Lueskelin www.mol.fi -sivuja ja tuollaisia työpaikkoja oli tarjolla tällä kertaa.
Oman uskonnon tuntiopettaja -buddha, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 13.04.2010, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Oman uskonnon tuntiopettaja - islam, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 09.04.2010, osapäivätyö, Vahvistetaan myöhemmin elo-syyskuussa, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen ja uskonnon opettaja-somali,islam, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 12.04.2010, kokopäivätyö, kokopäiväinen, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen opettaja - dari, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 07.04.2010, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen opettaja - viro, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 13.04.2010, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kkOman äidinkielen opettaja -kurdi, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 07.04.2010, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen opettaja -thai, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 07.04.2010, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen sivutoiminen tuntiopettaja-turkki, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 12.04.2010, osapäivätyö, n. 6 tuntia viikossa, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen tuntiopettaja - italia, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 07.04.2010, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen tuntiopettaja - somali, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 09.04.2010, osapäivätyö, Täsmentyy elo-syyskuussa, Kesto: 6 - 12 kk
Oman äidinkielen tuntiopettaja, islanti, Helsingin kaupunki, Helsinki, Haku päättyy: 09.04.2010, osapäivätyö, Vahvistetaan myöhemmin elo-syyskuussa, Kesto: 6 - 12 kk
Espoon kaupungilla myös 16 paikkaa avoinna Maahanmuuttajien äidinkielen opettajan tehtäviin. (Monster.fi 21.04)
mm.
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETTAJA (SOMALI)
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETTAJA (ARABIA)
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETTAJA (HINDI)
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETTAJA (KHMER)
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELEN OPETTAJA (MAKEDONIA)
Eihän noiden palkkaus ole keneltäkään pois. Sitä paitsi oman äidinkielen opetaminen ehkäisee tulevaa syrjäytymistä ja auttaa kotoutumisessa ja ....
Jos suomalainen muuttaa minne tahansa ulkomaille ja tekee mukulan, saako hän valtion taholta ilmaisen kieliopetuksen vanhempiensa kielessä (joka voi vielä estää ns. kotoutumista tai vähintään hidastaa uuden kielen oppimista)? Ei.
Näin me muutamme suomalaisen kulttuurin paremmaksi.
Mitä vähemmän suomalaisia ja suomenkielisiä - sen parempi kulttuuri. Rikas, ihana ja toimiva.
Quote from: perdido on 21.04.2010, 12:12:33
Jos suomalainen muuttaa minne tahansa ulkomaille ja tekee mukulan, saako hän valtion taholta ilmaisen kieliopetuksen vanhempiensa kielessä (joka voi vielä estää ns. kotoutumista tai vähintään hidastaa uuden kielen oppimista)?
Mihin perustuu se, että yhden kielen oppiminen heikentää toisen kielen oppimista? Omasta kokemuksestani sanoisin, että asia on pikemminkin päinvastoin.
Quote from: Aapo on 21.04.2010, 12:18:23
Mihin perustuu se, että yhden kielen oppiminen heikentää toisen kielen oppimista? Omasta kokemuksestani sanoisin, että asia on pikemminkin päinvastoin.
Niin, ei tietty mitenkään automaattisesti. Viittaan vain esim. siihen, että Suomessa on ilmennyt tapauksia, joissa jopa täällä syntyneet mamutaustaiset lapset eivät kouluun mennessä osaa tarpeeksi hyvin kieltä. Joka johtunee siitä, että kodin piirissä on rohkaistu siihen "oman" kielen säilyttämiseen.
Ja ajattelen myös, että on tietyt rajat siinä, kuinka paljon esim. lapsi pystyy oppimaan samalla kertaa.
Onhan se hyvä että omaa kieltä opetetaan sillä se mahdollistaa kotiuttamisen jonain päivänä. Jos maahanmuuttajanuoret osaavat vain suomea niin he eivät voi mennä kotimaataan rakentamaan jota me kaikki kovasti toivomme.
Voisi kyllä kuvitella että erilaisten kielten osaaminen nostaisi myös yleistä kokonaiskäsitystä kielistä ja sitä kautta voisi jopa tehostaa useamman kielen hallintaa. Itse esim opiskellessa jotenkin koen näin, kun alkaa hahmottaa erilaisten kielten erilaisia rakenteita ja ymmärtää mistä ne voivat ponnistaa.
Mutta mutta. Muistan jostain historian hämäristä sellaisen tutkimustuloksen että monikielisten perheiden lapset eivät olleet kovin hyviä MISSÄÄN kielessä. Siis jos sitä vertailtiin yksikielisten kielten hallintaan. Tästä minulla on vain hämäriä mielikuvia jostain 80-luvulta tai 90-luvun alkuvuosilta, eikä mitään lähdeviiteitä tähän ole. Muistan vain että kyse oli juurikin suomalaisen ja ulkomaalaisen puolisioiden lapsista ja joissa perheissä käytetään useampaa kieltä joko asuinmaasta ja/tai vanhempien kielitaidoista johtuen. Tutkimusmetodi oli kai koulumaiset testit kielten käytöstä, ja niiden tulosten analysointi esim kielen rakenteiden hallinnan osalta.
Olen itsekin tätä läheltä nähnyt parissa kansainvälisessä perheessä, mutta en ole voinut tehdä tietenkään mitään analyysiä siitä että kuinka hyvä kielen osaaminen lapsilla on. Lisäksi tuosta ei syntyisi otosta, joten lasten yksilökohtaiset erot ovat tietysti määräävät. Olen myös ollut huomaavinani että lapset kuitenkin jotenkin kokevat yhden kielen siksi omaksi jutukseen, mutta tämä kieli toisaalta on saattanut vaihtua lapsen mielialojen tai kypsyysasteen mukaan.