Erosin Taiteen keskustoimikunnan jäsenyydestä, koska olin sen monikulttuurisuuslinjauksen kanssa perusteellisesti eri mieltä, enkä kokenut pystyväni vaikuttamaan siihen. Olen saanut runsaasti palautetta sekä suomalaisilta että maahanmuuttajilta. Yhteydenotot ovat olleet rohkaisevia.
Olin tietoinen, että moni maahanmuuttaja on turhautunut juuri samaan asiaan: Äänemme ei kuulu. Meistä puhutaan, ja meitä koskevia päätöksiä tehdään, meitä halutaan tai ei haluta, hyväksytään tai ei hyväksytä. Olemme saman pöydän ääressä, mutta meistä puhutaan ikään kuin emme olisi läsnä koko huoneessa.
Leif Jakobsson (HS Mielipide 24. 3.) kirjoitti: "Taiteen keskustoimikunta asetti kokouksessaan 25. 2. monikulttuurisuusjaoston, jonka puheenjohtaja, jäsenet ja muut asiantuntijat valittiin valtion taidetoimikuntien esitysten pohjalta." Jaoston jäseneksi oli esitetty yhdeksää henkilöä, joista kolme oli siirtolaistaiteilijoita ja yksi saamelaistaustainen. He eivät kuitenkaan päätyneet esitykseen – minua lukuun ottamatta. Jos syvempää sukututkimusta suoritetaan, kaikki valitut ovat valtaväestön edustajia.
Se, että varsinaisiin jäseniin ei mahdu kuin yksi maahanmuuttaja, on kannanotto, joka kertoo institutionaalisesta epäluottamuksesta maahanmuuttajia kohtaan. Korostan vielä, ettei minulla ole mitään näitä valittuja jäseniä vastaan. Arvostan heidän työtään monikulttuurisuuden edistämiseksi. En kuitenkaan usko, että he edustavat siirtolaisväestöä. Kymmenet saamani palautteet vahvistavat, etten ole tässä ajatuksessa yksin.
Monikulttuurisuusjaoston kaltaista "positiivista erityiskohtelua" tarvitaan vielä pitkään. Ghettouttamisvertauksen kanssa olen eri mieltä. Monikulttuurisuus on Suomessa vielä alkumetreillä, ja tie näyttää olevan hyvinkin kivinen.
Jos ajatellaan, että erillistä monikulttuurisuustoimintaa ja jaostoja ei tarvita, ja että aihe pitää istuttaa joka toimintaan luonnollisena osana, voidaan kysyä, miksi Suomessa edelleen tarvitaan esimerkiksi ruotsinkielisten omia instituutioita ja naisten asemaa tukevia tasaarvosäädöksiä ja kiintiöitä.
Olisin varmasti tuonut esiin huoleni jaoston kokoonpanon suhteen viimeisessä kokouksessa, ellei keskustelu olisi siirtynyt kysymykseen, pitäisikö monikulttuurisuusjaostolla – jolla ei ole edes rahaa jaettavana tänä vuonna – olla päätösvaltaa. Käsitin, että ryhmän ajatuslinja on sen verran kaukana omastani, etten kuulu mukaan.
Jakobsson mainitsi, että monikulttuurisuus on Yksi TKT:n painopisteistä. Silti ihmettelen, miksi TKT jakaa sirkukselle kolme kertaa enemmän rahaa kuin monikulttuurisuudelle?
Alexis Kouros
ohjaaja, kirjailija, päätoimittaja
Helsinki
Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Maahanmuuttajista+puhutaan+ik%C3%A4%C3%A4n+kuin+emme+olisi+l%C3%A4sn%C3%A4/1135254937941)
Quote from: rähmis on 25.03.2010, 07:33:10
Monikulttuurisuus on Suomessa vielä alkumetreillä, ja tie näyttää olevan hyvinkin kivinen.
Onneksi on alkumetreillä, mm. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassakin se nimittäin alkaa natiivien mielestä olla jo loppumetreillä. Toivottavasti me emme koskaan niitä loppumetrejä täällä Suomessa näekään.
Tien kivisyydessäkin on omat puolensa ja toivonkin niitä kivien tielle pyörittäjiä riittävän myös vastaisuudessa.
Monikulttuurisuus kun ei kuitenkaan ole ihan kaikkien märkä päiväuni.
QuoteSe, että varsinaisiin jäseniin ei mahdu kuin yksi maahanmuuttaja, on kannanotto, joka kertoo institutionaalisesta epäluottamuksesta maahanmuuttajia kohtaan.
Nyt puhun aiheesta mistä tieto"taitoa" ei juurikaan ole, mut Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteen_keskustoimikunta) osaa kertoa seuraavaa:
QuoteTaiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana toimii 2010–2012 filosofian maisteri Leif Jakobsson. Varapuheenjohtaja on johtaja Riitta Seppälä ja pääsihteeri Jarmo Malkavaara. Toimikunnan muut jäsenet ovat kirjailija, toimittaja Umayya Abu-Hanna, keraamikko Antonio Altarriba, arkkitehti Anna Brunow, kuvataiteilija, kriitikko Hannu Castrén, filosofian lisensiaatti Johanna Laakkonen, festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso, kulttuuripäällikkö Vivan Lygdbäck, toiminnanjohtaja Hanna Nurminen, asiamies Pertti Paltila, kirjailija Arto Seppälä, professori Juhani Tuominen, musiikin tohtori Pekka Vapaavuori ja FM Anna Vilkuna.
Tuohon 16 hengen porukkaan 1 maahanmuuttajataustainen, joka on 6.25% porukasta. Kun sitte katellaan Suomen "monikulttuurista" rakennetta, jossa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on alle 6% ni eikös tuossa nyt olla täysin kiintiöissä (joista en pidä yhtään) ja vähän ylikin.
Ja mikäli tämä ei ole sitä oikeata politiikkaa niin mikä on? Se että Aasiasta tulee tänne ihmiset esim. koordinoimaan kehitysapurahojen jakamista? Kyllä on Suomi menossa hyvään suuntaan, tiedän jo mitä tästäkin seuraa. Kohta on kaksi tai kolme (ehkä jopa useampi) maahanmuuttajataustainen ko. ryhmässä, ja pienet anteeksipyynnöt vielä päälle.
[offtopic]
Ps. hitto miten hävetti katsoa "dokumenttia" tästä Venäläislapsen huostaanotosta, ei se toiminta itsessään, vaan se, että miten pokkuroidaan ja niellään kaikenmaailman kuraa joka puolelta tätä palloa. Missä on ihmisten suoraselkäsyys ja kyky seisoa tekemisiensä takana. Ko. perheen voi ihan hyvin kärrätä Venäjälle, koska siellä lasten oikeudet toteutuu paremmin ja pitävät muutenkin Venäjää maana, joka auttaa hädän hetkellä (enempi kuin Suomea siis). puh, saipas tuon offtopicin huuhdottua samalla vaivalla. [/offtopic]
edit: typoja ja linkkiä tuli muokattua
Quote from: Alexis Kouros
Olin tietoinen, että moni maahanmuuttajasuomalainen on turhautunut juuri samaan asiaan: Äänemme ei kuulu. Meistä puhutaan, ja meitä koskevia päätöksiä tehdään, meitä halutaan tai ei haluta, hyväksytään tai ei hyväksytä. Olemme saman pöydän ääressä, mutta meistä puhutaan ikään kuin emme olisi läsnä koko huoneessa.
Tervetuloa hallintoalamaisten joukkoon, Alexis.
QuoteSe, että varsinaisiin jäseniin ei mahdu kuin yksi maahanmuuttaja, on kannanotto, joka kertoo institutionaalisesta epäluottamuksesta maahanmuuttajia kohtaan.
Jäsenkunnassa on yhdelläkin jäsenellä enemmän maahanmuuttajia suhteellisesti kuin maan väestössä yleisesti ottaen. Maahanmuuttajien määrän lisääminen pelkästään ulkomaisen syntyperän perusteella olisi kannanotto, joka kertoisi institutionaalisesta epäluottamuksesta syntyperäisiä suomalaisia kohtaan.
Quote from: Pandalous on 25.03.2010, 08:36:41Tuohon 16 hengen porukkaan 1 maahanmuuttajataustainen, joka on 6.25% porukasta. Kun sitte katellaan Suomen "monikulttuurista" rakennetta, jossa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on alle 6% ni eikös tuossa nyt olla täysin kiintiöissä (joista en pidä yhtään) ja vähän ylikin.
Sitten se olisi ihanan kivasti monikulttuurinen kun luvut olisi päinvastoin. 1 suomalainen 15 maahanmuuttajaa. Vähä niinku siinä tasa-arvovirastossa jossa oli 100% naisedustus ja joka oli ihan tasa-arvoista arvon viraston naisten mielestä.
Quote
Monikulttuurisuusjaoston kaltaista "positiivista erityiskohtelua" tarvitaan vielä pitkään. Ghettouttamisvertauksen kanssa olen eri mieltä. Monikulttuurisuus on Suomessa vielä alkumetreillä, ja tie näyttää olevan hyvinkin kivinen.
Eli rahnaa, rahnaa ja rahnaa. Ja jakamaan mielellään värillinen. Ei missään tapauksessa valkoinen.
Ja ghettouttamistie vaikuttaa hyvin kiviseltä. Sepä hyvä. Vielä parempi olisi jos ghettouttamismistien poikki rakennettaisiin muuri.
QuoteSilti ihmettelen, miksi TKT jakaa sirkukselle kolme kertaa enemmän rahaa kuin monikulttuurisuudelle?
Siksi koska sirkus on taidetta - ja itse asiassa kosmopoliittista.
QuoteEn kuitenkaan usko, että he edustavat siirtolaisväestöä.
ja kouros et al. muka edustaisi? no eivät ainakaan mua. "siirtolaisväestö" on niin heterogeeninen ryhmä että kaikkien edustaminen on täysin mahdoton tehtävä. ja kuka "normaali" ihminen edes vaatii edustusta etnisyyden perusteella? sehän on rasismia.
QuoteMonikulttuurisuusjaoston kaltaista "positiivista erityiskohtelua" tarvitaan vielä pitkään.
erityiskohtelussa ei ole mitään positiivista.
QuoteMonikulttuurisuus on Suomessa vielä alkumetreillä, ja tie näyttää olevan hyvinkin kivinen.
ja syy on tietenkin hirveän rasismin eikä missään nimessä multikultin.
QuoteJos ajatellaan, että erillistä monikulttuurisuustoimintaa ja jaostoja ei tarvita, ja että aihe pitää istuttaa joka toimintaan luonnollisena osana, voidaan kysyä, miksi Suomessa edelleen tarvitaan esimerkiksi ruotsinkielisten omia instituutioita ja naisten asemaa tukevia tasaarvosäädöksiä ja kiintiöitä.
ei niitäkään tarvita. kukaan ei vaan (vielä) uskalla vaatia muutoksia koska siitä seuraisi hirveä älämölö. on merkillepantava että sama porukka ajaa kaikki nuo kiintiöt.
Quote from: Roope on 25.03.2010, 08:44:19
Quote from: Alexis Kouros
Olin tietoinen, että moni maahanmuuttajasuomalainen on turhautunut juuri samaan asiaan: Äänemme ei kuulu. Meistä puhutaan, ja meitä koskevia päätöksiä tehdään, meitä halutaan tai ei haluta, hyväksytään tai ei hyväksytä. Olemme saman pöydän ääressä, mutta meistä puhutaan ikään kuin emme olisi läsnä koko huoneessa.
Tervetuloa hallintoalamaisten joukkoon, Alexis.
Indeed.... Ehkä tosiaan maahanmuuttajien kannattaisi haudata harhakuvat omien kokemusten ainutlaatuisuudesta ja yrittää edes kursooriesti etsiä kokemuksilleen muuta selittäjää kuin nykyään käytössä oleva yhden koon vasara: "Olen maahanmuuttaja", voi olla, että jossain vaiheessa valkenisi etteivät kokemukset juuri eroa pottunokkien kokemuksista.
Quote from: rähmis on 25.03.2010, 07:33:10
Jaoston jäseneksi oli esitetty yhdeksää henkilöä, joista kolme oli siirtolaistaiteilijoita ja yksi saamelaistaustainen. He eivät kuitenkaan päätyneet esitykseen – minua lukuun ottamatta. Jos syvempää sukututkimusta suoritetaan, kaikki valitut ovat valtaväestön edustajia.
Se, että varsinaisiin jäseniin ei mahdu kuin yksi maahanmuuttaja, on kannanotto, joka kertoo institutionaalisesta epäluottamuksesta maahanmuuttajia kohtaan (...)
(...) Monikulttuurisuusjaoston kaltaista "positiivista erityiskohtelua" tarvitaan vielä pitkään. Ghettouttamisvertauksen kanssa olen eri mieltä. Monikulttuurisuus on Suomessa vielä alkumetreillä, ja tie näyttää olevan hyvinkin kivinen.
Jos ajatellaan, että erillistä monikulttuurisuustoimintaa ja jaostoja ei tarvita, ja että aihe pitää istuttaa joka toimintaan luonnollisena osana, voidaan kysyä, miksi Suomessa edelleen tarvitaan esimerkiksi ruotsinkielisten omia instituutioita ja naisten asemaa tukevia tasaarvosäädöksiä ja kiintiöitä.
Alexis Kouros
ohjaaja, kirjailija, päätoimittaja
Helsinki
Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Maahanmuuttajista+puhutaan+ik%C3%A4%C3%A4n+kuin+emme+olisi+l%C3%A4sn%C3%A4/1135254937941)
Ja jottei totuus unohtuisi tuon itkupurskauksen uumeniin, niin katsotaanpa, mitä maahanmuuttaja Sujit Wings kirjoitti eilen:
Koulutus valintakriteeriksi
Sujit Wings
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut keskustelua maahanmuutosta. Keskustelu tarvitsee selkeämmät käsitteet ja maahanmuuttajien osallistumista.
HS:n kyselyssä (HS 15. 3.) kysyttiin "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?" Kysymys on liian yleinen, koska maahanmuuttajat eivät muodosta yhtenäistä, homogeenistä ryhmää. Maahanmuuttajien keskuudessa on suuria eroja koulutuksessa ja sosio-ekonomisessa taustassa, lähtömaan kulttuurista puhumattakaan.
Globaalissa taloudessa Suomi tarvitse maahanmuuttajia, jotka osallistuvat aktiivisesti suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Pienenä maana Suomi pärjää tässä globaalissa kilpailussa vain korkeateknologian ja innovatiivisuuden avulla. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat tähän omalla osaamisellaan lisäarvoa.
Somaliliiton entinen puheenjohtaja sanoi (HS 15. 3.), että asenteet maahanmuuttajia kohtaan olisivat koventuneet. On tyypillistä, että nimenomaaan somalialaisten etujärjestön edustaja kommentoi "syrjinnästä". Työssä käyvät maahanmuuttajat eivät koe syrjintää eikä heillä ole etujärjestöä, koska he eivät sitä tarvitse.
Olen itse ict-alalla töissä ja omat kokemukseni ovat hyvin positiivisia. Suomalaiset firmat suhtautuvat yhä avoimemmin ulkomaalaisiin työntekijöihin, juuri edellä mainituista syistä. Varsinkaan korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät koe vaikeuksia työllistymisessä ja sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.
Toisaalta on tunnustettava, että jotkut maahanmuuttajaryhmät eivät sopeudu ja työllisty yhtä helposti. Poliittinen korrektius on valitettavasti johtanut siihen, että ongelmasta vaietaan, koska pelätään rasistin leimaa. Minun mielestäni ei ole rasismia osoittaa, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat sopeutuvat paremmin, koska koulutus on täysin ihonväristä riippumatonta.
Suomessa pitäisi ottaa tämä huomioon ja ottaa käyttöön vaikka pistejärjestelmä (kuten esimerkiksi Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa), jolla valitaan maahanmuuttajat koulutuksen, työkokemuksen ja kielitaidon mukaan.
Tämän seurauksena valtaosa suomalaisista suhtautuisi hyvin myönteisesti maahanmuuttajiin, koska hyödyt suomalaiselle yhteiskunnalle olisivat ilmiselviä.
Niin sanottu humanitaarinen maahanmuutto sen sijaan kannattaisi poistaa kokonaan (pois lukien kiintiöpakolaiset).
diplomi-insinööri, maahanmuuttaja
(isä saksalainen, äiti thaimaalainen, vaimo malesialainen)
Espoo
****
Huomasitteko jotain eroa?
Quote from: kiukiu on 25.03.2010, 08:57:18
Quote
Monikulttuurisuusjaoston kaltaista "positiivista erityiskohtelua" tarvitaan vielä pitkään. Ghettouttamisvertauksen kanssa olen eri mieltä. Monikulttuurisuus on Suomessa vielä alkumetreillä, ja tie näyttää olevan hyvinkin kivinen.
Eli rahnaa, rahnaa ja rahnaa. Ja jakamaan mielellään värillinen. Ei missään tapauksessa valkoinen.
Ja ghettouttamistie vaikuttaa hyvin kiviseltä. Sepä hyvä. Vielä parempi olisi jos ghettouttamismistien poikki rakennettaisiin muuri.
Varmaan joku on jo lempifraasiani kurkkua myöten täynnä, mutta toistettakoon se tässäkin: Ensin leipä, sitten moraali. Kaikki tiet johtavat aina samaan osoitteeseen: rahaan eli taloudelliseen hyötyyn.
Miksi Alexis Kouros jätti lääkärin työnsä? Siinä ammatissa hänestä olisi ollut hyötyä Suomelle ja suomalaisille (ja myös mamuille). Nyt hänestä on tullut pelkkä rasite ja elätti.
Quote from: Roope on 25.03.2010, 08:44:19
Quote from: Alexis Kouros
Olin tietoinen, että moni maahanmuuttajasuomalainen on turhautunut juuri samaan asiaan: Äänemme ei kuulu. Meistä puhutaan, ja meitä koskevia päätöksiä tehdään, meitä halutaan tai ei haluta, hyväksytään tai ei hyväksytä. Olemme saman pöydän ääressä, mutta meistä puhutaan ikään kuin emme olisi läsnä koko huoneessa.
Tervetuloa hallintoalamaisten joukkoon, Alexis.
Alexis: Mutta minähän olen ERILAINEN! Me olemme ERILAISIA! Ei minua voi käsitellä kuin kaikkia muita!
Miksi "siirtolais"taidetta ylipäätään pitää tukea ohi normaalien tukikanavien? Koska se on ERILAISTA.
Quote
Jos ajatellaan, että erillistä monikulttuurisuustoimintaa ja jaostoja ei tarvita, ja että aihe pitää istuttaa joka toimintaan luonnollisena osana, voidaan kysyä, miksi Suomessa edelleen tarvitaan esimerkiksi ruotsinkielisten omia instituutioita ja naisten asemaa tukevia tasaarvosäädöksiä ja kiintiöitä.
Jostain syystä tämä ei saa lukijaa vakuuttuneeksi monikulttuurisuusjaoston tarpeellisuudesta.