QuoteMaahanmuuttajat jumissa vastaanottokeskuksissa
Esimerkiksi Ruukin vastaanotteokeskuksesta pakolaiset eivät ole päässeet sijoittumaan kuntiin aiotulla tavalla. Vuoden lopussa ilman kuntapaikkaa oli 40 ihmistä.
Uusien ELY-keskusten toivotaan tehostavan maahanmuuttajien kotouttamista. Keskuksilta on otettu pois vastuu vastaanottokeskusten ylläpidosta, jolloin ne saavat keskittyä entistä paremmin kotouttamiseen. Muun muassa pula maahanmuuttajien sijoituspaikoista on kuitenkin suuri haaste kotouttamiselle
ELYissä kääritään nyt hihat ylös ja ryhdytään tositoimiin maahanmuuttajien kotouttamisessa, arvioi sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen .
- Jonkinlainen maahanmuuttoyksikkö tulee kaikkiin ELYihin. Ja näihin tulee maahanmuuttopäällikkö, joka saa tehtäväkseen tähän astista tehokkaammin koordinoida maahanmuutto ELYN sisällä, mutta myöskin sieltä ulospäin kuntiin, maakuntiin ja kansalaisjärjestöihin.
Kotouttamisen rukkaaminen onkin paikallaan. Kotouttaminen on muun muassa liian hidasta, kertoo pitkään maahanmuuttajien parissa toiminut, 20 vuotta Suomessa asunut Saeed Warsame.
- Ihmiset ovat passivisena kaksi vuotta, kun turvapaikkaprosessi pyörii ja sen jälkeen vasta muuttavat kuntiin. Tänä aikana he ehkä menettävät haluaan integroitua yhteiskuntaan. Minusta olisi järkevämpi, että ihmiset tietäisivät että heillä on mahdollisuuksia. Eli heti alkuuun kiinni yhteiskuntaan ja enemmän suomen kielen opiskelua ja sitten mahdollisesti työntekoakin.
Pula kotouttamispaikoista
Yksi kotouttamisen haasteista on se, että sijoituspaikkoja ei löydy kunnista tarpeeksi. Vastaanottokeskuksissa odottaa sijoituspaikkaa tällä hetkellä viisisataa henkilöä, jotka ovat jo saaneet oleskeluluvat. Taloudellista rasitetta maahanmuuttajista ei kunnille juurikaan tule, koska valtio maksaa sijoittajakunnille korvauksia.
Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta, uskoo maahanmuuttojohtaja.
- Toivotaan myöskin kuntien yhteistyötä, seutukunnallista työtä ja solidaarisuuttakin, että lähdetään yhdessä hoitamaan asia, että ne ihmiset, jotka oleskeluluvan saavat ja Suomeens jäävät, saadaan myöskin mukaan yhteiskuntaan, Mervi Virtanen sanoo.
Saeed Warsamen neuvo on yksikertainen.
- Että kunnat ottaisivat rohkeasti ainakin kokeiltavaksi muutamia ihmisiä. Silloin nähtäisiin, että eihän nämä ihmiset ole sen kummempia kuin muut suomalaiset.
Valtakunnan tasolla sisäministeriön tavoite on löytää kunnista 2200 uutta sijoituspaikkaa. Niistä esimerkiksi Oulun lääniin sijoittuisi 265.
YLE Oulu (http://yle.fi/alueet/oulu/2010/01/maahanmuuttajat_jumissa_vastaanottokeskuksissa_1397151.html)
Nyt aletaan olla ihan sitä vailla, että hallitukselta tulee mahtikäsky kunnille alkaa ottaa väkisin oleskeluluvan saaneita vastaan.
Jos nyt on 2200 olekeluluvn saajaa valmiina ilman ositetta, niin kyllä Virtanen ja Thors sellaiset löytää samatien kun saavat luvan Matti 'vässykkä' Vanhaselta.
PölhöMatilla ei ole enää mitään menetettävää, kaikki poliittinen uskottavuus on jo kustu viemäriin.
Itehän valkkas hallitukseensa tollasen akkalauman, joka nyt pyörittää Mattiparkaa kiveksistä kiinni pitämällä päänsä yläpuolella.
Mihis helvettiin ne majoitettas kotoutumaan? Ne paikkakunnat missä on asuntoja vapaana, ei ole työpaikkoja lankaan, ihmiset on muuttaneet pois työn perässä. Pitää olla saakelinmoisia moniosaajia, jos näille paikkakunnilta työtä löytää. No, kaikkihan me tiedetään ettei ne töitä tuu tekemään.
Noita poliitikkoja ihmettelen yhä uudestaan? Ne tietää, että me tiedetään heidän valehtelevat ja me tiedetään, että he tietävät meidän tietävän heidän valehtelevan. Rinki vaan pyörii??!!??
Paljonkohan tuokin harjoitus maksaa... huoh...
500 on tällä hetkellä ilman sijoituskuntaa. 2 200 paikkaa on tavoite koko vuoden ajalle, kun viime vuonna raavittiin kasaan kai jotain 1 700 paikkaa.
Tarve:
- 500 jonottajaa
- turvapaikanhakijoita 6 000, joista oleskelulupa 40 prosentille => 2 400 paikkaa
- kiintiöpakolaiset 750 (ilmeisesti eduskunta taas hyväksyi kiintiön suuruuden?)
- perheenyhdistämiset 500-4 000 (tosi vaikea ennustaa jonojen etenemistä, mutta niissä on jo tuhansia hakijoita)
(edit: Maahanmuuttoviraston mukaan perheenyhdistämisjonossa yli 6 000 hakijaa, vuoden 2010 budjetin mukaan 1 500:n odotetaan saavan oleskeluluvan tänä vuonna)
Eli tarve on vähintään 4 000 5 000 kuntapaikkaa ja tavoite 2 200. Ensi vuonna perheenyhdistämiset alkavat rullaamaan ja kuntapaikkojen tarve nousee jonnekin 8 000:n tasolle.
Tämähän tarkoittaa sitä, että on perustettava lisää vastaanottokeskuksia, jonne tulijat säilötään. Myös pakkosijoittaminen tulisi muuten kyseeseen, mutta lähestyvät vaalit tekevät siitä lähes mahdottoman vaihtoehdon. Ehdotus sataisi suoraan Muutoksen laariin.
Yksi vaihtoehto on se, että kotouttamislain uudistuksen yhteydessä kuntien saamat valtionosuudet sidotaan pakolaisten/maahanmuuttajien määrään kunnassa. Ahneimpien ja typerimpien kuntien toivotaan sitten alkavan hamstraamaan pakolaisia. Kotouttamisen kanssa sillä touhulla ei tietenkään ole mitään tekemistä.
Helpoin tapa selvitä ongelmista on se, ettei ota niitä vastaan eikä luo ongelmia. On typerää esim. juoda ensin itselleen alkoholiongelma ja ryhtyä sitten miettimään sen ratkaisemisen vaikeuksia ja kustannuksia. Mitään turvamies-ongelmia ei ole, kun oleskelulupia ei myönnetä ja hakijat lähetetään sinne, mistä he tulivatkin. Suomi voi aivan hyvin ottaa sen linjan, että pakolaisia otetaan vain itse hakemalla pakolaisleireiltä lapsia ja naisia. Turvallisuutta kaipaavat miehet jääkööt muiden vastuulle.
Quote from: Roope on 26.01.2010, 22:05:29
500 on tällä hetkellä ilman sijoituskuntaa. 2 200 paikkaa on tavoite koko vuoden ajalle, kun viime vuonna raavittiin kasaan kai jotain 1 700 paikkaa.
Tarve:
- 500 jonottajaa
- turvapaikanhakijoita 6 000, joista oleskelulupa 40 prosentille => 2 400 paikkaa
- kiintiöpakolaiset 750 (ilmeisesti eduskunta taas hyväksyi kiintiön suuruuden?)
- perheenyhdistämiset 500-4 000 (tosi vaikea ennustaa jonojen etenemistä, mutta niissä on jo tuhansia hakijoita)
Eli tarve on vähintään 4 000 kuntapaikkaa ja tavoite 2 200. Ensi vuonna perheenyhdistämiset alkavat rullaamaan ja kuntapaikkojen tarve nousee jonnekin 8 000:n tasolle.
Tämähän tarkoittaa sitä, että on perustettava lisää vastaanottokeskuksia, jonne tulijat säilötään. Myös pakkosijoittaminen tulisi muuten kyseeseen, mutta lähestyvät vaalit tekevät siitä lähes mahdottoman vaihtoehdon. Ehdotus sataisi suoraan Muutoksen laariin.
Yksi vaihtoehto on se, että kotouttamislain uudistuksen yhteydessä kuntien saamat valtionosuudet sidotaan pakolaisten/maahanmuuttajien määrään kunnassa. Ahneimpien ja typerimpien kuntien toivotaan sitten alkavan hamstraamaan pakolaisia. Kotouttamisen kanssa sillä touhulla ei tietenkään ole mitään tekemistä.
Olisipa todella mielenkiintoista nähdä korreloiko näiden kuuden tuhannen turvapaikanhakijan enemmistö kansallisuudet positiivisesti liitteenä olevan, K&K lehdessä esitetyn tilaston kanssa. Ts. Onko tulijoita eniten Somaliasta, Irakista ja Turkista. Jotenkin minulla on sellainen kutina, että em. kansallisuudet taitavat olla myös niitä ahkerimpia turvapaikanhakijoita...