanoo.

- Jos seisomme kädet ristissä, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Jos useat miljoonat ihmiset haluavat ylittää rajan uuteen kotimaahan, pahimmassa tapauksessa pakolaisia ​​kohdellaan väkivallalla. Se olisi kauheaa, mutta siitä tässä on kyse.

Reinikainen muistuttaa, että kaupungistuminen on ollut ylivoimaisesti suurin muuttoliike maailmanlaajuisesti. Miljardit ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja lähiöihin, usein slummeihin, juuri toisen maailmansodan jälkeen.

– Ei ole mitenkään optimaalista, että asutaan slummeissa, mutta tämä muuttoliike on kuitenkin ollut hallittavissa. Se ei ole aiheuttanut yhteiskuntien romahtamista. Puhumme useista miljardeista ihmisistä ja 50-70 vuoden ajanjaksosta.

Jos ilmastokriisin mukana tuleva massamuutto on hallittavissa, se on suunniteltava, Reinikainen sanoo. Hän huomauttaa, että tiedämme suunnilleen kuinka paljon merenpinta nousee ja että noin 200 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka päätyvät merenpinnan alapuolelle.

- Heidän täytyy muuttaa jonnekin. Meidän on suunniteltava, kuinka parhaiten selviämme näistä haasteista todellisen kaaoksen estämiseksi. Meidän on varmistettava, että globaalilla etelällä on resurssit estääkseen joukkomuuton.

[...]

Reinikainen kuitenkin pelkää, että globaali pohjoinen vähentää kehitys- ja ilmastorahoitusta etelässä, jotta rahat riittävät muihin asioihin. Pitää muistaa, että YK:n pessimistisimpien väestöennusteiden mukaan Afrikan väkiluku nousee nykyisestä 1,4 miljardista 4 miljardiin vuosisadan vaihteeseen mennessä, kun taas ilmastokriisi voi tehdä osan mantereesta asumiskelvottomaksi.

– Euroopan on jatkettava yhteistyötä Afrikan kanssa ja ratkaistava ongelmat yhdessä, jotta pahimmat uhat eivät toteudu. Jos ilmastokriisi johtaa massiiviseen muuttoliikkeeseen, se tapahtuu ensisijaisesti Afrikasta kohti pohjoista.  (käännös)

Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/tajmningen-ar-tragisk-da-klimatfragan-faller-under-krigets-langa-skugga/) 9.4.2022

Ilmastolähettiläs Reinikaisen tarjoama moraalitarina on pääpiirteiltään tuttu valtamediasta. Valtamediasta tuttua on sekin, ettei tarina kestä yhtään tarkempaa tarkastelua.

QuoteMeidän on siirrettävä taloudellisia ja henkisiä tai luovia resursseja pohjoisesta etelään, Reinikainen sanoo.

Jos epäonnistumme, joudumme ennennäkemättömään pakolaiskriisiin. Siitä huolimatta, myös Suomessa on poliittisia toimijoita, jotka hidastavat ilmastotoimia ja jotka ovat kriittisiä sekä kehitysyhteistyön että pakolaisavun suhteen.

Siispä epäonnistumme. Suomen tai EU:nkaan ilmastotoimilla ei nimittäin ole käytännössä mitään vaikutusta Afrikan ilmastoon. Kehitysavulla on hieman – mutta vain hieman – enemmän vaikutusta sikäläisiin oloihin, mutta sekin on paikallista, eikä muuta himpun vertaa suurta kuvaa kuten liikkuvuutta. Yleistä elintasoa ovat nostaneet pääasiassa ihan muut tekijät kuin kehitysapu.

On syytäkin olla kriittinen sekä kehitysyhteistyön että pakolaisavun suhteen, kun kehitysapua perustellaan humanitaarisella avulla, vaikka sen osuus pidetään vain kymmenesosana kehitysavusta. Kehitysapua puolustellaan myös Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden hillitsemisellä, vaikka se ei oikeasti toimi siten, eikä kehitysavulle myöskään ole asetettu tällaista tavoitetta.

Quote– On täysin ristiriitaista, että Suomi on ykkönen kaikissa maailman vertailuissa, mutta joidenkin mielestä olisi sankariteko pitää tarkoituksella matalaa profiilia ihmiskunnan keskustellessa kohtalokysymyksistään, Reinikainen sanoo.

On itsepetosta luulla, että Suomi voisi ratkoa ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, mitä ne sitten ovatkaan. Marinin hallitushan väittää tekevänsä niin sitomalla Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, mutta todellisuudessa kalliiksi tulevalla symbolipolitiikalla ei saavuteta kuin ilmastonmuutosbisneksestä hyötyvien rikastuminen, tavallisten suomalaisten köyhtyminen ja Suomen velkaantuminen.

Quote- Osa maapallosta tulee olemaan asumiskelvoton tai erittäin vaikea asua. Näillä alueilla elää tällä hetkellä varovaisesti arvioiden muutama sata miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat muuttamaan. Tänään tekemämme ilmastopäätökset ratkaisevat sen, tuleeko hallittava siirtolaisvirta vai hallitsematon pakolaisvirta, Pekka Reinikainen sanoo.

Tänään tekemillämme ilmastopäätöksillä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, kuinka moni joutuu muuttamaan hallitusti tai hallitsemattomasti, eikä Reinikaisella ole osoittaa muuta.

Nuo "muutama sata miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat muuttamaan" on laskettu pääasiassa alueista, joille merenpinta nousee vuosisadan loppuun mennessä, kun nousuvauhti on luokkaa sentti vuodessa. Sellaisella vauhdilla ja vuosittaisella ihmismäärällä ei pitäisi tulla kaaosta tai edes kummoisia ongelmia. Esimerkiksi väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat ihan eri kertaluokan ongelmia.

QuoteMuistamme kuinka jakautunut EU murtui saumoista, kun miljoona pakolaista Lähi-idästä muutti Eurooppaan vuosina 2015-2016. Nyt Eurooppa on yhtenäinen ainakin toistaiseksi, ja valmis vastaanottamaan ehkä 10 miljoonaa ukrainalaista. Se on kuitenkin vain murusia verrattuna siihen, jos annamme ilmastokriisin muuttua hallitsemattomaksi, Reinikainen sanoo.

- Jos seisomme kädet ristissä, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Jos useat miljoonat ihmiset haluavat ylittää rajan uuteen kotimaahan, pahimmassa tapauksessa pakolaisia ​​kohdellaan väkivallalla. Se olisi kauheaa, mutta siitä tässä on kyse.

Reinikainen antaa ymmärtää, että hänen sadat miljoonat "ilmastopakolaisensa" olisivat vaeltamassa Eurooppaan ja Suomeen. Että kun merenpinta nousee Mosambikissa sentin vuodessa, porukat pakkaavat kamansa ja muuttavat Eurooppaan. Naurettavaa.

Se, keitä tänne tulee ja kuinka paljon, riippuu maahanmuuttopolitiikasta, ei ilmastopolitiikasta tai kehitysapumäärärahoista.

QuoteReinikainen muistuttaa, että kaupungistuminen on ollut ylivoimaisesti suurin muuttoliike maailmanlaajuisesti. Miljardit ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja lähiöihin, usein slummeihin, juuri toisen maailmansodan jälkeen.

– Ei ole mitenkään optimaalista, että asutaan slummeissa, mutta tämä muuttoliike on kuitenkin ollut hallittavissa. Se ei ole aiheuttanut yhteiskuntien romahtamista. Puhumme useista miljardeista ihmisistä ja 50-70 vuoden ajanjaksosta.

Jos ilmastokriisin mukana tuleva massamuutto on hallittavissa, se on suunniteltava, Reinikainen sanoo. Hän huomauttaa, että tiedämme suunnilleen kuinka paljon merenpinta nousee ja että noin 200 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka päätyvät merenpinnan alapuolelle.

- Heidän täytyy muuttaa jonnekin. Meidän on suunniteltava, kuinka parhaiten selviämme näistä haasteista todellisen kaaoksen estämiseksi. Meidän on varmistettava, että globaalilla etelällä on resurssit estääkseen joukkomuuton.

Polttaa. "Ilmastopakolaisuus" ei poikkea ilmiönä olennaisesti kaupungistumisesta. Maailmassa tehdään vuosikymmenen aikana miljardeja muuttoja, ja ympäristöltään hieman huonommiksi muuttuneilta alueilta toisille alueille muuttamiset mahtuvat helposti tähän joukkoon. Ei kaupungistumistakaan ole erityisesti tai ainakaan suurimmaksi osaksi suunniteltu, vaan se on vain tapahtunut.

QuoteReinikainen kuitenkin pelkää, että globaali pohjoinen vähentää kehitys- ja ilmastorahoitusta etelässä, jotta rahat riittävät muihin asioihin. Pitää muistaa, että YK:n pessimistisimpien väestöennusteiden mukaan Afrikan väkiluku nousee nykyisestä 1,4 miljardista 4 miljardiin vuosisadan vaihteeseen mennessä, kun taas ilmastokriisi voi tehdä osan mantereesta asumiskelvottomaksi.

On ihan YK:n nykyinen perusennuste, että afrikkalaisten määrä nousee 4,3 miljardiin (https://www.theguardian.com/global-development/2022/jan/20/by-2050-a-quarter-of-the-worlds-people-will-be-african-this-will-shape-our-future) vuosisadan vaihteeseen mennessä. Se aiheuttaa vääjäämättä ongelmia ja resurssipulaa, mutta Reinikainen kuittaa miljardien ihmisten väestölisäyksen pelkällä maininnalla. Seuraavien vuosikymmenten afrikkalainen väestöräjähdys jätetään suosiolla politiikan ja moralisoinnin ulkopuolelle.

Quote from: Roope on 10.04.2022, 16:06:24
Eilisessä Höblässä SPR:n ja EU:n ilmasto- ja kehitysapulobbaaja Pekka Reinikainen pelotteli suomalaisia aukeaman jutussa pakolaistulvalla, mikäli emme lähetä rahojamme suosiolla Afrikkaan. Aukeamaa hallitsi iso kuva mosambikilaisista naisista ja lapsista, jotka kävelivät tavaroidensa kanssa kameraa kohti paetessaan hirmumyrsky Idain aiheuttamaa tulvimista vuonna 2019.

Quote
- Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon suhteellisen lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilla leveysasteilla. Samoilla alueilla riippuvuus paikallisesta tuotannosta on suurin ja sopeutumiskyky huonoin. Meidän on siirrettävä taloudellisia ja henkisiä tai luovia resursseja pohjoisesta etelään, Reinikainen sanoo.

Voitaisiin aloittaa vaikka siirtämällä Paleface Mosambikiin pysyvästi.

-i-