Olen seurannut huolestuneena tätä monikulttuurihullutusta jo pitkään. Samoin olen seurannut huolestuneiden kansalaisten (ml. Jussi, tämän forumin henkilöt ym) sinänsä loistavaa argumentointia ja faktapohjaisen tiedon esittelyä ongelmakohdista. Asia ei näytä menevän jakeluun kukkahatuille.
Statementtien ja faktojen esittämisen sijaan, nämä mokuttajat pitää laittaa vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Ihmiset pitää saada itse ajattelemaan. Hyvät kysymykset jäävät kaikumaan ihmisten mieleen paljon tehokkaammin kuin "rasistiksi vihapuheiksi" helposti leimattavat lausunnot.
Kysynkin teiltä, arvoisat keskustelijat:
Mitkä ovat ne kysymykset, joilla voidaan tehokkaimmin suoraan tai välillisesti osoittaa nykyisen maahanmuuttopolitiikan ja toiminnan järjettömyys?
Millä tavalla Suomi on immuuni niille ikäville seurauksille, joita samanlainen politiikka muissa maissa on jo aiheuttanut?
Millainen tilanne tai tapahtuma osoittaisi mielestäsi, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa Suomelle enemmän vahinkoa kuin hyötyä? (Kysymyksen muotoilu ei ole paras mahdollinen, mutta idea on vaatia mokuttajaa kuvailemaan edes teoriassa monikultin aiheuttama skenaario, joka saisi hänet luopumaan mokuttamisesta. Tämän jälkeen olisi mahdollista osoittaa hänelle nykytilanteesta juuri niitä piirteitä, jotka kuuluvat hänen itse kuvailemaansa skenaarioon. Mikäli mokuttaja täysin kieltäytyisi kuvailemasta omasta mielestään katastrofiskenaariota, hän vain osoittaisi oman irrationaalisuutensa.)
Kai nuo jo julkkisuudessakin esitetyt kysymykset eli miten Suomi välttää muiden maiden tekemät virheet. Monesta suunnasta on sanottu ja lupailtu, että Suomi toimii ongelmien ehkäisemiseksi. Mitään konkreettista ei ole vieläkään saatu vastaukseksi ja käytännön toimet osoittvat ikävä kyllä samaa polkua, minkä muut maat ovat eteemme talloneet.
Eli siis konkreettisia, suoria ja selkeitä vastauksia jo esitettyihin kysymyksiin. Taitaa olla tämä toive turha suurimmalta osaa nykypoliitikoista, kun ei tunnu että yhteenkään kysymykseen saa suoraa vastausta.
Mitkä ovat humanitäärisen maahanmuuton konkreettiset hyödyt Suomelle, ja kuinka ne painavat vaakakupissa ongelmia vastaan?
Yksinkertainen kysymys, mutta koskaan tuohon ei ole saatu vastausta. Kysymys pitäisi saada esittää rauhallisessa keskustelussa ilman väliinhuutajaa ja kiihkoilijoita. Pakottaa keskustelukumppani tuomaan hyvät puolet esiin sekoittamatta niitä työperäiseen maahanmuuttoon.
Onko somalien -joita on noin 10000 ja työttömyysaste hyvin korkea- todellista osaamista (ammatti-, kielitaitoa jne.) koskaan kartoitettu? Eli onko edes teoriassa mahdollista, että he saisivat "oikeata" työtä (edes mahdollisen työvoimapulan aikana) ja työttömyysaste olisi edes osapuilleen sama kuin suomalaisilla?
(Pohjaksi:
Suomessa asuu 4 919 Somalian kansalaista, mutta kieltä puhuvia on 10 647.Wiki.
MTV3:n uutisen mukaan 90 prosenttia Suomeen tulevista somalialaisista turvapaikanhakijoista on luku- ja kirjoitustaidottomia
Sekä:
"Työministeriö estimoi somalien vuoden 2006 työttömyystilanteeksi huimat 62%. Ja tätäkin lukua vielä pienentää se seikka, että 4704 somalista vain 1176 on mukana työvoimassa. Mainitusta 1176 somalista 62% on työttömänä. Vain 447 somalia käy töissä. Eli 9%. Joka kymmenes. Yhdeksän kymmenestä ei tee töitä. Enkä ala tässä erittelemään, mitä ajattelen noiden 447 somalin töiden hyödyllisyydestä.")
http://laivaontaynna.blogspot.com/2006/08/somaleiden-tyttmyysprosentti-osa-2.html
Haluatko Suomeen jatkuvasti kasvavan kansanryhmän, joka näyttäisi sopeutuvan Suomeen yhtä huonosti kuin romanit?
Mietiskelin aihetta jo aiemmin täällä: http://hommaforum.org/index.php/topic,17641.0.html
Tuo onkin aika erikoinen tilanne. Muslimisomalien tuomista perustellaan mm. sillä, että tarvitsemme lisää työntekijöitä ja eläkkeiden maksajia. Todellisuudessa siis 9 somalia 100:sta käy töissä. Huono kielitaito, alhainen koulutus ja sivistys, sekä muut rajoitteet eivät yleensä johda kovin hyvin palkattuihin töihin. Siis tuloveroakaan ei keskimäärin tuo 9% maksa juuri kuin nimeksi. Tuon alle kymmeneksen veroilla ei siis elätetä edes niitä muita somaleja.
Suomen kansalaisena olen usein miettinyt,että KUKA antoi luvan tuoda näitä Suomeen? En minä ainakaan. Aikaisemmin ajattelin, että minä itse olen jollain lailla vähemmistössä tässä asiassa. Nyt olen huomannut, että SUURIN OSA Suomen kansasta ei näitä tänne halua. Silti joka vuosi määrä vain lisääntyy.
Siksi toistan tuon (vähän mahtipontisen) kysymyksen: KUKA antoi luvan näitä mamuja tuoda Suomeen tällaisia määriä???
Pitääkö työtätekevän suomalaisen ihmisen muuttaa Islantiin tai jonnekin Koreaan, että näistä "yhteiskuntaa rikastuttavista" ilmiöistä pääsee eroon?
Mitä tälle asialle voi yksittäinen ihminen tehdä???
Quote from: Lodi on 31.01.2010, 21:45:14
Suomen kansalaisena olen usein miettinyt,että KUKA antoi luvan tuoda näitä Suomeen?
QuoteKari Suomalainen: KARIN ÄÄNI, 1990
http://hommaforum.org/index.php/topic,20798.msg288598.html#msg288598
QuoteTietty klikki on päättänyt, että tänne otetaan muukalaisia Eurooppaan yhdistymisen takia.
Konkreettisempaakin (vuodelta '87?) on käsitelty palstalla, mutten löytänyt.
PaulR - mitähän tuo vastauksesi (jos se sellainen oli...) tarkoitti?
Jos Suomen valtio haluaa auttaa näin kalliilla tavalla köyhiä ja keskenään sotivia ihmisiä omista turvallisuusriskeistä välittämättä, eikö pitäisi lähettää lentokone hakemaan halukkaista suoraan lähtömaasta? Miksi nyt pidetään yllä järjestelmää, jossa kaikkein rikkaimmilla (ja esim. merirosvojen sukulaisilla) on varaa maksaa salakuljettajille ja ostaa väärennetyt asiakirjat?
Montako sataa tuhatta tällaista lentoa lähi-itään, Somaliaan ja Afganistaniin pitäisi tehdä vuodessa, että emme olisi lainkaan rasisteja? Eivätkö sairaat, vanhukset, lapset ja naiset olisi ensimmäisillä lennoilla? Lapsiakaan ei tarvitsisi lähettää yksin matkaan.
Vai pitäisikö palata jälleen realismiin?
Quote from: Lodi on 31.01.2010, 22:11:55
PaulR - mitähän tuo vastauksesi (jos se sellainen oli...) tarkoitti?
Sitä, että tämä kaikki mitä näemme tapahtuvan silmiemme edessä ei ole sattuman kauppaa, eikä sitä tule käsittää sellaisena.
Vaan tietoisen politiikan tulosta.
Tästä syystä kaikista typerimmillekin epäkohdille ei tunnu syntyvän korjausta tai ratkaisua, vaan vetkuttelua.
Toivottavasti yleensä vastasin alkuperäiseen kysymykseesi. Jos en vastannut, käsitin alkuperäisen kysymyksesi väärin. Oma moka.
Niinpä - siis KUKA antoi luvan näitä mamuja tuoda Suomeemme tällaisen määrän?
Jos muuten lähden sinne Koreaan tätä monikultturisuutta pakoon, niin osaan varmasti puhua kieltä parin vuoden kuluessa ja tunne heidän tapansa. Olen 2v:ssa sopeutunut niin hyvin heidän yhteiskuntaansa, kuin vain tällainen vaalea suomalainen voi.
Lupaan elää elämääni samalla periaattella kuin täälläkin - en varasta, huijaa, raiskaa tms. Teen työtä - jos en ammattiani vastaa saa niin aluksi vaikka siivoojana.
Quote from: Lodi on 31.01.2010, 22:58:33
Niinpä - siis KUKA antoi luvan näitä mamuja tuoda Suomeemme tällaisen määrän?
...Kuka kaivaisi sen vuoden '87-'88 -jutun esiin?
Paavon faneille sivuhuomautuksena, että muistan Väyrysen olleen tässä osanottajana.
"Mitä tarkoitatte monikulttuurisuudella?"
Toimii kehen tahansa.
Minun kysymykseni ovat vähän tavallisempia, pragmaattisempia:
Miksi maahanmuuton kuluja ei saada eriteltyä kansalaiskeskutelun siemenksi?
Miski tätä ei ole tehty jo?
Miten paljon maahanmuuttajista, turvapaikanhakijoista, taloudellisista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on kuluja yhteiskunnalle? Onko siihen lukuun laskettu kaikki seurannaiskulut, sosiaalikulut, poikkeava opetus, monikulttuurisuuspalvelut ja virkamiesten ylimääräiset palvelut?
Onko osoittaa laskelmia jotka osoittavat maahanmuuttajien olevan pitkällä aikavälillä Suomen Valtiolle ja kansalle hyödyksi? Jos pakolaisten osalta katsotaan että hyöty kohdistuu Maapalloon tai ylikansalliseen yhteisöön, niin miten on osoitettu hyötyjen määrät maailman laajuisesti?
Miksi maahanmuuttajien kulttuuria ei huomioida hyötysuhteena Valtion tilanteessa? Kulttuuri vaikuttaa kuitenkin yhteiskuntaan sopeutumiseen monella tavalla, mutta aina puhutaan vain monikulttuurisuuden tarpeesta. Miten se monikulttuurisuuden tarve hyödyttää Suomen Valtiota ja kansaa?
Mitä tarkoittaa "monikulttuurisuus on rikkaus"? Jos sitä ei pystytä mittaamaan ja sen hyödyllisiä vaikutuksia osoittamaa, niin miksi se on poliittisen keskustelun alla eikä uskomuksena muiden joukossa?
EDIT: lisäys:
Onko monikulttuurista tehty demokraattista päätöstä? Miksi ei?
Quote from: Jiri Keronen on 31.01.2010, 23:39:38
"Mitä tarkoitatte monikulttuurisuudella?"
Tähän sopisi vielä jatkokysymys Dr. Philin tyyliin:
"And how is it working for you?"
Miksi maahanmuuton kuluja ei saada eriteltyä kansalaiskeskutelun siemenksi?
Miski tätä ei ole tehty jo?
Ei paljon tarvi laskea mitään, jos 9 henkeä 100:sta tekee töitä.
Eikö tuo jo ole aika selvää ? ;)
Lodi, onhan se selvä nuiville.
Mutta tuosta ei saa salonkikelpoista keskustelua esim TV:n vaalitentteihin jos niitä numeerisia faktoja ei ole olemassa. Ja yhteiskunnan virkakoneiston tehtävänä olisi toki sellaisen tuottaminen.
Ja kyllä numeeriset kuluerät olisivat uskottavampia kuin "eihän ne edes mun mielestä paranna huoltosuhdetta". Saattaisi vaikka saada kansalaisia hieman ajattelemaan, jopa joku moku-uskovainen saataisi alkaa epäillä silmiään.
Millä humanitaarisesta maahanmuutosta, työttömyydestä ja eläköitymisestä johtuva huoltosuhteen jatkuva ja dramaattinen heikkeneminen aiotaan rahoittaa ja samalla säilyttää pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli?
Mistä edellä mainituista olette valmiit säästämään, jotta nykyinen malli voitaisiin säilyttää edes välttävästi?
Miten nykyisiä ja tulevia veronmaksajia motivoidaan maksamaan entisestään kasvavia veroja, kun velanotto ja perässähiihtäjien määrä jatkuvasti vain kasvaa?
Kolikossa on kaksi puolta ja molemmissa tapauksissa mukuttajilta puuttuu oleellisesti
pitkän aikajakson perspektiivi
Kolikon ensimäinen puoli on vastaanottajamaiden. Monikulttuurisuus han on periaatteessa oikein kivaa ja todellakin rikastuttavaa (siitä saamme kiittää paitsi jazzia ja rockia, oikeastaan niin Euroopan kuin Amerikankin menestys on pitkälti monikulttuurisuuden ansiota). Ja eihän olisi sekään suurikaan ongelma, vaikka maahanmuuttajat eivät sopeutuisikaan, jos heitä ei ole liikaa. Eli kukkahattutätien ongelma on tässä ennenkaikkea se, etteivät näe asian volyymia. Kun maahanmuutn määrä ylittää tietyn kipukynnyksen, ei mikään voi estää ghettoutumista ja kaikkia muita lieveilmiöitä. Lisää ongelmia keittoon tuovat tietysti maahanmuuttajien ikärakenne, sekä fundamentalistinen islam, joka vetoaa suuresti katkeriin maahanmuuttajanuoriin.
Asia voidaan tietysti osoittaa esimerkeillä muualla Euroopassa ja faktoilla maahanmuuttajien vuotuisista määristä.
Lisäksi myytti, että Suomi tarvitsisi muka hirveitä maahanmuuttjamääriä on kumottava. Tässä pitäisi vaatia vastapuolelta vastausta siihen, kuinka paljon niitä tarvitaan, koska on itsestään selvää, että liika tulee vain maksamaan.
Toinen puoli kolikkoa taas ovat tietysti maahanmuuttajien kotimaat. Tässä taas pitäisi purkaa myytti siitä, että humanitaarinen maahanmuutto on eettisesti mielekästä; on osoitettava, että kyse ei ole kestävästä kehityksestä sen enempää meidän, kuin kehitysmaidenkaan kannalta. Halla-Ahokin on esittänyt tässä hyviä argumentteja, mutta tietenkään ne eivät ole saaneet osakseen julkisuutta...
Tämä kolikon puoli on tärkeä, koska olkinnukke maahanmuuttokriitikoista piittaamattomina ihmisinä (mikä ei päde kuin tiettyyn äärioikeistolaiseen segmenttiin) elää sitkeässä ja muodostaa yhden oleellista aseista asiallista kesklustelua vastaan.
Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Kysymys onkin minusta ennen kaikkea oikean strategian löytämisestä kukkahattutätien argumenttien kumoamiseksi, oikeasta retoriikasta. Tässä suosittelisin aina lähtemään liikkeelle siitä, missä vastapuoli on oikeassa. Tämä on alkeisretoriikkaa( joskaan ei aina helppoa, koska epäoikeudenmukaisten syytösten kohdistuminen itseen sulan idioottimaisuuden tavoin provosoi helposti): kun argumentoin tyylilä, "että on aivan totta että ... ja ... ja ... , mutta ...", on vastapuolen huomattavasti helpompi ottaa vastaan kritiikkiä. Ja vaikka vastapuoli olisikin immuuni kritiikille, tällainen tyyli suojelee tehokkaasti olkinukkeargumenteilta.
Otan vertailukohdaksi pakkoruotsin: pakkoruotsin kannattajan on varamasti helpompi ottaa vastaan kritiikkiä, jos lähtee liikkeelle siitä, että on "Suomi on kaksikielinen maa, kaksikielisyys on kulttuurinen rikkaus, on tärkeää, että ruotsinkielisillä on oikeus omankieliseensä opetukseen ja palveluihin niissä kunnissa, joissa heitä elää, että olemme yksi kansa, kaksi kieltä, jne, jne, mutta ..." , kuin jos lähtee mölisemään Suomen tekemisestä yksikieliseksi ja alistajien etuoikeuksien poistamisen puolesta.
Kun keskustelu maahanmuutosta on lähtenyt liikkeelle, niin oikea taktiikka on kaikki kaikessa.
Jaska L:ltä hyvä ajatus tuolla ketjussa aiemmin. Miksei todellakin itse haeta lähtömaasta niiti oikeasti apua tarvitsevia tänne. Samalla lailla elätettäviä ne toki ovat, mutta olisi edes tuo humaani ulottuvuus siinä asiassa.
Kysymyksiä (kustannuspuoleen liittyviä variaatioita):
"Missä vaiheessa pelkästään sosiaalituen varaan siirtyvien maahanmuuttajien vastaanotto lopetetaan vai lopetetaanko ollenkaan?"
"Onko arvioitu maahanmuuton nykyistä ja tulevaa vaikutusta huoltosuhteeseen?"
"Mikä on sosiaalituen varassa elävien maahanmuuttajien määrä v. 2020?"
Jos maahanmuutto ja monikulttuurisuus on rikkaus, miksi maahanmuuttajapitoisiin ja monikulttuurisiin päiväkoteihin, kouluihin ja asuinalueisiin ei ole valtavaa tunkua?
"Minkälaisia töitä suomessa on tarjolla ihmiselle, joka ei osaa lukea ja/tai kirjottaa?"
"Minkälaisia töitä suomessa on ihmiselle, joka ei osaa puhua suomea tai edes englantia?"
"Kuinka kustannustehokasta työvoiman hankintaa on ottaa suomeen ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaisia itsensä elättämisen edellytyksiä ensimmäiseen 5 vuoteen suomessa, eikä näillä ihmisillä ole myöskään valmiina mitään taitoja/tietoja mitä voisi käyttää suomen työmarkkinoilla?"
Quote from: Kantoraketti on 04.02.2010, 14:11:48
"Minkälaisia töitä suomessa on tarjolla ihmiselle, joka ei osaa lukea ja/tai kirjottaa?"
"Minkälaisia töitä suomessa on ihmiselle, joka ei osaa puhua suomea tai edes englantia?"
"Kuinka kustannustehokasta työvoiman hankintaa on ottaa suomeen ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaisia itsensä elättämisen edellytyksiä ensimmäiseen 5 vuoteen suomessa, eikä näillä ihmisillä ole myöskään valmiina mitään taitoja/tietoja mitä voisi käyttää suomen työmarkkinoilla?"
Niinpäniin. Se musta mies Afrikasta joutuu huomioimaan että täällä pohjoisessa voi olla pakkanen ja paljon lunta.
Hohhoijaa, mitä sitä ilmiselviä kyselemään?
Quote from: Kantoraketti on 04.02.2010, 14:11:48
"Minkälaisia töitä suomessa on tarjolla ihmiselle, joka ei osaa lukea ja/tai kirjottaa?"
Pitää tarjota töitä, joissa lukutaito ei ole välttämätön. Järjestelykysymys. Työvoimapula.
Quote from: Kantoraketti on 04.02.2010, 14:11:48"Minkälaisia töitä suomessa on ihmiselle, joka ei osaa puhua suomea tai edes englantia?"
Pitää tarjota töitä, joissa suomen tai englannin kieltä ei tarvita. (Näin on toimittu jo nyt, vrt. esim. pk-seudun terveydenhuolto)
Quote from: Kantoraketti on 04.02.2010, 14:11:48"Kuinka kustannustehokasta työvoiman hankintaa on ottaa suomeen ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaisia itsensä elättämisen edellytyksiä ensimmäiseen 5 vuoteen suomessa, eikä näillä ihmisillä ole myöskään valmiina mitään taitoja/tietoja mitä voisi käyttää suomen työmarkkinoilla?"
Pitää kotouttaa heidät niin, että he voivat toimia Suomen työmarkkinoilla. Asennekysymys.
Quote from: maxwell on 31.01.2010, 12:15:24
Olen seurannut huolestuneena tätä monikulttuurihullutusta jo pitkään. Samoin olen seurannut huolestuneiden kansalaisten (ml. Jussi, tämän forumin henkilöt ym) sinänsä loistavaa argumentointia ja faktapohjaisen tiedon esittelyä ongelmakohdista. Asia ei näytä menevän jakeluun kukkahatuille.
Statementtien ja faktojen esittämisen sijaan, nämä mokuttajat pitää laittaa vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Ihmiset pitää saada itse ajattelemaan. Hyvät kysymykset jäävät kaikumaan ihmisten mieleen paljon tehokkaammin kuin "rasistiksi vihapuheiksi" helposti leimattavat lausunnot.
Kysynkin teiltä, arvoisat keskustelijat:
Mitkä ovat ne kysymykset, joilla voidaan tehokkaimmin suoraan tai välillisesti osoittaa nykyisen maahanmuuttopolitiikan ja toiminnan järjettömyys?
Ne on jo osoitettu. Tarvitaan vain poliittista tahtoa.
- Mitä hyötyä humanitäärisestä maahanmuutosta on lähtömaille?
- Kuinka paljon meidän tulee ottaa vastaan humanitääristä maahanmuuttoa, jotta lähtömaiden ongelmat saadaan korjattua?
Näistä kysymyksistä tietenkin ajaudutaan pohdiskelemaan "yksittäistapausten" auttamista, josta voidaan jatkaa kysymyksellä:
- Mikä on sopiva määrä yksittäistapauksia, joita Suomella on varaa ja hyödyllistä auttaa?
Tästä taas keskustelu ajatuu siihen että mamut ovat rikkaus, eikä kyse ole siitä mihin meillä on varaa (mehän olemme voitolla mitä enemmän otamme mamuja), joten jatketaan kysymyksellä:
- Kuinka paljon Suomi on ansainnut rahaa maahanmuutolla?
Tämmöstä kiemurteluahan tää on sitten aina... ei sieltä mitään vastauksia tule. Viisastelua ja kiertelyä vaan...
Quote from: maxwell on 31.01.2010, 12:15:24Mitkä ovat ne kysymykset, joilla voidaan tehokkaimmin suoraan tai välillisesti osoittaa nykyisen maahanmuuttopolitiikan ja toiminnan järjettömyys?
Maahanmuuttopoliittinen päätöksenteko ja päätösten toteuttamisen seuranta täytyy uudistaa Suomessa äärimmäisen tiukoiksi, tai muuten Suomen käy todella huonosti. Tämän uudistamistarpeen paljastavat seuraavat kolme kysymysryhmää:
1) Millaisia osapuolia maahanmuuttopolitiikan päätöksenteossa on tällä hetkellä mukana? Ovatko ne itsesuojeluvaistoisia vai radikaalin kulttihenkisiä? Mikä on kunkin osapuolen suhteellinen vaikutusvalta päätöksentekoprosessissa? Entä mikä on kunkin osapuolen mahdollisuus ohjata päätöksentekoprosessia suuntaan, jonka myötä maahanmuuttopoliittisten päätösten yhteisvaikutuksesta tulee Suomelle haitallinen?
2) Mikä on kunkin osapuolen tapa yrittää muodostaa tietoa maailmasta: rationaalinen analyysi vai mytologiapohjainen visiointi ja eettinen puhtaudentavoittelu?
3) Mikä on kunkin osapuolen todellinen poliittinen agenda sen maahanmuuttokannan takana: varovaisuus vaiko päteminen ja statuksen kerääminen itselle korostaen omaa piittaamattomuutta varovaisuudesta?
En osaa vastata vielä kunnolla näihin kolmeen kysymysryhmään, mutta alustavat arveluni ovat seuraavat:
1) Nykyisessä maahanmuuttopolitiikan päätöksentekoprosessissa on ainakin neljä eri osapuolta eli i) alkuperäisväestö (tuskin lainkaan vaikutusvaltaa), ii) maahanmuuttajat (tuskin lainkaan vaikutusvaltaa), iii) maan valtaeliitti (mm. kolme suurinta puoluetta, niihin linkittyvä virkamiehistö ja rahaeliitti, joilla on paljon vaikutusvaltaa) sekä iv) akateemiset kultit (mukaan lukien monikultturistit, joilla on paljon vaikutusvaltaa). Luullakseni maahanmuuttopolitiikan päätöksentekoprosessin analysointi epäonnistuu tuhoisasti, ellei näiden kaikkien neljän osapuolen vaikutusta oteta huomioon päätöksentekoprosessin analysoinnissa.
Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikka ajelehtii luullakseni ensisijaisesti siitä syystä, että valtaeliitin edustajat eivät tiedosta päätöksentekoprosessissa olevan mukana keskeisenä osapuolena myös akateemiset kultit (erityisesti monikultturistit), joiden vaikutusvalta ohjaa päätöksentekoprosessin myötä syntyvän yhteisvaikutuksen aivan erilaiseksi kuin valtaeliitin omat harmittomammat tavoitteet. Tämä ongelmakuvio näkyy mielestäni selvästi useimmissa maahanmuuttoaiheisissa seminaareissa, joihin olen tutustunut: niissä ovat vuorotellen äänessä valtaeliitin edustajat, jotka pyrkivät ehkäpä hieman USA:n malliseen maahanmuuttopolitiikkaan, ja aina välillä akateemisten kulttien radikaalit, jotka pyrkivät rakentamaan Suomesta hillittömällä maahanmuuttopolitiikalla toivomaansa utopiaa.
2) Akateemisten kulttien tapa muodostaa tietoa maailmasta perustuu ainakin osittain länsimaiden aatehistoriassa yleiseen tapaan nähdä olemassaoleva yhteiskunta saastaisena ja haaveilla utopistisen paratiisin rakentamisesta maan päälle saastaisuuden poistamiseksi.
Valtaeliitin ja älymystön kulttien yhteistyö länsimaisen politiikan päätöksentekoprosessissa on osoittautunut historiassa äärimmäisen huonoksi ratkaisuksi, sillä se johtaa usein siihen, että älymystön kulttien mytologiapohjainen tapa hahmottaa maailmaa rupeaa ohjaamaan päätöksentekoa. Eikä ole harvinaista, että humaltuessaan vallasta nämä älymystön kultit rupeavat ennemmin tai myöhemmin puhdistamaan yhteiskunnasta saastaiseksi katsomansa tavallisen kansan tapakulttuurin ohella myös saastaisiksi katsomiansa väestöryhmiä. Tällä hetkellä lankulle ollaan kai kävelyttämässä
"perunanenäisiä" ja
"sisäsiittoisia" suomalaisia. Eli valtaeliitti on tekemässä uudelleen täsmälleen samaa virhettä kuin aikanaan veljeillessään natsien kanssa.
Maahanmuutto Suomeen täytyy siksi yrittää minimoida niin pitkäksi aikaa, kunnes akateemiset kultit on saatu lähes kokonaan ulos maahanmuuttopolitiikan päätöksentekoprosessista, koska näiden kulttien tapa muodostaa tietoa maailmasta on syytä olettaa täydellisen vinksahtaneeksi.
Toisaalta valtaeliitilläkin on kulttien tapaan synkkä historia, eikä ole syytä olettaa silläkään olevan useimmiten realistista tapaa muodostaa tietoa maailmasta.
3) Akateemisten kulttien ja valtaeliitin todelliset poliittiset agendat maahanmuuton edistämisen takana ovat toistaiseksi minulle täysi arvoitus, sillä eliittipiirit eivät valitettavasti läheskään aina kirjaa ylös kaikkia ajatuksiaan. Ehkäpä nämä agendat perustuvat joihinkin kansainvälisiin muotivirtauksiin eettisestä maahanmuuttopolitiikasta, joiden pohjalta on sitten syntynyt kansainvälisissä tapaamisissa sanaton yhteisymmärrys länsimaiden velvollisuudesta lisätä maahanmuuttoa. Monia muitakin vaihtoehtoisia hypoteeseja on helppo keksiä siitä, millaisia vaiettuja poliittisia agendoja saattaa löytyä maahanmuuton edistämisen takaa. Tätä avointa kysymystä maahanmuuttopolitiikan takana olevista poliittisista agendoista kannattaisi joka tapauksessa tutkia pikaisesti.
Veikkaan, että keskittymällä näihin kolmeen kysymysryhmään vanhanmallisen rasismin ja kulttuurikeskustelun sijasta maahanmuuttokriitikot saisivat aikaan aitoja parannuksia nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Eli tarkemmin sanoen maahanmuuttokriitikotkin sortuvat mielestäni liian usein siihen perusvirheeseen, että kuvittelevat 2000-luvun maahanmuutossa olevan valtiovaltaa edeltävän aikakauden tapaan vain kaksi osapuolta: alkuperäisväestö ja maahanmuuttajat, jolloin maahanmuuton ongelmat pyritään todistelemaan maahanmuuttajista itsestään johtuviksi tai jopa maahanmuuttajien "laadusta" johtuviksi.
Mutta kuten koulun vektorilaskuista muistamme, summavektori riippuu kaikista osavektoreista, joten maahanmuuttopoliittisen päätöksentekoprosessin virheet saattavat vaihtoehtoisesti johtua enimmäkseen siitä, että valtaeliitin ja akateemisten kulttien osavektorit ovat ohjanneet maahanmuuttopolitiikan aivan väärään suuntaan. Tämän mahdollisuuden huolellisen pohtimisen pitäisi vakuuttaa lukija siitä, että koko nykymuotoinen maahanmuuttokritiikki saattaa olla aivan väärillä jäljillä ongelman paikantamisessa ja edelleen taviksille suunnatun propagandan teemavalikoimassa: ykkösprioriteettina propagandassa ei ehkä pitäisi olla ensisijaisesti osoittaa, että maahanmuuttajista koituu ongelmia, vaan että päättäjät saattavat omalla vinksahtaneisuudellaan varmistaa, että maahanmuuttajien ottamisesta koituu Suomelle tuhoisia ongelmia.
[email protected]