QuoteNutukka-koulutus ei saa jatkoa
Nuorten turvapaikanhakijoiden koulutukselle kansanopistoissa ei ole tänä vuonna luvassa jatkoa. Maahanmuuttovirastossa kuitenkin arvostetaan Nutukka-hanketta ja toivotaan, että sen kokemuksia käytetään jatkossa hyväksi.
Sisäasiainministeriö lopetti vuodenvaihteessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden koulutuksen kymmenessä kansanopistossa. Opistot olisivat halunneet jatkaa Nutukka-hanketta.
Malli on käyttökelpoinen
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä todetaan, että koulutuksen ostojen loppumisen takana on alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen.
— Heitä tulee ilman huoltajaa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Majoituksen ja vastaanoton näkökulmasta ryhmäkoti- ja tukiasuntopaikat riittävät, emmekä tarvitse lisäpaikkoja. Kansanopistoprojektihan tuli osaksi apuun majoitustarkoituksessa, johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo.
Kuuluvaisen mukaan koulutusta tulee tarkastella erillään vastaanoton järjestämisestä. Nutukan hyväksi havaittua koulutusmallia ei kannata heittää hukkaan. Sitä tulee käyttää ainakin oleskeluluvan saaneiden nuorten yhtenä kotouttamisen keinona ja polkuna.
— Myös turvapaikanhakijoiden kohdalla mallin hyödyntämistä tulee selvittää. Internaattiopiskelu kansanopistoissa ei tässä tilanteessa tule kysymykseen. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää vastaanottoyksikköjen paikkoja laajamittaisesti tyhjillään, Kuuluvainen sanoo.
Opistoilta tukea Suorannalle
Professori Juha Suorannan toiminta karkotuspäätöksen saaneen afgaanipojan piilottamisessa tuli julkisuuteen tammikuun lopussa. Lakia uhmanneen kasvatustieteilijän ansiosta Ashraf Sahil opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Nutukka-opistoissa Suorannan toimia on kiitelty. Se on samalla kirvoittanut kriittistä keskustelua tutkimuksen ja vapaan sivistystyön vastuusta pakolaisongelman ratkaisemisessa.
Huomio kansansivistyksen keinoihin
Tietokirjailija Seppo Niemelä sanoo, että jokainen elämä on tärkeä, mutta on syytä tunnistaa ongelman mittasuhteet. Maailmassa on noin miljardi nuorta, jotka ovat ilman työtä, tulevaisuutta ja toivoa.
— Hyvin harva heistä löytää uuden elämän muuttamalla kehittyneisiin maihin. Tutkija käyttäisi aikansa paremmin kehittämällä tapoja, joilla kansansivistys voisi tukea näiden miljardin nuoren kykyä auttaa itseään ja kehittää demokratiaa korjaamaan alikehittyneisyyden taustalla olevat rakenteelliset ja asenteelliset syyt, Niemelä toteaa.
Sivistys.net (http://www.sivistys.net/uutiset/nutukka_koulutus_ei_saa_jatkoa_.html)
Aiemmin Sivistyksessä:
Kansanopistojen Nutukka-koulutus pulassa (http://www.sivistys.net/uutiset/kansanopistojen_nutukka_koulutus_pulassa.html)
Sisäasiainministeriö karsi Nutukka-opistoja (http://www.sivistys.net/uutiset/sisaasiainministerio_karsi_nutukka_opistoja_.html)
Otavan Opisto kotouttaa nuoria turvapaikanhakijoita (http://www.sivistys.net/uutiset/otavan_opisto_kotouttaa_nuoria_turvapaikanhakijoita.html)
Nutukka lähensi kansanopistoja ja vastaanottokeskuksia (http://www.sivistys.net/uutiset/nutukka_lahensi_kansanopistoja_ja_vastaanottokeskuksia.html)
Lisää aiheesta: Nutukka-aineisto (http://www.nutukka.org/)
QuoteNutukka-nuorten kymppivuosi käynnistyy
Ringissä kansanopiston valoisassa ruokalassa istuu viisi nuorta miestä: tuleva sähköasentaja, historianopettaja, ambulanssinkuljettaja, biologi ja sairaanhoitaja. Heitä yhdistää nuoren turvapaikanhakijan status, lähtömaa Somalia ja realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.
Peruskoulun paperit vuodessa
Viisikko palaa koulunpenkille Kiteen Evankeliseen Opistoon lähes suoraan työharjoittelusta, kuka autokorjaamosta, kuka ravintolasta.
Suunnitelmat ovat selvät: peruskoulu läpi vuodessa, sitten ammattiopintoihin alalle, jolla on töitä. Nuorukaisten tulevaisuus siintää Suomessa, kenties Kiteellä, ehkä Tampereella tai Turussa.
Historiasta kiinnostunut Saadaq Husein Abdi, 17, haluaisi kuitenkin palata Somaliaan.
— Jos vain tulee rauha, hän täsmentää.
Hänen kaltaisiaan, kotimaansa turvattomia oloja pakenevia alaikäisiä tuli Suomeen viime vuonna 557. Ellei Maahanmuuttovirastossa olisi arvioitu tulijavirran hiipuvan, Abdi jatkaisi Nutukka-koulutuksessa. Vuodenvaihteessa sisäasiainministeriö kuitenkin lakkautti nuorten turvapaikanhakijoiden koulutuksen kymmenessä kansanopistossa, myös Kiteellä.
Kavereita jalkapallokentältä
Somalinuorten Suomi-kuva on rakentunut itärajan tuntumassa, pienessä maaseutukaupungissa. He saapuivat paikkakunnalle helmikuussa 2009.
— Oli mukava muuttaa Kiteelle, missä ihmiset ovat hyviä, eikä ole ollut tappeluita, Iid Ibraahim Ali, 19, toteaa sujuvalla suomellaan.
Kitee tunnetaan mestaruussarjan pesäpallostaan. Sitä pojat eivät ole pelanneet. Sen sijaan he ovat kiteeläistyneet jalkapallokentällä, punttisalilla.
Elämä on muutenkin asettumassa uomiinsa. Kaupungin vuokraamissa kaksioissa Kuikantiellä raikaa hip hop, padassa keittiön liedellä porisevat riisi ja mausteinen kasvismuhennus somalialaiseen tapaan.
Kenelle vastuu kuuluu
Jos arkeen tulee takku, apu on puhelinsoiton päässä. Kansanopistolla työskentelevä Hanna-Leena Partinen on linkkinä sosiaalitoimeen, isännöitsijälle ja viranomaisiin.
Auttamisen ja holhoamisen raja on häilyvä.
— Lähtökohtanani on, että avuntarve tulee pojilta. Siinä on rajankäyntiä, mikä kuuluu opistolle ja mikä sosiaalitoimelle.
Suomalainen yhteiskunta on kiemurainen, osoittaa 18-vuotiaan Abdirahman Osman Muhamedin kokemus. Hänen piti taannoin päästä aamuvarhain maakunnan toiselle laidalle, Lehmon poliisiasemalle perheenyhdistämistapaamiseen. Kun linja-autoyhteydet eivät toimineet, Partinen istahti rattiin ja kuskasi nuorukaisen perille.
Kiteen kympille on tulijoita
Kiteen Evankelisen Opiston kymppiluokalle oli tänä syksynä tulijoita. Hakijoita oli yli 40, paikkoja 30.
— Peruskoululinjalle valittiin hieman yli 30 opiskelijaa, sillä syksyn kuluessa on liikehdintää oppilaitosten välillä, kun peruutuspaikkoja ilmaantuu, perusopetuksen koulutusvastaava Mervi Holopainen kertoo.
Reilu puolet opiskelijoista on maahanmuuttajia tai pakolaisia. Somalian heitä on esimerkiksi Guineasta, Kongosta ja Venäjältä. Lisäpaineita peruskoulun lisäopetukseen tuo Parikkalan vastaanottokeskuksen lakkauttaminen vuodenvaihteessa.
Vuonna 2009 turvapaikkaa haki Suomesta 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Heidän määränsä laski viidenneksellä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai joka kolmas hakija.
Sivistys.net (http://www.sivistys.net/uutiset/nutukka_nuorten_kymppivuosi_kaynnistyy.html)
Quote from: Iloveallpeople on 24.08.2010, 11:28:05
Elämä on muutenkin asettumassa uomiinsa. Kaupungin vuokraamissa kaksioissa Kuikantiellä raikaa hip hop
Minkälaisiin uomiin on asettumassa muiden Kuikantien asukkaiden elämät?
Lainaus: Suomalainen yhteiskunta on kiemurainen, osoittaa 18-vuotiaan Abdirahman Osman Muhamedin kokemus. Hänen piti taannoin päästä aamuvarhain maakunnan toiselle laidalle, Lehmon poliisiasemalle perheenyhdistämistapaamiseen. Kun linja-autoyhteydet eivät toimineet, Partinen istahti rattiin ja kuskasi nuorukaisen perille.
Olen kyllä tiennyt, että suomalainen yhteiskunta on kiemurainen, mutta en
tiennyt aiemmin, että se on noin hel...tin kiemurainen.
Kiitos, Abdirahman Osman Muhamed.
Peruskoulu vuodessa läpi, sitten nopsasti vaan historianopettajaksi tai biologiksi.
Ja on niin kovin kiemuraista että :o WTF? :facepalm:
Ja heitä yhdistävät somalialaisuuden lisäksi realistiset tulevaisuuden suunnitelmat.
Ai saatana, on tää mahtavaa ;D
Senhän tästä taas näkee, että tp-hakijat ovat hyvä bisnes. Tuskin näitä koulutuspalveluja edes sen kummemmin kilpailutetaan, joten katteet ovat kohdillaan.
Quote from: Iloveallpeople on 09.02.2010, 18:44:19
Professori Juha Suorannan toiminta karkotuspäätöksen saaneen afgaanipojan piilottamisessa tuli julkisuuteen tammikuun lopussa. Lakia uhmanneen kasvatustieteilijän ansiosta Ashraf Sahil opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Jaah, Suoranta järkkäsi siis paikan AMKista? Tämäpä mainiota, ilmeisesti ajatusta "humanitäärisistä opiskelupaikoista" ei saatu ainakaan yliopistojen puolella lävitse ;D
http://hommaforum.org/index.php/topic,25052.0.html
Quote from: Reinhardt42 on 24.08.2010, 12:14:11
Peruskoulu vuodessa läpi, sitten nopsasti vaan historianopettajaksi tai biologiksi.
Ja on niin kovin kiemuraista että :o WTF? :facepalm:
Ja heitä yhdistävät somalialaisuuden lisäksi realistiset tulevaisuuden suunnitelmat.
Ai saatana, on tää mahtavaa ;D
Nooh siis periaatteessahan kun peruskoulu on suoritettu hyväksyttävästi, kuka tahansa voi hakea haluamaansa lukioon ja sen paperien kanssa ~kolmen vuoden kuluttua yliopistoon. Sieltä voi sitten valmistua noin kuudessa vuodessa opettajaksi.
Toisin sanoen jos tuleva opettaja pysyy opetussuunnitelmassaan, noin 10 vuoden kuluttua hän voi aloittaa sijaisuudet alalla.