Mistä löytyisi faktatietoa siitä mikä on Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonossa syntyperäisen Suomalaisen tilanne?
Olen ymmärtänyt että jono on pitkä ja vuokra-asuntotilanne huono.
Koska maahanmuuttajia tulee maahan kovaan tahtiin, onko syntyperäisellä Suomalaisella enää mitään sijaa jonossa?
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on heidän osuus asunnon saajista suhteessa maahanmuuttajiin.
Sama kysymys on kiinnostanut minuakin pitkään. Jokin "taho" on joskus suvainnut tiedottaa, että asuntojen anomisjärjestyksellä ei ole "juurikaan" merkitystä.
Millä siis on? Ja olisikohan tässä jollekin toiseusgradun harkitsijalle vaihtoehto? Toiseusgraduja on nimittäin kertynyt niin paljon, että ne eivät enää kelpaa edes ongelmajätteeksi, joskin takaavat tutkimusuran heteromiesten hakkaamislaitoksella, Kristiina-instituutissa.
Sen sijaan kunnallisen asunnonjakopolitiikan julkituotujen periaatteiden heijastumista käytännön toiminnassa ei kukaan - tietääkseni - ole tutkinut. Ei kuitenkaan kannata luovuttaa mahdollista gradua Jejalle arvioitavaksi. Paitsi siinä tapauksessa, että tutkimus pyrkii korostamaan järkyttäviä epäkohtia kymmenhenkisten mamuperheiden mahduttamisessa sadan neliön asuntoon, tilanteessa, jossa kaikki neljä vaimoa ovat raskaana.
Tuo tieto taitaa olla hyvin piilotettu >:(
Oheisesta linkistä löytyy pp-esityksen muodossa tietoa maahanmuuttajien sijoittumisesta Helsingissä...
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ec237e004a52598fbf50ffc230444d78/maahanmuuttotyopaja_2008+Katja+Vilkama.pdf?MOD=AJPERES (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ec237e004a52598fbf50ffc230444d78/maahanmuuttotyopaja_2008+Katja+Vilkama.pdf?MOD=AJPERES)
Ulkomaalaiset asuvat muita helsinkiläisiä
huomattavasti yleisemmin vuokraasunnoissa.
Ulkomaalaisasuntokunnista 78,5
prosenttia asui vuokra-asunnoissa vuodenvaihteessa
2006/2007, kun kaikista asuntokunnista
47,3 prosenttia asui vuokralla. Ulkomaalaiset
asuvat myös koko väestöä yleisemmin
arava-vuokra-asunnoissa, sillä yli
puolet vuokralla asuvista ulkomaalaisista
asuu aravavuokra-asunnoissa, kun kaikista
vuokralla olevista asuntokunnista 39,7 prosenttia
asui arava-vuokralla.
Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/46740d004a525997bf67ffc230444d78/Helsingin+ulkomaalaisv%C3%A4est%C3%B6+vuonna+2008+08_11_03_Tilasto_33_Tikkanen.pdf?MOD=AJPERES (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/46740d004a525997bf67ffc230444d78/Helsingin+ulkomaalaisv%C3%A4est%C3%B6+vuonna+2008+08_11_03_Tilasto_33_Tikkanen.pdf?MOD=AJPERES)
Mielenkiintoista. "Ulkomaalaisasuntokunnista 31.1 % asuu ahtaasti kun kaikista asauntokunnista 9.6% on ahtaasti asuvia." Ulkomaalaisasuntokunnissa on 26.4 neliötä/henkilö kun kaikissa asuntokunnissa on 34.1 neliötä/per henki.
"Ulkomaalaisasuntokunta on asunto, jossa asuu vähintään yksi ulkomaalainen tai jonka asuntokunnan viitehenkilö on ulkomaalainen" Viitehenkilö? .
Jos tätä kryptistä kieltä yhtään ymmärsin, tiedottaja halusi myös kertoa, että ulkomaalaisten suurempi asumistiheys johtuu suuremmista "asuntokunnista". Eli mitä enemmän väkeä, sitä vähemmän neliöitä per kärsä.
Tulee mieleen omat opiskeluajat. Kotimaisen asuntokuntani - ilman viitehenkilöitä - tiheys per henki oli 13 neliötä, mikä riitti mainiosti. En tavoittele tällä mitään sankaruutta, monilla oli vielä paljon vähemmän neliöitä.
Quote from: Maastamuuttaja on 20.02.2009, 21:07:15
"Ulkomaalaisasuntokunta on asunto, jossa asuu vähintään yksi ulkomaalainen tai jonka asuntokunnan viitehenkilö on ulkomaalainen" Viitehenkilö? .
Asuntokuntien viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä.
Olen miettinyt, että minkä sopan tuo somalien ja muiden muslimien rajaton lisääntyminen tekee suurten kaupunkien vuokra-asuntotilanteelle. Kun esimerkiksi 8-lapsisen perheen kaikki vesat tulevat täysi-ikäisiksi, tarkoittaa se pahimmassa tapauksessa kahdeksan vuokra-asunnon löytämistä pelkästään yhden perheen jälkikasvulle. Todennäköisesti luku on alhaisempi, koska nuoret melko usein muuttavat asumaan kaksin toisesta maahanmuuttaja- tai suomalaisperheestä kotoisin olevan kumppanin kanssa. Tällöinkin kuitenkin tarvitaan useita asuntoja. Kun somalialaisten toinenkin polvi lisääntyy, vaikkapa vain puolet vähemmänkin, asuntotarve muodostaa jyrkästi nousevan käyrän. On myös oletettavaa, että suurin osa näistä somalialaisperäisistä suomalaisista tulee tarvitsemaan aravavuokra-asunnon.
Ainakin aiemmin Helsingin asuntojonossa etusijalla olivat täysi-ikäiset vanhempiensa luona asuvat ja lapsiperheet, mutta tästä varmaan on jo täytynyt luopua asuntopulan vuoksi.
Suuret kaupungit tulevat olemaan kusessa ja uusia, valtavia ghettoutuvia lähiöitä täytyy ryhtyä rakentamaan kaupunkien ympäristöihin.
Stadilla taitaa olla ykkösprioriteettinä humanitaariset näkökulmat ja siihen päälle lisättynä asunnottomuus, koska itse koko ikäni stadissa asuneena ja työssä käyvänä en vain yksinkertaisesti saa kaupungin vuokrakämppää. Edellä on kuulemma satoja/jopa tuhansia ykkösprioriteetilla sijoitettuja, mutta aina voi kuulemma hakea ja odottaa kämppäää ;D
Näissä pääkaupunkiseudun kaupungin vuokra-asuntojen tarjonnassa positiivinen syrjintä näkyy selvimmin. Itse asuin pääkaupunkiseudun vuokralähiössä kiskurihintaisessa vuokra-asunnossa ja etsimme kaupungilta edullisempaa asuntoa, mutta tarjolla oli aina vain ei-oota ja asuntoa oli käytännnössä mahdoton saada, mutta kuitenkin näille huivipäisille maahanmuuttajille asuntoja tuntui riittävän, heitä kun oli siellä pilvin pimein.
Suomessa ja eritoten pääkaupunkiseudulla on muutenkin vähän vuokra-asuntoja ja sitten niistäkin osa lahjoitetaan veronmaksajien rahoilla eläville maahanmuuttajille. Eikö voitaisi nyt katsoa ja laskea mitkä ovat resurssit ja todeta, että niistä resursseista nyt ei vain kertakaikkiaan riitä maahanmuuttajille, ilman että syrjitään suurta joukkoa kantaväestöä, joiden pitäisi olla kuitenkin ykkösenä. Prioriteetit on siis niin hukassa kuin vain voi olla, pistää niin vihaksi.
Laitoin yli vuosi sitten kun olin Helsingissä töissä, hakemukset menemään Helsinkiin ja Vantaalle aatellen et kyllä nyt jommastakummasta tärpää kun töissä ja kaikkea. Paskanmarjat, mitään ei kuulunu ja aina kun kysyi niin ei oo, ei oo vielä, ehkä enskuussa. Lässynlässyn. Eipä sitä sit loputtomiin jaksanu norkoilla, vuoden verran. Että sillä tavalla taas tällä kertaa.
Henkilökohtaisesta kokemuksestani muutaman vuoden takaa voin sanoa sen, että ahdasta oli. Olin asunnottomana, ja hain mitä tahansa yksiötä mistä tahansa pääkaupunkiseudun kunnasta. Lähemmäs yhdeksän kuukauden jonottamisen jälkeen vihdoin tärppäsi - tosin ei tietenkään kaupungin listoilta, jotka tarjosivat edelleen sitä samaa eioota, vaan opiskelupaikan myötä HOAS:ilta. Olisi ilmeisesti pitänyt vetää plankkia naamaan. Noh, onneksi sukulaisia ja kavereita asuu pääkaupunkiseudulla paljon, joten tavarat sai ilmaiseksi talteen, katon päänsä päälle aina jostain ja ruokaakin vielä. Jos he olisivat ottaneet oppia maahanmuuttajien yhteisöllisyydestä, olisin varmaan saanut ikioman taikaseinänkin.
Tähän maahanmuuttajien etulyöntiasemaan, vapaaksi tulevien asuntojen käyttöönottojakaumaan ja näihin kaupungin ja Valtion rahojen käyttäminen pitäisi nyt kyllä saada äkkiä esille.
Tai no: niin kauan kuin viralliset tahot pimittävät tuota tietoa, niin voidaan katsoa että nuivistien ja muiden rasistien raivo on oikeutettua. Jos he eivät suostu antamaan todellista tietoa, niin tässä poliittisessa keskustelussa saa olettaa. Me nuivistit taas emme saa sitä tietoa itse näemmä selville, joten meitä ei voi tiedon pimittämisestä tai vääristelystä syyttää.
Tämä on mielestäni kuitenkin oleellinen tieto myös realistiselle maahanmuuttokritiikille. Pelkällä mutulla että "ku en saanut koskaan asuntoa" (mitenkään vähättelemättä yllä olevia kertomuksia!) ei voi valtakunnankeskusteluissa oikein päteä.
Itse uskon että jossain Helsingissä, ja varmaan Turussa asunnot todella menevät valtaosin maahanmuuttajille, ja sitten han-suomalaisille muuten syrjäytymisvaarassa oleville, rajallisesti lapsiperheille ja asunnottomille. Mutta muuten luulen että on vähän han-suomalaiselle niistä iloa. Ja mielestäni saan uskoa näin niin pitkään kunnes faktatietoa tarjotaan pöytään.
Mokuttajat siis oikeasti sahaavat vain oksaansa jos tätä pimittävät. Mutta mielestäni on ikävä tilanne meillekin että joudumme olettamaan ja heittämään mutu-arvioita.
Hakemukset on laitettu Helsinkiin ja Vantaalle. Nyt ajanlasku käyntiin ja odottamaan. Veikkaan, että aika paljon ehtii Vantaajoessa virrata vettä ennenkuin tärppää... ;D
Quote from: Toofast24 on 24.02.2009, 23:31:28
Stadilla taitaa olla ykkösprioriteettinä humanitaariset näkökulmat ja siihen päälle lisättynä asunnottomuus, koska itse koko ikäni stadissa asuneena ja työssä käyvänä en vain yksinkertaisesti saa kaupungin vuokrakämppää. Edellä on kuulemma satoja/jopa tuhansia ykkösprioriteetilla sijoitettuja, mutta aina voi kuulemma hakea ja odottaa kämppäää ;D
Muuallahan tuo toimii toisinpäin. Pitää nimenomaan olla töissä jotta kaupungilta saa asunnon. Siksipä aina silloin tällöin joku jäätyy hassuun paikkaan tai semmoiseen että ihmisetkin huomaa, eli ei kaatopaikan vieressä olevaan majaan, keskelle metsää tms. ja tulee tällaisia uutisia:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?i d=1646647
Kuollut mies löytyi yliopiston poistoilmakanavien alta makaamasta. Mitään väkivaltaan viittaavaa ei löytynyt, tapaukseen ei siis näyttäisi liittyvän rikosta. Ruumis oli jo kauttaalta jäätynyt ja ruumiin päälle oli jo satanut lunta.
Voi tietenkin olla Helsingissä ei vaan ruumista pidetä niin kummallisena että siitä viitsittäisiin uutisoida ainakaan suomalaisen ollessa kyseessä. Sen jälkeen kun Karpo lopetti ei paljoa ole asunnottomista uutisoitukaan oikein missään vaikka määrä on todennäköisesti kasvanut samaa tahtia leipäjonojen kanssa.
Kunnat eivät edes laske asunnottomiksi suurinta osaa asunnottomista, joka kunnalla on omat laskutapansa.
Quote
Kunnat eivät edes laske asunnottomiksi suurinta osaa asunnottomista, joka kunnalla on omat laskutapansa.
On valhe, emävalhe ja sitten tilastot ;D
QuoteViimeaikaisessa kaupunkipoliittisessa keskustelussa on toistuvasti ollut esillä kaupunkien alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen liittyvät kysymykset. Erityisesti sosiaalisen vuokra-asuntokannan sijainti, määrä ja tapahtuneet asukasrakenteen muutokset ovat kohonneet keskeisesti esille näissä keskusteluissa. Tähän problematiikkaan tuo osaltaan valaistusta tämä käsillä oleva tilasto, jossa esitetään perustietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokra-asunnoista ja niiden asukkaista. Julkaisussa on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty useiden keskeisten asuntokantaa ja väestörakennetta kuvaavienmuuttujien avulla Helsingin kaupungin omistamaa vuokra-asuntokantaa ja sen asukasrakennetta osa-alueittain.
Tilastonmukaan Helsingin kaupungilla on omistuksessaan 43 900 yleiseen asunnonhakuun tarkoitettua vuokra-asuntoa. Näiden asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on 13 prosenttia jaHelsingin vuokra-asuntokannasta 30 prosenttia. Kaupungin omistamissa vuokra-taloissa asui vuoden 2010 lokakuussa 42 700 asuntokuntaa ja 85 600 asukasta - kaikista helsinkiläisistä kaupungin vuokrataloissa asuukin 15 prosenttia ja helsinkiläisistä lapsista lähes neljäsosa, 23 prosenttia. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 81 prosenttia on kokonaan kotimaankielisiä, kuudessa prosentissa puhutaan sekä kotimaisia että vieraita kieliä ja 13 prosenttia asuntokunnista on kokonaan vieraskielisiä; yhteensä kaupungin vuokra-asunnoissa asuu 19 000 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_Tilasto_16_Vihavainen.pdf
EDIT: Otsikko muutettu.
Selvityksen liitetaulukoista löytyy huimia lukuja mm. Meri-Rastilan maahanmuuttajakeskittymästä.
QuoteLiitetaulukko 8. Asukkaiden määrä Helsingin asuntoväestössä ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuntokunnan äidinkielen mukaan 2010
Kieliryhmien osuus vuokra-as.kannassa,%
Kotimaan kieliset 72,1 %
Vieras- ja sekakielisten osuus yht. 27,9 %, josta sekakielisten osuus 10,8 % ja vieraskielisten osuus 17,0 %.
QuoteLiitetaulukko 10 a. Asuntokunnat äidinkielen mukaan kaupungin vuokra-asunnoissa ja muissa asunnoissa alueittain 2010, lukumäärä
Kaupungin vuokra-asunnot 34 522 kpl
Vieras- ja sekakieliset asuntokunnat 8 140 kpl (23,6 %)
QuoteLiitetaulukko 11. Kotimaankielisten ja vieraskielisten asukkaiden ja ulkomaankansalaisten määrä ja osuus kaupungin vuokra-asunnoissa alueittain 2010
Kotimaan kieliset 77,8 %
Vieraskieliset 22,2 %
(Ulkomaan kansalaiset 12,7 %)
QuoteLiitetaulukko 12. Alle 18-vuotiaiden määrä Helsingin asuntoväestössä ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuntokunnan äidinkielen mukaan 2010
Kaupungin vuokra-asunnot 0-17-vuotiaat yhteensä 21 481 henk.
Kotimaan kieliset 59,3 %
Vieras- ja sekakieliset yhteensä 40,7 %, josta sekakieliset 16,6 % ja vieraskieliset 24,1 %
Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2010 (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_Tilasto_16_Vihavainen.pdf)
Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.
QuoteÄidinkielirakenne
Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu 19 000 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaan kansalaisten määrä on 11 000. Sekä vieraskielisistä että ulkomaan kansalaisista kaksi kolmasosaa asuu Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä
Kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 81 prosenttia on kokonaan kotimaankielisiä, kuudessa prosentissa puhutaan sekä kotimaisia että vieraita kieliä ja 13 prosenttia asuntokunnista on kokonaan vieraskielisiä.
Koska kotimaankieliset asuntokunnat ovat keskikooltaan pienempiä, näiden asukasmäärän osuus asuntokannassa on 72 prosenttia ja kokonaan vieraskielisten osuus on 17 prosenttia. Sekakielisten asuntokuntien väestön osuus on 11 prosenttia kaupungin vuokra-asuntokannassa. Kotimaankielisten lasten osuus on pienempi, 60 prosenttia, ja kokonaan vieraskielisten asuntokuntien lapsia on neljännes kannassa.
Kaupungin vuokra-asuntoihin sijoittuu huomattava osa Helsingin vieraskielisestä väestöstä. Kun Helsingin kotimaankielisistä asuntokunnista ja asukkaista noin 12 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa, vastaava osuus vieraskielisistä asuntokunnista on 30 prosenttia ja asukkaista lähes 40 prosenttia. Sekakielisistä asuntokunnista viidennes asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.
Alle 18-vuotiaiden lasten kohdalla osuudet ovat suurempia. Helsinkiläisten kotimaankielisten asuntokuntien lapsista noin 17 prosenttia ja vieraskielisten asuntokuntien lapsista 55 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Vanhimmissa ikäluokissa kotimaankielisten asuntokuntien osuus kasvaa, ja yli 65-vuotiaiden asuntokunnista jo 90 prosenttia on suomen tai ruotsinkielisiä.
Asuntokuntien kieliryhmien osuudet vaihtelevat alueittain siten, että suurin osuus kotimaankielisissä asuntokunnissa asuvia on Keskisessä suurpiirissä 83 prosenttia, pienin taas Itäisessä suurpiirissä, 63 prosenttia. Pienemmillä alueilla vaihtelu on suurempaa, Lauttasaaren, Alppiharjun, Paloheinän, Toukolan, Hakuninmaan ja Käpylän asuntokunnista yli 90 prosenttia on kotimaankielisiä, kun taas Meri-Rastilassa vajaa puolet asuu kotimaankielisissä asuntokunnissa. Kallahdessa, Kivikossa, Myllypurossa ja Ylä-Malmilla kotimaankielisiä on alle 60 prosenttia. Meri-Rastilassa ja Kivikossa kokonaan vieraskielisten asuntokuntien osuus on jo 30 prosenttia tai enemmän vuokra-asuntokannasta.
Vieraskieliset lapset keskittyvät kaupungin vuokra-asuntokannassa erityisesti Itäiseen suurpiiriin. Meri-Rastilassa, Myllypurossa, Itä-Pasilassa ja Ylä-Malmilla alle 40 prosenttia lapsista asuu asuntokunnissa, jotka ovat kotimaankielisiä. Meri-Rastilassa ja Myllypurossa kokonaan vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien lasten osuus on jo yli 40 prosenttia alueen vuokra-asuntokannan lapsista.
Vaikka kaupungin vuokra-asuntoihin onkin keskittynyt erityisesti Itä-Helsingin alueella vieraskielistä väestöä, asuu näillä alueilla myös muissa kiinteistöissä paljon vieraskielisiä. Mm. Kurkimäessä, Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Jakomäessä ja Myllypurossa kaupungin vuokrataloissa asuu vähemmän vieras- ja sekakielisiä asuntokuntia kuin muissa kiinteistöissä.
Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2010 (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_Tilasto_16_Vihavainen.pdf)
Koska kaupungin vuokra-asuntojen saanti on hyvin pitkälle sidottu kiireellisyysluokitukseen, niin voidaan päätellä, että mamujen määrä kaupungin vuokra-asunnoissa tulee kasvamaan.
QuoteKIIREELLISYYSLUOKAT (esimerkkitilanteita)
Erittäin kiireellinen
· asunnottomat tai sukulaisten tai tuttavien luona asuvat
· työpaikka pääkaupunkiseudulla, ei asuntoa
· määräaikainen vuokrasopimus
· vanhempien luona asuvat täysi-ikäiset lapset
Kiireellinen
· ahtaasti asuvat
· kohtuuttomat asumiskustannukset
Asunnon tarpeessa
· nykyisen asunnon varustetasoa, sijaintia tms. muuttamaan pyrkivät hakijat
https://www.stadinasunnot.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=19138&folderId=19272&name=DLFE-501.pdf
EDIT: Lisätty kuvan linkki (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/32f951004a1725e789e0e93d8d1d4668/KVAS_tilasto.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1159647467&CACHEID=32f951004a1725e789e0e93d8d1d4668).
Pauli Vahteran ajatuksia ja laskelmia monikulttuurisen Helsingin asumiskustannuksista vuonna 2025.
QuoteTällä hetkellä vieraskielisten määrä Helsingissä on 9,5 %
Jos suomen- tai ruotsinkielisten määrä Helsingissä ei enää lainkaan muuttuisi ja kaikki uudet asukkaat ovat maahanmuuttajia, tarvitaan 120.000 uutta asukasta, jotta kaupunginjohtaja Pajusen esittämä 25 %:n määrä saavutetaan. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heillä ei vielä ole paljon lapsia. Jos perheessä on maahan tullessaan kolme henkeä ja perheelle annetaan Helsingistä 3 huoneen ja keittiön asunto, tarvitaan 40.000 uutta asuntoa. Hintatilastojen mukaan Helsingin Vuosaaressa tuon kokoiset uudemmat asunnot maksavat 230.000 euroa. Isompaa asuntoa tarvitaan kun perhe kasvaa.
Asukasmäärän nopea kasvu jatkaa asuntopulaa, mikä nostaa kovan rahan asuntojen hintoja. Näin veroa maksavat kansalaiset maksavat omien korkeampien asumiskulujen lisäksi myös maahanmuutosta aiheutuvien asuntojen kulut verojen kautta.
Maahanmuuttajien uudet asunnot maksaisivat 9 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä.
Helsingin verotulojen määräksi on arvioitu vuonna 2010 1,8 miljardia euroa, joten maahanmuuttajien asuntojen hankkiminen veisi viiden vuoden ajalta kaikki verotulot. Aikaa väestörakenteen muutokseen on 15 vuotta.
Osa maahanmuuttajista maksaisi itse oman asuntonsa, mikä vähentää helsinkiläisten veronmaksajien taakkaa. Toisaalta uusia asuntoja hankitaan jo nyt kalliimmilta asuntoalueilta, jotta estettäisiin slummiutumista ja nämä asunnot maksavat 1,5-2 kertaa enemmän kuin Vuosaaren uudet asunnot.
Liite on siis ohjelmasta 8.2.2010 MOT: Maahanmuuton hinta, toimittaja Martti Backman (http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_maahanmuuton_hinta).
Jos mahdollista, niin ketjun voisi siirtää tänne (http://hommaforum.org/index.php/topic,4018.0.html).
Quote from: Kitaransoittaja on 18.06.2011, 13:52:24
Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.
Toinen tilastoista mieleen tuleva kieltämättä rankka yksinkertaistus on tämä, että hyvin suuri osa Helsingin väkiluvun kasvusta 80-luvun lopulta nykypäivään johtuu nimenomaan kymmenientuhansien maahanmuuttajien asuttamisesta kaupunkiin (ns. "paluumuuttajat" ovat hekin muualta tulleita ja siis maahanmuuttajia).
Toisenlaistakin politiikkaa olisi voitu tehdä nämä pari vuosikymmentä. Jos Suomeen tulleet maahanmuuttajat olisi asutettu muualle kuin tänne maan kalleimille paikoille, asuntojen hinnat olisivat nousseet maltillisemmin. Tällöin esim. pienipalkkaisemmillakin kaupungin työntekijöillä kuten opettajilla, hoitajilla ja lastentarhanopettajilla olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet asua lähellä työpaikkojaan.
Quote from: slobovorsk on 13.07.2011, 13:38:54
Quote from: Kitaransoittaja on 18.06.2011, 13:52:24
Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.
Toinen tilastoista mieleen tuleva kieltämättä rankka yksinkertaistus on tämä, että hyvin suuri osa Helsingin väkiluvun kasvusta 80-luvun lopulta nykypäivään johtuu nimenomaan kymmenientuhansien maahanmuuttajien asuttamisesta kaupunkiin (ns. "paluumuuttajat" ovat hekin muualta tulleita ja siis maahanmuuttajia).
Toisenlaistakin politiikkaa olisi voitu tehdä nämä pari vuosikymmentä. Jos Suomeen tulleet maahanmuuttajat olisi asutettu muualle kuin tänne maan kalleimille paikoille, asuntojen hinnat olisivat nousseet maltillisemmin. Tällöin esim. pienipalkkaisemmillakin kaupungin työntekijöillä kuten opettajilla, hoitajilla ja lastentarhanopettajilla olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet asua lähellä työpaikkojaan.
Sielläpä ei näemmä tiedetä helsingin väestörakenteesta tai kaupungin eduista yhtään mitään.
Suurin yksittäinen helsingin väkilukua kasvattava tekijä on ollut maaltamuutto(tai pako) 60-70 lukujen aikana. Pravdassa oli joskus juttu, jonka mukaan 40% helsinkiläisistä ovat junan tuomia. Ja sen huomaa jokainen juhannus kun kaduilla ei ole ketään. Kaupunki myös tarjosi palkkalistoillaan oleville työntekijöille halpoja asuntoja. Etpä saa enää halpaa hintasäänneltyä kämppää, vaikka kuinka olisit stadin duunari.
Quote from: mmm on 16.07.2011, 03:26:14
Quote from: slobovorsk on 13.07.2011, 13:38:54
Toinen tilastoista mieleen tuleva kieltämättä rankka yksinkertaistus on tämä, että hyvin suuri osa Helsingin väkiluvun kasvusta 80-luvun lopulta nykypäivään johtuu nimenomaan kymmenientuhansien maahanmuuttajien asuttamisesta kaupunkiin (ns. "paluumuuttajat" ovat hekin muualta tulleita ja siis maahanmuuttajia).
Toisenlaistakin politiikkaa olisi voitu tehdä nämä pari vuosikymmentä. Jos Suomeen tulleet maahanmuuttajat olisi asutettu muualle kuin tänne maan kalleimille paikoille, asuntojen hinnat olisivat nousseet maltillisemmin. Tällöin esim. pienipalkkaisemmillakin kaupungin työntekijöillä kuten opettajilla, hoitajilla ja lastentarhanopettajilla olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet asua lähellä työpaikkojaan.
Sielläpä ei näemmä tiedetä helsingin väestörakenteesta tai kaupungin eduista yhtään mitään.
Suurin yksittäinen helsingin väkilukua kasvattava tekijä on ollut maaltamuutto(tai pako) 60-70 lukujen aikana. Pravdassa oli joskus juttu, jonka mukaan 40% helsinkiläisistä ovat junan tuomia.
Sinä puhut 60-70 luvuista hän noin vuodesta 1990 eteenpäin olevasta ajanjaksosta, jotka ovat kaksi eri asiaa. Myöskin noille aiemmille maaltapaon vuosien ihmisille tarvittiin paljon asuntoja, ja kernaasti halvalla (mikä nyttemmin näkyy mietittäessä, mitä noille elementtikerrostaloille pitäisi tehdä) - niihen ei kuitenkaan yleisesti tullut asumaan työttömiä ihmisiä, joiden eläminen olisi pitänyt kustantaa yhteiskunnan varoista, niin kuin vähintään merkittävälle (kansalaisuuden mukaan merkittävästi vaihtelevalle) osalle mamuista täytyy.
Lopussa tilastokeskuksen sivuilta Helsingin väkiluvun kehitys 1980-2010, koko väestö, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset kunkin vuoden lopussa.
Ulkomaan kansalaiset eivät tietenkään sisällä kansalaisuuden saaneita maahanmuttajia tai heidän jälkeläisiä, vieraskieliset eivät sisällä (ruotsalaistaustaisia) Ruotsin kansalaisia eivätkä niitä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiä, jotka ovat ainakin virallisesti niin integroituneita, että viralliseksi äidinkieleksi on ilmoitettu joko suomi tai ruotsi. En tiedä millä osuudella ineriläiset näissä luvuissa ovat suomen-, ja millä osuudella venäjänkielisiä.
Väestönkasvu 1980-1990
9364 kpl, josta vieraskielisten osuus 4448 kpl (48%)
väestönkasvu 1990-2000
63074 kpl, josta vieraskielisten osuus 22966 kpl (36%)
Väestönkasvu 2000-2010
33075 kpl, josta vieraskielisten osuus 32627 kpl (99%)
Viimeisen ajanjakson osalta maahanmuuton vaikutus tulee aliarvioitua, koska vuosien 2007 ja 2008 välillä väestölukuihin on lisätty alueliitettyjen sippolaisten määrä, joista harvempi kai puhui mamukieliä.
1980 483036 3379 3701
1981 483051 3474 3817
1982 484260 3638 3852
1983 484471 3898 4108
1984 484263 4079 4312
1985 485795 4338 4369
1986 487521 4654 4442
1987 490034 5006 4648
1988 489965 5500 4914
1989 490629 6393 5639
1990 492400 7827 6883
1991 497542 10662 9884
1992 501514 13400 12733
1993 508588 16681 16025
1994 515765 19274 18669
1995 525031 21630 21029
1996 532053 22893 22154
1997 539363 25198 24244
1998 546317 27454 25465
1999 551123 29597 25884
2000 555474 30793 26363
2001 559718 33382 28034
2002 559716 35243 28812
2003 559330 37662 29635
2004 559046 39404 29186
2005 560905 42579 30770
2006 564521 46498 33196
2007 568531 50991 36283
2008 576632 55245 38654
2009 583350 59573 41735
2010 588549 63420 44461
Sarakkeet siis 1) vuosi, 2) koko väkiluku, 3) vieraskieliset, 4) ulkomaan kansalaiset
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2010&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi
Quote2011-07-20 Taloussanomat: Kymppitonnin tulot, asuu silti kaupungin vuokra-asunnossa
Kaupungin vuokra-asunnossa voi asua, vaikka tienaisi kymppitonnin kuussa – jos on asunnon joskus onnistunut saamaan. Myös yksinäinen mummo voi asua huoneen lukaalissa. Helsingissä kaupungin vuokra-asunto on ikuinen. Tulojen tai perhekoon muutos ei siihen vaikuta. Kaupungin mukaan näin taistellaan sosiaalista eriytymistä vastaan.
Monimuotoisuus määrää pitkälti, miten Helsingin kaupungin vuokra-asunnot myönnetään. Näin kertoo Helsingin kaupungin kiinteistöviraston toimistopäällikkö Matti Pitkänen.
Asukkaita ei lähdetä häätämään Helsingin vuokra-asunnoista pois, vaikka vuokralaisen tilanne kohenisi merkittävästi asunnon myöntämisen jälkeen.
– Hyväksymishetken tilanne ratkaisee. Ei ole perustetta irtisanoa vuokralaista, jos varallisuus tai tulot ovat kasvaneet siitä hetkestä, kun asunto on myönnetty, Pitkänen sanoo.
Myöskään lasten kasvaminen aikuisiksi ei johda perheasunnon menettämiseen.
– Sellainen esimerkki on, että yksinäinen mummo asuu viiden huoneen asunnossa, eikä häntä ole lähdetty häätämään pois.
Kerran Helsingin kaupungin vuokra-asunnon saanut voi asua asunnossaan pysyvästi.
Kiireellisimmät kärjessä
Helsingin kaupungin vuokra-asunnot määrätään tarveharkinnan perusteella. Kiinteistöviraston Pitkänen kertoo, että tärkein valintakriteeri on asukkaan asunnontarpeen kiireellisyys.
– Asunnottomat ja häätöuhan alla olevat menevät kärkeen.
Sen jälkeen tulevat henkilöt, joilla on kohtuuttoman kallis vuokra.
Valintavaiheessa pyritään kuitenkin vaalimaan asukasrakenteen monimuotoisuutta.
– Kaikkia ei valita kiireellisistä tai taloudellisesti heikossa asemassa olevista hakijoista, vaan muitakin valitaan, Pitkänen sanoo.
Tällä pyritään välttämään eri alueiden sosiaalinen eriytyminen toisistaan. Helsingin kaupunki pyrkii välttämään slummiutumisen kolmella tapaa. Pysyvän vuokrasuhteen ja valintatilanteessa tehtävän valikoinnin lisäksi kaupungin vuokra-asunnot ovat ripoteltuna ympäri kaupunkia.
Jatkuva keskustelu
Kiinteistöviraston Matti Pitkänen toteaa, että asia nousee aina uudelleen keskusteluun.
– 1970-luvulla asiaa puitiin korkeimmassa oikeudessa asti, ja asiaa selvitettiin 1990-luvun lopussa. Silloin siitä tuli (Helsingin kaupungin) asuntolautakunnan päätös, että ei lähdetä selvittämään asiaa sen enempää.
– Nyt asia on noussut taas keskusteluun, kun asuntolautakunnan varapuheenjohtaja puhui viiden vuoden määräaikaisista vuokrasopimuksista, jonka jälkeen tulisi tarkistus asumisoikeuteen. Käsitykseni mukaan se ei johtanut mihinkään.
Asuntolautakunnan varapuheenjohtaja Terhi Koulumies (kok.) mielestä määräaikaiset vuokrasopimukset olisivat oikeudenmukaisia, kun asuntoa enemmän tarvitsevat pääsisivät asuntojonossa eteenpäin. Koulumies pitää Pitkäsen tavoin asukasrakenteen monimuotoisuutta tärkeänä arvona.
– Asukasrakennetta vuokrataloissa pitäisi monipuolistaa esimerkiksi myymällä asuntoja vuokralaisille, jotka haluaisivat niitä ostaa. Se, että olisi sekaisin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja, tukisi asukaskannan monipuolisuutta terveellä tavalla, Koulumies sanoo.
Kaupunkien vuokra-asuntojen asumisoikeuteen on haettu muutosta myös valtiollisella tasolla.
– Valtiovarainministeriö ajaa kovasti, että valtion tukemiin asuntoihin valittaisiin vain ne, jotka saavat asumistukea. Sitähän Helsingin kaupunki vastustaa ankarasti sosiaalisen eriytymisen takia, Pitkänen sanoo.
Tuoreen valtiovarainministeriön TARMO-työryhmän raportin mukaan kuntien pitäisi kiinnittää asukasvalinnoissaan huomio asumistuen ja toimeentulotuen saamisen edellytyksiin. Raportin mukaan tukea saavien asukkaiden määrän maltillisesta kohottamisesta ei "välttämättä koituisi merkittäviä eriytymisongelmia".
Vuokra-asunnot kiven alla
Vuokra-asunnon saaminen Helsingissä ei ole helppoa.
– Vaihtuvuus on hyvin pieni, kahdeksan prosenttia vuosittain, Matti Pitkänen kertoo.
– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793. Ongelmana on se, että hakijat saavat esittää oman aluetoiveensa, ja varsin useat hakevat asuntoa kantakaupungista.
Pitkänen kertoo, että perheasunnon voi saada muutamassa viikossa, jos ei ole nuuka asunnon sijainnin suhteen.
– Kantakaupungissa voi mennä pitkään.
Pulaa on erityisesti yksiöistä.
– Yli 60 prosenttia hakijoista on yhden perheen ruokakuntia, ja niillä on vaikeata kaikkialla, Pitkänen sanoo.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139
TARMO-työryhmä: pienituloisimmat ja tuettu asuminen. Tuomas Sukselainen 17.6.2011.
Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö. TARMO-työryhmä. Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2011. (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20110617Julkis/tarmo_tyoeryhmae.pdf)
Quote from: Toofast24 on 18.06.2011, 08:58:31
Selvityksen liitetaulukoista löytyy huimia lukuja mm. Meri-Rastilan maahanmuuttajakeskittymästä.
Tässä on taas kikkailtu ettei näyttäisi niin pahalta. Esimerkiksi Vuosaaren vanhalla alueella on paljon omistusasuntoja eli vähän mamuja. Merirastilassa enemmistö lienee vierasmaalaisia.
QuoteAra-vuokrataloihin on silti lähtökohtaisesti keskittynyt pienituloisia asukkaita. Yleisen asumistuen saajista 55 % Helsingissä ja 65 % muualla pääkaupunkiseudulla asuu ara-vuokrataloissa. Koko maassa ara-asukkaista oli 47 % työssä käymättömiä vuonna 2005 (Hirvonen 2008). He olivat eläkeläisiä ja työttömiä. Pelkästään työttömien osuus oli 20 %. Eläkeläisistä kaikki eivät ole vanhuuseläkeläisiä, vaan mukana on myös nuorempia työikäisiä eläkeläisiä, jotka syystä tai toisesta eivät enää kuulu työvoimaan. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa työelämästä syrjäytyneiden osuus on samaa luokkaa ja osuus ylittää 1990-luvun alun lama-ajan työttömyystasot.
Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan tulleista maahanmuuttajista suuri osa on ajan kuluessa keskittynyt lähinnä Helsinkiin. Tulo Helsinkiin on helppoa, sillä se ei edellytä muuta kuin maistraattiin ilmoittamista. Helsingissä on muutamia osa-alueita, joissa vieraskielisten osuus ylittää 20 % alueen väestöstä. Muunkielisestä väestöstä lähes puolet asuu ara-vuokra-asunnoissa. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa on muunkielisten asukkaiden osuus keskimäärin noin 22 %. Osuudet vaihtelevat kaupungin eri alueilla alle 10 %:sta 36 %:iin. Yksittäisissä taloissa muunkielisten asukkaiden osuudet vaihtelevat nollasta 66 prosenttiin.
Huono-osaisten keskittymisellä on kielteisiä alueen eriytymiseen vaikuttavia seurauksia. Yksittäisissä taloissa koetaan sosiaalista epäjärjestystä, joka johtaa lapsiperheiden ja työssäkäyvän kantaväestön muuttohalukkuuteen ja lopulta poismuuttamiseen. Talojen ja alueen maine kärsii järjestyshäiriöiden vuoksi ja ne leimautuvat. Julkisen sektorin palvelut ovat suuren haasteen edessä. Työntekijöiden saanti vaikeutuu niin terveydenhoidon kuin opetuksenkin alalla. Asukkaat altistuvat myös rikollisuudelle ja väkivallalle. Lasten ja nuorten roolimallit ovat vääristyneitä. Syntyy ongelmien kierre, jossa huono-osaisuuden tekijät lisääntyvät ja kumuloituvat.
(Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20110617Julkis/tarmo_tyoeryhmae.pdf), 130-131.)
Olisi mielenkiintoista tietää, että miten nämä 3 600 asuntoa ovat jakautuneet mainituille ryhmille?
QuoteHelsingin kaupungin sosiaalivirastolla on lisäksi hallinnassaan erityisryhmille kohdennettuja asuntoja noin 3 600 asuntoa. Tällaisia asuntoja on vanhuksille, pitkäaikaisasunnottomille, mielenterveyskuntoutujille, maahanmuuttajille, lastensuojelun jälkihuollon nuorille ja vammaisille.
(Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20110617Julkis/tarmo_tyoeryhmae.pdf), 169.)
Quote from: valkobandiitti on 20.07.2011, 15:02:26
Quote from: Toofast24 on 18.06.2011, 08:58:31
Selvityksen liitetaulukoista löytyy huimia lukuja mm. Meri-Rastilan maahanmuuttajakeskittymästä.
Tässä on taas kikkailtu ettei näyttäisi niin pahalta. Esimerkiksi Vuosaaren vanhalla alueella on paljon omistusasuntoja eli vähän mamuja. Merirastilassa enemmistö lienee vierasmaalaisia.
Kyllä nuo luvut ihan oikeilta vaikuttavat. Ne on laskettu alueiden mukaan (Vuosaari esim. peruspiirinä ja myös viiteen alueeseen jaoteltuna), joilla kaupungin vuokra-asuntoihin liittyvät luvut esitetään erikseen. Kannattaa katsoa liitetaulukot 7-8, 10a & 10b, 11 ja erityisesti 12.
Vaikuttaa tositieteelliseltä, kun on pari graafia ja taulukko. Parempi perehtyminen lähdematriaaliin olisi paikallaan tahi sitten kirjoittelisit ihan itsellesi näitä viestejä etkä haaskaisi sellaisten ihmisten aikaa, joilla vielä aivot toimivat.
Erittäin mielenkiintoista luettavaa, kiitos vaivannäöstä Toofastille. Se, että 40% kaikista kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista alle 18-vuotiaista on vieras- tai sekakielisiä kertoo paljon ja saa kyllä miettimään missä sitä haluaa lapsensa kasvattaa.
Ja SuomalainenMies voisi joko esittää asiallista kritiikkiä tai pitää sormensa kurissa.
Oheisessa liitteessä mielenkiintoisia näkökulmia ja lukuja aiheeseen liittyen.
Liite: Tasapainoinen naapurusto, turvallinen ympäristö – onko segregaatio estettävissä? Osastopäällikkö Markku Leijo, Helsingin kaupungin asunto-osasto.
QuoteRikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin 21-22.9.2011 järjestämään paikallisen rikoksentorjunnan seminaariin osallistui n. 100 henkilöä.
Seminaarissa käsiteltiin asiantuntijapuheenvuorojen, työryhmätyöskentelyn ja hanketorin avulla ajankohtaisia rikoksentorjuntaan ja kaupunkiympäristön turvallisuuteen liittyviä teemoja, kuten joukkoliikenteen turvallisuutta, ikäihmisten rikosriskien vähentämistä, monikulttuurisuutta, rakennetun ympäristön turvallisuutta ja asukkaiden osallisuutta.
http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Neuvosto/Ajankohtaista/Uutiset/1302673925930
Quote from: Toofast24 on 15.10.2011, 20:42:34
Oheisessa liitteessä mielenkiintoisia näkökulmia ja lukuja aiheeseen liittyen.
http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Neuvosto/Ajankohtaista/Uutiset/1302673925930
Maahanmuuttokriittisten lisäksi on ilmestynyt asumiskriittisiä?
QuoteNäyttää siltä, että kun noin 20 prosentissa talon asunnoista asuu vieraskielisiä asukkaita, kantaväestö muuttuu kriittiseksi
Quote from: kohmelo on 18.10.2011, 13:23:20
Quote from: Toofast24 on 15.10.2011, 20:42:34
Oheisessa liitteessä mielenkiintoisia näkökulmia ja lukuja aiheeseen liittyen.
http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Neuvosto/Ajankohtaista/Uutiset/1302673925930
Maahanmuuttokriittisten lisäksi on ilmestynyt asumiskriittisiä?
QuoteNäyttää siltä, että kun noin 20 prosentissa talon asunnoista asuu vieraskielisiä asukkaita, kantaväestö muuttuu kriittiseksi
Ja siitä menee muutama hetki, kun hyvän puolella oleva kolumnisti tai pääkirjoitustoimittaja toteaa norsunluutornistaan kriittisten olevan "oikeasti todellisuudessa rasisteja". Mitäs sitä ilmeista asiaa kirtelemään ja verhoamaan. Ja alkaa voivotella suomalaisten kaupungin vuokrataloasukkaiden "rasistisuutta". Oikea hyvä ihminen asuu omistusasunnossa kalliilla alueella ja ei tunne vieraanpelkoa ja selvää rasismia naapureitaan kohtaan, sillä hän on käynyt ulkomailla lomalla, toisin kuin nämä potentiaaliset junttimaiset persujen äänestäjät, jotka pitäisi uudelleenkouluttaa kohtaamaan rikastavaa erilaisuutta.
Olisi pitänyt lähteä toimittajaksi aikoinaan. Olisi pirun luimu homma.
Quote2011-11-05 Helsingin Uutiset: Asuntojonossa rikotaan uusi ennätys joka kuukausi
Ennestään pitkät asuntojonot ovat kasvaneet rajusti Helsingissä tänä syksynä.
Kaupungin vuokra-asuntoa hakee tällä hetkellä noin 23 000 hakijaa. Viime vuodenvaihteessa hakemuksia oli 20 000. Hakemusten määrä on kasvanut 250-300 hakemuksen kuukausivauhtia.
– Viime vuosina hakemusten määrä on säännönmukaisesti kasvanut niin, että joka kuukausi tehdään uusi ennätys. Se johtuu asuntotarjonnan ja kysynnän kehityksestä. Kysyntä on pahasti patoutunut, kertoo kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikkö Markku Leijo.
Asunnonhakijoiden määrä on kasvanut rajusti myös yksityisillä vuokranantajilla.
Esimerkiksi VVO:lla määrä on kasvanut tänä syksynä lähes 20 prosenttia viime vuoteen nähden. Tällä hetkellä VVO:lta anoo vuokra-asuntoa noin 25?000 hakijaa, joista yli puolet jonottaa asuntoa pääkaupunkiseudulta.
[...]
Helsingin kaupunki tuottaa itsekin koko ajan uusia vuokra-asuntoja, mutta asuntohakemusten määrään nähden noin 300 uutta asuntoa vuodessa on kuin pisara meressä.
Kaupungin vuokra-asuntoja myös vapautuu melko harvakseltaan.
– Kaupungin vuokra-asunnosta ei niin herkästi lähdetä. Ulkoinen vaihtuvuus on viime vuosina ollut vain noin seitsemän prosentin luokkaa ja ennuste on, että tänä vuonna se jää alle sen, Leijo sanoo.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/78550-asuntojonossa-rikotaan-uusi-ennatys-joka-kuukausi
Edit: Ylimääräiset kysymysmerkit poistettu.
Asunnottomuus Helsingissä 2010
QuoteHelsinki
Helsingissä yksinäisten asunnottomien määrä väheni 110 henkilöllä vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja pitkäaikaisasunnottomien 85 henkilöllä. Yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia oli 20 vähemmän asuntoloissa ja muissa tilapäisissä majoituspaikoissa. Myös laitoksissa ja huoltokodeissa asuvien määrä oli vähentynyt edellisvuoteen verrattuna 50 pitkäaikaisasunnottomalla. Vastaavasti ulkona ja ensisuojissa yöpyjien osuus oli lisääntynyt viime vuodesta.
Naisia ja alle 25-vuotiaita nuoria oli hiukan edellisvuotta vähemmän asunnottomina. Sen sijaan yksinäisten maahanmuuttajien asunnottomuus kasvoi ja heitä oli viime vuotta enemmän myös pitkäaikaisasunnottomina. Myös asunnottomien perheiden määrä lisääntyi edellisvuodesta, sillä 27 perhettä enemmän oli vailla vakinaista asuntoa vuoteen 2009 verrattuna. Maahanmuuttajaperheiden asunnottomuus korostui. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi pystyi järjestämään asunnon 46 perheelle enemmän kuin vuosi sitten.
Myös oheinen kuva on kyseisestä julkaisusta.
Asunnottomat 2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Selvitys 4/2011. (http://www.ara.fi/download.asp?contentid=24627&lan=fi)
Ongelmia liittyen pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelyyn ja tilastointiin löytyy täältä:
Quote
Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista. ARAn raportteja 2/2010. (http://www.ara.fi/download.asp?contentid=24005&lan=fi)
Selvityksessä kartoitettiin, millä tavoin ARAn asuntomarkkinakyselyssä ilmoitetut tiedot pitkäaikaisasunnottomuudesta on määritelty ja tilastoitu, sekä tutkittiin, millaisia tuki- ja palveluasumisen määritelmiä ja tuen muotoja kaupunkien asunnottomuuslaskennoissa olevissa yksiköissä on käytössä. Raportissa esitetään suosituksia pitkäaikaisasunnottomuuden määritelmän täsmentämiseen ja keinoja, joilla asuntomarkkinakatsauksessa esitettävien asunnottomuus- ja pitkäaikaisasunnottomuustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta voitaisiin parantaa.
Quote2011-11-17 Yle: Asunnottomien tilanne kurjistui Helsingissä
Uutta asunnottomuutta syntyy pelottavaa tahtia, sanovat helsinkiläisten asunnottomien parissa työskentelevät. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta huolimatta jonot pienasuntoihin, solutukiasuntoihin ja tukikoteihin ovat pisimmät yli kymmeneen vuoteen.
Helsingin kaupunki on suorittamassa rajua ihmiskoetta, ilmoittavat asunnottomien kanssa työskentelevät Helsingin kaupungin työntekijät.
Kaupungille laatimassaan kannaotossa he ovat erittäin huolestuneet siitä, kuinka moni asunnoton jää Hietaniemenkadun palvelukeskuksen ovien ulkopuolelle.
Pahimpana yönä ulkona yöpyneiden määrä syys-lokakuussa oli15 henkilöä. Kun pakkaset tulevat, on hätämajoituksen tarve suuri.
Työntekijät ovat erityisen huolissaan asuntolapaikkojen katoamisesta. Tänä vuonna päättyvän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena oli saada asunnottomat asumaan ja asuntolat lakkautettua.
Työntekijöiden mukaan vaikeimmassa tilanteessa olevat asunnottomat eivät kuitenkaan pärjää vuokrasopimusperusteisessa, pysyvässä asumisessa.
VVA: Asuntolat eivät ole ratkaisu
Asunnottomien itsensä perustamassa Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksessä puolestaan ollaan sitä mieltä, että Helsingin palvelujen ylikuormittuminen ja asuntoloiden lakkauttaminen ovat kaksi eri asiaa.
- Paluu vanhaan asuntolasysteemiin ei ratkaise itse ongelmaa. Tilanne kriisiytyy, koska pienasuntojen ja tukiasumisen jonot ovat tukossa eikä paikkoja vapaudu. Jokaiseen asuntojonoon on koko ajan uusia tulijoita kuten lapsiperheitä ja maahanmuuttajia, sanoo VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.
Lehtosen mukaan pitkäaikaisasunnottomat kykenevät pysyvään asumiseen, kun siihen saa riittävän ja oikeanlaisen tuen. Sen sijaan asuntoloissa ja päihdehuollossa pomputtelu ei korjaa heidän elämäänsä.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/11/asunnottomien_tilanne_kurjistui_helsingissa_3036221.html
Quote2011-12-07 MTV3: Asunnottomuuden vähentämistavoite uhkaa karata
Hallitus tavoittelee pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista vuoteen 2015 mennessä. Järjestöjen mukaan tavoitteessa ei pysytä, sillä rakennuttamisvauhti uhkaa puolittua.
[...]
Helsingin kaupunki, jossa noin puolet Suomen asunnottomista elää, on vaatinut, että Kaste-rahoituksen pitää jatkua myös parheillaan meneillään olevien hankkeiden osalta. Ministeriölähteen mukaan nykyisen 6,7 miljoonan euron päälle pitäisi saada miltei puolet lisää, jos poistamisohjelman tavoitteessa haluttaisiin pysyä. Uusi hallitus muutti politiikkaa, ja vain uudet, ensi vuoden alusta alkavat asuntohankkeet saavat Kaste-rahaa.
[...]
Järjestöjen mukaan tilanne on kriisiytymässä.
– Tänne on alkanut tulemaan työssäkäyviä asunnottomia ja se on todella huolestuttava merkki. Sehän tarkoittaa sitä, että ne toimeenpiteet eivät pure, kertoo Lehtonen.
Helsingin kaupunki aikoo hoitaa tavoiteohjelman loppuun - tuli valtiolta tukea tai ei. Kysymys on säästöistä.
– Pelkästään Helsinki säästää miljoonia hoitamalla asuntoja asunnottomille, Sininauhaliiton Kiviniemi lisää.
Lehtosen mukaan vuokrat ovat karanneet käsistä ja monilla ei ole enää varaa asua pääkaupunkiseudulla. Hänen mukaansa nyt tarvitaan valtiolta edullisia korkotukilainoja rakennuttajilla ja vuokrasäännöstelyn palauttamista. Kiviniemi taasen sanoo jyrkän ein Kaste-rahoituksen leikkauksille.
Asunnottomien määrä oli vuoden 2010 lopussa vajaa 8000.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1456191/asunnottomuuden-vahentamistavoite-uhkaa-karata
Onhan se selvä kumpi valitaan asuntoon jos valita pitää: asunnottomaksi päätynyt työssäkäyvä suomalainen vai tuhansien kilometrien päästä ilman kunnollista maahantuloperustetta maahan tullut kielitaidoton ja täysin normaalityöllistymisen ulkopuolelle jäävä nk. maahanmuuttaja.
Valitettavaa on, että looginen ja todellinen ilmiselvyys ovat tässä tilanteessa toistensa vastakohtia.
Quote2011-12-10 Helsingin Uutiset: Pitkäkään hakuaika ei auta asuntojonossa
Pitkään voimassa ollut vuokra-asuntohakemus ei auta kaupungin vuokra-asunnon saamisessa.
Asuntoja ei jaeta jonotusjärjestyksessä vaan tarveharkintaisesti.
Hakijataloudet luokitellaan kolmeen tarveharkintaluokkaan: erittäin kiireellinen, kiireellinen ja asunnon tarpeessa oleva.
– Asunnonhakemisajan pituudella ei ole vaikutusta siihen, mihin kiireellisyysluokkaan asunnonhakija sijoittuu. Tarkastelemme hakijatalouden kokonaistilannetta, kiinteistöviraston asunto-osaston päällikkö Markku Leijo sanoo.
[...]
Maahanmuuttajia kohdellaan siinä missä muitakin asunnonhakijoita.
Poikkeuksena ovat pakolaisstatuksella Helsinkiin otetut, kaupunki on sitoutunut järjestämään heille asunnon.
[...]
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/84165-pitkakaan-hakuaika-ei-auta-asuntojonossa
Quote
Maahanmuuttajia kohdellaan siinä missä muitakin asunnonhakijoita.
Poikkeuksena ovat pakolaisstatuksella Helsinkiin otetut, kaupunki on sitoutunut järjestämään heille asunnon.
Olisiko niin, että oleskeluluvan saaneet tp-hakijat lasketaan tässä pakolaisstatuksen saaneiksi. Työperäisiä ehkä kohdellaan kuten kantiksia, tämäkään ei ole niin varma asia.
Pakolaisstatuksen sai viime vuonna 181 spontaanipakolaista, kiintiöpakolaisia haettiin leireiltä 634. Kaikki eivät pääse Helsinkiin, vaan heille osoitetaan asuntoja muualtakin. Aina silloin tällöin saa lukea kun kunta X kieltäytyi pakolaisista.
Tuskin nämä aiheuttavat ruuhkaantumista.
Quote from: nuiv-or on 12.12.2011, 20:29:51
Quote
Maahanmuuttajia kohdellaan siinä missä muitakin asunnonhakijoita.
Poikkeuksena ovat pakolaisstatuksella Helsinkiin otetut, kaupunki on sitoutunut järjestämään heille asunnon.
Olisiko niin, että oleskeluluvan saaneet tp-hakijat lasketaan tässä pakolaisstatuksen saaneiksi. Työperäisiä ehkä kohdellaan kuten kantiksia, tämäkään ei ole niin varma asia.
Pakolaisstatuksen sai viime vuonna 181 spontaanipakolaista, kiintiöpakolaisia haettiin leireiltä 634. Kaikki eivät pääse Helsinkiin, vaan heille osoitetaan asuntoja muualtakin. Aina silloin tällöin saa lukea kun kunta X kieltäytyi pakolaisista.
Tuskin nämä aiheuttavat ruuhkaantumista.
Eiköhän niitä löydy muitakin syitä, joilla maahanmuuttajat ajavat kantaväestön ohi? Esim. ensin sosiaaliviraston kämppään (joita on 3 600 asuntoa) ja sieltä sitten tarveharkinnna kautta kaupungin normaaliin vuokra-asuntoon? Jos kyse olisi vain pakolaisstatuksen saaneista, niin kyllä sekin toki vaikuttaa vuosittaisena asukasvirtana, koska:
QuoteKaupungin vuokra-asuntoa hakee tällä hetkellä noin 23?000 hakijaa. Viime vuodenvaihteessa hakemuksia oli 20?000. Hakemusten määrä on kasvanut 250-300 hakemuksen kuukausivauhtia.
[...]
–?Kaupungin vuokra-asunnosta ei niin herkästi lähdetä. Ulkoinen vaihtuvuus on viime vuosittaisena asukasvirtana ollut vain noin seitsemän prosentin luokkaa ja ennuste on, että tänä vuonna se jää alle sen, Leijo sanoo.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/78550-asuntojonossa-rikotaan-uusi-ennatys-joka-kuukausi
Quote from: Toofast24 on 12.12.2011, 20:54:59
Eiköhän niitä löydy muitakin syitä, joilla maahanmuuttajat ajavat kantaväestön ohi? Esim. ensin sosiaaliviraston kämppään (joita on 3 600 asuntoa) ja sieltä sitten tarveharkinnna kautta kaupungin normaaliin vuokra-asuntoon? Jos kyse olisi vain pakolaisstatuksen saaneista, niin kyllä sekin toki vaikuttaa vuosittaisena asukasvirtana, koska:
Toinen tekijä on, että perheet ohittavat yksinelävät. Veikkaisin, että mitä suurempi perhe, sitä parempi. Tuskin 634+181 pakolaista (100-200 perhettä), jotka eivät läheskään kaikki päädy Helsinkiin, tuntuvat 23 000:n jonossa. Ne yksintulleet 329 lapsukaista ja 4018 muuta sen sijaan...
Ei ole muuten päivittynyt sitten lokakuun somalien perheenyhdistämisjono, edelleen 6000.
Kommentti:
Quote
Poikani hakenut asuntoa puolitoista vuotta kaupungilta. Sairastui ja jäi sen myötä työttömäksi, parisuhde katkesi ja samassa rytäkässä meni luottotiedot. Asuu pääsääntöisesti äidin luona, pienessä kolmiossa jossa kolme muuta aikuista. Vapailta markkinoilta mahdoton saada asuntoa. Luottohäiriömerkintä ei sisällä vuokravelkoja. Kysyttäessä kaupungilta sanotaan, että on kiireellisten asunnonhakijoiden joukossa. Asuntoa ei vaan kuuluu. Olen tähän asti luullut, että kaupungin asunnot ovat tarkoitettu niille, jotka eivät muuten voi saada asuntoa ja ovat täysin ilman asuntoa. Asuntosihteerit eivät vastaa puheluihin. Asuntojen jako on mielestäni täysin mielivaltaista.
Ihan kuin Enoch Powellin Britannia 1968.
Kommentti:
QuoteQuote
Poikani hakenut asuntoa puolitoista vuotta kaupungilta. Sairastui ja jäi sen myötä työttömäksi, parisuhde katkesi ja samassa rytäkässä meni luottotiedot. Asuu pääsääntöisesti äidin luona, pienessä kolmiossa jossa kolme muuta aikuista. Vapailta markkinoilta mahdoton saada asuntoa. Luottohäiriömerkintä ei sisällä vuokravelkoja. Kysyttäessä kaupungilta sanotaan, että on kiireellisten asunnonhakijoiden joukossa. Asuntoa ei vaan kuuluu. Olen tähän asti luullut, että kaupungin asunnot ovat tarkoitettu niille, jotka eivät muuten voi saada asuntoa ja ovat täysin ilman asuntoa. Asuntosihteerit eivät vastaa puheluihin. Asuntojen jako on mielestäni täysin mielivaltaista.
Ihan kuin Enoch Powellin Britannia 1968.
Ei ihme, mutta toisaalta voi pohtia, että ketkä sitten ajavat jonossa ohi:
Quote– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139
Quote from: Toofast24 on 12.12.2011, 21:14:38
Ei ihme, mutta toisaalta voi pohtia, että ketkä sitten ajavat jonossa ohi:
Quote– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139
Ei-kiireellinen, kiireellinen, erittäin kiireellinen, muu kansalaisuushttps://www.stadinasunnot.fi/web/guest/asuntohakemus (https://www.stadinasunnot.fi/web/guest/asuntohakemus)
Jostain syystä kysytään minkälainen oleskelulupa on. Toisin kuin Tampereella, lomakkeessa ei ole mahdollista rastittaa kohtaa "ulkomaalaisasunto".
QuoteKansalaisuus *
suomi
muu EU-kansalaisuus
muu ulkomaalainen, jolla pysyvä oleskelulupa tai jatkuva oleskelulupa (P, A, A1 - A5)
muu ulkomaalainen, jolla tilapäinen oleskelulupa (B, B1-B4, D1, D2, F1-F6) tai oleskelulupaa ei vielä ole
QuoteEsitetään, kun asuntoa tarjotaan:
* verotuspäätös ja esitäytetyn veroilmoituksen erittelyosa viimeksi toimitetusta verotuksesta (18 vuotta täyttäneiltä)
Mitenköhän hätää ja vainoa pakenevalla on tuollaista esittää? Tuskin kaikki ovat alaikäisiä.
QuoteValtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta pohjautuu tarveharkintaan, jossa huomioidaan hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot (varsinaisia tulorajoja ei kuitenkaan enää sovelleta). Tavoitteena on, että asunnot tarjotaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille pyrkien samalla vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen.
Jos sovellettaisiin, 10k kuussa -ihmiset pääsisivät pois kaupungin asunnoista. Oulussa on tulorajat käytössä.
Edit: ei olekaan,
QuoteKäytännössä hakijan ei tarvitse välittää tulo- ja varallisuusraja asioista. Arava- ja korkotukikohteiden tulorajat ovat poistuneet. Mikäli samassa tilanteessa olevia hakijoita on useampia, tulee vuokranantajan tehdä tulovertailu. Perussääntö on, että hakijalla ei ole sellaista omaisuutta, jolla hän voisi järjestää asuntoasiansa omin kustannuksin. Asiaan vaikuttavat kuitenkin asuntotilanne ja monet muut tekijät. Meillä on myös vapaarahoitteisia asuntoja joihin ei ole tulo- ja varallisuusrajoja.
http://www.oulunsivakka.fi/useinkysyttya/hakeminen/ (http://www.oulunsivakka.fi/useinkysyttya/hakeminen/)
QuoteHelsingin kaupungin vuokra-asuntoja välitetään vuodessa noin 3000 kappaletta. Hakemusrekisterissämme on aktiivisia hakemuksia koko ajan yli 21 000. Erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa on hakijoista noin 60 %. Vapautuvien asuntojen pienen määrän ja toisaalta hakijoiden suuren määrän vuoksi emme pysty tarjoamaan asuntoa kaikille halukkaille.
Hakijoista noin 60 % hakee asuntoa yksin ja perheellisiä on reilu 20 % hakijoista. Valtaosa tarjonnastamme on 2-3 huoneen pienasuntoja, kun taas 4-5 huoneen suuria perheasuntoja on alle 10 % välitetyistä asunnoista.
Jonossa on siis 4 000 perhettä ja asuntoja tarjotaan 3 000 vuodessa + 200 uudistuotantoa. Ei ihme, että jono ei purkaannu.
Eikö ole vieläkään superasuntoja? Mitä tekee Hgin kaupunki.
Quote from: nuiv-or on 12.12.2011, 21:35:42
Quote from: Toofast24 on 12.12.2011, 21:14:38
Ei ihme, mutta toisaalta voi pohtia, että ketkä sitten ajavat jonossa ohi:
Quote– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139
Ei-kiireellinen, kiireellinen, erittäin kiireellinen, muu kansalaisuus
https://www.stadinasunnot.fi/web/guest/asuntohakemus (https://www.stadinasunnot.fi/web/guest/asuntohakemus)
Jostain syystä kysytään minkälainen oleskelulupa on. Toisin kuin Tampereella, lomakkeessa ei ole mahdollista rastittaa kohtaa "ulkomaalaisasunto".
Stadin esimerkit kiireellisyysluokista:
https://www.stadinasunnot.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=19138&folderId=19272&name=DLFE-501.pdf
em Taloussanomien jutusta: Helsingissä kaupungin vuokra-asunto on ikuinen. Tulojen tai perhekoon muutos ei siihen vaikuta.
Pian Meri-Rastila ja ympäröivä alue on somalieläkeläisten alue jossa asutaan keskimäärin pari huonetta / henkilö asunnoissa.
Ikuisesti ilmaiseksi.
:facepalm:
Quote from: Titus on 12.12.2011, 22:28:25
em Taloussanomien jutusta: Helsingissä kaupungin vuokra-asunto on ikuinen. Tulojen tai perhekoon muutos ei siihen vaikuta.
Pian Meri-Rastila ja ympäröivä alue on somalieläkeläisten alue jossa asutaan keskimäärin pari huonetta / henkilö asunnoissa.
Ikuisesti ilmaiseksi.
:facepalm:
Nyt lapsia ja jossain vaiheessa vanhuksia. Stadin tutkimuksen mukaan:
Meri-Rastilassa ja Myllypurossa kokonaan vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien lasten osuus on jo yli 40 prosenttia alueen vuokra-asuntokannan lapsista.
http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2012/TAE/he/pl32/pl32ml70.xml%23/1&documentrole=tae2012 (http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2012/TAE/he/pl32/pl32ml70.xml%23/1&documentrole=tae2012)
Tämän mukaan oleskeluluvan saaneet lasketaan pakolaisiksi. En ihmettelisi jos Helsinki käyttäisi samoja termejä.
Muistinvaraisesti, joku korjatkoon tai täydentäköön jos jaksaa.
Helsingin kaupungin asuntojono on ollut tyypillisesti noin 20´000 hakemuksen luokkaa. Se vaihtelee vuosittain jonkun verran ja viime vuosina trendi on ollut kasvava. Tällä hetkellä puhuttanee lähempänä 25´000:sta kuin 20´000:sta hakemuksesta. Päivitetty tieto tullee vuodenvaihteen tienoilla.
Vuosittain kaupungille tulee jaettavaksi luokkaa 1200 asuntoa. Näistä asunnoista velvoitettavia jaettavia, käytännössä turvapaikka, pakolais tms. statuksella asutoa hakemia ihmisiä on asuntojen saaneista noin 55-60%. Karkeasti asuntoja tämän yli jää jaettavaksi noin 500 asuntoa. Kaikki nämä asunnot jaetaan erittäin kiireelliset hakemukset ryhmään. Ryhmässä on etuoikeutetussa asuasemassa etniset kansalaiset tai ulkomaalaisasunnot saman säännöstönperusteella, jolla mm. maahanmuttaja on palkattava jos hän on "yhtä pätevä tai lähes yhtäpätevä kuin valtaväestön edustaja". Karkeasti tätä säännöstön perusteella em. asunnoista noin puolet menee kantaväestön ulkopuolelle. Näiden lisäksi on jonkun verran olemassa mm. työsuhdeasuntoja tai työsuhde riippuvaisia asuntoja sekä mm. sosiaalipuolen asuntoja. Näiden merkitys kokonaisuudessa on kuitenkin mitätön.
Erittäin kiirrellisiä hakemuksia on tyyypillisesti 4´000 - 5´000 jonossa. Näistä siis todellisuudessa purkautuu vuosittain noin 1´000, joista muutama sata saa asunnon kaupungilta. Vastavuoroisesti uusia tulee lisää jatkuvasti. Onkin laskettu, että Helsingin oma (tai sopimussuhteinen) asuntotuotanto tulisi olla noin 5´000 asuntoa/vuosi, jotta asuntojen tarve tulisi tyydytetyksi. Kaikkiaan asuntojen rakentamisen tarve on tasossa 10´000 asuntoa/vuosi (noin 30 suraavan vuoden ajan). Osin tilannetta voisi helpottaisi kehyskuntien (kuten Espoon, Vantaan ja Keravan) nykyistä suurempi asuntotuotanto. Kokonaistarve PK-seudulla on karkeasti arvioiden em. aikana noin 7-8´000 vuokra- kaikkiaan 14-15´000 asuntoa/vuosi. Nykyisellä tahdilla asuntojen hinnat kohoaa entisestään, asuntojen laatu laskee (koska kaikki menee kaupaksi aaltomajasta lähtien) ja asuntojonot kasvavat sekä näiden yhteisvaikutuksesta erillaiset sosiaaliset ongelmat (eikä vähiten luottopuolen aiheuttmat) ja niiden kustannukset nousevat vuosi vuoden jälkeen.
Quote2011-12-22 YLE: Helsinki ei saa asunnottomuutta aisoihin
Helsinkiin tulee uusia asunnottomia samaan tahtiin kuin entisille löytyy koti. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt viime vuodesta, mutta tilapäinen ja lyhytaikainen asunnottomuus ovat kasvussa. Taustalla vaikuttaa kaupungin surkea vuokra-asuntotilanne.
Marraskuun puolivälin selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia on Helsingissä tällä hetkellä 3400, eli noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Asunnottomien joukossa on entistä enemmän maahanmuuttajia ja naisia.
Helsingin viranomaisten arvio on, että tilapäistä ja lyhytaikaista asunnottomuutta kasvattavat sekä muuttoliike, talouden taantuma että kaupungin vaikea vuokra-asuntotilanne.
Pitkäaikaisasunnottomuus sen sijaan on vähentynyt vuoden takaisesta. Yli vuoden asunnottomana on ollut 1200 henkilöä eli 160 vähemmän kuin viime vuonna.
Jono kaupungin vuokra-asuntoihin kasvaa
Vuokra-asuntomarkkinat ovat tiukentuneet entisestään Helsingissä. Kaupungin vuokra-asuntojonossa oli kuukausi sitten yli 25 000 hakijaa. Määrä on kasvanut tuhannella edellisvuoden vastaavasta ajasta.
Vuokra-asuntomarkkinoiden hyytymisen myötä kaupungin asukkaiden vaihtuvuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. Tänä vuonna asuntoja on välitetty noin 5 300, eli 500 edellisvuotta vähemmän.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/helsinki_ei_saa_asunnottomuutta_aisoihin_3123569.html
Quote from: Toofast24 on 22.12.2011, 15:53:58
Quote2011-12-22 YLE: Helsinki ei saa asunnottomuutta aisoihin
Helsinkiin tulee uusia asunnottomia samaan tahtiin kuin entisille löytyy koti. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt viime vuodesta, mutta tilapäinen ja lyhytaikainen asunnottomuus ovat kasvussa. Taustalla vaikuttaa kaupungin surkea vuokra-asuntotilanne.
Marraskuun puolivälin selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia on Helsingissä tällä hetkellä 3400, eli noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Asunnottomien joukossa on entistä enemmän maahanmuuttajia ja naisia.
Helsingin viranomaisten arvio on, että tilapäistä ja lyhytaikaista asunnottomuutta kasvattavat sekä muuttoliike, talouden taantuma että kaupungin vaikea vuokra-asuntotilanne.
Pitkäaikaisasunnottomuus sen sijaan on vähentynyt vuoden takaisesta. Yli vuoden asunnottomana on ollut 1200 henkilöä eli 160 vähemmän kuin viime vuonna.
Jono kaupungin vuokra-asuntoihin kasvaa
Vuokra-asuntomarkkinat ovat tiukentuneet entisestään Helsingissä. Kaupungin vuokra-asuntojonossa oli kuukausi sitten yli 25 000 hakijaa. Määrä on kasvanut tuhannella edellisvuoden vastaavasta ajasta.
Vuokra-asuntomarkkinoiden hyytymisen myötä kaupungin asukkaiden vaihtuvuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. Tänä vuonna asuntoja on välitetty noin 5 300, eli 500 edellisvuotta vähemmän.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/helsinki_ei_saa_asunnottomuutta_aisoihin_3123569.html
Helsinki ei ole houkutteleva asuinpaikka tavalliselle palkansaajalle. Kaupungin poliitikoilla ja virkamiehillä ei ole edes tahtotilaa muuttaa sitä asiaa. Intressit keskittyvät ihan muuhun. Me kyllä tiedämme, mihin.
Quote from: Toofast24 on 22.12.2011, 15:53:58
2011-12-22 YLE: Helsinki ei saa asunnottomuutta aisoihin
Marraskuun puolivälin selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia on Helsingissä tällä hetkellä 3400, eli noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Asunnottomien joukossa on entistä enemmän maahanmuuttajia ja naisia.
Tuon pitäisi, helsinkiläistä sosiaaliviraston työntekijää lainatakseni, olla "maahanmuuttajanaisia". Esim somaliperheet hajoavat valtavalla vauhdilla jolloin isäntä jää uuden, yleensä haetun/yhdistetyn, vaimon kanssa entiseen asuntoon ja "pois potkittu" on "yksinhuoltaja" ilman asuntoa = jonotuslistan ohi heittämällä. Eli virallisesti perhe-elämä päättyy eroon, mutta oikeasti moniavioinen perhe jatkaa paisumistaan. Yhdellä "isännällä" saattaa olla jopa viiden asunnon perhe joista paria pienintä voidaan vuokrata pimeästi eteenpäin.
Tämä kaikki sosiaaliviraston siunauksella ja haluttomuudella tutkia näitä perheitä. Käytäntö on ruvennut kuuleman mukaan korpeamaan osaa työntekijöistä aika pahasti.
Toivottavasti joku (vaikkapa eläkkeelle jäävä) em asioista päättävä hieman avautuisi ja saisi mediatilaa järjestelmälliselle ja hyväksytylle väärinkäytölle.
Quote from: Titus on 12.12.2011, 22:28:25
Pian Meri-Rastila ja ympäröivä alue on somalieläkeläisten alue jossa asutaan keskimäärin pari huonetta / henkilö asunnoissa.
Kirjoitan tätä viestiä Meri-Rastilassa. Näköetäisyydellä on yhtä lailla kaupungin vuokrataloja, sosiaalisin perustein toimivien tahojen kuten SATO:n ja VVO:n vuokrataloja, Hitas-omistusasuntoja kuin ihan kovaakin rahaa.
Tämä alue on mainettaan parempi. Olen asunut täällä kohta neljä kuukautta. Omassa rapussani asuu kantasuomalaisia, yksi virolaisperhe ja yksi arabilta kuulostava.
Quote2011-12-28 Helsingin Uutiset: "Naisia ei suosita vuokra-asuntojen jaossa"
[...]
Helsingin kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa asuu noin 90 000 kaupunkilaista. Vuokra-asunnoista on pulaa. Pelkästään Arabian uusia vuokra-asuntoja haki 15 000 taloutta.
– Miten oikeudenmukaisuus voi tällaisessa hakijamäärässä toteutua, eräs perheasuntoa hakenut ihmettelee.
– Peruspariaate asuntojen jaossa on kiireellisyysluokitus. Kun on kyse uustuotannosta, katsotaan tarkkaan myös asukasrakennetta, jotta siitä tulee mahdollisimman monipuolinen. Mitkään talot tai porraskäytävät eivät saa vinoutua asukasrakenteen suhteen, osastopäällikkö Markku Leijo selvittää.
Rekisterissä on nyt 23 000 aktiivista asunnonhakijaa. 80 prosenttia kaupungin vuokra-asuntoa hakevista on kiireellisessä asunnontarpeessa. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että vuokrasopimus on määräaikainen tai perheeltä on myyty asunto alta.
[...]
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/86503-%E2%80%9Dnaisia-ei-suosita-vuokra-asuntojen-jaossa%E2%80%9D
Edit: Kysymysmerkit pois.
Quote from: Kitaransoittaja on 18.06.2011, 13:52:24
Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.
Ei välttämättä.
Jos emme ottaisi maahanmuuttajia, emme rakentaisi niin paljon taloja. Huomaa, että suurin osa maahanmuuttajista tai ainakin pakolaisista sijoitetaan pääkaupunkiseudulle, jolloin syntyy asuntopulaa. Asuntopula taas johtaa asuntojen rakennuttamiseen kunnan tai valtion rahoilla. Asuntoja siis rakennetaan maahanmuuttajille. Ei maahanmuuttajia, ei asuntoja. Tämä on vääryys!
Asunnottomia tämänhetkisistä puolueista ajattelee tällä hetkellä vain vasemmistoliitto, joka aktiivisesti ajaa asunnottomien asiaa. Mielestäni voisimme nostaa rikkaiden veroja ja rakennuttaa niillä rahoilla kaupungille vuokra-asuntoja nimenomaan suomalaisten pienituloisten käyttöön.
Quote2012-01-12 YLE: Jopa työssäkäyvä saattaa joutua kadulle Helsingissä
Helsingin surkea vuokra-asuntotilanne pahentaa asunnottomuutta. Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen mukaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on tällä hetkellä valtava, ja kiristynyt taloustilanne ajaa asunnottomuuteen myös perheitä ja työssäkäyviä.
Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä noin 4500 asunnotonta. Erityisesti tilapäinen ja lyhytaikainen asunnottomuus ovat viime aikoina lisääntyneet.
Asunnottomien joukossa on myös entistä enemmän naisia, maahanmuuttajia ja jopa perheitä, kertoo VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.
- Lapsia meillä ei edelleenkään ole kadulla, heidät hätämajoitetaan aina. Mutta perheiden asunnottomuus on tilastojen valossa kasvussa, vailla asuntoa on tällä hetkellä noin 220 perhettä.
[...]
http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/jopa_tyossakayva_saattaa_joutua_kadulle_helsingissa_3168671.html
Vaikka itse kannatankin ajatusta pk-seudun kuntaliitoksesta niin täytyypä sanoa samaan hengenvetoon, että en yhtään ihmettele espoolaisten haluttomuutta liittyä Helsingin karnevaaliin.
Ennusteita:
Quote2012-01-25 Kauppalehti: "Puoli miljoonaa uutta asuntoa tarvitaan"
[...]
Suurin asuntotarve on Helsingissä. Väestöennusteiden perusteella uusista asunnoista reilu kolmannes rakennetaan Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin. Muualla Suomessa asuntoja tarvitaan lisää erityisesti Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille.
Asuntotarve on arvioitu sen mukaan, miten Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu. Ympäristöministeriön ja rakennusalan VTT:ltä tilaaman tutkimuksen arvio tarvittavien asuntojen määrästä on haarukassa 480 000-550 000.
[...]
Maahanmuutto Suomeen kaksinkertaistui vuosina 1995–2008. 2000-luvulla maahanmuuttajia on ollut keskimäärin 22 600 vuodessa. Rekisteröityjen maahanmuuttajien lisäksi Suomessa arvioidaan olevan tilapäisesti 40 000 ulkomaalaista työntekijää sekä 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on moninkertainen1990-lukuun verrattuna.
Maahanmuutto ja sen aiheuttama asuntotarve keskittyvät Suomessa vain muutamien kuntien alueelle erityisesti pääkaupunkiseudulle. VTT arvioi siirtolaisuuden osuudeksi asuntotarpeesta kymmenen prosenttia.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201201114465
Itse hakenut vuokra-asuntoa helsingin kaupungilta, asunnon tarve, täysin asunnoton. olen työssä käyvä merimies, enkä muuttaisi stadin kämppään vaikka saisin sellaisen ilmaiseksi, kurillaan hain, kun kuulin monilta ettei edes yksinhuoltajatkaan enää saa kaupungilta asuntoa helsingistä. 3v, ja hiljaista on. asunnon haku on voimassa vuoden kerrallaan. eli en kantiksena laskisi paljoa ainakaan kaupungin asunnon varaan, vaikka duunia löytyisikin. tai sitten tarttee sellaisen duunin, että on varaa maksaa yksityisen sektorin 800€ tai enemmän vuokraa.
Suuri paradoksihan tässä on seuraava:
Vihervasemmisto ilmoittaa ajavansa pienituloisten etuja. Vielä paljon innokkaammin vihervasemmisto ajaa kuitenkin sosiaalista maahanmuuttoa, joka saa aikaan sen, että kaupungin vuokra-asunnot ovat pienituloisten tavoittamattomissa.
Pienituloinen, joka kannattaa vihervasemmistoa ajatellen sen edistävän hänen asiaansa, äänestää samalla itseään pois vuokra-asuntomarkkinoilta.
Quote from: WartburgVeyron on 28.01.2012, 19:36:24
Vihervasemmisto ilmoittaa ajavansa pienituloisten etuja. Vielä paljon innokkaammin vihervasemmisto ajaa kuitenkin sosiaalista maahanmuuttoa, joka saa aikaan sen, että kaupungin vuokra-asunnot ovat pienituloisten tavoittamattomissa.
Pienituloinen, joka kannattaa vihervasemmistoa ajatellen sen edistävän hänen asiaansa, äänestää samalla itseään pois vuokra-asuntomarkkinoilta.
Miksei Soini voi sanoa tällaisia laiseita pressaväittelyissä? Eikös siellä oltu nimenomaa mukana julkisuutta ja viestiä levittämässä? Miksi on niin vaikeata sanoa asioita niin kuin ne on? ^^^tämäkin juttu hautautuu tänne homman arkistoihin samalla tavalla kun scriptan jutut joista julkisuudessa vaietaan... Vittu kun vituttaa - taidan mennä vitutusketjuun mököttämään... :(
Quote from: Possumi on 28.01.2012, 20:20:25
Quote from: WartburgVeyron on 28.01.2012, 19:36:24
Vihervasemmisto ilmoittaa ajavansa pienituloisten etuja. Vielä paljon innokkaammin vihervasemmisto ajaa kuitenkin sosiaalista maahanmuuttoa, joka saa aikaan sen, että kaupungin vuokra-asunnot ovat pienituloisten tavoittamattomissa.
Pienituloinen, joka kannattaa vihervasemmistoa ajatellen sen edistävän hänen asiaansa, äänestää samalla itseään pois vuokra-asuntomarkkinoilta.
Miksei Soini voi sanoa tällaisia laiseita pressaväittelyissä? Eikös siellä oltu nimenomaa mukana julkisuutta ja viestiä levittämässä? Miksi on niin vaikeata sanoa asioita niin kuin ne on?
Koska Soini pelkää sanoa sitä äneen tai sitten ei vain ymmärrä. Sama juttu persujen jytkyn kanssa. Hän ei uskalla tai halua myöntää, että se johtuu suurimmaksi osaksi mamukriittisyydestä. Jauhaa vain EUsta ja eurosta jotka toki ovat ongelma, mutta vain osa sitä.
Olenkin ollut jo vuosia sitä mieltä, että pidemmän päälle persuille tekee todella hyvää saada mamukriittinen puheenjohtaja joka uskaltaa sen myös sanoa.
Tämän vuoksi toivoin Soinista presidenttiä. Hän olisi voinut johtaa ja nimittää, kun persut olisivat hoitaneet käytännön hommat.
Osaako joku valaistunut kertoa miten tavallinen helsinkiläinen löytäisi jonkinlaisen koosteen (eri tiedostot sulautettu yhteen), mistä kävisi ilmi kaikki a) kaupungin ja b) muiden tahojen vuokratalo-osoitteet?
Muuttajille tällainen olisi kullan kallis tietopankki.
Quote from: Eugen235 on 13.05.2013, 11:16:58
Osaako joku valaistunut kertoa miten tavallinen helsinkiläinen löytäisi jonkinlaisen koosteen (eri tiedostot sulautettu yhteen), mistä kävisi ilmi kaikki a) kaupungin ja b) muiden tahojen vuokratalo-osoitteet?
Muuttajille tällainen olisi kullan kallis tietopankki.
Kaupungin vuokra-asunnot. Oletettavasti ei kata sosiaaliviraston hallussa olevia kämppiä.
http://asunto-osasto.fi/vuokra/
http://www.hekaoy.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/kohteet-kartalla
https://www.stadinasunnot.fi/
http://www.hekaoy.fi/
Lisäys:
Helsingin rikastuskartta
http://www.hel.fi/palvelukartta/
Klikkaa oikealta alasvetovalikosta Väestötiedot -> Muunkieliset. Sen jälkeen voi osoitella kartasta eri paikkoja ja näkee rikastuksen määrän...
Lisäys 2:
QuoteHelsingin kaupungin omistamat kiinteistöyhtiöt ovat sulautuneet Helsingin kaupungin asunnot Oy:ön 1.1.2012. Kiinteistöyhtiöiden sijaan perustettiin 21 alueyhtiötä, jotka vastaavat alueellisesta isännöinnistä ja huollosta.
Kaupungin omistamat vuokra-asunnot 31.12.2011
Tavanomaisten aravakiinteistöyhtiöiden asunnot 43 140 kpl
Aravakiinteistöyhtiöiden hoitohallinnossa olevat muut kuin korkotukiasunnot 196 kpl
Vanhusten aravapalveluasunnot ja tukiasunnot 2 187 kpl
Pitkän korkotuen yhtiöiden asunnot 1 604 kpl
Vapaarahoitteiset (entiset lyhyen korkotuen asunnot) 386 kpl
Asumisoikeusasunnot 2 657 kpl
Kiinteistö Oy Auroranlinnan asunnot 1 864 kpl
Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön asunnot 537 kpl
Hitas-omistusasunnot 1 208 kpl
Helsingin Asuntohankinta Oy:n asunnot 3 517 kpl
____________________________________________
Yhteensä 57 717 kpl
Lisäksi hallintokunnilla on suorassa omistuksessa olevia asuntoja.
[...]
Tilastot perustuvat vuosien 2010-2011 tilinpäätöstietoihin.
http://www.hekaoy.fi/sites/heka/files/vuosiraportti_2011_internet.pdf
Helsingin kaupungin asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leivon 6.10.2011 pitämästä esityksestä:
QuoteHelsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt lukuina
43 875 asuntoa
85 575 asukasta
Kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaista 22 % on maahanmuuttajia.
http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=2423.0;attach=14079
Kiitoksia :D