QuoteSY1/2010 Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä
SY1/2010 Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus - maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä.pdf (64s.) (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=115390&lan=fi)
SY1/2010 Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus (Liite 1) sivut 63-77.pdf (2486 kB) (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=115392&lan=fi)
Tiivistelmä
Kaupungistuminen ja maahanmuutosta seuraava monikulttuuristuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille korostuu väestön keskittyessä kasvaville kaupunkiseuduille, mutta kaupunkiluonnon merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa ei ole juurikaan tutkittu.
Tässä raportissa:
- Kartoitetaan, miten eri maahanmuuttajaryhmien määrä on kehittymässä Helsingin seudulla ja mitkä ovat suuria tai kasvavia ja siten erityisesti huomionarvoisia ryhmiä.
- Selvitetään, mitä tietoa on saatavilla ihmisten luontosuhteen vaihtelusta eri kulttuureissa.
- Selvitetään, millainen merkitys kaupunkiluonnolla on maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen elinympäristöön ja yhteisöön.
- Muodostetaan käsitys keskeisistä tiedon puutteista ja tutkimustarpeista.
Maahanmuuttajien määrän kehitystä Helsingin seudulla tarkastellaan tilastojen avulla. Lisäksi arvioidaan tilastojen käyttöön liittyviä haasteita.
Eri kulttuuritaustaisten ryhmien luontoon liittämiä merkityksiä ja luonnon käytön tapoja tarkastellaan aiempien tutkimusten perusteella. Maahanmuuttajien luontosuhteeseen keskittyvää kotimaista tutkimusta ei juuri löytynyt, mutta aiheeseen liittyvistä tutkimuksista käy ilmi arvojen ja kokemusten vaihtelu kulttuurien välillä.
Julkaisussa esitellään esimerkkitapauksia luonnon merkityksistä maahanmuuttajien integroitumisessa ja pohditaan integroitumisen edistämisen mahdollisuuksia Helsingin seudulla.
Pyrittäessä edistämään yksilöiden ja ryhmien integroitumista on tärkeää tunnistaa luontoalueiden mahdollisuuksia symbolisen tunnistamisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luomisessa. Tietoa tarvitaan myös siitä, millä tavoin näitä mahdollisuuksia voidaan tukea luontoalueiden maankäytön ja hoidon suunnittelun kautta. Maahanmuuttajien näkemysten ja kokemusten hyödyntäminen voi auttaa kaupunkien suunnittelua löytämään muuttuviin olosuhteisiin sopivia toimintatapoja ja ratkaisuja.
Ympäristö.fi (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=352175&lan=fi&ref=rss)
Onhan tuosta empiirisiäkin tutkimuksia esim Afganistanista:
(http://www.makemymood.com/wp-content/uploads/2009/12/kabul.jpg)
Kaikki hirvet on korvattava kameleilla kotoutumisen edistämiseksi!
Jep, ja metsä hiekalla. Naiset säkkeihin puetuilla olmeilla ja lapset lukitaan kotiin. Minareetti joka kortteliin, ja sianlihan ja alkoholin myyntikielto koko maahan. Hallitukseen taleban.
Ja voilá, Suomesta on saatu Afganistan II, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden kehto.
Kummallista kommenttia tulee ihmisiltä, jotka eivät varmastikaan ole raporttia edes lukeneet. Itse ajattelin lueskella tuota iltasella, vaikutti ainakin ihan mielenkiintoiselta.
On sinänsä jännää, että kun maahanmuuttajien aiheuttamien ongelmien voitaneen sanoa johtuvan puutteellisesta integraatiosta, niin silti kaikkia integraatioita edistäviä pyrkimyksiä ollaan täällä kuitenkin dissaamassa lyttyyn. Tuskin tässä nyt kukaan on "korvaamassa metsää hiekalla", ja itse en kyllä ymmärrä miksi integraation tehostaminen olisi jotenkin huono asia. Vaihtoehtona on se, etteivät maahanmuuttajat integroidu ollenkaan Suomeen. Ja kenenhän kannalta se olisi parempi ratkaisu?
Quote from: Topelius on 15.02.2010, 11:08:56
Vaihtoehtona on se, etteivät maahanmuuttajat integroidu ollenkaan Suomeen. Ja kenenhän kannalta se olisi parempi ratkaisu?
Oikeastaan aivan sama, koska maahanmuuttajia ei tarvita Suomeen. Ei ainakaan niin kauan kuin yksikään suomilainen on työttömänä, eikä muutenkaan kuormittamaan jo ylikuormitettua luontoa ja saastuttamaan ilmakehää länsimaisella kulutustasolla.
Keppi kyllä laittaa kaikki integroitumishaluiset integroitumaan ja ajaa loisemishaluiset muualle.
Hämmentävä raportti. Ilmeisesti ihan vakavissaan tämäkin on tehty.
Käsittelee maahanmuuton kehitystä ja toisaalta maahanmuuttajien
luontosuhteen vaikutusta integroitumiseen. Selviää muun muassa, että somalialaiset eivät omaksu suomalaista kesämökkikulttuuria, koska pelkäävät joutuvansa rasistisen väkivallan kohteeksi.
Ihan vakavissaan pohditaan, pitäisikö Suomeen istuttaa enemmän lähtömaista tuttuja kasveja, jotta maahanmuuttajat integroituisivat paremmin yhteiskuntaan. Lopulta päädytään maltilliseen lopputulokseen, että aihe vaatii ehdottomasti enemmän tutkimusta. Mahdollisesti maahanmuuttajia voitaisiin työllistää luontoon tutustuttavina "kulttuurispesialisteina".
Joutavan höpötyksen lomassa on paljon tiedonjyviä, mutta raportissa niitä ei käytetä mitenkään hyväksi. Kun kotouttamiskysymyksissä on varaa puuhastella tällaisten lillukanvarsien parissa, niin integroitumisen tulokset eivät voi olla ainakaan resurssien puutteesta kiinni.
QuoteMaahanmuuttajien, kuten minkä tahansa ihmisryhmän luokittelussa on vaarana, että luokkiin liitetään kielteisiä arvoja ja sen seurauksena ihmisiä aletaan syrjiä. Käsitteet, kuten "valtaväestö", "värillinen" tai "etninen vähemmistö" saattavat luoda ja ylläpitää maahanmuuttajien ulkopuolisuutta ja näiden termien käyttöä voidaan kritisoida ennakkoluuloja ja jopa rasismia ylläpitävänä. Suomen kielessä esimerkiksi termiin "musta" ei kuitenkaan liity voimakkaita rasistisia sivumerkityksiä, joten tässä raportissa tämän kaltaisia yleiskielisiä termejä käytetään eri ryhmien identifiointiin. Niin tutkimuksessa, kaupunkisuunnittelussa kuin kansalaisten arjessakin ihmisten luokittelu on monin tavoin tarpeellista eikä itse luokittelua voidakaan pitää rasistisena. Sen sijaan kielteisten arvojen liittäminen yksittäisiin ihmisiin johonkin luokkaan kuulumisen vuoksi on rasistista (Kyntäjä 2005: 137).
QuoteSomalialaisia saapui Suomeen ensimmäisen kerran turvapaikanhakijoina vuonna 1990. Myös myöhemmin saapuneet somalialaiset ovat saapuneet turvapaikanhakijoina tai perheiden yhdistämisen kautta (Joronen 2005a: 8). Heidät sijoitettiin vastaanottokeskuksista eri puolille Suomea alkusijoituskuntiin, mutta monet ovat muuttaneet myöhemmin pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä jopa yli 80 % somalia äidinkielenään puhuvista asuu pääkaupunkiseudulla ja 52 % Helsingissä (Virtanen 2008: 642). Somalien asumiseen on vaikuttanut kaupunkien vuokra-asuntojen sijainti ja saatavuus sekä somalien heikot taloudelliset resurssit. Myös suuri perhekoko vaikuttaa sijoittumiseen, sillä kaupungeilla on suuria perheasuntoja vain niukasti tarjolla. Somalialaisessa kulttuurissa perhe ja suku ovat tärkeässä asemassa ja tämä näkyy myös somalien asuinpaikan valinnassa (Virtanen 2008: 643-644). Virtasen tutkimuksen (2008: 645) mukaan sosiaaliset verkostot ovatkin olleet yksi merkittävä syy somalien muuttoon alkusijoituskunnista pääkaupunkiseudulle. Somalien asumisvalintoihin vaikuttaa myös pelko tai kokemukset rasistisesta häirinnästä tai syrjinnästä, jolloin turvaa haetaan maahanmuuttajakeskittymistä (Virtanen 2008: 648-649).
QuoteEsimerkiksi islamilaisessa kulttuurissa yleensä perheellä ja sukulaisilla on keskeinen merkitys ja lapset viettävät paljon aikaa vanhempiensa kanssa. Tämän voidaan arvella vaikuttavan lasten ja nuorten ulkona olemiseen. Toisaalta esimerkiksi osa somaliäideistä kokee lasten kanssa ulos lähtemisen hankalaksi, sillä monen lapsen kanssa liikkuminen ja heidän pukeminen varsinkin talvisaikaan on suuritöistä. Myös jännitteiset suhteet naapureihin ja naapureiden lapsiin vähentävät somalilasten ulkona leikkimistä (Tiilikainen 2003: 124-125).
QuoteEsimerkiksi Somaliasta 1990-luvun alussa tulleet miehet olivat pääasiassa lähtöisin kaupungeista ja olivat käyneet vähintään oman maansa peruskoulun, kun taas myöhemmin 1990-luvun kuluessa perheiden yhdistämisen kautta tulleet naiset ja lapset olivat monesti lähtöisin maaseudun paimentolaisyhteisöistä ja heidän koulutustasonsa oli heikko (Joronen 2009a: 12).
QuoteUlkona käynti saattaa olla osalle somaleista erittäin hankalaa, sillä monissa perheissä äiti on monen pienen lapsen kanssa yksin. Monien kodin töiden tekemistä pidetään ulos menemistä tärkeämpänä, eikä ole mitenkään tavatonta, että äiti on koko päivän sisällä lasten kanssa. Varsinkaan talvella ulos meneminen ei houkuttele kylmyyden, pimeyden, liukkauden ja siihen liittyvän kaatumisen pelon vuoksi (Tiilikainen 2003: 124; myös Rinkinen 2004: 92).
QuoteTiilikaisen(2003) tutkimuksessa eräs somalinainen arveli, että suomalainen mökkikulttuuri ei sopisi heidän perheelleen. Häntä pelottaisi asua metsän keskellä, missä ei olisi ketään muita. Tämän naisen pelko ei kuitenkaan johtunut niinkään vieraasta luonnosta ja metsästä, vaan pelosta joutua rasistisen väkivallan kohteeksi alueella, jossa ei olisi muita auttamassa (Tiilikainen 2003: 122).
QuoteUmayya Abu-Hanna kirjoitti kirjassaan Sinut (2007), kuinka arabi kokee suomalaisen luonnon. Hänen mukaansa arabi suree ja säälii suomalaisia, joille rakas ja tärkeä luonto on yli puolet vuodesta melkein kokonaan aistien ulottumattomissa. Arabille luontoa on nimittäin puiden humina, aallot, linnunlaulu, värit ja näkyvä kasvu. Talvi näyttäytyi arabeille aikana, jolloin luonnosta ei voi nauttia. Eri kulttuureille todellisuudet ovat erilaisia (Abu-Hanna 2007: 49).
QuoteSomaliasta, Irakista ja Syyriasta muuttaneet kertoivat oppineensa luonnosta ja ympäristöasioista paljolti vasta tultuaan Ruotsiin. Eräs syyrialainen haastateltu totesi monien perheiden tulleen maista, joissa ympäristöllä ei ole ollut heille merkitystä, jolloin esimerkiksi on tavattu heittää roskat alas parvekkeelta. [...] Tutkimuksessa tosin todettiin, että ekologisella jalanjäljellä mitattuna maahanmuuttajat ovat ruotsalaisia ympäristöystävällisempiä muun muassa vähemmän matkustamisen takia.
(Bradley 2009b).
QuoteMerkkinä onnistuneesta integroitumisesta luontosuhteen kannalta voidaan nähdä esimerkiksi erään Somaliasta tulleen maahanmuuttajanaisen pohdinta siitä, miten hän saattaisi kaivata kylmää ja lunta jos palaisi takaisin (Tiilikainen 2003: 125). Tällaisessa tilanteessa maahanmuuttaja on sopeutunut Suomen olosuhteisiin ja oppinut nauttimaan sen erilaisuudesta lähtömaahan verrattuna.
QuoteLuontoalueiden käyttöä haittaavat myös koirat, joiden annetaan eräiden maahanmuuttajien kokemusten mukaan Suomessa olla lähes missä vain (Abu-Hanna 2007: 121). Koiria ei islamin mukaan ole suotavaa pitää lemmikkeinä ja niiden nuolaisun aiheuttama epäpuhtaus vaatii seitsenkertaisen pesun (Tiilikainen 2003: 165).
QuoteSuomen maahanmuuttopolitiikka on siirtynyt pakolaispoliittisten kysymysten painottamisesta työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, Suomea uhkaa työvoimapula.
QuoteTutkimuksen mukaan joka neljäs maahanmuuttaja on jäänyt ilman hakemaansa työpaikkaa ja joka kymmenes vaille hakemaansa asuntoa. Lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat rasistista väkivaltaa. Vuoden 2002 kyselyn mukaan somalialaisista lähes puolet oli joutunut väkivallan tai väkivallalla uhkailun uhriksi Suomessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat kuitenkin suuret. (Pohjanpää 2003: 76). Myös maahanmuuttajien työllisyystilanne on edelleen heikompi kuin valtaväestön. Kuitenkin esimerkiksi virolaisten, puolalaisten ja kiinalaisten työttömyysaste oli vuonna 2007 jo lähes yhtä alhainen kuin valtaväestön. Pakolaisten työllistyminen on edistynyt hitaimmin. (Jaakkola 2009: 18-19).
QuoteVoidaankin kysyä, missä määrin maahanmuuttajien luonnonkäyttötapoja on mahdollista toteuttaa Suomessa, jossa ilmasto ja luonnonolot ovat hyvinkin poikkeavat esimerkiksi somalialaiseen luontoon verrattuna. Sellaisia kasveja ei kannata istuttaa, jotka eivät menesty Suomen ilmastossa. Voidaan myös kysyä, hyödyttääkö yksittäisten kasvilajien istuttaminen todella maahanmuuttajien sopeutumista?
QuoteYksi mahdollisuus on monikulttuurisuusasiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi Iso-Britanniassa metsien hallinnosta vastaavalla Forestry Commissionilla on eri ihmisryhmien tasa-arvoa edistämään pyrkivä tiimi, Diversity Team, jonka tehtävänä on päivittää, tuottaa ja käyttää eri ryhmien huomioon ottamisen liittyvää tietoa (Ambrose-Oji 2009: 31). New Yorkin Queens Botanical Gardenin esimerkkiä (Lacerte 2009: 222) soveltaen voitaisiin maahanmuuttajille, jotka ymmärtävät sekä lähtömaansa että Suomen kulttuuria, luoda myös suunnittelun yhteyteen tehtäviä "kulttuurispesialisteina". Tällaiset spesialistit voisivat myös toimia oppaina, jotka auttavat maahanmuuttajia tutustumaan paikalliseen luontoon ja siihen liittyviin ajanviettomahdollisuuksiin (ks. Ouis 2009: 191).
Maahanmuuttaja luontoalueen käyttäjänä, tässä yksi omakohtainen havaintoni. Pari vuotta sitten näin kiinalaistyyppisen maahanmuuttajan Viikin tien varrella keräämässä voikukanlehtiä. Hänellä oli niitä jo yksi täysi muovikassillinen valmiiksi kerättynäkin. Siinä on niin tolkuttomasti voikukanlehtiä, että ne eivät voineet mitenkään olla kilpikonnalle tai omaan käyttöön. Veikkaan että henkilö oli ravintolayrittäjä.
QuoteLuontoalueiden käyttöä haittaavat myös koirat, joiden annetaan eräiden maahanmuuttajien kokemusten mukaan Suomessa olla lähes missä vain (Abu-Hanna 2007: 121). Koiria ei islamin mukaan ole suotavaa pitää lemmikkeinä ja niiden nuolaisun aiheuttama epäpuhtaus vaatii seitsenkertaisen pesun (Tiilikainen 2003: 165).
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Muutenkin melko huumoripitoinen pläjäys.
Kesämökkikulttuuri lienee somalien tavoittamattomissa lähinnä siksi, että mökin ostaminen vaatii rahaa, mitä taas saa tekemällä töitä, mitä taas heille ei ole tarjolla.
Sama pätee matkustamiseen.
QuoteTutkimuksen mukaan joka neljäs maahanmuuttaja on jäänyt ilman hakemaansa työpaikkaa ja joka kymmenes vaille hakemaansa asuntoa.
Yhdeksän kymmenestä siis on saanut hakemansa asunnon. Oletan että kyse on lähinnä kaupungin asunnoista. Mikäköhän on suomalaisten "onnistumisprosentti" tässä asiassa?
QuoteYksi mahdollisuus on monikulttuurisuusasiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi Iso-Britanniassa metsien hallinnosta vastaavalla Forestry Commissionilla on eri ihmisryhmien tasa-arvoa edistämään pyrkivä tiimi, Diversity Team, jonka tehtävänä on päivittää, tuottaa ja käyttää eri ryhmien huomioon ottamisen liittyvää tietoa (Ambrose-Oji 2009: 31). New Yorkin Queens Botanical Gardenin esimerkkiä (Lacerte 2009: 222) soveltaen voitaisiin maahanmuuttajille, jotka ymmärtävät sekä lähtömaansa että Suomen kulttuuria, luoda myös suunnittelun yhteyteen tehtäviä "kulttuurispesialisteina". Tällaiset spesialistit voisivat myös toimia oppaina, jotka auttavat maahanmuuttajia tutustumaan paikalliseen luontoon ja siihen liittyviin ajanviettomahdollisuuksiin (ks. Ouis 2009: 191).
Suomennos: luodaan lisää julkisin varoin rahoitettuja turhia työpaikkoja, jotta tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys ei näytä niin korkealta. Maltan tuskin odottaa tulevia vaalimainoksia missä lukee
monikulttuurisen luonnonkäytön konsultti.
Quote
Yhdeksän kymmenestä siis on saanut hakemansa asunnon. Oletan että kyse on lähinnä kaupungin asunnoista. Mikäköhän on suomalaisten "onnistumisprosentti" tässä asiassa?
http://www.esaimaa.fi/Online/2010/02/15/Kulkukoirilla+asiat+paremmin+kuin+asunnottomilla/201018489505/4
QuoteHäntä pelottaisi asua metsän keskellä, missä ei olisi ketään muita. Tämän naisen pelko ei kuitenkaan johtunut niinkään vieraasta luonnosta ja metsästä, vaan pelosta joutua rasistisen väkivallan kohteeksi
No jos siellä ei ole ketään muuta, kuka sitä rasistista väkivaltaa harjoittaisi? Pierevä hirvi?
QuoteTiilikaisen(2003) tutkimuksessa eräs somalinainen arveli, että suomalainen mökkikulttuuri ei sopisi heidän perheelleen. Häntä pelottaisi asua metsän keskellä, missä ei olisi ketään muita. Tämän naisen pelko ei kuitenkaan johtunut niinkään vieraasta luonnosta ja metsästä, vaan pelosta joutua rasistisen väkivallan kohteeksi alueella, jossa ei olisi muita auttamassa (Tiilikainen 2003: 122).
Näen otsikon:
Suomen hallitus vetoaa suvaitsevaisuuden puolesta somaliäidin toipuessa sairaalassa saamistaan vammoista, jotka aiheutuivat karhun rasistisesta hyökkäyksestä. ;)
QuoteLuontoalueiden käyttöä haittaavat myös koirat, joiden annetaan eräiden maahanmuuttajien kokemusten mukaan Suomessa olla lähes missä vain (Abu-Hanna 2007: 121). Koiria ei islamin mukaan ole suotavaa pitää lemmikkeinä ja niiden nuolaisun aiheuttama epäpuhtaus vaatii seitsenkertaisen pesun (Tiilikainen 2003: 165).
No, jokainen
tsadilainen helsinkiläinen koiranomistaja tietää ongelmista, joita koiran kanssa kulkeminen aiheuttaa varsinaisten ennakkoluulojen vuoksi. Itsellekin somalinainen huusi ikkunasta, että vie koira pois kun hänen lapsensa pelkää. Siis pelkää sitä kun kävelen koiran kanssa heidän talonsa ohitse, joka nyt sattuu sijaitsemaan reitillä, josta on pakko kulkea.
QuoteIhan vakavissaan pohditaan, pitäisikö Suomeen istuttaa enemmän lähtömaista tuttuja kasveja, jotta maahanmuuttajat integroituisivat paremmin yhteiskuntaan.
Vakavissaan moisia pohdiskelevien pitäisi katsoa JIM'ltä tuleva Australian rajalla-ohjelma.
Näytetään kuinka vakavissaan aussit ottavat maahantulijoiden kasvituomiset.
Tosi tiukkaa touhua on, kuten myöskin elintarvikkeiden kanssa.
Ja onhan tännekkin saatu tuontitavarana iki-ihanat tuontiyrtit kuten japanin tatar, jättitatar, ukonputki, jättipalsami, joista ei tahdo päästä eroon kirveelläkään.
Quote from: Lemmy on 15.02.2010, 13:41:40
QuoteHäntä pelottaisi asua metsän keskellä, missä ei olisi ketään muita. Tämän naisen pelko ei kuitenkaan johtunut niinkään vieraasta luonnosta ja metsästä, vaan pelosta joutua rasistisen väkivallan kohteeksi
No jos siellä ei ole ketään muuta, kuka sitä rasistista väkivaltaa harjoittaisi? Pierevä hirvi?
Rasistisesti "kaasutteleva" mökkinaapuri!? ;D
Quote...osa somaliäideistä kokee lasten kanssa ulos lähtemisen hankalaksi, sillä monen lapsen kanssa liikkuminen ja heidän pukeminen varsinkin talvisaikaan on suuritöistä.
QuoteMonien kodin töiden tekemistä pidetään ulos menemistä tärkeämpänä, eikä ole mitenkään tavatonta, että äiti on koko päivän sisällä lasten kanssa. Varsinkaan talvella ulos meneminen ei houkuttele kylmyyden, pimeyden, liukkauden ja siihen liittyvän kaatumisen pelon vuoksi (Tiilikainen 2003: 124; myös Rinkinen 2004: 92).
Mikä suunnittelu tähän ongelmaan auttaisi? Lentoliput lämpimään rasistisen talven ajaksi, pukeutumisavustaja vai perhesuunnittelu? Maksaako joku jollekin tämänkin asian selvittelystä?
QuoteTutkimuksessa tosin todettiin, että ekologisella jalanjäljellä mitattuna maahanmuuttajat ovat ruotsalaisia ympäristöystävällisempiä muun muassa vähemmän matkustamisen takia.
(Bradley 2009b).
Myös köyhä, autoton ja vähän syövä kansankodin alkuasukas on keskivertoa ruotsalaista ympäristöystävällisempi. Ei sitä paljoa matkustella jos fyrkat ei riitä siihen.
QuoteSuomen maahanmuuttopolitiikka on siirtynyt pakolaispoliittisten kysymysten painottamisesta työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, Suomea uhkaa työvoimapula.
Valhe, emävalhe, tilasto, uhkaava työvoimapula. En myöskään ymmärrä, että miten työuran pidentämiset lisäävät työpaikkoja, mutta olenkin vain tyhmä kansalainen.
QuoteSellaisia kasveja ei kannata istuttaa, jotka eivät menesty Suomen ilmastossa.Voidaan myös kysyä, hyödyttääkö yksittäisten kasvilajien istuttaminen todella maahanmuuttajien sopeutumista?
Tämä vetää kyllä hiljaiseksi. Tulee muuten mieleen yksi kasvilaji, joka ehkä edistäisi kotoutumista (ainakin pureskeltuna), joten sen kasvattamiselle pitäisi varmaan löytää kasvihuoneyrittäjä. Silläkin olisi muuten työllistävä vaikutus.
Mulla oli muutama juhannus sitten pari ulkomaalaista kaveria mökillä ja tuli todettua että hyttyset ei ainakaan ole rasistisia, ne käy heti iholle. ;D
Quote from: Teemu Lavikka on 15.02.2010, 12:28:26
Kesämökkikulttuuri lienee somalien tavoittamattomissa lähinnä siksi, että mökin ostaminen vaatii rahaa, mitä taas saa tekemällä töitä, mitä taas heille ei ole tarjolla.
Sama pätee matkustamiseen.
Etkö jo aavistele mökkirahan jakamista mamuille?
Minusta taitaa kuoriutua yllättäen koiraihminen. Vai seitsenkertainen! :D
Quote from: BeerBelly on 15.02.2010, 12:42:11
QuoteTutkimuksen mukaan joka neljäs maahanmuuttaja on jäänyt ilman hakemaansa työpaikkaa ja joka kymmenes vaille hakemaansa asuntoa.
Yhdeksän kymmenestä siis on saanut hakemansa asunnon. Oletan että kyse on lähinnä kaupungin asunnoista. Mikäköhän on suomalaisten "onnistumisprosentti" tässä asiassa?
Jos samaa asuntoa hakee kaksi hakijaa, niin 50 % hakijoista jää vaille hakemaansa asuntoa. Ilmeisesti tarkoitetaan jotain yleistä hakemusta eli ei etsitä sinkulle yksiötä Helsingistä vaan esim. Vuosaaresta 2-3 huoneen kivaa asuntoa hyvällä näköalalla kauppakeskuksen ja hyvien kulkuyhteyksien läheltä.
Tuo työpaikkajuttu on vielä ihmeellisempi. Siinäkin tietysti jos hakijoita on edes kaksi, niin 50 % jää vailla hakemaansa työpaikkaa. Helsingissä toimistotyöpaikkaan on monta sataa hakijaa, joten se tarkoittaa että yli 99,5 % ei saa hakemaansa työpaikkaa. Tuo että vain 25 % maahanmuuttajista ei ole saanut hakemaansa työpaikkaa tarkoittaa siis sitä, että 75 % maahanmuuttajista on saanut ensimmäisen hakemansa työpaikan ja muista hakijoista vähintään 2/4 (eli 50 %) on oltava suomalaisia, jotta korkeintaan 25 % maahanmuuttajista jää ilman työtä.
Quote
Kaupungistuminen ja maahanmuutosta seuraava monikulttuuristuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia.
Ainakin se on muuttanut tutkimuksen ja matematiikan monikulttuurisen epätäsmälliseksi ja tapauskohtaisesti määriteltäväksi.
Samalla matematiikalla maahanmuuttajille kannettu raha on rikkaus ja voimavara.
Kuulemma jotkut maahanmuuttajat tykkäävät lymyillä puskissa, että ei se botanistinen kotouttaminen ihan tuulesta ole tempaistu. Varsinaista puutarhaterapiaa.
Voi Jeesus... Tämä "tutkimus" pistää oikeasti hiljaiseksi.
Voidaankin kysyä, missä määrin maahanmuuttajien luonnonkäyttötapoja on mahdollista toteuttaa Suomessa, jossa ilmasto ja luonnonolot ovat hyvinkin poikkeavat esimerkiksi somalialaiseen luontoon verrattuna. Sellaisia kasveja ei kannata istuttaa, jotka eivät menesty Suomen ilmastossa. Voidaan myös kysyä, hyödyttääkö yksittäisten kasvilajien istuttaminen todella maahanmuuttajien sopeutumista?
Voidaankin kysyä, että jos ilmasto, luonnonolot ja kasvit ovat täällä hyvinkin poikkeavat (lue: rasistiset) esimerkiksi somalialaiseen luontoon verrattuna, niin täytyykö täällä olla valittamassa. Sellaisia kansalaisia ei kannata tänne istuttaa, joille tällainenkin lähtökohta on potentiaalinen ongelman ja loukkaantumisen syy. Voidaan myös kysyä, suorastaan ihmetellen huudahtaa, miten Finlayson, Fazer ja Stockmann selvisivät tämän oudon luonnon uhkaamina.
Quote from: Aallokko on 16.02.2010, 00:43:40
Voi Jeesus... Tämä "tutkimus" pistää oikeasti hiljaiseksi.
Voidaankin kysyä, missä määrin maahanmuuttajien luonnonkäyttötapoja on mahdollista toteuttaa Suomessa, jossa ilmasto ja luonnonolot ovat hyvinkin poikkeavat esimerkiksi somalialaiseen luontoon verrattuna. Sellaisia kasveja ei kannata istuttaa, jotka eivät menesty Suomen ilmastossa. Voidaan myös kysyä, hyödyttääkö yksittäisten kasvilajien istuttaminen todella maahanmuuttajien sopeutumista?
Voidaankin kysyä, että jos ilmasto, luonnonolot ja kasvit ovat täällä hyvinkin poikkeavat (lue: rasistiset) esimerkiksi somalialaiseen luontoon verrattuna, niin täytyykö täällä olla valittamassa. Sellaisia kansalaisia ei kannata tänne istuttaa, joille tällainenkin lähtökohta on potentiaalinen ongelman ja loukkaantumisen syy. Voidaan myös kysyä, suorastaan ihmetellen huudahtaa, miten Finlayson, Fazer ja Stockmann selvisivät tämän oudon luonnon uhkaamina.
Voidaan myös kysyä, kannattaako istuttaa vieraita kasvilajeja, jotka menestyvät liian hyvin.(Lupiinit! Kirotut lupiinit!)
Voi hyvät hyssykät...
Quote from: Lemmy on 15.02.2010, 13:41:40
QuoteHäntä pelottaisi asua metsän keskellä, missä ei olisi ketään muita. Tämän naisen pelko ei kuitenkaan johtunut niinkään vieraasta luonnosta ja metsästä, vaan pelosta joutua rasistisen väkivallan kohteeksi
No jos siellä ei ole ketään muuta, kuka sitä rasistista väkivaltaa harjoittaisi? Pierevä hirvi?
Muuttaapa sitten perälappiin, ei ole metsää eikä ihmisiä kiusana. Jos ei satunnainen saamelainen sitten suhauta moottorikelkalla visiitille.
Suvaitsevaissosialisteille ei riitä enää pelkkä kansan vaihto. Myös luonto on vaihdettava rasistisesta taigasta kultturia versovaksi hiekkaerämaaksi.
Quote from: Topelius on 15.02.2010, 11:08:56
On sinänsä jännää, että kun maahanmuuttajien aiheuttamien ongelmien voitaneen sanoa johtuvan puutteellisesta integraatiosta, niin silti kaikkia integraatioita edistäviä pyrkimyksiä ollaan täällä kuitenkin dissaamassa lyttyyn.
Integraatio-ongelmissa on kysymys siitä, että tulokas ei integroidu Suomeen. Nyt kukkikset koittavat ratkaista ongelmaa integroimalla Suomea tulokkaaseen.
Quote from: JR on 16.02.2010, 00:10:09
Kuulemma jotkut maahanmuuttajat tykkäävät lymyillä puskissa, että ei se botanistinen kotouttaminen ihan tuulesta ole tempaistu. Varsinaista puutarhaterapiaa.
Niinpä, mättäitähän he tahtovat kastella, ihan porukalla vieläpä. Eli sosiaalistakin se touhu on.
Miten ollaan ennen ilman tuollaista pärjättykään?
Jostain syystä raportti julkistettiin virallisemmin vasta nyt.
Suomen Ympäristökeskus: Maahanmuuttajien luontoasenteista on vain vähän tietoa (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=354267&lan=fi&ref=rss) 11.3.2010
QuoteSuomeen asettuneiden maahanmuuttajien luontoasenteista ja luontoalueiden käytöstä on vain vähän tietoa. Erityisesti tarvittaisiin tietoa maahanmuuttajien suhtautumisesta kaupunkiluontoon, sillä valtaosa heistä elää kaupungeissa. Suomen ympäristökeskuksen juuri ilmestyneessä raportissa suositellaan maahanmuuttajien näkemyksien ottamista huomioon kaupunkiympäristöä suunniteltaessa.
Kansainvälisestikin tutkimuksia maahanmuuttajien ja kaupunkiluonnon suhteesta on niukasti, eikä harvoja muualla tehtyjä tutkimuksia voida suoraan soveltaa Suomen oloihin. Osa maahanmuuttajista voi suhtautua kaupunkiluontoon aivan eri tavoin kuin valtaväestö. Suomalaiselle miellyttävä kaupunkimetsä voi tuntua kotoisalta Virosta tai Venäjältä tulleesta, mutta se voi olla pelottava paikka somalialaistaustaiselle.
Maahanmuuttajilla on usein tiedon puutetta, vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja suomalaisesta luonnosta. Tällöin he voivat tulkita esimerkiksi jokamiehenoikeuksia eri tavalla kuin syntyperäiset suomalaiset.
Maahanmuuttajat mukaan suunnitteluun
Pääkaupunkiseudun maankäytön suunnittelussa on jo osin tiedostettu, että maahanmuuttajat on tarpeen ottaa suunnittelussa huomioon nykyistä paremmin. Yksittäisten suunnittelijoiden aktiivisuuden ansiosta vuorovaikutuksen kehittämisestä on joitakin onnistuneita esimerkkejä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt maahanmuuttajien näkökulmia työpajojen avulla. Maahanmuuttajien osallistumiseen on paneuduttu myös yksittäisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa Vantaan Hakunilassa ja Espoon Suvelassa.
Vantaan Hakunilassa Ravurinaukion suunnittelun käynnistyessä alue haluttiin tehdä läheiseksi asukkaille ja siellä järjestettiin monikulttuurinen asukasjuhla, johon osallistui runsaasti maahanmuuttajia. Juhlasta haluttiin tehdä jokavuotinen perinne, johon alueen asukkaat kerääntyisivät "tulille" keskustelemaan ja seurustelemaan. Helsingissä on järjestetty japanilaisten Hanami-kirsikankukkajuhlat, Roihuvuoren kaupunginosassa, jonne on perustettu kirsikkapuupuisto lähinnä japanilaistaustaisten henkilöiden lahjoituksien avulla.
Parhaimmillaan viherympäristö tukee maahanmuuttajien sopeutumista. Esimerkiksi siirtolapuutarhojen viljelypalstoilla voi viljellä omaan ruokakulttuuriin kuuluvia kasveja ja samalla tutustua naapureihin.
– Jotta maahanmuuttajien tarpeet voidaan huomioida ja heidän ideansa hyödyntää, tarvitaan suunnittelussa aitoa vuorovaikutusta. Maahanmuuttajat ovat arvokas oivallusten lähde, jota ei kannata jättää käyttämättä, vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.
Raportin kirjoittamisesta vastannut Maija Faehnle on parhaillaan tutustumassa maahanmuuttajien näkemysten huomioon ottamiseen kaupunkiympäristöjen suunnittelussa Kanadassa.
– Täällä on muun muassa tehty monikulttuurisuutta näkyväksi puistoissa tuomalla niihin paikallisten eri kulttuureja edustavien taiteilijoiden veistoksia, toteaa Maija Faehnle.
Lisätietoja
* Raportti: Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus - maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=352175&lan=fi&clan=fi)
Joo. Puistoon aito perinteinen mustalaisleiri. Ja muslimeille oma autiomaa keitaineen ja kameleineen johonkin hylättyyn soramonttuun. Talvella iglukylä eskimoineen ja jääkarhuineen norppien asuttaman rannan lähelle. Eikös Aku Ankka kokeillut kerran jotain tällaista Pelle Pelottoman keksimän sääkoneen kanssa?;D :D
Samaan raporttiin pohjautuen Vihreä lanka tulkitsee.
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/siirtolapuutarha-voi-auttaa-maahanmuuttajaa-kotoutumaan
Siirtolapuutarha voi auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan
Maahanmuuttajat pitää ottaa mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun, suosittelee Suomen ympäristökeskuksen torstaina julkaisema raportti Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus
Raportin mukaan maahanmuuttajilla on usein vääriä käsityksiä luonnosta. He voivat tulkita esimerkiksi jokamiehenoikeuksia eri tavalla kuin syntyperäiset suomalaiset.
Kaupunkiluonto voi myös tukea maahanmuuttajien sopeutumista. Esimerkiksi siirtolapuutarhojen viljelypalstoilla voi viljellä omaan ruokakulttuuriin kuuluvia kasveja.
"Jotta maahanmuuttajien tarpeet voidaan huomioida ja heidän ideansa hyödyntää, tarvitaan suunnittelussa aitoa vuorovaikutusta", Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Lyytimäki toteaa.
--
Voisiko valtio kustantaa maahanmuttaajille oman kotouttavan viljelypalstan? Näin se homma etenee ja kaikilla on kivaa - muun Euroopan kohtaamat ongelmat intgroinnissa ratkeavatkin maapalstalla! Toivottavasti palstat sijaisevat hyvien kulkuyhteyksien varrella, esim. Helsingin keskuspuistosta voisi raivata tähän hyvään tarkoitukseen muutaman hehtaarin.
QuoteHelsingissä on järjestetty japanilaisten Hanami-kirsikankukkajuhlat, Roihuvuoren kaupunginosassa, jonne on perustettu kirsikkapuupuisto lähinnä japanilaistaustaisten henkilöiden lahjoituksien avulla.
Kyllä tällainen luontomonikulttuurisuus on ihan OK. Jos vaikka somaliyhteisö haluaa että jonnekin perustetaan (hmm... mitä puita siellä Somaliassa nyt kasvaakaan) puupuisto somalialaisten lahjoitusvaroilla, niin mikäs siinä!
QuoteEnsimmäinen valtakunnallinen maahanmuuttajille suunnattu ympäristöopas julkaistiin tänään torstaina.
Vihreä Lanka: Maahanmuuttajat saavat ympäristöoppia (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/maahanmuutajat-saavat-ymp%C3%A4rist%C3%B6oppia)
Maahanmuuttajan ympäristöoppaan (vain arabiaksi ja somaliaksi) julkaiseminen selittääkin tuon monikulttuurisuusraportin "uudelleenjulkaisun".
Quote from: Roope on 11.03.2010, 12:59:55
Maahanmuuttajan ympäristöoppaan (vain arabiaksi ja somaliaksi) julkaiseminen selittääkin tuon monikulttuurisuusraportin "uudelleenjulkaisun".
Vähän syrjivät kielivalinnat? Ei englanniksi lainkaan? Suomeksi sen sentään vissiin saa, joten olettavat kai että muut mamut oppivat suomea, paitsi sellaiset jotka puhuu arabiaa tai somalia.
Quote from: AaJii on 11.03.2010, 13:22:26
Quote from: Roope on 11.03.2010, 12:59:55
Maahanmuuttajan ympäristöoppaan (vain arabiaksi ja somaliaksi) julkaiseminen selittääkin tuon monikulttuurisuusraportin "uudelleenjulkaisun".
Vähän syrjivät kielivalinnat? Ei englanniksi lainkaan? Suomeksi sen sentään vissiin saa, joten olettavat kai että muut mamut oppivat suomea, paitsi sellaiset jotka puhuu arabiaa tai somalia.
Mutku olisi rasistista vaatia liikaa näiltä heikommilta roduilta/kulttuureilta.