QuoteMieskiintiöiden ottaminen käyttöön opettajankoulutuksessa näyttää jakavan kansan.
Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja sama määrä vastustaa ajatusta. Tämä käy ilmi Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Taloustutkimuksen mukaan on epätavallista, että kansa jakautuu täysin kahtia.
Selkeimmin mieskiintiöitä puoltavat keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajat. Naisista 55 prosenttia ottaisi kiintiöt käyttöön, miehistä vain 39 prosenttia.
Kysely tehtiin viime vuoden joulukuussa, ja siihen vastasi hieman yli tuhat 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Lehtien mukaan yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia. Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010010610884496_uu.shtml
Mielipiteitä, keskustelua tästä oudosta asetelmasta. Naiskiintiöistä keskustelu on arkipäivää mutta pysyvätkö mielipiteet samoina kun puhutaan mieskiintiöistä?
Quote from: ihQ on 06.01.2010, 15:58:01
QuoteMieskiintiöiden ottaminen käyttöön opettajankoulutuksessa näyttää jakavan kansan.
Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja sama määrä vastustaa ajatusta. Tämä käy ilmi Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Taloustutkimuksen mukaan on epätavallista, että kansa jakautuu täysin kahtia.
Selkeimmin mieskiintiöitä puoltavat keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajat. Naisista 55 prosenttia ottaisi kiintiöt käyttöön, miehistä vain 39 prosenttia.
Kysely tehtiin viime vuoden joulukuussa, ja siihen vastasi hieman yli tuhat 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Lehtien mukaan yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia. Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010010610884496_uu.shtml
Mielipiteitä, keskustelua tästä oudosta asetelmasta. Naiskiintiöistä keskustelu on arkipäivää mutta pysyvätkö mielipiteet samoina kun puhutaan mieskiintiöistä?
Pitäisi nähdä kysymysten muotoilu ja alkup. tutkimus. Miehethän mieskiintiöitä näyttävät nyt eniten vastustavan.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/opetusalan_mieskiintiot_jakavat_kansan_1351180.html
Naiskiintiöissä on yleensä kyse jonkinlaisesta tasa-arvohuuhaasta ja halusta mikromanageroida yhteiskuntaa. Esimerkiksi yritysten johdossa halutaan olevan tietty määrä naisia, vaikka sinne välttämättä tarvita yhtään naista (tai miestä).
Opettajistossa taas miehiä tarvitaan jotta kasvatustyössä olisi myös miehinen malli läsnä. Mikäli koulussa kaikki opettajat olisivat miehiä tulisi varmasti huoli liian miesvaltaisesta koulusta ja kaivattaisiin naiskiintiötä.
Lisäksi aikuisten miesten läsnäololla on merkitystä turvallisuuden kannalta.
On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.
Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.
Siis junttipuolueet puoltavat mieskiintiöitä, mutta missäs ovat nämä ihanaan tasapäistämiseen pyrkivät puolueet, kuten vihreät? Ainiin, eipä miehillä niin väliä, kunhan naiset saavat tasa-arvoa ja kiintiöitä. Kaikenlaiset keinotekoiset kiintiöt ovat perseestä...tai eipä ainakaan heti tule mieleen kiintiötä, joka olisi jollain tavalla järkevästi perusteltu.
Kaikki kiintiöt ovat niin sanotusti /c:stä.
(Paitsi, jos johonkin virkaan on erityinen M.E-kiintiö, niin silloin se on tietysti OK.)
Vastustan kaikkia kiintiöitä, sillä kiintiöiden olemassaolo aiheuttaa sen, että heikompilahjainen yksilö voi saada parempilahjaisen yksilön paikan vain siksi, että kuuluu tiettyyn kiintiöityyn ryhmään.
Ei tarvita mitään kiintiöitä. Sitäpaitsi jo nyt kaikki jotenkuten täyspäiset (ja muutama hullukin) mieshakijat pääsevät opettajankoulutukseen esimerkiksi pääsykokeiden haastattelussa/ryhmäkeskustelussa yms. saamiensa täysien pisteiden avulla.
Karjalainen: Sukupuolikiintiöt olisivat askel taaksepäin (http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/sukupuolikiinti%C3%B6t__olisivat_askel__taaksep%C3%A4in_5854522.html)
QuotePuolet suomalaisista kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja vastaavasti toinen puolikas suomalaisista vastustaa ajatusta. Tämä käy ilmi Karjalaisen (tänään) ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Tulos on harvinaislaatuinen: kansa jakautuu mielipiteiltään tasan kahtia ani harvassa kysymyksessä. Naisista mieskiintiöitä puoltaa 55 prosentin enemmistö, miehistä vain 39 prosenttia. Alueellisesti mieskiintiöiden kannalla ollaan vahvimmin Lapissa ja Itä-Suomessa. Puoluekantansa perusteella kiintiöitä kannattavat vankimmin "koti ja uskonto -puolueiden" eli perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat.
Yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia, mikä kyselyn mukaan on siis puolelle suomalaisista niin merkittävä ongelma, että siihen pitäisi puuttua opettajankoulutuksen mieskiintiöllä. Tämä huoli on varmasti aito, mutta sukupuolikiintiöt ovat niin keinotekoinen ja jälkijättöinen ratkaisu, että niitä on syytä välttää.
Jos sukupuolikiintiöiden tielle lähdettäisiin, jouduttaisiin päättymättömään kehään. Sukupuolittuminen ei näet koske yksinomaan peruskoulunopettajia, vaan se on ongelma monilla muillakin aloilla: eläinlääkäreiksi opiskelevista yhdeksän kymmenestä on ollut naisia, tekniikkaa ja metsätieteitä opiskelevat taas voittopuolisesti miehet. Opetusalalla lastentarhanopettajat ovat peruskoulunopettajiakin selvemmin naisia.
Opettajakunnan naisistuminen on vähäpätöinen ongelma koulun ja koulumaailman moniin muihin ongelmiin, muun muassa luokkakokojen suurentumiseen ja koulukiusaamiseen, verrattuna. Sitä paitsi tärkeintä tältä osin on opettajien ammatillinen pätevyys, ja siinä olisi monin paikoin korjattavaa – ei kuitenkaan Pohjois-Karjalassa, kiitos oman yliopiston opettajankoulutuksen.
Miesopettajia on kaivattu lisää myös siksi, että etenkin yksinhuoltajaäitien lapset saisivat myös miehisiä roolimalleja. Tällaisia roolimalleja löytyy koulun ja kodin ulkopuoleltakin, eikä koulun pidäkään tarjota stereotyyppisiä sukupuolimalleja. Miesopettajien määrä on sitä paitsi edelleen riittävä, vaikka opettajista naisia suuri enemmistö onkin.
Sukupuolikiintiöitä ei voi puolustaa tasa-arvonäkökulmastakaan. Niillä ennemminkin alleviivataan sukupuolten välisiä eroja, jotka eivät todellisuudessa ole ammattitaidon kannalta merkittäviä.
Ylipäänsä kaikenlainen kiintiöajattelu ihmisten luokittelussa on syytä ampua suoralta kädeltä alas.
Sukupuolikiintiöt olisivat askel taaksepäin. Eteenpäin askelen voisi ottaa kehittämällä opettajankoulutuksen sisältöä ja opettajan ammatin arvostusta.
Kaleva: Peruskoulu ei vedä miesopettajia (http://www.kaleva.fi/plus/Peruskoulu-ei-ved%C3%A4-miesopettajia/832637)
QuoteOulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki ei kannata mieskiintiöpaikkojen asettamista opettajankoulutukseen. Hänen mielestään alan vetovoimaisuutta miesten keskuudessa pitäisi lisätä muulla tavoin.
"Olisi paremminkin syytä kiinnittää huomio palkkaukseen ja urakehitykseen."
Kiintoisaa kiemurtelua. Kiintiöt torjutaan yllättävän määrätietoisesti ja kevyin perustein. Miten opettajien palkkauksella muka voitaisiin kasvattaa miesopiskelijoiden määrää? Itse ongelmaa ei edes haluta myöntää, koska "tärkeintä tältä osin on opettajien ammatillinen pätevyys".
Täytyypä tallentaa kaikki esiin tulevat kiintiöiden vastaiset perustelut keväällä kotouttamislain uudistuksen yhteydessä syttyvää maahanmuuttajakiintiökeskustelua varten. Etenkin vihreiltä, jotka yleensä rakastavat kiintiöihin perustuvaa yhteiskuntamanagerointia.
Jo naisvaltaisuus ajaa miehiä pois alalta. Nykyään myös virkojen saanti on kiven alla. Tämänkää seikan takia opettajan työ ei houkuta.
Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.
Quote from: valkobandiitti on 06.01.2010, 16:55:48
Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.
Mistään tasosta ole kyse!
Ja mitenkö palkkaus vaikuttaa alalle hakeutumiseen? Taitaa olla tämän vuoden hölmöin kysymys tähän mennessä.
Ei mitään tarvetta kiintiöille. Opettajiksi ryhtyy tasan niin monta miestä kuin ryhtyy ja kaikki varmasti otetaan mitä saadaan. Ainakin tätä on minulle hoettu naispuolisten opettajien toimesta.
Kaikki kiintiöt syrjivät niitä ihmisiä, jotka eivät kuulu niihin ryhmiin, joita varten nämä kiintiöt on tehty. Mieskiintiöt ja naiskiintiöt ovat samanlaisia.
Ainoa, mihin voin hyväksyä naiskiintiöt, ovat pakolaiset. Tämä sen vuoksi, että naiset ovat liki poikkeuksetta heikommassa asemassa niissä maissa, joista pakolaisiksi lähdetään. Sen lisäksi naisista on keskimäärin vähemmän haittaa vastaanottajamaalle kuin miehistä, sillä naiset syyllistyvät huomattavasti harvemmin rikoksiin kuin miehet. Näin arvionvaraisesti heittäisin pakolaisille sellaisen 70% naiskiintiön.
Quote from: valkobandiitti on 06.01.2010, 16:55:48
Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.
Ehkä typerin kommentti koskaan tällä foorumilla.
Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.
Quote from: Maastamuuttaja on 06.01.2010, 16:24:50
Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.
Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.
Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:06:43
Quote from: Maastamuuttaja on 06.01.2010, 16:24:50
Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.
Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.
Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.
Onhan se noin. Koska kuitenkin naisten kohdalla kiintiöitä jo on, on jokseenkin hölmöä vastustaa kiintiöitä (eli mieskiintiöitä) tässä tapauksessa, sillä se ei poista naiskiintiöitä. Kyse ei ole siitä, kannattaako kiintiöitä vaan siitä, pitäisikö ne ulottaa koskemaan
myös miehiä. En keksi mitään syytä, miksi tasa-arvon nimissä kiintiöitä ei ole myös miehille. Kokonaan eri asia on se, ovatko kiintiöt ylipäätään hyväksi missään asiassa. Nähdäkseni eivät ole. Repikää sitä dilemmaa sitten siitä.
Quote from: Juki on 06.01.2010, 18:12:41
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:06:43
Quote from: Maastamuuttaja on 06.01.2010, 16:24:50
Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.
Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.
Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.
Onhan se noin. Koska kuitenkin naisten kohdalla kiintiöitä jo on, on jokseenkin hölmöä vastustaa kiintiöitä (eli mieskiintiöitä) tässä tapauksessa, sillä se ei poista naiskiintiöitä. Kyse ei ole siitä, kannattaako kiintiöitä vaan siitä, pitäisikö ne ulottaa koskemaan myös miehiä. En keksi mitään syytä, miksi tasa-arvon nimissä kiintiöitä ei ole myös miehille. Kokonaan eri asia on se, ovatko kiintiöt ylipäätään hyväksi missään asiassa. Nähdäkseni eivät ole. Repikää sitä dilemmaa sitten siitä.
Millä tavalla uuden kiintiön ottaminen edellisten lisäksi parantaisi mitään? Jos kiintiöt ovat ongelma an sich, niin ongelmaa ei mitenkään vähennä se, jos otetaan lisää ongelmia vaan päinvastoin.
"Saako Kalle rikkoa ikkunan?"
"Kellen ei pitäisi rikkoa ikkunaa, mutta koska Mattikin rikkoi, niin pitää myös Kallen saada rikkoa."
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 17:53:59
Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.
Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 18:21:35
Quote from: Juki on 06.01.2010, 18:12:41
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:06:43
Quote from: Maastamuuttaja on 06.01.2010, 16:24:50
Vastustan kaikkia kiintiöitä. Katsotaan, mihin se johtaa.
Samoilla linjoille. Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta. Tällä mittapuulla ei ole mitään väliä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Tai mitä kansallisuutta.
Kaikki kiintiöt ovat vahingollisia. Hus pois ne.
Onhan se noin. Koska kuitenkin naisten kohdalla kiintiöitä jo on, on jokseenkin hölmöä vastustaa kiintiöitä (eli mieskiintiöitä) tässä tapauksessa, sillä se ei poista naiskiintiöitä. Kyse ei ole siitä, kannattaako kiintiöitä vaan siitä, pitäisikö ne ulottaa koskemaan myös miehiä. En keksi mitään syytä, miksi tasa-arvon nimissä kiintiöitä ei ole myös miehille. Kokonaan eri asia on se, ovatko kiintiöt ylipäätään hyväksi missään asiassa. Nähdäkseni eivät ole. Repikää sitä dilemmaa sitten siitä.
Millä tavalla uuden kiintiön ottaminen edellisten lisäksi parantaisi mitään? Jos kiintiöt ovat ongelma an sich, niin ongelmaa ei mitenkään vähennä se, jos otetaan lisää ongelmia vaan päinvastoin.
"Saako Kalle rikkoa ikkunan?"
"Kellen ei pitäisi rikkoa ikkunaa, mutta koska Mattikin rikkoi, niin pitää myös Kallen saada rikkoa."
Vink: sana dilemma kommentissani...
Quote from: Turkulaine on 06.01.2010, 16:16:12
Naiskiintiöissä on yleensä kyse jonkinlaisesta tasa-arvohuuhaasta ja halusta mikromanageroida yhteiskuntaa. Esimerkiksi yritysten johdossa halutaan olevan tietty määrä naisia, vaikka sinne välttämättä tarvita yhtään naista (tai miestä).
Opettajistossa taas miehiä tarvitaan jotta kasvatustyössä olisi myös miehinen malli läsnä. Mikäli koulussa kaikki opettajat olisivat miehiä tulisi varmasti huoli liian miesvaltaisesta koulusta ja kaivattaisiin naiskiintiötä.
Lisäksi aikuisten miesten läsnäololla on merkitystä turvallisuuden kannalta.
On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.
Juuri näin, tässä oli oikein napakkaa tekstiä, johon ei näin alalla toimivana ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa.
Muuten olen kaikenmaailman kiintiöitä vastaan.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 18:23:29
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 17:53:59
Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.
Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.
Tiedätkö mikä on ongelmasi tässä ajattelussasi, Veli?
Se, että sinä otat stereotyyppiset yksilö "armeijaa käymätön lesbonainen" ja "armeijan käynyt heteromies" ja toteat jälkimmäisen olevan parempi opettajaksi ja näin kannatat heidän kiintiöitään.
Todellisessa maailmassa ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Armeijan käynti ja seksuaalinen suuntautuneisuus eivät sinänsä tee kenestäkään hyvää tai huonoa opettajaa. Näin ollen ne eivät voi olla laadullisia kriteerejä opettajalle.
Oikeastaan syyllistyt aivan samaan kuin kaikkien kiintiöiden ajajat; et näe yksilöä erotettuna tietystä viiteryhmästään - tai oikeastaan miellät yksilön oman ryhmänsä stereotypiaksi.
Lisäksi sellainen asia, että näihin kiintiöihin halutaan varmaan sitten kiintiön kiintiöt. Eli, jos esimerkiksi sadan opettaja kouluun määrätään fifty-fifty systeemi (tai joku muu luku) jako miesten ja naisten keskuuteen, niin silloin kokonaismäärän on oltava kiintiön mukainen.
Tämä taas voi johtaa siihen, että esim. mamuopettajille laitetaan kiintiöt, vaikka 10%, eli kymmenen opettajaa pitää olla mamuja. Näistä kymmenestä kiintiömamusta pitää siis olla viisi miehiä ja viisi naisia. Eihän kiintiöajattelussa saa syrjiä myöskään kiintiön sisällä?
Ja sitten kun näitä kiintiöitä alkaa olla useita, niin jokainen tietää mikä soppa siitä syntyy.
Quote from: Turkulaine on 06.01.2010, 16:16:12
Naiskiintiöissä on yleensä kyse jonkinlaisesta tasa-arvohuuhaasta ja halusta mikromanageroida yhteiskuntaa. Esimerkiksi yritysten johdossa halutaan olevan tietty määrä naisia, vaikka sinne välttämättä tarvita yhtään naista (tai miestä).
Opettajistossa taas miehiä tarvitaan jotta kasvatustyössä olisi myös miehinen malli läsnä. Mikäli koulussa kaikki opettajat olisivat miehiä tulisi varmasti huoli liian miesvaltaisesta koulusta ja kaivattaisiin naiskiintiötä.
Lisäksi aikuisten miesten läsnäololla on merkitystä turvallisuuden kannalta.
On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.
Ihan asiallinen ja mutuna järkeenkäypä viesti. Oma kantani kiintiöihin yleisesti on hyvin kielteinen. Olen kuitenkin valmis kannattamaan kiintiöitä mikäli osottautuu että niistä on jotakin mainittavaa käytännön hyötyä. Näin ei ole vielä tapahtunut.
Miesopettajakiintiön yleisimmille perusteluille (joita aika hyvin tuossa listasit) kaipaisin kovaa dataa tueksi. Onko niitä? Muistan joskus jostain (lähteet kunnossa taas) lukeneeni että miesopettajat saisivat paremmin ylläpidettyä oppimisrauhaa, ja että poikaoppilaiden oppiminen on erilaista (parempaa) miehisessä opetuksessa. Oletetaan että näin on. Tuleeko kiintimiesopettajien johdosta tämänkaltaisten toivottavien asioiden määrä lisääntymään? Olettaisin että vaikutus keskimäärin kiintiöiden johdosta tulisi heikkenemään, sillä kiintiöiden takia sisään joudutaan ottamaan heikompaa ainesta.
Minun mielestäni kaikenmaailman naiskiintiötkin voitaisiin poistaa. Jokaisen tulee mielestäni loistaa yksilönä, ei minkään ryhmän edustajana. :)
On varmasti hyvät puolensa sillä, että opettajiksi myös valmistuu miehiä, sillä he voivat varmasti tuoda jotain "ekstraa" naisopettajiin verrattuna, aivan kuten naispoliisit voivat tuoda jotain "ekstraa" miespoliiseihin verrattuna.
Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 18:37:14
Tiedätkö mikä on ongelmasi tässä ajattelussasi, Veli?
Se, että sinä otat stereotyyppiset yksilö "armeijaa käymätön lesbonainen" ja "armeijan käynyt heteromies" ja toteat jälkimmäisen olevan parempi opettajaksi ja näin kannatat heidän kiintiöitään.
Ei siinä mitään ongelmaa ole. Se ottaa huomioon kaikki tapaukset ja tuottaa niistä mediaanin. On varmasti huonoja armeejan käyneitä heteromiesopettajia kuin on hyviä armeejaa käymättömiä lesbonaisopettjiakin.
Quote
Todellisessa maailmassa ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Armeijan käynti ja seksuaalinen suuntautuneisuus eivät sinänsä tee kenestäkään hyvää tai huonoa opettajaa. Näin ollen ne eivät voi olla laadullisia kriteerejä opettajalle.
Oikeastaan syyllistyt aivan samaan kuin kaikkien kiintiöiden ajajat; et näe yksilöä erotettuna tietystä viiteryhmästään - tai oikeastaan miellät yksilön oman ryhmänsä stereotypiaksi.
Yleistys on tarkoituksenhakuista, koska on ajanhukkaa lähteä erittelemään yksilöitä kas näin: Seppo on semmonen, Taru on tämmönen, Ismo on simmonen, Matti muuten ei, Niilo on jotakin, Kaisa ei sitäkään, Erkki taas päinvastoin, blaa blaa blaa.
Quote from: Turkulaine on 06.01.2010, 16:16:12
On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.
Aivan. Tässä tapauksessa ei ole kyse ideologisesti sukupuolten tasa-arvosta tai sukupuolisyrjinnästä kuin ehkä välillisesti tai rakenteellisesti. Joko meillä on
tarve saada kouluihin enemmän miesopettajia tai sitten ei ole. Jos tällainen tarve on olemassa, niin mies- ja naisopettajien suhteellista osuutta pitäisi oikeastaan säädellä jokaisessa koulussa erikseen, eikä kiintiöillä opettajankoulutukseen haettaessa. Ehkä paras tapa vaikuttaa olisi kuitenkin pääsykokeiden ja miksei myös itse opetustyön muuttaminen.
En kuitenkaan nykymaailman aikaan usko hevillä myönnettävän, että naisopettajien määrän kasvulla voisi olla jotain vaikutusta esimerkiksi työrauhaongelmiin tai poikien oppimistuloksiin. Ovathan naisopettajat virallisten kriteerien mukaan yhtä hyviä tai pätevämpiäkin kuin miesopettajat.
Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.
Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.
Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.
Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.
Ehdoton ei kaikille kiintiöille minulta.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 18:51:54
Yleistys on tarkoituksenhakuista, koska on ajanhukkaa lähteä erittelemään yksilöitä kas näin: Seppo on semmonen, Taru on tämmönen, Ismo on simmonen, Matti muuten ei, Niilo on jotakin, Kaisa ei sitäkään, Erkki taas päinvastoin, blaa blaa blaa.
Mielestäsi virkanimityksiä tai opiskelupaikkoja täytettäessä on ajanhukkaa lähteä erittelemään niihin hakevia yksilöitä? Mielenkiintoinen näkemys.
Quote from: Koskela Suomesta on 06.01.2010, 18:55:33
Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.
Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.
Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.
Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.
Ehdoton ei kaikille kiintiöille minulta.
Asiantuntija äänessä. Aineenopettajien valinnoissa kyllä kympeillä ei ole mitään merkitystä. Tämä kympintyttöhöpötys voisi hakeutua sinne, minne kuuluukin. Veistoluokan uumeniin...?
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:01:34
Mielestäsi virkanimityksiä tai opiskelupaikkoja täytettäessä on ajanhukkaa lähteä erittelemään niihin hakevia yksilöitä? Mielenkiintoinen näkemys.
Mielestäni en näin sanonut. Mielestäni puhuin suurista ryhmistä, kuten heteromiehistä ja lesbonaisista ja koko ryhmän kaikki yksilöt yhteenlaskettuna saadusta mediaanista, eli yleistyksestä siitä mitä he todennäköisesti ovat ja mitä he todennäköisesti eivät ole.
Yleistys: Heteromies syö todennäköisemmin makkaraa kuin lesbonainen.
Kyllä nyt olen oikein kauhea sovinistisika, kun kyllähän JOTKUT lesbonaisetkin syö makkaraa ja JOTKUT heteromiehet eivät.
Eli sitä ns turhaa jauhantaa tossa lopussa. Tunnistat sen kyllä, se on tuossa heti yleistyksen alla.
Quote from: JM-K on 06.01.2010, 18:27:49
Quote from: Turkulaine on 06.01.2010, 16:16:12
On syytä erottaa kiintiöajattelu silloin kun sillä on käytännöllinen syy ja silloin kuin sillä on ainoastaan ideologinen syy.
Juuri näin, tässä oli oikein napakkaa tekstiä, johon ei näin alalla toimivana ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa.
Muuten olen kaikenmaailman kiintiöitä vastaan.
Eiväthän mieskiintiöt ole tässäkään tapauksessa varsinainen ratkaisu. Jos miesopettaja vastaa olemukseltaan stereotyyppistä Vihreän liiton miestä niin häneltä puuttuvat likimain kaikki ne ominaisuudet joita mieskiintiöllä haetaan. Parempi olisi siis määritellä niitä kaivattavia ominaisuuksia kuten esimerkiksi kyky kurinpitoon.
Kiintiöidään siis kokonaisuuden kannalta tarpeelliset ominaisuudet jolloin kiintiöt eivät koske yksilöitä suoraan vaan koko koulun henkilöstöä. Tällainen kiintiöintihän on sitäpaitsi ihan normaalia toimintaa (ja sille on varmaan ihan oma nimikin). Musiikin opettajaksi tarvitaan musiikin opettaja. Hän voi myös opettaa matematiikkaa jos hän on siihen pätevä. Kysymys on siis henkilöstön tarjoamista resursseista (eli heidän tarjoamasta osaamisestaan) ja koulun tarvitsemista resursseista.
Kurinpito on vain yksi vaatimus muiden mukana ja vaaditun osan koulun henkilöstöstä tulisi täyttää tämä vaatimus. Käytännössä tällaisten ominaisuuksien vaatiminen ja todentaminen voi toki olla ongelmallista.
Itse näen tämän mieskiintiöaiheen lähinnä potentiaalisena huumorin aiheena. Se mahdollistaa kiintiöitä puolustelevien tahojen hiillostamisen. Jostain kumman syystä he tuskin kokevat mieskiintiöitä kovin tärkeiksi, vaikka muuten kiintiöt ovat ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kerrassaan herkullinen tilanne ;)
Quote from: Veli on 06.01.2010, 19:09:19
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:01:34
Mielestäsi virkanimityksiä tai opiskelupaikkoja täytettäessä on ajanhukkaa lähteä erittelemään niihin hakevia yksilöitä? Mielenkiintoinen näkemys.
Mielestäni en näin sanonut. Mielestäni puhuin suurista ryhmistä, kuten heteromiehistä ja lesbonaisista ja koko ryhmän kaikki yksilöt yhteenlaskettuna saadusta mediaanista, eli yleistyksestä siitä mitä he todennäköisesti ovat ja mitä he todennäköisesti eivät ole.
Minä taas luulin, että tässä nimenomaisessa keskustelussa puhutaan kiintiöistä ja kiintiöt kohdistuvat nimenomaan työ- ja opiskelupaikkoihin, joita hakevat yksilöt, eikä suuret ryhmät tai ryhmien mediaanit.
Ryhmät taas eivät määrittele yksilöä, vaikka yksilöt määrittävätkin ryhmän.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:21:42
Minä taas luulin, että tässä nimenomaisessa keskustelussa puhutaan kiintiöistä ja kiintiöt kohdistuvat nimenomaan työ- ja opiskelupaikkoihin, joita hakevat yksilöt, eikä suuret ryhmät tai ryhmien mediaanit.
Ryhmät taas eivät määrittele yksilöä, vaikka yksilöt määrittävätkin ryhmän.
Mielenkiintoista. Minäkun vastasin sinun väittämääsi, ettei miehen heterous tai armeejan käyminen ole meriitti opettajalle. Väittämäni oli, että armeejan käynyt heteromies pitää luokassa parempaa kuria kuin armeejaa käymätön lesbonainen. Kas näin.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 17:53:59
Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 18:23:29
Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.
No saat anteeksi tämän kerran.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 19:32:12
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:21:42
Minä taas luulin, että tässä nimenomaisessa keskustelussa puhutaan kiintiöistä ja kiintiöt kohdistuvat nimenomaan työ- ja opiskelupaikkoihin, joita hakevat yksilöt, eikä suuret ryhmät tai ryhmien mediaanit.
Ryhmät taas eivät määrittele yksilöä, vaikka yksilöt määrittävätkin ryhmän.
Mielenkiintoista. Minäkun vastasin sinun väittämääsi, ettei miehen heterous tai armeejan käyminen ole meriitti opettajalle. Väittämäni oli, että armeejan käynyt heteromies pitää luokassa parempaa kuria kuin armeejaa käymätön lesbonainen. Kas näin.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 17:53:59
Armeijan käyminen tai heterous ei ole mikään meriitti kellekään miehelle, vaikka niin joillakin tuntuu olevan käsitys - mahdollisesti siksi, että heillä ei ole mitään muuta meriittiä kuin nämä kaksi varsin yksinkertaisesti saavutettavaa asiaa.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 18:23:29
Voi olla. Mutta ei sekään ainakaan ole plussaa, että on armeejaa käymätön lesbonainen. On meinaan aivan mitätön se kuri mitä nuo luokassa pitävät armeejan käyneeseen heteromieheen verrattuna. Ainakin yläaste/amitsu sektorilla.
No saat anteeksi tämän kerran.
En tarvitse anteeksipyyntöjäsi.
Armeijan käyminen ja heterous eivät ole mikään meriitti. En ymmärrä kuinka armeijan käyminen tai seksuaalinen suuntautuminen ovat olennainen asia toimittaessa lasten kanssa. Se että vaikka esimerkiksi allekirjoittanut on käynyt armeijan ja on heteromies, ei millään tavalla suoraan tee minusta millään asteikolla parempaa opettajaa suhteessa johonkin, jolla näin ei ole asia. Joku joku ei-hetero nainen voi olla minua parempi pedagogi, jolloin hänet on valittava eikä minua Opettajat pitää valita YKSILÖINÄ sen mukaan kuka on sovelias tehtävään. Jos opettajakoulutukseen hakee 200 ihmistä ja 50 pääsee sisään, niin on otettava 50 eniten valintokokeissa pisteitä saanutta (on hyvät tiedot ja taidot tehtävään) TÄYSIN RIIPPUMATTA mistään sukupuoli-, armeija- tai heterokiintiöistä. Comprehende?
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:47:09
Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?
Lukee uutisen tarkasti, silvuplee: "Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista." Eli sukupuolikiintiöitä ei ole enää, ja nyt on kyselty kansalta, pitäisikö ne palauttaa. HS:n uutisessa tiedetään kertoa, että viime vuosina sekä pyrkijöistä että valituista noin neljännes on ollut miehiä - tämän perusteella ei näytä siltä, että pääsykokeet suosisivat erityisesti kumpaakaan sukupuolta.
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:47:09
Minun mielestäni kaikenmaailman naiskiintiötkin voitaisiin poistaa. Jokaisen tulee mielestäni loistaa yksilönä, ei minkään ryhmän edustajana. :)
On varmasti hyvät puolensa sillä, että opettajiksi myös valmistuu miehiä, sillä he voivat varmasti tuoda jotain "ekstraa" naisopettajiin verrattuna, aivan kuten naispoliisit voivat tuoda jotain "ekstraa" miespoliiseihin verrattuna.
Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?
Juuri näin. Mitään kiintiötä ei voida perustella järjellisesti. ...tai ehkä voidaan, mutta lopputulos on harvoin toivotunlainen.
Olen ehdottomasti kaikkia kiintiöitä ja positiivista syrjintää vastaan.
Omista opettajista parhaat ovat olleet miehiä. Kaikki miesopettajat eivät ole olleet hyviä. Nämäkään huomiot tuskin liittyvät sukupuoleen, vaan pikemmin sattumaan ja todennäköisyyksiin.
Opettajiksi hakeutuu vähemmän miehiä. Koska se ei ole kovin suosittua miesten keskuudessa, hakeutunee alalle oikeasti siitä kiinnostuneet. Tämä lisää todennäköisyyttä törmätä hyvään miesopettajaan. Jos kiintiöotetaan käyttöön, hakeutuu alalle vähemmän motivoituneita, joten todennäköisyys osua huonoon miesopettajaan kasvaa.
Quote from: Pliers on 06.01.2010, 19:54:10
Opettajiksi hakeutuu vähemmän miehiä. Koska se ei ole kovin suosittua miesten keskuudessa, hakeutunee alalle oikeasti siitä kiinnostuneet. Tämä lisää todennäköisyyttä törmätä hyvään miesopettajaan. Jos kiintiöotetaan käyttöön, hakeutuu alalle vähemmän motivoituneita, joten todennäköisyys osua huonoon miesopettajaan kasvaa.
Jepulis. :) Uskon myös, että kiintiöt koulutuksissa johtavat siihen, että alalle hakeutuu niitä vähemmän motivoituneita ja alalle sopimattomampia ihmisiä. Motivoituneet ja todellakin halukkaat ihmiset kyllä pääsevät takuuvarmasti koulutukseen, ilman kiintiöitäkin, mitä tahansa sukupuolta edustavatkaan, ja mihin tahansa koulutukseen sitten hakevatkaan.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:38:58koko teksti
Oletko opettaja? Oletko päivittäisessä työssäsi tekemisissä opettajien kanssa? Tunnetko monta opettajaa? Millä kokemuspohjalla puhut asiasta?
Ette te oikeasti halua esim. 40% koulutuspaikoista miehille. Se tarkoittaisi ilman muita toimia sitä, että kaikista heikkopäisimmätkin mieshakijat pääsisivät opiskelemaan opettajaksi (ja myös valmistumaan). Kyllä minusta on hyvä, että minun lastani tulee opettamaan edes jotenkuten ihmimillinen henkilö, oli hän sitten mies tai nainen.
Quote from: Juki on 06.01.2010, 19:06:13
Quote from: Koskela Suomesta on 06.01.2010, 18:55:33
Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.
Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.
Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.
Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.
Ehdoton ei kaikille kiintiöille minulta.
Asiantuntija äänessä. Aineenopettajien valinnoissa kyllä kympeillä ei ole mitään merkitystä. Tämä kympintyttöhöpötys voisi hakeutua sinne, minne kuuluukin. Veistoluokan uumeniin...?
Kerropas nyt sitten ne valintaperusteet aukikirjoitettuna. Sinun heittosi ei ole minkään arvoinen, koska se on vain heitto ilman mitään perusteluja ja lähdettä. Mollaat minun kirjoitustani ilman mitään omaa evidenssiä. Ilmeisesti mutupohjalta?
Quote from: Tanaquil on 06.01.2010, 19:39:37
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:47:09
Onko silti niin, että jos opettajankoulutuksessa ei olisi lainkaan mieskiintiöitä, alalle ei hakeutusi lainkaan miehiä, eikä miehiä näin kiinnostaisi ollenkaan hakeutua ko. koulutukseen? Vai minkälaisia johtopäätöksiä asiasta pitäisi tehdä... Onko mieskiintiöt oikeasti ainoa syy siihen, että on ylipäätään olemassa miesopettajia?
Lukee uutisen tarkasti, silvuplee: "Vuonna 1989 poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista." Eli sukupuolikiintiöitä ei ole enää, ja nyt on kyselty kansalta, pitäisikö ne palauttaa. HS:n uutisessa tiedetään kertoa, että viime vuosina sekä pyrkijöistä että valituista noin neljännes on ollut miehiä - tämän perusteella ei näytä siltä, että pääsykokeet suosisivat erityisesti kumpaakaan sukupuolta.
Pyrkijämäärissä on sellainen seikka otettava huomioon, että on varsin hyvin tiedossa millaisilla papereilla sisään pääsee tämänhetkisillä kriteereillä.
Niiden, joiden paperit eivät täytä vaatimuksia soveltuvuuskokeeseen pääsemisestä, ei kannata hakemusta edes lähettää. Eivätkä he niin yleensä teekään, ihminen välttää selkeästi turhaa työtä ;D
Quote from: valkobandiitti on 06.01.2010, 16:55:48
Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.
Mitenkäs sinä pääsykokeita organisoivien asemassa ollessasi sen heterouden testaisit?
Quote from: Enni on 06.01.2010, 18:06:43Koulutukseen tai työpaikkaan valituksi tulemisen yksi ja ainoa edellytys tulisi olla henkilön itsensä kyvyt, saavutukset ja osaaminen, sekä niiden oleminen selkeästi parempia kuin muilla henkilöillä, jotka kilpailevat samasta koulutus- tai työpaikasta.
Miksi tullakseen valituksi pitäisi omata selkeästi paremmat kyvyt kuin muiden samaa paikkaa hakevien? Mun mielestä riittää, jos on edes ihan inasen parempi. Ratkaisuthan saattavat näissä käsittääkseni syntyä vaikka 0,25 pisteen marginaalilla.
Quote from: Koskela Suomesta on 06.01.2010, 20:19:23
Quote from: Juki on 06.01.2010, 19:06:13
Quote from: Koskela Suomesta on 06.01.2010, 18:55:33
Kerropas nyt sitten ne valintaperusteet aukikirjoitettuna. Sinun heittosi ei ole minkään arvoinen, koska se on vain heitto ilman mitään perusteluja ja lähdettä. Mollaat minun kirjoitustani ilman mitään omaa evidenssiä.
Onko näin? Valintakriteereinä, kun itse kyseisessä valinnassa olin, olivat hakemus, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmädynamiikkaa arvioiva ryhmätehtävä. Aineopinnot tuli muistaakseni olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, mikä kouluarvosanalla tarkoittaisi sellaista kasi minkkaa. Se siitä kymnpintyttöilystä.
Lähde: oma kokemus. Perustelut: oma kokemus.
Näin helppoa son ku osaa :) ...se oma evidenssi...
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 06.01.2010, 20:36:32
Miksi tullakseen valituksi pitäisi omata selkeästi paremmat kyvyt kuin muiden samaa paikkaa hakevien? Mun mielestä riittää, jos on edes ihan inasen parempi. Ratkaisuthan saattavat näissä käsittääkseni syntyä vaikka 0,25 pisteen marginaalilla.
True. :) Eihän siinä mikään übersuoriutuja tarvitsekaan olla, riittäähän sekin, että vaan on vähänkin parempi. Mutta mitä enemmän, sitä enemmän. ;) Pienestähän nuo ovat kiinni. Itse pääsin haluamaani kouluun vasta kolmantena hakuvuotena. Ensimmäisellä kerralla jäin 4. varasijalle, ja opiskelupaikka jäi 0.9 pisteen päähän. Silloin ketutti. Mutta sitkeästi sitten hain vielä toisenakin vuonna. Toisena vuonna kokonaispistemääräni riitti roimasti koulutuspaikkaan, MUTTA pääsykokeen yhdestä tietystä osiosta en ollut vastannut riittävästi oikein. Kolmantena vuonna hain jo eri pääaineeseen, kahteenkin eri aineeseen, ja toiseen pääsin. *jihuu* Päivääkään en ole katunut, että lähdin ns. kokeilemaan kepillä jäätä. Ala on täysin sitä, mitä haluankin, ja innostun jokaisen kurssin alkaessa vielä lisää.
Sisua, perkele. :D
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:38:58
--Opettajat pitää valita YKSILÖINÄ sen mukaan kuka on sovelias tehtävään. Jos opettajakoulutukseen hakee 200 ihmistä ja 50 pääsee sisään, niin on otettava 50 eniten valintokokeissa pisteitä saanutta (on hyvät tiedot ja taidot tehtävään) TÄYSIN RIIPPUMATTA mistään sukupuoli-, armeija- tai heterokiintiöistä. Comprehende?
Quote from: Veli on 06.01.2010, 20:04:41
Oletko opettaja? Oletko päivittäisessä työssäsi tekemisissä opettajien kanssa? Tunnetko monta opettajaa? Millä kokemuspohjalla puhut asiasta?
Vastaanpa tässä välissä että isäni ajattelee täsmälleen kuten Hiidenlintu. Hän opettaa lukiossa luonnontieteitä.
Olen itse hävinnyt työpaikkoja siitä syystä, että niihin on otettu miehiä / vanhuksia kiintiöajattelun johdosta. Siispä en ajattele sitä mallia ollenkaan lämpimin tuntein!
Quote from: Veli on 06.01.2010, 19:09:19
--Mielestäni puhuin suurista ryhmistä, kuten heteromiehistä ja lesbonaisista--
??? Mitäh?
Mä aikoinaan 80-luvulla hain sekä sihteeri- että sairaanhoito- opistoon, ja sain 5p "munalisää". Suuri syntinen olen.
Quote from: Blondihko Tihko on 06.01.2010, 20:53:04
Vastaanpa tässä välissä että isäni ajattelee täsmälleen kuten Hiidenlintu. Hän opettaa lukiossa luonnontieteitä.
Siksipä jätin Lukion pois väitteistäni, niinkuin ala-asteenkin.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 19:09:19
??? Mitäh?
Niin?
Quote from: Juki on 06.01.2010, 20:43:09Onko näin? Valintakriteereinä, kun itse kyseisessä valinnassa olin, olivat hakemus, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmädynamiikkaa arvioiva ryhmätehtävä. Aineopinnot tuli muistaakseni olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, mikä kouluarvosanalla tarkoittaisi sellaista kasi minkkaa. Se siitä kymnpintyttöilystä.
En asiaan sen paremmin ole perehtynyt, mutta varmaan OKL:ään hakiessakin pinnoja saa yo-todistuksesta? Sinällään on kyllä sääli, jos Koskelalla Suomesta on kavereita, jotka eivät ole onnistuneet napsimaan kymppejä yo-kirjoituksista tai kasvatustieteen kursseista. Mutta ainahan niitä kokeita voi varmaan uusia, jos motivaatiota oikeasti löytyy? Aika voi toki tulla uusiessa pitkäksi, jos tavoitteena tosiaan on arvosana kymmenen.
Quote from: Enni on 06.01.2010, 20:02:56Motivoituneet ja todellakin halukkaat ihmiset kyllä pääsevät takuuvarmasti koulutukseen, ilman kiintiöitäkin, mitä tahansa sukupuolta edustavatkaan, ja mihin tahansa koulutukseen sitten hakevatkaan.
Pääsääntöisesti varmaan näin, mutta kyllä jossain oikiksen ja lääkiksen pääsykokeissa varmaan vaaditaan motivoituneisuuden lisäksi myös jonkinnäköistä lahjakkuutta.
Quote from: MX on 06.01.2010, 19:12:41
Eiväthän mieskiintiöt ole tässäkään tapauksessa varsinainen ratkaisu. Jos miesopettaja vastaa olemukseltaan stereotyyppistä Vihreän liiton miestä (...)
Minä puhuinkin nyt mieskiintiöistä. En "mies"kiintiöistä. Comprendes?
Quote from: JM-K on 06.01.2010, 21:08:37
Minä puhuinkin nyt mieskiintiöistä. En "mies"kiintiöistä. Comprendes?
Mitenkäs tämä miehuus ilman heittomerkkejä sitten määritellään? Onko otettava penkistä vähintään 100 kiloa?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 06.01.2010, 21:05:10
Quote from: Juki on 06.01.2010, 20:43:09Onko näin? Valintakriteereinä, kun itse kyseisessä valinnassa olin, olivat hakemus, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmädynamiikkaa arvioiva ryhmätehtävä. Aineopinnot tuli muistaakseni olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, mikä kouluarvosanalla tarkoittaisi sellaista kasi minkkaa. Se siitä kymnpintyttöilystä.
En asiaan sen paremmin ole perehtynyt, mutta varmaan OKL:ään hakiessakin pinnoja saa yo-todistuksesta? Sinällään on kyllä sääli, jos Koskelalla Suomesta on kavereita, jotka eivät ole onnistuneet napsimaan kymppejä yo-kirjoituksista tai kasvatustieteen kursseista. Mutta ainahan niitä kokeita voi varmaan uusia, jos motivaatiota oikeasti löytyy? Aika voi toki tulla uusiessa pitkäksi, jos tavoitteena tosiaan on arvosana kymmenen.
Tuotapa voi kommentoida joku OKL:n käynyt. Varmasti siellä lukiotodistusta kysytään mutta ei se riitä. Se todistus ei oikein riitä missään mihinkään; jos sen sijaan on menestynyt kirjoituksissa, siitä voi olla jopa suoraa hyötyä, esim. matemaattiselkle alalla haettaessa.
Ja 1000 kg penkistä; siinon miehen mitta! :)
Quote from: Juki on 06.01.2010, 21:14:08Tuotapa voi kommentoida joku OKL:n käynyt. Varmasti siellä lukiotodistusta kysytään mutta ei se riitä. Se todistus ei oikein riitä missään mihinkään; jos sen sijaan on menestynyt kirjoituksissa, siitä voi olla jopa suoraa hyötyä, esim. matemaattiselkle alalla haettaessa.
Niin tuo pääsykoesysteemihän on Suomessa ennemminkin kympin tyttöjä sortava kuin suosiva, koska lukion kurssinumeroita ei noteerata oikein mitenkään. Laudaturin tytöllä onkin sitten jo paremmat lähtökohdat.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 06.01.2010, 20:36:32
Quote from: valkobandiitti on 06.01.2010, 16:55:48
Opettajien tason laskua ei pelasta mieskiintiö vaan armeijan käyneiden heteromiesten kiintiö.
Mitenkäs sinä pääsykokeita organisoivien asemassa ollessasi sen heterouden testaisit?
Lusikkatestillä! :D
Quote from: Veli on 06.01.2010, 20:04:41
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:38:58koko teksti
Oletko opettaja? Oletko päivittäisessä työssäsi tekemisissä opettajien kanssa? Tunnetko monta opettajaa? Millä kokemuspohjalla puhut asiasta?
Pidättäydyn puhumasta itsestäni enempää kuin että ala on tuttu.
Pointti on seuraava: Ryhmä, johon yksilö kuuluu ei määrittele yksilöä. Yksilöt sen sijaan tietysti määrittävät ryhmän.
Havainnollistava esimerkki: Purkissa A on 70 sinistä ja 30 punaista kuulaa. Purkissa B taas on 40 sinistä ja 60 punaista kuulaa. Purkin A kuulat ovat sinisempiä kuin purkin B, mutta se ei tarkoita etteikö purkista A voisi yksittäinen nostettu kuula olla punainen ja päinvastoin.
Jos tämäkään ei riittänyt, niin en voi paremminkaan asiaa selittää.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 21:31:15
Pidättäydyn puhumasta itsestäni enempää kuin että ala on tuttu.
Pointti on seuraava: Ryhmä, johon yksilö kuuluu ei määrittele yksilöä. Yksilöt sen sijaan tietysti määrittävät ryhmän.
Havainnollistava esimerkki: Purkissa A on 70 sinistä ja 30 punaista kuulaa. Purkissa B taas on 40 sinistä ja 60 punaista kuulaa. Purkin A kuulat ovat sinisempiä kuin purkin B, mutta se ei tarkoita etteikö purkista A voisi yksittäinen nostettu kuula olla punainen ja päinvastoin.
Jos tämäkään ei riittänyt, niin en voi paremminkaan asiaa selittää.
Mutta todennäköisemmin purkista A nousee sininen kuula? Vai oletko eri mieltä kanssani?
Quote from: Veli on 06.01.2010, 21:36:25
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 21:31:15
Pidättäydyn puhumasta itsestäni enempää kuin että ala on tuttu.
Pointti on seuraava: Ryhmä, johon yksilö kuuluu ei määrittele yksilöä. Yksilöt sen sijaan tietysti määrittävät ryhmän.
Havainnollistava esimerkki: Purkissa A on 70 sinistä ja 30 punaista kuulaa. Purkissa B taas on 40 sinistä ja 60 punaista kuulaa. Purkin A kuulat ovat sinisempiä kuin purkin B, mutta se ei tarkoita etteikö purkista A voisi yksittäinen nostettu kuula olla punainen ja päinvastoin.
Jos tämäkään ei riittänyt, niin en voi paremminkaan asiaa selittää.
Mutta todennäköisemmin purkista A nousee sininen kuula? Vai oletko eri mieltä kanssani?
En, mutta todennäköisyyksillä ei ole tässä mitään merkitystä. Purkista A nostettu punainen kuula ei ole sen sinisempi kuin purkista B nostettu. Henkilöä palkattaessa ei ole mitään merkitystä sillä, että millainen on hänen ryhmäänsä kuuluva keskimääräinen henkilö.
Vaikka Jussi Halla-aho on sivari, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää kuin keskimääräisen armeijajantterin. Vaikka Jukka Hankamäki on homo, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää paremmin kuin keskimääräisen heteromiehen.
Ilta-Sanomien gallupissa kyseltiin tänään, onko opettajan sukupuolella merkitystä. 61% vastasi myöntävästi.
Asiaa voisi kysyä myös näiltä uussuomalaisilta, tulevaisuudentoivoiltamme. Luulenpa, että muslimeille opettajan sukupuolella on erittäin suuri merkitys. Halunnevat kai, että tyttöjä opettavat naiset ja poikia miehet. Kuulemani mukaan musulipoika ei välttämättä edes tottele naisopettajaa, kun ilmeisesti kotona on opetettu, että nainen on alempi olento eikä sellainen voi määräillä. Kunnia menee. Koko suvulta.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 19:38:58Armeijan käyminen ja heterous eivät ole mikään meriitti. En ymmärrä kuinka armeijan käyminen tai seksuaalinen suuntautuminen ovat olennainen asia toimittaessa lasten kanssa.
Lapset yleensä tottelevat miestä paremmin kuin naista.
QuoteSe että vaikka esimerkiksi allekirjoittanut on käynyt armeijan ja on heteromies, ei millään tavalla suoraan tee minusta millään asteikolla parempaa opettajaa suhteessa johonkin, jolla näin ei ole asia.
Olenkin puhunut kurista, en siitä onko parempi opettaja.
QuoteJoku joku ei-hetero nainen voi olla minua parempi pedagogi, jolloin hänet on valittava eikä minua Opettajat pitää valita YKSILÖINÄ sen mukaan kuka on sovelias tehtävään.
Tietenkin on valittava, en ole väittänytkään etteikö pitäisi. Menee jo aikamoiseksi toistamiseksi, mutta mies pitää todennäköisemmin parempaa kuria kuin nainen.
QuoteJos opettajakoulutukseen hakee 200 ihmistä ja 50 pääsee sisään, niin on otettava 50 eniten valintokokeissa pisteitä saanutta (on hyvät tiedot ja taidot tehtävään) TÄYSIN RIIPPUMATTA mistään sukupuoli-, armeija- tai heterokiintiöistä. Comprehende?
Katso edellinen vastaukseni.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 21:38:11
En, mutta todennäköisyyksillä ei ole tässä mitään merkitystä.
Onhan. Purkista A nousee todennäköisemmin sininen kuula, niinkuin mies syö todennäköisemmin makkaraa kuin nainen, niinkuin mies pitää todennäköisesti parempaa kuria niinkuin nainen, niinkuin armeejan käynyt heteromies pitää todennäköisesti parempaa kuria kuin armeejaa käymätön lesbonainen.
QuotePurkista A nostettu punainen kuula ei ole sen sinisempi kuin purkista B nostettu. Henkilöä palkattaessa ei ole mitään merkitystä sillä, että millainen on hänen ryhmäänsä kuuluva keskimääräinen henkilö.
Ryhmästä sattumalta otettu henkilö vastaa todennäköisesti ryhmän keskimääräistä henkilöä. Jos ryhmässä on vähän erityisominaisuuksia omaavia henkilöitä on epätodennäköistä, että ryhmästä valitaan sattumalta juuri tuo erityisominaisuuksia omaava henkilö.
QuoteVaikka Jussi Halla-aho on sivari, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää kuin keskimääräisen armeijajantterin. Vaikka Jukka Hankamäki on homo, uskoisin hänen kykenevän hoitamaan opettajan tehtävää paremmin kuin keskimääräisen heteromiehen.
Uskoisin samaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.01.2010, 21:48:15
Kuulemani mukaan musulipoika ei välttämättä edes tottele naisopettajaa, kun ilmeisesti kotona on opetettu, että nainen on alempi olento eikä sellainen voi määräillä. Kunnia menee. Koko suvulta.
Hiidenlintu tietää, näin ei ole. Muslimipoika tottelee ihan yhtä hyvin mies ja naisopettajaa.
Quote from: Veli on 06.01.2010, 21:04:53
Niin?
Ei mitään enää. Ymmärsin, että käsitämme sanat "hetero" ja "lesbo" eri tavoin. Minulle ne ovat tarkoin rajattuja seksuaalisen suuntautumisen nimityksiä, sinulle jotain... ihan muuta. *Yläaste-flashback, totta vieköön!* %D
Siihen, miksi miehet eivät sankoin joukoin hakeudu opettajiksi
varsinkaan peruskouluun voi vaikuttaa todellakin "naisten alan" maine. Siihenhän kuuluu, että
1) palkka on koulutukseen ja työmäärään nähden heikko
2) töitä ja velvollisuuksia lyödään koko ajan lisää ja ne on pakko ottaa kiltisti vastaan "kutsumuksen" takia
3) alan arvostus on juhlapuheissa suuri, mutta käytännössä alhainen
Quote from: Veli on 06.01.2010, 21:52:40
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.01.2010, 21:48:15
Kuulemani mukaan musulipoika ei välttämättä edes tottele naisopettajaa, kun ilmeisesti kotona on opetettu, että nainen on alempi olento eikä sellainen voi määräillä. Kunnia menee. Koko suvulta.
Hiidenlintu tietää, näin ei ole. Muslimipoika tottelee ihan yhtä hyvin mies ja naisopettajaa.
Voit tunkea tuon olkiukkosi takaisin syvälle sinne, mistä se tulikin.
Mielestäni Suomessa ei tulisi olla muslimioppilaita siinä määrin, että tämä koituu ongelmaksi. Muslimien erityistarpeiden ei pitäisi olla lähtökohta millekään koulutusjärjestelmän muutokselle. Pitäisikö sinusta?
Jos kerran kurin pitäminen on olennaista (kuten se on vain yksi, melko vähäinen seikka koko opettajuudessa), niin eikö silloin pitäisi katsoa, kuinka hyvin se hommaan hakeva YKSILÖ on pätevä toimimaan lapsijoukon kanssa.
En muista omilta kouluajoiltani, että miesopettajat olisivat olleet keskimäärin sen enemmän kuria pitäviä. Itse asiassa muistelen päinvastaista: kaikkein kovinta kuria pitivät vähän iäkkäämmät naisopettajat.
Quote from: Blondihko Tihko on 06.01.2010, 22:06:04
Ei mitään enää. Ymmärsin, että käsitämme sanat "hetero" ja "lesbo" eri tavoin. Minulle ne ovat tarkoin rajattuja seksuaalisen suuntautumisen nimityksiä, sinulle jotain... ihan muuta. *Yläaste-flashback, totta vieköön!* %D
Minä en nyt oikeen ymmärrä mitä sinä tarkoitat. Viittaatko kenties siihen, että käytän vain naisen kohdalla etuliitettä lesbo ja kummankin sukupuolen kohdalla etuliitettä homo.
Quote from: Hiidenlintu on 06.01.2010, 22:28:59
Jos kerran kurin pitäminen on olennaista (kuten se on vain yksi, melko vähäinen seikka koko opettajuudessa), niin eikö silloin pitäisi katsoa, kuinka hyvin se hommaan hakeva YKSILÖ on pätevä toimimaan lapsijoukon kanssa.
Kurin pitäminen aiheena on olennaista sillon kun siitä keskustellaan. Itse oppitunnilla sillä on merkitystä oppilaiden käyttäytymiseen ja työrauhaan, joka auttaa opiskelemaan. Mitä sä nyt tahdon, että sanon tuohon viimiseen? Kyllä? Muuttaako se nyt sitten jotenkin silti sitä asiaa, että todennäköisesti mies pitää parempaa kuria kuin nainen? HUOH!
Quote
En muista omilta kouluajoiltani, että miesopettajat olisivat olleet keskimäärin sen enemmän kuria pitäviä. Itse asiassa muistelen päinvastaista: kaikkein kovinta kuria pitivät vähän iäkkäämmät naisopettajat.
En minäkään muista. Nykyisin huomaan sen selkeästi.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 06.01.2010, 21:09:47
Quote from: JM-K on 06.01.2010, 21:08:37
Minä puhuinkin nyt mieskiintiöistä. En "mies"kiintiöistä. Comprendes?
Mitenkäs tämä miehuus ilman heittomerkkejä sitten määritellään? Onko otettava penkistä vähintään 100 kiloa?
Kyllä se selviää, kun viitisen minuuttia juttelee ja vaihtaa ajatuksia.
Käy lukemassa esim. tätä, niin ymmärtänet: http://vesahack.blogit.uusisuomi.fi/. Älä anna sen uusimman kirjoituksen hämätä, Hack on kokenut varmaan jonkun herätyksen tällä kertaa. Eikun ne olikin ne vaalit, nehän on rapian vuoden päästä.
Quote from: JM-K on 06.01.2010, 22:43:39
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 06.01.2010, 21:09:47
Quote from: JM-K on 06.01.2010, 21:08:37
Minä puhuinkin nyt mieskiintiöistä. En "mies"kiintiöistä. Comprendes?
Mitenkäs tämä miehuus ilman heittomerkkejä sitten määritellään? Onko otettava penkistä vähintään 100 kiloa?
Kyllä se selviää, kun viitisen minuuttia juttelee ja vaihtaa ajatuksia.
Eikö olisi sitten fiksua, että paikkaa haettaessa haastatellaan ja todetaan, että "tässä on sellainen tyyppi jota tämä ala tarvitsee" sen sijaan, että jossain hiton läpyskässä lukee, että pitää olla kiintiö.
Lisäksi koko ongelma ratkeaisi yksinkertaisesti sillä, että koulutus yksityistettäisiin ja siirryttäisiin palveluseteleihin. Ihmiset ovat parempia päättämään millaiseen kouluun haluavat lapsensa kuin lainsäätäjät.
Quote from: Blondihko Tihko on 06.01.2010, 22:06:04
Quote from: Veli on 06.01.2010, 21:04:53
Niin?
Ei mitään enää. Ymmärsin, että käsitämme sanat "hetero" ja "lesbo" eri tavoin. Minulle ne ovat tarkoin rajattuja seksuaalisen suuntautumisen nimityksiä, sinulle jotain... ihan muuta. *Yläaste-flashback, totta vieköön!* %D
Siihen, miksi miehet eivät sankoin joukoin hakeudu opettajiksi varsinkaan peruskouluun voi vaikuttaa todellakin "naisten alan" maine. Siihenhän kuuluu, että
1) palkka on koulutukseen ja työmäärään nähden heikko
2) töitä ja velvollisuuksia lyödään koko ajan lisää ja ne on pakko ottaa kiltisti vastaan "kutsumuksen" takia
3) alan arvostus on juhlapuheissa suuri, mutta käytännössä alhainen
Tässäpä tuo tulikin melko lailla hyvin tiivistettynä.Eivät ne kiintiöt taitaisi heilauttaa alaa suuntaan eikä toiseen. Raha on kova sana alalle kuin alalle hakeuduttaessa - ja tietenkin toimenkuvan edes jonkinlainen mielekkyystaso. Useampi mies on näköjään älykäs, koskapa osaa pysyttäytyä pois ko. alalta. < puolisarkastinen kommentti (Edit). ! :)
Quote from: Juki on 06.01.2010, 23:09:28Useampi mies on näköjään älykäs, koskapa osaa pysyttäytyä pois ko. alalta.
Ei tuo mielestäni älykkyyteen liity. Nainen voi ihan hyvin hakeutua opettajaksi, koska hän tietää, ettei hänen toimeentulonsa ole yhtä paljon riippuvainen omasta palkkatulosta kuin miehillä. Hommaa vain sitten vaikka dippainssimiehen itselleen, niin saa ihan kivan elintason. Sen sijaan peruskoulun opettajan palkalla miehen saumat hyväpalkkaiseen naiseen ovat aika ohuet. Kummankaan älykkyydestä ei tällä perusteella kannata hirveästi päätellä. Sitten on tietysti sellaisiakin pariskuntia, joissa molempien ansiotulot ovat aika pienet, mutta silti on varaa asua Eirassa, mutta näissähän painaa sitten enemmän peritty varallisuus.
Mielestäni Suomessa tarvitaan lisää nunnia opetukseen. Näillä henkilöillä on kurinpitotaito hyvin tiedossa. Myöskin maailmankatsomus on riittävän terveellä länsimaisella pohjalla. Nunnakiintiöt Suomeen!
Vastustan yleensä ottaen kaikkia kiintiöitä. Kiintiö voi olla joskus pakon sanelema, mutta toinen asia onkin sitten sen käytön tarve ja ymmärretäänkö se silloin enää ensisijaisesti kiintiöksi vai tarpeeksi. Luulen, että näin ns. kiintiökorttia tuskin tarvitsisi vetää koskaan esiin, kunhan nyt on tarve ymmärretty.
Opettajien ala ei varmaankaan sukupuolikiintiöitä tarvitse.
QuoteRuotsi haluaa poistaa korkeakoulujen sukupuolikiintiöt
Ruotsin hallitus aikoo poistaa korkeakoulujen sukupuolikiintiöt.
Asiasta kertoi korkeakoulu- ja tutkimusministeri Tobias Krantz Dagens Nyheter -lehden kirjoituksessa.
Krantzin mukaan koulutusjärjestelmän täytyy avata ovia, ei sulkea niitä oppi-intoisten nuorten naisten nenän edestä. Korkeakouluasetuksen muuttamista koskeva esitys on pian lähdössä lausuntokierrokselle.
Arvostelijoiden mukaan miehet ovat hyötyneet kiintiöistä suosituilla koulutusaloilla, joilla mieshakijoita on naisia vähemmän. Tämä on näkynyt muun muuassa eläinlääkäri-, lääkäri- ja psykologikoulutuksessa.
Nykyisen asetuksen mukaan kiintiöitä käytetään silloin, kun korkeimmilla arvosanoilla hakevia on enemmän kuin paikkoja. Tobias Krantzin mukaan viime vuonna sukupuolen takia vailla paikkaa jääneistä 95 prosenttia oli naisia.
Miesten hallitsemilla aloilla järjestelmä ei toimi samalla tavoin, koska hakijoita on yleensä vähemmän.
Svean hovioikeus päätti äskettäin, että 44 naisella oli oikeus vahingonkorvauksiin, koska he eivät kiintiöiden vuoksi päässeet eläinlääkärikoulutukseen.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010011210914420_ul.shtml)
Mielestäni hyvä asia. Valitettavasti uutinen antaa kuitenkin minulle kuvan, että poistaminen tehdään sen vuoksi, että naiset ovat kärsineet kiintiöistä, ei siksi että ylipäänsä joku kärsii kiintiöistä.
Quote from: Koskela Suomesta on 06.01.2010, 18:55:33
Muutetaan ennemmin valintakriteerejä. Nyt "kympin tytöt" saavat suhteettoman suuren edun arvosanoistaan. Jos ihan kylmästi sanotaan, niin peruskoulun oppimäärän oppii opettamaan muutkin kuin kympin oppilaat. Se ei ole kovin vaativa oppimäärä, jos rehellisiä ollaan.
Muutetaan ennemmin valitakriteerejä suosimaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka pystyvät tuossa ympäristössä tekemään töitä ja kasvattamaan lapsia.
Nuo väitteet "laadun laskemisesta" ovat täyttä potaskaa, koska sitä sisäänpääsijöiden laatua ei voida mitata vain arvosanoilla. Kyse on enemmän persoonallisuustekijöistä.
Tiedän monta miestä, jotka olisivat opettajina paruskoulussa parempia kuin tapaamani naisopettajat, mutta heillä ei ole laittaa hakemukseen todistusta, jossa on pelkkiä kymppejä. Eli ulos jäävät.
Voisi tosiaan olla ihan hyvä muuttaa noita valintaperusteita, koska näistä kympin tytöistä olisi äkkiseltään ajateltuna paljon enemmän hyötyä muilla aloilla, usein ne ovat myös paremmin palkattujakin. Peruskoulun opettajana lahjakkuus menee pitkälti hukkaan tuon osalta, mutta pitäisi sitten miettiä miten näistä muista aloista saisi sitten heille houkuttelevampia, sitähän on toki pitkään jo murehdittu muutenkin.
Kiintiöt toki eivät ole tässä(kään) tapauksessa oikea tapa lähteä lähteä korjaamaan tilannetta, mutta toisaalta en myöskään vastusta yksittäisiä kiintiöitä niin kauan kuin ne noin muuten ovat hyväksyttyjä. Optimitilanne kuitenkin on se, että kaikki kiintiöt poistettaisiin, mutta se pitäisi sitten tehdä pitkälti kaikkien osalta sitten kun siihen lähdetään.