Hommaforum Testi

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa

Quote"Ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta", Björn Wahlroos sanoo.

Björn Wahlroos sanoo, että valtiontalouden tasapainon parantamiseksi on muitakin keinoja kuin verotus.

Suomi voi Wahlroosin mielestä ensinnäkin leikata turhia menoja.

"Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu."
"Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita."

Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa.

Wahlroosin mielestä myös koulutus- ja tutkimusmenot pitäisi käydä tarkasti läpi. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden tutkimuspanostukset ovat täysin kohtuuttomat.

Wahlroos muuttaisi myös yliopistotutkintojen rahoituksen.

"Nyt se toimii tyhjäntoimittamisen subventiona. Meidän pitäisi kannustaa opiskelijoita valmistumaan ajoissa."

Hän sanoo, että leikkauslistasta voisi tehdä vaikka kuinka pitkän, vaikka ei käsittelisi ollenkaan julkisten palvelujen vaikeita kysymyksiä.

Toisaalta leikkaukset eivät ole ainoa resepti: Suomi voi myös myydä valtion omaisuutta.

"Tässä tilanteessa on järjetöntä istua säästölippaan päällä."

Sitä paitsi budjettivaje ja velanotto eivät ole negatiivisia asioita sinänsä. Suomen valtionvelka on olemattoman pieni, jos siitä vähennetään valtion rahoitussaatavat kuten esimerkiksi valtion omistamat pörssiosakkeet. Tilapäiset budjettivajeet eivät ole vaarallisia Suomessa, koska meillä julkista sektoria on hoidettu hyvin - toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

"Sanottakoon selvästi, että valtion ei kuulu ottaa paljon velkaa pitkän päälle. Mutta jos minun pitäisi valita sen välillä, että tukahdutan talouskasvun veronkorotuksilla tai että otan vähän velkaa ja myyn vähän omaisuutta, valitsen tietysti mieluummin jälkimmäisen vaihtoehdon."
"Nyt olen huolissani"

Wahlroos sanoo, että maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä maista, joissa on tehty erehdyksiä ja maksettu niistä kova hinta. Joillekin on käynyt jopa kalpaten.

"En halua liioitella, mutta ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta."

Talouspolitiikan lisäksi huolestuttavien asioiden listalle kuuluu nimittäin monta muutakin asiaa: suomalaisten suhde työntekoon, kouluttautumiseen, työuran kestoon ja niin edelleen.

"Uruguayn tarina ei ole hirveän kaukana meistä, ellemme saa aikaan kasvua."

Wahlroosin mielestä Suomen pitää pystyä antamaan nuorilleen uskottava lupaus tulevaisuudesta. "Jos meillä ei ole antaa sellaista, en tiedä, kuinka kauan he viitsivät olla täällä."

Nalle puhuu ihan asiaa. Liekö nimimerkin takana hommallakin, niin äärimmäistä tekstiä.

Hienoa lukea tämänkin kaltaisia mielipiteitä. Enkä nyt tarkoita tuota yksittäistä kohtaa joka on nostettu otsikkoon vaikka siinäkin on erittäin paljon asiaa takana. Kirjoitus olisi omasta mielestäni saanut olla aika paljon pitempikin, paljon olisi varmaan hänelläkin sanottavaa.

Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi. Ja vielä ruottalainen, hyhyh.  :facepalm:

Mukava lukea tekstiä, jossa konkreettisesti ehdotetaan toimia, eikä luoda utopioita merkitysyhteiskunnan luomisesta tai muuta vastaavaa. Mikä myös tekstissä oli positiivista, niin nalle ei laulanut perusmantraa julkisen sektorin leikkauksista ja tehostamisesta sieltä päästä, missä itseasiassa tarvittaisiin lisää työvoimaa: päivähoito, vanhustenhoito, peruskoulut etc.

Eikä hän myöskään selitellyt tulevasta työvoimapulasta, sillä tämä lamahan on vain pikkuhetken kestävä notkahdus.

Nalle puhuu asiaa. Mutta valitettavasti se kaikuu kuuroille korville. Liian moni saa leipänsä tyhjäntoimittamisesta ja rahan syytämisestä. Joten vastarinta on massiivinen niillä sektoreilla kun aletaan puhua säästämisestä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että muutosta ei tule ennkuin valtion menoihin aletaan puuttua ulkopuolisten toimesta kuten Kreikan tapauksessa(jonossa on monta muutakin EU-valtiota). Ja se taasen tapahtuu sitten kun luottamus kansainvälisisillä lainamarkkinoilla loppuu, lainakorot pompsahtavat pilviin ja syöksykierre on totta.
Meidän onkin huonoa mennä opettamaan kreikkalaisia säästämisessä ja talouden hallinnassa kun kohta olemme samassa jamassa itse.

Ota kantaa

Onko kehitysapu turhaa?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031911325567_uu.shtml

Quote from: Jaku
Wahlroos muuttaisi myös yliopistotutkintojen rahoituksen.

"Nyt se toimii tyhjäntoimittamisen subventiona.

Miten muuten me saisimme monikulttuurin ja naistutkimusen asiantunkioita?

AL: Björn Wahlroos täräyttää: Lopetetaan kehitysapuhttp://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/bjorn-wahlroos-tarayttaa-lopetetaan-kehitysapu/173734

US: Björn Wahlroos tyrmää kehitysavun: "50 vuotta rahaa kankkulan kaivoon"
http://www.uusisuomi.fi/raha/87859-bjorn-wahlroos-tyrmaa-kehitysavun-%E2%80%9D50-vuotta-rahaa-kankkulan-kaivoon%E2%80%9D

HS: Björn Wahlroos säästäisi valtion menoja lopettamalla kehitysavun http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Bj%C3%B6rn+Wahlroos+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4isi+valtion+menoja+lopettamalla+kehitysavun/1135254815670

Tästä Nallen aiheesta kirjoitti mainiosti viime heinäkuussa myös Ruukinmatruuna kirjoituksessaan kehitysapuloukku.

Tohtori Dambisa Moyo, sambialainen 36-vuotias taloustieteen tohtori ja kahden lapsen äiti, on teoksessaan Dambisa Moyo: Dead Aid. Why Aid is Not Working and How There is Another Way for Africa (Penguin Books 2009) ottanut rajusti kantaa kehitysapua vastaan.

http://takkirauta.blogspot.com/2009/07/kehitysapuloukku.html

Pitäisköhän kehitysapu Wahlroosin plantaasille lopettaa myös?

Quote from: Lemmy on 19.03.2010, 11:53:28
Pitäisköhän kehitysapu Wahlroosin plantaasille lopettaa myös?

Voisi olla asiallista siirtää rahat kehitysavusta Nallen perunapeltoihin.

Mielestäni on erittäin typerää ottaa velkaa sitä varten, että saadaan sillä velalla rahoitettua asioita jotka eivät ole mitenkään hyödyllisiä Suomelle. Eihän yrityskään ota velkaa, että saisi hommattua tarpeettomia paperinpyörittäjiä toimistoon tai että se voisi antaa velkarahat hyväntekeväisyyteen.

Ei tästä maasta turhat raharoviot lopu. Mokutus, kulttuuri(korkeakulttuuri), apuraha apinatarhat, kaiken maailman pilipali tukijärjestöt.

Sen sijaan vanhustenhoito, päivähoito, koulut ja terveydenhuolto laitetaan
veitsen alle kun herra valden lämistä alkaa laihtua.

Quote from: Lemmy on 19.03.2010, 11:53:28
Pitäisköhän kehitysapu Wahlroosin plantaasille lopettaa myös?

En tiedä mitä moyo on tilalle esitellyt, mutta eikös tätä ole aika usein tarjottu yhdeksi ratkaisuksi kehitysmaiden tuottavuuden parantamiseen? Ei kyllä varmaan nallen lompakossa paina tehtiin niin tai näin.

Tosin ilmeisesti suomalainen vilja tekee tässä muutenkin poikkeuksen, kun ei sitä taida olla kannattavaa dumpata kehitysmaidenkaan markkinoille.

Kehitysyhteistyöhön käytettävät rahat ovat hiluja siihen nähden kuinka paljon esim. EU-maiden maataloustuet haittaavat kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Tähän epäkohtaan on puututtu myös Moyon tuotannossa. Suomalaisesta näkökulmasta maataloustukiin kuluu moninkertaisesti enemmän verorahoja kuin kehitysapuun, mutta Nallea asia ei näemmä kiinnosta. Liekö Nallen vuosittain lunastamilla jättitukiaisilla jotain vaikutusta asiaan.

Lisäksi tämän aihepiirin osalta kiinnostaisi se, onko tyypillinen maahanmuuttokriittinen argumentti "autetaan mieluummin paikanpäällä" vain retorista sumutusta vai löytyykö Suomesta oikeasti joku maahanmuuttokritiikillä profiloitunut poliittinen toimija, joka suhtautuisi kehitysyhteistyöhön myönteisesti?

Nalle ymmärtää myös tasan tarkkaan, että Vanhanen ja Katainen ovat tahoillaan käveleviä katastrofeja.
Katainen ei ymmärrä taloudesta yhtään sen enempää kuin ihmiset keskimäärin. Itse asiassa valtaosa suomalaisista ymmärtää taloudesta huomattavasti enemmän. Yksikään järkevä henkilö ei nimittäin maksa jatkuvasti velkaa uudella velalla. Tätä politiikkaa ajaa Katainen Vanhasen kompatessa.
Päälle heitetään sitten vielä sekopäinen hymypetteri Stubb ja hyvä tulee. Kokoomus luisuu, jos äänestäjillä on hivenkään älliä.

Broilerien taidot , kuten muidenkin, mitataan aina kriisiakoina. Nyt vedellään niin lujaa metsään kuin olla ja voi. Ja vieläpä lähes joka suunnalla. Lainaraha täytyy maksaa joskus takaisin. Tätä varten Jyrki, Matti ja Alex luukuttavat maahan "hyvin" työllistyviä maahanmuuttajia. Voi elämän kevät. En ole eläessäni nähnyt järjettömämpää talouspolitiikkaa kuin juuri nyt tehdään. Vastuuttomien nulkkien puuhastelua.

Quote from: intense on 19.03.2010, 12:50:58
Kehitysyhteistyöhön käytettävät rahat ovat hiluja siihen nähden kuinka paljon esim. EU-maiden maataloustuet haittaavat kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Tähän epäkohtaan on puututtu myös Moyon tuotannossa. Suomalaisesta näkökulmasta maataloustukiin kuluu moninkertaisesti enemmän verorahoja kuin kehitysapuun, mutta Nallea asia ei näemmä kiinnosta. Liekö Nallen vuosittain lunastamilla jättitukiaisilla jotain vaikutusta asiaan.

Lisäksi tämän aihepiirin osalta kiinnostaisi se, onko tyypillinen maahanmuuttokriittinen argumentti "autetaan mieluummin paikanpäällä" vain retorista sumutusta vai löytyykö Suomesta oikeasti joku maahanmuuttokritiikillä profiloitunut poliittinen toimija, joka suhtautuisi kehitysyhteistyöhön myönteisesti?

Minä en ole poliittinen toimija, mutta kehitysapua sinällään en vastusta. Siinä olisikin melkoinen yhteiskunnallinen testi kun kokeiltaisiin 'oikeaa' auttamista sillä, että mahdollistettaisiin kehitysmaiden kilpailu työnteolla. Itse olisin valmis tälläiseen auttamiseen joka mahtuu kapitalistinkin järkeen, eli EU lakkaa tekohengittämästä maatalouttaan ja hyväksyy sen että kehitysmaat pääsevät markkinoille. 

Tiloja menisi nurin rymisemällä, mutta kyllä täälläkin neuvokkaimmat pystyisivät kilpailemaan, jo pelkästään etäisyyksien takia.

Quote from: SoulBrother on 19.03.2010, 11:05:09
Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi. Ja vielä ruottalainen, hyhyh.  :facepalm:

Samoilla linjoilla, mutta minulle Wahlroos edustaa mitä puhtaimman opportunsitin arkkityyppiä. Entisestä 70-luvun taistolaisesta RKP:n jäseneksi ja sitten Suomen yhdeksi talouselämän vaikutusvaltaisimmaksi päättäjäksi. On tainnut tulla Machiavellit luettua. Vetää kyllä tietyllä tasolla vertoja melkein Risto/Abdullah/tms. Tammelle, tosin Wahlroosin toiminnasta huokuu pelkkä laskelmoiva opportunismi, siinä ei ole mukana sitä koomista larppauselementtiä.

Mutta vastuullista ja kestävää lopputulosta nykyisellä kehitysapupolitiikilla ei saavuteta. Tosin tämä asian tunnustamista vaikeuttaa länsimaiden aiheeton syyllisyydentunto esi-isiensä toimistaan, mutta myös vastaavankaltaisen tukipolitiikan harjoittaminen omien rajojemme sisäpuolella.

Parempaan suuntaan liikahdettaisiin vähentämällä hallitusti tuen määrää ja antamalla markkinoiden toimia, tällaisen kehityksen avulla yhteiskunnat pystyisivät siirtymään luonnollisempaan elinekinorakenteeseen ja kohti vakaampaa tulevaisuutta. Luonnollisesti tällaisten päätösten tekeminen on kiven alla, koska se tulee aiheuttamaan muutoksia yhteiskunnalliseen, ja etenkin valtapoliittiseen, status quohon täällä ja kehitysmaissa.

Maatalouspolitiikka on kaikkialla mitä se on. Ainoa sivistynyt tapa tuottaa ruokaa on, että jokainen kansakunta tuottaa pääosan elintarvikkeistaan itse, muuten tämä suunnaton epätasapaino ja luonnon riisto tulee jatkumaan.
Maanviljelijöitä ei hyödytä syyttää, he eivät tätä järjestelmää ole halunneet.

Näin Suomessa, mutta mitenkäs Saksassa?

http://www.thelocal.de/national/20100318-25927.html

QuoteDevelopment minister stokes foreign aid debate
Development Minister Dirk Niebel  once demanded his ministry be abolished. But the former paratrooper is earning applause for plans to streamline Berlin's foreign aid apparatus - and condemnation for his equivocal stance on how much Germany spends on the world's poorest.
...

Minä en myöskään ole "poliittinen vaikuttaja" mutta nuivana silti olisin kehitysavun kannalla. En vain sellaisen kuin se on nyt.
Kaikki kehitysapu pitäisi repiä alas, ja miettiä ihan tyhjästä uudestaan. Ja kaiken kehitysavun perusteena olisi tulosvastuullisuus. Jokainen projekti ainakin alkuun varmistettaisiin seurannalla että sen mekanismit ovat toimivia ja tuottavat myös pidemmällä aikavälillä mitä halutaan. Eli sellaista pysyvää infrastruktuurin henkeä joka sen jälkeen toimii siellä itsenäisti sikäisillä tavoilla ja sikäläisellä kulttuurilla.

Eli että kehitysapu olisi käytännössä slogani mukaista: älä anna nälkäiselle kalaa vaan opeta hänet kalastamaan. Ei anneta edes onkia, vaan opetetaan koko järjestelmä alusta. Tai jos ei opeteta niin kehitetään heidän kanssaan heille kelpaava järjestelmä. Ja jos ei tuokaan kelpaa, niin... se on voi voi.

Kauheina esimerkkeinä juuri nämä ruoka-avut jotka tappavat sikäläiset halut tehdä mitään peltojensa eteen. Tai se täälläkin huhuttu äidinmaidonkorvike-skandaali jossa se tuotiin takaisin Eurooppaan tuontituotteena koska sillä tavalla se tuotti eniten... Yöks. Enkä ole juuri vähemmän katkera näistä täällä esiintulleista jutuista missä ambulanssit, kaivot ja traktorit menevät kehitysauttajien lähdettyä nopeasti rikki ja jäävät ruostumaan.


MUOKS: ja tuollaiseen minusta länsimaat ja -maalaiset saisivat käyttää kyllä rahaa, ihan isoja määriä. Ainakin jonkin aikaa. Jos se rupeea toimimaan, niin sitä ei tarvitse antaa kymmeniä ja kymmeniä vuosia. Ja jos se ei ala toimimaan, niin... sitten pitää alkaa syitä jo etsimään Vanhasen teksteistä.

Quote from: Lemmy on 19.03.2010, 11:53:28
Pitäisköhän kehitysapu Wahlroosin plantaasille lopettaa myös?

Nalle on käsittääkseni itse todennut, että pitäisi. EU:n ei pitäisi jakaa näin typeriä apuja. Eurostoliitto on suunnitelmatalous.

Mitä enemmän sosiaali-insinöörit suunnittelevat, sitä enemmän on tarve suunnitella. Lopulta jaetaan älyttömiä tukia mielettömin perustein.

Quote from: Joonatan on 19.03.2010, 17:57:25

Eli että kehitysapu olisi käytännössä slogani mukaista: älä anna nälkäiselle kalaa vaan opeta hänet kalastamaan. Ei anneta edes onkia, vaan opetetaan koko järjestelmä alusta. Tai jos ei opeteta niin kehitetään heidän kanssaan heille kelpaava järjestelmä. Ja jos ei tuokaan kelpaa, niin... se on voi voi.

Tuossa tietysti on paljon parannusta siihen vanhaan annaonki juttuun mutta maailma on nyt vaan niin ylikansoittunut ja siitä seurauksena meret ylikalastettuja että ei siellä ole tilaa edes yhdelle uudelle kalastajalle.   :'(  Pitäisi kait opettaa käyttämään kortsuja kun pirtin ainoaa viljelyssarkaa kyntää ja siinä sivussa neuvoa kuinka veden elävää voi kasvattaa altaissa niinkuin kiinalaiset tekevät maailmanmarkkonoiden totaalihallintaan saakka.    ;D

Loistava avaus nallelta vaikken muuten mikään fanittaja olekaan! Juuri näin.

Quote"Ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta", Björn Wahlroos sanoo

Tämä voi olla jopa totta.

Quote"Ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta", Björn Wahlroos sanoo

Etpä ole Nalle ainoa. Päin seiniä mennään kuin Koko kaupungin Vinski. Pikkuisen ahdistaa.

Eiköhän tästä saada mokuvastine.
Tyyliin esitellään kaivoa ja kouluja , jota suomalaiset ovat olleet sponssaamassa. Tämän jälkeen jutussa vihreä täti kertoo, että Suomi on perässä 0,7% bkt tavoitteesta ja kehitysapu on syytä tuplata, jotta Suomen ei tarvitse hävetä kansanvälisissä yhteyksissä ja Suomen täytyy maksaa takaisin velkaansa kehitysmaille. (orjalaivan terva)

Quote from: Jaska L on 19.03.2010, 18:09:14

Quote from: Lemmy on 19.03.2010, 11:53:28
Pitäisköhän kehitysapu Wahlroosin plantaasille lopettaa myös?

Nalle on käsittääkseni itse todennut, että pitäisi. EU:n ei pitäisi jakaa näin typeriä apuja. Eurostoliitto on suunnitelmatalous.

Mitä enemmän sosiaali-insinöörit suunnittelevat, sitä enemmän on tarve suunnitella. Lopulta jaetaan älyttömiä tukia mielettömin perustein.

Tähän sopisi muutama lainaus Ronald Reaganilta. Hänellä oli mielestäni oikea asenne valtion puuttumiseen ihmisen vapauksiin ja rahoihin. Tosin nämä nyt sopivat lähes mihin tahansa nykyisen sosialistijengin tekemisiin.

The best minds are not in government. If any were, business would steal them away.

The government's view of the economy could be summed up in a few short phrases: If it moves, tax it. If it keeps moving, regulate it. And if it stops moving, subsidize it.

The most terrifying words in the English language are: I'm from the government and I'm here to help.

The problem is not that people are taxed too little, the problem is that government spends too much.

Status quo, you know, is Latin for 'the mess we're in'.

One way to make sure crime doesn't pay would be to let the government run it.

To sit back hoping that someday, some way, someone will make things right is to go on feeding the crocodile, hoping he will eat you last - but eat you he will.

We must reject the idea that every time a law's broken, society is guilty rather than the lawbreaker. It is time to restore the American precept that each individual is accountable for his actions.

Government always finds a need for whatever money it gets.

Government does not solve problems; it subsidizes them.

Government exists to protect us from each other. Where government has gone beyond its limits is in deciding to protect us from ourselves.

Government is like a baby. An alimentary canal with a big appetite at one end and no sense of responsibility at the other.

Government's first duty is to protect the people, not run their lives.

Governments tend not to solve problems, only to rearrange them.

Man is not free unless government is limited.

No government ever voluntarily reduces itself in size. Government programs, once launched, never disappear. Actually, a government bureau is the nearest thing to eternal life we'll ever see on this earth!

Ja sitten tämä hauska kevennys:
My fellow Americans, I am pleased to tell you I just signed legislation which outlaws Russia forever. The bombing begins in five minutes.

http://politiken.dk/newsinenglish/article928560.ece

QuoteDenmark to stop aid to Latin America
Denmark's new Development Aid Minister Søren Pind wants to cut back on aid recipient countries.
...

Yksi hyvä juttu olisi minusta, että valtion harrastama kehitysapu ajettaisiin alas ja pantaisiin yksityisten ihmisten ja yhdistysten vastuulle. Ehkä valtio voisi sitten myöntää vuosittain vaikka yhdelle tai muutamalle parhaiten tuloksia tuottaneelle jonkinlaisen bonusrahoituksen.

Mikäli valtio harrastaa kehitysapua, niin minusta pitäisi selvästi määritellä, että kuinka pitkään mikäkin tukiprojekti kestää. Se pitäisi myös informoida selvästi etukäteen autettaville, jotta osaavat varautua avun loppumiseen. Lisäksi, kun tukiprojekti loppuu, niin rahoilla ei aloiteta automaattisesti uutta tukiprojektia, vaan ne poistuvat kehitysapubudjetista. Avun luonne pitää muuttaa aina vaan jatkuvasta ja kasvavasta määräaikaiseksi. Haitin maanjäristyksen tai Aasian tsunamin kaltaisiin odottamattomiin katastrofeihin on ihan OK reagoida, mutta loputon putki ei pidä jäädä päälle.

Toinen voisi olla, että kehitysavun vastaanottajilta vaadittaisiin vastiketta. Vastikkeen ei tarvitsisi olla kehitysavun rahallista arvoa vastaavaa, mutta ehdottomasti jotain niiltä pitäisi vaatia takaisin. Mieleen tulee esimerkiksi tiede (vaikkapa ihan vain tilastotieto) ja taide (kai niillä jotain perinnesysteemeitä on) ja poliittiset lupaukset, eli informaatiojutut, jotka eivät vaadi merkittävästi luonnonvaroja tai infrastruktuuria. Sitten pitää olla myös munaa olla toimittamatta apua, jos sovittua vastiketta ei tule. Näitä avun ehtoja voisi sitten yrittää muokata ajan kanssa hyödyllisempään ja hyödyllisempään suuntaan. Vaatii nää kelat sun muut minultakin selvityksiä ja tietoja tai eivät anna rahaa.

Quote"Ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta", Björn Wahlroos sanoo.

Totta. Wahlroos ei ole koskaan aikaisemmin muuta tehnyt kuin huolehtinut omasta hyvinvoinnista.

QuoteBjörn Wahlroos sanoo, että valtiontalouden tasapainon parantamiseksi on muitakin keinoja kuin verotus.

Erittäin totta. Verotus on itseasiassa vastakohta tasapainon parantamiseksi.

Quote"Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu."
"Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita."

Lukenut myös Teemu Lahtista?

QuoteWahlroos muuttaisi myös yliopistotutkintojen rahoituksen.

"Nyt se toimii tyhjäntoimittamisen subventiona. Meidän pitäisi kannustaa opiskelijoita valmistumaan ajoissa."

Eli opiskelijoille niin hyvä toimeentulo että ei tarvitse tehdä opintojen välillä töitä maksaakseen elämisen. -> lisäkuluja valdelle, ei säästöjä.

QuoteToisaalta leikkaukset eivät ole ainoa resepti: Suomi voi myös myydä valtion omaisuutta.

Myyty on melkein kaikki. Katsastustoiminta, Metso, Valmet, Sako, Digita, Nokia...Ylen voisi tosiaankin myydä jo pois koska se on rasite valtion taloudessa.

Quote"Tässä tilanteessa on järjetöntä istua säästölippaan päällä."

Tyhjän säästölippaan siis.

QuoteWahlroos sanoo, että maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä maista, joissa on tehty erehdyksiä ja maksettu niistä kova hinta. Joillekin on käynyt jopa kalpaten...."Uruguayn tarina ei ole hirveän kaukana meistä, ellemme saa aikaan kasvua."

Muistaakseni Uruguayn tarina oli sellainen että talousviisaat (kuten toveri Wahlroos) möivät kaiken valtion omaisuuden ulkomaille ja käteen jäi kuokka ja mahaan kalvava nälkä. Muuta mahdollisuutta ei lopuksi jäänyt kuin totalitaarinen sosialismi.

QuoteWahlroosin mielestä Suomen pitää pystyä antamaan nuorilleen uskottava lupaus tulevaisuudesta. "Jos meillä ei ole antaa sellaista, en tiedä, kuinka kauan he viitsivät olla täällä."

Minne he menisivät? Missään ei ole sitä paratiisia, maanpäällistä Eldoradoa missä pääsee vuolemaan kultaa ja äkkirikastumaan ilman työntekoa, raatamista, paitsi pörssissä.

Lopuksi siteeraan entistä taistolaistoveri Wahlroosia hänen pankinjohtaja aikakaudeltaan: "Täällä ei köyhiä kaivata. He tuovat vain hiekkaa pankin lattialle."

Olen Nallen kanssa samaa mieltä kehitysavusta. Sen avulla voidaan lähinnä kasvattaa Afrikan väestöräjähdystä.

Olen Nallen kanssa eri mieltä ainoaan merkittävään luonnonvaraamme liittyvästä tutkimustoiminnasta. Ei ole sattumaa se, että Suomessa metsä jalostetaan pidemmälle kuin missään muussa merkittävässä metsävaltiossa. Näin on jatkossakin, mikäli alan tutkimukseen panostetaan riittävästi.

Nalle on pankkimiehiä. Hän ei koskaan ole arvostanut insinöörejä.  ;)

Quote from: requiem on 19.03.2010, 13:48:28

Quote from: SoulBrother on 19.03.2010, 11:05:09
Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi. Ja vielä ruottalainen, hyhyh.  :facepalm:

Samoilla linjoilla, mutta minulle Wahlroos edustaa mitä puhtaimman opportunsitin arkkityyppiä. Entisestä 70-luvun taistolaisesta RKP:n jäseneksi ja sitten Suomen yhdeksi talouselämän vaikutusvaltaisimmaksi päättäjäksi.

Pari linkkiä niille, joille Wahlroosin tausta ei ole tuttu.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=35&t=91&a=4221

http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=104310&locale=

En ole perehtynyt kehitysapuasiaan, enkä osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata.

Mutta niin kyyniseksi ja kovasydämiseksi en halua ikinä tulla, että kääntäisin kokonaan selkäni maailman kurjuudelle ja heikoimmassa asemassa oleville.

Nalle on ehdottanut vuosien varrella järkeviä asioita. Hän esimerkiksi aikanaan halusi parantaa eläkejärjestelmää, joka tuottaa nykyisellään surkeasti ja jonka tuottoon ja riskitasoon eläkkeensaajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Ay-liikkeen hallitseman järjestelmän edustajat torpedoivat luonnollisesti kaikki uudistukset.

Nalle esittää radikaaleja ehdotuksia, jotka eivät vasemmistolaiseen ajatteluun juuttuneessa Suomessa mene läpi. Luulen, että mies itsekin ymmärtää tämän.

Quote from: Vasarahammer on 19.03.2010, 21:13:35
Nalle on pankkimiehiä. Hän ei koskaan ole arvostanut insinöörejä.  ;)

Nyt ei auennut. Vasara, jos arkadianmäellä olisi aina ollut 201 insinööriä (tai edes enemmistö), tätä foorumia ei olisi. Insinööreiksi ei lasketa opiskelijapoliitikkoja, jotka ovat olleet opiskelevinaan tekniikkaa.

""Sanottakoon selvästi, että valtion ei kuulu ottaa paljon velkaa pitkän päälle. Mutta jos minun pitäisi valita sen välillä, että tukahdutan talouskasvun veronkorotuksilla tai että otan vähän velkaa ja myyn vähän omaisuutta, valitsen tietysti mieluummin jälkimmäisen vaihtoehdon.""

No eikös se nallukka jonkun kohukirjan (en muista nimeä) mukaan ollut kettuna maamme pankkikriisissä ja yrittäjien alasajossa ja itse hurjia summia saaneena nettomiehenä?
Taisi ohjeena tuoolloinkin olla, että myykää vähän ja halvalla, me ostamme. Jos ette myy vähän ja halvalla, pannaan sitten niin, että pakolla myytte paljon ja vielä halvemmalla.

Tottahan se, että kehitysapu lisää korruptiota ja köyhyyttä.
Asia kun vaan on ollut tiedossa jo monta vuotta (ainakin).
Miksi tarvitaan juuri nyt kummallinen omistajaluokan magmatason lausahdus, kun asiaa on pimitetty kait vähintään viimeiset kolmekymmentä vuotta.

Quote from: Jouko on 19.03.2010, 11:11:50
Nalle puhuu asiaa. Mutta valitettavasti se kaikuu kuuroille korville. Liian moni saa leipänsä tyhjäntoimittamisesta ja rahan syytämisestä.

Joo, mutta jostain kai sen syydettävänkin rahan on tultava. Nalle kuitenkin hallinnoi sen verran suuria omaisuusmassoja, että hänen sanomisillaan on jo jotain painoarvoa. Jos Nalle kavereineen ja firmoineen siirtää kaiken omaisuutensa Suomen ulkopuolelle, niin vaikutus alkaa jo tuntua siinä potissa, joka nykyisillä stalinisteilla on mokutukseen jaettavissa.

Quote from: SoulBrother on 19.03.2010, 11:05:09
Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi.

Sikakapitalismia? Partikkeleita ja kaikkea? Sittenhän Nalle on kaiken lisäksi vielä rasistikin!!!

Quote from: kohmelo on 19.03.2010, 12:05:24

Quote from: Lemmy on 19.03.2010, 11:53:28
Pitäisköhän kehitysapu Wahlroosin plantaasille lopettaa myös?

Voisi olla asiallista siirtää rahat kehitysavusta Nallen perunapeltoihin.

Viljeleekö se vielä neniäkin?!

Quote from: Vasarahammer on 19.03.2010, 22:00:55
Nalle on ehdottanut vuosien varrella järkeviä asioita. Hän esimerkiksi aikanaan halusi parantaa eläkejärjestelmää, joka tuottaa nykyisellään surkeasti ja jonka tuottoon ja riskitasoon eläkkeensaajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Ay-liikkeen hallitseman järjestelmän edustajat torpedoivat luonnollisesti kaikki uudistukset.

Nalle esittää radikaaleja ehdotuksia, jotka eivät vasemmistolaiseen ajatteluun juuttuneessa Suomessa mene läpi. Luulen, että mies itsekin ymmärtää tämän.

Kartanon herra, Kroisos-Nalle, todella on Suomen johtavia ajattelijoita. Minäkin voisin ryhtyä tuohon, jos joku kustantaisi minulle norsunluutornin, ja menneisyyteni olisi kuten Nallen.' Heittäydyn taistolaiseksi, jos isi ei osta mulle jaguarii' ,jag är ändå en svensktalande bättre människa! Olisikohan joidenkin nuivien oikeistokiihkossa peiliinkatsomisen paikka?

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 21:55:39
En ole perehtynyt kehitysapuasiaan, enkä osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata.

Mutta niin kyyniseksi ja kovasydämiseksi en halua ikinä tulla, että kääntäisin kokonaan selkäni maailman kurjuudelle ja heikoimmassa asemassa oleville.

Niin, tämähän ei ole taloudellinen vaan tunnepohjainen asia. Aivan kuten humanitäärinen maahanmuuttokin. Meillä on globaali velvollisuus josta kieltäytyvät vain kivisydämiset timanttipora-rasistit(vai miten se meni?).

Quote from: MW on 19.03.2010, 22:30:23
Nyt ei auennut. Vasara, jos arkadianmäellä olisi aina ollut 201 insinööriä (tai edes enemmistö), tätä foorumia ei olisi. Insinööreiksi ei lasketa opiskelijapoliitikkoja, jotka ovat olleet opiskelevinaan tekniikkaa.

Sitä vain, että Wahlroos tykkää enemmän rahan tekemisestä rahalla kuin teollisuudesta. Se, mitä sanoit insinööreistä, on todennäköisesti totta.

Quote from: pelle12 on 19.03.2010, 22:58:58

Quote from: Vasarahammer on 19.03.2010, 22:00:55
Nalle on ehdottanut vuosien varrella järkeviä asioita. Hän esimerkiksi aikanaan halusi parantaa eläkejärjestelmää, joka tuottaa nykyisellään surkeasti ja jonka tuottoon ja riskitasoon eläkkeensaajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Ay-liikkeen hallitseman järjestelmän edustajat torpedoivat luonnollisesti kaikki uudistukset.

Nalle esittää radikaaleja ehdotuksia, jotka eivät vasemmistolaiseen ajatteluun juuttuneessa Suomessa mene läpi. Luulen, että mies itsekin ymmärtää tämän.

Kartanon herra, Kroisos-Nalle, todella on Suomen johtavia ajattelijoita. Minäkin voisin ryhtyä tuohon, jos joku kustantaisi minulle norsunluutornin, ja menneisyyteni olisi kuten Nallen.' Heittäydyn taistolaiseksi, jos isi ei osta mulle jaguarii' ,jag är ändå en svensktalande bättre människa! Olisikohan joidenkin nuivien oikeistokiihkossa peiliinkatsomisen paikka?

Eiköhän Nalle ole ollut Nalle jo ihan lähtökohdistaan, tuskin siihen on mitään ihan hirveetä riistokapitalismia vaadittu, ainakaan kuluneen sukupolven aikana. Stallarihistoria lienee todellakin paremminkin paritteluhistoriaa, niin huvittavaa kuin se onkin.

Nyt aidan vasemmalle puolelle jääneet W:n "uhrit" voisivat varmaan vaatia korvauksia? "Mä luulin, että se oli vallankumouksen asialla!"

Juuri tämän takia äänioikeutta ei pitäisi olla alle kolmekymppisillä, lapsettomilla, eikä varsinkaan alle kolmekymppisillä lapsettomilla naisilla. Noin vähän niin kuin kärjistäen.

Quote from: JPU on 19.03.2010, 23:08:07

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 21:55:39
En ole perehtynyt kehitysapuasiaan, enkä osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata.

Mutta niin kyyniseksi ja kovasydämiseksi en halua ikinä tulla, että kääntäisin kokonaan selkäni maailman kurjuudelle ja heikoimmassa asemassa oleville.

Niin, tämähän ei ole taloudellinen vaan tunnepohjainen asia. Aivan kuten humanitäärinen maahanmuuttokin. Meillä on globaali velvollisuus josta kieltäytyvät vain kivisydämiset timanttipora-rasistit(vai miten se meni?).

Ainakin vielä toistaiseksi myös maailman köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat asuvat samalla telluksella kuin sinä ja minäkin. Ja jos tarkastelemme asiaa hieman globaalia näkökulmaa laajemmin, voimme todeta yhteisen kotimme sijaitsevan Linnunradalla.

Että mitä niinku tällä tunnepohjaisella tajunnanvirtahötöllä on tarkoitus viestittää?

On (olisi) kaikkien etu, jos maailma olisi kaikille edes vähän parempi paikka asua ja elää.

Eikös se ole hassua, että ainakin periaatteessa päiväntasaajan Afrikan pitäisi olla mitä hedelmällisintä aluetta maanviljelyksen yms. suhteen, ainakin siis vallitsevien olosuhteiden puolesta, näkeehän sen jo muullakin tapaa, esimerkiksi eläinkunnan lajikirjon monimuotoisuuden johdosta. Jostain kumman syystä sitten taas pohjoinen Saharan alueen Afrikka on kuitenkin pärjännyt elintasonsa puolesta ainakin jonkin verran paremmin, onko se arabi sitten täysmustaa miestä jotenkin neuvokkaampi...taitaa vaan muutoin se niin vitaali miesenergia valua öiseen aikaan pelkästään omaan siemennykseen, pihallaolevan maaperän möyhentämisen sijasta, ollaanhan muutoinkin oleskeltu jo koko päivä kiihdyttävän kuuman Afrikan auringon alla. Kiinalainen filosofia saattaa olla melko kaukanakin tästä elämäntavasta, eikä ole ihme, että konflikteja tulee, kun kaksi kovin erilaista kulttuuria ja ihmistyyppiä ovat yhä enenevässä määrin tekemisissä toistensa kanssa.

Toisaalta vihervasemmisto on kovasti hyökännyt sen asian puolesta, että kehitysmaiden ilmasto on jo pilattu länsimaiden tuottaman kasvihuoneilmiön takia, ja olisi siis enemmänkin kuin syytä alkaa miettiä riittävää summaa korvauksien maksamiseksi.

Quote from: Hanskala on 20.03.2010, 00:07:37
***

Toisaalta vihervasemmisto on kovasti hyökännyt sen asian puolesta, että kehitysmaiden ilmasto on jo pilattu länsimaiden tuottaman kasvihuoneilmiön takia, ja olisi siis enemmänkin kuin syytä alkaa miettiä riittävää summaa korvauksien maksamiseksi.

Nih, kaasuputkella johdettu kurjuus sinne, ja hyvä tänne.

Orjakauppiaat eivät käyneet metsällä, ne ostivat "tuotteet" paikallisilta, afrikkalaiset myivät itse itsensä orjiksi. Länsimaihin jäi paljon sanottujen orjien jälkeläisiä, arabimaihin ei, vaikka molemmat olivat samoilla markkinoilla. Ihme juttu.

"Ilmastonmuutos", ... follow the money.

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27
Ainakin vielä toistaiseksi myös maailman köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat asuvat samalla telluksella kuin sinä ja minäkin.

Niin, kuten ne vanhukset, joille ei enää anneta puhtaita vaippoja, ellei heidän sukulaisillaan ole varaa itse maksaa niistä.

Varsinkin ne discorahalla kituuttamaan joutuvat pakolaislapset hotelleissaan kärsivät kiljuvaa nälkää ja joutuvat kohtaamaan suomalaisten pahuutta päivittäin. Samalla planeetallahan nekin hotelleissaan asuvat ja diskoissaan diskoilevat. Ei ole helppoa olla köyhä!

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27
On (olisi) kaikkien etu, jos maailma olisi kaikille edes vähän parempi paikka asua ja elää.

Olen samaa mieltä. Kehitysapu vain johtaa siihen, että maailma on KAIKILLE HUONOMPI paikka asua ja elää. Koska rahat häviävät pohjattomaan kaivoon, jää vanhuksilta vaipat saamatta. Koska klaanipäälliköillä on varaa ostaa yhä enemmän aseita, tulee sodista Afrikassa entistä verisempiä. Kiitos Valde! Kiitos SPR! Kiitos rasisminvastainen viikko!

Nykymuotoisessa kehitysavussa on varmaan paljon pielessä. Lukekaapa Eero Paloheimon Tämä on Afrikka. Minä olen Paloheimon idean/utopian kannalla. Rikkaiden maiden pitää antaa kehitysapuun 7% BKT:stä eikä 0,7%, jotta sillä olisi jotain vaikutusta. Mutta sitten ne afrikkalaiset saavat pysyä Afrikassa. Afrikkalaiseliitin siirtäminen tänne mamueläätiksi (keksin uuden sanan!) on täysin moraalitonta ja väärin ihan kaikkia kohtaan. Lisäksi maailman todellisen parantamisen kannalta se on lähinnä hyvän omatunnon ostamista. Osa humanitäärisestä maahanmuutosta ei siis ole kovinkaan humanitääristä. Ekologisesti se on myös väärin. Ihme, ettei suvaitsevaisto tähän väitteeseen pysty vastaamaan yhtikäs mitään, muuta kuin "talouskasvua tarvitaan" ja "karjuva työvoimapula."

On ihan selvä, että VHM:n rikokset pitää hyvittää ja taloudellista tasa-arvoa lisätä nopeasti ja paljon, nälkä ja sodat poistaa... Mutta maahanmuuttobisnes on maahanmuuttobisnestä. Nyt keskustelussa ovat äänessä aivan liikaa ne, joille maahanmuuttobisnes on toimeentulon lähde ja ammatti-identiteetti.

Uruguaysta sen verran, että Kemijärven työpaikathan siirtyivät sinne. Tein tuoreeltaan aiheesta milongan nimeltä Globalisaatio.

Suomen pelastamiseen tarvitaan raju sosiaaliturva- ja veroremontti sekä porkkanoita sellaisille aloille, jotka voisivat työllistää.

Quote from: Kajsaniemi R on 20.03.2010, 00:38:12

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27
Ainakin vielä toistaiseksi myös maailman köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat asuvat samalla telluksella kuin sinä ja minäkin.

Niin, kuten ne vanhukset, joille ei enää anneta puhtaita vaippoja, ellei heidän sukulaisillaan ole varaa itse maksaa niistä.

Varsinkin ne discorahalla kituuttamaan joutuvat pakolaislapset hotelleissaan kärsivät kiljuvaa nälkää ja joutuvat kohtaamaan suomalaisten pahuutta päivittäin. Samalla planeetallahan nekin hotelleissaan asuvat ja diskoissaan diskoilevat. Ei ole helppoa olla köyhä!

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27
On (olisi) kaikkien etu, jos maailma olisi kaikille edes vähän parempi paikka asua ja elää.

Olen samaa mieltä. Kehitysapu vain johtaa siihen, että maailma on KAIKILLE HUONOMPI paikka asua ja elää. Koska rahat häviävät pohjattomaan kaivoon, jää vanhuksilta vaipat saamatta. Koska klaanipäälliköillä on varaa ostaa yhä enemmän aseita, tulee sodista Afrikassa entistä verisempiä. Kiitos Valde! Kiitos SPR! Kiitos rasisminvastainen viikko!

Ei viititä mennä niihin discoilijoihin. Olen oman mielipiteeni heistä jo kertonut, eikä se luultavasti eroa sinun mielipiteestäsi juuri yhtään.

Ajattelen asiaa laajemmin kuin pelkästään Suomen tai Euroopan näkökulmasta katsottuna. Siitä tuo Linnunrata.  :P

Nykyisessä kehitysavussa ja sen kohdentamisessa olisi luultavasti paljon parantamisen varaa. Koska en ole perehtynyt asiaan, en osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä ja miten. Ihmisiä pitäisi kai opettaa kädestä pitäen tekemään itse jotain oman asiansa eteen. Tästä olen kirjoittanut romanikerjäläisketjuun jotain.

Siihen en usko, että Afrikan tai muiden maailman köyhimpien ihmisten jättäminen oman onnensa nojaan (sen selän kääntäminen kokonaan) olisi pitemmällä tähtäimellä viisas ratkaisu. Sekään ei ole ratkaisu, että pieni onnekas humanitaaristen joukko pääsee asumaan länsimaihin. Kaikkia kun ei voi tänne ottaa.

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 01:07:34
Ei viititä mennä niihin discoilijoihin. Olen oman mielipiteeni heistä jo kertonut, eikä se luultavasti eroa sinun mielipiteestäsi juuri yhtään.

Olet oikeassa. Se discoilu oli huono veto tähän. Tällaista kuitenkin sattuu, kun rasisminvastaisen viikon aiheuttama väsymys rupeaa pääsemään pintaan. Eikä viikko ole vielä lähelläkään loppuhuipennustaan.

Quote from: Kajsaniemi R on 20.03.2010, 00:38:12

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27
On (olisi) kaikkien etu, jos maailma olisi kaikille edes vähän parempi paikka asua ja elää.

Olen samaa mieltä. Kehitysapu vain johtaa siihen, että maailma on KAIKILLE HUONOMPI paikka asua ja elää. Koska rahat häviävät pohjattomaan kaivoon, jää vanhuksilta vaipat saamatta. Koska klaanipäälliköillä on varaa ostaa yhä enemmän aseita, tulee sodista Afrikassa entistä verisempiä. Kiitos Valde! Kiitos SPR! Kiitos rasisminvastainen viikko!

Tässä olin kuitenkin aivan tosissani.

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 01:07:34
Nykyisessä kehitysavussa ja sen kohdentamisessa olisi luultavasti paljon parantamisen varaa. Koska en ole perehtynyt asiaan, en osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä ja miten. Ihmisiä pitäisi kai opettaa kädestä pitäen tekemään itse jotain oman asiansa eteen. Tästä olen kirjoittanut romanikerjäläisketjuun jotain

Siihen en usko, että Afrikan tai muiden maailman köyhimpien ihmisten jättäminen oman onnensa nojaan (sen selän kääntäminen kokonaan) olisi pitemmällä tähtäimellä viisas ratkaisu.

Ihmisiä nimenomaan pitäisi opettaa ja auttaa itse selviytymään ongelmistaan ja aktiivisesti toimimaan oman tilanteensa parantamisen eteen. Esimerkiksi romanikerjäläisille yritettiin järjestää palkallista työtä Suomessakin vaikkapa mansikanpoimijoina, mutta työn opettelu ei romaneja kiinnostanut, vaikka palkkaa ja opetusta olisi ollut tarjolla. Opettaa pitää ja apua pitää antaa, mutta jos apu ei kelpaa, niin väkisin sitä on mahdoton antaa. Hyvää matkaa takaisin romaniaan. Kiitos vierailustanne Suomessa.

En kannata myöskään Afrikan jättämistä pysyvästi oman onnensa nojaan. Sama tilanne tulee eteen valitettavasti sielläkin. Jos apua ei oteta vakavasti vastaan, on sen antaminen turhaa. Ennen mittavaa avun antamista huolehtisin kuitenkin ensin siitä, että vanhukset saavat lämpimät ruokansa ja puhtaat vaippansa suomalaisissa vanhainkodeissa. Afrikan auttaminen Afrikassa olisi periaatteessa ihan kannatettava idea, mutta vaihtoehdot suomalaisten köyhien ja Afrikan köyhien auttamisen välillä ovat hyvin pitkälle toisensa poissulkevia. Vastoin yleistä luuloa meillä valitettavasti EI OLE VARAA molempiin.

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27

Quote from: JPU on 19.03.2010, 23:08:07

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 21:55:39
En ole perehtynyt kehitysapuasiaan, enkä osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata.

Mutta niin kyyniseksi ja kovasydämiseksi en halua ikinä tulla, että kääntäisin kokonaan selkäni maailman kurjuudelle ja heikoimmassa asemassa oleville.

Niin, tämähän ei ole taloudellinen vaan tunnepohjainen asia. Aivan kuten humanitäärinen maahanmuuttokin. Meillä on globaali velvollisuus josta kieltäytyvät vain kivisydämiset timanttipora-rasistit(vai miten se meni?).

Ainakin vielä toistaiseksi myös maailman köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat asuvat samalla telluksella kuin sinä ja minäkin. Ja jos tarkastelemme asiaa hieman globaalia näkökulmaa laajemmin, voimme todeta yhteisen kotimme sijaitsevan Linnunradalla.

Että mitä niinku tällä tunnepohjaisella tajunnanvirtahötöllä on tarkoitus viestittää?

On (olisi) kaikkien etu, jos maailma olisi kaikille edes vähän parempi paikka asua ja elää.

Ainakin 80% maailman väestöstä elää köyhyydessä. 79 miljoonaa eurooppalaista eli noin 16 prosenttia EU:n väestöstä elää köyhyydessä. Suomessa taasen elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Taloudellisessa mielessä tuollaisen globaalin köyhyyden korjaaminen ei ole edes mahdollista. Edes pienenkään osan auttaminen ei auta koska väestön liikakasvu tuhoaa auttamatta kaiken saavutetun hyödyn. Ajatus kehitysavusta ja "kaikkien köyhien auttamisesta edes vähän" on siis epärealistista tunnepohjaista höttöä josta on vain vahinkoa kaikille osapuolille, erityisesti sille joka tuon turhuuden maksaa.

Quote from: JPU on 20.03.2010, 06:39:34
Ainakin 80% maailman väestöstä elää köyhyydessä. 79 miljoonaa eurooppalaista eli noin 16 prosenttia EU:n väestöstä elää köyhyydessä. Suomessa taasen elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Taloudellisessa mielessä tuollaisen globaalin köyhyyden korjaaminen ei ole edes mahdollista. Edes pienenkään osan auttaminen ei auta koska väestön liikakasvu tuhoaa auttamatta kaiken saavutetun hyödyn. Ajatus kehitysavusta ja "kaikkien köyhien auttamisesta edes vähän" on siis epärealistista tunnepohjaista höttöä josta on vain vahinkoa kaikille osapuolille, erityisesti sille joka tuon turhuuden maksaa.

Tää kuulostaa minusta aika hyvältä kiteytykseltä. Tämän tapainen kuva minullakin on. Lisäksi vielä ihmiskunnan resurssien tuotannon kasvu on aina vähintäänkin osittain pois muulta luonnolta, käsittääkseni.

Nalle on ehdottanut yksityisen hyväntekeväisyysrahan verovähennysoikeutta. Ja tottahan se on jotta yksityiset lahjoittajat ja säätiöt harkitsevat kaikkein tarkimmin rahojensa käyttöä kuin valtiolliset instanssit. Se toteutuu lakimiesten valvomana. Rahojen väärikäyttäjät ovat äkkiä leivättömän pöydän ääressä. Lisäksi asianhoitajilla ei ole samaa jääviysristiriitaa kuten nyt jollain KEPA:n palkollisilla rahankylväjillä jotka eivät osaa muuta kuin kinuta lisää ja lisää rahaa valtion budjetista.

Quote from: JPU on 20.03.2010, 06:39:34Ainakin 80% maailman väestöstä elää köyhyydessä. 79 miljoonaa eurooppalaista eli noin 16 prosenttia EU:n väestöstä elää köyhyydessä. Suomessa taasen elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Suomalaisiin sovellettu köyhyyskäsitys on kyllä mielenkiintoinen ja omasta mielestäni vasemmistolaisesti tarkoitushakuinen. Mediaanitulon 60 prosentin rajasääntö johtaa muunmuassa sellaisiin älyttömyyksiin että köyhyyden määrä voi kasvaa sen seurauksena että suurempi osa ihmisistä saa hyvää palkkaa, ja että köyhyys lisääntyy siitä, että aidosti pienituloisten tukikitkuttajien ja "täysituloisten" kansalaisten välimaastoon ilmestyy osa-aikaisesti työtä tekeviä.

Luonnollisesti tässä järjestelmässä köyhyys vähenee, kun valtion jakamat tuet nostetaan riittävän lähelle mediaanituloa. Joillekin argumentoijille sillä ei ole mitään väliä, että tällainen julkisen rahan pumppaaminen vie käytettävissä olevaa tuloa oman elämänsä maksavilta ja aiheuttaa kansantaloudessa inflaatiopaineita jotka lopulta pienentävät kaikkien ostovoimaa.

Ja tietenkin: jos joku ryhmä vetää kaulaa muihin, köyhyys kasvaa automaattisesti, jopa siinä tapauksessa että kaikkien tulot ovat nousseet tuona aikana.

Sitä en kiistä, etteikö Suomessa voisi olla köyhä, mutta silti, mielestäni suhteellisen köyhyyden tilastollinen käsite on absurdi.

Loistavia ehdotuksia Nallelta, murrr murrr..

Korkeakouluissa todellakin pitäisi iskeä porkkanaa ja keppiä jotta opiskelijat aktivoituisivat valmistumaan nopeammin mikäpä se olisi parempi porkkana tai keppi kuin 
RAHA.

Nopeasti valmistuvalle selvää rahaa käteen ja hitaasti valmistuvalle sakkoa...

1. vuodessa valmistuvalle 50.000 €
2. vuodessa valmistuvalle 10.000 €
3. vuodessa valmistuvalle 5.000 €
4. vuodessa valmistuvalle 100 €
5. vuodessa valmistuvalle sakkoa 5.000 €
6. vuodessa valmistuvalle sakkoa 10.000 €
7. vuodessa valmistuvalle sakkoa 50.000 €

paperit saisi ulos vasta kun on sakon maksanut.

Kehitysavun voisi puolestani myös lopettaa tai sitten muuttaa se puhtaasti insinööri/teknologia yritysvetoiseksi, ja lopettaa kukkahattutäti järjestöjen kautta kehitysavun jakaminen. Tuettaisiin vain sellaista toimintaa joka edesauttaisi teknologisilla ratkaisuilla paikallista elämää jossa paikallisten ei tarvitsisi lähteä nälkää tai muuta kurjuutta pakoon.

Tuhatkaunon ehdotukset viisaita. Tietty on aloja, joihin tota bonustaulukkoa pitää vähän viilata. Esim. vieraissa kielissä, joita ei ole voinut ennen yliopistoa oppia, ei voi valmistua 4 vuodessa. Ei kukaan paitsi joku aivan erityislahjakas. Esim. arabian kielen opetus yliopistolla alkaa aivan alkeista. Nimim. entinen arabian kielen pääaineopiskelija.

Sinänsä en oikein ymmärrä miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua ennätysvauhdilla. Mikäli opintotukea ei saa, koska ei saa tarpeeksi noppia tai on jo käyttänyt kaiken, niin itsensä pitää elättää työllä - yleensä. Lisäksi kursseja harvakseltaan tekevä ei kuitenkaan kuluta kovinkaan paljon koulun resursseja - kyllä kaverin nimi pysyy tietokoneella ilman pitämistäkin.

Joissakin paikoissa spekuloidaan tulematta jäävillä verotuloilla, mutta unohdetaan, että nopeasti valmistuvilla ei yleensä ole sitten työkokemusta, joten ei työnantajakaan maksa maltaita.

Ylipäänsä koko meuhkaaminen on kummallista, kun työttömyys on aikamme suurin ongelma, ei työtätekevien pula.

Jos itse jotakin muuttaisin, niin sisäänottoja. On perinjuurin kummallista, että joillakin aloilla jatkotutkintoja tehdään järjestään vain siksi, ettei muita töitäkään saa. Kaikkia suomalaisia ei tarvitsisi korkeakouluttaa vain korkeakoulutuksen vuoksi.

Quote from: Jäniksenkäpälä on 20.03.2010, 17:00:48
Sinänsä en oikein ymmärrä miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua ennätysvauhdilla. Mikäli opintotukea ei saa, koska ei saa tarpeeksi noppia tai on jo käyttänyt kaiken, niin itsensä pitää elättää työllä - yleensä. Lisäksi kursseja harvakseltaan tekevä ei kuitenkaan kuluta kovinkaan paljon koulun resursseja - kyllä kaverin nimi pysyy tietokoneella ilman pitämistäkin.

Joissakin paikoissa spekuloidaan tulematta jäävillä verotuloilla, mutta unohdetaan, että nopeasti valmistuvilla ei yleensä ole sitten työkokemusta, joten ei työnantajakaan maksa maltaita.

Ylipäänsä koko [opiskeluajoista] meuhkaaminen on kummallista, kun työttömyys on aikamme suurin ongelma, ei työtätekevien pula.

Jos itse jotakin muuttaisin, niin sisäänottoja. On perinjuurin kummallista, että joillakin aloilla jatkotutkintoja tehdään järjestään vain siksi, ettei muita töitäkään saa. Kaikkia suomalaisia ei tarvitsisi korkeakouluttaa vain korkeakoulutuksen vuoksi.

Olen itse täysin samaa mieltä. Erityisesti lihavoidusta kohdasta. Jos suunnitelmien mukaan minimissään 5 vuotta vaativat tutkinnot valmistuu keskimäärin reilusti alle 10 vuodessa, mikä käsittääkseni on asian laita nykyäänkin, niin opiskeluaikojen pituus ei vaikuta minusta minkäänlaiselta ongelmalta.

Quote from: Parasiittiö on 20.03.2010, 17:24:23

Quote from: Jäniksenkäpälä on 20.03.2010, 17:00:48
Sinänsä en oikein ymmärrä miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua ennätysvauhdilla. Mikäli opintotukea ei saa, koska ei saa tarpeeksi noppia tai on jo käyttänyt kaiken, niin itsensä pitää elättää työllä - yleensä. Lisäksi kursseja harvakseltaan tekevä ei kuitenkaan kuluta kovinkaan paljon koulun resursseja - kyllä kaverin nimi pysyy tietokoneella ilman pitämistäkin.

Joissakin paikoissa spekuloidaan tulematta jäävillä verotuloilla, mutta unohdetaan, että nopeasti valmistuvilla ei yleensä ole sitten työkokemusta, joten ei työnantajakaan maksa maltaita.

Ylipäänsä koko [opiskeluajoista] meuhkaaminen on kummallista, kun työttömyys on aikamme suurin ongelma, ei työtätekevien pula.

Jos itse jotakin muuttaisin, niin sisäänottoja. On perinjuurin kummallista, että joillakin aloilla jatkotutkintoja tehdään järjestään vain siksi, ettei muita töitäkään saa. Kaikkia suomalaisia ei tarvitsisi korkeakouluttaa vain korkeakoulutuksen vuoksi.

Olen itse täysin samaa mieltä. Erityisesti lihavoidusta kohdasta. Jos suunnitelmien mukaan minimissään 5 vuotta vaativat tutkinnot valmistuu keskimäärin reilusti alle 10 vuodessa, mikä käsittääkseni on asian laita nykyäänkin, niin opiskeluaikojen pituus ei vaikuta minusta minkäänlaiselta ongelmalta.

Korkeakouluopiskelijoiden kanssa on käymässä jossain määrin samalla tavalla kuin kansaneläkkeiden ja eläkeiän kohdalla.

Eläkkeistä ja eläkeistä on tulossa järjestelmälle ongelma, koska se on mennyt lupaamaan asioita, joita se ei hyvin suurella todennäköisyydellä pysty lunastamaan tulevaisuudessa. Samaan tapaan korkeakouluopiskelijat ovat kasvavissa määrin ongelmallinen ryhmä nykyjärjestelmälle.

Järjestelmä meni aikanaan lupaamaan laajamittaisen korkeakouluttautumismahdollisuuden yhteiskunnan piikkiin. No mitä se on saanut? Paljon korkeakouluopiskelijoita. Oppilaitosten ylläpitäminen maksaa, opintotuet maksavat, osan opinnot junnaavat paikallaan, osa ei valmistu koskaan. Mutta laskua kertyy koko ajan, osa tästä opiskelijoihin laitetusta sijoituksesta ei maksa itseään millään tavalla koskaan takaisin.

Lääkkeeksi tarjoaisin hyvin yksinkertaista ja helposti toteuttavaa temppua, vähennetään korkeakoulujen vuosittaisista opiskelupaikoista raakasti 10-20%, alakohtaisia poikkeukset tietenkin huomioiden esim. terveydenhuollon kannalta.

Mutta naurettavaa pelleilyähän tämä nykysuuntaus on (osin). Kun järjestelmä ei halua myöntää virheitään, se pyrkii ulkoistaa syyllisyyden opiskelijoille harteille, ja tietenkin keksimällä tiukennuksia, rajoituksia ja yms. kivaa opintojen "motivoimiseksi". Kun se perimmäinen ongelma eivät ole opiskelijat, eivät edes ne laiskottelevat, vaan se kiveenhakattu lupaus massoittain nuoria kouluttavan korkeakoulujärjestelmän ylläpitämisestä.

En näe tuollaisissa Tuhatakunon ehdottamissa "kepeissä" mitään pointtia. Mikä järki yleensä on valmistua, jos isketään joku naurettava 50 000 euron lasku käteen? Toki, jos halutaan, että opiskelijat kusevat kurssit ennätysvauhtia matalimmilla arvosanoilla läpi, niin voisihan tuollainen toimia. Ja esim. tonnin vuosimaksu viidennen opiskeluvuoden jälkeen olisi ihan fiksu ja piristäisi kummasti panostamaan opiskelun aikatauluun. Se toki edellyttäisi, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus täysipäiväisesti opiskella opintotuella. Ja tietty monilta aloilta saisi leikata vastaanottokiintiötä ihan reippaasti 75 prosentilla ja siirtää niitä paikkoja jonnekin hieman järkevämpiin kohteisiin. Ei nykyjärjestelmässä ole mitään järkeä, se vain lannistaa opiskelijoita, jotka jossain vaiheessa tajuavatkin, etteivät he tule ikinä työllistymään omalta alaltaan. Mutta nyt menee jo liian offtopikiksi :-*

Luvut oli toki ihan hihasta ja niitä voi aina säätää, tärkeintä pointissani oli se että valmistustamista vauhditetaan porkkanalla.

Kaikkihan me tiedämme että 30.000 korkeakouluopiskelijasta suurin osa velttoilee päivittäin kun ei ole tarjolla porkkanaa, vain se vanha kansanlaulu "uurasta uurasta niin kirkkaamman kruunun saat", jos sen kruunun tilalle laitetaan ihan silkkaa rahaa johan alkaa hikoilu kirjojen äärellä.

Siteeraan edesmennyttä Jaakko Pöyryä: " Koulutetaam yliopistoissa ja korkeakouluissa kaikenlaisia histfiilareita joilla ei ole kansantaloudelle mitään merkitystä."

Tyhjäkäyntiä

Kuitenkin teknologia, luonnnonvarojen hyödyntäminen meidät elättää

Luo hyvinvoinnin

Voimme jopa auttaa

Köyhiä

Quote from: Jouko on 20.03.2010, 18:59:07
Siteeraan edesmennyttä Jaakko Pöyryä: " Koulutetaam yliopistoissa ja korkeakouluissa kaikenlaisia histfiilareita joilla ei ole kansantaloudelle mitään merkitystä."

Esim. kaiken maailman Halla-Ahoja, mutta mikä oli se kimmoke joka sai Jussin tutustumaan kansantalouden alkeisiin maahanmuuttokysymyksissä? Olisiko ollut yliopiston tasapäistämiskomiteat?

Quote from: Tuhatkauno on 20.03.2010, 19:03:31

Quote from: Jouko on 20.03.2010, 18:59:07
Siteeraan edesmennyttä Jaakko Pöyryä: " Koulutetaam yliopistoissa ja korkeakouluissa kaikenlaisia histfiilareita joilla ei ole kansantaloudelle mitään merkitystä."

Esim. kaiken maailman Halla-Ahoja, mutta mikä oli se kimmoke joka sai Jussin tutustumaan kansantalouden alkeisiin maahanmuuttokysymyksissä? Olisiko ollut yliopiston tasapäistämiskomiteat?

Tuo on kova argumentti, johon kohteen pitää itse vastata.

Luulen, että vastaus löytyykin hänen kirjoituksistaan; ei koe itseään merkittäväksi kansantalouden kannalta.

Nimi muuten kirjoitetaan; Jussi Halla-aho


Eihän ne histfiilarit sinänsä, vaan niitten määrä ja merkitys

Quote from: Jouko on 20.03.2010, 18:59:07
Siteeraan edesmennyttä Jaakko Pöyryä: " Koulutetaam yliopistoissa ja korkeakouluissa kaikenlaisia histfiilareita joilla ei ole kansantaloudelle mitään merkitystä."

Tyhjäkäyntiä

Kuitenkin teknologia, luonnnonvarojen hyödyntäminen meidät elättää

Luo hyvinvoinnin

Voimme jopa auttaa

Köyhiä

Jep jep

Ihan kuin Timon

suusta

mutta silti

oikein. Histfiilarit, kasvoillenne. Unngh.

Muutamat filosohvit ovat jopa tarpeellisia, mutta taloutta ei pelkkä fiksu ajattelu pyöritä. Muutamia useammista "tutkijoista" puhumattakaan.

Quote from: JPU on 20.03.2010, 06:39:34

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 23:58:27

Quote from: JPU on 19.03.2010, 23:08:07

Quote from: Phantasticum on 19.03.2010, 21:55:39
En ole perehtynyt kehitysapuasiaan, enkä osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata.

Mutta niin kyyniseksi ja kovasydämiseksi en halua ikinä tulla, että kääntäisin kokonaan selkäni maailman kurjuudelle ja heikoimmassa asemassa oleville.

Niin, tämähän ei ole taloudellinen vaan tunnepohjainen asia. Aivan kuten humanitäärinen maahanmuuttokin. Meillä on globaali velvollisuus josta kieltäytyvät vain kivisydämiset timanttipora-rasistit(vai miten se meni?).

Ainakin vielä toistaiseksi myös maailman köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat asuvat samalla telluksella kuin sinä ja minäkin. Ja jos tarkastelemme asiaa hieman globaalia näkökulmaa laajemmin, voimme todeta yhteisen kotimme sijaitsevan Linnunradalla.

Että mitä niinku tällä tunnepohjaisella tajunnanvirtahötöllä on tarkoitus viestittää?

On (olisi) kaikkien etu, jos maailma olisi kaikille edes vähän parempi paikka asua ja elää.

Ainakin 80% maailman väestöstä elää köyhyydessä. 79 miljoonaa eurooppalaista eli noin 16 prosenttia EU:n väestöstä elää köyhyydessä. Suomessa taasen elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Taloudellisessa mielessä tuollaisen globaalin köyhyyden korjaaminen ei ole edes mahdollista. Edes pienenkään osan auttaminen ei auta koska väestön liikakasvu tuhoaa auttamatta kaiken saavutetun hyödyn. Ajatus kehitysavusta ja "kaikkien köyhien auttamisesta edes vähän" on siis epärealistista tunnepohjaista höttöä josta on vain vahinkoa kaikille osapuolille, erityisesti sille joka tuon turhuuden maksaa.

Hei haloo. Vertaat eurooppalaista köyhyyttä köyhyyteen, jossa ihmisillä ei ole mitään. Ei yhtään mitään. Pankkitilisi saldoa näkemättä sanon silti, että todennäköisesti sinäkin kuulut pers'aukisiin  tähän huuhkajaan (http://www.iltasanomat.fi/videot/viihde/2044186) verrattuna. Köyhyys on suhteellista.

Itse uskon, että maailman kurjuutta voitaisiin helpottaa paljonkin, jos tähän vain olisi todellista halua. Jostain olen lukenut sellaisen väitteen, että pelkästään sillä rahalla, jonka rikkaiden maiden kansalaiset kuluttavat lemmikkeihinsa, voitaisiin tehdä paljon. Vaikka en tarkoitakaan tällä sitä, että kaikkien olisi pakko luopua elukoistaan ja käyttää säästöön jäänyt raha köyhyyden vähentämiseen.

Siitä olemme samaa mieltä, että väestönkasvuun pitäisi kiinnittää monta kertaa enemmän huomiota kuin mitä nykyään tehdään. Jos nykyinen trendi jatkuu, hyvinvointia riittää tulevaisuudessa entistäkin harvemmalle.

Mitä enemmän kurjuus lisääntyy jo entuudestaan köyhillä alueilla, sitä enemmän se luo painetta lisätä humanitaarista maahanmuuttoa länsimaihin. Esimerkiksi. Nykyvalossa tämä ei näytä mitenkään positiiviselta kehityksen suunnalta.

Tässäkään mielessä se selän kääntäminen ei minun mielestäni ole kovin viisasta. Kuten sanoin, toistaiseksi me kaikki - köyhät ja rikkaat - asumme samalla pallolla. Pakoon ei pääse kovin helpolla. Paitsi minä. Kakkosresidenssini on jo vuosia sijainnut Siriuksen ohitustiellä. Sisäpiirihuumoria.  :P  ;D

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 20:15:18
Itse uskon, että maailman kurjuutta voitaisiin helpottaa paljonkin, jos tähän vain olisi todellista halua.

Valtioista puhuttaessa vauraus ei ole omaisuutta, vaan kykyä valmistaa tavaroita ja palveluita. Jotta köyhät valtiot kykenisivät tähän, niissä pitäisi tapahtua melkoinen asennemuutos. Klaanikulttuuri (heimokulttuuri, "me vastaan he") jossa omiin luotetaan ja ulkopuolista saa kusettaa ei yksinkertaisesti toimi globaalin talouden kanssa yhteen. Yks hailee paljonko Afrikkaan raahataan roinaa niin kauan kuin näin perustavanlaatuista asiaa ei korjata. Eikä sitä voidakaan ulkopuolisten toimesta korjata, muutoksen on lähdettävä paikallisista itsestään. Vasta sen jälkeen voidaan todella saavuttaa edistystä.

Sattuneesta syystä kulttuurirelativistit eivät juuri kannata tämänkaltaista ajattelua.

Quote from: SoulBrother on 19.03.2010, 11:05:09
Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi. Ja vielä ruottalainen, hyhyh.  :facepalm:

Nalle on kyllä kommunisti. 70-luvulla osallistui vappumarsseihin ja liputti punaista.

Quote from: Hob on 20.03.2010, 20:34:02

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 20:15:18
Itse uskon, että maailman kurjuutta voitaisiin helpottaa paljonkin, jos tähän vain olisi todellista halua.

Valtioista puhuttaessa vauraus ei ole omaisuutta, vaan kykyä valmistaa tavaroita ja palveluita. Jotta köyhät valtiot kykenisivät tähän, niissä pitäisi tapahtua melkoinen asennemuutos. Klaanikulttuuri (heimokulttuuri, "me vastaan he") jossa omiin luotetaan ja ulkopuolista saa kusettaa ei yksinkertaisesti toimi globaalin talouden kanssa yhteen. Yks hailee paljonko Afrikkaan raahataan roinaa niin kauan kuin näin perustavanlaatuista asiaa ei korjata. Eikä sitä voidakaan ulkopuolisten toimesta korjata, muutoksen on lähdettävä paikallisista itsestään. Vasta sen jälkeen voidaan todella saavuttaa edistystä.

Sattuneesta syystä kulttuurirelativistit eivät juuri kannata tämänkaltaista ajattelua.

Samaa mieltä. Osaan köyhyyteen ja syrjintään ovat ihmiset itse syyllisiä. Tätä olen toitottanut romanikerjäläisketjussa.

Kuten Homman uskontoketjuista on saanut lukea, joistakin perinteistä ja uskomuksista luopuminen ei onnistu korkeasti koulutetuilta länsimaan asukkailtakaan. Miten se voisi silloin onnistua primitiivisemmässä kulttuurissa elävältä? Viittaan tässä yhteydessä etenkin syntyvyydensäännöstelyyn. Väestönkasvu on todellinen ongelma.

Joistakin vuosisatoja vanhoista perinteistä ja uskomuksista on kuitenkin pakko luopua, jos haluaa elää samanlaista 2000-lukua kuin modernissa yhteiskunnassa eletään. Suuntaan tämän kommentin erityisesti niille osapuolille, jotka haluaisivat ottaa ohjenuorakseen Koraanin ja Raamatun opetukset.

Olen samaa mieltä myös kulttuurirelativismista. Se elää ja voi hyvin tänä päivänäkin, vaikka nykymaailmassa asia kulkeekin rasismin nimellä. Jokainen voi tarkistaa tämän SPR:n rasismikampanjan sivuilta.

Jos haluaa, että kaikilla muillakin ihmisillä olisi edes suurin piirtein yhtä hyvät mahdollisuudet samanlaisiin elinolosuhteisiin kuin useimmilla länsimaalaisilla, silloin on pakko tunnustaa, että kaikki kulttuurit eivät ole yhtä hyviä. Näin se vaan on. Ei siitä mihinkään pääse.

Jos kaikki kulttuurit olisivat yhtä hyviä, miksi paremman elämän tavoittelu suuntautuu lähes poikkeuksetta länsimaihin. Miksei sitä parempaa elämää löydy muualta? Myös se maahanmuuttajaväestö, joka pitää kynsin hampain kiinni entisen kotimaansa kulttuurista, arvomaailmasta ja elämäntavasta, pärjää selvästi muita heikommin. Elämä on luultavasti aineellisesti parempaa kuin entisessä kotimaassa, mutta ei muuten.

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 21:28:39
Viittaan tässä yhteydessä etenkin syntyvyydensäännöstelyyn. Väestönkasvu on todellinen ongelma.

Historia osoittaisi kyllä, että väestönkasvu voi olla melkoisen vaurauden lähde mikäli yhteiskunnalliset olot ovat muuten kunnossa. Vrt. Eurooppa ennen 1. maailmansotaa. Tietysti jos asiat ovat muuten päin seiniä, mitä enemmän väestöä sitä enemmän hätää kärsiviä.

QuoteJoistakin vuosisatoja vanhoista perinteistä ja uskomuksista on kuitenkin pakko luopua, jos haluaa elää samanlaista 2000-lukua kuin modernissa yhteiskunnassa eletään. Suuntaan tämän kommentin erityisesti niille osapuolille, jotka haluaisivat ottaa ohjenuorakseen Koraanin ja Raamatun opetukset.

Koraani ja Raamattu eivät ole itseasiassa niin pahoja ohjenuoria jossei niitä tulkitse kirjaimellisesti ja ehdottomasti. Maailmasta löytyy paljon hullumpiakin kulttuurikäsityksiä, joiden maltillinenkin noudattaminen johtaa turmioon.

Quote from: Hob on 20.03.2010, 21:37:12

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 21:28:39
Viittaan tässä yhteydessä etenkin syntyvyydensäännöstelyyn. Väestönkasvu on todellinen ongelma.

Historia osoittaisi kyllä, että väestönkasvu voi olla melkoisen vaurauden lähde mikäli yhteiskunnalliset olot ovat muuten kunnossa. Vrt. Eurooppa ennen 1. maailmansotaa. Tietysti jos asiat ovat muuten päin seiniä, mitä enemmän väestöä sitä enemmän hätää kärsiviä.

QuoteJoistakin vuosisatoja vanhoista perinteistä ja uskomuksista on kuitenkin pakko luopua, jos haluaa elää samanlaista 2000-lukua kuin modernissa yhteiskunnassa eletään. Suuntaan tämän kommentin erityisesti niille osapuolille, jotka haluaisivat ottaa ohjenuorakseen Koraanin ja Raamatun opetukset.

Koraani ja Raamattu eivät ole itseasiassa niin pahoja ohjenuoria jossei niitä tulkitse kirjaimellisesti ja ehdottomasti. Maailmasta löytyy paljon hullumpiakin kulttuurikäsityksiä, joiden maltillinenkin noudattaminen johtaa turmioon.

Suoraan ei minun mielestäni voi verrata 1900-luvun alkua ja 2000-luvun alkua toisiinsa - maailma on muuttunut liikaa viimeisen vuosisadan aikana. Vuonna 1927 maapallon väestö oli  Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4est%C3%B6) mukaan vain kaksi miljardia.

Jos ajatellaan tätä päivää, minun mielestäni sillä on väliä, onko afrikkalaisia miljardi vai puolitoista. Afrikassahan maailman köyhimpiä valtioita kai on aika monta.

Niinpä. Jos tutkitaan esimerkiksi Raamatun kantaa syntyvyydensäännöstelyyn ja ehkäisyn käyttöön, millainen on ehdoton ja kirjaimellinen tulkinta. Mihin vedetään raja? Onko tätä kyseistä opusta ylipäätään pakko käyttää tällaisessa asiassa ollenkaan ohjekirjana?

Quote from: Machine Head on 20.03.2010, 20:56:43

Quote from: SoulBrother on 19.03.2010, 11:05:09
Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi. Ja vielä ruottalainen, hyhyh.  :facepalm:

Nalle on kyllä kommunisti. 70-luvulla osallistui vappumarsseihin ja liputti punaista.

Ennen kuin satunnainen lukija luulee sinua foliohattuosaston edustajaksi, niin varmistetaan tuo väitteesi: Björn "Nalle" Wahlroos osallistui silloisen kommunistisen puolueen eli SKDL:n ns. taistolaissiiven toimintaan 1970-luvulla. Taisto Sinisalosta nimensä saaneen taistolaissiiven tavoitteena oli kommunistinen vallankumous (rauhanomainen tai väkivaltainen) ja Suomen liittäminen osaksi Neuvostoliittoa.

Nallen motiiveja me emme sitten tiedäkään.

Muoks: mutua pois.

Kehitysapu nykymuodossaan voi olla toimimatonta, mutta se on kuitenkin paljon terveemmällä pohjalla kuin samasta poliittisesta tahdosta ja valmiudesta, ja samoista rajallisista resursseista kilpaileva toinen maailmanparannusvietin kohde, mokutus. Kehitysapu pitäisi uudistaa täysin, esimerkiksi siten, että apu annettaisiin ostettujen tuotteiden korkeampina hintoina, ehtona, että tuotteet tehdään työntekijöitä ja ympäristöä riistämättä. Erotus maksettaisiin kehitysapurahoista, eikä siis ostajan tarvitsisi maksaa enempää. Tämä oli vain yksi idea. Avun voisi toimittaa monilla muillakin keinoilla, jotka välttäisivät nykyisen kehitysapupolitiikan sudenkuopat.

Rahoitus uudistettuun kehitysapuun saataisiin luopumalla väestönsiirtelyistä ja mokutuskoneistosta. Kehitysapurahat voitaisiin näin moninkertaistaa.

Quote from: todellisuus on 20.03.2010, 22:34:26
Taistolaissiipi oli yliopistomaailmassa etupäässä asiastaan varmojen ja helposti huijattavissa olevien nuorten naisten täyttämä porukka.

Olisiko sinulla tarjota tähän väitteeseen jotain tilastoa? Tai muuta vastaavaa todistetta.

Quote from: Pöllämystynyt on 20.03.2010, 22:49:10
Rahoitus uudistettuun kehitysapuun saataisiin luopumalla väestönsiirtelyistä ja mokutuskoneistosta. Kehitysapurahat voitaisiin näin moninkertaistaa.

Samaa mieltä. Eipä sillä kehitysavun lopettamisella mitään hyvää saada aikaiseksi, jos samat summa tulee menemään moninkertaisesti tänne tunkeutuvien mamujen kulujen maksattamiseen. Lisäksi kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset maksavat oman hintansa, jolle ei hintalappua ole. Kehitysapu vain ei tunnu menevän perille, joka paikassa on korruptiota ja rahaa vedetään välistä ja kukaan ei tiedä, mihin ne rahat lopulta menevät. Eikä ketään kiinnosta, kunhan vaan sysätään rahaa jonnekin, jotta omatunto olisi kirkas. Tai siis tällaisen kuvan minä olen koko hankkeesta saanut.

Kehitysapuakaan ei kuitenkaan aivan sormennapsautuksella voi lopettaa, ja kehitysavun lopullinen tavoitehan pitäisi joka tapauksessa olla nolla euroa (tavoitteenahan on tietty se, että afrikan maat tulevat toimeen omillaan), niin samallahan sitä rahan perillemenoa voitaisiin alkaa tarkkailla tehokkaammin ja miettämällä uudestaan, mihin sitä rahaa sijoitetaan, jotta tulos olisi tehokkain ja kannustavin. Ehdotuksesi olivat mielestäni loistavia, sillä työskentelyyn ja oman elämänsä parantamiseen rohkaiseminen on aina tehokkaampaa kuin passivoittavat tulonsiirrot. Lisäksi kansa todennäköisesti olisi valmis pistämään tällaisiin hankkeisiin enemmän rahaa, jos se vähentäisi sosiaalista maahanmuuttoa.

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 22:53:11

Quote from: todellisuus on 20.03.2010, 22:34:26
Taistolaissiipi oli yliopistomaailmassa etupäässä asiastaan varmojen ja helposti huijattavissa olevien nuorten naisten täyttämä porukka.

Olisiko sinulla tarjota tähän väitteeseen jotain tilastoa? Tai muuta vastaavaa todistetta.

Ei ole mitään, 1970-luvun lehtikuvien kuorruttamalla perstuntumalla mennään. Oikeastaan "taistolaisten tavoitteetkin" ovat aika epäselvä asia, objektiivisia historiallisia faktoja liikkeestä taitaa olla vain kaksi: (1) Kyseessä oli yksi SKDL:n poliittisista siivistä, (2) Taistolaisten nimi tuli Taisto J. Sinisalosta.

En vain keksi mitään muuta motiivia, miksi upporikkaan suomenruotsalaisperheen vesa Wahlroos, joka on retoriikassaan edustanut länsimaista kapitalismia ainakin 1990-luvun alusta lähtien, olisi koskaan ollut ideologinen kommunisti ja taistolainen. Mutta mutta... taistolaiset tai SKDL eivät ole tämän threadin aiheena ja halusin vain nopeasti varmistaa väitteen että B. Wahlroos oli kommunistien porukoissa 1970-luvulla, perusta uusi threadi jos haluat keskustella tai puhua tästä asiasta syvällisemmin.

Quote from: Pöllämystynyt on 20.03.2010, 22:49:10Rahoitus uudistettuun kehitysapuun saataisiin luopumalla väestönsiirtelyistä ja mokutuskoneistosta. Kehitysapurahat voitaisiin näin moninkertaistaa.

Sitähän mäkin tossa yritin sanoa, mutta kun monikultturistien ja kaikesta näennäishyvyydestä tienaavien mielestä ei saa sanoa "Afrikka afrikkalaisille", koska rasismi.

Muusikko Mikko Kuustonen tarinoi kehitysavusta: http://www.mikkokuustonen.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=29&Itemid=59

Kehitysapua ei ehkä pitäisi kokonaan lopettaa, mutta sille pitäisi asettaa tavoite, jolla sitä myös arvioitaisiin: syntyvyyden vähentäminen kehitysmaissa.

Quote from: todellisuus on 21.03.2010, 00:19:19

Quote from: Phantasticum on 20.03.2010, 22:53:11

Quote from: todellisuus on 20.03.2010, 22:34:26
Taistolaissiipi oli yliopistomaailmassa etupäässä asiastaan varmojen ja helposti huijattavissa olevien nuorten naisten täyttämä porukka.

Olisiko sinulla tarjota tähän väitteeseen jotain tilastoa? Tai muuta vastaavaa todistetta.

Ei ole mitään, 1970-luvun lehtikuvien kuorruttamalla perstuntumalla mennään. Oikeastaan "taistolaisten tavoitteetkin" ovat aika epäselvä asia, objektiivisia historiallisia faktoja liikkeestä taitaa olla vain kaksi: (1) Kyseessä oli yksi SKDL:n poliittisista siivistä, (2) Taistolaisten nimi tuli Taisto J. Sinisalosta.

Kyllähän taistolaisuudesta on laadukasta tutkimustietoa vaikka millä mitoin.

Esimerkiksi rasismitutkijoiden uhkailuun  (http://blogit.iltalehti.fi/anna-kontula/2010/03/16/sananvapauden-muistolle/)kantaa ottanut Tampereen yliopiston sosiologian tutkija  Anna Kontula  (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Kontula) laati jo erinomaisen Pro Gradu -tutkielmansa aiheesta "Kuollut muttei kuopattu: Taistolaisuus ja miten sitä muistetaan". Annan gradu on luettavissa  täällä (http://www.annakontula.net/Taistolaisgradu.doc). 

Kannattaa tutustua myös Annan artikkeliin "Taistolaisuus puberteettikapinasta takinkääntöön". Artikkelin voi vapaasti ladata esimerkiksi  täältä (http://www.annakontula.net/taistolaisartikkeli.pdf).

Annan tieteellinen ja julkinen toiminta ovat muutenkin varsin mielenkiintoista seurattavaa. Asiaan voi lähteä perehtymään esimerkiksi täältä (http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1784759/anna-kontula-esitteli-roikkuvia-f-kokoisia-munkkejaan/).

 

QuoteKankkulan kaivoja Afrikkaan?

Suursijoittaja Björn Wahlroos leikkaisi valtiontalouden tasapainottamiseksi rankasti kehitysyhteistyövaroja. Avun laadusta ja suunnasta pitääkin keskustella.

Suomen merkittävimpiin talousvaikuttajiin kuuluva Björn Wahlroos osaa hätkähdyttämisen taidon sekä teoissa että sanoissa. Hän on hankkinut jättiomaisuuden ennakkoluulottomilla liiketoimillaan ja suorasuun maineen ennakkoluulottomilla mielipiteillään.

Tuoreessa Suomen Kuvalehdessä Wahlroos täräyttää julki näkemyksen, jonka mukaan valtiontalouden tasapainottamiseksi Suomen pitäisi leikata rankasti kehitysyhteistyörahoja. Wahlroosin mielestä "olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon".

Pelkkään salonkinojatuolissa tapahtuneeseen pohdiskeluun ei Wahlroos nojaa. Hän perustaa arvionsa sambialaissyntyisen ekonomistin Dambisa Moyon menestyskirjaan, jonka mukaan Afrikan saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja pitkittänyt köyhyysongelmaa. Moyon mielestä valtioiden avun voisi lopettaa.

Suomi sijoittaa tänä vuonna kehitysyhteistyöhön noin 950 miljoonaa euroa. Tuolla potilla olisi kiistatta käyttöä myös kotimaassa. Tämä asettaa moraalisen velvoitteen sille, että kehitysmaihin suunnatun summan käytön ja kontrollin pitää olla tehokasta. Jos tässä onnistutaan, tuon kokoisella summalla pitäisi saada aikaan yhtä ja toista hyvää.

On toisaalta helppo yhtyä Wahlroosin ajatuksiin. Kun teollisuusmaat ovat todella jo kymmeniä vuosia avustaneet yhä uusilla miljardeilla kehitysmaita, tuloksia olisi ollut lupa odottaa enemmän. Moni tukea saanut maa kamppailee edelleen niissä samoissa ongelmissa kuin vuosikymmeniä sitten. On silti myös maita, muun muassa Aasiassa, jotka puolessa vuosisadassa ovat kyenneet osaksi kehitysavun turvin merkittävästi kohentamaan kansalaistensa elinoloja.

Väitteiden toteen näyttämisen vaikeus on siinä, että varmaa tietoa on vain toteutuneesta historiasta. On mahdotonta sanoa, missä jamassa köyhät maat olisivat, jos ne olisivat jääneet paitsi niille viime vuosikymmeninä virrannutta apua.

Moyon kirja ja Wahlroosin suoranuottinen puheenvuoro ovat tarpeellisia siksi, että kehitysyhteistyötä pitää jatkuvasti kriittisesti arvioida. Aihe ei saa olla tabu.

Totta on sekin, että rikkaiden maiden kehitysyhteistyömiljardeista ovat päässeet hyötymään erilaiset intressitahot myös antajamaissa. Näiden tahojen edun mukaista on saarnata ilosanomaa kehitysavun tehokkuudesta.

Se pitää kuitenkin muistaa, että avun kriittistä arviointia on Suomessakin harjoitettu yhtä kauan kuin apua on annettu. Jotain on varmasti opittu Tansanian satamaan ruostuneista troolareista tai epäonnistuneesta traktoritehdashankkeesta. Pääoppeja on se, että antajan edut pitää sovittaa saajan tarpeisiin yhteen. Kannettu vesi ei pysy Afrikankaan kaivoissa.

Kehitysavussa ei koskaan päästä siihen, ettei virheitä tapahdu. Niitä pitää kuitenkin pyrkiä välttämään. Kehitysmaissa käyneet voivat esittää todisteita myös avun tehosta. Hankkeiden lopullista kustannustehokkuutta on kuitenkin mahdotonta laskea, inhimillisen hädän tai ihmisten arjen helpottumista kun ei voi hinnoitella.

Edes Dambisa Moyo ei vaadi, että kaikki kehitysyhteistyö pitää lopettaa vaan vain valtioiden välinen. Hätäapu ja järjestöjen antama apu puolustavat hänen mukaansa paikkaansa. Ehkä Suomessakin kannattaisi miettiä valtion tuen yhä laajempaa suuntaamista kansalaisjärjestöjen kautta.

Kaleva (http://www.kaleva.fi/uutiset/kankkulan-kaivoja-afrikkaan/845685)

Taas mennään.

Suosittelen Wahlroosille opintomatkaa Sierra Leoneen

Valtakunnan ykköskapitalisti Björn Wahlroos suosittelee kehitysavun lopettamista valtion menojen leikkaamiseksi (Suomen Kuvalehti 19. 3.): "Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu", hän lausuu. Ja osoittaa siten olevansa poliittisesti oikein epäkorrekti.

Palasin viikko sitten tutustumismatkalta länsiafrikkalaisesta Sierra Leonesta. Halusin perehtyä rutiköyhän kehitysmaan oloihin ymmärtääkseni paremmin kehitysavun merkitystä ja olosuhteita Afrikassa.

Kuljin Suomen Pakolaisavun työntekijöiden mukana eri puolilla maata. Myös saksalainen Welthungerhilfe kuljetti minua tutustumassa EU:n ja tuon avustusjärjestön kustantamaan projektiin, jolla pyritään korvaamaan eroosiota aiheuttavaa kaskiviljelyä viljelymenetelmillä, jotka vahingoittavat luontoa vähemmän. Olen järjestöistä riippumaton ja maksoin viisiviikkoisen matkani itse.

Viiden miljoonan asukkaan Sierra Leone on maailman peränpitäjä YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitaten. Joka viides lapsi kuolee ennen kuin on täyttänyt viisi vuotta. Vain joka kolmas osaa lukea.

Yksitoista vuotta kestänyt erityisen julma sisällissota päättyi 2002. Se jätti jälkeensä 100 000 kuollutta ja raunioituneen maan. Sisällissota aiheutui Liberian puolelta tulleiden rosvosotilaiden pyrkimyksestä ottaa haltuunsa maan rikkaat kulta- ja timanttiesiintymät. Korruptoituneesta hallinnosta johtuva väestön köyhyys ja työttömyys toivat kapinallisten puolelle myös Sierra Leonen katkeroitunutta väkeä.

Nyt maa yrittää päästä jaloilleen. Kaikesta on pulaa, sillä maassa ei ole pääomia, joilla edistää rikkaiden luonnonvarojen hyödyntämistä ja työpaikkojen luomista.

Suurin osa väestöstä elää maaseudun kylissä ja hankkii elantonsa pienviljelyllä. Kylät ovat rutiköyhiä. Monen perheen omaisuus koostuu majasta, muutamasta vaatekappaleesta, muovivadista, jossa kuljettaa tarvikkeita ja pestä vaatteita, keittoastiasta sekä kahden euron hintaisesta viidakkoveitsestä ja kuokasta, joilla raivata kaskiviljelmää. Olen nähnyt.

Maassa toimii lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä, joiden varassa on suuri osa muun muassa terveydenhuollosta, opetuksesta ja ammattikoulutuksesta. Esimerkiksi Suomen Pakolaisapu järjestää aikuisten lukutaitokoulutusta noin 250 kylässä.

Monilta lapsilta puuttuu kouluopetus, koska heitä tarvitaan perheen töissä. Lisäksi koulujen toiminta lamaantui sisällissodan aikana. Lukutaidon opetuksessa annetaan samalla aineksia elämänhallintaan, kuten tietoa terveydenhoidosta, viljelymenetelmistä ja niin edelleen.

En ole missään nähnyt sellaista tiedonjanoa ja oppimisen tarvetta kuin noissa lukutaitoryhmien aurinkokatoksissa.

Niin Suomessa kuin muuallakin järjestöjen hoitamat avustusprojektit kustannetaan osittain järjestöjen hankkimalla kansalaisrahoituksella. Valtaosa rahoituksesta tulee kuitenkin valtioiden budjettivaroista. Esimerkiksi Suomessa järjestöjen on itse hankittava 15 prosenttia rahoituksesta, loppuosan maksaa valtio.

Jos budjettirahoitus lopetetaan, loppuvat järjestöjen avustusprojektitkin. Sierra Leonessa tämä tarkoittaisi sitä, että väestön terveydenhuolto, opetus ja ammattikoulutus monen muun asian ohella romahtaisivat. Tätäkö haluat, Björn Wahlroos?

Kehitysyhteistyöstä on julkaistu valtavasti tutkimustietoa, ja se on oppiaineena monissa korkeakouluissa. Wahlroos perustelee kielteistä kantaansa kehitysapuun sambialaissyntyisen ekonomistin Dead Aid (Kuollut apu) kirjassa esitettyihin kielteisiin näkemyksiin kehitysavun vaikutuksista.

Mutta mikään yksittäinen teos ei pysty antamaan kokonaiskuvaa kehitysavun ja kehitysmaiden kaleidoskooppimaisesta moninaisuudesta. Missä on professorismiehen lähdekritiikki?

Pidän Wahlroosin näkemystä kehitysavusta ylimielisenä, yksisilmäisenä ja populistisena. Suosittelen hänelle lämpimästi opintomatkaa Sierra Leoneen.

Olli Sumari
filosofian lisensiaatti
Salo



Kehitysapu vai turvapaikat?

Rasismikeskustelulle nauravat jo kaikki, mutta sen pinnan alta on pompahtanut esiin vakava ja tärkeä vastakkainasettelu kehitysavun ja turvapaikkapakolaisuuden välillä. Björn Wahlroosin (HS Talous 20. 2.) ja Alexander Stubbin (HS Kotimaa 19. 3.) puheenvuorojen myötä pitkään vähätelty konflikti taitaa leimahtaa avoimeksi sodaksi.

Nyt tarvitaan rehellisyyttä kaikilta mielipiteitään esittäviltä: jos haluaa lisää jompaakumpaa, on sanottava, että haluaa vähemmän toista.

Maailmanparantamisen resurssit ovat rajalliset, itse asiassa pienenevät. Niistä taistelevat yhtäältä pieni joukko länsimaihin tulevia pakolaisia ja toisaalta suuri joukko kehitysmaissa eläviä köyhiä, heistäkin osa pakolaisia. Länsimaiden budjeteissa nämä kulut menevät osittain samoilta momenteiltakin.

Suomessa molemmat edustavat satojen miljoonien eurojen menoeriä. YK:n ja Maailmanpankin tilastot osoittavat, että jokainen Suomeen jäävä turvapaikanhakija vie noin 200 ihmisen elinmahdollisuudet heidän omissa maissaan ja aiheuttaa lisää pakolaisuutta, koska kehitysapu vastaavasti pienenee.

Vain haihattelijat voivat enää puhua sekä kehitysavun että turvapaikkapakolaisuuden lisäämisestä.

Wahlroos on rehellinen. Hän on tehnyt valintansa, ja ehdottaa kehitysavun lopettamista kokonaan. Wahlroos asettuu siis turvapaikkapakolaisuuden puolelle. Samalle puolelle käytännössä asettuu Stubb, joka otti kantaa turvapaikanhakijoiden lisäämisen puolesta.

Vastapuolelle, eli kehitysapua kannattavaan rintamaan, voidaan laskea ainakin YK:n ihmisoikeuksien julistus, koska kehitysapu köyhien omassa elinympäristössä lisää perusihmisoikeuksia valtavasti laajemmalle joukolle kuin muutamien valittujen kärrääminen pohjoisiin maihin.

Jo pelkän Suomen pakolaismenojen uudelleenohjaamisella maailman leiripakolaisten sijoittamiseen turvallisiin lähimaihin saataisiin ratkaistua suurin osa maailman leiripakolaisongelmasta.

Kehitysapua tukevaan rintamaan lasken poliitikoistamme ainakin Paavo Väyrysen, joka on todennut rehellisesti, että turvapaikkapakolaisten Suomeen ottamiseen pitää saada lisää rajoituksia, ja kansanedustaja Raimo Vistbackan, joka ehdotti eduskunnassa, että pakolaisresursseja pitää käyttää pakolaisten turvallisissa lähimaissa.

Tapani Jussila
filosofian tohtori
kehitysyhteistyökonsultti
Helsinki / Colombo /
Polokwane / Managua



Mitä kehitysavun tilalle?

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ehdotti (HS Talous 20. 3.), että kehitysavun antaminen lopetettaisiin kokonaan. Hänen mielestään Suomi on 50 vuotta "heittänyt rahaa Kankkulan kaivoon". "Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita", Wahlroos tuumii.

Wahlroos uskoo ideansa olevan "poliittisesti oikein epäkorrekti". Poliittinen epäkorrektius -suojamantteli tarjoaa hyvän kiertotien, kun halutaan unohtaa, että omat heitot voivat vahingoittaa muita.

Lakkautusehdotus ei ole poliittisesti epäkorrekti vaan moraaliton. Se on tapa paeta varakkaan maan vastuuta ja unohtaa ne, joille talouskriisin seuraukset ovat moninkertaisesti tuhoisampia kuin köyhimmille suomalaisille. Maailman markkinahintojen nousu merkitsee monille suoranaista nälkää, esimerkiksi Sambiassa.

Mainittakoon myös, että vaikkei Wahlroos siedäkään kehitysapua, hän ei suinkaan vastusta vastikkeetonta rahallista tukea ylipäänsä. Onhan miljardööripankkiiri, Suomen kolmanneksi rikkain henkilö ja sivutoimiviljelijä, ottanut vastaan satoja tuhansia euroja viljelytukia EU:lta. Epäkorrektia?

Kehitysapu on niin laaja käsite, että on silkkaa laiskuutta tuomita se kokonaisuudessaan. Eihän kukaan sivuuttaisi lääketiedettäkään siksi, että joissakin muodoissa se ei ole toiminut. Samoin on absurdia väittää, että "koulutus ei toimi, säästetään rahaa lakkauttamalla kaikki koulut". Mitään muuta kattokäsitettä kuin kehitysapua ei käytetä yhtä kevytmielisesti väärin.

Kehitysavun antaminen ei ole ainoa tapa edistää köyhyyden poistamista maailmasta. Esimerkiksi rauhan saavuttaminen ja turvaaminen, maailmantalousreformit ja demokraattisen hallinnon tukeminen ovat joidenkin tutkijoiden mielestä kehitysapua tehokkaampia kehityskeinoja, jotka ovat jääneet taloudellisen tuen varjoon.

En väittäisi, etteikö kehitysavun katon alla ole monta tehotonta ja jopa haitallista projektia. Kysymys on siitä, että jos kehitysapu lopetettaisiin, löytyisikö Suomen poliitikoilta tahtoa auttaa maailman köyhimpiä muilla keinoin?

Nykyisessä ilmapiirissä on todennäköistä, että Wahlroosin ehdotus saa paljon kannatusta. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisenkin mielestä (HS Kotimaa 16. 3.) ulkomaalaisvastaisuus vahvistuu, koska jotkut maahanmuuttajat laiminlyövät sosiaaliturvajärjestelmää ja näin loukkaavat suomalaisten oikeudenmukaisuuden tajua.

Oikeudenmukaisuuden taju ei ole vain suomalainen hyve. Kaikista heikoimpien jättäminen heitteille on väärin.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä Wahlroos ehdottaisi kehitysavun tilalle. Miten Suomen tulisi tukea kehitysapua lupaavampia strategioita maailmanköyhyyttä vastaan?

James O'Connor
maailmanpolitiikan jatko-opiskelija
Vantaa

Hesari (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/)

Minkähän takia se Sierra Leone ei kustanna itse omaa kehitystään rikkailla kulta- ja timanttiesiintymillään? Viiden viikon omakustanteisella tiedustelumatkalla olisi luullut tähän kysymykseen löytyvän vastauksen.

Quote from: Simo Hankaniemi on 23.03.2010, 08:25:56
Minkähän takia se Sierra Leone ei kustanna itse omaa kehitystään rikkailla kulta- ja timanttiesiintymillään? Viiden viikon omakustanteisella tiedustelumatkalla olisi luullut tähän kysymykseen löytyvän vastauksen.

Ei siellä voida sitä tehdä, ennen kuin joku opettaa erottamaan kullan katinkullasta ja timantin lasinpalasta. Ei vaan, erittäin hyvä kysymys.

Keskustelua on syntynyt, hyvä niin mutta eteneekö se siitä mihinkään?

Monikulttuurisen uusi sanoma: OLEN NÄHNYT, melkein kuin aamen...

Tuskin kukaan pystyy ratkaisemaan köyhien maiden ongelmia ja periaatteessa uskoisin ainoan toimivan ratkaisun olevan näissä maissa länsimaisten miehittämä hallinto ja osin virkamieskoneisto sekä poliisi ja armeija mutta kun.. kolonialismi..plaaplaa... orjalaivan terva...plaaplaa...

Tätä kun hiukan kehittää eteenpäin niin jokaisella hommassa olevalla olisi tulospalkkaus ilman pohjapalkkaa+maksimi palkkio, siinä tienaisi virkamies palkkansa tekemänsä työn perusteella ja maa maksaisi itse kehitysapunsa, kaiken muun hyvän lisäksi kaikki viherpiiperöt olisi etusijalla sillä nehän maksaisi suorastaan että pääsisi pelastamaan maailmaa (avainpaikat olisi järkevillä ihmisillä mutta viherhörhöt luulisi olevansa päättämässä)

Quote from: mikkoR on 23.03.2010, 08:33:12
uskoisin ainoan toimivan ratkaisun olevan näissä maissa länsimaisten miehittämä hallinto ja osin virkamieskoneisto sekä poliisi ja armeija mutta kun.. kolonialismi..plaaplaa... orjalaivan terva...plaaplaa...

Kenialainen työtoverini on kanssasi samaa mieltä. Ja hän ei puhu mutu-periaatteella, vaan ihan kokemuksesta.

Quote
...rutiköyhän kehitysmaan...
...maan rikkaat kulta- ja timanttiesiintymät...
...Korruptoituneesta hallinnosta johtuva väestön köyhyys...

Tein Olli Sumarille hänen omasta kirjoituksestaan tiivistelmän, josta selviää, miksi kehitysapu Sierra Leoneen on turhaa ja ehkä jopa haitallista.

Se ydinkysymys kuuluu: Millä tavoin kehitysapu edistää korruption kitkemistä maasta ja millä tavoin se edistää maan nousemista itse omille jaloilleen? Vai ei kai Sumarin ajatuksena ole loputon rahan syytäminen maahan? Mikäli rahan syytäminen jatkuu loputtomiin, on loogisesti täysin selvää, että kehitysapu ei edistä maan kehittymistä, vaan mitä ilmeisimmin haittaa sitä.

Onpa kummallisia tyyppejä olemassa, kun täytyy lähteä Sierra Leoneen asti itseään itkettämään. Olisi marssinut vain lähimpään vanhainkotiin ja viettänyt siellä 15. min niin samaan henkiseen tilaan olisi takuulla päässyt. Maailmassa on paljon iloa ja surua. Jos murheita haluaa löytää, niin sitä varmasti löytää.

Itselleni on ensiarvoisen tärkeää, että omilla lapsilla, sukulaisten lapsilla, tuttavien lapsilla on asiat hyvin. Seuraavaksi tulee muut suomalaisen lapset ja aikuiset. Sitten kun edellämainitut nauttivat elämisen arvoisesta elämästä saattaa ehkä vahingossa juolahtaa mieleen jonkun bingo-bango valtion ongelmat. Käsittääkseni Sierra Leonessa on 5 000 000 asukasta, kultaa yms. jos eivät osaa itse järjestellä asioita, niin silloin voidaan laulaa hottentottilaulua ja syvällä rintaäänellä. Ei siihen asioiden järjestelyyn edes koulutusta tarvita vaan luonnollista järkeä ja heimojen tahtoa. Jos rauhan ja omavaraisuuden rakentaminen ei onnistu, niin silloin ko. sivilisaatio on turha ja joutaa kuihtua pois.

Mikä kansainvälisen yhteisön tehtävä sitten olisi,, pitää länsimaiset mulkerot= rikolliset (asekauppiaat, ihmiskauppiaat yms.) poissa seudulta.   

Quote from: rähmis on 23.03.2010, 08:38:47

Quote from: mikkoR on 23.03.2010, 08:33:12
uskoisin ainoan toimivan ratkaisun olevan näissä maissa länsimaisten miehittämä hallinto ja osin virkamieskoneisto sekä poliisi ja armeija mutta kun.. kolonialismi..plaaplaa... orjalaivan terva...plaaplaa...

Kenialainen työtoverini on kanssasi samaa mieltä. Ja hän ei puhu mutu-periaatteella, vaan ihan kokemuksesta.

Tämä on mielestäni parhaiten toimiva ratkaisu. Käsittääkseni ainoat ajat historiassa, jolloin Afrikan maalla oli jonkinlaista järjestystä, olivat ne ajat, jolloin länsimaalaiset pitivät siellä kontrollia. Sieltä vetäytyminen aiheutti valtavan sekaannuksen ja paljon inhimillistä kärsimystä. Tämä olisi kannatettava projekti, jonka voisi kustantaa myös paikallisista luonnonvaroista: win-win tilanne. Kiinalaisethan tämän asian jo järjestävät näin. Kiinalaisten toiminta Afrikassa on hienoa, mutta mieluummin näkisin länsimaiden sen tekevän, koska kannatamme demokratiaa. Kiinalainen kulttuuri ei ole aivan yhtä hienoa kuin meidän omamme. Tosin hienoa työtä he siellä silti tekevät, kun meista ei vain ole siihen koska kolonialismi.

Olen sitä mieltä, että Sierra Leonen kaltaisten maiden saadakseen kehitysapua, olisi laitettava ITSE ensin asiansa siihen kuntoon, että heitä voidaan auttaa tuloksellisesti.
Uskoisin ihmisten suhtautuvan myönteisemmin kehitysapuun, jos se olisi toimivalle pohjalle rakennettua auttamista, joka ei jatku vuosikymmeniä, vaan toimisi jonkinlaisena starttirahana.

Veikkaisin että kukaan ei kiellä työntämästä omia henkilökohtaisia rahojaan kehitysapuun, antaa kuka haluaa, turhaa on humanistin itkeä, ei muuta kuin kaivamaan omaa massia. Wahlroos tarkoitti kaikkien verovaroista maksamaa kehitysapua.

Wahlroosin kommentti keisarin uusista vaatteista on erittäin osuva. Tuloksia olisi pitänyt jo saada tässä vuosikymmenien saatossa, mutta hiljaista on ollut. Rahalla VOI saada paljonkin hyvää aikaan, mutta pelkkä rahan syytäminen vuosi toisensa perään ei toimi. Eikö näitä erilaisia koulutusohjelmiakin ole jo ollut vuosikymmenten ajan... missä se näkyy?

Vaikeaa on. Pitäisikö kehitysavun ehdoksi laittaa, että avunsaaja osoittaa riittävää halukkuutta ongelmien korjamiseen? Toisaalta esim. kuivuuden korjaaminen on vaikeata.

Jos jaksausin kirjoitaa vastineen, se olis liian henkilöön käyvä
- James O'Connor - veronmaksajien rahoilla loisiva mielipideautomaatti - mene töihin!

Quote from: rähmis on 23.03.2010, 08:02:16
En halua olla kulttuurikoriste

Olen asunut Suomessa sen verran pitkään, että oletan minulla olevan oikeuden osallistua keskusteluun maahanmuutosta ja maahanmuuttajista Suomessa.

Ehdotan, että Suomi nimeäisi vaikka Jussi Halla-ahon asiantuntijana valitsemaan meistä maahanmuuttajista halutut ja sopivimmat. Asettuisimme riviin. Hän katsoisi meitä jokaista silmiin ja sanoisi, että sinä sovit, sinä et. Ehkä hän valitsisi minut jäämään ja edustamaan niitä haluttuja maahanmuuttajia – voi, mikä onni!
Yonca Ermutlu
suunnittelija
Helsinki

Ei siihen Jussia tarvita, meillähän on jo koulutettu porukka rajoilla, joiden ammattitaito kyllä varmasti riittää, kun siihen annetaan politiikalla eväät. Ja Yonca ottaa ihan rennosti ja tansii vaan. Kyllä me miehissä tämä homma osataan ja hoidetaan.

Quote from: suomelle on 23.03.2010, 08:28:38

Quote from: Simo Hankaniemi on 23.03.2010, 08:25:56
Minkähän takia se Sierra Leone ei kustanna itse omaa kehitystään rikkailla kulta- ja timanttiesiintymillään? Viiden viikon omakustanteisella tiedustelumatkalla olisi luullut tähän kysymykseen löytyvän vastauksen.

Ei siellä voida sitä tehdä, ennen kuin joku opettaa erottamaan kullan katinkullasta ja timantin lasinpalasta. Ei vaan, erittäin hyvä kysymys.

Asiahan tietysti on monimutkaisempi, mutta äkkiseltään voisi luulla, että jos tontillani on timantteja ja kultaa en minä köyhyydestä ainakaan kärsisisi.

Quote from: Suomitalon renki on 23.03.2010, 08:51:10
Itselleni on ensiarvoisen tärkeää, että omilla lapsilla, sukulaisten lapsilla, tuttavien lapsilla on asiat hyvin. Seuraavaksi tulee muut suomalaisen lapset ja aikuiset. Sitten kun edellämainitut nauttivat elämisen arvoisesta elämästä saattaa ehkä vahingossa juolahtaa mieleen jonkun bingo-bango valtion ongelmat. Käsittääkseni Sierra Leonessa on 5 000 000 asukasta, kultaa yms. jos eivät osaa itse järjestellä asioita, niin silloin voidaan laulaa hottentottilaulua ja syvällä rintaäänellä. Ei siihen asioiden järjestelyyn edes koulutusta tarvita vaan luonnollista järkeä ja heimojen tahtoa. Jos rauhan ja omavaraisuuden rakentaminen ei onnistu, niin silloin ko. sivilisaatio on turha ja joutaa kuihtua pois. 

Ei lisättävää eikä pois otettavaa. Amen.

Kyllä Nalle mielestäni edelleen vetää keskustelussa sen pitemmän korren näiden haihattelijoiden kanssa: 50 vuotta kehitysapua ilman käytännön välisaavutuksia on karua kertomaa. Eroosion estämiseksi istutetut puut kaadetaan yön aikana polttopuiksi, länsimaisella teknologialla tuotetut kaivot myrkytetään, maatalouskoneet ruostuvat autiomaaksi muuttuville pelloille kun ei ole kenenkään intressi niitä huoltaa, naiset raatavat saadakseen aavikosta jotain irti perheelle syötäväksi miesten heitellessä noppaa plataanin alla ja yleensäkin suurin osa siitä kehitysavusta valuu erilaisten korruptoituneiden välikäsien taskuun ja voiteluun.

Rampauttiko vuosien takainen kolonisaatio kokonaisen mantereen korjauskelvottomaksi? En osaa sanoa mutta rahan dumppaaminen nykyisellä tavalla ei tosiasiallisesti ole maallikon silmiin se ratkaisu. Ei vaikka kävisi vähän Sierra Leonessa itkua tihertämässä.

Quote from: Suomitalon renki on 23.03.2010, 09:36:24

Quote from: rähmis on 23.03.2010, 08:02:16
En halua olla kulttuurikoriste

Olen asunut Suomessa sen verran pitkään, että oletan minulla olevan oikeuden osallistua keskusteluun maahanmuutosta ja maahanmuuttajista Suomessa.

Ehdotan, että Suomi nimeäisi vaikka Jussi Halla-ahon asiantuntijana valitsemaan meistä maahanmuuttajista halutut ja sopivimmat. Asettuisimme riviin. Hän katsoisi meitä jokaista silmiin ja sanoisi, että sinä sovit, sinä et. Ehkä hän valitsisi minut jäämään ja edustamaan niitä haluttuja maahanmuuttajia – voi, mikä onni!
Yonca Ermutlu
suunnittelija
Helsinki

Ei siihen Jussia tarvita, meillähän on jo koulutettu porukka rajoilla, joiden ammattitaito kyllä varmasti riittää, kun siihen annetaan politiikalla eväät. Ja Yonca ottaa ihan rennosti ja tansii vaan. Kyllä me miehissä tämä homma osataan ja hoidetaan.

Ermutlu vain hieman kömpelösti ilmaisi toiveensa sille, että Halla-aho valittaisiin seuraavan hallituksen maahanmuuttoministeriksi. Minusta on hienoa, että Jussi on saavuttanut siirtolaisväestönkin kannatuksen politiikalleen.

Quote from: hyperbeli on 23.03.2010, 08:55:28

Quote from: rähmis on 23.03.2010, 08:38:47

Quote from: mikkoR on 23.03.2010, 08:33:12
uskoisin ainoan toimivan ratkaisun olevan näissä maissa länsimaisten miehittämä hallinto ja osin virkamieskoneisto sekä poliisi ja armeija mutta kun.. kolonialismi..plaaplaa... orjalaivan terva...plaaplaa...

Kenialainen työtoverini on kanssasi samaa mieltä. Ja hän ei puhu mutu-periaatteella, vaan ihan kokemuksesta.

Tämä on mielestäni parhaiten toimiva ratkaisu. Käsittääkseni ainoat ajat historiassa, jolloin Afrikan maalla oli jonkinlaista järjestystä, olivat ne ajat, jolloin länsimaalaiset pitivät siellä kontrollia. Sieltä vetäytyminen aiheutti valtavan sekaannuksen ja paljon inhimillistä kärsimystä. Tämä olisi kannatettava projekti, jonka voisi kustantaa myös paikallisista luonnonvaroista: win-win tilanne. Kiinalaisethan tämän asian jo järjestävät näin. Kiinalaisten toiminta Afrikassa on hienoa, mutta mieluummin näkisin länsimaiden sen tekevän, koska kannatamme demokratiaa. Kiinalainen kulttuuri ei ole aivan yhtä hienoa kuin meidän omamme. Tosin hienoa työtä he siellä silti tekevät, kun meista ei vain ole siihen koska kolonialismi.

Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta poikkeuksiakin on. Esim. Mosambique ja Angola, joissa itsenäistymisen jälkeen käytyjen sisällissotiin jälkeen on talous lähtenyt hyvään kasvuun. Muutama vuosi sitten Etelä-Afrikassa asuessani useampi (valkoinen) tuttu lähti töihin Angolaan. Itselläkin oli mielessä, mutta paluu Suomeen houkutti enemmän.
Zimbabwe (ent. Rhodesia) on sitten aivan päinvastainen esimerkki. Ennen niin tärkeä maatalous muunmuassa) on ajettu alas ottamalla valkoisten viljelijöiden tilat haltuun ja karkoittamalla entiset omistajat. Zimbabwessa on hedelmällinen maaperä ja kaikki edellytykset tuottavalle maanviljelykselle, mutta ei osaavaa porukkaa johtamaan suurtiloja.

Yonca Ermutlulta haluaisin kysyä kannattaako hän varauksetta somaliklaanien ja muiden elintasopakolaisten massamuuttoa Suomen pakolaiskeskuksiin? Kenen rahoilla hän ajattelee että moinen toteutetaan jatkossa? Pitääkö hän siitä tulevaisuudesta, minkä tällainen toimintatapa tuo tullessaan Eurooppaan?

Jos ei, miksi hän ikäänkuin uhriuttaa itsensä tässä turvapaikkashoppailijoiden vanavedessä?

Päiväntasaajan Guinean ostovoimakorjattu BKT/capita on Afrikan korkein, jopa Suomea korkeampi CIA:n (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ek.html) mukaan. Kiitos tästä kuuluu suurelta osin öljylle ja maakaasulle. Resursseista ei siis ole pulaa. Mitä näillä rikkauksilla on tehty?

Infant mortality rate (imeväiskuolleisuus): 81.58 deaths/1,000 live births (Suomi 3.47 deaths/1,000 live births)

Education expenditures (koulutukseen käytetyt varat): 0.6% of GDP (2003) (Suomi 6.4% of GDP (2005))

Käsittämätöntä. Noin vähäisellä panostuksella koulutukseen maalla ei ole tulevaisuutta, sillä luonnonvarat ehtyvät ennen pitkää. Miten näitä maita voi auttaa, jos ne eivät halua auttaa itseään?

Lisäksi wiki (http://en.wikipedia.org/wiki/Equatorial_Guinea#Education) tietää kertoa:

QuoteIn recent years, with change in economic/political climate and government social agendas, several cultural dispersion and literacy organizations are now located in the country, founded chiefly with the financial support of the Spanish government. The country has one university, the Universidad Nacional de Guinea Ecuatorial (UNGE) with a campus in Malabo and a Faculty of Medicine located in Bata on the mainland. The Bata Medical School is supported principally by the government of Cuba and staffed by Cuban medical educators and physicians.

Eli Espanja ja Kuuba, joissa molemmissa ostovoimakorjattu BKT/capita on alhaisempi, tukevat koulutusta merkittävästi.

Julkista velkaa maalla on noin yksi prosentti bruttokansantuotteesta.

Ei siellä voida sitä tehdä, ennen kuin joku opettaa erottamaan kullan katinkullasta ja timantin lasinpalasta. Ei vaan, erittäin hyvä kysymys.
[/quote]

Asiahan tietysti on monimutkaisempi, mutta äkkiseltään voisi luulla, että jos tontillani on timantteja ja kultaa en minä köyhyydestä ainakaan kärsisisi.


[/quote]

Tuossa on vain yksi probleema sillä jos tilanne olisi sama kuin siellä niin joka suunnalta olisi tulossa jos jonkinlaista rosvosakkia valmiina ampumaan heti, lisäksi kaikki virkamiehet pitäisi voidella ja loppujen lopuksi joku avrikan leopardilippalakkinen alkugansta joka on korkean virkamiehen poika tulisi räppäämään sut hittoon sieltä.
Virkamiehistä saatika poliisista mitään apua kun kaikki on lahjottavissa.

Onneksi uskaltavat esiintyä omalla nimellään. Nykyään äärimielipiteet kuulemma uhkailevat suvaitsevaisia.

Joukossa pari idioottia ja Sierra Leonen matkaajasta tuli mieleen joku paskantärkeä tiluksiaan tarkasteleva elitisti.

Ok, mutta jos siellä on sitä kultaa ja timangia rikkauteen asti, eikös sitä voitaisi ottaa ikään kuin vastikkeeksi sinne lapioitavalle paperirahalle? Uskoisi Suomestakin löytyvän muutama kuokka ja Jussi ne rikkaudet kaivamaan. Voivat senkin aikaa paikalliset ottaa lungisti biitsillä.
Sielläkin on tullut käytyä ja rantatuolit hyviksi testattu.

En tiedä kuuluuko tämä uutisalueelle, modet voivat tarvittaessa siirtää.

http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/17933

Nalle Wahlroosin ja Loka Laitisen linjalla

22.03.2010 - 08:12 | Olli Herrala | ei kategorioita

Finanssimies Björn Wahlroos esittää kehitysavun lopettamista. Ehdotus on radikaali, vaikka kehitysavun puutteet ovat hyvin tiedossa. Itse puhuisin vastikkeettoman tuen lopettamisesta.

Menneen kuuden vuosikymmenen aikana Afrikkaan on jaettu ainakin 1000 miljardia dollaria, mutta tulokset ovat laihoja: maanosan tulot henkeä kohden ovat tuesta huolimatta (tai ehkä juuri sen takia) alemmat kuin 1970-luvulla. Yli 50 prosenttia Afrikan väestöstä elää yhä alle dollarilla päivässä.
Rahaa suorastaan heitetään menemään, ja suurin ongelma on kaikkialla rehottava korruptio. Zairen presidenttinä vuosina 1965-1997 toiminut Mobuto Sese Seko varasti maaltaan ainakin 5000 miljoonaa dollaria. Malawin ja Sambian presidentit ovat hekin varkaita, uutisotsikoista on voinut lukea.


Wahlroos päättelee, että kehitysapu on rahan heittämistä Kankkulan kaivoon. Hänen mukaansa 50 vuoden jälkeen olisi aika myöntää, ettei avun antaminen ole tuottanut toivottua tulosta.

Niin sanottu ilmainen raha pitää korruptoituneet poliitikot vallassa. Afrikassa jopa 70 prosenttia julkisista varoista on peräisin teollisuusmaiden pussista. Ainakaan rauhaa ilmainen raha ei ole tuonut, sillä menneen viidentoista vuoden aikana maanosassa on käyty yhtätoista sisällissotaa. Viime vuosikymmeninä Afrikassa on sodittu enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä.

Journalisti Aarno Laitinen esitti samoja ajatuksia jo vuonna 1984 kirjassaan "Rahat tai renki". Loka Laitinen puhui hyvän mielen anekaupasta: nk. hyväntekijät eivät anna omastaan, vaan mielellään lahjoittavat toisten omaa, mutta pitävät lahjoittajan maineen itsellään.

Idealistit eivät siis halua lahjoittaa omistaan. Kannattaa muistaa, että he jakavat verovaroja usein hyvin tehottomasti hoidettuihin kohteisiin. Ainakin 1980-luvulla ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto tunnettiin nimellä Safari-klubi.

Björn Wahlroos viittasi haastattelussa sambialaissyntyisen ekonomistin Dambisa Moyon kirjaan Dead Aid. Itse asiassa kirjan koko nimi on "Dead Aid: Why Aid Is Not Working and How There Is a Better Way for Africa".

Harvardissa ja Oxfordissa kouluttautuneen Moyon näkemys on, että kehitysapu on vain pitkittänyt köyhyysongelmaa ja lisännyt korruptiota sekä kehitysmaiden riippuvuutta teollisuusmaista. Goldman Sachsin palveluksessa aiemmin ollut Moyo pitää kehitysapua tärkeänä köyhyyden syynä.

Vaihtoehtojakin on. Afrikan maista Ghana kehittyy nopeasti, koska se on omaksunut vapaan markkinatalouden periaatteita. Se houkuttelee maahan ulkomaisia investointeja, ja yrityksen perustaminen käy nopeasti. Sen sijaa Kamerunissa saa odottaa keskimäärin 426 päivää ennen kuin yrityksen paperisota on ohitse. Vastaava aika eteläisessä Koreassa on 17 päivää.

Amerikkalaiset ovat avokätisiä ruoka-avun jakajia. U.S. Food for peace –ohjelman vetäjät pääsevät eroon maan ylijäämäviljasta, mutta tuhoavat samalla Afrikan paikallisten viljelijöiden markkinat.

Moyo sanoo, että paras tapa auttaa Afrikkaa olisi vastikkeettoman avun lopettaminen. Tästä on hyvin helppo olla samaa mieltä.

Quote from: suomelle on 23.03.2010, 10:31:38
Ok, mutta jos siellä on sitä kultaa ja timangia rikkauteen asti, eikös sitä voitaisi ottaa ikään kuin vastikkeeksi sinne lapioitavalle paperirahalle? Uskoisi Suomestakin löytyvän muutama kuokka ja Jussi ne rikkaudet kaivamaan. Voivat senkin aikaa paikalliset ottaa lungisti biitsillä.
Sielläkin on tullut käytyä ja rantatuolit hyviksi testattu.

Suomessa on erittäin vahva kaivosalan osaaminen. Suomi voisi hoitaa koulutuksen, muut hommatkoon sinne poravaunut ja jumbot(Tampereella tehdään niitä)
Vaarana moisessa menettelyssä on tietysti se, että alkaisivat mokomat joskus pärjäämään omineen...

Herralan tekstistä on hyvin helppo olla samaa mieltä.

Tästä kehitysapuasiasta kirjoitti Matti Pulkkinen oikeinkin hyvin jo vuonna 1985 kirjassaan Romaanihenkilön kuolema. Että kun kehitysapuna lähdettiin rakentamaan traktoritehtaita Afrikan viidakkoon ja kuinkas sitten kävikään. Hän myös oli henkilökohtaisesti Afrikassa vieraillessaan ja kehitysaputyöntekijöitä jututtaessaan havainnut, että nämä jakautuivat karkeasti ottaen kahteen ryhmään: idealisteihin ja rasisteihin.

Ei tarvinne kertoa kumpia paikalliset kunnioittivat ja kummille selän takana naureskelivat. Eikä liene vaikea arvata sitäkään, saiko Pulkkinen rasistin leiman otsaansa. 

Mies sanoo sen minkä sanoisin, jos osaisin. Hieno teksti! Tuota viestiä pitäisi levittää. Välitän Afrikasta!

QuoteNyt tarvitaan rehellisyyttä kaikilta mielipiteitään esittäviltä: jos haluaa lisää jompaakumpaa, on sanottava, että haluaa vähemmän toista.

Siis häh? Minkä ihmeen takia meidän on otettava enemmän pakolaisia vastaan, jos lopettaisimme kehitysavun? Minun käsittääkseni kehitysavun lopettamisen pointti nimenomaan on se, että ihmiset oppisivat tulemaan omillaan ja kehittämään yhteiskuntaansa ilman riippuvuutta kehittyneiden maiden almuista ja jatkuvaa hinkua muuttaa paremman elintason perässä toiselle puolelle maapalloa. Ei kehitysavun tavoite voi olla koko ajan suurenemaan päin, eikä pakolaisten ottaminen ratkaise yhtään mitään ongelmia. Muutos lähtee ihmisistä itsestään eikä tällaisten urpojen moraalisäteilijöiden pyhästä tahdosta.

En tosin odottanutkaan, että filosofian tohtori osaisi käsitellä ihmisiä ihmisinä, vaan tahdottomina olentoina, jotka pysyvät kotonaan, jos almujen määrää lisätään ja jotka lähtevät kotoaan, jos almujen määrä vähenee.

Loistava kirjoitus fil.tri Tapani Jussilalta, samoin kuin eilen Vesa Karttuselta "Suomen pakolaispolitiikka on käännettävä ylösalaisin". Suomen pakolaisbudjetista on siirrettävä valtaosa ihmisten auttamiseen siellä, missä he ovat. Humanitaarisista syistä ei ole otettava pakolaisia enää ollenkaan. Tämä auttaisi valtavasti suurempaa määrää ihmisiä, olisi ekologisesti järkevämpää ja tulisi veronmaksajille halvemmaksi.

Blogiviesteissä ja lehtien uutisissa käsitellään monesti samoja asioita, joten voi huoletta laittaa Uutisiin.

Herralan jutut noin ylipäätäänkin ovat erittäin tervejärkisiä minuun makuuni. Harmi vaan, ettei äijä ole politiikasta kiinnostunut.

Quote from: Pöllämystynyt on 20.03.2010, 22:49:10
Kehitysapu nykymuodossaan voi olla toimimatonta, mutta se on kuitenkin paljon terveemmällä pohjalla kuin samasta poliittisesta tahdosta ja valmiudesta, ja samoista rajallisista resursseista kilpaileva toinen maailmanparannusvietin kohde, mokutus. Kehitysapu pitäisi uudistaa täysin, esimerkiksi siten, että apu annettaisiin ostettujen tuotteiden korkeampina hintoina, ehtona, että tuotteet tehdään työntekijöitä ja ympäristöä riistämättä. Erotus maksettaisiin kehitysapurahoista, eikä siis ostajan tarvitsisi maksaa enempää. Tämä oli vain yksi idea. Avun voisi toimittaa monilla muillakin keinoilla, jotka välttäisivät nykyisen kehitysapupolitiikan sudenkuopat.

:D  Olet täsmälleen oikeassa. Lisäksi tällainen ratkaisu olisi huomattavasti ekologisempi. Samaa mallia ovat tarjonneet Vesa Karttunen eilisessä ja Tapani Jussila tämän päivän Hesarissa.

QuoteVastakkainasettelua
Kirjoittanut Frank Johansson

Sammon johtaja ja miljonääri Nalle Wahlroos on lukenut sambialaisen Dambisa Moyon pamfletin Dead Aid ja on sen jälkeen Suomen Kuvalehden haastattelussa sitä mieltä, että kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa osana muita leikkauksia valtiotalouden tasapainottamiseksi. Maahanmuuttoa vastustavat ksenofobit ja heitä peesaavat poliitikot ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajaperheiden (jolla siis itse asiassa tässä yhteydessä tarkoitetaan vain afrikkalaisia tai arabimaista tulevia muunvärisiä turvapaikanhakijoita) sosiaaliapu pitäisikin laittaa vanhainkotien suomalaisten pyllyjen vaippoihin. Mielenkiintoisia vastakkainasetteluja.

Rahan käyttö on poliittista. Miettivätkö kansallismieliset ksenofobit koskaan sitä, että ne poliitikot, jotka nyt puhuvat maahanmuuttajien vähimmäistoimentulon leikkaamisesta ovat ne samat poliitikot puoluekannasta riippumatta, jotka ovat jo leikanneet pois niitä rahoja vanhuksilta vanhainkodissa. Se raha, joka otetaan pois yhdestä osaa sosiaalimenoja, ei useinkaan siirry menoluokan sisällä vaan johonkin toiseen asiaan. Kuten vaikka ilmavoimien Hornet koneisiin tai turvetukiaisiin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on huolissaan siitä, että ulkomaalaisvihamieliset ihmiset Suomessa kokevat, että heidän oikeustajunsa on loukattu. Miksi nuo saavat, mutta me emme. Toisten ihmisten oikeustajua loukkaa perintöveron laskeminen tai yritysjohtajien saamat bonukset. Kaikki on poliittista.

Kaikkia näitä keskusteluja yhdistävät kysymykset solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tällä hetkellä Suomessa ei juuri löydy valtakunnan tason poliitikkoa joka tosissaan puhuisi näiden kahden puolesta sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu on ajan henki. Viis muista kunhan me pärjäämme ja saamme.

Ihan oksettaa tämän yhteiskunnan ilmapiiri.

Minun unelmassani (ja ilman niitä olisin jo kuollut tähän kylmyyteen) on tietenkin joko/tai kysymyksiä kuten esimerkiksi kyllä hyvinvointivaltiolle ja ei veronleikkauksille. Mutta myös yhtä monta sekä/että tilanteita, kuten vaippoja ja lisää hoitajia vanhainkoteihin ja lastentarhoihin ja toimeentulotukea tarvitsevien maahanmuuttajien tukemista. Tässä on kyse poliittisista valinnoista.

Mutta palataan vielä tuohon Nalle Wahlroosin (joka 23.3. HS:ssä tänään julkaistussa kuvassa osoittaa mieltä nuorena taistolaisena) ahaa-elämykseen.

Dambisa Moyo on Harvardissa koulutuksensa saanut ja Maailmanpankissa ja Goldman Sachs investointipankkiirifirmassa työskennellyt ekonomisti. Hänen reseptinsä Afrikalle on enemmän markkinataloutta. Muilta valtioilta saaman rahan sijasta afrikkalaisten tulee hakea investointeja ja lainoja markkinoilta. Silloin pyörät lähtisivät pyörimään. Hän poliittinen ja taloudellinen maailmankuvansa ja ajattelunsa on yhtä suuri uusliberalistinen kuin Nallen. Ei yhtään ihme, että herra kiinnostuu.

Samassa haastattelussa Wahlroos myös myisi valtion omaisuutta (itse asiassa hän todennäköisesti ostaisi, sillä ei hän hänellä ole valtaa sitä myydä, vaikutusvaltaa ehdottaa myymistä sitäkin enemmän) ja leikkaisi yliopistorahoitusta (ilmeisesti, jottei tuhlattaisi rahaa yhteiskuntakriittisesti ajattelevien humanistien kouluttamiseen).

Olen muuten itsekin sitä mieltä, että kehitysyhteistyö ei toimi, mutta se ei johdu siitä, että meillä on liian vähän markkinataloutta, se johtuu siitä, että sitä on jo nyt liikaa. Kehitysmaat tarvitsevat maailmanlaajuisen talousarkkitehtuurin remonttia, jossa he saisivat enemmän valtaa. He tarvitsevat suojia oman taloutensa kehittämiseksi, jotta paikallinen ruoka olisi edullisempaa kuin EU:sta tuotu, jotta tulppaanien sijaan kasvatettaisiin ruokaa ja jotta voidaan luoda paikallisia hyödyntävää ja jaettavaa hyvinvointia. He tarvitsevat todellisia toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi länsimaissa ja lisää demokratiaa omissa maissaan. Tätä demokratiaa ei voi viedä, mutta satsaamalla peruskoulutukseen saadaan lisää kriittisesti ajattelevia ihmisiä, jotka sitä vaativat.

Niin siitä vastakkainasettelusta muuten vielä: eniten sitä luovat toimittajat, koska standardijournalismin mukaan juttu tehdään siten, että kaksi asiaa asetetaan vastakkain. Se antaa vaikutelman objektiivisuudesta ja se luo juttuun draamaa.

PÄIVÄN KIRJA: Vihdoin viimein kahlasin läpi brittilläis/kreikkalaisen kriittisen oikeustieteen rääväsuun Costas Douzinasin ihmisoikeuksien historiaa ja filosofisia perusteita dekonstruoivan The End of Human Rights kirjan. Ja tässä yhteydessä tuo End siis tarkoittaa sekä loppua että päämäärää. Harvemmin mikään kirja tuntuu niin tärkeältä ja jatkankin saman tien saman herran uusimmalla Human Rights and Empire. Näissä on ihan toisenlaisia ahaa-elämyksiä kuin Dambisa Moyon kirjassa. Ehkä tärkein: ihmisoikeuksissa on aina (tai siis pitäisi olla) kyse ei minun vaan toisen oikeuksista: siis maahanmuuttajan, vanhankodin vanhuksen ja kehitysmaan maanviljelijän ja koululaisen oikeuksista.

PÄIVÄN OTTELU: Malmin Palloseuran 94-95 syntyneet tytöt voittivat viikonloppuna kaksi kertaa 5-0. Pallokentän ja Kauniaisten hyväkuntoisilla tekonurmilla pelatut harjoitusottelut kertoivat, että voitoista huolimatta vauhtia ja varmuutta pitää saada lisää. Kaikki kunnia Käpylän ja Leppävaaran pallojen tytöille (ja ihanaa, että vielä löytyy porukkaa pyörittämään näitäkin joukkueita, jotka eivät niistä mestaruuksista pelaa) mutta me olimme parempia. Me, siksi, että olen jo kuusi vuotta Malmin keltapaitaista joukkuetta johtanut.

Quote from: todellisuus on 20.03.2010, 22:34:26

Quote from: Machine Head on 20.03.2010, 20:56:43

Quote from: SoulBrother on 19.03.2010, 11:05:09
Ok, järkevä lause tuli Nallen suusta, ja kyllä Nalle rahamaailman päälle ymmärtää. Minun näkökulmastani hän silti edustaa sitä vastenmielisintä sikakapitalismia mitä olla ja voi. Ja vielä ruottalainen, hyhyh.  :facepalm:

Nalle on kyllä kommunisti. 70-luvulla osallistui vappumarsseihin ja liputti punaista.

Ennen kuin satunnainen lukija luulee sinua foliohattuosaston edustajaksi, niin varmistetaan tuo väitteesi: Björn "Nalle" Wahlroos osallistui silloisen kommunistisen puolueen eli SKDL:n ns. taistolaissiiven toimintaan 1970-luvulla. Taisto Sinisalosta nimensä saaneen taistolaissiiven tavoitteena oli kommunistinen vallankumous (rauhanomainen tai väkivaltainen) ja Suomen liittäminen osaksi Neuvostoliittoa.

Nallen motiiveja me emme sitten tiedäkään.

Muoks: mutua pois.

Tarinan mukaan Nalle osallistui nuorena poikana taistolaisten rientoihin monen muun nuoren lailla. Eräällä NL:n matkalla oli näkynyt pitkä jono ruokakaupan edessä, mutta silti jotkut olivat tuon jonon ohittaneet. Nallen tiedusteltua syytä ohitukseen, oli hänelle vastattu: "Heillä on rahaa". Tuolloin Nallen kerrotaan havahtuneen koko kommunistisen järjestelmän järjettömyyteen...

Olli Sumarin Sierra Leone ei oikein vakuuta enää. Rahan tarvitsijoita kyllä löytyy, sitä ei epäile kukaan. Silminnäkijöitäkin varmasti on vaikka kuinka.

"Wahlroosin mielestä kehitysapu on rahan heittämistä Kankkulan kaivoon. Hänen mukaansa 50 vuoden jälkeen olisi aika myöntää, ettei avun antaminen ole tuottanut toivottua tulosta."
Tämän väitteen voisi tehokkaasti kumota esittelemällä kohteita, jossa kehitysapu on tuottanut tulosta. Niin helppoa olisi vakuuttaa ihmiset...

Quote from: requiem on 20.03.2010, 17:53:51

Quote from: Parasiittiö on 20.03.2010, 17:24:23

Quote from: Jäniksenkäpälä on 20.03.2010, 17:00:48
Sinänsä en oikein ymmärrä miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua ennätysvauhdilla. Mikäli opintotukea ei saa, koska ei saa tarpeeksi noppia tai on jo käyttänyt kaiken, niin itsensä pitää elättää työllä - yleensä. Lisäksi kursseja harvakseltaan tekevä ei kuitenkaan kuluta kovinkaan paljon koulun resursseja - kyllä kaverin nimi pysyy tietokoneella ilman pitämistäkin.

Joissakin paikoissa spekuloidaan tulematta jäävillä verotuloilla, mutta unohdetaan, että nopeasti valmistuvilla ei yleensä ole sitten työkokemusta, joten ei työnantajakaan maksa maltaita.

Ylipäänsä koko [opiskeluajoista] meuhkaaminen on kummallista, kun työttömyys on aikamme suurin ongelma, ei työtätekevien pula.

Jos itse jotakin muuttaisin, niin sisäänottoja. On perinjuurin kummallista, että joillakin aloilla jatkotutkintoja tehdään järjestään vain siksi, ettei muita töitäkään saa. Kaikkia suomalaisia ei tarvitsisi korkeakouluttaa vain korkeakoulutuksen vuoksi.

Olen itse täysin samaa mieltä. Erityisesti lihavoidusta kohdasta. Jos suunnitelmien mukaan minimissään 5 vuotta vaativat tutkinnot valmistuu keskimäärin reilusti alle 10 vuodessa, mikä käsittääkseni on asian laita nykyäänkin, niin opiskeluaikojen pituus ei vaikuta minusta minkäänlaiselta ongelmalta.

Korkeakouluopiskelijoiden kanssa on käymässä jossain määrin samalla tavalla kuin kansaneläkkeiden ja eläkeiän kohdalla.

Eläkkeistä ja eläkeistä on tulossa järjestelmälle ongelma, koska se on mennyt lupaamaan asioita, joita se ei hyvin suurella todennäköisyydellä pysty lunastamaan tulevaisuudessa. Samaan tapaan korkeakouluopiskelijat ovat kasvavissa määrin ongelmallinen ryhmä nykyjärjestelmälle.

Järjestelmä meni aikanaan lupaamaan laajamittaisen korkeakouluttautumismahdollisuuden yhteiskunnan piikkiin. No mitä se on saanut? Paljon korkeakouluopiskelijoita. Oppilaitosten ylläpitäminen maksaa, opintotuet maksavat, osan opinnot junnaavat paikallaan, osa ei valmistu koskaan. Mutta laskua kertyy koko ajan, osa tästä opiskelijoihin laitetusta sijoituksesta ei maksa itseään millään tavalla koskaan takaisin.

Lääkkeeksi tarjoaisin hyvin yksinkertaista ja helposti toteuttavaa temppua, vähennetään korkeakoulujen vuosittaisista opiskelupaikoista raakasti 10-20%, alakohtaisia poikkeukset tietenkin huomioiden esim. terveydenhuollon kannalta.

Mutta naurettavaa pelleilyähän tämä nykysuuntaus on (osin). Kun järjestelmä ei halua myöntää virheitään, se pyrkii ulkoistaa syyllisyyden opiskelijoille harteille, ja tietenkin keksimällä tiukennuksia, rajoituksia ja yms. kivaa opintojen "motivoimiseksi". Kun se perimmäinen ongelma eivät ole opiskelijat, eivät edes ne laiskottelevat, vaan se kiveenhakattu lupaus massoittain nuoria kouluttavan korkeakoulujärjestelmän ylläpitämisestä.

Yliopistoissa on paljon parantamisen varaa. Esimerkiksi kaikenlaiset monikulttuurisuus opinnot voisi joko lopettaa tai sitten niitä professuureja pitäisi jakaa jonkin muun kuin poliittisen mielipiteen nojalla.

Kuitenkin pitkällä tähtäimellä olen sitä mieltä, ettei opiskeluoikeuksia tulisi rajoittaa. Mielestäni ainakin luonnontieteellisillä aloilla voisi hyvin jakaa opiskeluoikeuden vaikkapa koko Suomelle. Ei maksa kovinkaan paljon yhden tentin korjaaminen per kurssi ja lähiopetusta ei oikeastaan tarvita. Itse en ainakaan koskaan kostunut luennoista oikeastaan mitään, mutta jos joku luentoja haluaisi seurata, niin voisihan ne kerran sinne nettiin laittaa. Työttömyysjaksoillani teen aina muutaman kurssin fysiikkaa tai kemiaa, eikä se todellakaan maksa yhteiskunnalle juurikaan. Tähän meidän tulisi pyrkiä. Että työttömät opiskelisivat jotain järkevää luppoaikoinaan.

Pyritään mieluummin nostamaan osaamista, kuin laskemaan valmistumisaikoja. Valmistumisajat saataisiin nimittäin kyllä laskettua niin alas kuin haluamme, vaikkapa vain myöntämällä ne maisterin paperit jokaiselle suomalaiselle. Ei niillä papereilla töitä tehdä, vaan taidoilla.

Eri tarina on sitten niillä aloilla, joilla opiskelun järjestäminen maksaa oikeasti maltaita (esim. lääkärit, opetusharjoittelu, yms.).

Björn Walhroos sai kutsun "Kankkulan kaivoon"

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen toivottaa Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin tervetulleeksi tutustumaan kehitysyhteistyöhön kentälle.

- Yhdelläkään toimialalla olosuhteet eivät ole yhtä vaikeita. Silti pääsemme kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen, joista Wahlroosin johtamissa yrityksissä ei ole edes voitu unelmoida.

- Wahlroos on kuitenkin tervetullut tuomaan asiantuntemuksensa alan kehittämiseen, ja vien hänet mielelläni kentälle, Pentikäinen totesi keskiviikkona.

Wahlroos vertasi äskettäin lehtihaastattelussa kehitysavun maksamista rahan heittämiseksi Kankkulan kaivoon.

Wahlroosin mielestä kehitysavun lopettaminen voisi olla yksi mahdollinen keino Suomen talouden tasapainottamiseksi.

- Kaikille köyhyyden vähentäminen ei ole samalla tapaa tärkeää. Onneksi Suomessa monet eivät ajattele näin, vaikka olisi taloudellisesti tiukkaakin, Pentikäinen huomautti.

Pentikäinen puhui kirkollisten avustusjärjestöjen maailmanlaajuisen ACT-allianssin syntymäpäiväjuhlassa Helsingissä.

Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2056745&ref=tf1)

Eipäs tai juupas eivät riitä kehitysapukeskustelussa

Mielipidesivuilla (HS 23. 3.) oli kolme suurehkoa kirjoitusta liittyen Björn Wahlroosin esittämiin kommentteihin kehitysavusta. Wahlroos perusti näkemyksensä Dambisa Moyon kirjaan Dead Aid, joka tarkastelee kehitysapua hyvin kriittisestä näkökulmasta.

Tätä kriittisyyttä kritisoi esimerkiksi Olli Sumari (HS Mielipide 23. 3.) seuraavasti: "Mikään yksittäinen teos ei pysty antamaan kokonaiskuvaa kehitysavun ja kehitysmaiden kaleidoskooppimaisesta monimuotoisuudesta." Samalla sivulla James O'Connor kysyi, mitä Wahlroos ehdottaisi kehitysavun tilalle.

Näistä, kuten myös Paavo Väyrysen puheista Ylen A-studiossa 22. 3., välittyy sellainen kuva, että asianomaiset eivät olisi Dambisa Moyon kirjaa lukeneet.

En tiedä onko näin, mutta ainakin James O'Connorin kysymykseen viitaten totean, että peräti puolet Moyon kirjasta käsittelee sitä, kuinka Afrikan maita voitaisiin auttaa muilla kuin kehitysavun menetelmillä. Vain kirjan alkupuoli on omistettu (kuitenkin melko seikkaperäiselle) kuvaukselle siitä, kuinka kehitysapu ei Moyon mielestä toimi.

Pitänee myös mainita, että Moyo ei kirjassaan tyrmää kehitysapua koko kaleidoskooppimaisessa monimuotoisuudessaan. Hän jakaa avun eri päätyyppeihin: hyväntekeväisyys, humanitaarinen- tai katastrofiapu, sekä hallitustenvälinen ja Maailmanpankin kautta kulkeva apu. Moyo kohdistaa kritiikkinsä jälkimmäisenä mainittuihin.

Tällaisten aiheiden kohdalla on tärkeää varoa eipäs–juupas-argumentointikehää ja sen sijaan keskittyä ongelmaan ja sen ratkaisumahdollisuuksiin. Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelu kuitenkin osoittaa, kuinka vaikeaa sellaisen dialogin aikaansaaminen on.

Haluaisin silti painottaa, että yleisesti ottaen kehitysapuun kohdistuvan kritiikin taustalla ei ole halu jättää kaikista heikoimpia heitteille. Sen taustalla ei ole välinpitämättömyys. Sen taustalla on, niin kuin kehitysavun puolustajillakin, halu auttaa.

Olisi suuri vääryys, jos Wahlroosin kommenttien vastareaktiona kehitysavun kritiikki demonisoitaisiin ja keskustelu taantuisi tasolle, joka ei auta asiaa millään tavalla.

Ari-Joonas Pitkänen
Espoo

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Eip%C3%A4s+tai+juupas+eiv%C3%A4t+riit%C3%A4+kehitysapukeskustelussa/1135254938124)

Nalle kehtasi kyseenalaistaa kehitysavun mielekkyyden. Tilanne vaati taas HS-raadin valjastamista kertomaan tyhmälle kansalle Totuuden.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Kehitysapu+tepsii+k%C3%B6yhyyteen/1135254961088

Quote...

Wahlroosin ja Moyon väitteet ovat asenteellisia, ideologisia ja moraalittomia, jyrähtää professori Juha Sihvola.

"Björn Wahlroosilla ei ole kehitys- ja hyvinvointikysymyksissä mitään asiantuntemusta. Hänen oppiensa viitoittamalla tiellä tuhoutuu länsimainenkin sivilisaatio, kehitysmaista puhumattakaan."

Wahlroosin "hölynpöly" perustuu virhepäätelmiin ja julmuuteen, tuomitsee professori Teivo Teivainen.

"Kehitysavun lakkauttamisen vaatiminen sen perusteella, että se ei ole poistanut köyhyyttä Afrikasta, on kuin vaatisi leipäjonojen poistamista sen perusteella, että ne eivät ole lopettaneet kodittomuutta Suomesta."

Moyo kritisoi kirjassaan myös rikkaiden maiden omia maataloustukia, joista maanviljelyä harrastava Wahlroos saa itsekin lisätienestiä, huomauttaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.
...

Kaikki vastaukset:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Onko+kehitysapu+tehokas+tapa+auttaa+kohdemaita/1135254960964

Juha Sihvolan tutkimustuloksia odotellessa...

Näyttää siltä että Sihvola (h)yökkää henkilöä kohtaan esittämättä mitään omia perusteluja. Eihän tämä näin voi olla? Eihän?!

edit: Nimi kuntoon

Jos joka viitsii vaivautua.

Kehitysavun VUOSITUHANTIS ohjelmassa lukee tavoitteena köyhyyden poistaminen MAAILMASTA.  

Realistista?

Quote from: qwerty on 25.03.2010, 20:12:18
Näyttää siltä että Sihvola (h)yökkää henkilöä kohtaan esittämättä mitään omia perusteluja.

Miten niin? Sihvolahan sanoi, että Wahlroosin "hölynpöly" perustuu virhepäätelmiin. Siinä on perustetta kerrakseen. Lisäksi Wahlroosilla ei ole asiantuntemusta. Moyolla taas on asiantuntemusta, mutta hän on asenteellinen, ideologinen ja moraaliton. Kyllä Sihvola tietää!

Quote from: rähmis on 25.03.2010, 07:35:26
Eipäs tai juupas eivät riitä kehitysapukeskustelussa

Mielipidesivuilla (HS 23. 3.) oli kolme suurehkoa kirjoitusta liittyen Björn Wahlroosin esittämiin kommentteihin kehitysavusta. Wahlroos perusti näkemyksensä Dambisa Moyon kirjaan Dead Aid, joka tarkastelee kehitysapua hyvin kriittisestä näkökulmasta.

Tätä kriittisyyttä kritisoi esimerkiksi Olli Sumari (HS Mielipide 23. 3.) seuraavasti: "Mikään yksittäinen teos ei pysty antamaan kokonaiskuvaa kehitysavun ja kehitysmaiden kaleidoskooppimaisesta monimuotoisuudesta." Samalla sivulla James O'Connor kysyi, mitä Wahlroos ehdottaisi kehitysavun tilalle.

Näistä, kuten myös Paavo Väyrysen puheista Ylen A-studiossa 22. 3., välittyy sellainen kuva, että asianomaiset eivät olisi Dambisa Moyon kirjaa lukeneet.

En tiedä onko näin, mutta ainakin James O'Connorin kysymykseen viitaten totean, että peräti puolet Moyon kirjasta käsittelee sitä, kuinka Afrikan maita voitaisiin auttaa muilla kuin kehitysavun menetelmillä. Vain kirjan alkupuoli on omistettu (kuitenkin melko seikkaperäiselle) kuvaukselle siitä, kuinka kehitysapu ei Moyon mielestä toimi.

Pitänee myös mainita, että Moyo ei kirjassaan tyrmää kehitysapua koko kaleidoskooppimaisessa monimuotoisuudessaan. Hän jakaa avun eri päätyyppeihin: hyväntekeväisyys, humanitaarinen- tai katastrofiapu, sekä hallitustenvälinen ja Maailmanpankin kautta kulkeva apu. Moyo kohdistaa kritiikkinsä jälkimmäisenä mainittuihin.

Tällaisten aiheiden kohdalla on tärkeää varoa eipäs–juupas-argumentointikehää ja sen sijaan keskittyä ongelmaan ja sen ratkaisumahdollisuuksiin. Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelu kuitenkin osoittaa, kuinka vaikeaa sellaisen dialogin aikaansaaminen on.

Haluaisin silti painottaa, että yleisesti ottaen kehitysapuun kohdistuvan kritiikin taustalla ei ole halu jättää kaikista heikoimpia heitteille. Sen taustalla ei ole välinpitämättömyys. Sen taustalla on, niin kuin kehitysavun puolustajillakin, halu auttaa.

Olisi suuri vääryys, jos Wahlroosin kommenttien vastareaktiona kehitysavun kritiikki demonisoitaisiin ja keskustelu taantuisi tasolle, joka ei auta asiaa millään tavalla.

Ari-Joonas Pitkänen
Espoo

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Eip%C3%A4s+tai+juupas+eiv%C3%A4t+riit%C3%A4+kehitysapukeskustelussa/1135254938124)

I think I just fell in love, Ari-Joonas Pitkänen, Espoo.

Quote from: Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen

- Kaikille köyhyyden vähentäminen ei ole samalla tapaa tärkeää.

Ei ole ei. Antti Pentikäinen haluaa lisätä kaikkien köyhyyttä tiedostamatta sitä itse. Hyvin hyvin surullista. Tyypillinen tapaus.

Nallen julistuksia en sen kummemmin jaksaisi kehua. Mutta annettakoon ihmisarvo superrikkaillekin kun ne asiaa puhuvat.

Täysin looginen ja väistämätön ajatuskulku on mielestäni se, että säännöllinen kehitysapu johtaa riippuvuuteen kehitysavusta. Kehitysavusta riippuvainen yhteiskunta taasen ei kehity ja ennemminkin taantuu.

Kehitysapu on väärä termi ja se pitäisi nimetä kehittymättömyysavuksi. Autamme avun kohteita tulemaan jotenkuten toimeen ilman tarvetta kehittyä.

QuoteRehellisyyttä pakolaiskeskusteluun
Teppo Valtanen

Tapani Jussila peräsi rehellisyyttä keskusteluun kehitysavusta ja pakolaisuudesta (HS Mielipide 23. 3.).

Hän väitti, että "YK:n ja Maailmanpankin tilastot osoittavat, että jokainen Suomeen jäävä turvapaikanhakija vie noin 200 ihmisen elinmahdollisuudet heidän omissa maissaan ja aiheuttaa lisää pakolaisuutta, koska kehitysapu vastaavasti pienenee". Kyseinen laskelma on Jussilan itsensä aiemmin tekemä (HS Mielipide 15. 3. 2009).

Pohjana sille on väite, että yksi turvapaikanhakija muka maksaa vuodessa 57 000 euroa. Tämän väitteen lähde on ilmeisesti 27. 1. 2009 lähetetty Ylen ohjelma Ajankohtainen kakkonen, jossa haastateltu sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne kertoi ilman huoltajaa saapuneen alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan ryhmäkotipaikan maksavan arviolta tämän verran. Ohjelman mukaan aikuispaikka vastaanottokeskuksessa maksaa alle 17 000 euroa.

Jussila väitti laskelmiensa pohjaksi myös, että maailman pakolaisille kyetään tarjoamaan asiallinen ylläpito ja kotoutus lähimaissa 200–300 eurolla vuodessa eli siis 55–82 sentillä päivässä. Tämä summa on alle Maailmanpankin laskeman absoluuttisen köyhyysrajan. Todellisuudessa sillä korkeintaan pidetään ihminen hengissä.

Väittäessään, että turvapaikanhakijoihin kuluvat rahat ovat suoraan pois kehitysmaiden köyhiltä Jussila syyllistyy väärään vastakkainasetteluun. Aivan yhtä hyvin voidaan nimittäin laskeskella, mikä valtava joukko ihmisiä pelastettaisiin sillä summalla, minkä suomalaiset käyttävät vuosittain esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan, kosmetiikkaan tai viihde-elektroniikkaan.

Siinä Jussila oli oikeassa, että maahanmuuttokeskustelu Suomessa on naurettavaa – juuri tällainen tolkuton liioittelu ja loogiset häränpyllyt tekevät siitä sellaista.

filosofian ja
elämänkatsomustiedon opettaja
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Rehellisyytt%C3%A4+pakolaiskeskusteluun/1135254967083

QuoteVäittäessään, että turvapaikanhakijoihin kuluvat rahat ovat suoraan pois kehitysmaiden köyhiltä Jussila syyllistyy väärään vastakkainasetteluun. Aivan yhtä hyvin voidaan nimittäin laskeskella, mikä valtava joukko ihmisiä pelastettaisiin sillä summalla, minkä suomalaiset käyttävät vuosittain esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan, kosmetiikkaan tai viihde-elektroniikkaan.

Ei herranen aika taas mitä logiikkaa. Ymmärtääköhän kirjoittaja, että ne verorahat, joilla turvapaikkasirkus ja kehitysapu kustannetaan, tulevat suomalaisten kulutuksesta. Näin ollen nimenomaan lasketaan käytännössä, mihin suomalaisten viinaan, tupakkaan, kosmetiikkaan ja viihde-elektroniikkaan käyttämät rahat käytetään. Pelastetaanko niillä useampi ihminen köyhyydestä vai kustannetaanko yhdelle huippuelintaso Suomessa?

Kyllähän nuo yksityiseen kulutukseen käytetyt rahat voi jokainen lähettää myös suoraan Afrikkaan, mutta silloin Suomi niminen valtio lakkaa toimimasta ja kehitysapu ja lorvipaikkahyysäys siinä mukana.

QuoteKehitysavun vaihtoehdoista pitää keskustella vakavasti
Kuutti Koski

Björn Wahlroosin kommentti kehitysavun lopettamisen puolesta on herättänyt keskustelua Helsingin Sanomissa.

Kriittinen kehityspoliittinen keskustelu on tervetullutta. Kehitysapuriippuvuus on erittäin vakava ongelma monelle kehitysmaalle. Aihetta tulisi kuitenkin käsitellä kehitysmaiden näkökulmasta.

Yksi keskeinen ongelma on, että kehitysapu tekee kehitysmaiden hallituksista tilivelvollisia pikemminkin avunantajille kuin maansa kansalaisille.

Kuten James O'Connor (HS Mielipide 23. 3.) totesi, kehitysapu ei ole ainoa keino pyrkiä köyhyyden vähentämiseen. Kehitysapu on pieni pisara kehitysrahoituksen meressä. Kehitysmaat menettävät esimerkiksi moninkertaisesti enemmän varoja monikansallisten yritysten veronkiertona kuin saavat kehitysapuna.

Käsitys, että me rikkaan pohjoisen asukkaat kaataisimme rahaa köyhään etelään, on myytti. Tämä jää useimmilta kehitysavun kriitikoilta huomaamatta.

O'Connor kysyi: mitä kehitysavun tilalle? Kehitysapukritiikki ei olekaan rakentavaa ilman vaihtoehtoisia kehitysrahoitustapoja ja analyysiä globaalien pääomanliikkeiden vaikutuksista kehitysmaille.

Ari-Joonas Pitkänen (HS Mielipide 25. 3.) nosti esiin Wahlroosinkin mainitseman Dambisa Moyon ratkaisuehdotukset. Moyo esittää Afrikan pelastukseksi globaaleja finanssimarkkinoita, kiinalaisten investointeja, siirtolaisten rahalähetyksiä, vapaakauppaa ja mikroluottoja.

Moyon projektin keskeinen ongelma on kuitenkin, että se edustaa hyvin yksiulotteista käsitystä talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteesta. Esimerkiksi demokratia on Moyolle toissijainen asia, kunhan talous vain kasvaa.

Vakuuttavampiakin ratkaisuehdotuksia löytyy. Viime aikoina on esitetty uusina kehitysrahoitusmuotoina esimerkiksi veronkierron estämistä puuttumalla veroparatiisien toimintaan sekä kansainvälisiä veromalleja. Ne on nähty nimenomaan vaihtoehtoisina ja maailmantalouden demokratisointia tukevina keinoina, joilla voitaisiin päästä osittain irti kehitysmaiden kannalta kestämättömästä kehitysapuriippuvuudesta.

Toivoisin Björn Wahlroosin ja muiden populistista kehitysapukritiikkiä edustavien tahojen tutustuvan Dambisa Moyon lisäksi esimerkiksi Tax Justice Network -verkoston tai Norjan hallituksen perustaman veroparatiisien haitallisia kehitysvaikutuksia selvittäneen asiantuntijakomission työhön. Näin kehitysapukritiikkikin voisi saada rakentavampaa sisältöä.

Keskustelu kehitysapuriippuvuudesta ja vaihtoehtoisista kehitysrahoitusmuodoista tulisi ottaa vakavasti. Sitä ei saisi jättää ainoastaan Moyon kritiikittömien opetuslasten tehtäväksi.

yhteiskuntatieteiden maisteri
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kehitysavun+vaihtoehdoista+pit%C3%A4%C3%A4+keskustella+vakavasti/1135254993004

  Mietteitä Afrikkaan syydettävän kehitysavun järkevyydestä.http://www.lasselehtinen.net/page19/files/f7dc5744d83ffeebe7629799c2348eb9-23.php

Lasse Lehtinen , tolkun mies, sanoo että " Kiina tarjoaa vain rahaa".

Taisi nyt Lasselta unohtua vanha totuus, jonka mukaan ilmaisia lounaita ei ole...

Rohkenen epäillä että Kiinalla on vähintäänkin ketunhäntä kainalossa, ja että eipä aikaakaan, kun  afrikkalaiset huomaavat, että heidän luonnonvaransa on roudattu Kiinaan.

Quote from: Goman on 27.03.2010, 09:18:56

Lasse Lehtinen , tolkun mies, sanoo että " Kiina tarjoaa vain rahaa".

Taisi nyt Lasselta unohtua vanha totuus, jonka mukaan ilmaisia lounaita ei ole...

Rohkenen epäillä että Kiinalla on vähintäänkin ketunhäntä kainalossa, ja että eipä aikaakaan, kun  afrikkalaiset huomaavat, että heidän luonnonvaransa on roudattu Kiinaan.

ööh? niinhän tuossa lukikin.
kiina tekee tuonne INVESTOINTEJA joiden tarkoitus on hyödyttää myös kiinalaisia.

mietis mikä trumpettien fanfaari täällä olisi jos kiinalaiset perustaisivat suomeen vaikka miljardiluokan autotehtaan.. työpaikkoja ja kaikkea muuta hyvää tulisi koko kansakunnalle. afrikassa on ihan samat talouden perusteet kuin täälläkin.

Kiinalainen pääoma vähät välittää vaikka jonkun tehtaan takia teurastettaisin isokin kylä tai pilattaisiin luontoa säälitämättä, heitä kiinnostaa vain voittomarginaalit.
Kiina on päässyt sotilaallisesti ja taloudellisesti siihen asemaan että tuskin obama tai monet EU maat paljoa vikisee vaan katselee muualle ja on hiljaa paitsi Matti saattaa pyytää anteeksi, keneltä sitä ei vielä tiedä. Tavjakin saattaa pahoitella jonkun puolesta ja samalla roudaa varmuudeksi muutaman avrikan kylän tänne vaikka ei olisi lähelläkään Kiinalaisten touhja.

Lasse Lehtinen, mies joka ei öyhötä mutta kirjoittaa asiasta niinkuin se on, kaunistelematta.

Lasse taitaa olla nuiva, kolumnin viimeisestä lauseesta päätellen:

Kiina onkin rosvopäälliköille sopiva kumppani, se ei tyrkytä valkoisen miehen maailmankuvaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja uskontoa.

Itselle tuli se ajatus, että Kiina tekee afrikalle parempaa kuin sotapäälliköille suoraan menevä kehitysapu. Kenties kiinan mallilla afrikkaankin saadaan talouskasvua?

QuoteAfrikan musta aukko (http://picasaweb.google.fi/heptopento/Seura#)

Osa suomalaisten maksamista avustusrahoista päätyy vääriin taskuihin. Namibiaan lähetetty työntekijä kertoo Seuralle, miten paikalliset avunsaajat käyttivät Suomen Lähetysseuraa maksuautomaattina.
...
"Halusin auttaa niitä ihmisiä, joilla on vähän. Itselläni on aina ollut koti ja toimeentulo"
Eeva-Liisa Sjöholm oli jo aiemmin kokenut hengellisen herätyksen, joten hän otti yhteyttä Suomen Lähetysseuraan. Sitä kautta tarjoutui mahdollisuus lähteä taloushallinnon konsultiksi Namibiaan.
...
Itäisen hiippakunnan namibialainen pääsihteeri oli pyytänyt hanketta varten 50 000 euroa. Toivomuslistan ensimmäisellä rivillä luki Uusi auto: Toyota Venture 4x4.
...
koulun talos oli retuperällä, koska sihteeri oli varastanut kassasta 35 000 euroa
...
Apulaisrehtori oli kerännyt koululaisilta lukukausimaksuja ja tilittänyt ihan mitä sattuu. Kirjanpidossa oli lyijykynällä kirjoitettuja kuitteja. Monesta oli revitty alanurkka pois, joten kuitin summaa ei enää näkynyt missään.

Jutussa mainittu myös mm. Dambisa Moyo sekä mikrolainat. Kehitysapu-uskovaisille hyvää luettavaa. Lisää Eeva-Liisa Sjöholmin näkemyksiä kehitysavusta löytyi Pauli Vahteran kirjoitelman (http://www.barrikadi.fi/blogit/kehitysapu-korvattava-koulutuksella) kommenttiosiosta.

Quote from: Antti Mielonen on 17.06.2010, 14:29:24

QuoteAfrikan musta aukko (http://picasaweb.google.fi/heptopento/Seura#)

Osa suomalaisten maksamista avustusrahoista päätyy vääriin taskuihin. Namibiaan lähetetty työntekijä kertoo Seuralle, miten paikalliset avunsaajat käyttivät Suomen Lähetysseuraa maksuautomaattina.
...
"Halusin auttaa niitä ihmisiä, joilla on vähän. Itselläni on aina ollut koti ja toimeentulo"
Eeva-Liisa Sjöholm oli jo aiemmin kokenut hengellisen herätyksen, joten hän otti yhteyttä Suomen Lähetysseuraan. Sitä kautta tarjoutui mahdollisuus lähteä taloushallinnon konsultiksi Namibiaan.
...
Itäisen hiippakunnan namibialainen pääsihteeri oli pyytänyt hanketta varten 50 000 euroa. Toivomuslistan ensimmäisellä rivillä luki Uusi auto: Toyota Venture 4x4.
...
koulun talos oli retuperällä, koska sihteeri oli varastanut kassasta 35 000 euroa
...
Apulaisrehtori oli kerännyt koululaisilta lukukausimaksuja ja tilittänyt ihan mitä sattuu. Kirjanpidossa oli lyijykynällä kirjoitettuja kuitteja. Monesta oli revitty alanurkka pois, joten kuitin summaa ei enää näkynyt missään.

Jutussa mainittu myös mm. Dambisa Moyo sekä mikrolainat. Kehitysapu-uskovaisille hyvää luettavaa. Lisää Eeva-Liisa Sjöholmin näkemyksiä kehitysavusta löytyi Pauli Vahteran kirjoitelman (http://www.barrikadi.fi/blogit/kehitysapu-korvattava-koulutuksella) kommenttiosiosta.

Tämä on vanha kuin Aapinen. Lopettakaa hyvät ihmiset rahan syytäminen Afrikkaan ja muualle vastaaviin "projekteihin".

Onneksi en kuulu kirkkoon, joten tuota hulluutta ei tule rahoitettua ainakaan sitä kautta.

Eipä nuo muittenkaan tahojen harrastamat kehitysavut sen parempia ole. Meni jossakin vaiheessa usko kaikkeen avustustouhuun, kun pääsi kuulemaan kesänuotion äärellä, kun kaljapöhnissä vuosia noita töitä tehneet rupesivat hieman avautumaan...