Suomi ei osaa houkutella ulkomaisia osaajia
29.3.2010 6:41
A A
Helsingin Sanomat
Suomella ei ole mekanismia, jolla koulutettuja ihmisiä houkuteltaisiin maahan. Papereissa on ajatuksia työntekijöiden maahanmuuton edistämiseen, mutta ideoille ei ole rahoitusta.
Esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen on budjetissa noin 1,5 miljoonaa euroa. Se on hyvin pieni raha, myöntää apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala valtiovarainministeriöstä. Samaa sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston projektipäällikkö Tapani Kojonsaari: "Työperäiseen maahanmuuttoon on vain projektirahaa, jolla ei isoja asioita tehdä."
Kojonsaaren mukaan työvoiman houkuttelu ei kuitenkaan ole ajankohtaista.
"Vetovoimastrategian suunnittelussa ei olla kampanjavaiheessa. Ensin pitää katsoa, mitkä alat kaipaavat tulijoita ja mihin ei tarvita työvoimaa."
Suomalaisen pörssiyhtiön Technopoliksen toimitusjohtaja, yhdysvaltalainen Keith Silverang vertaa tilannetta kotimaahansa: "Yhdysvalloissa on sellaisia punaniskoja, ettei niitä voi edes kuvitella Suomeen. Mutta siellä on myös sellainen kilpailu, että johtajat haluavat tiimeihinsä parhaat aivot."
Työttömillä professoreilla Silverang ei halua Suomea täyttää. Siksi hän ei ehdota, että ulkomailta pitäisi aktiivisesti houkutella vain korkeakoulutetuinta eliittiä.
Sen sijaan tarvitaan osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia ja ymmärtävät, mitä ihmiset maailmalla haluavat ja tarvitsevat.
"Suomen ongelma on, että väki vanhenee, mutta ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, jolla tekijöitä haettaisiin maahan ja joka saisi ihmiset jäämään", Silverang huomauttaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+ei+osaa+houkutella+ulkomaisia+osaajia/1135255025299
Meillähän on yleensä aikas paskat palkat esim. tekniikan osaajille, toisaalta verotus on huippukireää. Ilman itiksen tuoksuvan värikkäitä rikastajia meillä ei varmaan olisi edes tuota kelpo Keithiäkään Fingerpolia johtamassa :(
Palavat lähiöt eivät ainakaan lisää houkuttelevuutta, joten joitain helppojakin ratkaisuja asiaan maahanmuuttopolitikalla olisi tarjolla.
QuoteKeith Silverang haastaa Suomen riskinottoon maahanmuutossa
Osaajat on hankittava Suomeen
Suomesta puuttuu kunnolla laadittu maahanmuuttopolitiikka.
Katja Kuokkanen
HELSINGIN SANOMAT
Toimitusjohtaja Keith Silverangin mielestä kansainvälisten ammattilaisten saaminen Suomeen on tärkeämpää kuin se, miten saadaan minimoitua maahanmuuttajaongelma.
Työttömillä professoreilla pörssiyhtiö Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang ei halua Suomea täyttää.
Siksi hän ei ehdota, että ulkomailta pitäisi aktiivisesti houkutella vain korkeakoulutetuinta eliittiä.
Sen sijaan tarvitaan osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia ja ymmärtävät, mitä ihmiset maailmalla haluavat ja tarvitsevat.
"Suomen ongelma on, että väki vanhenee, mutta ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, jolla tekijöitä haettaisiin maahan ja joka saisi ihmiset jäämään", Silverang huomauttaa.
Hän itse on harvinaisuus: yhdysvaltalainen ekonomi, joka on kivunnut yhdeksi Suomen ainoista ulkomaalaistaustaisista pörssiyhtiöiden vetäjistä.
Tulevaisuuden kannalta mikään muu ei Silverangista ole yhtä tärkeää kuin johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen työvoiman houkutteluun.
"Kutsutaan sitä tarvittaessa ihmisten hakupolitiikaksi, jos maahanmuutto-sana on negatiivisesti leimautunut. Pitää ottaa riski ja tehdä uutta, koska vanhaa korjaamalla saadaan vain kompromissien jatkuva kehä."
Silverang ehdottaa kampanjaa Intian ja Kiinan kaltaisten kohtuullisen kehittyneiden mutta liian väkirikkaiden maiden kansalaisille.
"Suomeen tarvitaan tietty porukka, jonka tehtävä on houkutella opiskelijoita ja saada heidät jäämään. Pitää kysyä, millaista osaamista tarvitaan ja miten se saadaan Suomeen. Ja pitää olla numeeriset tavoitteet."
Nyt on tekojen aika, vihjaa myös suomalaisten yritysten kansainvälisyysverkoston Finpron viestintä- ja markkinointijohtaja Outi Torniainen.
"Työperäisten maahanmuuttajien houkuttelu on yritysten varassa. Työkomennus on tyypillisesti kolme vuotta, mutta se ei ole pysyvää muuttoa eivätkä he jää tänne."
Yritysten on Torniaisen mukaan tarjottava hyviä työtehtäviä, mutta kansallisesti olisi valittava "keihäänkärkialueet".
Sellaisia voivat olla tietoteknologia, konepajateollisuuden hissit, nosturit ja diesel-moottorit sekä ympäristöystävällinen teknologia "Cleantech".
"Työ on suuri, mutta se olisi tuloksellista. Ilman budjettia tällainen jää toteuttamatta. Suomalaiset eivät ole hyviä markkinoimaan tuotteita tai maita", Torniainen toteaa.
Työvoiman houkuttelu ei ole nyt ajankohtaista, vastaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston projektipäällikkö Tapani Kojonsaari.
Hän vetää maahanmuutto-ohjelmien tukiprojektia. Siihen on Euroopan sosiaalirahaston rahaa kaksi miljoonaa euroa vuosille 2008–2013.
"Vetovoimastrategian suunnittelussa ei olla kampanjavaiheessa. Ensin pitää katsoa, mitkä alat kaipaavat tulijoita ja mihin ei tarvita työvoimaa."
Miksi maailman osaajat sitten haluaisivat Suomeen? Kelpaako mörkkien maa vain niille, jotka hakevat hyvää sosiaaliturvaa?
"Suomi on kaunis maa, jossa ei ole liikaa väkeä eikä maa tärise. Korkeasti koulutetut intialaiset tai kiinalaiset hakevat osaamista lännestä. He haluavat hyvää elämänlaatua ja haastavaa työtä, ystäviä ja rakastajia", Silverang sanoo.
Silverang haluaa erottaa pakolaispolitiikan ja työvoiman houkuttelun. Väittely keskittyy hänestä liikaa ulkokuoreen ja liian vähän sisältöön.
"Ei suomalaiseksi tee valkoinen iho tai geeniperimä vaan arvot. Suomalaisilla on terve arvopohja, ja kasvatan mielelläni lapseni täällä. Humanitaarisessa maahanmuutossa velvoitteet pitää hoitaa itkemättä asiasta sen enempää."
"Mutta ei voi ajatella, että kun Suomessa asiat ovat hyvin, voimme kääntyä vain omaan itseemme."
http://www.hs.fi/grafiikka/1135255023665?orientation=vertical
http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Osaajat+on+hankittava+Suomeen/1135255023667
QuotePROFIILI
Savolaiskaste opetti puhumaan suomea
Vieraaseen maahan elämänsä rakentavan on viihdyttävä kulttuurissa kuin kala vedessä.
Niin ajattelee New Jerseystä Yhdysvalloista kotoisin oleva toimitusjohtaja Keith Silverang, 49. Hänen Suomi-tarinansa alkoi tyypillisesti: oli kiva suomalainen nainen, joka opiskeli yhtä aikaa Bostonin yliopistossa.
Mentiin naimisiin, ja Silverangia innosti vuonna 1986 lähteä opiskelemaan kansainvälistä MBA-tutkintoa Helsinkiin.
"Halusin tehdä jotain kansainvälistä ja asua ulkomailla. Hulluksi olisin tullut, jos olisin vain opettanut historiaa, jota olin opiskellut Bostonissa."
Kysyntä oli kova, kun Silverang valmistui vuonna 1988. Suomessa oli kansainvälistymisen aalto, mutta ulkomaalaisia ei juuri ollut.
"Sain töitä heti. Opiskelukavereista melkein kaikki menivät finanssialalle, ja olin ihan outo, kun lähdin teollisuuteen."
Yksi työkaveri pakotti Silverangin opettelemaan sanalistoja. Siitä hän on yhä kiitollinen.
"Olin yhdessä vaiheessa töissä Sorsakoskella, missä ihmiset eivät edes puhuneet suomea vaan savoa. Kieli oli avain sopeutumiseen."
Perhe kasvoi, ja syntyi halu jäädä pysyvästi. Avioliitto kariutui, mutta uusi vaimo löytyi sittemmin. Lapsia on neljä ikähaarukassa 1,5–20 vuotta.
Peruspalvelut toimivat niin hyvin, että Silverang sanoo maksavansa mielellään 40–50 prosenttia veroja.
"Oman 80-vuotiaan isäni Alzheimerin taudin hoito Yhdysvalloissa maksaa 6 000 euroa kuussa. Sen takia perheemme on joutunut luopumaan New Jerseyssä vanhasta kodistamme."
"Olisin mielipiteeni takia amerikkalaisten mielestä täysi sosialisti, vaikka talouspolitiikassa olisin todennäköisesti maltillinen republikaani."
http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Savolaiskaste+opetti+puhumaan+suomea/1135255023653
Yksi ongelma on kehitysmaista suuntautuva monikulttuurisuus: sen aiheuttamat ja joka kuukausi paisuvat kulut pitävät huolen siitä, ettei verotus Suomessa ainakaan helpotu. Lisäksi monikulttuurisuuden myötä menetämme myös yhden harvoista valteistamme, turvallisen ympäristön.
Hirvittävälle ilmastollemme emme voi mitään, mutta voisimme vetovoimatekijänä panostaa turvalliseen, vakaaseen yhteiskuntaan. Se taas vaatii monikulttuurisuuden alasajoa.
Quote from: Nissemand on 29.03.2010, 06:49:59
Suomi ei osaa houkutella ulkomaisia osaajia
Voi hyvät hyssykät sentään; ainoa keino, jolla neroja voidaan houkutella Suomeen, on se, että Suomi perustaa huippututkimuslaitoksia, kuten atomipommilaitoksen, tai avaruussukkulatehtaan. Suomalainen ydinvoimalakin olisi ensialkuun aika hyvä juttu.
USA sai neroja vain siksi, että siellä ei säästelty varoja huippututkimukselta; Los Alamos, Kuuraketti jms.
On todellista typeryyttä vaatia tänne huippututkijoita, jos ei ole lainkaan tarjota heille mitään nerokasta työtä, jota olisi esim oman atomipommin kehittely, tai oma avaruusrakettitutkimus;
Quotevähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi presidentin ilmoitus siitä että Suomi lähettää ihmisen Marsiin vuoteen 2022 mennessä ja tuo hänet turvallisesti takaisin -- eikä sitä tehtäisi siksi, että se on vaikeaa, vaan siksi, että se on vaikeaa!
Voi hellan lettas sentään, mitä vitun harrastelijoita nyt esim Suomeessa ylistetään; Suomen ennätyskorkeus raketilla on peräti 3km, KOLME KILOMETRIÄ!!!
Tuli tässä kuukausi sitten televisiosta, oikein Jari mäkisen ylistyksen kera :facepalm:
Tuollaisilla täysin typerillä lasten leikeilläkö tänne muka pitäisi tulla huippuja!
Paras tilanne saavutettaisiin sillä, ettei Suomen valtiolla olisi mitään varsinaista maahanmuuttajien haalimiseen tähtäävää politiikkaa. Tämä ei tarkoita etteikö valtiolla pitäisi olla maahanmuuttopolitiikkaa, sen tosin pitäisi nykyisen sisäänheittämisen sijaan keskittyä toimimaan portsarina.
Kyllä itse yritysmaailman tarjoamat työmahdollisuudet ovat ainoa oikea järkevä tapa houkutella ammattitaitoisia, koulutettuja ja tuottavia yksilöitä sellaisina määrinä joilla on kysyntää markkinoilla. Ja kuten tiedetään, valtiolla ei tunnu olevan mitään hajua markkinoiden toiminnasta, ja muutenkin sen näkemys tulevaisuudesta perustuu houreisille visioille, joten mieluusti se saisi jättäytyä pois huseeraamasta asioissa joissa se ei saa mitään järkevää aikaiseksi.
Mitä enemmän tänne raahataan huippuosaamatonta väkeä, niin sitä vähemmän tulemme näkemään ns. oikeita huippuosaajia. Kuten ketjussa jo aikaisemmin mainittiin, niin verotuksen korottaminen vähentää todellisten osaajien tuloa.
No miten mä ton jutun luin, niin täkäläisen, Hommalaisesta puhumattkaan, sanomana olisi kirjoituksen viesti tuomittu rasistisena ja ahdistavan nationalistisena.
Ainoa semmonen perustavan luonteinen kysymys, joka jäi vaivaamaan oli maahanmuuton tarpeelliisuuden sinänsä manifestin omainen julistaminen. Oikeasti maahan ei kannattaisi houkutella lisää väkeä, jos väelle ei synny tai väki ei synnytä uutta taloudellista toimeliaisuutta, muutenhan tulokkaat vaan tulevat kilpailemaan jo kovin kilpailluista ja kustistuvista mahdollisuuksista.
Täytyy myös muistaa, että vaikka Suomi hirveästä ilmastostaan, järkyttävistä veroistaan ja säälittävistä palkoistaan huolimatta yhtäkkiä vastoin kaikkea todennäköisyyttä alkaisikin houkuttaa todellisia osaajia, niistä ei liene mitään hyötyä, koska kaikki hyöty tullaan ulosmittaamaan sen osaamattoman maahanmuuttaja-aineksen elättämiseksi. Vaikka siis Suomessa tultaisiin toimeen 1990-luvulla X-määrällä osaajia, pitäisi niitä nyt olla jo 10 kertaa X ja tulevaisuudessa 100 kertaa X ja niin edelleen, sillä maahanmuutosta aiheutuvat miljardikulut paisuvat kaiken aikaa ja tekevät tyhjäksi lopulta niiden työn, jotka tähän maahan vaurautta luovat. Lopulta käy niin, että syövästä tulee isäntäänsä mahtavampi, mutta silloin isäntä kuolee ja siten myös syöpä. ( Syövällä tarkoitan tässä maahanmuutosta aiheutuvia kuluja, en maahanmuuttajia ihmisinä, mikä hipeille tarkennuksena ilmoitettakoon )
QuoteSen sijaan tarvitaan osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia ja ymmärtävät, mitä ihmiset maailmalla haluavat ja tarvitsevat.
Tähänkin toteaisin että käsittääkseni Suomi on väkilukuun suhteutettuna yksi insinööririkkaimmista maista. Eli vieläkö pitää niitäkin tuoda ulkomailta. Meillä on insinöörioppilaitos joka niemen notkossa. Dippainssiksi voi valmistua peräti seitsemässä eri paikassa, mikä on myös väkimäärään (5 miljoonaa) suhteutettuna massiivinen luku. Myöskään kaupallisen alan koulutetuista ei ole suuremmin pulaa. Yrittäjiä varmasti tarvittaisiin siitä olen samaa mieltä.
Hypoteesi. Eräs Suomen vetovoimatekijöistä on ollut yksikulttuurisuus. Se lienee tehonnut turvallisuushakuisiin ihmisiin, joilla on ollut valinnanvaraa asuinmaan suhteen. Monikulttuurin myötä yksikulttuurisuus menetetään.
Toinen ja pääasiallinen vetovoimatekijä on ollut hyysäys. Tosin hyysäyskin loppuu, kun rahat loppuvat.
Quote from: nimetönkeskustelija on 29.03.2010, 20:49:10
QuoteSen sijaan tarvitaan osaavia insinöörejä, myyjiä ja yrittäjiä: ahkeria ihmisiä, jotka tuovat yhteiskuntaan draivia ja ymmärtävät, mitä ihmiset maailmalla haluavat ja tarvitsevat.
Tähänkin toteaisin että käsittääkseni Suomi on väkilukuun suhteutettuna yksi insinööririkkaimmista maista. Eli vieläkö pitää niitäkin tuoda ulkomailta. Meillä on insinöörioppilaitos joka niemen notkossa. Dippainssiksi voi valmistua peräti seitsemässä eri paikassa, mikä on myös väkimäärään (5 miljoonaa) suhteutettuna massiivinen luku. Myöskään kaupallisen alan koulutetuista ei ole suuremmin pulaa. Yrittäjiä varmasti tarvittaisiin siitä olen samaa mieltä.
Kyseisessä lainauksessa puhutaan
osaavista insinööreistä. Tuottavatko joka niemessä ja notkelmassa olevat ammattikorkeat ja teknilliset yliopistot
osaavia insinöörejä ja diplomi-insinöörejä? Onko insinööreillä riittävästi draivia ja yrittäjähenkisyyttä ja kykyä markkinoida ja kaupallistaa osaamisensa?
Nyky-Suomi ei tarvitse ainoatakaan maahantulijaa. Meillä on resursseja saada "omasta väestä" aivan riittävästi tarvittavia huippuosaajia ja eri alojen ammattilaisia. Sitä ei vain haluta.
Sen sijaan Suomeen halutaan, hieman rumasti sanotuna, vain neekerinspermaa; tulijoiden pitää olla "varsinaisia" mamuja, ei mitään jauhonaamaisia kolonialistienpenikoita.
Quote from: Otto Peltokoski on 30.03.2010, 00:03:27
Kyseisessä lainauksessa puhutaan osaavista insinööreistä. Tuottavatko joka niemessä ja notkelmassa olevat ammattikorkeat ja teknilliset yliopistot osaavia insinöörejä ja diplomi-insinöörejä? Onko insinööreillä riittävästi draivia ja yrittäjähenkisyyttä ja kykyä markkinoida ja kaupallistaa osaamisensa?
Väitän että suomalainen insinööri pärjää silti vertailussa muiden maiden vastaaville. Onhan sitä tietysti maailmalla todellisia guruja, mutta heidän saamisensa tähän surkeiden palkkojen ja sään maahan voikin olla temppu.