Hommaforum Testi

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/aidinkieli_tekstitaito_kevat_2010.pdf

Linkissä tänään ollut tekstitaidon koe. Kaksi ensimmäistä kysymystä liittyy viime aikojen kuumimpaan puheenaiheeseen. Kokeessa mm. reporteesi "Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria" ja Amran Mohamed Ahmedin runo nykynuorista.

Ihmeen objektiivisen kirjoituksen monikulttuurista ovat laittaneet. Vaikka perus mantroja löytyykin. Näihin takerruin.

QuoteIrakilainen kulttuuri on lämpimämpi, ihmiset tulevat helpommin tutuiksi.

On se. Kerrassaan kuuma. Verrataan edeltävää ja seuraavaa.

QuoteSuomalaiset eivät puhu paljon, mutta he ovat rehellisempiä.

Verrataan tätä edelliseen katkelmaan. Puhumattomuus on kylmää. Kuitenkin ollaan rehellisempiä. Olisiko "tuttavuuskin" sitten tämän funktion mukaan vilpittömämpää?

rujous(puhumattomuus) = kylmä

pälpätes(tuttavallisuus) = lämmin

rehellisyys = rujous 

pälpätes = epärehellisyys

Tuosta voitte sitten itse jatkaa soveltamista. Toimiikin melko hyvin.

Mitäpä väliä: sehän oli koe, jossa tekstiä eriteltiin eri näkökulmista; ei mikään raamattupiirin uskonkappale, jossa kyseisen tekstin mantroja opeteltaisiin ulkoa vielä ennen lukiosta valmistumista.

Tehtävässä tuli eritellä reportaasin moniäänisyyttä. Materiaali olisi voinut olla mitä tahansa.
Sen sijaan tehtävä, johon liittyi myös tuo Ahmedin runo, olikin sitten astetta mielenkiintoisempi.

http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo10kevat/1202/aidinkieli_tekstitaito.pdf


Tutustukaapa materiaaliin. Sopeutumista, moniäänisyyttä, vaikea sopeutua, rasismia, suvaitsevaisuus........ja lopuksi somalialainen runo.

Puhuttiinko siellä rasismistakin?

Jostain syystä äsken toiminut linkki ei enää aukeakaan...
mutta aineistona oli Turun Sanomien juttu, jossa ketkäs muut kuin mamut olivat suomalaisessa yhteiskunnassa sopeutumisongelmissa. En ole varma käytettiinkö sanaa "rasismi"

Kyllä se ainakin minulla aukesi. Sääliksi käy nuivia abeja, koska vastausten arviointiohjeet lienee demlalta.

Enpä taitaisi enää Laudaturia saada. Onneksi 80-luvulla oli asiat vielä toisin.

Asiantuntijat taas kommentoimassa. Jos joku vilkaisi tehtäviä, yhdessäkään "mocutukseen" liittyvässä tehtävässä ei kysytty kenenkään mielipiteitä suuntaan eikä toiseen. Höpötykset demlalaisesta arvostelulinjasta aiheuttavat lähinnä myötähäpeää, oli kyse sitten vitsistä eli ei...Hyvät vkonloput!

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/aidinkieli_tekstitaito_kevat_2010.pdf

Kotus interruptus oli aika hauska  ;D

muoks krjvihr

En oikein käsitä miksi ylioppilaskirjoitusten äidinkielentehtävä käsitetään mokutukseksi, jos siinä pyydetään tulkitsemaan tekstejä jotka liittyvät maahanmuuttoon.

Maahanmuutto on ollut puheenaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuoden aikana varsin usein, joten eikö ole lähinnä luonnollista että siihen liittyviä kysymyksiä otetaan esille ylioppilaskirjoituksissa?

Vastaukselta kuitenkin vaaditaan sekä kielenkäyttöön liittyvien käsitteiden hallitsemista ja kykyä tulkita niiden käyttöä (esim. tehtävässä 1. erikseen pyydetty moniäänisyyden analysointi), että kykyä perustella argumenttinsa vakuuttavasti. Ei vastaukseksi kelpaa "maahanmuutto on kiva", vaikka itse Mika Illman kokeita korjailisi. Tehtävissä nimenomaan vaaditaan kykyä analysoida tekstiä.

Onko se mokutusta että vaaditaan kokelaalta kykyä ymmärtää lukemaansa, sekä kykyä muodostaa lukemastaan mielipide?

Onko se mokutusta että vaaditaan kokelaalta kykyä ajatella itse, eikä luottaa sokeasti lukemaansa ja kuulemaansa? Jos on, niin samalla logiikalla olisi kyse uskonnon tuputtamisesta jos analysoitavana olisi lainaus raamatusta. Tai hirveästä rasismista jos analysoitavana olisi lainaus Halla-Ahon blogista.

Kyllä kokelaat ovat täysin kykeneviä muodostamaan mielipiteen lukemastaan artikkelista, ilman että heitä täytyy erikseen ohjeistaa että "seuraavassa artikkelissa mahdollisesti esiintyy mokutusta, uskonnon tuputtamista tai hurjaa rasismia"

Kyllä voisi muutaman kerroksen foliota luovuttaa keittiökäyttöön, siellä siitä on enemmän hyötyä.  :roll:

Se Turun Sanomien artikkeli oli suorastaan nuivistava. Luulen, että abeilla ei kauheasti riitä ymmärtämystä mamuäideille, jotka haluavat tyttäriensä jäävän koulusta kotiin oppimaan "naisten taitoja". Ja bonuksena koska kyseessä oli kirjoitukset, tähän artikkeliin oli pakko perehtyä, vaikka ei muuten koskaan seuraisi muuta kuin Cosmopolitania tai urheilu-uutisia...  ;D

Quote from: Femakko on 12.02.2010, 18:30:18
Luulen, että abeilla ei kauheasti riitä ymmärtämystä mamuäideille, jotka haluavat tyttäriensä jäävän koulusta kotiin oppimaan "naisten taitoja".

Ei kai tuo haittaakaan oppia noita taitoja, vaikka myöhemmin päättäisi atomifyysikon urasta.

Omat pyykkaamiseni, silitykseni, ruokani jne. edelleen tehneenä... en ryhdy mitään likaisia pikkareita pesemään!11  ;D

Quote from: PaulR on 12.02.2010, 18:42:01

Quote from: Femakko on 12.02.2010, 18:30:18
Luulen, että abeilla ei kauheasti riitä ymmärtämystä mamuäideille, jotka haluavat tyttäriensä jäävän koulusta kotiin oppimaan "naisten taitoja".

Ei kai tuo haittaakaan oppia noita taitoja, vaikka myöhemmin päättäisi atomifyysikon urasta.

Heh. Taitaa jäädä atomifyysikon ura väliin, jos jo peruskoulussa tulee riittävästi poissaoloja pikkusisaruksia vahtiessa ja perinteisten (=suuritöisten) ruokalajien tekemistä opetellessa. Ja aika moni muukin ura.

Nimimerkki Morgan on nyt kyllä...oikeilla jäljillä ja apajilla ja kupilla jne...Juuri noin. Tuo 1. tehtävä on sitä paitsi varsin hyvä tehtävä ihan mihin tahansa tekstiin; vähintäänkin oppii erottamaan tekstimassasta monia ääniä ja näkökulmia, mikä olisi suotavaa itse kullekin.

Quote from: Femakko on 12.02.2010, 18:49:17
Heh. Taitaa jäädä atomifyysikon ura väliin, jos jo peruskoulussa tulee riittävästi poissaoloja pikkusisaruksia vahtiessa ja perinteisten (=suuritöisten) ruokalajien tekemistä opetellessa. Ja aika moni muukin ura.

Niin. Sitten valitsee.

Puukäsityötunnilla olisi sitten hyvä kyllä opetella rakentamaan se 80 hengen istuttava The Syrian Soffa. Atomeista sekin rakentuu - ja isoista atomeista vallankin...

Täytyypä sanoa, että onneksi ei tarvinnut olla tuolla kokelaana. Ei olisi pystynyt.

Quote from: Morgan on 12.02.2010, 18:26:01
Onko se mokutusta että vaaditaan kokelaalta kykyä ymmärtää lukemaansa, sekä kykyä muodostaa lukemastaan mielipide?

 No, jos teksti olisi Halla-ahon tekstiä niin sitten ei olisi.  ;)

Minä uskon, että läpi pääsee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto on ihan kivaa. Hylätty tulee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto ei ole kovin kivaa.

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/aidinkieli_tekstitaito_kevat_2010.pdf

Tuossa toimiva linkki.

QuoteNuorille se on helpompaa. Vanhan polven on enään vaikea oppia uusia tapoja, eikä sopeutumista tee  helpommaksi se, että turkulaisten maahanmuuttajien työttömyysprosentti lähentelee viittäkymmentä. Eikä se, ettei perheenäiti usein opi suomea sen vertaa, että pystyisi tutustumaan yhteiskuntaan jossa elää.

QuoteIrakilainen kulttuuri on lämpimämpi, ihmiset tulevat helposti tutuiksi. Suomalaiset eivät puhu paljon, mutta ovat rehellisempiä. Ja täällä on vapaampaa.

- Irakista tullut maahanmuuttajanuori

Ihan tottahan nuorille tuossa kerrotaan ;)

Quote from: tapio on 12.02.2010, 19:07:51
Minä uskon, että läpi pääsee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto on ihan kivaa. Hylätty tulee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto ei ole kovin kivaa.

Sitten vain hakemaan uskonnolle virallista asemaa; sillä saa aikaan kaikkea metkaa.

QuoteIrakilainen kulttuuri on lämpimämpi, ihmiset tulevat helposti tutuiksi. Suomalaiset eivät puhu paljon, mutta ovat rehellisempiä. Ja täällä on vapaampaa.

Taasko tuota samaa vanhaa suomalaisetonihqrehellisii -propagandaa. Itse väittäisin, että asia on päin vastoin. Jos täältä lähtee Irakiin, on vaikea tutustua ihmisiin, mutta niihin, joihin tutustuu, voi luottaa. Suomessa on taas (aikuisten oikeasti) helpompi tutustua ihmisiin, mutta rehellisyys on vähän niin ja näin. Toki ei täällä lompakkoja varastella ym., mutta voiko kaveriin luottaa, on sitten aivan toinen asia.

Ylioppilaskirjoitukset nuivistusta! Hyvä!

Quote from: Heini on 12.02.2010, 19:31:28

QuoteIrakilainen kulttuuri on lämpimämpi, ihmiset tulevat helposti tutuiksi. Suomalaiset eivät puhu paljon, mutta ovat rehellisempiä. Ja täällä on vapaampaa.

Taasko tuota samaa vanhaa suomalaisetonihqrehellisii -propagandaa. Itse väittäisin, että asia on päin vastoin. Jos täältä lähtee Irakiin, on vaikea tutustua ihmisiin, mutta niihin, joihin tutustuu, voi luottaa. Suomessa on taas (aikuisten oikeasti) helpompi tutustua ihmisiin, mutta rehellisyys on vähän niin ja näin. Toki ei täällä lompakkoja varastella ym., mutta voiko kaveriin luottaa, on sitten aivan toinen asia.

Oletko ollu ulkomailla muutenkin kuin lomamatkalla?

Quote from: antero on 12.02.2010, 19:33:16

Quote from: Heini on 12.02.2010, 19:31:28

QuoteIrakilainen kulttuuri on lämpimämpi, ihmiset tulevat helposti tutuiksi. Suomalaiset eivät puhu paljon, mutta ovat rehellisempiä. Ja täällä on vapaampaa.

Taasko tuota samaa vanhaa suomalaisetonihqrehellisii -propagandaa. Itse väittäisin, että asia on päin vastoin. Jos täältä lähtee Irakiin, on vaikea tutustua ihmisiin, mutta niihin, joihin tutustuu, voi luottaa. Suomessa on taas (aikuisten oikeasti) helpompi tutustua ihmisiin, mutta rehellisyys on vähän niin ja näin. Toki ei täällä lompakkoja varastella ym., mutta voiko kaveriin luottaa, on sitten aivan toinen asia.

Oletko ollu ulkomailla muutenkin kuin lomamatkalla?

Juu, myönnetään, en ole asunut ulkomailla eli tuo irakilais-spekulaatio oli paskapuhetta. Lähinnä tarkoitin tuota toista puolta eli suomalaisten ylimaallista kaikkialla toistettavaa rehellisyyttä, joka ei lainkaan pidä paikkansa. Jos muualta ei löydy rehellisempää kansaa, ei ihmiskunnalla ole tulevaisuutta.

Quote from: Heini on 12.02.2010, 19:41:03
Juu, myönnetään, en ole asunut ulkomailla eli tuo irakilais-spekulaatio oli paskapuhetta. Lähinnä tarkoitin tuota toista puolta eli suomalaisten ylimaallista kaikkialla toistettavaa rehellisyyttä, joka ei lainkaan pidä paikkansa. Jos muualta ei löydy rehellisempää kansaa, ei ihmiskunnalla ole tulevaisuutta.

Kyllä se vaan taitaa olla niin, että suomalaiset ovat rehellisiä moneen muuhun kansakuntaan verrattuna. Mañana, mañana, sanoo espanjalainenkin. Ja voi olla, että sitä huomista ei ihan pian ole näköpiirissä.

Quote from: STP on 12.02.2010, 17:51:08
Kyllä se ainakin minulla aukesi. Sääliksi käy nuivia abeja, koska vastausten arviointiohjeet lienee demlalta.

Enpä taitaisi enää Laudaturia saada. Onneksi 80-luvulla oli asiat vielä toisin.

Kerropa millä tavalla. Minä ainakin muistan, että jos kirjoitti äidinkielessä vähänkin konsensuksesta poikkeavia mielipiteitä, niitä piti ainakin perustella kaksikertaa paremmin kuin jos tyytyi yleisesti hyväksyttihin hokemiin. Jos nyt ollaan menty sille linjalle, että tietyntyyppisistä mielipiteistä läjähtää automaattisesti improbatur, ollaan pahemmassa jamassa kuin 80-luvulla.

Quote from: Morgan on 12.02.2010, 18:26:01
En oikein käsitä miksi ylioppilaskirjoitusten äidinkielentehtävä käsitetään mokutukseksi, jos siinä pyydetään tulkitsemaan tekstejä jotka liittyvät maahanmuuttoon.

Maahanmuutto on ollut puheenaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuoden aikana varsin usein, joten eikö ole lähinnä luonnollista että siihen liittyviä kysymyksiä otetaan esille ylioppilaskirjoituksissa?

Juuri näin. Tutkintolautakunta tuntuisi olevan ajan hermolla.

Olenkohan tullut itse vahingossa mokuttaneeksi, kun olen viitannut somalien runoperinteisiin? (http://hommaforum.org/index.php/topic,21552.msg295561.html#msg295561)  ;)

QuoteSomalin kielestä ruotsiksi kääntänyt Muddle Suzanne Lilius, ruotsista suomentanut Liisa Ryömä.

Ihan kahden mutkan kautta tullut käännös. Miksi tuollaisia runoja käytetään suomenkielisten äidinkielen ylioppilaskokeessa? Mitä tekemistä tuolla on suomalaisen kirjallisuuden tai runouden kanssa?

Quote from: Morgan on 12.02.2010, 18:26:01
En oikein käsitä miksi ylioppilaskirjoitusten äidinkielentehtävä käsitetään mokutukseksi, jos siinä pyydetään tulkitsemaan tekstejä jotka liittyvät maahanmuuttoon.

Maahanmuutto on ollut puheenaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuoden aikana varsin usein, joten eikö ole lähinnä luonnollista että siihen liittyviä kysymyksiä otetaan esille ylioppilaskirjoituksissa?

Kokeessa mainitun moniäänisyyden käsite liittyy maahanmuuttokeskustelussa media- ja rasismitutkijoiden vaatimukseen maahanmuuttajien oman äänen kuulemisesta. Tiedottamiseen pitäisi liittää myös maahanmuuttajien näkökulma. Tämähän on sinänsä ihan kannatettavaa, jos hommassa säilyy tolkku.

Vaatimusta on laajennettu liikaa, kun näkökulma pitäisi näkyä ihan kaikessa maahanmuuttajiin liittyvässä julkisuudessa. Tv-sarjojen kohtauksissa näkyvien ihmisten rotujen esiintymisfrekvenssit lasketaan. Televisiokeskusteluihin vaaditaan aina yksi maahanmuuttajien edustaja. Parhaiksi asiantuntijoiksi ulkomaalaislain ja maahanmuuttopolitiikan suhteenkin on Suomessa ihan pokalla esitetty maahanmuuttajia itseään.

Toinen puoli maahanmuuttajanäkökulmaa tai -sensitiivisyyttä on vaatimus maahanmuuttajiin liittyvien negatiivisten asioiden vastuullisesta tiedottamisesta eli itsesensuurista ja leimaaviksi katsottujen mielipiteiden esittämisen rajoittamisesta eli sensuurista.

Tuo yo-koetehtävä on luultavasti sinänsä ihan neutraali, mutta jotain edellä kuvaamani kaltaisia asenteita saatetaan mediakasvatuksen kautta ajaa kouluihin, koska se on mediatutkijoiden ja -kasvattajien oma asenne. Opettajat tietävät nykytilanteen paremmin.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa nykyään positiivista syrjintää ja tasa-arvo tasoitettua lopputuloksen tasa-arvoa. Moniäänisyys voi vastaavasti pahimmassa tapauksessa tarkoittaa vain ennalta hyväksyttyjen äänien sietämistä.

edit:

Tämäkin on kummallista:

Quote from: HSKouki arvioi, että myös moniäänisyys on oppilaille vieras ja hankala käsite. Vain kahdessa kuudesta äidinkielen oppikirjasarjasta sitä ylipäänsä opetetaan.

QuoteMinä uskon, että läpi pääsee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto on ihan kivaa. Hylätty tulee, jos kirjoittaa, että maahanmuutto ei ole kovin kivaa.

Katsotaan sitten, kun saan koevastaukseni takaisin...

QuoteIhan kahden mutkan kautta tullut käännös. Miksi tuollaisia runoja käytetään suomenkielisten äidinkielen ylioppilaskokeessa? Mitä tekemistä tuolla on suomalaisen kirjallisuuden tai runouden kanssa?

Kyseessä on tekstitaidon koe, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä suomalaisen kirjallisuuden tai runouden kanssa. Tekstitaidon kokeessa mitataan oppilaan kykyä analysoida aineistoa (runo, novelli, kolumni, artikkeli, uutinen, mainos, jne.) tehtävänannon määräämällä tavalla ja rakentaa yhtenäinen, johdonmukainen vastaus.

Analyysin kohteena voi olla käytetty kieli, tekstikokonaisuuden rakenne, käytetty argumentointi ja retoriset keinot, yms. Tehtävätekstin sisällön ideologiset vivahteet ovat täysin irrelevantteja tehtävän kannalta (ellei niitä pyydetä erittelemään). Tekstitaidon kokeessa tulee olla ottamatta kantaa, ellei tehtävänannossa niin määrätä. Tekstitaidon kokeen tehtäviin vastaaminen on lähinnä mekaanista työtä - siinä se eroaa perinteisestä esseekokeesta, jossa vaaditaan luovuutta.

QuoteKeväästä 2007 lähtien otsikko- ja aineistoaineen kirjoittamisen sijaan äidinkielessä suoritetaan esseekoe ja tekstitaidon koe.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yo-koe#Nykymuotoiset_ylioppilaskirjoitukset_.281921.E2.80.93.29

Mielestäni uudistus on hyvä - tekstitaidon kehittäminen on omiaan kasvattamaan mediakriittisyyttä.

Roope, Koukin kommentti on itsessään omituinen, sillä käsite moniäänisyys selitettiin ihan tehtävässä, että joka nassikalla ei tulisi nyt mieli, jossei ossaa eikä taho muistaa. Jos osasi lukea tehtävänannon, käsite on silloin hallussa. Muusta kommentoin sen verran, että kyllä moniäänisyys on todellakin moniäänisyyttä, ei mitään mokulisää normiteksteihin. Eri opettajat saattavat saattavat sitten ajatella, että se tarkoittaa esim. jotakin marginaaliryhmien ääntä; itse en, sillä käsite on kontekstisidonnainen.

Henkipatto, niitä vastauksiahan ei sitten enää yksikään oppilas pääse näkemään eli ei niitä takaisin saa; ellei sitten tee oikaisuvaatimusta ja pyydä niitä.

Moniäänisyys taitaa/saatta liittyä mamuasioihin liittymättömään kiistaan kokeen vaikeustasosta. Erityisesti aiempi tehtävä tarinan kertojasta sai laajaa kritiikkiä, jopa väitöskirjatasolla. Toisaalta on outoa, että pitää hakea käännösrunoja, kun Eino Leinoakin olisi tarjolla.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4ittelij%C3%A4+%C3%84idinkielen+yo-koe+koettelee+oikeusturvaa/1135252093440

QuoteHenkipatto, niitä vastauksiahan ei sitten enää yksikään oppilas pääse näkemään eli ei niitä takaisin saa; ellei sitten tee oikaisuvaatimusta ja pyydä niitä.

Juu näinhän se on, muotoilin huonosti. Tarkoitin lähinnä pisteytystä ja vastaukset ennen YTL-sensoreita läpi käyvän opettajan palautetta (saan ennemmin tai myöhemmin, ja kyllä muistaa, järjestelykysymys).  Voihan sitä tietysti ruveta kenkkuilemaan, mikäli tulos ei miellytä, joskaan en usko ihan nollia saavani. :)

Quote from: -gentilhommehki- on 12.02.2010, 22:12:36
Moniäänisyys taitaa/saatta liittyä mamuasioihin liittymättömään kiistaan kokeen vaikeustasosta. Erityisesti aiempi tehtävä tarinan kertojasta sai laajaa kritiikkiä, jopa väitöskirjatasolla. Toisaalta on outoa, että pitää hakea käännösrunoja, kun Eino Leinoakin olisi tarjolla.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4ittelij%C3%A4+%C3%84idinkielen+yo-koe+koettelee+oikeusturvaa/1135252093440

Ei kertojatehtävä mitään laajaa kritiikkia saanut; se oli aivan yksinkertainen tehtävä ja aivan perusasiaoita äikän lukion kolmoskurssilta. Mistä tällainen käsitys? Tuo Koukin kritiikki asiasta oli hölmöä, sillä kokeessa on ollut paljon enemmänkin tähdellistä kritiikin aihetta. Sen sijaan Koukin takertuminen juuri tuohon tehtävään on saanut kritiikkiä.


Henkipatto tuntuu muuten oivaltaneen, mistä koko koeuudistuksessa on kyse. Hyvä! Äidinkieli on muutakin kuin jotakin runotyttöjen kaunokirjoitusnäpertelyä; itse asiassa aivan juuri päinvastain.

Quote from: Juki on 12.02.2010, 20:42:35
Roope, Koukin kommentti on itsessään omituinen, sillä käsite moniäänisyys selitettiin ihan tehtävässä, että joka nassikalla ei tulisi nyt mieli, jossei ossaa eikä taho muistaa. Jos osasi lukea tehtävänannon, käsite on silloin hallussa.

Koukin kommentin perusteella voisi olettaa, että osassa kouluja juuri tuollaista tekstianalyysiä on harjoiteltu jo etukäteen, osassa ilmeisesti ei, joten tehtävä on sikäli huonosti valittu. Tehtävien pitäisi perustua mahdollisimman pitkälle kaikille yhteiseen materiaaliin. Ei tuo mikään suuri moka ole, tasapainottelu on vaikeaa.

QuoteMuusta kommentoin sen verran, että kyllä moniäänisyys on todellakin moniäänisyyttä, ei mitään mokulisää normiteksteihin. Eri opettajat saattavat saattavat sitten ajatella, että se tarkoittaa esim. jotakin marginaaliryhmien ääntä; itse en, sillä käsite on kontekstisidonnainen.

Nimenomaan maahanmuuttaja-asioiden käsittelyn moniäänisyyteen liittyy tuollainen mokuideologinen näkökulma. Käytännön toteutuksesta jossain lukiotasolla en tiedä, kun en ole nähnyt niissä käytettyä oppimateriaalia, mutta esimerkiksi Tampereen yliopiston tutkijoiden mielipiteet vaikuttavat tuollaisilta kuin kuvasin.

Moniäänisyys mediakasvatuksessa on hiukan samantyyppinen käsite kuin vaikkapa kansainvälisyyskasvatus tai rauhankasvatus. Periaatteessa se voi olla neutraalia, mutta tietyissä yhteyksissä epäilykset aina heräävät. Mutta ei tuo tehtävä itsessään ole mitään propagandaa ja tuskin lukio-opetuskaan. Toin vain esiin laajemman yhteyden, johon olen maahanmuuttokeskustelun yhteydessä törmännyt.

Quote from: Henkipatto on 12.02.2010, 23:06:39

QuoteHenkipatto, niitä vastauksiahan ei sitten enää yksikään oppilas pääse näkemään eli ei niitä takaisin saa; ellei sitten tee oikaisuvaatimusta ja pyydä niitä.

Juu näinhän se on, muotoilin huonosti. Tarkoitin lähinnä pisteytystä ja vastaukset ennen YTL-sensoreita läpi käyvän opettajan palautetta (saan ennemmin tai myöhemmin, ja kyllä muistaa, järjestelykysymys).  Voihan sitä tietysti ruveta kenkkuilemaan, mikäli tulos ei miellytä, joskaan en usko ihan nollia saavani. :)

Siinä menitte metsään, oman suorituksensa voi saada takaisin. Noh, kopion ainakin. Jostain syystä Lautakunta on kätkenyt tuon mahdollisuuden aika huolellisesti, löytyy kuitenkin Yleisohjeista kohdan 1.5.7 alta eikä poikkeuksellisesti hintaakaan ole ilmoitettu.

QuoteKoesuorituksen näyttäminen ja kopion antaminen kokelaalle Kokelaan koesuoritukset ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24 § 1 mom. kohta 30) Asianosaisella eli kokeen suorittaneella kokelaalla on oikeus saada tieto omasta koesuorituksestaan. (L 621/1999, 11 § 1 mom.) Ylioppilastutkintoa varten annetusta koevastauksesta tiedon voi saada kuitenkin vasta, kun ylioppilastutkintolautakunta on suorittanut lopullisen arvostelun. (L 621/1999, 11 § 2 mom.) Ylioppilastutkinnon koesuorituksesta annetaan tieto kokelaalle antamalla suoritus ylioppilastutkinto-lautakunnassa nähtäväksi tai antamalla siitä kopio. (L 621/1999, 16 § 1 mom. )

Kokelas, joka haluaa nähdä koesuorituksensa ja siihen mahdollisesti tehdyt arvostelumerkinnät tai joka haluaa tilata suorituksestaan kopion, esittää pyynnön lautakunnalle puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Koesuorituksia ei säilytetä lautakunnan kansliassa, vaan sensoreiden velvollisuutena on arkistoida suoritukset puolentoista vuoden ajaksi. Kanslia pyytää sensoria toimittamaan nähtäväksi tai kopioitavaksi toivotun suorituksen lautakuntaan. Kokelas saa kansliassa suorituksen nähtäväkseen ennalta sovittuna aikana kanslian järjestämässä valvonnassa. Näin varmistetaan, ettei alkuperäistä suoritusta näyttämisen aikana muuteta.

Koesuorituskopio on maksullinen, ja se lähetetään kokelaalle postiennakolla.

Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväkseen tai kopion siitä aikaisintaan 20. kesäkuuta ja syksyn tutkinnon suorituksen aikaisintaan 20. joulukuuta.

Koesuorituksia säilytetään puolitoista vuotta sen jälkeen, kun kyseinen tutkintokerta on saatu päätökseen. Tämän ajan kuluttua suoritukset hävitetään.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/yleisohje101.pdf

Lainaamassasi kommentissanihan lukee, että voi saada, mikäli tekee oikausupyynnön, eli tarkoittaa sitä, että käytännössä sellainen tehdään yleensä aina siinä yhteydessä, että haluaa kokeensa nähdä. Kukaan abi ei yleensä huvikseen ostele omia suorituksiaan muistaakseni 20 eurolla, ei ole ainakaan tullut ikinä vastaan moista huvittelun muotoa. Ja sekin on todellakin vain kopio...Joskus se kannattaa, yleensä ei (muistaakseni n. 10 % oikaisuvaatimuksista johtaa arvosanan muuttumiseen ja sekin voi muuttua myös huonompaan suuntaan) :) Oikausupyynnön voi toki tehdä ihan ilman kokeen näkemistäkin; senkun tekee; se maksaa sen 50 euroa.


E: silmät näköjään hukassa, korjattu sen tuhat pilkku-, pölkky- ja tolkkuvirhettä...

Oikaisupyyntöä ei tarvitse tehdä saadakseen kopion, mutta harvinaistahan se kopion pyyntö on. Oman koulun historiassa taitaa olla vain yksi tai kaksi tapausta kun kopio ollaan haluttu.

Äidinkieli, esseekoe

QuoteKirjoitustehtävät

3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?

5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?

8. Mitä Arja Tiaisen runot(s.4-5) kertovat autoilusta?


Mistä ihminen haaveilee

Se vaihtelee eri kulttuureissa: leipää, juomavettä,
ettei tytärtä raiskais joku hiv-positiivinen.
Sais kamelin, aasin,pääsis edes yksi lapsi kouluun.

Meillä on täysin ylimitoitettuja toiveita:
Citroën 27990€, tarjouksessa lauantaina.

Pohjalainen/äidinkielen essee (pdf, 16s.) (http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/15/AII.pdf)

Tekstitaidon tehtävät ovat tutut ja sitä käsittevän ketjun olen Hommasta lukenut. Motiivini tehdä tämä ketju ei ollut se, että olisin suuttunut aivopesusta ylioppilastehtävissä. Keräilinpä vain Hommaa jotenkin sivuavia aiheita mahdollisesti ketjua täydentäen reaalikokeiden aikaan.

Quote from: todellisuus on 15.03.2010, 23:58:26
Nuohan ovat aika kesyä kamaa, vain yksi suomalaisuuden dekonstruktointi-tehtävä (3) ja aineistossa sitä samaa "nyyh kehitysmaissa on huono olla se on meidän vikamme"-lässytystä mitä akateemisista piireistä on suollettu jo viimeisen neljän vuosikymmenen ajan.

Jos haluat suuttua aivopesusta ylioppilastehtävissä, niin luepa äidinkielen tekstitaidon tehtävät 1 ja 2.

Miksi?

Herätys. Lue mainitsemiesi TT-tehtävien tehtävänannot ja pohdi tarkkaan, kannattaako aiheesta avautua -  missään.

Joo, olipas minulta tyhmää ja turhaa kamaa. Monikulttuurihan on rikkaus ja YTL osaa luoda parhaat kysymykset tekemällä enemmän kasvattavia tehtävänantoja. Vain syrjäytynyt reppanarasisti ajattelee toisin.

Quote from: todellisuus on 16.03.2010, 01:00:00
Joo, olipas minulta tyhmää ja turhaa kamaa.

Totta - kun väität, että pelkästä jargonista saisi pisteitä.


E: Ihan turhaan poistit välistä kommenttisi; sehän oli metka osoitus siitä, kuinka YTL:n mokutuksella aivopestyjä lukiolaisia kritisoiva käyttää aivan analogisesti yhtä kritiikittä Halla-ahon tekstiä oman agendansa ja jargoninsa tukena. 

Halla-aho pääsi mukaan yhteiskuntaopin kirjoituksiin, kun jokeritehtävässä piti vertailla hänen ja Vanhasen näkemyksiä maahanmuutosta.

Vanhasen näkemykset oli poimittu täältä (http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/hbl-vanhanen-otti-kantaa-rasismia.html), Halla-ahon täältä (http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Poikkeustapaukset/NYT2007030216eb8).

Kokeen pitäisi tulla nettiin tänään kello 15.

Olinkin juuri tulossa mainitsemaan samasta asiasta. Itse toimin vielä kyseisen aineen opettajana ja tehtävästä näyttää saavan jo varsin mainiot pisteet ainoastaan avaamalla kannanottoja sekä mukana olevaa taulukkoa. Ei tarvitse edes tietää asiasta juurikaan. Ihan hyvä kysymys, kieltämättä ajankohtainen ja tärppiainestakin. Vanhanen taisi myöhemmin tosin puhua myös päinvastaistakin ja yksi hyvä tehtävä olisikin ollut analysoida politiikkojen retoriikkaa/kielenkäyttöä sekä takinkääntöjä irtopisteiden haalimiseksi.  :roll:

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/yhteiskuntaoppi_kevat_2010.pdf (Kysymys 9)

Jussi Halla-ahosta kysyttiin ylioppilaskokeessa

Abiturientit painiskelivat perjantaina ylioppilaskirjoitusten reaaliaineiden kokeen kysymysten parissa. Ajankohtaisten asioiden seuraamisesta oli tälläkin kertaa kokelaille hyötyä.

Yhteiskuntaopin osiossa abiturientit esimerkiksi saattoivat pohtia Jussi Halla-ahon (ps./sit.) ja Matti Vanhasen (kesk.) erilaisia näkemyksiä maahanmuutosta. Myös elvytyspolitiikasta oli laadittu kysymys.

Maantiedossa abiturienteilla oli mahdollisuus kirjoittaa muun muassa ilmastonmuutoksen globaaleista ympäristövaikutuksista ja innovaatioiden alueellisesta leviämisestä. Ajankohtainen aihe oli myös Somalian rannikolla laivaliikennettä häiritsevä merirosvous.

Terveystiedon kokeessa pyydettiin pohtimaan esimerkiksi taloudellisen taantuman terveysvaikutuksia ja makeisten terveyshaittoja lapsille ja nuorille. Peliriippuvuuskin nousi kysymyksissä esille.

US (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/87887-jussi-halla-ahosta-kysyttiin-ylioppilaskokeessa)

JÄTTEkiva! Tämä on virallinen tunnustus siitä, että JH-a on Valtakunnan Virallinen Toisin/Samoin-ajattelun Mestari.  :o

Tuosta 9b-kohdasta tuli muutaman sivun verran kirjoitettua. Vanhasen perustelut jäivät taka-alalle, hän keskittyi enemmän retoriikkaan. Vastaukset puuttuivat: miksi tarvitsemme ulkomaalaisia, miksi he eivät ole mikään uhkakuva.

Halla-ahon tekstistä oli jätetty melko oleellinen kohta pois. Esimerkiksi kohdan "Suomessa ei myönnetä, että ongelmat johtuvat pohjimmiltaan maahanmuuttajista" edeltä oli jätetty sitä tarkentava kappale pois:

"Lähinnä muslimikulttuurien piirteet tekevät näiden ryhmien sopeutumisen Suomeen mahdottomaksi niin kauan kuin ne pitävät kiinni erityispiirteistään ja yhteiskunta rohkaisee heitä kääriytymään tähän erilaisuuteen. Se luo syrjäytymisen ja etnisen gettoutumisen kierteen."

Ilman tuota kappaletta tekstistä jää sellainen kuva, että kaikki Suomen ongelmat johtuvat kaikelaisista maahanmuuttajista. Lainauksen tila oli tietenkin rajallinen, mutta.

Kokeen katkelman perusteella Halla-ahonkin perustelut jäävät suhteellisen laihoiksi, mutta asiaakin löytyy. Monikulttuurisuus "johtaa automaattisesti konflikteihin", koska "yhteiskunnassa hyväksytään kilpailevia arvojärjestelmiä ja käyttäytymiskoodeja". Lisäksi rivien välisä pystyy lukemaan, että muu Eurooppa on jo kärsinyt maahanmuuton ongelmista.

Eximiaa lähdin tavoittelemaan. Jos onnetar olisi tällä haavaa matkassa mukana :)

Tässä tuota Vanhasen liturgiaa:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/hbl-vanhanen-ei-sied-rasismia.html

http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo10kevat/1903/yhteiskuntaoppi.pdf

Maahanmuutto ja Halla-ahon (ja Matti Vanhasen) mielipiteet yhteiskuntaopin yhdeksän pisteen kysymyksen aiheena. Kuinkahan poliittisesti korrekteja analyysejä sensorit odottivat?

Kyllähän joku kouluviskaali sanoi, että yo-koe on myös kypsyyskoe, ja suvaitsemattomuus on osoitus kypsymättömyydestä.

Onnittelut! Pääsemisen YO-koekysymykseen ylittää vain pääsy Aku-Ankkaan.
Voin kuvitella, kuinka Tohtori Nuiva-aho herättelee Ankkalinnalaisia Hanhivaaralaisten
ankkurihanhien invaasiosta.

kirj. virh.

Quote from: dothefake on 19.03.2010, 21:08:18
Voin kuvitella, kuinka Tohtori Nuiva-aho herättelee Ankkalinnalaisia Hanhivaaralaisten ankkurihanhien invaasiosta.

;D Sitä odotellessa.

Hyvä, että instituutio, jonka aika on jo lähes jättänyt yrittää edes jollain tavalla pysyä tuoreena. Vähän kansalaiskasvatusta ja yhteiskuntaoppia ei ole lukiolaisille pahitteeksi.

QuoteReaali, Maantieteen koe

6. a) Millaisia alueellisia riskejä esiintyy Somaliassa? Pohdi myös niiden syitä. (4 p.)
   b) Somalian rannikon edustalla esiintyy merirosvousta. Tarkastele ilmiöön vaikuttavia tekijöitä. (2 p.)

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/19/Maantiede.pdf

QuoteReaali, Ortodoksisen uskonnon koe

+10. Maahanmuuton lisääntyessä Suomeen on muuttanut runsaasti ihmisiä myös perinteisesti ortodoksisista maista 1990-luvulta alkaen. Esimerkiksi pysyvästi Suomessa asuvien venäjänkielisten määrä oli vuonna 2007 noin 40000. Määrän on oletettu kasvavan merkittävästi lähivuosina.

Pohdi millaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri puolilta maailmaa Suomeen muuttava ortodoksitaustainenväestö tuo ortodoksisen kirkon toiminnalle.

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/19/Ortodoksinen_uskonto.pdf

QuoteReaali, Yhteiskuntaopin koe

+9. Alla on kaksi kannanottoa maahanmuutosta ja kuvio, joka kertoo maahanmuuton ja maastamuuton ja nettomaahanmuuton Suomessa 1971-2007.

  a) Miten nettomaahanmuutto ja sen osatekijät ovat kehittyneet 1971-2007? (2 p.)
  b) Miten Jssi Halla-ahon jaMatti Vanhasen näkemykset maahanmuutosta eroavat toisistaan, ja miten he perustelevat näkemyksiään? (3 p.)
  c) Tarkastele maahanmuuton kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä erilaisten muuttajaryhmien kannalta. (4 p.)

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/19/Yhteiskuntaoppi_0.pdf

QuoteReaali, Filosofian koe

8. Jos laskettelusuksia jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen sukset? Jos leipää jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen leipää? Miten näihin kysymyksiin voidaan vastata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta?

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/26/Filosofia.pdf

QuoteReaali, Historian koe

8. Etnisiksi väitettyjen konfliktien taustalla on yleensä taloudellisia ja poliittisia eikä niinkään kansanryhmien välisiin suhteisiin liittyviä syitä. Arvioi väitteen osuvuutta Euroopan ulkopuolisella alueella tai Euroopan ulkopuolisessa maassa 1950-luvulta nykyhetkeen.

http://www.pohjalainen.fi/uploaded/document/2010/3/26/Historia.pdf

http://www.hs.fi/viesti/yo11kevat

Tänään yo-kirjoituksissa oli reaalikokeita ja tehtävissä on taas ajankohtaisia aiheita.

Evankelisluterilainen uskonto:

Quote4. Mitä näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun pakolaisista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista?

Ortodoksinen uskonto:

Quote6. Mitä näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun pakolaisista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista?

Olisi mielenkiintoista nähdä tämän kysymyksen arvosteluohje. :D

Elämänkatsomustieto:

Quote4. Suomessa ja Ruotsissa on useita vähemmistöryhmiä. Suomalaiset muodostavat vähemmistöryhmän Ruotsissa. Somalit ovat nykyisin vähemmistöryhmä Suomessa. Mitkä tekijät vaikuttavat vähemmistöryhmien oikeuksiin?

Quote6. Suomen kansallisfilosofiksi nimetty J. V. Snellman puhui kansallishengestä, joka ohjaa Suomen kansan kohtaloita. Puhutaan myös nationalismista ja isänmaallisuudesta. Miten nämä käsitykset puhuttelevat nykyisessä monikulttuurisessa ja globalisoituvassa maailmassa?

Terveystieto:

Quote7. Tarkastele seksuaalista suuntautumista ja sukupuolista identiteettiä psyykkisen terveyden näkökulmasta.

Syksy 2011, äidinkieli

KIRJOITUSTEHTÄVÄT

7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?

12. Loppuuko köyhyys koskaan? Käytä kannanotossa hyväksesi Seppo Simolan pääkirjoitusta Kerjäläiset keskellämme (s. 14).

Quote from: Roope on 26.09.2011, 21:46:37
7. Muuttavatko maahanmuuttajat maata?

Teki mieli ottaa, mutta jätin vastaamatta kun mietin mitä kukkahattutäti sensori ajattelisi nuivista mielipiteistäni.

Poliisit ovella kun olisin levittänyt vihapuhetta yo-kokeessa.

Ihanan neutraalisti tuo Halla-ahon haastattelu tuonne laitettu, leikelty kaikki olennaisimmat osat pois keskeltä. Toivon mukaan (itselläni kun kirjoitukset vielä edessä) ei homma tyssää siihen, kun tulee C paperiin "vääristä mielipiteistä", vaikka ne miten perusteltuja olisivatkin.

Eiköhän kohta ilmesty tutkimus perussuomalaisten kannattajien suomen kielen, yhteiskuntaopin ym. aineiden ylioppilaskokeiden arvosanoista verrattuna vihreiden vastaaviin.

Tulokset ovat ennalta määrättyjä. Suomen Demokraattinen Tasavalta ottaa lapsemme suojiinsa jo hiekkalaatikossa. "Oikea" oppi sisältyy peruskouluvaiheessa lähes kaikkiin oppiaineisiin. Ylioppilaaksi ei päästetä ketä tahansa. Yliopisto eliminoi viimeisetkin.

Huh huh. Onneksi kirjoitin anno domini 2007. Ei olisi varmasti pärähtänyt eximiaa vuonna 2010 tai 2011  :facepalm:

Uskonto (Ev.lut)

Quote+10. Ohessa on yksi esitys islamin levinneisyydestä. Arvioi kartan antamaa kuvaa ja pohdi, miten
laaja maantieteellinen levinneisyys vaikuttaa tämän päivän islamiin.

Elämänkatsomustiede

Quote3. Sanotaan "Oikein tai väärin, minun isänmaani". Onko tällainen isänmaallisuus perusteltavissa?

6. Kahdeksan vuotta Etelä-Afrikassa asunut Marianne Rislakki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä vuonna 1986: "Missä voi syntyä jonoja, kuten virastoissa, lippujenmyyntipaikoissa, postissa, viinakaupoissa jne., nähdään taulut 'Vain valkoisille'. Se ei johdu vastenmielisyydestä tummaa ihonväriä kohtaan semmoisenaan, vaan kysymys on suurelta osalta hygieeninen ja siihen kytkeytyvät vissit järjestyssäännöt."
Kuinka ennakkoluulot vaikuttavat ihmisten uskomuksiin ja tekoihin?

Yhteiskuntaoppi

Quote2. Sisäasiainministeriön laatiman Maahanmuuton vuosikatsauksen 2010 mukaan vuonna 2000
Suomessa oli 91 000 ja vuoden 2010 lopussa liki 168 000 muun maan kansalaista.
a) Mitä eri syitä tähän ulkomaan kansalaisten määrän muutokseen on ollut? (3 p.)
b) Miten Suomen kansalaisuuden voi saada? (3 p.)

Äidinkieli (esseekoe (http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/Aidinkielen_esseekoe_24092012.pdf))

Quote11. Mikä on vihapuhetta? Pohdi esimerkkiaineiston (s. 7) avulla, miksi sitä ei voida yhteiskunnassa
hyväksyä.

YLE (http://abitreenit.yle.fi/yo-kokeet/)

Kaikki läskipäät (meathead) nykyään päästetään läpi, ylioppilaiden määrä on tasaisesti noussut ikäluokkien pienentyessä.

Paradoksiko? Ei, vaan DDR:sta kopioitu peruskoulujärjestelmä ja riman jatkuva laskeminen.

Karsinta oli "vanhaan hyvään aikaan" tosi kovaa jo oppikouluun pyrittäessä. Lukioon oli karsinta. Yliopistoissa karsinta jatkui. Nyt kai tavoite on tehdä kaikista mokutieteen maistereita.

Ei se kuitenkaan koskaan ollut rahasta kiinni, työläisperhekkin pystyi halutessaan maksamaan oppikoulujen lukukausimaksun.

Nyt on opintotuet, opiskelija-asunnot ja vielä parkuvat lisää rahaa...

Mistä näitä idiootteja tulee? (Saunalahdesta?)

QuoteYhteiskuntaopin koe 27.9.

...
8. Alla on kolme lainausta, jotka käsittelevät maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta Euroopassa.
Vertaile niiden tulkintoja Euroopan maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikasta ja pohdi,
millaisena eurooppalaisuus niissä esitetään.


1960-luvulla maamme houkutteli vierastyöläisiä, ja nyt he elävät Saksassa. Huijasimme itseämme jonkin aikaa, kun sanoimme, etteivät he ole tulleet jäädäkseen, vaan lähtevät joskus pois. Yritys rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta, jossa ihmiset eläisivät rintarinnan ja
nauttisivat yhteiselostaan, on epäonnistunut, täysin epäonnistunut.

(käännös: YTL)
Saksan liittokansleri Angela Merkel Saksan maahanmuuttopolitiikkaa käsitelleessä puheessaan lokakuussa 2010.



Valtion monikulttuurisuusopin perusteella olemme kannustaneet erilaisia kulttuureja elämään omilla tavoillaan, erillään toisistaan ja valtavirrasta. Olemme epäonnistuneet pyrkimyksessä luoda näkemys yhteiskunnasta, johon he [eri kulttuuritaustan omaavat henkilöt]
tuntisivat halua kuulua. Olemme jopa sietäneet näiden eristyneiden yhteisöjen harjoittamaa käytöstä, joka on täysin omien arvojemme vastaista. Sen sijaan että sulkisimme silmämme ääriliikkeiden ideologioilta, meidän on hallituksina ja yhteiskuntina puututtava niihin kaikissa muodoissaan.

(käännös: YTL)
Ison-Britannian pääministeri David Cameron Britannian maahanmuuttopolitiikkaa käsitelleessä puheessaan helmikuussa 2011.



Eurooppa näyttää olevan kollektiivisen muistinmenetyksen vallassa suhteessa omaan lähihistoriaansa. Toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rakennusprojektin pyrkimys on ollut estää valtioiden ajautuminen uusiin vihollisleireihin, mutta yhteistä identiteettiä onkin rakennettu pohjalle, joka sulkee ulkopuolelleen ei-kristityt, ei-länsimaiset maahanmuuttajat. Kansalaisyhteiskuntia uhkaa jälleen jakautuminen. Maahanmuuttajat ovat tulleet jäädäkseen, ja on todennäköistä, ettei eurooppalaisuus enää muutaman vuosikymmenen kuluttua voi määrittyä nykyisen arvopohjan varaan. Eurooppalainen identiteetti ja kansalaisyhteiskunta tulisi
rakentaa universaalien ja demokraattisempien arvojen varaan, ja Euroopan on pyrittävä aktiivisesti kohti solidaarisempaa yhteiskuntaa.

(käännös: YTL)
Amerikkalaisen Yalen yliopiston sosiologian professori Jeffrey Alexander esitelmässään Turun yliopistossa elokuussa 2012.

Helsingin Sanomat (http://files.snstatic.fi/hs/2013/yo/YHTEISKUNTAOPPI_S13.pdf)

QuoteYHTEISKUNTAOPIN KOE 20.3.2015

7. Alla on kaksi kannanottoa, jotka koskevat maahanmuuttoa Suomessa ja Euroopassa.
a) Vertaile lainausten näkemyksiä maahanmuuton luonteesta ja merkityksestä Suomelle. (3 p.)
b) Millaisia ongelmia maahanmuuttoon liittyy Euroopassa, ja millä keinoin Euroopan unioni
on pyrkinyt puuttumaan laittomaan maahanmuuttoon? (3 p.)

Euroopan unionissa yksittäinen kansallisvaltio ei voi täysin itsenäisesti määritellä omaa
maahanmuuttopolitiikkaansa. – – Maahanmuuttaja voi muuttaa työn perässä, perheen mukana,
paremman tulevaisuuden toivossa tai olosuhteiden pakosta. – – Viime vuosina maahanmuutosta
käyty keskustelu on pyörinyt lähes yksinomaan uhkakuvien ja turvallisuuskysymysten ympärillä.
Tähän keskusteluun liittyvät terrorismin vastainen sota, järjestäytynyt rikollisuus sekä ihmisja
huumekauppa, mutta eivät juurikaan ne ihmiset, jotka muuttavat. Maahanmuutosta on
tullut uhka ja kirosana, ja maahanmuuttajiin on isketty jo valmiiksi rikollisten leima. – –
Ihmisten liikkuminen maasta toiseen ja takaisin on väistämätöntä, ja siitä seuraava hyöty
yhteiskunnalle, niin tiedon lisääntymisenä, maailmankuvan avartumisena kuin kapeasti
ajatellen pelkän taloudenkin kannalta, on otettavissa, jos maahanmuuttoon ei suhtauduta
järjestelmällisen kielteisesti.
Vasemmistonuorten maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittinen asiakirja 22.4.2007

Maahanmuutosta puhuttaessa tulee erottaa toisistaan työperäinen maahanmuutto ja humanitäärinen
maahanmuutto. Kokoomusnuoret suhtautuu positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon.
– – Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa maahanmuuttajille Euroopan
suurimmat sosiaalietuudet, houkuttaa sellaisia maahanmuuttajia, joiden työllistymismahdollisuudet
Suomessa ovat heikot. – – Oikeus perheen yhdistämiseen ruokkii järjestäytynyttä
rikollisuutta, jonka avulla kuljetetaan alaikäisiä Suomeen korvausta vastaan tarkoituksena
saada maahan koko perhe. – – Maahanmuuttajia tulee vastaanottaa vain sen verran kuin
on mahdollista menestyksellisesti sopeuttaa vastaanottavan yhteiskunnan kieleen, tapoihin
ja lakeihin. – – Hyvää tarkoittavat monikulttuurisuusprojektit ovat osoittautuneet vahingollisiksi
sekä vastaanottajamaille että maahanmuuttajille itselleen. – – Etenkin islamilaistaustaisilla
toisen ja kolmannenkin sukupolven maahanmuuttajilla on suuri riski uskonnolliseen
radikalisoitumiseen, jos ei ajoissa huolehdita heidän mukautumisestaan uuteen
yhteiskuntaan.
Kokoomusnuorten tulevaisuusohjelmasta vuosille 2011–2015


8. Kansallisvaltioilla on omia tunnuksia, kuten lippu ja kansallislaulu. Millä keinoin Euroopan
unioni on puolestaan pyrkinyt rakentamaan eurooppalaista identiteettiä?

http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/yhteiskuntaoppi_k15.pdf

QuoteMAANTIETEEN KOE 20.3.2015

+10. a) Mitä tarkoitetaan kulttuuripiirillä? (1 p.)
b) Oheiseen karttaan on merkitty kolmen vähemmistöryhmän (A–C) tärkeimmät asuinalueet.
Nimeä kukin vähemmistöryhmä. Tarkastele myös ryhmien yhteiskunnallista asemaa asuinalueiden
valtaväestöön nähden. Millaisia konflikteja kyseisiin vähemmistöryhmiin liittyy?  (6 p.)
c) Miten monikulttuurisuus näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa? (2 p.)

http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/maantiede_k15.pdf

QuoteEVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 20.3.2015

+9. Tilastojen mukaan elämme nyt maailmanhistorian väkivallattominta ja rauhallisinta aikaa.
Tästä huolimatta sotaa on käyty ja käydään useassa maassa.

Pohdi sodan oikeutusta eri uskontojen opissa ja etiikassa. Valitse kolme maailmanuskontoa
tarkastelusi kohteeksi.

http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/ue_uskonto-k15.pdf