Helsinki selvittää maahanmuuttajanaisten mahdollisuudet suomen kielen oppimiseen. Suuri osa maahanmuuttajanaisista hoitaa lapsiaan kotona. Kieliopetukseen osallistuminen vaatii samanaikaisen lastenhoidon järjestämistä.
Helsingissä on tällä hetkellä kaksi paikkaa, joissa keskitytään maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen.
Hakaniemenrannassa sijaitsevassa Perhetalo Sahramissa maahanmuuttajanaiset oppivat suomen kielen alkeet ja saavat apua erilaisten lomakkeiden täytössä ja heitä koskevien päätösten ymmärtämisessä, eli kotoutuvat.
Pakistanislaistaustainen Sajida ja Turkin kurdi Zakire ovat päässeet irroittautumaan kotoa ja opiskelleet suomea tämän syksyn ajan.
– Minä olen kotoisin Pakistanista. Minulla on kolme lasta, yksi poika ja kaksi tyttöä. Minä olen naimisissa. Minun mies on työssä ravintolassa. Hän on omistaja, Sajida kertoo suomeksi.
– Minun tyttö ja poika puhuu suomi kotona, hyvin puhuu suomi. Kaupassa minun poika on minun pieni tulkki, Zakire jatkaa.
Helsingissä on kaksi paikkaa maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen
Hakaniemessä ja Mellunmäessä maahanmuuttajanaisille järjestetään lukuvuoden mittaisia suomen kielen kursseja. Tulijoita kursseille on tällä hetkellä paljon enemmän kuin mitä niille voidaan ottaa. Myös naisten lähtötaso kielen oppimiseen vaihtelee.
Maahanmuuttajanaisten kielenoppimistarpeet selvitetään nyt koko kaupungin alueella, kertoo kehittämiskonsultti Merja Svensk Helsingin sosiaalivirastosta.
– Miten vanhemmat kykenevät tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä ja kasvattamaan heitä kahteen kulttuuriin, niin siihen ehdottomasti tarvitaan kieli.
Naisten ja äitien kielitaito tukee maahanmuuttajanuorten koulumenestystä
Keskittyminen perheenäiteihin kannattaa. Nimenomaan naisten kielitaidon parantaminen tukee myös jälkikasvun koulumenestystä ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Muutosta asenteissa on maahanmuuttajien kanssa työskentelevien kokemusten mukaan tapahtunut jo kymmenessä vuodessa. Maahanmuuttajien keskuudessa naisten kielenopiskelua ja hakeutumista työelämään on vähitellen opittu arvostamaan.
– Maahanmuuttajanaiset ovat merkittävä resurssi ja meidän kannattaa panostaa heihin. Kuitenkin kyse on työikäisistä naisista, joilla on kymmeniä, kymmeniä vuosia työikää vielä edessäpäin ja intoa myös sinne työelämään mennä, Merja Svensk tähdentää.
YLE (http://www.yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/01/helsinki_haluaa_maahanmuuttajanaiset_suomen_kielen_oppiin_1350044.html)
Meidän Merja:
Merja Svensk
Monikulttuuristen lapsiperheiden palvelut
Helsingin kaupunki
Pl 7444
00099 Helsingin kaupunki
Voi toimia asiantuntijana seuraavissa toimissa:
Konsulttina, Kouluttajana, Työnohjaajana, Muissa asiantuntijatehtävissä
Työkielet:
suomi, englanti
Toiminta-alue:
Koko maa
Osaamisalueet:
Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus
Muu erityisosaaminen:
Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen
Muslimikulttuuri-asiat, kunniaan liittyvä väkivalta
Kiireenkesytys, kokonaisvaltainen ajanhallinnan-metodi (Rek. merkki)
Hankkeiden ja koulutuskokonaisuuksien sunnitteluosaaminen
- Suomen työnohjaajat ry:n ja Henry ry:n jäsen.
Työkokemus osaamisalueilta:
27 vuoden kokemus monikulttuurisuusasioista kouluttajana, kehittäjänä,konsulttina, coachina ja monikulttuuristen tiimien työnohjaajana.
Työyhteisöjen kehittämishankkeita vuodesta 1996 (kunnat, valtio, kolmas sektori ja yksityiset).
Kiireenkesytystä vuodesta 2006. Muotoina luennot, kehittämispäivät ja työnohjaus.
Peruskoulutus:
Terveydenhuollon- ja varhaiskasvatuksen alueelta 1979, 1981 (-)
Muu koulutus:
Työnohjaaja- ja kehittämiskonsultti, 40 ov.
Helsingin yliopiston täydennyskoulutus 1999.
Työnohjauksen jatkokoulutus 2005.
Aikuiskasvatuksen ja sosiaalipykologian aineopinnot.Sosiaalityön opinnot.
Kiireenkesytys(rek.merkki)-konsulttikoulutus 2006
Kiireenkesytyskonsultti - Mahtavaa
Se on kyllä totta että mamunaisten pitäisi osata suomea, mutta sitkeä on Merja kun tuolla kokemuksella edelleen uskoo asiaansa. Tosin Kiireen keskeyttämistyösä hän lienee kuitenkin onnistunut.
Lähde: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/asiantuntijapankki/asiantuntijakortti.aspx?ID=2a7fd6ee-d185-4fb1-bbe1-8ceb570f501c
Mitähän tämä monikulttuurisuus on ollut 27 vuotta sitten? Kaiketi sitä on ollut kun Merja on siitä ihan kokemusta kerännyt. Tuo kiireenkesyttäminen on kyllä onnistunut ihan nappiin, kun EDELLEENKÄÄN ei nuo monikulttuurisuuskuviot mene sillä tavalla kuin normikansalainen olettaisi.
Kelpaisinkohan minäkin kiireenkesyttäjäksi kun lähden töihin ajoissa ja olen hankkinut jopa nelivetoisen auton keliolosuhteiden varalle? Tosin omalla kustannuksellani...
Ja itse asiaan liittyen, niin on se kivaa että selvitetään mamunaisten kielenoppimistarpeet. Minäkin voisin selvittää seuraavalla tavalla:
- Suomeen tulee kaarnalaivalla 3500 mamunaista esim Somaliasta.
- Suomen kieli pitää opettaa 3500:lle mamunaiselle
Vai olisiko selvitystyön tarkoituksena tutkia, monenko äitylin oma "pikku tulkki" kykenisi kieltä opettamaan esim kotona. Ei tarvisi niitä päivähoitopaikkojakaan aivan ylettömästi.
Raadollisessa työelämässä tarvitaan kyllä aika reipasta - kiireistä suorastaan - reagointia organisaatiosta kumpuileviin toimintaimpulsseihin. En ainakaan ensimmäisessä työpaikassani lähtisi tarjoamaan työtehtäviäni määrittelevälle esimiehelleni kiireenkesytysfilosofiaa.
Halavaksi tullee nämä kottiuttamiset. Työpaikkojakin syntyy ainakin kottouttajille. Hyvä meininki.
Kiireenkesytystä? Ei...ei kestä. *pox* Pää räjähti.