"Jatkuvat takaiskut ruotsin kielen turvaamisessa piinaavat kielivähemmistöä ja Rkp:tä
Stefan Wallin: Yhä harvemmalla on kosketus kaksikielisyyteen
Pekka Vuoristo
helsingin sanomat
CHRISTIAN WESTERBACK / HS
Stefan Wallin kaipaa hahmoja, joilla on henkilökohtainen yhteys maan kaksikielisyyteen.
Kun ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajalta Stefan Wallinilta kysyy, mitkä ovat Rkp:n saavutukset hallituksessa, hän luettelee:
Suuntautuminen kohti vapaamielisempää ulkomaalaispolitiikkaa.
Kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotoiminnan rahoituksen tuntuva lisäys. Vaasan ja Seinäjoen välisen rautatien sähköistäminen.
Ruotsalaisen teatterin rahoituspaketti. Hallituksen linja, jossa kannustava verotus yhdistyy etuuksien selvään parannukseen.
Rkp:ssä aina valitellaan käsitystä, että se on pelkkä kielipuolue. Tavoite on olla arvoliberaalinen puolue.
Mutta suomenruotsalaisia piinaa se, mikä listalta puuttuu: merkittävät saavutukset ruotsinkielisten palveluiden ja ruotsinkielisten alueiden kielitulevaisuuden turvaamisessa. Yhden rautatien sähkötolpat eivät oikein riitä.
Rkp on joutunut perääntymään näissä asioissa jo vuosia. Ensin poistettiin pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksista, ja siitä pitäen taistelu toisensa jälkeen on hävitty. Onko Rkp epäonnistunut ydinalueellaan?
Wallin myöntää auliisti, että taaksepäin on jouduttu, ja hänellä on siihen myös syy:
"Meillä on sekä politiikassa, hallinnossa, liike-elämässä että vaikkapa pääkirjoitustoimittajissa yhä vähemmän sellaisia johtavia hahmoja, joilla on henkilökohtainen yhteys maan kaksikielisyyteen."
Kun sitten tarvitaan erityisratkaisuja ruotsin kielen turvaamiseksi, tuo muutos näkyy valmiutena riskeerata ruotsinkielisten asema.
"Siinä saa sitkeästi toistella, että erityisratkaisuja ei tarvita erityisoikeuksien vaan tasavertaisten oikeuksien turvaamiseksi. Että vaikka meitä on vain kuusi prosenttia, tarpeemme ovat sataprosenttiset."
Erityisratkaisuksi olisi kelvannut vaikkapa, että kihlakuntauudistus olisi jättänyt ruotsinkielisen tuomioistuimen muuallekin kuin Pohjanmaalle.
Wallin valittelee, että uudistuksia tehdään yksittäin eikä kokonaiskuvaa ole. Mutta eikö kokonaiskuvan teko kuuluisi juuri Rkp:lle?
Kuuluu, Wallin sanoo, ja Rkp:llä onkin. Mutta Rkp puhuu omassa asiassaan.
Tarvitaan ulkopuolisia, niitä "johtavia hahmoja".
Paavo Lipposta (sd) moni Rkp:n vaikuttaja muistelee lajissaan viimeisenä kaksikielisyyden periaatteellisena puolustajana.
Rkp:n on vaikea puhua omassa asiassaan osittain ilmapiirin vuoksi.
Suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos arvioi, että kieli-ilmasto on hänen eduskunta-aikansa (1995–) huonoin. Kansankäräjien huolestunut lähetystö menee ensi tiistaina presidentti Tarja Halosen luokse siitä keskustelemaan.
Wallin muotoilee, että kielteisyys ruotsin kieltä kohtaan on tullut kuuluvammaksi internetin nimettömien keskustelupalstojen ansiosta.
Asiaa ei juuri paranna se, että hurriviha osin yhdistyy ulkomaalaisvastaisuuteen – ja maahanmuuttoa hoitaa Rkp:n ministeri.
Vaikuttaa suorastaan uhmakkaalta, että Wallin nostaa ykkösasiaksi liberaalin ulkomaalaispolitiikan.
"Monella taholla on vahva myönteinen käsitys maan kaksikielisyydestä. Siksi ei pidä jäädä maahan makaamaan, jos on pieni äänekäs vähemmistö, joka takoo ruotsin kielen vastaisia asenteita. Niitä on ollut aina", Wallin sanoo tähän.
Wallin uskoo tekemiinsä strategiavalintoihin.
Kaksikielisiä perheitä on yhä enemmän, suurin osa niiden lapsista laitetaan ruotsinkieliselle koulutielle: "Yhä useampi tällaisen perheen suomenkielinen haluaa turvata ruotsinkielisten palvelujen tason – vaikkapa äänestämällä."
Yleisen liberaalipuolueen strategia on vaikeampi.
"Tällä alueella ei liene pikavoittoja tiedossa. Tulokset tulevat ajan mittaan", Wallin arvelee."
"POLITIIKAN UUTISANALYYSI
Vähemmistö kaipaa enemmistön tukea
Rkp ajaa lainsäädäntöön kielivaikutusten arviointia
Suomenruotsalainen eliitti käy vilkasta keskustelua kieliyhteisön asemasta. Sävy on paljolti huolestunut.
"Vastoinkäymiset ovat tulleet päälle toinen toisensa jälkeen, olemme tuskin ehtineet vetää henkeä", ruotsinkielisen Suomen ikoneihin kuuluva Pär Stenbäck kuvasi äskettäin.
"Suomessa on virheellisesti lähdetty siitä, että asiat hoituvat ikään kuin itsestään – Rkp kun hoitaa homman. Näin ei ole. Suuria asioita hoidetaan vain suurella enemmistöllä", Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg on valitellut.
Vähemmistö kaipaa enemmistön tukea. Rkp:ssä arvioidaan, että kansan enemmistön tuki on mutta sen johtajista ei löydy tukijoita – etenkään, kun hurrivihaajien ääni kuuluu.
Rkp yrittää ryhdistää menoa keskusteluttamalla maan hallitusta alkuviikolla hallintouudistusten kielivaikutuksista.
Kaukaisempi tavoite on luoda kaikkeen lainsäädäntöön kielivaikutusten arviointi nykyisin käytettävän sukupuolivaikutusten arvioinnin tapaan.
Jotkut näkevät isompiakin kuvioita. Monien mielestä tapahtui ratkaiseva virhe, kun Rkp suostui vuoden 2000 perustuslakiuudistukseen. Tuolloin laista poistettiin niin sanottu aluesuoja, joka määräsi, että hallinnonuudistuksissa on muodostettava mahdollisimman yksikielisiä alueita.
Toiset sanovat, ettei perustuslain sanamuoto ole tärkeä, koska enemmistön poliittinen tahto ratkaisee. Silti moni tuntuu odottavan parannusta asiaan Rkp:n kummisedän Christoffer Taxellin johtamalta perustuslakikomitealta.
Ruotsinkielisessä yhteisössä on myös fraktio, joka ajaa luopumista kahdesta tasavertaisesta kansalliskielestä ja haluaa ruotsinkielisille vähemmistöaseman. Tasapuolisen kohtelun vaatimus korvautuisi vähemmistön oikeuksilla.
Ajatusta perustellaan sanoen, että tasavertaisuus on teoriaa eikä ruotsinkielisiä palveluita kunnolla saa. Viralliselle vähemmistölle ne pitäisi järjestää EY-tuomioistuimen uhalla.
Puolueen päälinja katsoo, että luopuminen kahdesta kansalliskielestä heikentäisi jo määritelmällisesti ruotsin kielen statusta ja ettei vähemmistöaseman todellisia hyötyjä voi pitää varmoina. On vain sitkeästi selitettävä, miksi ruotsinkielisten palvelujen pitäisi toimia myös käytännössä.
PEKKA VUORISTO"
"Tämä suomenruotsalaisia huolestuttaa
Ruotsin kieli poistettiin ylioppilastutkinnosta, mikä heikentää kaksikielisyyden pohjaa.
Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkiin, ja Rkp kärsi siinä näyttävän tappion hallituksessa.
Poliisipiiriuudistus jakoi ruotsinkielisen Pohjanmaan sen sijaan, että olisi saatu ruotsinkielinen poliisipiiri.
Kihlakuntauudistus jättää enemmistöltään ruotsinkielisen tuomioistuimen vain Pohjanmaalle.
Sata virkamiestä siirtyy kaksikielisestä Vaasasta Seinäjoen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
Kaksikielinen Kokkola ollaan liittämässä Oulun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
Tulossa olevaan maistraattiuudistukseen saattaa siihenkin liittyä ruotsinkielistä aluetta silpova elementti.
Valtion toimintojen alueellistaminen vie koko ajan virkoja kaksikielisiltä alueilta suomenkielisille.
Rkp on jäänyt vähemmistöön kiistassa eduskuntavaalien valtakunnallisesta äänikynnyksestä.
Kuntauudistus sekoittaa ruotsinkielistä kenttää – Inkoossa puolue repesi kiistassa ruotsinkielen turvaamisesta.
Rkp vuotaa kokoomukseen – Uudellamaalla on tapahtunut pari näyttävää kunnallispoliitikon loikkaa.
Kaikki tutkimukset enteilevät, että Rkp menettää kesäkuun vaaleissa ainoan paikkansa europarlamentissa.
Läheskään kaikki virkamiesruotsin suorittaneet virkamiehet eivät osaa ruotsia.
Ruotsin kieli uhkaa kadota pikkuhiljaa katukuvasta, mainoksista, jopa tuoteselosteista.
Suomenruotsalaiset ovat pienenevä kielivähemmistö, mikä on hyvin harvinainen ilmiö Euroopassa.
Samaan aikaan Rkp profiloituu politiikassa nuuskan sallimisen puolestapuhujana.
TEKSTI: PEKKA VUORISTO / HS"
edit: otsikko
QuoteRuotsinkielisessä yhteisössä on myös fraktio, joka ajaa luopumista kahdesta tasavertaisesta kansalliskielestä ja haluaa ruotsinkielisille vähemmistöaseman. Tasapuolisen kohtelun vaatimus korvautuisi vähemmistön oikeuksilla.
Ajatusta perustellaan sanoen, että tasavertaisuus on teoriaa eikä ruotsinkielisiä palveluita kunnolla saa. Viralliselle vähemmistölle ne pitäisi järjestää EY-tuomioistuimen uhalla.
Toi on mielenkiintoinen aspekti. Kuinkakohan noilla vähemmistökielillä pärjäisi...
"Wallin muotoilee, että kielteisyys ruotsin kieltä kohtaan on tullut kuuluvammaksi internetin nimettömien keskustelupalstojen ansiosta."
Nettirasistit vauhdissa taas, prkl.
"Asiaa ei juuri paranna se, että hurriviha osin yhdistyy ulkomaalaisvastaisuuteen – ja maahanmuuttoa hoitaa Rkp:n ministeri."
Kaikkialla rasisteja!
"Monella taholla on vahva myönteinen käsitys maan kaksikielisyydestä. Siksi ei pidä jäädä maahan makaamaan, jos on pieni äänekäs vähemmistö, joka takoo ruotsin kielen vastaisia asenteita."
Ai niinku Astrid Thors vai?
Ihan vakavasti, kannattaisi katsoa peiliin. On tajutonta ajaa vähemmistöpuolueena Suomen etujen vastaista politiikkaa ja ihmetellä enemmistön ymmärryksen kaikkoamista.
Thorsilla ja Wallinilla on tarve liittää toisiinsa maahanmuuttopolitiikka ja ruotsinkielisten asema. Mikäs siinä, mutta se on lyhytnäköistä suomenruotsalaisten tulevaisuuden kannalta. Kuinkahan kauan RKP taustakoneistoineen (FST, HBL) aikoo vielä pitää Thorsin puolia?
Kaleva: Wallinille riitti kertanuuskaus (http://www.kaleva.fi/plus/Wallinille_riitti_kertanuuskaus_770846+0) 20.12.2008
Quote"Adressit tai nettikeskustelut eivät minun ajatteluuni vaikuta mitenkään. Näitä virtuaalisia kansantuomioistuimia on lukuisia ja niitä voi nimimerkkien takaa manipuloida. Keskustelijat näyttävä olevan myös samoja, jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia", Wallin huomauttaa.
Hän ihmettelee erikseen kokoomusnuorten erovaatimuksia.
"Tulevaisuuden toivot esiintyvät eriskummallisella tavalla sellaisen ilmiön edessä, joka kuitenkin on edessämme", Wallin sanoo viitaten yhä kansainvälistyvään Suomeen.
Ah, olipa sulomusiikkia. Sori vaan ja tack.
Quote from: Roope on 23.02.2009, 00:06:08
"Adressit tai nettikeskustelut eivät minun ajatteluuni vaikuta mitenkään. Näitä virtuaalisia kansantuomioistuimia on lukuisia ja niitä voi nimimerkkien takaa manipuloida. Keskustelijat näyttävä olevan myös samoja, jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia", Wallin huomauttaa.
Hän ihmettelee erikseen kokoomusnuorten erovaatimuksia.
"Tulevaisuuden toivot esiintyvät eriskummallisella tavalla sellaisen ilmiön edessä, joka kuitenkin on edessämme", Wallin sanoo viitaten yhä kansainvälistyvään Suomeen.
En nyt halua olla vahingoniloinen, mutta ymmärtääkseni todistamme ko. kielipuolueen vajoamista marginaaliin, kenties jo ensimmäisiä agonaalisia hengenvetoja ennen verenkierron pysähtymistä. Aivotoiminta vaikuttaa jo pysähtyneen tosin, hieman etuajassa.
Milloinkohan Wallin, RKP ja monet muut tajuavat että "kansainvälistyminen" ei ole yhtä kuin "rahan syytäminen humanitaariseen maahanmuuttoon joka ei poista köyhien maiden ongelmia eikä edes vähennä niitä, eikä myöskään hyödytä Suomea mainittavasti mitenkään mutta maksaa valtavasti"?
Quote from: gloamingEn nyt halua olla vahingoniloinen, mutta ymmärtääkseni todistamme ko. kielipuolueen vajoamista marginaaliin, kenties jo ensimmäisiä agonaalisia hengenvetoja ennen verenkierron pysähtymistä.
Pitää olla hereillä havannoimassa, sillä harvoin pääsee todistamaan vitutukseen kuolemista.
Aijai, kerrankin hyviä uutisia.
Nannaa. Ah. Saako tähän jonkun taustamusiikin soimaan?
Quote..henkilökohtainen yhteys maan kaksikielisyyteen.
Maistelin tätä lausetta tässä vähän. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Tietääkö Wallin itsekään?
Quote"Monella taholla on vahva myönteinen käsitys maan kaksikielisyydestä. Siksi ei pidä jäädä maahan makaamaan, jos on pieni äänekäs vähemmistö, joka takoo ruotsin kielen vastaisia asenteita. Niitä on ollut aina", Wallin sanoo tähän.
Monella taholla on vahva myönteinen käsitys maan yksikielisyydestä. Siksi ei pidä jäädä maahan makaamaan, jos on pieni äänekäs vähemmistö, joka takoo ruotsin kielen asemaa puolustavia asenteita. Niitä on ollut aina.
Homma alkaa olla RKP:n osalta selvä. Mutta älä huoli, Stefan. Kyllä tuolla kielitaidolla aina töitä saa, vaikka sitten vastaanottokeskuksesta.
Quote from: skrabb on 22.02.2009, 17:46:19"Jatkuvat takaiskut ruotsin kielen turvaamisessa piinaavat kielivähemmistöä ja Rkp:tä
Muahahaha, sitä niittää mitä kylvää ja nyt kymmeniä vuosia kansalaisiin iskostettu pakkoruotsikasvatus alkaa kantaa kunnolla hedelmää. ;D
Quote from: skrabb on 22.02.2009, 17:46:19Stefan Wallin: Yhä harvemmalla on kosketus kaksikielisyyteen
Stefan Wallin kaipaa hahmoja, joilla on henkilökohtainen yhteys maan kaksikielisyyteen.
Äkkiä voisi kuvitella että valtava toiskielisten roudaaminen maahan lisää kansalaisten kosketusta kaksi(useampi?)kielisyyteen ja on täten RKP:n mielestä hyvä asia, mutta ilmeisesti kyse onkin vain vanhasta tutusta bättre folk -asenteesta.
Kappas, nyt on kaivettu esiin vanha hurrivihakin :)
Käsittääkseni hurriviha tarkoittaa vihaa ruotsalaisia kohtaan, ei suomenruotsalaisia. Voisipa olla oikeastaan jännä kuulla tulokset tutkimuksista, miten paljon viha ruotsalaisia kohtaan on vähentynyt, kielipakon lieventymisen vuoksi?
Tässä taitaa RKP:llä mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kuten MaMu-asioissakin. Tuskin kukaan vastustaa sitä että suomessa puhutaan suomen lisäksi mitä kieltä tahansa, vaan sitä että kielen virallistamisesta aiheutuu melkoinen määrä kustannuksia, joita ei olla ilolla maksamassa koko kansan toimesta. Ehkä pitäisi saattaa aikaan kielivero, jota voisi maksaa vapaaehtoisella suostumuksella kuten kirkollisveroakin? Ketkä haluavat siihen porukkaan kuulua, voivat vapaa-ehtoisesti asiasta päättää.
T: Juha
Quote from: finiteinfinity on 23.02.2009, 02:04:59
Ainakin sen nykyiset poliittiset tähtäimet, eli päälimmäisenä pakkoruotsi, ovat poissa siinä 20 vuoden kuluttua. Nauttikoon vielä kun voivat.
Harmi että sekin on vasta 20 vuoden kuluttua. Olen edellisen viikon ajan päntännyt ruotsin kieltä noin 50h, että vihdoin saisin lukion päästötodituksen ulos, nyt kun olen pitkästä aikaa saanut voimia yrittämiseen. Vuosien ajan se onkin ollut tutkintoa myöten valmiina, mutta ruotsin pakollisia kursseja vailla. Viikossa 50h, sitä edeltävänä kuukautena 70h, vaan edelleen arveluttaa läpäisy - kahden kurssin läpäisy viidestä.
Sanonko vaan, että on ollut yhtä paskaa olla sivistymätön, koska vain ruotsin kieli on puuttunut. En ole sen takia voinut hakea korkeakouluunkaan, vaikka mieli tekisi ja edellytykset olisi, miinus ruotsi.
Kun ja jos päästötodistuksen vihdoin saa, niin harkitsen vakavasti muuttavani toiseen maahan opiskelemaan. En tiedä, jaksaisinko enää korkeakoulussa kärsiä ruostista ja sen jälkeen vielä viran- tai työnhaussa kärsiä turhasta taakasta. Mieluummin opettelisin vaikka venäjää, sille olisi oikeasti käyttöä ryssäinhoisessa Suomessa.
Quote from: Kala on 23.02.2009, 08:13:55
Sanonko vaan, että on ollut yhtä paskaa olla sivistymätön, koska vain ruotsin kieli on puuttunut. En ole sen takia voinut hakea korkeakouluunkaan, vaikka mieli tekisi ja edellytykset olisi, miinus ruotsi.
Sehän se koko harjoituksen idea valitettavasti on -- Suomeenhan saatiin esim. suomenkielinen koulutus aikaiseksi vasta hirveän vastustuksen jälkeen viimeisten joukossa Euroopassa, kun ruotsinkieliset pelkäsivät että suomenkielisethän saattavat muodostaa oman sivistyneistön. Ja sehän ei käynyt laatuun mitenkään.
Ihan sama idea nyt tässä -- "sivistyneistö" pitää suodattaa siten, että he ovat jollain tavoin kytköksissä ruotsin kieleen, vaikka nyt sitten pakkovirkamiesruotsin suorittaneina. Ja eihän sitä "lahjaa" sitten haluta heittää hukkaan, eihän? Wallinkin sanoo ihan suoraan että yhteiskunnan piikkipaikat pitäisi saada kansoitettua juuri tämmöisillä tapauksilla.
Itse koen moisen kieliryhmään kohdistuvan painostuspolitiikan lähinnä ihmisoikeusrikoksena. Ihan samanlaisia temppuja koitetaan aina kaikkialla missä halutaan suorittaa väestön "kielimuokkausta", mutta meillä se on sokeroitu ovelasti.
QuoteKeskustelijat näyttävä olevan myös samoja, jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia", Wallin huomauttaa.
Siis, mitä? Wallin rinnastaa suomenruotsalaiset ulkomaalaisiin. Epäilisin, että monella suomenruotsalaisella (lue: kaikilla pois lukien ahvenanmaalaiset, mutta hehän eivät olekaan varsinaisia suomenruotsalaisia) olisi tuohon aika voimakas vastalause sanottavana. Samoin tällä nuivahkolla "suomensuomalaisella", eiväthän he ole mitään perhanan ulkomaalaisia!
Hahahahaha.
Sinä päivänä kun RKP puolueena vetää viimeisen hengenvetonsa, allekirjoittanut nauraa piiiiiiiiiiiitkään ja räkäisesti korkatessani pullon skumppaa.
Koko suomenruotsalaisuus on ajatuksenakin nykyään lähinnä muisto ajasta, jolloin Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan.
Olisiko se nyt niin kamala "suomenruotsalaisille" myöntää olevansa suomalaisia, jotka haluavat vain pitää kiinni esi-isiensä eliittisestä arvosta? Arvosta, jolla ei ole tulevaisuutta.
Ihmettelin puheita "hurrivihasta". Kaksikielisyyden vastustajat vastustavat ruotsin kielen epäoikeutettua asemaa Suomessa. Nähtävästi "hurriviha"-termin viljelemisellä ruotsinkieliset paljastavat vanhan rotuajattelunsa olevan edelleen voimissaan. Ruotsinkielisethän ovat perinteisesti katsoneet edustavansa aivan eri rotua ja lähes eri lajia kuin suomenkieliset.
Kenties fennomaanienkin pitäisi matkia ja ryhtyä puhumaan kaksikielisyyden vaatijoista "suomen vihaajina". Kaikki puhe ruotsin puolesta voitaisiin yhtä hyvin perustein leimata vihapuheeksi Suomea ja suomen kieltä kohtaan.
Quote from: skrabb on 22.02.2009, 17:46:19
"Siinä saa sitkeästi toistella, että erityisratkaisuja ei tarvita erityisoikeuksien vaan tasavertaisten oikeuksien turvaamiseksi. Että vaikka meitä on vain kuusi prosenttia, tarpeemme ovat sataprosenttiset."
"Monella taholla on vahva myönteinen käsitys maan kaksikielisyydestä. Siksi ei pidä jäädä maahan makaamaan, jos on pieni äänekäs vähemmistö, joka takoo ruotsin kielen vastaisia asenteita. Niitä on ollut aina", Wallin sanoo tähän.
Kaksikielisiä perheitä on yhä enemmän, suurin osa niiden lapsista laitetaan ruotsinkieliselle koulutielle: "Yhä useampi tällaisen perheen suomenkielinen haluaa turvata ruotsinkielisten palvelujen tason – vaikkapa äänestämällä."
"Tällä alueella ei liene pikavoittoja tiedossa. Tulokset tulevat ajan mittaan", Wallin arvelee."
"6%:lle 100%"; siinä on oikein hyvä kuvaus RKP:n vammaisuudesta. Hip hurråå!
http://www.hs.fi/paivankysymys/1135240298670
Joutaako pakkoruotsista ja -suomesta luopua?
Kyllä 66%
Ei 34%
Vastanneita 11413
Vaikkapa äänestämällä... Tulokset on tullut jo, ja lisää tulee koko ajan, ja ne näkyy, ja tulevaisuudessa näkyy lisää.
Toivottavasti RKP jatkaa samalla linjalla, niin päästään eroo koko paskasta muutamassa vuodessa.
MTV3:lla päästiin 78-80%:iin.
Quote from: Kala on 23.02.2009, 08:13:55
Quote from: finiteinfinity on 23.02.2009, 02:04:59
Ainakin sen nykyiset poliittiset tähtäimet, eli päälimmäisenä pakkoruotsi, ovat poissa siinä 20 vuoden kuluttua. Nauttikoon vielä kun voivat.
...Olen edellisen viikon ajan päntännyt ruotsin kieltä noin 50h, että vihdoin saisin lukion päästötodituksen ulos...
Minulla on vähän samanlainen tilanne, paitsi että olen valmistumassa ammattikorkeakoulusta. Se muutama opintopiste pakollista ruotsia puuttuu.
Sinun ei kuitenkaan tarvinnut kirjoittaa ruotsia? Minulla komeilee ylioppilastodistuksessa ruotsista A.. :)
"Olen tyytyväinen tekemiini strategiaratkaisuihin." Nämä sanat sopivat hyvin Steffen poliittisen ruumiin muistosanoiksi.
Onkohan kukaan RäKäPäistä hetkeksikään pysähtynyt miettimään miksi samat nuivakot vastustavat pakkoruotsinkielistä käenpoikaa ja muita paremman väen kalliita harrastuksia, kuten monikulttuuria?
Stegu on kuullut kellon lyövän. Aika varmistaa mukava paikka kansakunnan majstångin nokasta ennen kuin puolue kuivahtaa alta. Viimeisen puheenjohtajan paikka lienee jo pedattu jollekin vähän simppelille naispuoliselle.