Kuinka paljon voimme ottaa oppia Japanista?
http://www.paecon.net/PAEReview/issue23/Locke23.htm
Pieni lisäys artikkeliin: Locke liioittelee verratessaan Japanin nykyistä systeemiä fasistiseen järjestelmään. Japanin valtion ohjaushan on pääasiassa sitä, että se estää pääoman määräävää asemaa, luo pitkäntähtäimen taloussuunnitelman, pitää tuoton ja pääoman hyödyttämässä kaikkia japanilaisia, keskittää yhteiskunnan voimavaroja korkean jalostusasteen vientiteollisuuteen, lisää yhteistyötä yritysten välillä; jne. Nämä ovat tavoitteita länsimaissakin, keinot vain ovat tehottomampia. Toisaalta kun jätetään pois laskuista yhteiskunnan tuotannon suuntaaminen pitkän tähtäimen maksimaaliseen tuottoon (eli toiminnan kehys/ puitteet/ säännöt), Japani jättää yrityksille ja pankeille vapaat kädet. Mitä tulee siviiliyhteiskuntaan, erot fasistiseen järjestelmään ovat niin räikeitä, että minun ei liene tarvitse käsitellä niitä.
Ihmettelen myös, miksi Locke väittää Japanin olevan anti-semitistinen ja mihin hän sen perustaa. Japanissa asuu pysyvästi erittäin vähän juutalaisia, joten on vaikea kuvitella Japanin olevan millään käytännöllisellä tavalla anti-semitistinen. Esim. jos Japanissa myydään jossain anti-semitistä kirjallisuutta, siitä on vielä pitkä matka siihen, että voidaan sanoa Japanin olevan anti-semitistinen.
Länsimaat ja Japani ovat erilaisia, joten Japanin koko talousjärjestelmää ei voida kopioida tänne. Kysymys kuuluu kuinka paljon voidaan ottaa oppia japanilaisilta, soveltaa sitä meille ja meidän luonteeseemme sopivaksi ja toteuttaa käytännössä?
Liberaalille talousjärjestelmälle tarvitaan joka tapauksessa vähintään rinnakkainen vaihtoehto, ehkä korvaava järjestelmä.