Hommaforum Testi

Ohessa muutamia argumentaatiovirheitä. Kirjoittakaa lisää :D

Väärä dikotomia, kun kuulija halutaan saada valitsemaan kahden väitteen väliltä.
"Väitetään, että maahanmuuttajat eivät halua tehdä töitä. Minä kuitenkin tiedän parikin maahanmuuttajaa, jotka käyvät töissä ja ovat siitä ylpeitä. Maahanmuuttajat siis haluavat tehdä töitä!"

Todistustaakan kääntäminen ei todistetulla väitteellä.
"Voitko todistaa, että maahanmuuttajat eivät tulevaisuudessa ole vastaus Suomen mahdolliseen työvoimapulaan?"

Kaltevalla pinnalla (engl. slippery slope) perustuu oletukseen, jossa jokin toiminta johtaa johonkin toiseen.
"Turvapaikanhakijoiden määrän lisääminen rikastuttaa suomalaista kulttuuria ja helpottaa Suomen tulevaa työvoimapulaa."

Latautunut kysymys sisältää useita kysymyksiä.
"Miksi esität turvapaikanhakijoiden määrän lisäämisen kalliina ratkaisuna, sillä eikös pääasiassa suomalaiset nosta erilaisia yhteiskunnallisia tukia?"

Vääriin motiiveihin vetoaminen esim. painostaminen, säälin kerjääminen, seurauksilla uhkaaminen tai niihin vetoaminen.
"Haluatko nyt varmasti esittää tuollaisia näkökulmia, koska enemmistö on asiasta eri mieltä."

Moraalinen kiristys
"Jos olet maahanmuuttokriittinen, niin olet heitä vastaan!"

Suosituimmuusperustelu (engl. bandwagon)
Mitä useampi henkilö tai instituutio kannattaa käsitystä, sitä todennäköisemmin se on oikea käsitys.
"Demokraattisessa yhteiskunnassa suurin osa tätä mieltä, joten se on oikea näkökulma"

Todistajat eli käytetään asiasta "todistajana" henkilöä, jonka suosio tai arvovalta ei liity millään lailla käsiteltävään asiaan.

Aiheen vaihtaminen eli keskustelun skippaaminen.
"Tuo on hyvä perustelu, mutta siirrytään seuraavaan teemaan."

Syötti (engl. red herring) huomion vieminen asiaan kuulumattomiin perusteisiin.
"Keskustellaan vain maahanmuuttokustannuksista. Toki on mahdollista, että turvapaikanhakijoista aiheutuu kustannuksia, mutta eivätkös he kuitenkin rikastuta suomalaista kulttuurielämää? Ajattele millaisiin kulttuurielämyksiin sinäkin voit halutessasi osallistua!"

Ihmistä vastaan eli väite ei koske käsiteltävää asiaa vaan kohdentuu henkilöön /ryhmään.
"Maahanmuuttokriittisenä olet tietysti tuota mieltä asiasta!"
"Homma-forum on kuin huume, joka sokaisee sinne kirjoittavat henkilöt, sinutkin."

Olkiukko (engl. straw man) eli vastaväittäjän tarkoituksellinen väärinymmärtäminen ja sen perusteella tehty vastaan väittäminen.
"Ahaa, käytit termiä maahanmuuttokriittisyys, sehän tarkoittaa sitä, että et pidä tai halua tänne maahanmuuttajia! Miksi et halua Suomeen maahanmuuttajia?"

Generatiivinen virgeargumentti eli käytetään nykytilanteelle merkityksetöntä historiallista faktaa perusteluna.
"Suomessa on jo pitkään ollut maahanmuuttajia, ei heistä ole ennenkään aiheutunut suuria kustannuksia." 

Heikko analogia eli rinnastetaan kaksi toisiaan muistuttavaa ilmiötä.
"Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminenko kallista? Kaikki Suomessa on kallista, rakennetaanhan asunnottomillekin asuntoloita."

Kehäpäätelmät eli usein selvän oloisia oletuksia ja päätelmiä.
"Miksi Erkki Esimerkki on maahanmuuttokriittinen? Koska Erkki Esimerkki kuuluu oletettavasti johonkin ääriliikkeeseen. Mistä tiedät, että Erkki Esimerkki kuuluu johonkin ääriliikkeeseen? Siitä, että Erkki Esimerkki on maahanmuuttokriittinen."

Tuoreimmassa Mensalainen-lehdessä on Vesa Tenhusen ansiokas kirjoitus argumentoinnin virheistä. Tenhunen antaa lupansa lainata kirjoitustaan, joten kirjaan tähän kaikki hänen mainitsemaansa 17 kategoriaa argumentoinnin virheitä, joihin olen itse sulkuihin kirjoittanut esimerkin koskien Homma-forumin aihepiiriä.

Palauttakaamme tämä lista aina silloin tällöin mieliimme parantaaksemme omaa argumentaatiotamme vihollisen keskellä. Näillä eväin pystymme myös helpommin paikantamaan monikultturistien väitteiden heikot kohdat, vaikka sanottakoon, ettei se nyt erityistä paneutumista yleensä vaadi..

1- HENKILÖÄ VASTAAN HYÖKKÄÄMINEN

( sinä olet rasisti, kannat vihaa sisälläsi, olet juntti, juot kiljua.. )

2- STRAW MAN ELI OLKINUKKE

Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke. Sitä vastaan hyökkäämällä ja naurettavaksi tekemällä pyritään mitätöimään vastustajan väite.

( te monikulttuurisuuden vastustajat haluatte vain syödä mämmiä ja pukeutua tuohivirsuihin, haluatte, että kaikki ovat samannäköisiä vaaleine hiuksineen ja sinisine silmineen )

3- ASIATON AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

Tällaisessa veotamisessa voidaan erottaa neljä eri tyyppiä:

3.1 Vetoamalla arvostettuun henkilöön haetaan uskottavuutta väitteille, mutta samalla unohdetaan mahdolliset yhtä arvostetut henkilöt, jotka ovat päinvastaista mieltä.

( pääministerikin kannattaa monikulttuurisuutta )

3.2 Toisinpäin käytettynä vastustetaan asiaa vetoamalla epämiellyttävään henkilöön tai jonkin henkilön epämiellyttäviin ominaisuuksiin.

( Tony Halmekin oli rasisti ja katsokaa, miten sen kävi )

3.3 Nimettömiin auktoriteetteihin vetoaminen on myös yleistä.

( tutkijat ovat sitä mieltä, ettei eri etnisillä ryhmillä ole älykkyyseroja. Vallitsee suuri yksimielisyys siitä, ettemme selviä eläkepommin hoitamisesta ilman satojatuhansia maahanmuuttajia )

3.4 Vetoaminen yleiseen mielipiteeseen tai suuriin väkimääriin ei todista yhtään mitään.

( useimmat äänestävät maahanmuuttomyönteisiä puolueita, joten Suomen kansa tahtoo lisää maahanmuuttoa )

4- VETOAMINEN TIEDON PUUTTEESEEN

Tarkoittaa väitettä, että jos jotakin ei ole todistettu vääräksi, sen täytyy silloin olla oikein - ja päinvastoin.

( missään laskelmassa ei ole todistettu, että maahanmuuttajista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, joten he ovat hyödyksi Suomelle )

5- VETOAMINEN TOISTOON

( monikulttuurisuus on rikkaus, maahanmuutto on välttämättömyys, Suomen on kannettava vastuunsa )

6- VETOAMINEN VOIMAAN

Uhataan väitteen vastustajia suoraan tai epäsuorasti voimatoimin.

( sananvapaudellakin on rajansa )

7- VETOAMINEN SEURAUKSIIN

Vedotaan ikäviin seurauksiin, joita väitteestä muka aiheutuu.

( jos kerran haluatte, että Suomi on suomalaisilla niin sittenhän joudutte työntämään ihmisiä kaasukammioihin )

8- VÄÄRÄ VASTAKKAINASETTELU

Otetaan huomioon vain kaksi ääripäätä, vaikka useampiakin on olemassa.

( jos ette hyväksy monikulttuurisuutta niin sittenhän pitää palata 30-luvun Saksaan. Koska emme halua olla rasisteja, meidän täytyy ottaa kaikki halukkaat asumaan Suomeen )

9- KEHÄPÄÄTELMÄ

( tarvitsemme monikulttuuria, jotta silmämme avautuisivat tajuamaan, millainen rikkaus toiseus on. Kun tajuamme toiseuden rikkauden, ymmärrämme tarvitsevamme monikulttuuria )

10- SLIPPERY SLOPE ELI VIETTÄVÄ PINTA; VIRHEELLINEN PÄÄTTELYKETJU

Väitteen esittäjä tai sen vastustaja vetoaa ikävyyksiin huipentuvaan tapahtumaketjuun, jonka väitteen hyväksyminen tai hylkääminen tuo tullessaan.

( jos alamme valikoida tänne tulevia ihmisiä, se johtaa kaasukammioihin ja rodunjalostukseen )

11- NON SEQUITUR ELI LATINAN "EI SEURAA"

11.1 Lähtökohdasta ei välttämättä seuraa väitetty johtopäätös

( rasismi aiheuttaa maahanmuuttajien pahoinpitelyjä. Koska maahanmuuttajien pahoinpitelyjä on olemassa, syynä on rasismi )

11.2 Lähtökohdasta voidaan johtaa tietty seuraus, mutta jos lähtökohta puuttuu, väitetään seurauksenkin puuttuvan.

( ennakkoluulot aiheuttavat rasismia. Jos ennakkoluuloista päästään, loppuu rasismikin )

11.3 Väite sisältää useampia väittämiä, jotka ovat ristiriidassa keskenään.

( kaikki ihmiset ovat samanlaisia. Erilaisuutta on vaikea hyväksyä )

12- PUOLITOTUUDET JA TODISTEIDEN "UNOHTAMINEN"

( on totta, että jotkut maahanmuuttajat tekevät rikoksia, mutta rasismi on pakottanut heidät siihen. "Suomalainen raiskasi Ruotsissa" - ja jätetään mainitsematta, että kyseessä oli Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja )

13- TILASTOJEN YMMÄRTÄMINEN VÄÄRIN

13.1 Tilastokäsitteiden, kuten keskiarvon outous

( vain rasisti voi väittää, että puolet suomalaisista on älykkyydeltään yli keskiarvon )

13.2 Otos on liian pieni

( tunnen ainakin kymmenen kunnollista maahanmuuttajaa; maahanmuuttajat ovat ihan kunnollisia ihmisiä )

13.3 Otos ei edusta riittävästi kokonaisuutta

( ainakin kaikki somalit, mitä meidän työpaikalla ovat, käyvät töissä )

13.4 Sovelletaan yleistä sääntöä poikkeustapauksiin..

( kyllähän yhteiskunnan on maksettava ympärileikkaukset kun korvataanhan muutkin leikkaukset Kelasta )

..tai halutaan poikkeustapauksesta yleinen sääntö

( tottakai meidän on otettava maahan kaikkien maahanmuuttajien isoäidit kun kerran otimme tämän egyptiläismummonkin )

14- KAUSAALISUUDEN JA KORRELAATION SEKOITTAMINEN

( Suomi on nyt paljon avoimempi ja vapaampi yhteiskunta kuin 70-luvulla, jolloin saimme ensimmäiset maahanmuuttajamme. On siis maahanmuuttajien ansiota, että Suomi nyt on avoimempi ja vapaampi )

15- POST HOC, ERGO PROPTER HOC ELI LATINAN "TÄMÄN JÄLKEEN, SIISPÄ TÄMÄN TAKIA"

Tässäkin sekoitetaan kausaalisuus ja korrelaatio luulemalla kahta toisiinsa liittymätöntä asiaa syy- ja seuraussuhteessa oleviksi.

( tiedän erään juopon. Se on rasisti. Varmaan juonut niin paljon, että on tullut katkeraksi rasistiksi )

16- FALSIFIOINNIN MAHDOTTOMUUS

( maahanmuutto on Suomelle suuri rikkaus, mutta sitä ei voi mitata mitenkään, kun se on sellaista henkistä rikkautta. Maahanmuuttajat menestyvät älykkyystesteissä yhtä hyvin kuin me, kunhan vain tehdään sellainen testi, missä ne menestyvät )

17- AD HOC-SELITYKSET ELI LATINAN "TÄHÄN"

Selitys, joka keksitään saman tien kumoamaan vastaväite tai vastaamaan kriittiseen kysymykseen. ( tekee siis älyllisen keskustelun mahdottomaksi järjettömillä vastaväitteillään keksien juuri tähän asiaan "sopivan" väitteen )

( "kerropa, miksi en näe työpaikallani yhtään mustalaista?" - no sun pomo on rasisti eikä palkkaa niitä. "Miksi mamut tekevät niin paljon rikoksia?" - suomalaiset tekee yhtä paljon mut niistä ei ilmoteta niin herkästi kun mamun rikoksista. "Tiesitkö, että Koraanissa miestä neuvotaan hakkaamaan kuritonta vaimoaan?" - toi on vaan sun ennakkoluuloa. "Mutta täällähän sanotaan niin, katso vaikka!" - onkohan toi nyt virallinen käännös, tuskin ne sitä on tollee tarkottanu, siellähän käsketää myös kunnioittaa naista. "Miksi meidän muka tulisi maksaa kehitysapua?" - noku orjalaivojen terva )

---------------------------------------

Kiitokset siis listan laatineelle Vesa Tenhuselle. Korostan jälleen, että teksti suluissa on minun, ei Tenhusen. Ja sanottakoon vielä, etten ole Mensan jäsen. Miten voisinkaan olla, kun olen tyhmä. Jopa niin tyhmä, etten tajua monikulttuurin suurenmoisuutta..

No mutta siinähän tuli loistava tekstirunko, jonka pohjalta kirjoittaa ainakin kymmenen vuotta monikulttuurisuutta käsitteleviä juttuja hesariin.

Kai noita sinun selityksiäkin saa lainata? Meinaan hyviä pointteja ja tarvetta tuntuu olevan.
Muuten on monelle liian vaikea ymmärtää, mutta noilla esimerkeillä menee varmasti argumentaatio-oppi perille.

Ei tokikaan täydellinen mutta yleisimmät virheet kattava lista. Melkeinpä voisi pistää stickyksi tännekin, sen verran paljon tämä koskettaa valtaosaa fooruminkin väittelyjä. ;)

Quote from: hietane on 31.08.2009, 16:21:38
Kai noita sinun selityksiäkin saa lainata? Meinaan hyviä pointteja ja tarvetta tuntuu olevan.
Muuten on monelle liian vaikea ymmärtää, mutta noilla esimerkeillä menee varmasti argumentaatio-oppi perille.

Saa toki selityksiäni lainata ja vaikka muokata parempaan asuun tai keksiä uusia fiksumpia; nuo nyt pikaistuksissa kyhäsin tässä lastenhoidon ohessa.

Ja kuten huomasittekin, lista ei suinkaan ole täydellinen, itsellenikin tuli kirjoittaessa "uusi" kategoria mieleen, mutta ehdin jo unohtaa sen kun olen tällainen hajamielinen ihminen :)

Quote from: Eino P. Keravalta on 31.08.2009, 15:30:58
argumentoinnin virheistä.

Voi argh!
Annepa: Siis onko tuo läppäri nykyään aina päällä?
Hellu: Joo
A: Miksi?
H: Koska siellä oli niitä piirroksia auki
A: No eikö niitä voi tallentaa?
H: Voi, mutta tää kone kestää niin kauan käynnistyä
A: No laita kone käynnistymään ja mene sillä välin vaikka paskalle. Minusta vaan on ajatuksena typerää että koneet on käyttämättömänä päällä yöt läpeensä ja päivät perään..
H: Tämä on kyllä aika pieni sähkösyöppö, täällä on paljon muitakin asioita mistä voisi karsia jos sähkönkulutusta katsotaan.
A: Ei nyt puhuttu kokonaiskulutuksesta vaan tästä yhdestä koneesta.
H: No voi anteeksi että en osaa perustella.

Ja en kyllä edes tiedä että mistä täällä enää voi karsia, paitsi sen voisi tehdä että laittaa mediat jatkoroikkaan jossa on on/off-kytkin ja siitä valmiustilat pois.

Niin siis pointtina oli että miksi tuota keskustelualueen laajennusta kutsutaan? Vähän sama asia kuin "Hyppään kalliolta koska muutkin sopulit hyppää".

Quote from: annepa on 31.08.2009, 17:33:55

Quote from: Eino P. Keravalta on 31.08.2009, 15:30:58
argumentoinnin virheistä.

Voi argh!
Annepa: Siis onko tuo läppäri nykyään aina päällä?
Hellu: Joo
A: Miksi?
H: Koska siellä oli niitä piirroksia auki
A: No eikö niitä voi tallentaa?
H: Voi, mutta tää kone kestää niin kauan käynnistyä
A: No laita kone käynnistymään ja mene sillä välin vaikka paskalle. Minusta vaan on ajatuksena typerää että koneet on käyttämättömänä päällä yöt läpeensä ja päivät perään..
H: Tämä on kyllä aika pieni sähkösyöppö, täällä on paljon muitakin asioita mistä voisi karsia jos sähkönkulutusta katsotaan.
A: Ei nyt puhuttu kokonaiskulutuksesta vaan tästä yhdestä koneesta.
H: No voi anteeksi että en osaa perustella.

Ja en kyllä edes tiedä että mistä täällä enää voi karsia, paitsi sen voisi tehdä että laittaa mediat jatkoroikkaan jossa on on/off-kytkin ja siitä valmiustilat pois.

Tuohan oli malliesimerkki eipäs-juupas -väittelystä, jossa kummankin perustelut ovat vähän niin ja näin. Jos käynnistyminen odottelun aiheuttama muumitus on suurempi kuin läppärin sähkölaskun aiheuttama muumitus, niin täysin mielekästä pitää läppäri päällä.

Quote
Niin siis pointtina oli että miksi tuota keskustelualueen laajennusta kutsutaan?

Mitä laajennusta?

Quote
Vähän sama asia kuin "Hyppään kalliolta koska muutkin sopulit hyppää".

Häh?

Quote from: Huolestunut Kansalainen on 31.08.2009, 16:25:43
Ei tokikaan täydellinen mutta yleisimmät virheet kattava lista. Melkeinpä voisi pistää stickyksi tännekin, sen verran paljon tämä koskettaa valtaosaa fooruminkin väittelyjä. ;)

Tässä on toinen wanha mutta hyvä lista:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/virhelista.htm

AP:n mokuesimerkit olivat hyviä. Wikipedian artikkelikin kattaa yleisimmät virheet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Sinne voisivat netsit lisäillä nuivia esimerkkejä!

Tuolla on myös aika havainnollinen lista: http://hommaforum.org/index.php/topic,2649.0.html

Argumenttivirheet ja Argumentoinnin virheet -ketjut voisi yhdistää vaikka siten, että molempien ketjujen ensimmäiset viestit olisivat peräkkäin, minkä jälkeen koko nivaskan voisi pistää kiinteästi tuonne ylös Ilmoitukset-kohtaan.

Argumentaatioanalyysi (http://fi-lib.blogspot.com/2003/06/argumentaatioanalyysi.html)


Ad hoc

Tapauskohtaisesti keksitty väite tai selitys, jollaisia voidaan spontaanisti sepittää loputtomiin ilman mitään järjellisiä perusteluita tai keskinäistä koherenssia. Tälle virheelle ominaista on, että johdonmukaista kokonaiskuvaa esitettävistä väitteistä ei tuoda kerralla esille. Ad hoc-väitteiden esittäjä ei yleensä itsekään keskustelun alussa vielä tiedä, mitä kaikkea hän joutuu sepittämään keskustelun edetessä.

Skepsis ry:n luettelosta Argumentoinnin virheet:

- "Jos UFOt vierailevat jatkuvasti maapallolla, miksi ne eivät näyttäydy kunnolla?"
- "Koska ihmiskunta ei ole vielä valmis kohtaamaan niitä."
- "Miksi UFOjen näkijät sitten kertovat niin innokkaasti niiden läsnäolosta?"
- "Koska he haluavat valmistaa ihmiskuntaa kohtaamaan UFOt."
- "Miksi he eivät sitten näytä kunnon todisteita pelkkien kertomusten sijaan?"
- "Koska UFOt ovat sellaisella värähtelytaajuudella, ettei niistä jää fyysisiä todisteita."


Tällainen epärehellinen tapa torjua vastaväitteitä ja kysymyksiä muuttamalla omaa kantaa ja sen perusteluita jatkuvasti on tyypillistä erityisesti uskovaisille ja pseudotieteilijöille.



Anekdootti

Vahvistamaton tarina, joka kerrotaan tositapahtumana. Jos tarinan todenperäisyyttä ei pystytä tarkistamaan, tarina on täysin arvoton argumentti. Vaikka kertomus olisi totta, se ei yksittäistapauksena välttämättä merkitse yhtään mitään.

"Serkkuni kummin kaima pääsi irti huumeista tultuaan uskoon." (Minähän en voi tarkistaa, pitääkö tämä paikkansa. Ei minulla ole aikaa ottaa selvää sinun serkkusi kummin kaiman elämäntapahtumista.)

"Joku LSD:n käyttäjä joskus jossain luuli itseään appelsiiniksi ja ryhtyi kuorimaan omaa ihoaan hedelmäveitsellä." (Ehkä joku maailman miljoonista LSD:n käyttäjistä on joskus teoriassa voinutkin tehdä noin, mutta sillä ei ole mitään merkitystä LSD:n yleisen vaarallisuuden arvioinnin kannalta. Ollessani armeijassa jouduin kuuntelemaan huumevalistusluentoa, jonka pitäjä kertoi juuri tuon appelsiinilegendan täytenä totena. Kyseessä on kuitenkin samanlainen urbaani legenda kuin "tervetuloa AIDS-klubiin".)

Jostain syystä yleensä nimenomaan huumevalistajat ja uskovaiset (erityisesti uskovaiset huumevalistajat ;-) käyttävät anekdootteja keskeisenä osana argumentaatiotaan. Tämä on erittäin valitettavaa todellisen huumevalistuksen kannalta. Etenkään nuoret eivät enää usko huumevalistajia, koska poliisit ja muut huumevalistajat ovat niin usein jääneet kiinni vahvistamattomien anekdoottien kertomisesta täytenä totena. Kannattaisi keskittyä faktaan eikä huhujen tai legendojen levittämiseen.

Usein anekdootin tunnistaa siitä, että mitään täsmällistä ja tarkistettavissa olevaa lähdettä tai ketään tapaukseen liittyvää henkilöä ei ole mainittu nimeltä. Joskus kuitenkin kerrotaan nimettyihinkin henkilöihin liittyviä anekdootteja, kuten (perättömiä) tarinoita Walt Disneyn syväjäädytyksestä tai Marie Antoinetten "syökööt sitten kakkuja"-repliikistä.



Argumentum ad antiquitatem

Vetoaminen (asian) vanhuuteen. "Ihmiset ovat uskoneet Jumalaan tuhansia vuosia, joten Jumalan täytyy olla totta." (Ihmisethän uskoivat myös tuhansia vuosia, että maa on litteä.) "Kiinalainen luonnonlääketiede on tuhansia vuosia vanhaa perimätietoa." (So what? Se voi silti olla virheellistä.)



Argumentum ad auctoritatem

Auktoriteettiin vetoaminen. "Öljy loppuu maailmasta piakkoin, koska arvostetun Rooman klubin raporteissa sanotaan niin." (Rooman klubin raporteissa 70-luvulla sanottiin, että öljy loppuu ennen vuotta 2000. Todellisuudessa öljyn riittävyyden kaltainen objektiivinen fakta ei riipu siitä, mitä joku auktoriteetti sanoo. Terveen arkijärjen mukainen päättely osoittaa, että öljyn hupeneminen johtaa öljyn hinnan nousuun ja sitä kautta öljyn korvautumiseen muilla energianlähteillä. Öljy ei siis ehdi loppua ennen kuin sitä lakataan käyttämästä sen kalleuden vuoksi. Tämän olisi kuka tahansa voinut päätellä itse, mutta monet uskoivat mieluummin Rooman klubin kaltaista auktoriteettia.)

Joissakin asioissa on tietysti olemassa asiantuntijoita: esimerkiksi lääkärit ovat parempia tautien asiantuntijoita kuin amatöörit. Ei kuitenkaan ole oikein vedota auktoriteettiin sellaisessa asiassa, joka voidaan ratkaista ilman asiantuntijoiden apua. "Pii on tasan 3, koska Raamatussa sanotaan niin." (On irrationaalista luottaa auktoriteettiin, jos objektiivinen tieto on ristiriidassa auktoriteetin kanssa. Piin likiarvo voidaan laskea ilman Raamatun apua. Pii on n. 3,14159, vaikka Raamatun mukaan se on 3,00000.)

On myös huomattava, että joissakin asioissa ei voi olla mitään erityistä asiantuntemusta. "Suklaajäätelö on parempaa kuin mansikkajäätelö, koska minä sanon niin." (Makuasioissa ei ole objektiivista auktoriteettia.) "Matti Klinge pitää ranskalaisista elokuvista enemmän kuin amerikkalaisista, joten ranskalaiset elokuvat ovat parempia kuin amerikkalaiset."

Jotkut auktoriteetteina esitetyt tahot saattavat myös olla asiantuntijoina aivan toisessa asiassa kuin siinä, josta on kyse. "Koko maailman pitäisi olla yhden valtion alaisuudessa, koska Albert Einstein sanoi niin." (Einstein on fysiikan asiantuntija, ei yhteiskuntatieteiden.)

Myös saman alan asiantuntijoiden kesken saattaa olla suurta erimielisyyttä asiasta. "Descartes sanoi, että Jumala on olemassa." (Descartes on filosofian asiantuntija, mutta filosofien kesken on suurta erimielisyyttä Jumalan olemassaolosta.)

Jotkut asiantuntijat voivat myös olla vahvasti puolueellisia oman etunsa vuoksi. "Neuvostoliiton tiedeakatemian historian professori on sanonut, että Suomi aloitti talvisodan." (Historian professori on historian asiantuntija, mutta Neuvostoliiton tiedeakatemia on poliittisesti tarkoitushakuinen epäluotettava lähde.)

Joskus asiantuntija voi esittää vilpittömänä käsityksenään jotain, joka poikkeaa alan asiantuntijoiden yleisistä käsityksistä. Tällöin on harhaanjohtavaa siteerata poikkeuksellisen näkemyksen esittänyttä asiantuntijaa mainitsematta, että useimmat alan asiantuntijat edustavat eri näkemystä. "Biologi Rupert Sheldrake uskoo morfiseen resonanssiin." (Kukaan muu biologi ei usko morfiseen resonanssiin.)

Usein auktoriteettiin vedotaan myös epämääräisesti mainitsematta mitään täsmällistä lähdettä. "Useimmat tiedemiehet uskovat Jumalaan." "Kaikki järkevät ihmiset kannattavat asevelvollisuutta." "Lääketieteellisten tutkimusten mukaan kaikki huumeidenkäyttäjät ovat mielisairaita."



Argumentum ad baculum

Vetoaminen voimaan, erityisesti raakaan fyysiseen väkivaltaan. "Minä olen oikeassa. Jos et usko, vedän sinua turpaan." Esiintyy useimmiten hieman piilotetummassa muodossa. "Jos et vanno sotilasvalaa, joudut vankilaan tai siviilipalvelukseen. No niin, nyt kun olet vannonut sotilasvalan, sinulla on moraalinen ja juridinen velvollisuus puolustaa isänmaamme koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa." (Eihän pakon edessä, rangaistuksen uhalla annettu lupaus voi olla moraalisesti tai juridisesti velvoittava. Näin kuitenkin väittävät sekä Suomen hallitus että Puolustusvoimat. Ks. Hallituksen esitys 6/2003 ja Puolustusvoimien pääesikunnan lehdistötiedote 30.08.2000)



Argumentum ad consequentiam

"Vetoaminen seurauksiin." Tosiasia-arvostelman perustelu (tai vastustaminen) sen hyväksymisen (tai hylkäämisen) seurausten toivottavuuden (tai ei-toivottavuuden) perusteella. "Joulupukin täytyy olla olemassa, koska usko Joulupukkiin saa pikkulapset olemaan kiltisti joulun alla." "Jumalan täytyy olla olemassa, koska usko Jumalaan saa ihmiset välttämään syntiä." "Evoluutioteoria ei voi olla oikeassa, koska silloin ihminen menettäisi erityisasemansa Jumalan kuvana ja luomakunnan kruununa." "Mustien ja valkoisten välillä ei voi olla geneettisiä älykkyyseroja, koska silloin rasismin kannatus lisääntyisi."

Argumentum ad consequentiam ei ole sama virhe kuin ns. liukas rinne, vaikka niin voisi helposti luulla. "Slippery slope" eli 'liukas rinne' merkitsee erityisesti poliittisen valinnan tai yleensäkin arvoarvostelman vastustamista siitä aiheutuvaksi väitettyjen ei-toivottujen seurausten perusteella, kun taas ad consequentiam-virhe liittyy nimenomaan tosiasia-arvostelman totuusarvon määrittämiseen sen seurauksiin liittyvien arvoarvostelmien pohjalta.



Argumentum ad crumenam

Vetoaminen rikkauteen. "Olen hyvin älykäs, koska olen onnistunut hankkimaan itselleni suuren omaisuuden." Yhdysvalloissa on perintöveroa kannattavien miljardöörien yhdistys, joka käy poliittista kampanjaa lähes tämäntyyppisin argumentein. Suomessa on viime vuosina hoettu tällaista läppää, joka perustuu pohjimmiltaan samaan virheeseen: "Jorma Ollila on sanonut, että yritykset eivät tule toimeen ilman valtion tukea. Ollila tietää, mistä puhuu - hänhän johtaa firmaa, joka tekee miljardeja euroja voittoa vuodessa."



Argumentum ad hominem

Henkilöön kohdistuva argumentti. Tästä on (ainakin) neljä tyyppiä.

1. Suoranainen hyökkäys henkilöä kohtaan. Keskustelun kannalta irrelevanttien henkilökohtaisten syytösten tai solvausten esittäminen keskustelukumppania kohtaan. "Sinä et tiedä mistään mitään, koska olet narsisti ja psykopaatti." Ääritapauksessa mennään peruskoulun välitunnin tyylisen haistattelun tasolle.

2. Väittämän pejoratiivinen leimaaminen sen aikaisempien esittäjien mukaan. "Et usko Jumalaan? Olet siis samoilla linjoilla kuin Lenin ja Stalin."

3. Vetoaminen tiettyihin tapauskohtaisiin olosuhteisiin. "Et voi vastustaa koulutuksen kustantamista verovaroista, koska olet itsekin hankkinut korkean koulutuksen veronmaksajien rahoilla."

4. Väittämän hylkääminen viittaamalla sen esittäjän mahdolliseen oman edun tavoitteluun eli ns. kaivon myrkyttäminen. "Tietysti sinä kannatat verojen alentamista, koska suurituloisena sinä hyötyisit veronalennuksista paljon." "Kannatat huumeiden laillistamista, koska haluat itse käyttää huumeita." "Kannatat homoseksuaalisten suhteiden laillisen alaikärajan alentamista heteroseksuaalisten suhteiden ikärajan tasolle, koska haluat itse harrastaa homoseksuaalisia suhteita nuorien kanssa."



Argumentum ad ignorantiam

Tietämättömyyteen vetoaminen. Todistustaakan kääntäminen väärinpäin. "Me emme voi tietää, että Jumalaa ei ole olemassa. Siis voimme yhtä hyvin uskoa, että hän on olemassa." (Tällä logiikalla voisimme uskoa ihan mihin tahansa. Jostain syystä kristityt eivät kuitenkaan usko esim. muinaisiin skandinaavisiin, roomalaisiin tai kreikkalaisiin jumaliin.) "Maailmassa on paljon asioita, joita emme tiedä. Ehkä telepatia on totta, vaikka sitä ei ole todistettu. Voimme siis uskoa telepatiaan, koska emme varmasti tiedä sitä vääräksi."



Argumentum ad lazarum

Köyhyyteen vetoaminen. "Sinä kultalusikka suussa syntynyt rikkaan perheen poika et ymmärrä syvällisiä arvoja, koska maallinen mammona sokaisee sielusi. Vain köyhä kansa ymmärtää elämän tarkoituksen." (Eihän köyhyydellä ole mitään yhteyttä oikeassa olemiseen sen enempää moraalisessa kuin faktuaalisessa mielessä.) "Köyhät intialaiset ovat viisaampia kuin rikkaat eurooppalaiset, koska intialaiset eivät ole materiaalisten arvojen vallassa."



Argumentum ad logicam

Logiikkaan kohdistuva argumentti. Tämä on virhe, koska väärään logiikkaan perustuva väittämä ei välttämättä ole epätosi.

- "Albert Einstein sanoo, että 2+2=4. Siispä 2+2=4."
- "Tuo on auktoriteettiin perustuva virheellinen argumentti,
joten olet väärässä. Niinpä ei ole totta, että 2+2=4."



Argumentum ad misericordiam

Sääliin vetoaminen. Väitteen perusteleminen vetoamalla kuulijoiden sääliin tai sympatian tunteisiin. "Terroristeja ei saa rangaista, koska heillä on ollut ankea lapsuus." "Lukutaidottomia lapsia ei saa jättää peruskoulun ensimmäiselle luokalle, heillä on muutenkin tarpeeksi vaikeaa." "Maataloustukea ei saa lopettaa. Ajattele maanviljelijäraukkoja, jotka ovat koko elämänsä raataneet pellolla pienellä palkalla." "Punakaartilaisten vangitseminen ja teloittaminen Suomessa vuonna 1918 oli väärin. Punaiset olivat köyhiä tehdastyöläisiä ja torppareita, joiden epätoivoiset teot kumpusivat ahdistuksesta ja epävarmuudesta."



Argumentum ad nauseam

Väitteen perusteleminen vastenmielisyyksiin asti menevällä toistolla. "Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Olen nyt osoittanut tämän jo moneen kertaan, joten kaikkien pitäisi jo tajuta asia."



Argumentum ad novitatem

Vetoaminen uutuuteen. Väitteen perusteleminen idean uutuudella. "Vapaakaupan kannattajien argumentit perustuvat 200 vuotta vanhaan taloustieteeseen. Vapaakaupan vastustajien argumentit perustuvat uusiin, viimeisen 10 vuoden sisällä julkaistuihin David C. Kortenin ja Naomi Kleinin kirjoihin. Siispä vapaakauppa on huono idea, koska se perustuu ikivanhaan teoriaan."



Argumentum ad numerum

Vetoaminen väittämän kannattajien lukumäärään. "Globalisaation vastaisella Attac-järjestöllä on parituhatta jäsentä, vapaakauppaa puolustavalla Defens-järjestöllä vain parisataa. Tullimuurit ovat hyvä idea, koska niillä on niin paljon kannatusta." "Jumala on olemassa, koska 90 % suomalaisista uskoo häneen."



Argumentum ad populum

Vetoaminen kansaan tai yleensä ihmismassaan, rahvaaseen, ns. tavallisiin ihmisiin tai yleensä mihin tahansa suureen ihmisjoukkoon. Melkein sama kuin argumentum ad numerum, erona kuitenkin selkeämpi polittinen populismi ja antielitismi. "Vapaa-ajattelijat ovat väärässä vaatiessaan kirkon erottamista valtiosta, koska suurin osa suomalaisista vastustaa sitä. Vapaa-ajattelijat ovat pieni vähemmistö. Kansan suuri enemmistö ei voi olla väärässä." "Pornografia pitää kieltää, koska se loukkaa naisia kollektiivisesti. Puolta ihmiskunnasta edustavan naissukupuolen tunteet ovat paljon tärkeämpiä kuin pornon tekijöiden sananvapaus ja elinkeinonvapaus."



Argumentum ad verecundiam

Kunnioitukseen perustuva argumentti. Sama kuin argumentum ad auctoritatem.



Bifurkaatio

Väärä dikotomia, kysymyksenasettelun perusteeton jakaminen jäännöksettömästi kahteen vaihtoehtoon. "Kannatatko asevelvollisuutta vai haluatko Venäjän valloittavan Suomen?" "Oletko oikeistolainen vai vasemmistolainen?" "Oletko fasisti vai sosialisti?"



Circulus in demonstrando

Kehäpäätelmä. Johtopäätöksen perusteleminen johtopäätöksen olettamisella. "Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa. Jumalan sana on totta, koska Jumalan sanassa eli Raamatussa sanotaan niin. Raamattu on Jumalan sanaa, koska Raamatussa sanotaan niin."



Cum hoc, ergo propter hoc

"Tämän kanssa, siis tämän vuoksi." Korrelaation ja kausaliteetin sotkeminen toisiinsa. "Jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia, koska kesällä hukkumiskuolemat lisääntyvät jäätelön kulutuksen kasvaessa."



Dicto simpliciter

Yksinkertaisen peukalosäännön käyttäminen argumenttina legitiimejä poikkeuksia vastaan tai päinvastoin poikkeuksen soveltaminen virheellisesti yleisenä sääntönä. "Laki kieltää punaisia päin ajamisen, joten ambulanssille on annettava sakot punaisia päin ajamisesta."/"Ambulanssi saa ajaa päin punaisia, joten minäkin saan." Kyseessä on siis virheellinen yleistys: pääsääntöisesti pätevän periaatteen soveltaminen poikkeustapaukseen tai poikkeustapauksen luuleminen yleisesti päteväksi säännöksi. Koskee sekä normatiivisia että deskriptiivisiä väitteitä. "Linnut ovat tyypillisesti lentokykyisiä, joten lentokyvyttömät pingviinit eivät ole lintuja."



Divisio

Osiin jakautuvan kokonaisuuden ominaisuuksien olettaminen myös osien ominaisuuksiksi. Komposition vastakohta. "Chivas Regal on kallista viskiä, joten sen tekemisessä käytetyn vedenkin täytyy olla kallista."



Ekvivokaatio

Monimerkityksisen sanan eri merkitysten rinnastaminen toisiinsa. "Kaikki lait ovat jonkun säätämiä. Luonnossa on lakeja. Siispä luonnonlakien täytyy olla jonkun, esim. Jumalan, säätämiä." (Sanalla "laki" on useita merkityksiä, joita ei voi rinnastaa toisiinsa.)



Ignoratio elenchi

Irrelevanttien asioiden todistaminen, relevantin keskustelunaiheen jättäminen huomiotta, yritys todistaa keskustelun aiheena olevaa väitettä todistamalla jotain aivan muuta. Tunnetaan englanninkielisissä maissa myös nimellä "red herring"; tämä nimitys tulee siitä, että vankikarkureilla oli tapana heittää punaisessa marinadissa olevia säilykesillejä pakoreitilleen harhauttaakseen jäljityskoirien hajuaistia. Keskustelussa "red herring" tarkoittaa siis opponenttien harhautusta puhumalla asian vierestä. Olkinukke on yksi tämän harhautuksen alalaji.



Ipse dixit

Sama kuin argumentum ad auctoritatem. Nimitys "ipse dixit" eli '(hän) itse sanoi (niin)' tulee siitä, että tarinan mukaan Pythagoraan oppilaat pitivät mitä tahansa mestarinsa väitteitä itsestään selvästi totena ilman mitään perusteluita. "Pythagoras itse sanoi (niin), joten sen täytyy olla totta." Tyypillinen virhe totalitaaristen ideologioiden tai uskontojen kannattajille. "Marx itse sanoi, että proletariaatin diktatuurin myötä valtio kuihtuu pois tarpeettomana. Neuvostoliitossa proletariaatin diktatuuri alkoi v. 1917, joten vuosikymmeniä jatkuneen proletariaatin diktatuurin myötä Neuvostoliitossa valtio oli kuihtumaisillaan pois."

Kyseessä oleva auktoriteetti ei välttämättä ole kukaan yksittäinen henkilö, vaan yhtä hyvin esimerkiksi absoluuttisena totuutena pidetty uskonnollinen kirja. "Poikavauvat pitää ympärileikata, koska itse Raamattu käskee tekemään niin."



Kompositio

Asian osien ominaisuuksien olettaminen niiden muodostaman kokonaisuuden ominaisuuksiksi. Division vastakohta. "Kahvi on hyvänmakuista, shamppanja on hyvänmakuista, niinpä kahvi-shamppanjasekoitus on hyvänmakuista."



Käänteinen todistustaakka

Väitteen esittäjän vaatimus, että opponenttien pitäisi erikseen todistaa väite vääräksi. Väitteen olettaminen lähtökohtaisesti oikeaksi, kunnes väite on erikseen kumottu. "Ethän sinä ole vielä todistanut, että Jumalaa ei ole olemassa. Siis Jumala on olemassa." (Todellisuudessa väitteen esittäjän pitää tietysti osoittaa väite oikeaksi.)



Liukas rinne

Arvoarvostelman (tai erityisesti siihen perustuvan poliittisen ratkaisun) vastustaminen siitä aiheutuvaksi väitettyjen ei-toivottujen seurausten perusteella. "Slippery slope" eli 'liukas rinne' on englanninkielisessä keskustelussa yleinen termi, mutta suomenkielisessä keskustelussa ei ole vakiintunutta termiä tälle virheelle. Skepsis ry käyttää virheluettelossaan termiä "viettävä pinta", joka ei ole suora käännös. Olennaista metaforisessa termissä "liukas rinne" on se, että rinteeseen eli viettävälle pinnalle joutuminen johtaa väistämättä alas luisumiseen. Tästä syystä attribuutti "liukas" on olennainen osa tätä termiä, koska Skepsis ry:n virhelistassa käytetty attribuutti "viettävä" eli 'kalteva' ei kerro vaarasta luisua rinnettä alas.

Kyseessä on se virhe, että asian X hyväksyminen muka jotenkin johtaa ei-toivottavaan asiaan Y. Tyypillisesti tähän virheeseen kuuluu nimenomaan, että oletettua kausaalista suhdetta asioiden X ja Y välillä ei mitenkään perustella. "Jos homoille annetaan adoptio-oikeus, seuraavaksi eduskunta antaa adoptio-oikeuden pedofiileille." (Miten niin? Mikä on se kausaalinen ketju, joka saa homojen adoptio-oikeuden väistämättä johtamaan pedofiilien adoptio-oikeuteen?) Jotkut kuitenkin käyttävät "liukas rinne"-argumenttia omasta mielestään loogisesti pätevällä tavalla esittämällä todenmukaiseksi katsotun kausaalisen päättelyketjun, mutta tällaisesta sinänsä pätevästä argumentista ei pitäisi käyttää harhaanjohtavasti samaa nimitystä kuin virheellisestä argumentista. "Jos hyväksymme terroristi José Bovén armahtamisen vankeustuomiostaan, joudumme hyväksymään myös muiden ammatti- ja taparikollisten päästämisen vapaaksi rangaistuksetta" on pätevä vetoaminen tietyn normatiivisen (poliittisen) ratkaisun ei-toivottuihin seurauksiin, jos ja kun kansalaisten tasavertaisuus lain edessä johtaa juuri tuohon tulokseen. "Liukas rinne"-virhe siis liittyy nimenomaan virheelliseen (tai perusteettomaan) kausaaliseen skeemaan. Tämän virheen paljastamiseksi riittää, että "liukas rinne"-argumentilla vastustettavan arvoarvostelman (tai sellaiseen perustuvan politiikkasuosituksen) ja sen lopputulokseksi väitetyn ei-toivottavan asian välinen kausaalinen yhteys osoitetaan perusteettomaksi.



Naturalistinen virhepäätelmä

Asioiden luonnollisuuden käyttäminen perusteluna asioiden hyväksyttävyydelle tai kannatettavuudelle. "Raiskaus on ihan luonnollista, koska jotkut ihmiset eivät kykene tyydyttämään seksuaalisia tarpeitaan muuten. Siis raiskaus pitäisi laillistaa." Tässä on kyseessä Humen giljotiiniin kuuluva virhe. (Tätä ei pidä sekoittaa G.E. Mooren (1873-1958) teoksessaan Principia Ethica (1903) määrittelemään naturalistiseen virhepäätelmään (naturalistic fallacy), jonka mukaan moraaliset ominaisuudet olisivat luonnollisia, empiirisesti todennettavia ominaisuuksia. Moore katsoo, että moraalisen hyvän määritteleminen jonkin naturalistisen ominaisuuden eli jonkin ei-moraalisen hyvän avulla on virhe.)



Non causa pro causa

Asian X väittäminen asian Y syyksi loogisesti virheellisellä tavalla, ei siis pelkän asiavirheen vuoksi. Alalajeja "cum hoc, ergo propter hoc" ja "post hoc, ergo propter hoc".



Non sequitur

"Ei seuraa." Johtopäätös ei seuraa premisseistä tai on loogisesti ristiriidassa premissien kanssa.

Esimerkki 1:

"jos A niin B
B
siis A"

(Vaikka premissit "jos A niin B" ja "B" olisivat totta, niistä ei seuraa johtopäätös "A".)

Esimerkki 2:

"jos A niin B
ei-A
siis ei-B"

(Vaikka premissit "jos A niin B" ja "ei-A" olisivat totta, niistä ei seuraa johtopäätös "ei-B".)



Olkinukke

Opponentin edustaman kannan vääristelty muoto, joka esitetään ikään kuin opponentin todellisena kantana. Väittely yritetään voittaa hyökkäämällä opponentin kantaa esittävää verbaalista karikatyyria eli olkinukkea vastaan ikään kuin se olisi opponentin edustama kanta.



Petitio principii

Johtopäätöksen olettaminen lähtökohtaisesti todeksi premisseissä, jotka esitetään johtopäätöksen perusteluina. Termi on käännös Aristoteleen ilmaisusta "(to en) archei aiteisthai" eli 'olettaa aluksi'. Kehäpäätelmä. "X on totta, koska X on totta." "Kummituksia on olemassa, sillä meediot kommunikoivat kummitusten kanssa." Kulkee englanninkielisessä keskustelussa nimellä "begging the question" eli "kysymyksen (=kyseessä olevan asian) olettaminen (ilman todisteita)".

Nykyisin englanninkielisessä keskustelussa käytetään ilmaisua "begging the question" myös merkityksissä 'kysymyksen välttely' ja 'kysymyksen herättäminen'. Merkityksen myöhempi laajentuminen johtuu siitä, että yleensäkin "begging" tarkoittaa nykyisin vain harvoin 'olettamista' ja useammin 'välttelyä' ja 'pyytämistä' tai 'kerjäämistä'. Sana "question" eli "kysymys" tarkoittaa tässä yhteydessä alun perin nimenomaan 'kyseessä olevaa asiaa', mutta sanan "question" yleisen merkityksen vuoksi nyttemmin tässäkin fraasissa tarkoitetaan usein kirjaimellisesti jotain kysymystä. Monet puristit pitävät näitä myöhempiä merkityksiä väärinä ja rahvaanomaisina, joten latinankielinen termi on kiistattomampi ja selkeämpi.



Plurium interrogationum

Useita kysymyksiä. Yksinkertaisen vastauksen (esim. kyllä tai ei) vaatiminen monimutkaiseen tai moniosaiseen kysymykseen, joiden taustalla saattaa olla virheellisiä oletuksia. "Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi? Kyllä vai ei?" (Taustalla on oletus, että olet aiemmin hakannut vaimoasi. Nyt kysytään vain, oletko lopettanut hakkaamisen. Et siis saa vastata, että et ole aloittanutkaan.) "Alokas! Miksi nimenne on Himonussija?" (Klassinen läppä Suomen armeijassa. Tähän et saa vastata, että nimesi ei ole Himonussija.) "Minne piilotit ryöstösaaliisi?" (Tässä on oletuksena, että olisit ryöstänyt jotain.)



Post hoc, ergo propter hoc

"Tämän jälkeen, siis tämän vuoksi." Kausaalisuhteen olettaminen A:n ja B:n välille vain sillä perusteella, että A:n jälkeen tapahtui B. "Varusmiesten Cooper-testitulokset ovat heikentyneet sen jälkeen, kun Windows-pohjaiset pelit tulivat markkinoille. Tietokonepelit siis heikentävät nuorten miesten kuntoa."--eversti Erkki Nordberg, Karjalan Prikaatin komentaja, Valkealan varuskunnassa Vekaranjärvellä vuonna 2001



Reifikaatio

Abstraktin käsitteen virheellinen konkretisointi. "Markkinavoimat ovat ilkeitä, julmia, sadistisia." (Eiväthän markkinavoimat ole eläviä olentoja, joten niillä ei ole luonteenpiirteitä.) Tämä tuntuu olevan erityisen tyypillinen virhe kommunisteille, jotka kieltäytyvät käsittämästä kysynnän ja tarjonnan lain kaltaisia abstrakteja asioita. "Mikä se kysynnän ja tarjonnan laki on? Voiko sitä syödä? Näytä minulle, missä se kysynnän ja tarjonnan laki asuu. Minkä värinen se on?"

Tunnetaan myös nimellä hypostaasi, mutta tämän termin monimerkityksisyyden vuoksi sitä tulisi välttää. (Klassisessa kreikkalaisessa filosofiassa "hypostaasi" tarkoittaa 'todellista olemusta', 'perusolemusta', 'substanssia'. Teologiassa sama termi tarkoittaa yleensä 'Jeesuksen todellista persoonaa, jossa hänen inhimilliset ja jumalalliset aspektinsa yhdistyvät'. Joidenkin teologien kirjoituksissa sama sana tarkoittaa 'mitä tahansa yhtä Jumalan aspektia kolmesta'. Lääketieteessä edelleen sama sana tarkoittaa 'veren kerääntymistä elimen tai vartalon johonkin osaan' tai 'kiinteiden kappaleiden kerääntymistä nesteessä'. Useimmat ihmiset tuntevat vain yhden tai kaksi näistä merkityksistä, joten väärinkäsitysten välttämiseksi sanaa "hypostaasi" ei kannata käyttää puhuttaessa reifikaatiosta. Erityisesti uskovaiset ovat usein perillä sanan "hypostaasi" teologisista merkityksistä, joten heidän kanssaan keskusteltaessa tätä termiä ei pidä käyttää ilman tarkkojen määritelmien esittämistä.)



Tu quoque

Virheen vähättely tai legitimointi sen perusteella, että myös opponentti on tehnyt saman virheen. Tämä on henkilöön kohdistuvan argumentin erityistapaus. "Ei se mitään, että minä tein nyt olkinukkevirheen. Sinäkin teit eilen olkinukkevirheen."



Tilastojen väärintulkinta

Väärien johtopäätösten vetäminen sinänsä oikeasta tilastollisesta datasta. Tälle virheelle ei liene vakiintunutta logiikan termiä, koska tilastojen käyttäminen ei-tieteellisessä argumentaatiossa on varsin uusi ilmiö. "USA:ssa vuonna 2003 vankilassa olleista kuolemaantuomituista 43 % ja vuosina 1977-2003 teloitetuista vangeista 34 % oli mustia, vaikka väestöstä vain 12 % on mustia. Tämä osoittaa, että USA:n oikeusjärjestelmä on rasistinen." (Eihän etnisen ryhmän X prosentuaalista osuutta kuolemaantuomituista tai teloitetuista pidä verrata saman ryhmän X osuuteen väestöstä, vaan ko. ryhmän osuuteen kuolemaantuomiolla rangaistavien rikosten tekijöistä. Kuinka ollakaan, USA:n oikeusministeriön tilastojen mukaan 51,5 % kaikista henkirikoksista USA:ssa vuosina 1976-2000 oli mustien tekemiä. Vuosina 1977-2003 teloitetut eivät tietenkään ole 1:1 sama ryhmä kuin vuosina 1976-2000 henkirikoksia tehneet, mutta näiden ryhmien keskinäinen korrelaatio selittää mustien yliedustusta kuolemaantuomittujen ja teloitettujen joukossa paljon paremmin kuin joku oletettu oikeusjärjestelmän rakenteellinen rasismi.)

Tämäntyyppisen virheen tekee jopa alan ammattilainen, Turun yliopiston oikeussosiologian assistentti Timo Ahonen, oikeustieteen kandidaatti, Amnesty International-järjestön Turun juristiryhmän jäsen, kirjoittaessaan Vihreän liiton Ylevi-keskustelupalstalla 24.04.2003 13:40 Amnestyn raportista Death by discrimination - the continuing role of race in capital cases. Esitin hyvin selkokielistä analyysia tällaisista virheistä heti Ahosen em. viestin luettuani, mutta Ahonen ei edelleenkään ymmärtänyt asiaa. Jos akateemiset ammattilaiset eivät osaa välttää tilastojen väärintulkintaa, miten mahtaa olla suuren yleisön laita?

Edellisessä esimerkissä selostettu virhe eli yhteenkuulumattomien suureiden vertaaminen toisiinsa eli ns. omenien ja appelsiinien vertaaminen ("comparing apples and oranges"; ilmaisu tulee siitä, että on väärin olettaa esim. viiden omenan maksavan saman verran kuin viisi appelsiinia) on vain yksi tilastojen väärintulkinnan muoto. Muita tyypillisiä tilastotietoihin liittyviä virhepäätelmiä ovat esim. vinoutunut otanta eli ei-edustava otos ja liian pieni otos. "Gallupissa haastateltiin kahtasataa närpiöläistä. Voidaan sanoa, että ensi eduskuntavaaleissa nousee RKP varmasti suurimmaksi puolueeksi." (Närpiössä ruotsinkieliset ovat vahvasti yliedustettuina, joten myös RKP:n kannatus on siellä paljon suurempaa kuin muualla maassa.) "Kaikki kahdeksan kaveriani kannattavat verojen alentamista. Näin ollen verojen alentamisella on kansan tuki takanaan." Sen sijaan Skepsis ry:n saitilla olevassa logiikan virheiden luettelossa mainittu pyrkimys soveltaa yleistä sääntöä poikkeustapauksiin tai tehdä poikkeustapauksesta yleinen sääntö ei (vastoin Skepsis ry:n esittämää määritelmää) ole tilastotieteellinen virhe, vaan klassinen dicto simpliciter.

Erittäin hyvä englanninkielinen sutkaus korrelaation ja kausaation sotkemisesta on

Roosters cause sunrise , toisin sanoen kukonpoikien nousu aamulla aiheuttaa auringonnousun.

Lähteen kimppuun hyökkääminen on poisoning the well , kaivon myrkyttäminen.

Väärän tiedon antaminen tilastojen muodossa.
Vedotaan karvalakista 2 sekunttia sitten keksittyyn tilastoon ja naamioidaan se oikeaksi tilastoksi.
ESIM.
Stakesin juuri tulleen syyskuisen tilastotutkimuksen mukaan maahanmuuttajista noin 95% työllistyy ensimmäisen 3 vuoden aikana!

Occamin partaveitsi Kilpailevista selityksistä yksinkertaisin on todennäköisin. Partaveitsellä leikataan ylimääräiset olettamukset ja selitystä tukevat entiteetit.

Esim. "Maahanmuuttajat eivät sopeudu, koska valtio ei tue heitä tarpeeksi, koska suomalaiset eivät halua heidän sopeutuvan, koska suomalaiset ovat rasisteja" vs. "Maahanmuuttajat eivät sopeudu, koska he eivät halua sopeutua"

Quote from: PYO on 07.11.2009, 10:20:36
Occamin partaveitsi Kilpailevista selityksistä yksinkertaisin on todennäköisin. Partaveitsellä leikataan ylimääräiset olettamukset ja selitystä tukevat entiteetit.

Esim. "Maahanmuuttajat eivät sopeudu, koska valtio ei tue heitä tarpeeksi, koska suomalaiset eivät halua heidän sopeutuvan, koska suomalaiset ovat rasisteja" vs. "Maahanmuuttajat eivät sopeudu, koska he eivät halua sopeutua"

Occamin partaveitsi ei suinkaan tarkoita, että yksinkertaisin teoria olisi auttamattomasti tosi. Occamin partaveitsi tarkoittaa, että ilmiölle ei ole syytä esittää useampia aiheuttajia kuin ne, jotka riittävät selittämään ilmiön kokonaisuudessaan. Lisäksi Wilhelm Ockhamilaisen kiistakumppani Walter Chatton esitti partaveitselle antipartaveistä, jonka mukaan mikäli pienempi määrä entiteettejä ei riitä, oleta lisää.

Selityksen ja teorian yksinkertaisuutta ei myöskään voida kovin hyvin arvioida, sillä yksinkertainenkin teoria voi vaatia tastalle oletuksia, jotka vaatisivat huomattavia taustateorioita pohjakseen. Esimerkiksi evoluutioteoria on monimutkaisempi kuin luomiskertomus, mutta tämä ei tarkoita, että luomiskertomus olisi siksi totta.

Quote from: Hiidenlintu on 04.01.2010, 15:47:52

Quote from: PYO on 07.11.2009, 10:20:36
Occamin partaveitsi Kilpailevista selityksistä yksinkertaisin on todennäköisin. Partaveitsellä leikataan ylimääräiset olettamukset ja selitystä tukevat entiteetit.

Esim. "Maahanmuuttajat eivät sopeudu, koska valtio ei tue heitä tarpeeksi, koska suomalaiset eivät halua heidän sopeutuvan, koska suomalaiset ovat rasisteja" vs. "Maahanmuuttajat eivät sopeudu, koska he eivät halua sopeutua"

Occamin partaveitsi ei suinkaan tarkoita, että yksinkertaisin teoria olisi auttamattomasti tosi. Occamin partaveitsi tarkoittaa, että ilmiölle ei ole syytä esittää useampia aiheuttajia kuin ne, jotka riittävät selittämään ilmiön kokonaisuudessaan. Lisäksi Wilhelm Ockhamilaisen kiistakumppani Walter Chatton esitti partaveitselle antipartaveistä, jonka mukaan mikäli pienempi määrä entiteettejä ei riitä, oleta lisää.

Selityksen ja teorian yksinkertaisuutta ei myöskään voida kovin hyvin arvioida, sillä yksinkertainenkin teoria voi vaatia tastalle oletuksia, jotka vaatisivat huomattavia taustateorioita pohjakseen. Esimerkiksi evoluutioteoria on monimutkaisempi kuin luomiskertomus, mutta tämä ei tarkoita, että luomiskertomus olisi siksi totta.

Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi#Historia) tarkoittaa, että ei pidä tehdä tarpeettomia oletuksia. Tämä EI tarkoita sitä, että yksinkertainen selitys olisi aina parempi kuin monimutkainen.

Mokuttajat esittävät vaalikeskusteluja myöten argumentin, jossa oletetaan antimokuttajien ajattelevan epäloogisesti muka vastustamalla vaihtoehtoa A, ja sen väitettyä negaatiota.

Vaihtoehtoina esitetaan, että mamut ovat Suomessa joko töissä tai sitten elävät Suomessa tulonsiirroilla. Mokuttajien mielestä nämä ovat kaksi toisensa poissulkevaa vaihtoehtoa, joista loogisesti toista pitää kannattaa, ja toista vastustaa, muuten tekee loogisen virheen. Kun antimokuttajat vastustavat mamujen Suomeen töihin tuloa sillä perusteella, että mamujen ammattialoilla on muutenkin työttömyyttä, ja tulonsiirroilla elämistä kalliina Suomelle, vaittävät mokuttajat tätä loogiseksi virheeksi, vaikka tosiasiassa esitetyt vaihtoehdot eivät kata kaikkia vaihtoehtoja.

Nimellisesti tässä tapauksessa kolmas vaihtoehto on, että mamu Suomessa työskentelemisen sijasta työskentelee kotimaassaan.

Toinen esimerkki: Raiskaaja raiskaa joko tummia tai vaaleita. Argumentointivirheen perusteella pitää toista vaihtoehtoa kannattaa ja toista vastustaa, sillä vaihtoehdot ovat näennäisesti toisensa poissulkevat. Jälleen kolmas vaihtoehto on, että henkilö ei raiskaa ketään, ja loogista virhettä ei ole kun vastustetaan sekä vaaleitten, että tummien raiskaamista.

Mihin luokkaan tämä argumentointivirhe kuuluisi?

Quote from: OlliH on 04.01.2010, 20:40:53
Mokuttajat esittävät vaalikeskusteluja myöten argumentin, jossa oletetaan antimokuttajien ajattelevan epäloogisesti muka vastustamalla vaihtoehtoa A, ja sen väitettyä negaatiota.

Vaihtoehtoina esitetaan, että mamut ovat Suomessa joko töissä tai sitten elävät Suomessa tulonsiirroilla. Mokuttajien mielestä nämä ovat kaksi toisensa poissulkevaa vaihtoehtoa, joista loogisesti toista pitää kannattaa, ja toista vastustaa, muuten tekee loogisen virheen. Kun antimokuttajat vastustavat mamujen Suomeen töihin tuloa sillä perusteella, että mamujen ammattialoilla on muutenkin työttömyyttä, ja tulonsiirroilla elämistä kalliina Suomelle, vaittävät mokuttajat tätä loogiseksi virheeksi, vaikka tosiasiassa esitetyt vaihtoehdot eivät kata kaikkia vaihtoehtoja.

Nimellisesti tässä tapauksessa kolmas vaihtoehto on, että mamu Suomessa työskentelemisen sijasta työskentelee kotimaassaan.

Toinen esimerkki: Raiskaaja raiskaa joko tummia tai vaaleita. Argumentointivirheen perusteella pitää toista vaihtoehtoa kannattaa ja toista vastustaa, sillä vaihtoehdot ovat näennäisesti toisensa poissulkevat. Jälleen kolmas vaihtoehto on, että henkilö ei raiskaa ketään, ja loogista virhettä ei ole kun vastustetaan sekä vaaleitten, että tummien raiskaamista.

Mihin luokkaan tämä argumentointivirhe kuuluisi?

Kyseessä on bifurcation (http://www.logicalfallacies.info/presumption/false-dilemma/). Esitetään vain kaksi vaihtoehtoa , vaikka tosiasiallisesti vaihtoehtoja on useampia.

Aika yleinen muuten juuri mamu/moku -keskustelussa ja nimenomaan suvaitsevaiston puolelta.

Eräs kommunistien suosima argumentti liittyy hyvätuloisten ja pienituloisten motivointiin tuottavampaan työntekoon. Hyvätuloisia voidaan motivoida esim. veronalennuksilla, jotta työnteko tulisi heille kannattavammaksi. Pienituloisia tulonsiirroilla eläviä taasen motivoidaan tulonsiirtojen leikkauksilla, jotta he tulonsiirtojen varassa elämisen sijasta menisivät töihin.

Kommunistien argumentti on, että hyvätuloisia motivoimaan jakamalla lisää rahaa, ja pienituloisia motivoidaan ottamalla heiltä pois rahaa, mikä heidän mielestään on väärin ja epäloogista.

Ilmeisesti tässä verrataan omenia appelsiineihin. Omalla työllä ansaittu ansio rinnastetaan tulonsiirroilla vastikkeetta saatuihin tuloihin. Onko näin?

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun kuulen kommunisteja moitittavan rahan jakamisesta rikkaille ???

Quote from: Miniluv on 06.01.2010, 07:29:39
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun kuulen kommunisteja moitittavan rahan jakamisesta rikkaille ???

Miniluv, lues uudestaan:

Quote
Kommunistien argumentti on, että hyvätuloisia motivoimaan jakamalla lisää rahaa, ja pienituloisia motivoidaan ottamalla heiltä pois rahaa, mikä heidän mielestään on väärin ja epäloogista.

Toki tuossa oli lauserakenteellisesti hieman heikosti esitetty asia, mutta pointti oli se, että kommarit kritisoivat liberaalia politiikkaa, jossa muka hyvätuloisille annetaan lisää rahaa (siis ei oteta pois niin paljoa tulonsiirtoihin) ja huonotuloisilta otetaan pois rahaa (siis ei anneta niin paljoa rahaa tulonsiirtoina)

Piraattikeskustelussa näihin kaikensorttisiin argumentaatiovirheisiin törmäilee myös jatkuvasti. Natsisyytöksiä satelee ehkä vähemmän, mutta "varas"-analogia elää sitkeästi, olkoonkin, että:
- tekijänoikeusrikos ja varkaus ovat eri rikoksia
- kopiointi ja ainoan teoskappaleen anastaminen on artistin näkökulmasta aivan eriasteisia menetyksiä.

Tekijänoikeuslobby myös käyttää hauskaa matematiikkaa, jolla TO-teollisuuden tappiot lasketaan vähittäiskaupan pyyntihinta * latauksien lukumäärä. Kun opiskelija "varastaa" ja aiheuttaa "varkaudellaan" yli miljoonan "vahingot" niin kysyä voi, miten tulonmenetykset voi opiskelijan vuosiansioilla olla miljoonan luokkaa.

Toinen vähintään yhtä härski mustamaalaus oli lapsipornosensuurista ja kritiikistä poliisia kohtaan. Tapahtumaketju (jonka moni teistä varmaan tuntee):
- Matti Nikki kritisoi lapsipornosensuuria tehottomaksi ja muutoinkin lapsipornon levittämisen estotoimia vääränlaisiksi ja toimimattomiksi sivustollansa www.lapsiporno.info
- Matti Nikki julkaisee sensuurilistalta kohteet (lista linkkejä) (poislukien ne jotka uskoi sisältävän oikeaa lapsipornoa)
- Poliisi sensuroi lapsiporno.infon lapsipornoa levittävänä sivustona vaikka laki sallii ainoastaan ulkomailla sijaitsevan lapsipornoa sisältävän sivuston sensuroimisen.

Hauskaksi meneekin kun Lindén pääsee ratsastamaan lapsipornokortilla koskaan tutustumatta siihen oliko lapsiporno.infossa lainkaan lapsipornoa jota poliisi väittää sivustolla olevan.

"Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena. Kyseessä on törkeä rikos, johon suhtautumisessa pitää olla yhtä tiukat pelisäännöt kuin vastaavan materiaalin jakamiseen esimerkiksi painotuotteina"
- Sotkee keskustelun lapsipornosta ja lapsipornosensuurista itse varsinaiseen keskustelun aiheeseen eli lapsipornoon.

"Jos ajatellaan, että kirjakaupassa olisi lapsipornoa tai lapsipornoon viittaavaa materiaalia, niin poliisi kävisi hakemassa sen pois. Ihan samalla tavalla pitää toimia sähköisessä ympäristössä."
- Nettisensuurihan poistaa lapsipornon sen verhon takaa johon poliisi sen virittää.

"Minun tehtäväni ei ole epäillä poliisin listoja, koska lähtökohtaisesti poliisin tutkintaan on voitava luottaa."
- Vetoaminen auktoriteettiin. Ensin syytetään ihmistä lapsipornon levittämisestä, sitten sanotaan, että hänen tehtävänsä ei ole perehtyä onko hän todella levittämässä lapsipornoa kuten poliisi väittää.

"Lapsipornon kitkemisen pitäisi olla yhteinen tavoite. Jos tuollaista voi ilmoittaa, tulee mieleen, ollaanko yhä samalla viivalla kuin silloin, kun tätä lakia valmisteltiin."
- Lindén kokee, että sensuuri ehkäisee lapsien hyväksikäyttöä. Joku toinen kritisoi sensuuria, Lindén syyttää häntä halukkuudesta lisätä lapsipornon saatavuutta. Non sequitur. Ensinnäkään kukaan ei ole todistanut sensuurin tehokkuutta. Toiseksi: vaikka se toimisikin, se ei tarkoita, että sensuurikriitikko olisi tietoinen tästä ja haluaisi tarkoituksella edistää lapsipornografian levitystä.

Asioista ei vaan tunnuta yrittävänkään puhua aiheesta itsestään, koska vastapuolen demonisointi on vaan niin paljon helpompaa.

QuoteOn grabbing the third rail

1. Think Through Your "Media Strategy" before You Go Public.
2. You Have Less Control Than You Think.
3.  Never Get Mad.
4. Don't Respond to Every Single Attack.
5. Explain to Your Audience What Is Going On.
6. The More Compelling Your Arguments Are, The Nastier the Attacks Will Be
7. You Need Allies.
8. Be Willing to Admit When You're Wrong, But Don't Adopt a Defensive Crouch.
9. Challenging Orthodoxy Is a Form of "Asymmetric Conflict": You Win By "Not Losing."
10.  Don't Forget to Feel Good about Yourself and the Enterprise in Which You Are Engaged.

http://walt.foreignpolicy.com/posts/2010/02/22/on_grabbing_the_third_rail

Tuo orjalaivojen terva perustuu historian tutkijoiden Markku Kuisman tai E.E. Kailan sanoihin.
Lainaus Kuisman kirjasta Metsäteollisuuden maa (s.29), jossa ensin kuvataan, miten suomalainen terva yhdisti suomalaiset Länsi-Euroopan johtaman maailmantalouden järjestelmään
"Tällä tavoin Suomi, tai oikeastaan suomalainen terva, oli mukana 1500-luvulla alkaneessa globaalissa ja väkivaltaisessa prosessissa, joka seuraavina vuosisatoina johti eurooppalaisen sivilisaation maailmanvalloitukseen. Saman asian voi ilmaista myös E.E.Kailaa lainaten näin:
Savon, Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikain tervahaudoista oli lähtöisin se terva ja piki, joilla Englannin, Hollannin ja Ranskan mahtavain kauppahuoneiden ja -komppaniain Itä-Intian- ja Kiinan-purjehtijat sekä Afrikan rantamaita tyhjentelevät orjalaivat oli sivelty ja tiivistetty, suomalainen piki ja terva kiilteli Trompin, De Ruyterin, Draken ja Nelsonin ja muiden merisankareiden fregattien ja linjalaivojen kyljissä. Saimaan vesistöjen ja Pohjanmaan jokiseutujen metsien terva ja piki toivat Suomeen merien takaan siihen asti melkein tuntematonta rahaa, tupakkaa, sokeria ja kahvia laskien siten pohjan 1800-luvun jälkipuoliskon huimaavan nopealle kehitykselle. Terva ja piki olivat portaana keskiaikaisen turkiskauden ja uusimman ajan puutavarakauden välillä."

Teksti siis Kuisman kirjasta vuodelta 2006, johon on lainattu Kailan tekstiä. Kaila on raapustanut tekstinsä 1931.

Pitää muistaa, että Suomi kuului tuolloin Ruotsiin, ja talonpojat valmistivat tervaa voidakseen maksaa verot Ruotsin kuninkaalle. Samaan aikaan Ruotsi oli mahtavimmillaan, ja yritti ottaa taloudesta kaiken irti. Suomi oli lähes yhtä alistetussa asemassa kuin kuin nuo Afrikan maat, joten velkataakka on jollain muulla kuin meillä. Esim. englantilaisilla ja hollantilaisilla, jotka purjehtivat niillä laivoilla tai Ruotsalaisilla, jotka sen tervan heille möivät.

Quote from: timouti on 25.04.2010, 21:41:30
Tuo orjalaivojen terva perustuu historian tutkijoiden Markku Kuisman tai E.E. Kailan sanoihin.
Lainaus Kuisman kirjasta Metsäteollisuuden maa (s.29), jossa ensin kuvataan, miten suomalainen terva yhdisti suomalaiset Länsi-Euroopan johtaman maailmantalouden järjestelmään
"Tällä tavoin Suomi, tai oikeastaan suomalainen terva, oli mukana 1500-luvulla alkaneessa globaalissa ja väkivaltaisessa prosessissa, joka seuraavina vuosisatoina johti eurooppalaisen sivilisaation maailmanvalloitukseen. Saman asian voi ilmaista myös E.E.Kailaa lainaten näin:
Savon, Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikain tervahaudoista oli lähtöisin se terva ja piki, joilla Englannin, Hollannin ja Ranskan mahtavain kauppahuoneiden ja -komppaniain Itä-Intian- ja Kiinan-purjehtijat sekä Afrikan rantamaita tyhjentelevät orjalaivat oli sivelty ja tiivistetty, suomalainen piki ja terva kiilteli Trompin, De Ruyterin, Draken ja Nelsonin ja muiden merisankareiden fregattien ja linjalaivojen kyljissä. Saimaan vesistöjen ja Pohjanmaan jokiseutujen metsien terva ja piki toivat Suomeen merien takaan siihen asti melkein tuntematonta rahaa, tupakkaa, sokeria ja kahvia laskien siten pohjan 1800-luvun jälkipuoliskon huimaavan nopealle kehitykselle. Terva ja piki olivat portaana keskiaikaisen turkiskauden ja uusimman ajan puutavarakauden välillä."

Teksti siis Kuisman kirjasta vuodelta 2006, johon on lainattu Kailan tekstiä. Kaila on raapustanut tekstinsä 1931.

Pitää muistaa, että Suomi kuului tuolloin Ruotsiin, ja talonpojat valmistivat tervaa voidakseen maksaa verot Ruotsin kuninkaalle. Samaan aikaan Ruotsi oli mahtavimmillaan, ja yritti ottaa taloudesta kaiken irti. Suomi oli lähes yhtä alistetussa asemassa kuin kuin nuo Afrikan maat, joten velkataakka on jollain muulla kuin meillä. Esim. englantilaisilla ja hollantilaisilla, jotka purjehtivat niillä laivoilla tai Ruotsalaisilla, jotka sen tervan heille möivät.

Argumentaatiovirheistä puheen ollen: yhtä hyvin voisit sanoa, että esim. Taalainmaa ja Värmlanti olivat "alistetussa asemassa" suhteessa Ruotsiin, tai että tämän päivän Savo on "alistetussa asemassa" suhteessa Suomeen. Tuon ajan Suomi oli sama asia kuin Ruotsin itäiset maakunnat, siis valtakunnan integraalinen osa, jonka väestöllä oli täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin valtakunnan läntisen osan asukkailla. Suomi ei ollut mikään "varsinaisesta" Ruotsista erillinen hallintoyksikkö. Joihinkin siirtomaihin (Afrikka jne) on hyvin kaukaa haettua, sillä siirtomaat eivät ole edustettuina valtiopäivillä (kuten Suomi oli) eikä niiden asukkailla ole samoja kansalaisoikeuksia kuin emämaan asukkailla.

Pidetään käsitteet selkeinä ja täsmällisinä eikä sotketa niitä.

Just for the record: tuskin kenellekään tällä foorumilla on enää jäänyt epäselväksi, missä tarkoituksessa "orjalaivojen tervasta" on puhuttu. Niin läpinäkyvää kollektiivista syyllistämistä, että se ei oikeastaan enää ole edes kieroa...

QuoteTuo orjalaivojen terva perustuu historian tutkijoiden Markku Kuisman tai E.E. Kailan sanoihin.

Kiitos! Nyt ratkesi tämäkin.

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 21:55:23...siis valtakunnan integraalinen osa, jonka väestöllä oli täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin valtakunnan läntisen osan asukkailla.

Miten tämä suhtautuu siihen, että Ruotsin suuruuden päivinä maan armeijassa väitetään lähes puolen sotilaista olleen suomalaisia (kenttätykistössä vähemmän)? Samaan aikaan Suomen väkiluku n. neljäsosa Ruotsin väkiluvusta. Selittyykö suomalaisten suurempi prosenttiosuus vapaaehtoisuudella? Jos ei, niin millä? Verottiko esim. 30 vuoden sota tasaveroisesti valtakunnan kaikkia osia? Kysyn kun en tiedä.

Quote from: Martel on 25.04.2010, 22:23:01

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 21:55:23...siis valtakunnan integraalinen osa, jonka väestöllä oli täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin valtakunnan läntisen osan asukkailla.

Miten tämä suhtautuu siihen, että Ruotsin suuruuden päivinä maan armeijassa väitetään lähes puolen sotilaista olleen suomalaisia (kenttätykistössä vähemmän)? Samaan aikaan Suomen väkiluku n. neljäsosa Ruotsin väkiluvusta. Selittyykö suomalaisten suurempi prosenttiosuus vapaaehtoisuudella? Jos ei, niin millä? Verottiko esim. 30 vuoden sota tasaveroisesti valtakunnan kaikkia osia? Kysyn kun en tiedä.

Se selittyy ruotujakolaitoksen luonteella. Sen puitteissa 2-4 itsenäistä talonpoikaa asetti yhden miehen jalkaväkeen ja kun tämä kuoli tai invalidisoitui, hankki sijaisen. Kaikkein suurimmat talonpoikaistilat olivat ns. rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen hevosineen ja olivat vastineeksi verovapaita.

Sillä alueella joka nykyisin on Ruotsi aateli omisti huomattavasti suuremman prosentuaalisen osan maatalousmaasta kuin Suomessa. Koska velvollisuus asettaa sotilaita koski ainoastaan itsenäisiä talonpoikia (ei siis aatelisia maanomistajia eikä heidän alustalaisiaan), Suomi asetti tietenkin selvästi suuremman osuuden valtakunnan armeijasta kuin sen väestöosuus olisi edellyttänyt.

Näin siis, jos nykyisen Ruotsin ja nykyisen Suomen alueita käsitellään kahtena eri kokonaisuutena. Tosin niiden sisällä oli huomattavia eroja eri maakuntien välillä. Esim. Norrlannissa aateli omisti vain hyvin vähän maata, joten myös se asetti enemmän sotilaita kuin sen väestömäärä olisi edellyttänyt. Ja Suomessa taas ne muutamat maakunnat, jossa aateli omisti suhteessa enemmän maata, asettivat tietenkin suhteessa vähemmän sotilaita.

Quote from: whiic on 17.01.2010, 01:33:24Tekijänoikeuslobby myös käyttää hauskaa matematiikkaa, jolla TO-teollisuuden tappiot lasketaan vähittäiskaupan pyyntihinta * latauksien lukumäärä. Kun opiskelija "varastaa" ja aiheuttaa "varkaudellaan" yli miljoonan "vahingot" niin kysyä voi, miten tulonmenetykset voi opiskelijan vuosiansioilla olla miljoonan luokkaa.

Niin, tämähän on aika velmu tämä tappioiden laskutapa. Hyvin kalliit ammattikäyttöön tarkoitetut ohjelmat ovat erikoinen tapaus joista ei hirveästi puhuta, kopioinnissa puhutaan yleensä musiikista. Jos verisen kalliita CAD-ohjelmistoja kopioidaan, niin tietysti "tappioiksi" muodostuu esimerkiksi AutoCadin tapauksessa muistaakseni 3000 € * kopiointikerrat. Vielä kamalampi Inventor, jossa tappiot ovat 9000 € * kopiot. Tietenkään kopioimatta jättäminen ei johda siihen, että ACAD olisi myynyt vastaavan määrän laillisia lisenssejä. On typerää ajatellakaan, että jonkun tekun/tekujen + tiedekunnan/tiedekuntien opiskelijoiden vuosittain kopioimat ACADit olisivat realisoituneet vaikkapa 3000 * 1000 = 3 miljoonaan €.

Aikanaan tämä koko CAD-bisnes ja sen hinnoittelu suhteessa opiskelijoiden kopiointiin kuitenkin alkoi mennä yhä pervommaksi. FutureCADin (ACADin) edustaja sanoi televisiohaastattelussa vuosia sitten "jotenkin pitävänsä opiskelijoiden kopiointia alaan kuuluvana." En muista tuolloisia sanakäänteitä ihan tarkkaan, mutta ihan selvästi tyyppi kyllä antoi ymmärtää, että on oikeastaan Autodeskin kannalta hyvä, että opiskelijat tottuvat ohjelmaan ja sitten työelämässä pitävät ACADia ykkösvaihtoehtona. Lopulta Autodeskin hyvin halvat opiskelijalisenssit koko lailla tappoivat laittoman kopioinnin, eli siis lopulta myös Autodesk itsekin myönsi ettei pärjää ilman tuotteen tutuksi tekevää halpaa massalevitystä. Tehdä varsinaista insinööritoimiston työtä laittomilla kopioilla onkin sitten kokonaan toinen tarina josta ei yrittäjä halvalla selviä. Pitkäaikainen lisenssien maksamatta jättäminen eli siis "piraattina" toimiva insinööritoimisto ei ole mahdollinen ollenkaan.

Kopiointi on kaksipiippuinen asia, jossa kopioinnin tuoma levitys ja näkyyys saattaa joissakin tuoteryhmissä (kaikessa hiljaisuudessa) tuottaa +-0 tuloksen. ACADin tapauksessa on kyseenalaista , että Autodesk olisi saavuttanut nykyistä asemaansa tai kyennyt sen pitämään elleivät opiskelijat olisi tehneet ohjelmasta x kappaletta laittomia kopioita - asiantila jonka Autodesk mielestäni kaikessa hiljaisuudessa opiskelijalisensseillään on myöntänyt. Pidemmälle on mennyt CAM-puolella MasterCam (http://www.mastercam.fi/), jonka demoversion ilman aikarajaa saa ilmaiseksi. Syy on yksinkertainen: verisen kalliiseen ohjelmaan on voitava tutustua. Demo ajaa asiansa ihan OK.

Saan vähän väliä sähköpostia kotimaiselta Teklalta. (http://www.tekla.com/fi/products/tekla-structures/Pages/Default.aspx) En muista missä olen tökännyt nimeni jollekin meililistalle, mutta kuitenkin Tekla lähettää vähän väliä postia koskien omaa Tekla Structures -ohjelmistoaan, webinaareja ja sellaista. Vaikka Tekla kotimainen onkin, ohjelma ei kiinnosta minua tippaakaan. Sitä ei demoversiona saa eikä siihen siis voi tutustua, joten minun puolestani Tekla saa pysyä nyrkkipajana.

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 22:47:17
Se selittyy ruotujakolaitoksen luonteella.

Tuo selittää asian mekaanisesti, mutta jättää kokonaan auki kysymyksen, minkä takia säännöt olivat sellaiset kuin olivat?

Esim. progressiivinen verotus on päätetty eduskunnassa, ja sillä on tietty tarkoitus. Ruotujaolla, sellaisena kuin se toteutettiin, oli varmasti myös oma tarkoituksensa. Oliko se siinä, että maan itäosa saatiin kantamaan suhteettoman suuri osa sodankäynnin miestappioista? En tiedä vastausta ja epäilen että kukaan ei tiedä täydellä varmuudella, mutta siitä oli valtakunnan pääväestölle monia, varsin huomattavia etuja. Toki nuo edut ovat saattaneet syntyä myös tahattomasti.

Quote from: whiic on 17.01.2010, 01:33:24
Piraattikeskustelussa näihin kaikensorttisiin argumentaatiovirheisiin törmäilee myös jatkuvasti. Natsisyytöksiä satelee ehkä vähemmän, mutta "varas"-analogia elää sitkeästi, olkoonkin, että:
- tekijänoikeusrikos ja varkaus ovat eri rikoksia
- kopiointi ja ainoan teoskappaleen anastaminen on artistin näkökulmasta aivan eriasteisia menetyksiä.

Juuri näin. Onkin kummallista, että osa niistä ihmisistä jotka äkäisen terrierin tavoin iskevät pienimpiinkin argumentaatiovirheisiin, väittävät naama peruslukemilla kopioimisen olevan varastamista. Mikä ihmeen sokea piste heillä oikein on tuossa?

Quote from: Martel on 25.04.2010, 23:02:25

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 22:47:17
Se selittyy ruotujakolaitoksen luonteella.

Tuo selittää asian mekaanisesti, mutta jättää kokonaan auki kysymyksen, minkä takia säännöt olivat sellaiset kuin olivat?

Esim. progressiivinen verotus on päätetty eduskunnassa, ja sillä on tietty tarkoitus. Ruotujaolla, sellaisena kuin se toteutettiin, oli varmasti myös oma tarkoituksensa. Oliko se siinä, että maan itäosa saatiin kantamaan suhteettoman suuri osa sodankäynnin miestappioista? En tiedä vastausta ja epäilen että kukaan ei tiedä täydellä varmuudella, mutta siitä oli valtakunnan pääväestölle monia, varsin huomattavia etuja. Toki nuo edut ovat saattaneet syntyä myös tahattomasti.

Elementary, my dear Watson: siksi tietenkin, että tuolla tavalla laadittu asevelvollisuuslaki suosi aatelia talonpoikaiston kustannuksella. Tuota lakia laadittaessa aatelin vaikutusvalta oli Ruotsissa huipussaan, joten aateli kykeni ajamaan läpi lain joka asetti koko kuorman talonpoikaissäädyn kannettavaksi.

Sääty-yhteiskuntaa pystyy ymmärtämään vain, kun käsittää, että ihmisten tärkein viitekehys oli juuri heidän säätynsä, ei esim. se kieli jota he parhaiten puhuivat. Aateli ajoi omaa etuaan ja säädätti itseään suosivan lain: siinä koko jutun ydin.

Muuten: käsite "valtakunnan pääväestö" on anakronistinen, jos ei katsota suomalaisten kuuluneen siihen. Suomalaisethan olivat lain kannalta ruotsalaisia.

Valtakunnan alusmaat olivat erikseen: Käkisalmen lääni, Inkerinmaa, Viro, Liivinmaa, Ruotsin Pommeri, Bremen ja "Uusi Ruotsi" Amerikassa. Nämä eivät olleet valtakunnan integraalisia osia.

Kuriositeettina mainittakoon, että Pohjanmaata ja Suomen Lappia pidettiin osana Norrlantia, ei osana sitä aluetta jota kutsuttiin Suomeksi ja jonka nimenä keskiajalla oli ollut Österland (vrt. Norrland). "Varsinainen" Ruotsi jakautui neljään osaan ("landsdelar"): Sveeanmaa, Göötanmaa, Norrlanti ja Suomi.

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 23:51:02Tuota lakia laadittaessa aatelin vaikutusvalta oli Ruotsissa huipussaan, joten aateli kykeni ajamaan läpi lain joka asetti koko kuorman talonpoikaissäädyn kannettavaksi.

Nyt siis joka tapauksessa sanot, että tuo vääristymä oli tahaton. Kysytäänpä toisinpäin: pidätkö mahdollisena, että kun havaittiin (täysin mahdotonta on etteikö olisi havaittu) itäisten osan kantavan suhteellisesti suhteellisesti suuremman kuorman, asiantilaa ei Tukholmassa suinkaan pidetty huonona ?

Eli siis vääristymä olisi ollut alunperin tahaton, mutta sen jatkaminen ei ?

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 23:51:02
Muuten: käsite "valtakunnan pääväestö" on anakronistinen, jos ei katsota suomalaisten kuuluneen siihen. Suomalaisethan olivat lain kannalta ruotsalaisia.

Valtakunnan pääväestöä ajattelin lähinnä etnis-kielellisenä käsitteenä. Vaikka laissa lukisi mitä tahansa, maan itäisen maakunnan väestön ei katsottu olevan samasta puusta kuin skandinaavien. Freudenthal tuli vasta myöhemmin, mutta ei hänkään tyhjästä ilmestynyt.

Tuskinpa aivan kaikki siihen aikaan oli pelkkää aateliston ja talonpoikien keskinäistä vääntöä. Mustan ja valkoisen väliin saattaa sopia myös harmaata. Oliko suomea puhuva suomalainen talonpoika ruotsinkielisen aatelin silmissä samanarvoinen kuin ruotsalainen? Kautta ihmiskunnan historian veri on ollut vettä sakeampaa, miksi asia olisi ollut tuolloin toisin? Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että esim. aateliston ensisijainen viiteryhmä oli jotain muuta kuin oma kansa (joka käsitteenäkin lienee myöhempää perua).

En hae tässä mitään marttyyrikertomusta suomalaisten kyykyttämisestä, mutta jos Ruotsin kuningas ja aatelisto ovat ajatelleet asioita pidemmällä tähtäimellä, heidän on täytynyt nähdä hyötynäkökohdat siitä, että vähemmän keskeinen, etnisesti ja kielellisesti poikkeava, mutta sotakuntoinen maakunta laitetaan kantamaan raskaampi taakka sodissa. Suomen kovan väestönkasvun huomioon ottaen tietty väestön harventaminen sotien kautta ei edes ollut valtava tragedia Ruotsin kruunun kannalta. Jos itäisessä maakunnassa olisi ollut enemmän väestöä, sen pitäminen maan osana olisi ollut vaikeampaa.

Quote from: M.K.Korpela on 26.04.2010, 00:12:40

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 23:51:02Tuota lakia laadittaessa aatelin vaikutusvalta oli Ruotsissa huipussaan, joten aateli kykeni ajamaan läpi lain joka asetti koko kuorman talonpoikaissäädyn kannettavaksi.

Nyt siis joka tapauksessa sanot, että tuo vääristymä oli tahaton. Kysytäänpä toisinpäin: pidätkö mahdollisena, että kun havaittiin (täysin mahdotonta on etteikö olisi havaittu) itäisten osan kantavan suhteellisesti suhteellisesti suuremman kuorman, asiantilaa ei Tukholmassa suinkaan pidetty huonona ?

Eli siis vääristymä olisi ollut alunperin tahaton, mutta sen jatkaminen ei ?

Jos tarkastellaan pienempiä yksiköitä kuin nykyinen Ruotsi ja nykyinen Suomi (siis yksittäisiä maakuntia), kuvasta tulee monimutkaisempi. Viittasin jo edellä siihen, että koska aateli omisti esim. Norrlannissa keskimääräistä vähemmän maata, tuo alue kantoi väestöosuuttaan suuremman sotilastaakan. Suomessa taas esim. kartanovaltaisen Uudenmaan taakka oli väestöosuuttaan kevyempi ja Pohjanmaan (jossa kartanoita oli hyvin vähän) taas selvästi raskaampi.

Oleellista tuossa on se, että tilannetta ei olisi voitu tasoittaa astumatta aateliston varpaille. Aateli olisi vastustanut kynsin ja hampain sitä, että sen omistamat tilat olisi velvoitettu asettamaan sotilaita talonpoikaistilojen tavoin, sillä vero- ja rasitevapautta pidettiin erittäin keskeisenä aatelisprivilegiona. Jo pelkästään tästä syystä on vaikea nähdä että se olisi tuolloin ollut poliittisesti mahdollista.

Quote from: Martel on 26.04.2010, 00:13:22
Jos itäisessä maakunnassa olisi ollut enemmän väestöä, sen pitäminen maan osana olisi ollut vaikeampaa.

Noin olisi ehkä ajateltu, jos Suomessa olisi esiintynyt kapinointia ja separatistisia pyrkimyksiä, mutta kun ei esiintynyt, ei ainakaan ns. rahvaan keskuudessa. Vasta 1700-luvun loppupuolella alkaa Suomen aatelin keskuudessa esiintyä jonkin verran separatistista mielialaa ja eräät alkavat suunnitella itsenäisen (tai Venäjän "suojeluksessa" puoli-itsenäisen) Suomen valtion perustamista. 1590-luvun nuijakapina taas ei ollut luonteeltaan separatistinen eikä pyrkinyt erillisen Suomen valtion perustamiseen, vaan oli osa Ruotsin sisällissotaa Sigismund-kuninkaan kannattajien (mm. Klaus Fleming ja melkein koko Suomen aateli) ja Kaarle-herttuan kannattajien (mm. kapinoivat talonpojat) välillä. Suomen väestöhän oli valtakunnan kannalta hyvinkin lojaalia, paljon lojaalimpaa kuin entisten tanskalaismaakuntien väestö (skånelaiset jne), jotka haikailivat takaisin Tanskan yhteyteen ja joiden sotilastaakka oli alhainen, koska alue oli (ja on vieläkin) kartanovaltaista.

Itse asiassa Tukholmassa oltiin huolissaan siitä, että Suomen väkiluku oli liian vähäinen Venäjän uhkaan nähden. Suomessa kootut joukothan olivat niitä jotka ensisijaisesti vastasivat itärajan puolustamisesta. Tavoite kasvattaa Suomen väestöä tuodaan esille useissa lähteissä. Ajatus siitä, että Suomen väkiluvun pitäminen alhaisena olisi ollut Tukholman intressien mukaista ei kerta kaikkiaan sovi siihen mitä tiedämme tuon ajan poliitikkojen ajatuksista ja suunnitelmista. On myös muistettava, että osa noista johtavista poliitikoista oli suomalaisia, mm. kolme 1700-luvun kansliapresidenttiä (vastaa nykyistä pääministeriä). Itäiset maakunnat olivat siis edustettuina niin valtiopäivillä kuin hallituksessakin.

Vielä suomen- ja ruotsinkielisistä talonpojista: sotilasrasituksen suhteellinen kovuus ei seurannut kielirajaa. Kartanovaltaisen Uudenmaan suomenkielisen väestön sotilasrasitus oli vähäisempi kuin Pohjanmaan ruotsinkielisten talonpoikien, tai Norrlannin valtaosaltaan ruotsinkielisen väestön. Kun sotilastaakka oli kokonaan itsenäisten talonpoikien harteilla, ei muulla tavalla voinut ollakaan.

Viittaan lopuksi viestiini Korpelalle: sotilastaakan tasaaminen eri maakuntien välillä ei olisi ollut mahdollista ilman että eräs kaikkein merkittävimmistä aatelisprivilegioista olisi lakkautettu, ja se ei taas tuolloin ollut poliittisesti mahdollista. Siinä koko jutun ydin.

Ja nyt mennään jo melko kaukana argumentaatiovirheistä...

Quote from: Miniluv on 26.04.2010, 10:58:31
Ja nyt mennään jo melko kaukana argumentaatiovirheistä...

Hm, eipä sillä etteikö jotain hyödyllistä myös tapahdu. Tiedät kyllä mikä on slippery slope (http://www.nizkor.org/features/fallacies/slippery-slope.html). Tämä ketju ei ole sama asia kuin slippery slope, mutta sensijaan malliesimerkki ilmiöstä thread drift.

Ilmiö toimii muodoltaan kuten slippery slope - aluksi hieman ketjun aiheesta poikkeavat sivujuonet kasvavat ja kasvavat kunnes niillä on hyvin vähän tai ei ollenkaan tekemistä ketjun perusaiheen kanssa. Slippery slope saapuu johtopäätöksiin, joita ei alunperin olisi hyväksytty ollenkaan, ja thread drift saapuu aiheisiin joita ei olisi alunperin hyväksytty ollenkaan ellei ajautuminen olisi tapahtunut vähän kerrassaan.

Musta koko tuo argumentointi virheineen on pelkkää roskaa. Itse hyväksyn loogisen positivismin, jos se pohjautuu luonnontieteelliseen empiriaan. Ja se on siinä. Kaikki nillittäjät argumentoinnista ovat lähinnä neitejä.

Eihän tuolla virhelistalla voi enää sanoa mitään muuta, kuin minun polveni ovat kristillisesti ristissä, mutta sun ei oo? Vai voiko?

Quote from: IDA on 27.04.2010, 00:34:53
Musta koko tuo argumentointi virheineen on pelkkää roskaa. Itse hyväksyn loogisen positivismin, jos se pohjautuu luonnontieteelliseen empiriaan. Ja se on siinä. Kaikki nillittäjät argumentoinnista ovat lähinnä neitejä.

Eihän tuolla virhelistalla voi enää sanoa mitään muuta, kuin minun polveni ovat kristillisesti ristissä, mutta sun ei oo? Vai voiko?

Argumentaatiovirheiden tunteminen auttaa ainakin kahdella tavalla:

• Jos on kunnollisia perusteluja omille väitteille, argumentaatiovirheitä tuntemalla voi välttyä höystämästä omia perusteluja virheillä, joihin vastaväittäjä voisi takertua.
• Jos erilaiset argumentaatiovirheet tuntee hyvin, tunnistaa myös vastaväittäjän syöttämän hölynpölyn, jolloin sen voi nopeasti osoittaa ja ampua alas lennosta.

http://logicien.fr/rhetorique.html?5a047cb9c00d6d9dee9d9f3a4a4b3f50=b8eb656e4a8134438f2c2185ecb7a971

Argumentaatiokeinoja hauskoina pilapiirroksina.
(http://logicien.fr/media/k2/items/cache/233826a67be66a810b23a263230da62e_L.jpg)

Quote from: Ulkopuolinen on 12.01.2011, 14:26:02virheellisen argumentaation esikuvana käytetään uskonnollista lähtökohtaa ja virheettömän argumentaation lähtökohtana ateistista argumentaatiota.

Argumenttivirheen nimi siinä tapauksessa on kalteva pinta. Piilovaikuttamista ei useinkaan ajatella argumenttivirheenä, sillä hitaasti kasvatettava sieto ei synny yksittäisillä virheellisillä väitteillä, vaan jokainen pieni askel hyväksyttynä helpottaa seuraavaa - niinikään pientä - askelta.

Sikäli kun on kysymyksessä numeerisesti mitattava kiistanaihe, kaltevan pinnan askeleet ovat numeerisesti melko pieniä. Tällä tavoin saadaan taivuteltava kohde lopulta hyväksymään vaikkapa 100 000 hengen maahanmuutto, vaikka alunperin kohde olisi hyväksynyt korkeintaan 5000.

Kiistakysymykset joita ei voida numeerisesti kvantisoida ovatkin hieman vaikeampia. Kukaan ei olisi 1950 hyväksynyt, että ateisti olisi automaattisesti älykkäämpi, mutta pienillä askelilla on onnistuttu luomaan ilmapiiri jossa muu kuin ateismi on älyllinen epähygienia. Näin siitäkin huolimatta että pidän itseäni agnostikkona - huomaan joskus jopa agnostismin olevan hieman epähygienisenä ja vanhentuneena pidettävä katsantokanta.

Quote from: Ulkopuolinen on 12.01.2011, 14:26:02
Usein tuollaista tietyn näkemyksen/maailmankuvan/uskomuksen pakko- tai salaa syöttämistä harjoitetaan silloin kun halutaan toteuttaa jotain piiloagendaa näkyvän, legitiimin ja arvostetun agendan kautta. Esimerkkinä voisi olla vaikka se, jos media tai kouluopetus sisältää monikulttuuristamiseen myötämielisesti suhtautuvaa paatosta paljon muttei siihen kriittisesti suhtautuvaa paatosta ollenkaan - ainakaan asiallisesti esitettynä.

Tarkoitat kai tätä:

Overton window (http://en.wikipedia.org/wiki/Overton_window)
"The Overton Window is a means of visualizing which ideas define that range of acceptance by where they fall in it. Proponents of policies outside the window seek to persuade or educate the public so that the window either "moves" or expands to encompass them. Opponents of current policies, or similar ones currently within the window, likewise seek to convince people that these should be considered unacceptable.
Other formulations of the process created after Overton's death add the concept of moving the window, such as deliberately promoting ideas even less acceptable than the previous "outer fringe" ideas, with the intention of making the current fringe ideas acceptable by comparison (This might be a form of the "Door-in-the-face technique" of persuasion.)"

Ja äskeisestä Door-in-the-face (http://en.wikipedia.org/wiki/Door-in-the-face_technique)

Quote from: Kommeli on 12.01.2011, 15:26:40Ja äskeisestä Door-in-the-face (http://en.wikipedia.org/wiki/Door-in-the-face_technique)

Sekä door-in-the-face että kalteva pinta ovat tavoitteen saavuttamisen peilikuva. Jos tavoite on hyväksyttää kohteella vaikka 20 000 hengen vuotuinen humanitaarinen siirtolaisuus, tämä voidaan saavuttaa kahdella tapaa:

1. Yritetään korottaa vallitseva 3000 hengen taso vaikka 4500. Kun tähän tasoon on totuttu, voidaan seuraavaksi yrittää korotusta 6000. Näin jatketaan, kunnes lopulta ollaan tavoitteessa.

2. Vaaditaan ensin vaikka 100 000 hengen vuosittaista maahanpääsyä. Kun tähän ei suostuta, anellaan sitten vaikka 10 000 hengen kiintiötä. Kun tähän on totuttu, voidaan tekniikka toistaa.

Tekniikat eivät suinkaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi voidaan edellämainittua esimerkkiä 2 ajaa siten, että 10 000 jälkeen ajetaan varovasti vaikka 1000 hengen vuotuisia korotuksia. Itse asiassa, näin onkin yleensä asianlaita: Jyrki Katainen puhui 1,8 miljoonan maahanmuuttajan tarpeesta saadakseen kymmenien tuhansien muuttajien asian tuntumaan pikkuasialta. Se, mitä Thorsin aikana PK-joukkue on yrittänyt ja yrittää on saada nykytilanne tuntumaan normaalitilalta.

Määrittelemisen sälyttäminen.

Joskus se voi olla argumentaatiovirhe, joskus ei. Usein se ainakin on retorinen ja halpahintainen kikka, jolla pyritään pääsemään vastapuolen verbaalisesta niskalenkistä ulos. Määrittelemisen sälyttäminen on siis sitä, että vaaditaan vastapuolta määrittelemään jokin asia, tavallisesti sellainen, joka on suunnattoman vaikea ja jopa mahdoton määriteltävä ja kun vastapuoli ei sitä voi tehdä - ainakaan ilman suuria ja aikaavieviä ponnisteluja - katsotaan että keskustelun tukahtuminen ja vastapuolen hämmentyminen, hiljaisuus tai pohtimaan jääminen on osoitus siitä, että tämä on hävinnyt keskustelun. 

Tietysti asioiden määrittely on usein tärkeää ja välttämätöntä, mutta tuota vaatimusta voidaan käyttää myös "hätäkakkana" väärin kun ollaan alakynnessä eikä muuta keksitä, halutaan lisäaikaa omille aatoksille tai pyritään saamaan vastapuoli sanattomaksi väittelyä seuraavan yleisön edessä.

Määrittelemisen sälyttäminen voi olla argumentaatiovirhe silloin, kun

- vaatimus kohdistuu keskustelun kannalta epäolennaiseen käsitteeseen

- vaatimuksen tarkoituksena on vain voittaa lisäaikaa

- vaatimuksen tarkoituksena on nolata vastaväittäjä muiden edessä

- vaatimuksen kohteelle ei ole tai voikaan olla selvää määritelmää tai jos sellaisesta ei voi olla mahdollisuuksia saada edes orastavaa yksimielisyyttä

- vaatimuksen kohde on ollut ihmiskunnan kiistanaihe jo kymmeniä, satoja tai tuhansia vuosia

Kuten sanoin, toisinaan määrittelyn sälyttäminen on asiallista ja vilpitöntä, toisinaan se ei sitä ole. Nyt jos siis minua vaaditaan määrittelemään, milloin kyseessä on asiallinen määrittelemisen sälyttäminen ja milloin väärä määrittelemisen sälyttäminen, olen keksinyt joko paradoksin tai ikiliikkujan väittäessäni, että tuolloin kyseessä on väärä määrittelemisen sälyttäminen.  ;D

Quote from: Aldaron on 25.04.2010, 23:51:02

Elementary, my dear Watson: siksi tietenkin, että tuolla tavalla laadittu asevelvollisuuslaki suosi aatelia talonpoikaiston kustannuksella. Tuota lakia laadittaessa aatelin vaikutusvalta oli Ruotsissa huipussaan, joten aateli kykeni ajamaan läpi lain joka asetti koko kuorman talonpoikaissäädyn kannettavaksi.

Eihän aateli mitenkään ollut vapautettu sotimisesta. Perinteisesti aatelisten toisen pojan ammatti oli olla sotilas. Ajatus että jotenkin säännöt olisi luotu sellaisiksi Suomea sortamaan on anakronistinen. Ei silloin ajateltu, että on erikseen Suomi ja Ruotsi, eikä Ruotsin yläluokka kokenut mitään erityistä kaveruustunnetta nyky-Ruotsin alueella asuvia talonpoikia kohtaan.

Huom. ketjun otsikko.

Quote from: Ulkopuolinen on 12.01.2011, 14:26:02

Juuri tässä ketjussa ajankohtaisempi esimerkki samasta piiloagendojen kautta "salaa" tiettyä maailmankuvaa ujuttavasta ja vastaanottajaa tarkoitushakuisella ja yksipuolisella tavalla manipuloivasta vaikuttamisesta voisi olla vaikka sellainen että jos joku esittelee - hyvin ja ansiokkaasti, myönnetään - argumentaatiovirheitä niin esimerkittäminen valitaan niin, että virheellisen argumentaation esikuvana käytetään uskonnollista lähtökohtaa ja virheettömän argumentaation lähtökohtana ateistista argumentaatiota.

Noissa esimerkeissähän sinänsä voi olla sisäänrakennettuina mitä vain olkinukesta eteenpäin mutta en halua kysyä niistä. Sen sijaan haluaisin tiedustella että onko tuollaisella toistoon, piiloagendoihin ja yksipuoliseen, kärjistävään esimerkittämiseen liittyvällä, huomion muualle suuntaamisen kautta "piilotetulle" kikkailulle jokin oma nimensä vai menisikö se johonkin edellä luetelluista kategorioista?

Jos tuollaista keinoa käyttää argumentointiin esimerkiksi väittelyssä, se saattaa olla argumentointivirhe. Muuten se on piilovaikuttamista.

Mielenkiintoinen ketju, mutta tarkkaan ottaen argumentointivirheitä ei ole olemassakaan. Vain formaaleissa kielissä, kuten matematiikassa ja logiikassa voi olla virheitä. Argumentointi ei ole loogista todistamista, vaan väitteitä, niiden erilaisia perusteluita (tieto, auktoriteetit, arvot jne.) ja retorisia strategioita, taktiikoita ja tekniikoita. Argumentointi on taitoa vakuuttaa keskustelussa. On hyviä ja huonoja argumentteja; niiden arvo määräytyy sen perusteella, toimivatko ne vai eivät. Suosittelen enemmän kiinnostuneille esim. Aristoteleen "Retoriikkaa" ja Chaïm Perelmanin "Retoriikan valtakuntaa".

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 19:39:35

Mielenkiintoinen ketju, mutta tarkkaan ottaen argumentointivirheitä ei ole olemassakaan.

Niinkö? Sanopa tuo Wikipedian kirjoittajille: http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 19:39:35
Mielenkiintoinen ketju, mutta tarkkaan ottaen argumentointivirheitä ei ole olemassakaan.

Tässä tulee suomenkielen sanavarasto vastaan. Argumentointivirhettä vastaava englanninkielen sana on "fallacy", joka voi tarkoittaa väärää käsitystä, harhaluuloa, virhepäätelmää tai virheellisyyttä, mutta myös petollisuutta, pettävyyttä tai epäluotettavuutta.

Kyse on siis päättelystä, joka ei todista sitä mitä puhuja tai kuuntelija ehkä olettaa sen todistavan. Tässä mielessä ollaan epäformaalin logiikan eikä retoriikan maastossa.

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 19:39:35

Argumentointi ei ole loogista todistamista, vaan väitteitä, niiden erilaisia perusteluita (tieto, auktoriteetit, arvot jne.) ja retorisia strategioita, taktiikoita ja tekniikoita.

Argumentointi koostuu argumenteista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentti

Quote from: Nikolas Ojala on 21.06.2011, 19:01:48

Quote from: Ulkopuolinen on 12.01.2011, 14:26:02
...jos joku esittelee - hyvin ja ansiokkaasti, myönnetään - argumentaatiovirheitä niin esimerkittäminen valitaan niin, että virheellisen argumentaation esikuvana käytetään uskonnollista lähtökohtaa ja virheettömän argumentaation lähtökohtana ateistista argumentaatiota.

Noissa esimerkeissähän sinänsä voi olla sisäänrakennettuina mitä vain olkinukesta eteenpäin mutta en halua kysyä niistä. Sen sijaan haluaisin tiedustella että onko tuollaisella toistoon, piiloagendoihin ja yksipuoliseen, kärjistävään esimerkittämiseen liittyvällä, huomion muualle suuntaamisen kautta "piilotetulle" kikkailulle jokin oma nimensä vai menisikö se johonkin edellä luetelluista kategorioista?

Jos tuollaista keinoa käyttää argumentointiin esimerkiksi väittelyssä, se saattaa olla argumentointivirhe. Muuten se on piilovaikuttamista.

Uskonnollinen ja ateistinen argumentointi ovat yhtäläisiä. Kysymys on siitä mihin uskoo.

Quote from: Nikolas Ojala on 21.06.2011, 23:19:02
Niinkö? Sanopa tuo Wikipedian kirjoittajille: http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Argumentointivirheiden sijaan olisi parempi puhua hyvästä ja huonosta argumentoinnista. Argumentoinnissa ja väittelyssä yleensäkään ei lasketa virheitä, vaan arvioidaan sitä, saako väittelijä vastapuolen hyväksymään jonkun asian, jota hän ajaa vaiko ei. Huono argumentaatio ei ole virheellistä siten, että se estäisi tavoitteeseen pääsemisen. Vastustajan mielipide voidaan muuttaa vaikka koko argumentointi koostuisi huonoista ja epäloogista perusteluista.

Quote from: ike60 on 21.06.2011, 23:28:12
Kyse on siis päättelystä, joka ei todista sitä mitä puhuja tai kuuntelija ehkä olettaa sen todistavan. Tässä mielessä ollaan epäformaalin logiikan eikä retoriikan maastossa.

Tässä ollaan varmaan nyt tekemisissä eri tieteenalojen käyttämien määrittelyiden kanssa.

Kielen- ja retoriikantutkimuksessa argumentointi on epäformaalia logiikkaa, retoriikkaa ja suostuttelevaa kielenkäyttöä inhimillisissä vuorovaikutustilanteissa, joissa eivät päde formaalin logiikan säännöt.
Esimerkiksi jonkin idean mekaaninen toisto on usein paljon tehokkaampi tie asian läpiviemiseksi kuin vetoaminen järkiperusteisiin.

Matematiikassa, logiikassa ja tekoälytutkimuksessa argumentilla on täsmällinen määrittely, mutta sillä ei ole paljon käyttöä silloin kun puhutaan arkielämän vaikuttamistilanteista, esim. politiikassa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Argumentation_theory
http://en.wikipedia.org/wiki/Chaim_Perelman

Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 15:06:55

Quote from: ike60 on 21.06.2011, 23:28:12
Kyse on siis päättelystä, joka ei todista sitä mitä puhuja tai kuuntelija ehkä olettaa sen todistavan. Tässä mielessä ollaan epäformaalin logiikan eikä retoriikan maastossa.

Tässä ollaan varmaan nyt tekemisissä eri tieteenalojen käyttämien määrittelyiden kanssa.

Kielen- ja retoriikantutkimuksessa argumentointi on epäformaalia logiikkaa, retoriikkaa ja suostuttelevaa kielenkäyttöä inhimillisissä vuorovaikutustilanteissa, joissa eivät päde formaalin logiikan säännöt.
Esimerkiksi jonkin idean mekaaninen toisto on usein paljon tehokkaampi tie asian läpiviemiseksi kuin vetoaminen järkiperusteisiin.

Matematiikassa, logiikassa ja tekoälytutkimuksessa argumentilla on täsmällinen määrittely, mutta sillä ei ole paljon käyttöä silloin kun puhutaan arkielämän vaikuttamistilanteista, esim. politiikassa.

Joo, parempi puhua loogisista virheistä argumentaatiossa. Argumentoijan kannalta loogisen virheen tekeminen ei ole virhe, jos sillä saa vastapuolen (tai kuuntelijat) vakuuttuneiksi oman näkökantansa oikeutuksesta. Tuossa mielessä ainoa argumentaatiovirhe on sellainen, joka vakuuttaa yleisön siitä, että vastapuoli onkin oikeassa.

Quote from: ike60 on 22.06.2011, 15:20:17
Joo, parempi puhua loogisista virheistä argumentaatiossa. Argumentoijan kannalta loogisen virheen tekeminen ei ole virhe, jos sillä saa vastapuolen (tai kuuntelijat) vakuuttuneiksi oman näkökantansa oikeutuksesta. Tuossa mielessä ainoa argumentaatiovirhe on sellainen, joka vakuuttaa yleisön siitä, että vastapuoli onkin oikeassa.

Juuri näin itsekin ajattelin. Loogisia virheitä tietenkin on ja etenkin formaaleissa kielissä niillä on tietysti merkitystä. Sinänsä olisi kyllä hienoa joskus nähdä poliittinen väittelijä, joka kykenisi osoittamaan vastapuolen argumentoinnista myös niitä loogisia virheitä.

Kaltevaan pintaan vetoaminen virheellisesti on yksi ärsyttävä asia, joka eräässä viime aikoina kiehuvassa ketjussa on noussut pinnalle. Siis se, että "jos sallimme asian a, vaaditaan seuraavaksi asioita b:stä ö:hön" ja tällaisen argumentaation pitäminen automaattisesti virheellisenä.

Toki se useimmiten onkin, mutta kun puhutaan politiikasta, on voimassa eri lainalaisuudet. Yleensä ja ihan tunnustetusti kaikki tapahtuu hiljalleen, askel kerrallaan hivuttaen, koska ei ole poliittisesti mahdollista saada kaikkea läpi yhdellä kertaa. Jos tietystä asiaryhmästä puhuttaessa vaaditaan a:ta ja vaatijan poliittisena tavoitteena on lopulta ö, ei enää voi puhua kaltevan pinnan virheestä, jos vastustaja vetoaa tavoitteeseen ö silloin, kun vastustaa tavoitetta a.

Tarkoitan tällä siis sanoa, että kalteva pinta ei ole virhe silloin, kun se kuvaa todellisuutta. Lainsäädännön kehityksessä poliittisen päätöksenteon keinoin esim. verkkosensuurin osalta kalteva pinta on yleisesti toteutunut/toteutuva kehityskulku ja esim. homoliittoasiassa (johtaa moniavioisuuteen tmv.) sen voi hyvin katsoa olevan totta tietyiltä osin, siis Vihreitä vastustaessa (ei kuitenkaan yleisesti).

Vai mitä mieltä olette, onko kalteva pinta virhe silloinkin, kun se on totta?

Laiskana siteeraan itseäni

Quote from: Punaniska on 25.03.2013, 18:45:25

Quote from: Nostalgia on 25.03.2013, 18:21:05
Argumentum ad traditionem (Näin on koska perinteet) ja Kaltevan pinnan argumentti (Seuraavaksi varmaan moniavioisuus)  :facepalm:

Itse asiassa kyse on tulevaisuudesta. Ei tulevaisuus ole mikään v###n argumentaatiovirhe, vaan tulevaisuus. Ei kukaan voi varmuudella, mitä tapahtuu, koska mahdollisten tulevaisuuksien määrä on ääretön.

Tulevaisuutta voidaan yrittää ennustaa kaltevalla pinnalla, eikä se ole yhtään enempää pielessä kuin mikään muukaan ennuste. Virhe tapahtuu vain siinä vaiheessa, jos joku väittää kaltevaan pintaan perustuvan skenaarion olevan fakta.

Ajatellaan toista väitettä ja asiaa toisin päin:
Homoavioliittojen laillistamisesta ei seuraa aikaa myöten uusia avioliittosäännösten muutoksia, kuten moniavioisuuden salliminen.
Ei kerta kaikkiaan voi seurata, koska se olisi kaltevan pinnan argumentaatiovirhe.

Kuullostaa mielestäni epäuskottavalta.

Quote from: Punaniska on 26.03.2013, 09:33:42
Yleensä ottaen. Argumenttivirhe näyttäisi olevan enemmänkin väittelykikka. Argumenttikortti on sukua muille keskustelun voittamiseksi käytetyille korteille. Joten sen arvo on nolla. Koska tulevaisuudesta puhuttaessa on täysin epäolennaista lätkiä em. korttia pöytään. Tulevaisuus itsessään ei piittaa pätkääkään argumenttivirheistä. Se tapahtuu.

Kaltevan Pinnan toimivuuteen saattaisi vaikuttaa todellisten tapahtumien kulku. Se tuntuu puoltavan aina viime kertaista voittoa, ja siksi sitä ei voi lyödä perustellusti.

Esimerkiksi halutaan saavuttaa X. Sitä ei kukaan kuitenkaan hyväksy suoraan. Valitaan siis nykyisen N ja halutun X väliltä Y, joka voidaan saavuttaa tavalla tai toisella. Silloin jatkokeskustelussa voidaan kaikki X vastustavat argumentit lyödä väittämällä niiden tulleen kumotuksi jo matkalla Y:hyn, ja kaikki siirtymä siihen suuntaan on taas taantumusta. Sitä vastoin samoja puoltavia argumentteja joita käytettiin matkalla Y:hyn, voidaan uudelleen käyttää, koska ne ovat jo kertaalleen hyväksyttyjä - ja harvemmin loppuunkuluneita: aina mahtuu lisää "tasa-arvoa". Eli lyhyemmin sanottuna argumentit eivät määritä päämäärää vaan suunnan, ja siksi Kaltevaa Pintaa tukee syntynyttä liike-energiaa.

Tosin keskustelun käyminen keskiaikaisten argumentaatiovirheiden nimissä on typerää ja mennyttä aikaa. Keskustelu kehittyy. Nykyään ei pyritä tekemään edes kirjoista ristiriidattomia loogisesti täydellisiä opuksia. Nykyään jokainen on oma auktoriteettinsa, tiedemiehensä ja maailman ymmärtäjä. Argumenteilla ei voiteta väittelyjä vaan LOLSseilla. Paskapuhetta, mutta uskon. lause vie pohjan muodolliselta argumentaatiolta. Tarkkaan suunniteltuihin ja rakennettuihin poliittisiin argumentaatiomalleihin on viety vaikeasti havaittavia virheellisiä tarkoitusperiä sekaan, ja sen ovat ihmiset tajunneet. He eivät enää usko niihin. He tietävät, että täydelliseltä kuulostavalla argumentoinnillakin pystytään valehtelemaan. Siksi niiden aika on ohi. Koomikkojen aika on tulossa. Beppe Grillo ja Jon Gnarr ovat aikamme keskustelun mestareita.

Tosin jo Cicero kirjoitti huumoripuhujista Puhujasta teoksessaan. Ei siinä mitään uutta.

Quote from: sivullinen. on 28.03.2013, 13:58:29

Tarkkaan suunniteltuihin ja rakennettuihin poliittisiin argumentaatiomalleihin on viety vaikeasti havaittavia virheellisiä tarkoitusperiä sekaan, ja sen ovat ihmiset tajunneet. He eivät enää usko niihin. He tietävät, että täydelliseltä kuulostavalla argumentoinnillakin pystytään valehtelemaan. Siksi niiden aika on ohi. Koomikkojen aika on tulossa. Beppe Grillo ja Jon Gnarr ovat aikamme keskustelun mestareita.

Paradoksaalisesti hyvän argumentaation kulta-aika saattaa olla vasta tulossa ja sen mahdollistaa Internet. Tosin, tietääkseni tarvittavaa hyvää argumentaatiota tukevaa foorumisoftaa ei vielä ole olemassa, mutta mielestäni on vain ajan kysymys, milloin joku saa päähänsä luoda sellaisen.

Quote from: Nikolas Ojala on 28.03.2013, 22:17:55
Tosin, tietääkseni tarvittavaa hyvää argumentaatiota tukevaa foorumisoftaa ei vielä ole olemassa, mutta mielestäni on vain ajan kysymys, milloin joku saa päähänsä luoda sellaisen.

Suosittelen lukemaan Summa Theologican (http://fi.wikipedia.org/wiki/Summa_Theologica). Keskiajan logiikan loistotuotteen. Siinä on argumentaatio niin kunnossa kuin olla voi. Tosin kirjoitus on niin puuduttavaa "skolastiikkaa", ettei sitä kukaan jaksa lukea. Ihmiskielen hienous on sanoilla leikittely, jonka logiikka kehittyy jatkuvasti keskustelun kulkiessa. Sitä ei voi mikään foorumisofta käsittää. Internet vie kehitystä kohti yksinkertaisempaa: viimeistelty maalaus korvautuu hauskojen kuvien ketjulla ja pitkällisen prosessin läpikäyvä toimitettu lehti korvautuu sitä mitä sylki suuhun tuo tyylisellä blogikirjoituksella. Keinotekoinen ja rakenteinen korvautuu siis luonnollisella ja muodottomalla - vakavamielisyys hauskuutuksella.

QuoteAnekdootti

Vahvistamaton tarina, joka kerrotaan tositapahtumana. Jos tarinan todenperäisyyttä ei pystytä tarkistamaan, tarina on täysin arvoton argumentti. Vaikka kertomus olisi totta, se ei yksittäistapauksena välttämättä merkitse yhtään mitään.

"Serkkuni kummin kaima pääsi irti huumeista tultuaan uskoon." (Minähän en voi tarkistaa, pitääkö tämä paikkansa. Ei minulla ole aikaa ottaa selvää sinun serkkusi kummin kaiman elämäntapahtumista.)

"Joku LSD:n käyttäjä joskus jossain luuli itseään appelsiiniksi ja ryhtyi kuorimaan omaa ihoaan hedelmäveitsellä." (Ehkä joku maailman miljoonista LSD:n käyttäjistä on joskus teoriassa voinutkin tehdä noin, mutta sillä ei ole mitään merkitystä LSD:n yleisen vaarallisuuden arvioinnin kannalta. Ollessani armeijassa jouduin kuuntelemaan huumevalistusluentoa, jonka pitäjä kertoi juuri tuon appelsiinilegendan täytenä totena. Kyseessä on kuitenkin samanlainen urbaani legenda kuin "tervetuloa AIDS-klubiin".)

Jostain syystä yleensä nimenomaan huumevalistajat ja uskovaiset (erityisesti uskovaiset huumevalistajat ;-) käyttävät anekdootteja keskeisenä osana argumentaatiotaan. Tämä on erittäin valitettavaa todellisen huumevalistuksen kannalta. Etenkään nuoret eivät enää usko huumevalistajia, koska poliisit ja muut huumevalistajat ovat niin usein jääneet kiinni vahvistamattomien anekdoottien kertomisesta täytenä totena. Kannattaisi keskittyä faktaan eikä huhujen tai legendojen levittämiseen.

Kuinka ironista, että anekdoottiargumentaatiovirheen kuvauksessa tukeudutaan anekdootteihin....

QuoteYKSIKÄÄN TODELLINEN SKOTTI (http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksik%C3%A4%C3%A4n_todellinen_skotti)

Yksikään todellinen skotti on argumentaatiovirhe, joka on sukua käänteiselle kehäpäätelmälle sekä virheelliselle premissille. Tässä argumentaatiossa käsitteen alaan kuuluvaa joukkoa rajataan todellinen-määritteellä (tms.) mielivaltaisella tavalla. Toisin sanoen luodaan ad hoc "todellisen X:n" normi. Nykyisessä muodossaan sen kehitti englantilainen filosofi Antony Flew. Esimerkki:
– Yksikään skotti ei laita sokeria aamupuuroonsa.
– Ai ei vai? Minun edinburghilainen enoni Angus laittaa.
– Sinun Angus-enosi ei sitten ole todellinen skotti

Tähän törmää välillä täällä.

Quote from: sivullinen. on 12.04.2013, 20:49:44

Suosittelen lukemaan Summa Theologican (http://fi.wikipedia.org/wiki/Summa_Theologica). ... Tosin kirjoitus on niin puuduttavaa "skolastiikkaa", ettei sitä kukaan jaksa lukea.

Lukisinko vai enkö lukisi?