Terve,
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Vastaan itse ekana. Kerron vielä, että motiivini tulla tänne on selvittää, mitä mieltä itse haluan olla tästä koko maahanmuuttoasiasta. Näkökulmia siis olen hakemassa.
1. En suoraan sanottuna tiedä. Kait saman verran kuin nykyään. Jos saadaan hoidettua ne töihin, niin ehkä sitten lisää.
Itse ihmettelen täysin vastikkeetonta rahanjakoa, niin maahanmuuttajille kuin suomalaisille työttömille.
Eikö maahanmuuttajille voisi antaa vaikka ilmainen kämppä ja rahaa, jos he vaikka tekevät töitä? Tekisi edes yhden päivän viikossa töitä.
2. Itse en pidä ajatuksesta, että jotakuta rankaistaan muiden tekemien töppäysten takia. Eli esim. jos Somaliasta ei oteta enää yhtään pakolaista, koska muut somalit ovat tehneet rikoksia.
3. Ei häiritse. Minulla ei ole yhtään negatiivista kokemusta maahanmuuttajista (tarkoitan nyt lähinnä mustia sellaisia). Jos joku loisii jossain, niin se on systeemin vika.
4. En usko. Jos näin on niin, silti älykkyys ei ole ihmisen ainoa mittari, eikä se ole kenenkään syytä jos on syntynyt tyhmäksi.
Hei !
1. Jos on kyse kristinuskon perusteella vainotuista, ei ylärajaa. Edellyttäen että maamme kristityt kustantavat, vapaaehtoisesti.
2. Ei väliä, mistä kristittyjä tulisi.
3. Ei suoranaisesti, mutta välillisesti. Verot nousee, palvelut huononee.
4. Netistä saamieni tietojen perusteella juutalaiset ovat älykkäin kansa. Rotu on määritelmä ajalta, jolloin geeneistä ei tiedetty. Se on karkea määritelmä jota pitää täsmentää. Geenitietous on huipputärkeää kun ajatellaan sairauksia. Läheisissäni on geneettisiä sairauksia joten seuraan niitä asioita.
1. 750
2. Pitäisi valita. Ei muslimimaista.
3. Ei onneksi, asun nuivalla alueella. noin 20 vuoden aikana näin kerran mustan miehen joka luultavasti oli eksynyt. ;D
4. En ole tiäremiäs
1. 0,0. Humanitaarinen maahanmuutto tulisi ulkoistaa vakaisiin kehitysmaihin.
2. Tuon mallin kanssa ei. Eivät elintasosiirtolaiset pyrkisi tällöin Suomeen, ainoastaan aidon hädän alaiset.
3. Parempi kysymys kuuluu: Häiritsevätkö sinua ihmiset joskus arjessasi. Kyllä, mutta se ei yleensä johdu taustasta. Poikkeuksena esim. metroasemat, niitä leimaavat etnojengit, mitkä pääosin johtuvat taustoista.
4. Geneettisiä eli aitoja ihmisrotuja ei ymmärtääkseni nykyajan tieteen konsensuksen mukaan ole. Ulkoisesti eroavia ihmistyyppejä sen sijaan on, ja niiden keskimääräinen ÄO on todettu erisuureksi, muistaakseni tulokset korreloivat myös aivokuvauksista saadun tiedon kanssa. Tätä ei kuitenkaan pidä ylikorostaa, koska a) älykkyys ei ole ihmisarvon mittari b) ihmisryhmän keskimääräinen älykkyys ei vaikuta millään tavalla yksilön älykkyyteen. Ihmiset nimittäin ovat ensisijaisesti yksilöitä, eivät "rotujen" tai muiden ryhmien edustajia.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Ei ainoatakaan yhteisistä varoista. Resurssit pitäisi olla varattuna todellisten hätää kärsivien ihmisten auttamiseen eikä maailmanmatkaajien hyysämiseen.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Jos ensimmäinen kommentoimani kohta toteutuu, niin silloin ei. Jos ei toteudu, niin sitten valitaan.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Tässä muutama: verot nousevat, satun asumaan lähiössä, jonne elintasopakolaisia on tungettu -> meluisuutta, turvattomuutta ml. kosketushippaa loukkujen kanssa pihapiirissä. En oikein osaa keksiä hyviä puolia. Pieni detalji, vietin tässä viime viikolla etätyöpäivän ja satuin käymään lounastauolla kaupassa. Ei olisi väen perusteella uskonut liikkuvansa Suomessa ja lähellä kotona :'(
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Yhtä paljon "uskon" näin kuin yleensä muuhunkin tieteeseen.
1. Pienehkö määrä , suosittava kristittyjä hakijoita.
2. Empiirisen tiedon perusteella muslimimaahanmuuttajat ovat erittäin ei-toivottuja.
3. Eivät tällä hetkellä (nuiva seutu). Asuttuani erittäin muslimitiheällä alueella länsinaapurissa haluan pitää asiat tällä tavalla.
4. Epärelevanttia. Ammatillisia esteitä mitkään pienet biologiset erot eivät ole.
1: 0. Asiaa voi tosin miettiä uudelleen sitä mukaa, kun tähän mennessä otettujen assimilointi yhteiskuntaan edistyy.
2: Kyllä. Suosittava maita, joista tulleet ovat assimiloituneet hyvin.
3: Ei.
4: Ei ole kompetenssia ottaa kantaa. Jos on arvattava, arvaan kyllä.
1. Valtion ei pitäisi ottaa yhtään. Itse yksityistäisin pakolaisuuden: ne, jotka haluavat sponsoroida pakolaisia, voisivat sellaisia nurkkiinsa ottaa. Omilla rahoilla. Omiin nurkkiin. Sitten loppuisi tämä pelleily, jossa ylempi keskiluokka esittää suvaitsevaista kannattamalla pakolaisten dumppaamista betonilähiöihin ja nähtäisiin kuinka moni on *oikeasti* suvaitsevainen.
2. Tietysti.
3. Eivät juurikaan tällä hetkellä. Pakolaisia ei paljon näy, mutta jotkut nurkilla vieraillessaan kiihottuvat hieroloista ja katutytöistä. ;D
4. Toivoisin, että ÄO-tutkimukset ovat väärässä, mutta ei hyvältä näytä.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
En suostu hyväksymään velvoitteita, jotka aiheutuvat valkoisen miehen mahdollisista menneisyyden synneistä. Minä en niitä syntejä ole tehnyt. Tämän valossa minulla ei ole intoa rahoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, varsinkin kun se käytännössä vaikuttaa usein olevan silkkaa vedättämistä ja elintasopakolaisuutta.
Suomen tai laajemmin Euroopan ei minun puolestani tarvitsisi ottaa yhtään elintasopakolaista, ellei heidän kustannuksistaan sitten huolehtisi vaikkapa kirkko, jonka rahoittamisesta puolestaan itse sanouduin irti jo lukioaikoina. Kirkon toimijuudessa olisi lisäksi kenties se hyvä puoli, että siinä sivussa saatettaisiin saada muutama muslimi länsimaisille asennekartoille.
Kaiken kaikkiaan meillä on vallan riittävästi kotoperäisiäkin vapaamatkustajia, ei niitä tarvitse erikseen maahantuoda lisää.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Luonnollisesti. Minulla ei ole mitään rehellistä työtä tekemään tulevia vastaan, mutta kuten yllä, ei ole mielekästä maahantuoda vaikkapa tunnettuja pummeja. Lisäksi koska tietyt kulttuuriset ryhmät vielä vaikuttavat aiheuttavan erityisongelmia esimerkiksi segregoitumalla ja korostumalla rikostilastoissa, niin argumentti valikoimisen puolesta korostuu edelleen.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Vaikkakin asun kaksikielisellä alueella, niin varsinaisista maahanmuuttajista ei täällä päin ole lukumääräisesti ongelmaksi asti. Toisin on kuitenkin esimerkiksi vanhempieni asuinsijoilla, lapsuuteni maisemissa. Siellä maahanmuuttajien sijoituspolitiikka on jo laskenut asuntojen arvoa, minkä lisäksi oma idyllinen muistikuvani rauhallisesta asuinpaikasta on yksiselitteisesti lakannut olemasta.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Uskon että marginaalisia eroja saattaa löytyä, mutta se ei välttämättä ole yhteiskunnallisesti olennaista: onnistummehan me itseämme fiksuina pitävät suomalaisetkin jostain syystä vuosi vuodelta äänestämään päättäjiksemme siinä määrin kognitiivista alaluokkaa edustavia yksilöitä, että vasemman jalan saapaskin pärjäisi paremmin.
1. Periaatteessa humanitääriselle maahanmuutolle ei ole mitään perusteita ja toisaalta sen voisi ajatella olevan jopa epätasa-arvoista, koska tänne päässeet humanitääriset tulijat todennäköisesti ovat paremmassa asemassa kuin maahansa juuttuneet. Joitain poikkeuksia saattaisin voida tehdä niiden kohdalla, joilta ei ole asiakirjat kadonneet matkan varrella. Alusta lähtien epärehellisiä (paperinsa kadottaneita) elintasoturisteja en tänne hyväksy.
Tarkennukseksi vielä, että tätä nykyään luettelen "humanitäärisen maahanmuuton" ja pakolaisuuden kahdeksi eri asiaksi. Humanitääriseen ryhmään kuulu ne, jotka eivät määritelmältään ole pakolaisia, mutta joille kuitenkin annetaan oleskelulupa.
Jos kysyit pakolaiskiintiöstä, niin se saattaisi olla jossain 500 paikkeilla.
2. Ehdottomasti tulisi valita, kuten Tanska on jo huomannut järkeväksi tehdä. Kriteerinä tulisi tietysti olla kokemukset tulijamaan asukkien integroitumisesta yhteiskuntaan. Yhteiskunta ei voi integroida ihmisiä, jotka eivät siihen suostu, ei vaikka kuinka kaataisi rahaa "kotouttamiseen".
3. Luetellaanko romanialaiskerjurit maahanmuuttajiksi? Niiden kulkukatin kaltainen kerjuunaukuminen häiritsee (tuntuu harjoitetulta, mahdollisimman säälittävän oloiselta nau'unnalta), mikä on myös laitonta aktiivista kerjäämistä (vaan eipä kukaan tee mitään).
Henkilökohtaisesti karsastan kaikkia liian uskonnollisia ihmisiä ja muslimimaista tulee paljon vanhoillisia muslimeita. Pelottavaa nähdä muslimi pongahtavan yhtäkkiä kyykkimään mekkaa kohti, vaikka hänellä olisi muutakin tekemistä. Toinen pelottava asia on kasvonsa peittäneet naiset, se kertoo alueen asteittaisesta radikalisoitumisesta ja se johtaa (muslimi) yhteisön sisäisen painostuksen myötä yhä useamman tapaamiseen. Radikalisoituminen haittoja minun tuskin tarvistee perustella tässä. Eikä radikalisoitumisen haitat ole kiinni uskonnosta. Kunhan noi kävelevät kaavut alkavat lisääntymään nykyisestä, niin katson parhaaksi muuttaa pois nykyiseltä alueeltani ja jättää levottomuuksien uhka minua rohkeammille.
Suoraa haittaa taas oli 90-luvun alussa kiinnikäymisen/pahoinpitelyn muodossa.
4. Geeni on kuitenkin varsin uusi käsite, joten vaikutuksia muun muassa älykkyyteen ei ole voitu vielä kovin syvällisesti tutkia. Geenien voidaan kuitenkin todistaa vaikuttavan ainakin yksilötasolla älykkyyteen perinnöllisten sairauksien ja mutaatioiden muodossa. Tältä pohjalta olisi epärealistista sulkea geenien vaikutus älykkyyteen kokonaisten yhteistöjen tai yhteiskuntien osalta kokokonaan pois mahdollisuuksista.
Suuremmassa mittakaavassa ympäristötekijät ovat suurin älykkyyteen vaikuttava tekijä, kuten esimerkiksi alueen kehitystaso ja kulttuuri. Ympäristötekijöistä ja tutkimiseen vaadittavasta ajasta johtuen on kuitenkin hankala tutkia, saisiko älykkäitä ihmisiä sukupolvien ajan parittamalla älykkäämmän ihmisen. Ihmiskunta on tehnyt merkittäviä keksintöjä ympäri maailman ja siihen on aina liittynyt suotuisat ympäristötekijät.
Toisaalta, onhan nykyihminen elänyt yhdessä neandertalin ihmisen kanssa, joten eihän mikään estä nykyihmisestä kehittymästä älykkäämpää versiota. Globalisaation myötä tosin tällainen tuskin jäisi paikalliseksi, eristäytyneeksi ominaisuudeksi, kuten kymmeniä tuhansia vuosia sitten oli vielä mahdollista.
Ps. minä suhtaudun tällaiseen kysymykseen täysin tieteelliseltä kannalta, suuresta mielenkiinnosta genetiikkaa kohtaan. Rotuoppi jonkin ryhmän luonnollisesta ylemmyydestä toiseen nähden on aikansa nähnyttä paskapaperia.
Tervetuloa Hommaan! :)
1. Tulee ottaa vastaan ainoastaan kiintiöpakolaiset, jotka on sitouduttu ottamaan vastaan kansainvälisissä sopimuksissa.
2. Pitää valikoida yksilöllisten syiden perusteella, ei lähtömaan perusteella. Jos ei täytä Geneven sopimuksen pakolaisen kriteerejä, pitää käännyttää automaattisesti.
3. Eivät, vaan pääasiassa suomalaiset, koska asun tällä hetkellä opiskelijakampuksella ;D Kun asuin metroradan varrella, oli häiriötä myös maahanmuuttajista.
4. Tietoni eivät riitä ottamaan kantaa väitteeseen. Olen tietoinen siitä, että asiasta vallitsee vastakkaisia käsityksiä tutkijoiden kesken.
Joka tapauksessa olen varma, että vaikka kansojen välillä olisikin jonkinlaisia eroja keskimääräisessä älykkyydessä, variaatio on huomattavasti suurempi kansojen sisällä. Sanaa "rotu" on tässä kohtaa käyttäisi, koska se niin ikään on kyseenalainen tieteellisesti.
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Tavoite tulee olla nolla henkilöä vuodessa. Mielestäni Suomeen voidaan kuitenkin ottaa humanitaarisia maahanmuuttajia jonkin verran, mutta turvapaikan tulee olla väliaikainen ratkaisu. Mahdollinen apu pitää kohdistaa sinne missä on ongelmia, koska koko Afrikkaa ei voida siirtää Eurooppaan.
2. Ehdottomasti. Tosin vastustan massamaahanmuuttoa tuli se mistä tahansa suunnasta, mutta tulijoiden tiukka seulominen on välttämätön asia. Huomautan, että rotu tai uskonto sinänsä eivät voi olla syrjimisperusteita, eivät positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan.
3. Ei mitenkään. Enemmän on haittaa suomalaisista juopoista (heitäkään ei tosin pitäisi hyysätä).
4. Tottakai, ja tämän asian kieltäminen on mielestäni typerää. Älykkyys on yksi ominaisuus ihmisessä, johon evoluutio on takuulla vaikuttanut. Tosin rotukysymys ei liity maahanmuuttoon millään tavalla.
ps. Koettakaapas nyt oikeasti älytä, että joukon sisäinen varianssi ei estä vertaamasta kahta joukkoa keskenään, eikä se vesitä vertailusta saatavia tuloksia.
1. Kiintiöpakolaiset nähdäkseni OK. Ymmärtääkseni valinta pyritään tehdä jo nykyäänkin perhekunnittain, niin ettei perheyhdistämisistä tule suurta ylimääräistä kuormaa.
Turvapaikanhakijoista varsinaisen turvapaikan on katsottu vuosittain ansainneen muutaman tai muutaman kymmenen. Tämä määrä tuskin on mainittava ongelma.
2. Ei edellämainittujen ihmisryhmien osalta. En ole aivan varma miten suhtaudun muuhun humanitaariseen maahanmuuttoon. Jos sitä ylipäätänsä jossain muodossa jatketaan, niin ongelmaryhmien välttäminen on järkevää (ja ainakaan missään nimessä näillä ei-pakolaisilla ei pidä olla yleistä oikeutta perheenyhdistämisiin, eivätkä kriteerit saa olla yleistä EU-tasoa löysemmät)
Varsinaisten kysymysten ulkopuolelta: Väkivalta- ja taparikolliset (sitovien kansainvälisten sopimusten reunaehtojen puitteissa) karkoitettava. Pakolaiset (ja mahdolliset muut humanitääriset) palautettaan lähtöpaikkaansa olojen riittävästi parannuttua. (Ihan pakolaissopimuksessakin muuten todetaan, että pakolaisasema raukeaa, jos kyseinen henkilö on vapaaehtoisesti palannut kotimaahansa (esim. lomamatkalle...)) Työntekoa kannustettava, lainkuuliaiselle ja itsensä elättävälle voidaan myöntää myös pysyvä (suojelutarpeesta riippumaton) oleskelulupa ja (muiden ehtojen täyttyessä) aikanaan kansalaisuus.
3. Ei ole aikaa riekkua kaupungilla ja asuinpaikka on rauhallinen. Maahanmuuttajat, joita siis kohtaan, ovat siis lähinnä työntekijöitä, opiskelijoita ja vieläpä yksi perheenjäsen. Nämä eivät ole ongelmia
4. Perinnöllisen älykkyyden kunnollisen mittaamismenetelmän puuttuessa asiasta ei nähdäkseni voi sanoa mitään varmaa ja historiallisen ja muun painolastin vuoksi asialla spekulointi ei nähdäkseni ole erityisen suotavaa.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Terve,
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Ykkönen ja kakkonen eivät oikeastaan ole vastattavissa, ellei rakenteita muuteta hyvin radikaalisti.
Eivät häiritse.
Ei aavistustakaan eikä relevanttia.
1. Kansainvälisten sopimusten mukainen määrä todellisia pakolaisia leireiltä (750) naisia ja alle 16 v lapsia pääasiassa. Siihen määrään mahduttava perheenyhdistämiset. Tai sitten ei mitään yhdistämisiä jälkikäteen.
2. Sama kuin kohta 1. Rikoksiin syyyllistyneet karkotettava välittömästi
3. Ei häiritse paljoa mutta jotain ongelmia on ollut taloyhtiössä maahanmuuttajista samoin kuin kotoperäisistä mustalaisista. Pitäisi olla nollatoleranssi murtojen ja kaluston särkemisten suhteen. Kaupungilla on kaikenlainen rikollisuus lisääntymään päin. Se on ulkomaalaisperäisten aiheuttama nousubuumi.
4. Ei taida olla uskon asia.
1. Nolla.
2. Kyllä.
3. Eivät sen enempää kuin ei-maahanmuutajatkaan.
4. Koska en ole tiedemies eikä minulle ole esitetty sellaisia todisteita, enkä muutenkaan usko syrjintään, en. Lainaan bonuksena Body Countin biisiä Last Days: "There's only one race, the human race"
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Terve,
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Hei ja tervetuloa,
1. Vastaus on tasan 0. Minua inhottaa jo kotimaisten deekujen ja sosiaalitapausten vastikkeeton hyysäys. On aivan idioottimaista antaa tänne tulla tai tuoda verovaroin lisää tällaisia tapauksia. Haluan tässä vaiheessa täsmentää, että tällaiset henkilöt eivät pakene henkilökohtaista vainoa vaan huonoja elinoloja. Pakolaiset, eli henkilökohtaista vainoa todistettavasti pakenevat, ovat tilapäistä oleskelua varten tervetulleet 750 henkilön vuositasoon asti.
Jos haluamme auttaa huonoissa elinoloissa eläviä ihmisiä, sen on tapahduttava lähtömaassa, jolloin voimme auttaa 100x määrän ihmisiä ja kohdistaa avun eniten tarvitseville vai kuvitteleeko joku, että 1€/pvä tievaavalla on varaa ostaa 2000€ maksavat lentoliput Eurooppaan?
2. Jos puhutaan pakolaisista, niin maalla ei periaatteessa pitäisi olla merkitystä. Kaikkien kannalta kuitenkin olisi parasta, että pakolaiset sijoitetaan mahdollisimman pitkälle omaa kulttuuriaan vastaavaan maahan (ympäristöön). Relevanttia on mitata henkilön henkeen kohdistuvaa riskiä eikä niinkään alkuperämaata. Tehokkaimmin afrikkalaisia pakolaisia voitaisiin auttaa, jos heidät sijoitetaan turvalliseen afrikkalaiseen maahan ja sitten maksetaan tälle valtiolle korvausta heidän auttamisestaan.
3. Kyllä ja ei. Minua häiritsevät häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset, jollaisia löytyy sekä suomalaisista että ulkomaalaisista. Ryhmänä maahanmuuttajat eivät sinänsä häiritse, kun heidän osuutensa väestöstä on suhteellisen pieni eli esim. alle 5%.
4. Rotu on tieteelliseltä kannalta vanhentunut käsite. Tieteellisempää on puhua ihmisten geeniklustereista, tosin tällaisen käyttäminen arki puheessa on työlästä ja siksi ihmiset puhuvat yleensä roduista. Eli kun puhutaan ihmisroduista, se ei tarkoita biologiselta kannalta rotua samalla tavoin kuin esim. koirarodut, jotka eroavat keskenään paljon enemmän kuin ihmisrodut.
Kun sitten tarkastellaan sitten tällaisia geeniklustereita, niin havaitsemme silmämääräisesti klustereille tyypillisiä eroavaisuuksia kuten esim. ihonväri, nenän muoto, tyypillisin silmien väri etc. Nämä erot löytyvät myös geenitasolla.
Tiedetään myös, että älykkyys on osittain geneettisesti ääräytyvää. En tiedä, mikä on lopullinen totuus, mutta tätä taustaa vasten en pidä mahdottomana, etteikö klustereiden keskimääräisten mitattujen älykkyyksien välillä voisi olla eroavaisuuksia, jotka voidaan selittää vain geneettisesti.
Asiaa on tutkittu ja on olemassa viitteitä, että ryhmien välillä on älykkyyseroja, jotka vaikuttaisivat johtuvan ainakin osittain geeneistä. Itse en kyllä uskaltaisi julistaa asiaa tieteelliseksi totuudeksi mutta olisi vähitään yhtä viheellistä väittää, etteikö asia voisi olla niin.
Lyhyesti, pidän asiaa mahdollisena ja todennäköisenä. Tästä lopputuloksesta huolimatta haluan painottaa, että ihmisarvo ja -oikeudet eivät ole sidottuja mielivaltaisten ryhmien keskimääräisiin ÄO:ihin. Kysymys on mielestäni melko epäoleellinen päätettäessä maahanmuuttopolitiikasta.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Terve,
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
1. Huom! Koskee siis vain ja ainoastaan "humanitaarista maahanmuuttoa": Pakolaisia pakolaissopimusten mukaan, hallitusti. Todellista, aitoa vainoa pakenevia niin paljon kuin mahdollista. Ns. elintasopakolaisia ei lainkaan, ellei ole selkeästi osoitettavissa, että vastaanotosta olisi Suomelle todellista hyötyä eikä merkittäviä seurannaishaittoja.
2. Jos 1.-vastauksen mukaisia kriteerejä noudatetaan, ei.
3. Asuntoalueella, jossa asun, ei ole paljon maahanmuuttajia. Eli eivät häiritse. Myöskään (Helsingin) keskustassa liikkuessani en ole toistaiseksi kokenut maahanmuuttajia häiritseviksi, ellei nyt sitten viilata pilkkua ja nillitetä kerjäläisistä. Kokonaisuudessan siis eivät häiritse.
4. Mitä tarkoitetaan ihmisroduilla? Minulle tällä kysymyksellä ei missään olosuhteissa ole merkitystä, sillä alykkyyden lisäksi yksilöillä on paljon muita ominaisuuksia, jotka vaikuttavat yhteisössä pärjäämiseen. Ihmisrotu-termin käyttö tuntuu, näin
uskon asiana, aika lailla vitsiltä kaikissa yhteyksissään.
1. Mahdoton vastata, koska vastaanotettujen määrän pitää riippua tilanteesta, ei kiintiöistä. Yleisesti kannatan sitä, että Suomi kantaa osansa maailman ongelmista tukemalla kehitysmaita suoraan sillä rahalla, joka muuten menisi pakolaisten ylläpitoon. Tällä tavalla voidaan auttaa paljon useampaa. Olen humanisti, ja haluan todella auttaa maailman ihmisiä, en vain omaa omaatuntoani.
2. Suomen tulee valita, että otetaan turvaan lähialueilla vainottuja, jos lähialueilla jotakuta vainotaan. En kannata väestönsiirtoja pitkien matkojen päähän, enkä kannata kulttuurillisten ja maailmankuvallisten konfliktien synnyttämistä ehdoin tahdoin siirtämällä samoihin yhteisöihin ihmisiä, joiden maailmankuvat ovat jyrkässä ristiriidassa. Olen pasifisti, enkä halua Euroopan joutuvan sotatantereeksi.
3. Minua häiritsee muslimiystävieni juutalaisvastaisuus ja holokaustin kieltäminen. En olisi tuolla tavoin ajattelevien seurassa, jos he eivät edustaisi vierasta kulttuuria. Haluan kuitenkin oppia, miksi he ja miljoonat muslimit maailmassa ajattelevat niin.
4. En ole miettinyt asiaa lainkaan, se ei kuulu millään tavalla siihen, että vastustan Suomen nykyistä tapaa hoitaa kehitys- ja ulkomaalaispolitiikkansa. Arvostan ihmisten monimuotoisuutta, ja pidän suurena rikkautena sitä, että on erilaisia ihmisiä, joilla on omaleimainen ulkonäkö, kieli ja kulttuuri. Monikultturismi sulauttamispolitiikkana uhkaa maailman monimuotoisuuden kirjoa.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Terve,
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
1. Kai siihen joku sellainen luku on, että voidaan tehokkaasti integroida. Se luku ei luonnollisestikaan ole kovin suuri. En näe humanitaarisen maahanmuuton pointtia. Siinä vähän yritetään tehdä kaikkea samaan aikaan onnistumatta missään.
2. Minusta maahanmuuton muoto ja määrä voi olla ratkaisevampi ongelmien suhteen kuin se mistä ihmiset tulevat. Jos muoto ja määrä on mallia "kansainvaellus", niin kyllähän siitä tulee ongelmia. Jos se taas on yksittäinen ihminen tai perhe muuttamassa johonkin asumaan, niin luulenpa että paineet integroitua ja olla kunnolla ovat suuremmat. Ihmisten turvaanottaminen on itsessään ongelmallista ja siihen liittyvät väärinkäytökset ja epäoikeudenmukaisuudet pitäisi ratkoa. Jos asia on arvopohjaista niin minusta niihin arvoihin kuuluu suoraan se että ensisijaisesti otetaan naisia ja lapsia, tai ainakin yhtä paljon naisia ja lapsia, muttei missään tapauksessa 9 nuorta, hyvinvoivaa ja tervettä miestä kymmenestä. On omituista että tulijoiden perusteella tämän maailman kriisipesäkkeissä kaikkein suurinta hätää näyttäisivät kärsivän terveet nuoret miehet.
3. Eivät.
4. Uskon kyllä. Ei se ole vaikeaa, sillä ihan selkeitä eroja on muitakin eri ihmisryhmien välillä. En ymmärrä miksi älykkyys olisi jotenkin "suojattu" ominaisuus siinä suhteessa. Mutta tapa jakaa (normaalikeskustelussa, onhan noissa tiedeartikkeleissa jos jonkinlaisia eri klustereita ja vipstaakkeja.) ihmisiä ryhmiin on usein huvittava ja haiskahtaa viime vuosituhannelta. Asiat tuppaa ihmisistä puhuttaessa normaalielämässä perustumaan näköhavaintoihin ja "luulopuheisiin". Sitä kautta menee helposti ihan älyttömäksi, johtopäätökset lähtee käsistä ja erot saavat yhtäkkiä hirmuisia mittasuhteita. Tieteellisen toteamisen ja yleisen keskustelun suhde on välillä sairaalloinen.
1. Kantokyvyn mukaan. En osaa määritellä paljonko.
2. Tulisi valita lähtömaan tilanteen mukaan.
3. Ei. Ihan kiva kun on väriä.
4. Ei nykykäsityksen mukaan.
Mielenkiintoista muuten että juuri ketään ei henkilökohtaisesti häiritse maahanmuuttajat. Kuvaavaa sinällään miten helposti ihmistet korvaavat arkipäivän
todellisuuskäsityksensä uuteen kun löytyy tarpeeksi hyvä puhuja.
Quote from: ProjectX on 29.11.1973, 17:13:49
--
Mielenkiintoista muuten että juuri ketään ei henkilökohtaisesti häiritse maahanmuuttajat. Kuvaavaa sinällään miten helposti ihmistet korvaavat arkipäivän
todellisuuskäsityksensä uuteen kun löytyy tarpeeksi hyvä puhuja.
Luulen, että ihmisiä ei häiritse maahanmuuttajuus vaan ihmisten häiritsevä käytös. Se on sitten eri asia, kuinka suuri osa jostakin maahanmuuttaja ryhmistä käyttäytyy häiritsevästi...
1&2. Humanitaarisia maahanmuuttajia ei ollenkaan - pakolaisia voidaan ottaa se 750 vuodessa. Tässä luvussa on mukana perheenyhdistämiset, ja mieluusti pakolaisisia otetaan maista joista tulleilla on mahdollisimman hyvät edellytykset integroitua. Se, miten tämä luokittelu suoritettaisiin onkin jo toinen asia.
3. Ei. Työkavereita on vähän sieltä sun täältä. Etnot ovat tällä hetkellä lähinnä slaavimaista ja Kaukoidästä, mutta aiemmin on ollut myös afrikkalaisia ja arabeja. Työpaikat eivät ole olleet "monikulttuurisia" - ns. suorittavaa työtä, samat säännöt kaikilla ja suomea puhutaan.
4. Uskon että näin on. Mitään sen suurempaa minulla ei tässä uskossani ole kiinni, joten jos tarpeeksi hyvät perustelut lyödään eteen niin uskon voivani muuttaa kantaani. Kysymys ei kuitenkaan ole kovin relevantti Homman kannalta.
Quote from: ProjectX on 11.02.2009, 10:18:12
Mielenkiintoista muuten että juuri ketään ei henkilökohtaisesti häiritse maahanmuuttajat. Kuvaavaa sinällään miten helposti ihmistet korvaavat arkipäivän
todellisuuskäsityksensä uuteen kun löytyy tarpeeksi hyvä puhuja.
Taas se meidän uskottavuus meni :'(
Onko ruksiprojektin mitenkään mahdollista tajuta sitä, että tässä ollaan torjumassa hyvin uskottavia tulevaisuuden uhkia, ei kostamassa jotain menneitä - todellisia tai kuviteltuja - henkilökohtaisia loukkauksia joihin väritteisviritteiset henkilöt ovat ehkä syyllistyneet.
Quote from: ProjectX on 11.02.2009, 10:18:12
1. Kantokyvyn mukaan. En osaa määritellä paljonko.
2. Tulisi valita lähtömaan tilanteen mukaan.
3. Ei. Ihan kiva kun on väriä.
4. Ei nykykäsityksen mukaan.
Mielenkiintoista muuten että juuri ketään ei henkilökohtaisesti häiritse maahanmuuttajat. Kuvaavaa sinällään miten helposti ihmistet korvaavat arkipäivän
todellisuuskäsityksensä uuteen kun löytyy tarpeeksi hyvä puhuja.
Otetaanpa omassa tärkeysjärjestyksessä.
Ihan kiva kun on väriä? Ei kai sitä verenpunaa? Siinä kiteytettynä tulevaisuuden uhat jos homma menee käsistä.
Lähtömaan tilanne? Mitä se tarkoittaa?
Thorsilaisittain ajatellen ei yhtään mitään. Aina riittää kolkkia maailmassa joissa asiat ovat huonosti tai ainakin huonommin kuin meillä. Pysyköön tilanne edelleenkin sellaisena.
Ja se kantokyky? Kantokyvyn raja tulee vastaan kun rahat loppuvat ja mistään ei lisää saada. Tarkemmin sitä ei voi määritellä. ::) ???
Quote from: urogallus on 11.02.2009, 10:45:32
Taas se meidän uskottavuus meni :'(
Onko ruksiprojektin mitenkään mahdollista tajuta sitä, että tässä ollaan torjumassa hyvin uskottavia tulevaisuuden uhkia, ei kostamassa jotain menneitä - todellisia tai kuviteltuja - henkilökohtaisia loukkauksia joihin väritteisviritteiset henkilöt ovat ehkä syyllistyneet.
Eiei, Aihe vaan on mielenkiintoinen. Että miten helppoa tavallaan on luoda kuhinaa ja tehdä poliittista uraa ihan vain "ulkoisella uhalla", riippumatta siitä miten todellinen se on äänestäjäkunnan arjessa. Auttaa ymmärtämään miksi länsimaissa kammoksutaan niin kovasti kaikkea mikä saattaisi etäisestikkin muistuttaa kansankiihottamista. Liikaa huonoja kokemuksia.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Kyllä. Biologiassa lajin käsitteeseen kuuluu, että saman lajin jäsenet voivat saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Joten me ihmiset olemme keskenämme samaa lajia, ihmisiä. Rotu on taas saman lajin sisällä olevia variaatioita, jotka sisältävät tietyn määrän sovittuja ominaisuuksia. Ja on olemassa tutkimuksia, joissa eri roduilla on todettu erilaisia keskimääräisiä älykkyyksiä (riippuen mittaustavasta mitä ja miten mitataan). Miksei olisi eroja?
Se mikä tässä monella on se kiistanalainen juttu, on se että monet liittävät rotukäsitteeseen
arvon, että joku toinen rotu olisi arvokkaampi kuin toinen, perustuen esim. juuri tuohon älykkyyteen.
Tätä väitettä minä en allekirjoita. Mutta minulla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä ajatusta siitä että ihmisissä on eri rotuja kuten koirissa, ja ihmisroduissa on älykkyyseroja kuten koiraroduissa.
EDIT: Typoja
Quote from: ProjectX on 11.02.2009, 11:11:14
Eiei, Aihe vaan on mielenkiintoinen. Että miten helppoa tavallaan on luoda kuhinaa ja tehdä poliittista uraa ihan vain "ulkoisella uhalla", riippumatta siitä miten todellinen se on äänestäjäkunnan arjessa. Auttaa ymmärtämään miksi länsimaissa kammoksutaan niin kovasti kaikkea mikä saattaisi etäisestikkin muistuttaa kansankiihottamista. Liikaa huonoja kokemuksia.
Minusta kyky nähdä - tai edes pyrkiä näkemään - asioita omasta todellisuudesta huolimatta on hyvä piirre ihmisessä. Liikaa näkee sitä että esimerkkejä otetaan omasta elämästä, tarjotaan kaikenkattavaksi selitykseksi vaikkapa äidin siskon työkaverin albiinoa lesbotytärtä ja torjutaan asioita jotka eivät kuulu tasan siihen mitä ikkunasta pihalle katsoessa näkyy, vaikka jokin tutkimus, tilasto tai toisen ihmisen todellisuus kertoisi ihan päinvastaista. Kokemus - tai sen puute - on yleensä se viimeinen varmistin joka yksilössä tekee ratkaisun toden ja epätoden välillä.
Jos ei ole saanut turpaansa, ei voi oikein sanoa asiasta oikein mitään järkevää ja uskottavaa omasta perspektiivistään, paitsi että se ei ole
henkilökohtaista todellisuutta. Se ei kuitenkaan ole yhteneväinen yleisen todellisuuden kanssa, eikä todellakaan perusarvoisesti todenmukaisempi tai parempi.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Minusta ongelma ei ole niinkään määrä kuin laatu, ja ei edes niinkään laatu kuin se että nykyisessä järjestelmässä ei ole mitään järkeviä mahdollisuuksia sen laadun kontrolliin: edes vakavia väkivaltarikollisia ei karkoteta eikä kämpän ja taskurahan saajia painosteta töihin kunnolla.
Mitä määrään tulee, se riippuu monesta asiasta: maailmantilasta, rahasta, jne. Kannattaisin sellasta systeemiä jossa uusien humanitaaristen määrä riippuisi jo tällä olevien samasta maasta tulleiden integroitumisesta ja käytettävissä olevista määrärahoista, ja määrärahat riippuisivat taloustilanteesta ja hyväntekeväsyydestä.
Quote
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Tulisi, tosin pitäisi pystyä tekemään yksittäisiä poikkeuksia.
Quote
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Eivät yleensä, paitsi se yksi joka asuu mun kämpässä ja unohtaa tiskata koko ajan. :)
Quote
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Kyllä, mutta minusta tämä ei ole sellainen asia mihin kannattaa perustaa yhteiskunnalliset käsitykset tasa-arvosta, ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista.
Quote from: ProjectX on 11.02.2009, 10:18:12
Mielenkiintoista muuten että juuri ketään ei henkilökohtaisesti häiritse maahanmuuttajat. Kuvaavaa sinällään miten helposti ihmistet korvaavat arkipäivän
todellisuuskäsityksensä uuteen kun löytyy tarpeeksi hyvä puhuja.
Ihmiset yleisesti ottaen näkevät arkipäivätodellisuutensa ulkopuolelle, ja sen lisäksi pyrkivät järjestämään arkipäivätodellisuutensa niin, että siinä olisi mahdollisimman vähän häiriötekijöitä.
Esim. terrori-iskut eivät kuulu kenenkään paitsi uhriensa arkitodellisuuteen, maahanmuuton ylimääräiset kustannukset eivät ole sitä mitä ihmiset helposti mieltäisivät arkitodellisuudeksi, jos Varissuossa on ongelmia niin ne eivät taatusti kuulu arkitodellisuuteeni Kalliossa, ja Al-Muhajirounien mielenosoitus Lontoossa, missä he vaativat Britannian kääntymistä islamiin, ei varmaankaan kuulu kenenkään arkitodellisuuteen myöskään. Nämä asiat ovat kuitenkin todellisia, aivan riippumatta siitä löytyykö tarpeeksi hyvä puhuja vai ei.
Quote1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Sen verran, että pystytään haja-asuttamaan heidät. Slummiutumisen uhatessa maahanmuuttoa hillittävä.
Quote2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Mielestäni parasta olisi ottaa mahdollismman heterogeenista porukkaa. Muslimeissa ikävä kyllä ongelmat ovat huomattavimpia.
Quote3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Ei juurikaan. Tunnen muutamia maahanmuuttajia, enkä keksi heistä mitään pahaa sanottavaa. Tosin tiedän ikäviäkin maahanmuuttajia, mutta en pyri olemaan heidän kanssaan missään tekemisissä.
Quote4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
En ole tutkija. Hyvin mahdollista, mutta ei merkityksellistä.
Pilkkua myöten samat sanat kuin M.E. Erittäin osuvasti sanottu.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Terve,
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
1. Korkeintaan muutama sata, jotka täyttävät tiukemman pakolaisstatusmääritelmän kriteerit.
Kotouttamiseen tällä hetkellä laitettavalla rahamäärällä saadaan todella monta huopaa, telttaa, lääkepakkausta, suihkua tms. konfliktialueen läheisyydessä oleville pakolaisleireille joillojn pystytään auttamaan satojen sijasta tuhansia tai kymmeniä tuhansia.
Laajanmittainen humanitäärinen maahanmuutto on liian usein vahingollista vastaanottavalle yhteiskunnalle ja kolmansille maille, eikä loppujen lopuksi auta juuri ketään.
2. Suomen ja koko EU:n tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön Britannian mallia oleva pisteytysjärjestelmä seulottaessa maahantulijoita sekä välttää kaikkea sellaista maahanmuuttoa, joka on empiiristen kokemusten perusteella ollut haitallista länsimaisille yhteiskunnille. Tämä johtaisi väistämättä esimerkiksi somaliasta tulevien maahanmuuttajien jäämiseen rajojen ulkopuolelle. Kuulostaa julmalta joidenkin korviin, mutta on loppujen lopuksi kaikkien kannalta parasta.
3. Maahanmuuttajat häiritsevät minua aika ajoin, eivät tosin niin paljon kuin kotoperäiset juopot ja narkomaanit. Mutta yleinen levottomuus, jengiytyminen, väkivalta ja naisten ahdistelu tiettyjen maahanmuuttajaryhmien taholta näkyy valitettavan usein omassa arjessani täällä Itä-Helsingissä. Olen myös aiemmin työskennellyt paljon maahanmuuttaja-asioiden parissa ja sen vuoksi saanut hyvin paljon sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia maahanmuuttajista. Kyyninen minusta ainakin on tullut.
4. Hmm.. Tähän on vaikea vastata, koska en ole biologi. Luulen, että ihmisrotuja on olemassa, eikä niiden tosiasiallista olemassaoloa voi poliittisella päätöksellä lakkauttaa, vaikka se kuinka korrektia olisikin. Useiden tutkimimusten mukaan juutalaiset, kiinalaiset ja japanilaiset ovat meitä eurooppalaisia monin verroin älykkäämpiä keskimäärin, kun taas Saharan eteläpuolisesta afrikasta olevat kansat ovat meidän käyttämillämme mittareilla eurooppalaisten alapuolella. Näin sanoo siis tiede.
Kun katsoo esim. juutalaisten ja kiinalaisten historiaa ja aikaansaannoksia, on vaikea olla eri mieltä. Toisaalta, kuten aiemmin sanoin, ei asiantuntemukseni riitä tähän kysymykseen vastaamiseen.
Vaikka rotuja olisi olemassakin ja vaikka älykkyydessä olisikin suuria eroja rotujen välillä, löytyy joka porukasta teräviä yksilöitä. Kaikille pitää pyrkiä luomaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä menestymiseen.
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Suomeen mahtuu vuosittain tuhansia hamanitäärisista syistä sijoitettavia maahanmuuttajia. Heidät pitäisi kuitenkin valokoida siten, että tänne otettaisiin pääasiassa ihan pieniä vanhempansa menettäneitä lapsia. He tarvitsevat aidosti turvallisen paikan elää ja heidän integroitumisensa yhteiskuntaan on ongelmatonta koska heidät voitaisiin adoptoida suomalaisille vanhemmille. Halukkaita vastaanottajia varmasti riittää, koska adoptiolasten saaminen on tällä hetkellä ymmärtääkseni aika vaikeaa.
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Jos humanitääriset maahanmuuttajat olisivat lapsia, niin selkeästi erottuvia ongelmaryhmiä tai -kansalaisuuksia tuskin olisi.
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Välillä häiritsee. Jengiytyminen, häiriköiminen ja muu ikävä käyttäytyminen näkyy täällä itä-Vantaalla välillä selvästi. Toki myönteisiä kokemuksia on myös paljonkin.
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Merkittäviä eroja tuskin on. Yhtä fiksuja olemme keskimäärin kaikki.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
En varsinaisesti usko kiintiöpakolaisuuteen ja mielestäni pakolaisia täytyisi ottaa lähinnä harkinnanvaraisesti esim. erityisen vakavilta luononkatastrofi/sota-alueilta tai poliittisten syiden takia. YK:n pakolaissopimuksen kriteerien käyttöönotto olisi ainakin aluksi hyvä lähtökohta.
Quote2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Jos täytyy / on mahdollisuuksia valita, tietysti kannatan sellaisen väestön ottamista, jonka sopeutumismahdollisuudet ovat hyvät. Tietysti tällaista "kilpailuttamista" voi pitää epäinhimillisenä, mutta tosiasiassa rankkaa karsintaa joudutaan tekemään joka tapauksessa jos pakolaisvirrat halutaan pitää missään määrin järkevinä. Ja se, että pidämme yhteiskuntamme toimivana, on myös niiden etu, jotka meiltä tukea saavat.
Quote3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Ei suoranaisesti. Tietysti tieto siitä, että kaduilla on kasvaneen rikollisuuden takia vähemmän turvallista kävellä, ja siitä, että minunkin verorahojani tuhlataan monikulttuurikokeiluihin, pistää mietteliääksi. Näen myös islamin nousun Euroopassa ja Suomessa erittäin huolestuttavana. Tietysti ihan konkreettisena haittana monet ulkomaalaiset tuppaavat pitämään aikamoista meteliä (näin suomalaisesti perspektiivistä) julkisilla paikoilla, mikä on toisinaan hieman ärsyttävää.
Quote4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
"Rotu" on niin latautunut termi, ettei sitä käytännössä voi enää käyttää edes erikseen määriteltynä. On kuitenkin tieteellisesti aika selvää, että ihmisten jakaminen populaatioihin ja näiden populaatioiden geneettisten ominaisuuksien tarkastelu on merkityksellistä. Esimerkiksi lääketieteessä mustien geneettinen tausta joudutaan huomioimaan joidenkin lääkehoitojen suhteen. Lisäksi on pelkästään todennäköistä, että mikä tahansa valittu ominaisuus poikkeaa kahden satunnaisesti valitun populaation välillä ainakin jonkin verran. Täytyisikin kysyä ovatko nämä erot merkittäviä, eikä ovatko ne olemassa.
Myös se, että esim. afrikkalaiset populaatiot pärjäävät kehnosti älykkyystesteissä on tosiasia. Erimielisyyttä on lähinnä siitä, kuinka suuri osuus tästä poikkeamasta johtuu geeneistä. Ymmärtääkseni tieteellinen todistusaineisto puoltaa tälle erolle ainakin osittaista geneettistä pohjaa (Kun esimerkiksi tarkastellaan länsimaissa kasvaneita, etnisiä, henkilöitä). Suurin vaikutus lienee kuitenkin mm. huonolla ravinnolla.
Ja mitä tulee tämän asian poliittiseen korrektiuteen, niin on mielenkiintoista kuinka esimerkiksi länsimaalaisten geneettisistä eroista voidaan uutisoida. Jokin aika sitten uutisoitiin siitä kuinka suomalaiset poikkeavat geneettisesti muista eurooppalaisista. Toisessa jutussa pohdittiin itä- ja länsi-suomalaisten geneettisiä eroja. Jos kerta jo suomalaisten sisällä populaatio on jaettavissa geneettisiin ryhmiin, olisi aika uskomatonta, ettei länsimaalaisten ja esim. afrikkalaisten välillä mitään merkittäviä eroja löytyisi.
Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:
"Maahanmuutolla on aina syynsä."
Quote from: reino on 11.02.2009, 14:06:25
Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:
"Maahanmuutolla on aina syynsä."
"Laadulla on tekijänsä.."
Quote from: M on 11.02.2009, 14:09:06
Quote from: reino on 11.02.2009, 14:06:25
Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:
"Maahanmuutolla on aina syynsä."
"Laadulla on tekijänsä.."
"On syy ja seuraus"
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Täysin pyöreä nolla. Lusmuilijan ihonvärillä ei ole merkitystä, oli se sitten valkoinen, musta, punainen, keltainen tai sininen. Näitä on tarpeeksi jo omasta takaa, hoidetaan ne ensin pois ja katsellaan sitten muualle.
Quote2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
JOS Suomeen otetaan turvapaikanhakijoita tulisi heidän olla oikeasti vieraita, ja vieraathan lähtevät jossain vaiheessa kotiin. Oikeiden turvapaikanhakijoiden alkuperämaata ei mielestäni tarvitsisi valikoida sen kummemmin kunhan määrät pidetään aisoissa ja heidät työllistetään vaikka julkiselle sektorille maassaoleskeluajaksi. Näin he saisivat pääomaa kotiinpaluuseen sekä arvokasta työkokemusta kotimaansa mahdollista jälleenrakentamista varten. Ja jos aiheutat ongelmia, voit lähteä aiheuttamaan niitä takaisin sinne mistä tulitkin.
Quote3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Ei ellei maahanmuuttaja ole lusmuilija. Se häiritsee että maahanmuuttajia kannustetaan ehkä tietämättä, tai tieten tahtoen, systeemin puolelta lusmuilemaan. Tietyt asiat häiritsevät yleisellä tasolla mm. uskonnon puolesta mutta niin kauan kuin sillä ei perustella naurettavuuksia/väkivaltaisuuksia on ihan sama mihin uskot. Kuulen jo hänen nuudeliutensa kutsun...
Quote4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Täysin asiaan liittymätöntä mutta ei, en usko.
Quote from: HDRisto on 11.02.2009, 14:19:05
Quote from: M on 11.02.2009, 14:09:06
Quote from: reino on 11.02.2009, 14:06:25
Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:
"Maahanmuutolla on aina syynsä."
"Laadulla on tekijänsä.."
"On syy ja seuraus"
"Turha rypistellä, kun on jo housussa."
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
Kiitos runsaasta määrästä vastauksista. Kysymyksenasetteluni oli mitä oli... Täytyypä perehtyä perustermistöön ja olla tarkempi.
Islamvastaisuus pisti silmään. Sillenkin on varmaan syynsä, sanoisi Astrid. :) Etsin keskustelun siitä aiheesta...
Itse olen sitä mieltä, että eriväristen muuttaminen tänne ja sekoittuminen suomalaisten kanssa ei ole ongelma (kenties positiivistakin), kunhan valtaväestö ei tee myönnytyksiä ja elätä tätä porukkaa. Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?
"Rodun" suhde termiin "rasismi" on ilmeisesti oma pitkä lukunsa. Oli mielenkiintoista lukea, mitä ja millä tavalla vastasitte. Usein tapa sanoa asioita kertoo paljon. Luin taannoin huvittuneena Halla-Ahon juttua, jossa hän kertoi nuorista naisista palautteen antajina. "Ei se mitä sanot, vaan miten sen sanot!" on tutuksi omassa perheessä.
Kyllä ainakin minulle on vastenmielistä, jos valkoinen ihonväri häviää, koska itsellänikin on sellainen ja haluaisin vielä elää. Sama pätee mustaankin; sen ei soisi häviävän. Olikos luonnonsuojelijoilla sellainen käsitys, että eri kasvi- ja eläinlajeja pitäisi suojella niiden elinympäristöissä monimuotoisuuden säilymisen takia? Kasvit ja eläinlajit muuntelevat ja muuntuvat aikojen kuluessa ja niin käy ihmisillekin.
Kirjoittelen omasta puolestani, mutta en usko, että täällä on juuri ketään, jolle
rotu tai ihonväri olisi maahanmuuttopoliittisen aktiivisuuden lähtökohta. Uskoisin muidenkin kuin itseni olevan liikkeellä siksi, että eri kulttuuritaustoista tulevien suurien ihmisvirtojen kohdatessa syntyy aina sellaista jännitettä, jonka purkautuminen tietää huonoa, kaikille osapuolille. Siksi maahanmuuto- ja ulkomaalaispolitiikka pitäisi olla suunniteltua, mistä esimerkkejä alkaa löytyä länsimaissa varsin paljon.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
Kiitos runsaasta määrästä vastauksista. Kysymyksenasetteluni oli mitä oli... Täytyypä perehtyä perustermistöön ja olla tarkempi.
Islamvastaisuus pisti silmään. Sillenkin on varmaan syynsä, sanoisi Astrid. :) Etsin keskustelun siitä aiheesta...
Itse olen sitä mieltä, että eriväristen muuttaminen tänne ja sekoittuminen suomalaisten kanssa ei ole ongelma (kenties positiivistakin), kunhan valtaväestö ei tee myönnytyksiä ja elätä tätä porukkaa. Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?
"Rodun" suhde termiin "rasismi" on ilmeisesti oma pitkä lukunsa. Oli mielenkiintoista lukea, mitä ja millä tavalla vastasitte. Usein tapa sanoa asioita kertoo paljon. Luin taannoin huvittuneena Halla-Ahon juttua, jossa hän kertoi nuorista naisista palautteen antajina. "Ei se mitä sanot, vaan miten sen sanot!" on tutuksi omassa perheessä.
Islam-vastaisuudelle on syynsä: Kurkunleikkaamiset ja riehumiset. Islamiin on suhtauduttava kuin pomminpurkaja suutariin: ei tohtisi koskea mutta kun on pakko suurempien vahinkojen välttämiseksi ja normaalin elämänmenon jatkamiseksi. ::)
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?
No vastaanpa minä kysymättä tähänkin. Mielestäni ihmisten pääsääntöisesti kuuluu saada lisääntyä valitsemansa puolison kanssa. Poikkeus tästä on lähisukulaisten välinen lisääntyminen, jota ei tule sallia. Siis: minkäänlaisia rotulakeja en todellakaan kannata, enkä myöskään eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten pakotettua eristämistä toisistaan. Vapaaehtoinen eristäytyminen on aika pitkälle OK. Valkoisen (tai minkä tahansa muun) rodun endogamiaa ajavat ovat myös OK, kunhan eivät pakota oppejaan muille ja kunhan päästävät yhteisöstään irti pyrkivät pois.
En usko valkoisen ihonvärin/rodun häviämiseen. Itse uskon, että ristiinnaiminen voi mokukehityksen edetessä jopa vähentyä nykyisestä, jos kyräily eri etnisten ryhmien välillä kasvaa suuresti. Voi toki hyvin olla, että olen väärässä. Kuitenkin näiden yksi rotu-ihmisrotu - tyyppien unelmointi vaaleanruskeasta maailmasta* saa minulle kylmät väreet selkäpiihin. Ei minkään rotupuhtausajattelun takia, vaan siksi, etten usko tuollaisen maailman olevan mahdollinen muuten kuin laajamittaisten kansanmurhien jälkeen.
* tiedät varmaan itsekin, että näitä tyyppejä on. Jos välttämättä haluat, voin etsiä sinulle linkkejä. Tähän hätään en ehdi: ei löydy arkistosta ;D
Tasainen vaaleanruskeus ei ole tavoittelemisen arvoinen asia missään mielessä, ei ihonvärissä eikä kulttuurien kirjossa. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin, olla jostakin kotoisin. Jonkinlainen yleisihminen yleiskulttuurissa lämpötilaeroiltaan tasaantuneessa maailmassa ei ole mahdollinen.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Jos humanitaarisella maahanmuuttajalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka ei ole oikeutettu pakolaisstatukseen, mutta joka kuitenkin saa oleskeluluvan humanitaarisista syistä, niin mieluiten mahdollisimman vähän. Tavoite voisi olla ei yhtään, mutta voihan olla, että laadukkaan maahanmuuttajayksilön voisi antaa tänne jäädä poikkeustapauksissa. Ongelma tässä on nähdäkseni se, että heti kun luodaan harkinnanvaraisen poikkeustapauksen mahdollisuus, niin harkintaa käytetään sitten vähän liian laveasti.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Jos turvaan ottamisella tarkoitat pakolaisstatuksen myöntämistä (ja humanitaarisin perustein myönnettyjen oleskelulupien myöntämistä), niin kyllä, Suomen tulisi olla erittäin valikoiva. Suomen tulisi myös pyrkiä aktiiviseen työperäisten länsimaisten ja korkeatasoisten itäaasialaisten maahanmuuttajien värväyspolitiikkaan.
Muslimien humanitaarisen maahanmuuton ja pakolaisstatuksien myöntämisen soisin loppuvan kokonaan. Ne muutamat muslimit, jotka maahan tällöin muuttaisivat työperäisinä, tuskin muodostaisivat poliittista voimaa tai uhkaa. Katson, että islam on nykypäivän fasistisista uhkista suurin, ja asioiden jatkuessa nykymalliin sille syntyy väistämättä todella kova vastareaktio (ei siis tämä Homma), joka tulee olemaan toinen paha uhka.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Jos arjella tarkoitat välittömiä kontakteja maahanmuuttajiin, niin eivät häiritse. Tästä ei kuitenkaan seuraa se, etteikö nykymuotoisesta maahanmuutosta ja monikultturismiaatteesta koituisi ongelmia. Kyllä koituu, ja ne ongelmat on torjuttava.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Tämä on paha kysymys. Rotu ei ole hyvä käsite, sillä kunkin "rodun" määrittely on lähes mahdotonta, eikä täten käyttökelpoista. Älykkyyskin on moniulotteinen käsite. Uskon kyllä eri
populaatioiden välisiin
lahjakkuusprofiili- ja ennen muuta
temperamenttieroihin. Temperamenttihan määräytyy biologisesti. Tälle asialle on kaiketi empiirisiä todisteitakin - juutalaiset ovat yliedustettuina Nobelin palkinnon saajissa, ja mustat taas jazzmuusikoiden kärkikaartin keskuudessa. No, tämä on yksinkertaistavaa, mutta puhunkin uskomuksistani, enkä esitä asioita tieteellisinä totuuksina.
Erot ovat hyvin pieniä, mutta ne ovat olemassa, ja ympäristö vaikuttaa tottakai myös. Pienistä eroista alkuarvoissa seuraa kuitenkin havaittavissa olevia eroja vertailtaessa suuria joukkoja keskenään. Tämä asia tulisi mielestäni ottaa maahanmuuttopolitiikassa huomioon, sillä maahanmuutto ja sopeutuminen on vaativa kognitiivinen ponnistus.
Toisaalta populaatioiden väliset lahjakkuusprofiili- ja temperamenttierot ovat vaarallinen ja tulenarka asia, ja toivon, että olen asiassa väärässä. Todella toivon niin.
Oli miten oli ja kuten täälläkin on todettu, älykkyys, lahjakkuus, temperamentti tai mikään muu ominaisuus ei vie tai lisää kenenkään ihmisarvoa tai ihmisoikeuksia.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?
Rotuhin luokittelu ihonvärin mukaan on käsittääkseni virheellistä.
Mitä ihonväriin tulee noin muuten, se ei näyttäisi olevan ollenkaan sattumankauppaa. Tumma pigmentti tutkitusti sietää enemmän auringonvaloa, mutta myös tarvitsee sitä reilusti enemmän. Sen kyky tuottaa d-vitamiinia on nopeasti muistellen 1 % luokkaa verrattaessa vaaleaan ihoon. Ja tutkimuksissa (en ole nähnyt tutkimuksia, lukenut vain uutisia niistä.) tämä osoittautui riskiksi juuri burkhaa käyttäville musliminaisille ja tummaihoisille lapsille. Lisäten mm. autismin mahdollisuutta jälkimmäisissä pitemmän päälle.
edit. Joten todennäköisempää kuin se, että "me" muutumme mustiksi on että "he" muuttuvat valkoisemmiksi, sillä se on etu maankolkassa jossa ei aurinko liikaa paistele. Tosin voi olla mahdollista että täällä on parempi johtuen lumen valaisevasta vaikutuksesta kuin esim. maassa jossa ei talvella lunta satele ja päivät lyhyitä. Se taas maalattiin tämän päivän lehdessä suomenkin talvien mahdolliseksi tulevaisuuskuvaksi.
1. Pakolaisstatuksen täyttäville ihmisille tulee antaa turvapaikka, ja kriteereitä voisi hieman löysentää, koska nykyään rajatapauksille annetaan mielummin se oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Käytännössä varmaan pyörisi tuolla parinsadan vuotuisen pakolaisen paikkeilla. Kiintiöpakolaisten oton voisi lopettaa, joskaan mikään erityisen suuri ongelma he eivät ole. Turvapaikan edellytyksenä tulisi olla asiakirjat tai muu luotettava keino todistaa oma henkilöllisyys. Oleskelulupien myöntäminen humanitäärisistä syistä tulisi lopettaa, ja tähän kuluvat rahat suunnata lähtömaan vieressä sijaitseville pakolaisleireille, joissa valtaosa lähtijöistä kuitenkin asuu, ja joihin investoimalla rahoille saadaan moninkertainen vastine.
2. Mikäli nykyisenkaltaista humanitääristä massamaahanmuuttoa jatketaan, ehdottomasti. Jos taas siirrytään käytäntöön, jossa maahan pääsevät vain oikeat pakolaiset, tällä ei ole niin väliä. Mitään islamistisen kiihotuksen tms. takia pakoon lähteneitä imaameja ei tietenkään tule ottaa, vaan palauttaa lahjapaketissa takaisin lähtömaahansa. Toki on myös siirryttävä käytäntöön, jossa toistuvat tai erityisen törkeät rikokset johtavat pikaiseen karkoitukseen.
3. Eivät häiritse.
4. Kyseessä ei ole mikään uskonasia vaan tieteellistä tutkimusta vaativa kysymys, johon on mahdotonta antaa tässä vaiheessa sen vaikeudesta ja poliittisesta arkaluontoisuudesta johtuen mitään selkeää vastausta. Pidän todennäköisenä, että eri ihmisroduilla (tai -populaatioilla, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää) on älykkyyden eri osa-alueilla pieniä perinnöllisiä eroja. Eri rodut eivät ole kuitenkaan olleet erossa toisistaan kovinkaan pitkään, eikä eristys ole ollut mitenkään täydellistä, joten en pidä mitään merkittäviä eroja realistisena ajatuksena. Ympäristötekijöistä johtuvat älykkyyserot toisaalta lienevät yksiselitteinen fakta, ja kulttuuri vaikuttanee voimakkaasti siihen, missä määrin sitä on soveliasta kehittää ja käyttää. Voi vaikka verrata juutalaisille tyypillistä sivistyksen ihannointia USA:n mustien ghettonuorten käsitykseen siitä, että opiskelun ottaminen vakavasti on "acting white", josta sietää antaa turpiin ja kovaa, tai vaikka tähän:
http://www.city-journal.org/html/5_1_oh_to_be.html (http://www.city-journal.org/html/5_1_oh_to_be.html)
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
--
Islamvastaisuus pisti silmään. Sillenkin on varmaan syynsä, sanoisi Astrid. :) Etsin keskustelun siitä aiheesta...
Oman käsitykseni mukaan ihmiset täällä suhtautuvat noin ihan yleisestikin erittäin kielteisesti kaikkiin totalitaarisiin ideologioihin ja uskontoihin. Täällä ollaan erittäin kommunisti, fasisti ja natsi vastaisia. Tästä ei kuitenkaan liiemmin puhuta, koska yleinen mielipide ei pidä näitä ideologioita voimavarana ja suunnattomana rikkautena.
Kannattaa tutustua islamiin menemällä ns. lähteelle sen sijaan että kuuntelee Jaakko Hämeen-Anttilan satuja islamista. Muhammedin elämänkerta on varmaan helppo aloitus, koska se ei vaadi tietoa tai ymmärrystä nykyislamista.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
-- Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?
Niin. Kysymys on hieman outo. Minua ei liiemmin kiinnosta, kenen kanssa yksilö hankkii lapsensa, niin kauan kuin verovaroin yhtä tai toista vaihtoehtoa ei tueta tai kannusteta.
Minusta olisi kuitenkin sääli, jos maailmassa olisi vain yhdenlaisia kukkia. Samasta syystä toivon, että ihmisten kulttuurillinen että fyysinen monimuotoisuus säilyisi. Eli toivon, että yksikään "rotu", mukaanlukien valkoinen, ei häviäisi.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Terve,
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Rotujen saavutusten ja kulttuurien perusteella vaikuttaa siltä, että eroja keskimääräisissä älykkyyksissä on.
Miksi Afrikan mustat eivät ole kehittäneet teknistä korkeakulttuuria silloin kun Euroopan vaivana oli jääkausi. Kyllä heillä on ollut aikaa riittämiin, kymmeniä tuhansia vuosia, antaa näyttönsä.
Quote from: acc on 11.02.2009, 16:58:46
Miksi Afrikan mustat eivät ole kehittäneet teknistä korkeakulttuuria silloin kun Euroopan vaivana oli jääkausi. Kyllä heillä on ollut aikaa riittämiin, kymmeniä tuhansia vuosia, antaa näyttönsä.
Älykkyyserot ovat juttu sinänsä, enkä tiedä kannattaako niistä täällä Hommassa kauheasti keskustella, mutta tämä on mielestäni huono argumentti. Afrikka, vaikka onkin meidän lajimmme synnyinseutu, ei ole käsittääkseni mitenkään erityisen helppo paikka pykätä sivilisaatioita. Kuivuuskaudet ja useimmilla seuduilla myös hankala maaperä tekee maanviljelystä vaikeaa ja tuottavuudeltaan heikkoa - tässä esim. Etelä- ja Itä-Afrikan ylängöt muodostavat poikkeuksen.
Eli mikäli biologisia eroja älykkyydessä eri ihmisryhmien välillä on, niin ne ovat pikemminkin
seuraus siitä, ettei ko. alueilla ole sivilisaation rakentaminen onnistunut - eivät
syitä siihen.
Quote from: Kami on 11.02.2009, 16:34:37
Mitä ihonväriin tulee noin muuten, se ei näyttäisi olevan ollenkaan sattumankauppaa. Tumma pigmentti tutkitusti sietää enemmän auringonvaloa, mutta myös tarvitsee sitä reilusti enemmän. Sen kyky tuottaa d-vitamiinia on nopeasti muistellen 1 % luokkaa verrattaessa vaaleaan ihoon. Ja tutkimuksissa (en ole nähnyt tutkimuksia, lukenut vain uutisia niistä.) tämä osoittautui riskiksi juuri burkhaa käyttäville musliminaisille ja tummaihoisille lapsille. Lisäten mm. autismin mahdollisuutta jälkimmäisissä pitemmän päälle.
Ennen kaikkea tumma ihonväri on riski murrosikäisille tytöille. Luuston kehittyminen nimittäin vaatii riittävästi D-vitamiinia. Jos tyttö ei sitä saa, hänen lantionsa jää litteäksi, mikä vaikeuttaa synnytyksiä.
Tästä on aiheutunut ihmiskunnan historiassa erittäin voimakas valintapaine, joka on suosinut vaaleaa ihoa täällä pohjoisilla leveysasteilla. Piolokiaa kaikki tyynni.
Quote from: urogallus on 11.02.2009, 17:06:07
Älykkyyserot ovat juttu sinänsä, enkä tiedä kannattaako niistä täällä Hommassa kauheasti keskustella, mutta tämä on mielestäni huono argumentti. Afrikka, vaikka onkin meidän lajimmme synnyinseutu, ei ole käsittääkseni mitenkään erityisen helppo paikka pykätä sivilisaatioita. Kuivuuskaudet ja useimmilla seuduilla myös hankala maaperä tekee maanviljelystä vaikeaa ja tuottavuudeltaan heikkoa - tässä esim. Etelä- ja Itä-Afrikan ylängöt muodostavat poikkeuksen.
Eli mikäli biologisia eroja älykkyydessä eri ihmisryhmien välillä on, niin ne ovat pikemminkin seuraus siitä, ettei ko. alueilla ole sivilisaation rakentaminen onnistunut - eivät syitä siihen.
Huh huh. Afrikkahan on mitä parhain paikka eloonjäämiselle. Runsaat sademetsät joistot sekä laajat merialueet kalastamiseen ja suuret riistalaumat ja monta satoa vuodessa mahdollistava ilmasto. Poikkeuksena on Saharan alue, mutta kappas sieläkin syntynyt yksi koko silloin tunnettua maailmaa vallassaan pitänyt kulttuuri.
Pikemminkin Afrikassa on liian helppoa, ei tarvitse tehdä työtä elintonsa eteen eikä eloonjäämisensä eteen.
1. Tapauskohtaisesti, ei kiintiöiden mukaan.
2. Turvaan ottaminen on suhteellinen käsite, ja tekee kysymyksestä asenteellisen. En kannata turvapaikkaturismia, mutta kannatan turvan tarjoamista hengenvaarassa oleville. Esimerkiksi jos Venäjällä vainotaan toisinajattelijaa, ja hän pakenee tänne, niin tervetuloa! Toiselta puolen maailmaa tullut ei kuitenkaan tarvitse sitä välitöntä turvaa juuri Suomesta. Välitön turva pitää saada jo ensimmäisestä maasta tai alueesta, missä se on mahdollista. Siinä me voimme auttaa paljon nykyistä enemmän.
Täällä on väläytelty mahdollisuutta, että kasvatettaisiin kehitysapua, jotta paljon useampia ihmisiä voitaisiin auttaa lähempänä omaa kotiseutua. Kuulostaa loistavalta!
3. Eivät häiritse. Onko kysymyksen tarkoitus kaivaa "rasismia" esiin? Siltä se kuulostaa. Anteeksi vain, mutta henkilökohtaisten kokemuksen miellyttävyyden tai epämiellyttävyyden ei pitäisi liittyä siihen, millaista politiikkaa kannattaa. Sitä paitsi henkilökohtainen kokemus, vaikka olisi epämiellyttävä, ei ole rasismia - vaan kokemusta.
4. En usko rotuihin, mutta se on vain usko, minulla ei ole tietoa asiasta. Olen ollut lähinnä median varassa, ja mediaan en voi enää luottaa saatuani selville, miten se on valehdellut Halla-ahosta ja lietsonut vihaa. Minutkin media sai lähes raivon valtaan vihapropagandallaan, kunnes vaivauduin itse lukemaan mitä Halla-aho on kirjoittanut. Joudun kyllä tästä lähtien selvittämään asioita enemmän itse, ja jos joskus rotuasiat nousisivat ajankohtaisiksi siten, että minulla kuuluisi olla niistä joku mielipide, niin en enää etsisi tietojani mediasta.
Quote from: Keijo on 11.02.2009, 17:15:59
Huh huh. Afrikkahan on mitä parhain paikka eloonjäämiselle. Runsaat sademetsät joistot sekä laajat merialueet kalastamiseen ja suuret riistalaumat ja monta satoa vuodessa mahdollistava ilmasto. Poikkeuksena on Saharan alue, mutta kappas sieläkin syntynyt yksi koko silloin tunnettua maailmaa vallassaan pitänyt kulttuuri.
Pikemminkin Afrikassa on liian helppoa, ei tarvitse tehdä työtä elintonsa eteen eikä eloonjäämisensä eteen.
Samaan aikaan sekä liian "helppoa" että liian vaikeaa. Afrikan väestötiheys oli pitkään aika alhainen. Erityisesti sademetsäseudut ovat sivilisaation kannalta ongelmallisia, vaikka niissä ihmisiä asuukin. Afrikan rannikoiden kalavesistä en tiedä muuta kuin että ne ovat selvästi heikompia tuottavuudeltaan kuin esim. Euroopan rannikkovedet (ylipäätään lauhkeat ja kylmät meret tuottavat paljon enemmän pinta-alayksikköä kohden kuin trooppiset).
Keräilyn kannalta Afrikka toki on hyvä paikka. Keräilijät eivät rakenna korkeakulttuureja.
Eloonjäämisen helppouden suhteen olet väärässä: Afrikka on aika vaarallinen paikka jo paikallisillekin. Mistä luulet sen johtuneen, että eurooppalaisten afrikanvalloitus alkoi tosissaan vasta 1800-luvun lopulla? Taudit jylläsivät, eikä Afrikassa asuminen tosiaan ollut mitään valkoisen miehen hommaa.*
Saharassa ei kehittynyt korkeakulttuureja. Välimeren alueen kulttuurien vaikutteet kuitenkin pystyivät etenemään Saharan alueelle. Egypti, johon ilmeisesti viittasit, ei ole luonnonmaantieteellisesti Afrikkaa vaan enemmänkin samaa seutua Kaksoisvirtainmaan kanssa - kuivan ilmaston hedelmällistä tulvatasankoa. Juuri sellaista seutua, missä ensimmäiset korkeakulttuurit kehittyivät.
*Saa nähdä, koska joku suvaitsevainen keksii tuon 'valkoisen miehen Homma'-jutun
1. Pakolaisstatus tulisi kuulua yksilöllisesti ja poliittisesti vainotuille. Humanitaariset ongelmat tulee ratkaista lähtömaissa.
2. Kyllä. Vapautta ei ole olemassa, mikäli yhteiskunnan jäsenet eivät kunnioita tiettyjä vapauteen liittyviä arvoja kuten sananvapaus, tasa-arvo jne. Ihmisiä, jotka eivät edusta näitä arvoja, ei tule ottaa maahan, sillä he muodostavat sisäisen ristiriidan vapautta puolustavien arvojen kanssa. Poliittisesti ja yksilöllisesti vainottujen turvapaikkaa ei kuitenkaan voida rajoittaa maakohtaisesti. Esim: Iranilainen sananvapaus aktivisti voisi saada turvapaikan(ei arvoristiriitaa ja yksilöllisesti vainottu), mutta 10000 kansainvaellukselle lähtenyttä sharialakia noudattavaa islamistia ei.
3. Suomessa ei ole vielä juuri ongelmia, mutta se ei tarkoita etteikö tulevaisuudessa voisi olla. Tämänpäivän politiikka luo tulevaisuuden Suomen. Jos avaamme oven ghettoutumiselle ja sisäisille ristiriidoille(vapaus vs sharia) ongelmia tulee ilmenemään. Kyse on ongelmien ja ristiriitojen ennaltaehkäisystä.
4. On olemassa erilaisia geenipooleja. On jokseenkin hysteeristä ettei noita geenialtaita saisi nimittää roduiksi. Puhe siitä ettei mitään rotuja ole, on kuin sanoisi ettei ole kokonaislukuja, on vain rajattomia äärettömän pitkiä liukulukuja. Tai ei ole värejä on vain rajaton prisma. Mutta inhimillisen kokemuksen myötä erotamme rajattomasta prismasta värejä omiin luokkiinsa. Roduista pitää voida puhua jonkinlaisena geenipoolin osana, muu on saivartelevaa hysteriaa. Tämä ei tietenkään tarkoita rotujen arvottamista.
Geenien vaikutuksesta älykkyyteen. Geenit vaikuttavat todistetusti aivan kaikkeen silmäripsien pituudesta, kulmakarvojen tuuheuteen. Kun näissä kaikissa on alueellisia eroja ihmisten kesken, olisi perin merkillistä, jos aivoihin vaikuttavissa geeneissä ei olisi mitään eroja. Mikäli aivoihin vaikuttaa kymmeniä(satoja?)tuhansia geeniä ja kaikissa ulkoisissa geeneissä on vaihtelua, on todennäköisyys laskennallisesti mahdotonta, etteikö aivoihin vaikuttavissa geeneissä olisi alueellisia eroja.
Jollakin alueilla ihmiset voivat siis olla psyykkisiltä ominaisuusiltaan keskimäärin rauhallisempia, impulsiivisempia...matemaattisesti lahjakkaampia, jne. geeniensä perusteella kuin toiseen geenipooliin kuuluvat ihmiset. Jos eroja on silmäripsiin vaikuttavissa geeneissä, mikä Jumalan laki estää ettei eroja olisi ainoassakaan aivoihin vaikuttavissa? Mielestäni se olisi lähes todiste Jumalan olemassaolosta, niin pieni matemaattinen todennäköisyys olisi.
Älykkyysosamäärästä tulee kuitenkin muistaa, että se mittaa vain älykkyysosamäärää ei puhdasta älykkyyttä. ÄO korreloi nykyaikaisessa yhteiskunnassa jokseenkin hyvin todellisen älyykkyyden kanssa. Mutta se vastaa pääasiassa meidän kulttuurimme tarpeita, ei vaikkapa sademetsässä asustavan keräilijän. Silti puolustan jokaisen kulttuurin oikeutta määritellä älykkyys omasta subjektiivisesta lähtökohdastaan. Tarkoitan sitä, ettei meidän tarvitse välittää kuinka nerokas jaguaarinmetsästäjä ja objektiivisesti älykäs Amazonin sademetsän intiaani on, jos hänellä ei ole mitään annettavaa meidän yhteiskunnallamme. En myöskään loukkaannu jos Amazonin intiaani pitää minua omasta subjektiivisesta näkökulmastaan tyhmänä, kun en pärjää viidakossa. Kunnioitan heidän oikeuksiaan elää viidakossaan omassa kulttuurissaan.
Objektiiviselle älykkyysmittarille ei siis ole olemassa mitään käytännöntarvetta, vaan riittää että voimme mitata älyä omista tarpeistamme. Jos objektiivinen älykkyysmittari keksittäisiin, se olisi hyödytön. Nokia ei edelleenkään tarvitse Jaguaarin jäljittäjiä. Jos Amazonin intiaaneilla on tarvetta mitata älykkyyttä, eiköhän heillä joku viidakossaselviytymis miehuuskoe heidän omiin tarpeisiinsa ole. ÄO on meidän kulttuurimme sopivampi testi, eikä se loukkaa muita kulttuureja, ellei heillä ole pakkomiellettä mitä me heistä ajattelemme(maailmahan on jokseenkin länsikeskeinen).
Geeneistä: Suomeen tarvitaan pian laki, joka estäisi serkusavioliitot. Nehän ovat Pakistanin ja joidenkin muidenkin alueiden kulttuurin mukaan siellä pakollisia. Pakistanista tuli 4D-dokumentti, jossa näytettiin kammottavia seurauksia. Syntyy pikkupäisiä tai moniraajaisia lapsia. Jos maahanmuuttoa tule näiltä alueilta, ei Suomen pitäisi sallia geenien huononemista lisää.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
Joitakin kymmeniä, oikeasti suojelun tarpeessa olevia ihmisiä, jotka eivät päädy yhteiskunnan eläteiksi silkkaa laiskuuttaan ja osaamattomuuttaan. Olisin välittömästi valmis tarjoamaan esim Ayaan Hirsi Alille turvapaikan ja mahdollisesti jopa elatuksen valtion piikkiin, sillä hän on ihan oikea pakolainen.
Quote
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
Suomen tulisi sitouttaa ihmiset noudattamaan maan lakeja lähtömaahan katsomatta. Perseilijät ja kiihkoilijat tulee potkia heti pois. Tämänkaltainen käytäntö suodattaa paskasakin hyvistä tyypeistä.
Quote
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
Turvallisuusalan kenttätyöläisenä valtaosa kohtaamistani häiriköistä ja rikollisista on ulkomaalaisia/maahanmuuttajia, eli häiritsee. Tämä oli itseasiassa perussyy nuivistumiselleni, kun aloin ihmettelemään että mistä helvetistä tämä räikeä yliedustus johtuu.
Quote
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Kyseessä ei ole uskonasia, vaan mitattu tosiasia. Se, onko sillä oikeastaan mitään väliä näitä kysymyksiä pohdittaessa on eri kysymys - minun mielestäni matalampi keskimääräinen älykkyys ei ole mikään peruste millekään toimenpiteelle.
Samalla tavoin eri ryhmillä on eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kenialaisten kestävyysjuoksijoiden esimerkistä voimme päätellä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mielestäni jokainen kenialainen on parempi juoksija kuin jokainen suomalainen.
Älykkyyskysymys on eettisesti värittynyt, koska ihmiset olettavat, että mikäli tummaihoiset ovat keskimäärin tyhmempiä kuin valkoihoiset, heihin pitäisi suhtautua eri tavalla.
Rotuja on olemassa, vaikka nykyinen poliittinen ilmapiiri ei tätä biologista tosiasiaa hyväksykään. Voidaan tietysti puhua maantieteellisestä geeniklusteristakin, mutta samaa asiaa tarkoitetaan. Rotujen älykkyyksissä näyttäisi olevan eroja, mutta ei voi varmasti sanoa, johtuuko se geeneistä, koska ympäristövaikutusten kontrolloiminen on erittäin vaikeaa näissä kokeissa. Siksi samassa maassa tehdyt tutkimukset erirotuisilla ovat paras tiedon lähde. Objektiivista totuutta ei saisi minusta uhrata poliittisen korrektiuden alttarilla, vaikka kyseessä onkin erittäin arka aihe. Koko kysymyksellä ei mielestäni ole juuri mitään relevanssia. Jos hommalaiset olisivat kiinnostuneita jostain eugeniikasta niin varmasti olisi helpompaa aloittaa oman väestön tyhmistä. Älykkyystutkimusten mukaan esim. useat aasialaiset kansat ja jopa ruotsalaiset ovat älykkäämpiä keskimäärin kuin suomalaiset mutta en tunne asian takia mitään alemmuudentunteita tai muutakaan kaunaa.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 01:01:04
Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?
1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?
Tyyppejä taitaa olla laidasta laitaan. Itse edustan hyvätuloista duunari-tyyppiä.
1234: Tänne saa tulla kuka tahansa, kuinka paljon tahansa, mistä tahansa, jos on halukas integroitumaan suomen yhteiskuntaan ja toimimaan maassa maan tavalla.
1. Ei lukumäärää voi sanoa. Todellisessa, siis huom. todellisessa hädässä olijoita on tietenkin autettava, mutta heidät on joko integroitava yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti tai sitten palautettava takaisin heti kun uhka on poistunut eikä elättää kymmeniä vuosia verovaroin.
2. Pitäisi vaatia kaikkia elämään maassa maan tavalla tai sitten maasta pois. Tätä ei tarvitse ihan kaikille tulijoille erikseen selvittää. Määrätyille ryhmille asia ei valitettavasti mene perille vaikka kuinka selittäisi.
3. Eivät häiritse yleensä millään tavalla. Päinvastoin, he tekevät minulle ruokaa, koska syön usein etnisissä ravintoloissa. En yleensä liiku alueilla tai paikoissa, joissa oleskelee ns. paskasakkia (esim. Helsingin asematunneli)
4. En usko vaan tiedän. Asiastahan toki ollaan monta mieltä, onko olemassa rotuja vai ei. Kysymyshän on lähinnä siitä miten rotu määritellään. Eri populaatioiden välillä eroja on, se on selvä, olivatpa ne sitten rotuja tai kansoja tai mitä tahansa tarpeeksi suuria ihmisryhmiä, jotka ovat jossain määrin sukua toisilleen. Se että jonkun populaation edustajat ovat tyhmempiä kuin toisen, ei kuitenkaan vähennä tyhmempien ihmisarvoa eikä oikeuta vähemmän tyhmiä alistamaan tyhmempiä.
Quote from: ex-factor on 11.02.2009, 15:16:30
onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?
Aika erikoinen kysymys. Onko mielestäsi vastenmielistä jos pandat kuolee sukupuuttoon? En ole kiinnostunut vaikuttamaan kenenkään valintoihin ihmissuhteistaan. Onhan se kieltämättä ihan mukava kun on olemassa kaikenvärisiä silmiä ja tukkia. En ole huomannut kenenkään Hommassa olevan huolestunut "valkoisesta rodusta". Rotukiihotusta ei tänne kaivatakkaan.
Tämän miehen mielestä on ihanaa, luonnollista ja väistämätöntä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää. Saanko esitellä: ruotsalainen Tobias Hübinette
(http://chromatism.net/current/images/hubinette.jpg)
"To feel and even think that the white race is inferior in every conceivable way is natural with regards to its history and current actions. Let the Western countries of the white race perish in blood and suffering. Long live the multicultural, racially mixed and classless ecological society! Long live anarchy!"
Mutta asiaan:
Mitä ajattelin maahanmuuuttajista tänään
Tänään tunsin kateutta maahanmuuttajaa kohtaan. Olin nimittäin punttisalilla, kun sinne käveli verkkareissa noin 20-v. elovenatyttö (yleisurheiluversio). Istuin penkillä lämmittelysarjoista puhisten ja ajattelin, että kauneus on ihana asia.
Mutta sitten tytön perään käveli afrikkalaisperäinen maahanmuuttaja. Tajusin, että nämä kaksi ovat kihloissa ja tunsin valtavaa, epätoivoista kateutta. Afrikkalaistaustainen maahanmuuttaja oli nuori, komea mies. Lähes parimetrinen hoikka urheilijanvartalo. Kaunis hymy ja hyvät käytöstavat. Moikkasi heti minullekin aivan kuin oltaisiin tuttuja. Tunsin synkkää epätoivoa, koska totta kai oli aivan selvää, että nuori, ihana elovenatyttö antaa mieluummin tuollaiselle nuorelle atleetille kuin minunlaiselleni vanhalle ja kuluneelle kotletille. Afrikkalainen maahanmuuttaja meni muiden yleisurheilijoiden kanssa istumaan ja jutteli sujuvaa suomea. Kielenkin oli jo perkule ehtinyt opetella.
No otin siinä sitten kiimoissani 140-kilolla aika kevyen ykkösen.
Kyllä se on jätkät sillä tavalla, että maahanmuuton suurin vaara on juuri siinä, että jos tänne tulee miljoonia tuollaisia aivan viikingin näköisiä buureja, niin ne vie kyllä meidän naiset. En tiedä mikä jätkä se oli, vissiin Franz Kruegerin pikkuveli Freddy, mutta muija oli ainakin aivan Heli Koivulan näkönen.
Noin muuten olen sitä mieltä, että vappuun mennessä tavotteena tasanen sarja 150-kilolla, eli neljän suora: pena, puolikyykky, saliveto toppatakilla ja oma paino kaikki 150 kiloa. Se on yhteistuloksessa tasan 600.
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7167280&index=136&anchor=7167280
Tässä jollekin nuivalle oiva työpaikka, ihan leijonankidassa
1) Ehdoton maksimimäärä, joka voidaan juuri ja juuri sietää Suomessa, lienee 10.000 maahanmuuttajaa vuodessa. Tämä katto tulee määritellä kunakin vuonna uudelleen siten, että 10.000:sta vähennetään aiempien tulijoiden kyseisenä vuonna syntyneiden lasten lukumäärä.
Tämän katon sisälle mahtuvat varmasti kaikki avioliiton tai parisuhteen kautta Suomeen tulevat maahanmuuttajat, erityisen tärkeisiin työpaikkoihin kutsutut ammatti-ihmiset sekä Suomen pakolaisvelvoitteisiin kuuluvat kiintiöpakolaiset ja akuutista humanitaarisesta hädästä kärsivät, jotka saapuvat Suomeen ensimmäisenä turvallisena maana.
Sen sijaan EU-salonkien talousteoreetikoiden haihattelut palkkainflaation hillitsemisestä, kulutuskysynnän kasvattamisesta ja lähtömaan taloustilanteen helpottamisesta suurella talouspakolaismäärällä (kaikki nämä ovat oranssin meemin mekaaniseen koneistoajatteluun kuuluvia epärealistisia kuvitelmia) EIVÄT kuulu tässä tulkinnassa humanitaarisen maahanmuuton piiriin.
Ettei vastaukseni jäisi liian epäselväksi, niin käytännössä tämä tarkoittaisi kai muutamaa tuhatta aidon humanitaarista maahanmuuttajaa vuodessa. Suomen hallitus voisi lisäksi laskea maahanmuuton kustannukset maahanmuuttajia eniten ottaneissa EU-maissa, skaalata tämän maakohtaisen maksimisumman Suomen mittakaavaan ja maksaa tiukalla maahanmuuttopolitiikallamme säästetyt rahat ylimääräisenä kehitysapuna sellaisiin tarkkaan valittuihin kohteisiin, joissa on erityinen humanitaarinen tarve auttaa paikallisia ongelmissaan. Näin Suomi ei häviäisi humanitaarisessa kokonaispanoksessaan yhdellekään EU-maalle, mutta maahanmuutto saataisiin silti pidettyä siedettävällä tasolla.
Suomi voisi sitoutua pysyvästi tähän reiluuteen pyrkivään maahanmuuttokäytäntöön siitäkin huolimatta, että oletan useimpien EU-maiden ja ehkä Suomenkin talouden romahtavan 2010-luvulla erinäisistä syistä pohjalukemiin. Parempi kuitenkin pelkkä rahanmeno kuin itseään vahvistava itsetuhokierre.
Tällä lukumäärällä 10.000 ei muuten ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse toivoisin, sillä kaikki omat toiveet kannattaa unohtaa politiikassa heti kärkeen ja keskittyä siihen, mikä on mahdollisuuksien rajoissa.
Eikös Heidi Hautalakin muuten jossain vaiheessa sanonut 100.000 maahanmuuttajan riittävän 10 vuodessa:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-03-10,104:2:444179,1:0:0:0:0:0: (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-03-10,104:2:444179,1:0:0:0:0:0:)
Ehdotukseni on siis oleellisesti yhtä ylitsevuotavan avokätinen kuin Heidi Hautalan ehdotus vuodelta 2007! Ai eikö se enää vihervasemmistolle kelpaakaan vaan nyt täytyykin saada Suomeen jo moninkertainen, vähintään Ruotsin veroinen maahanmuuttajamäärä - jopa ennätyksellisestä lamasta huolimatta? Jos näin on, niin teen tästä omat johtopäätökseni vihervasemmiston todellisista motiiveista.
Muut EU-maat päättäkööt maahanmuuttajakiintiönsä itse, sillä siihen ei kai suomalaisilla ole moraalista oikeutta puuttua. Vastustan jyrkästi maahanmuuttokysymysten käsittelyä EU-tasolla, koska tämä jos jokin aihepiiri kuuluu yksittäisten jäsenmaiden (kansan siis EI poliitikoiden EIKÄ virkamiesten EIKÄ lakimiesten) itse päätettäväksi omalla kohdallaan. Varsinkin, kun EU saattaa hyvinkin hajota sisäisiin ristiriitoihinsa, jolloin kaikki EU-maat joutuvat pärjäämään EU:n aikaisten maahanmuuttoratkaisuiden seurausten kanssa omillaan, joten on reilua, että ne päättävät niistä itse jo alun perinkin.
2) Minulle ei ole väliä, mistä maasta maahanmuuttajat tulevat tai valitaan, kunhan pysytään esittämäni maksimimäärän alapuolella. Maahanmuuttajille Suomessa syntyviä lapsia koskeva vähennystermi yllä olevassa vuotuisen maksimimäärän laskukaavassa hoitanee automaattisesti maakohtaisiin eroihin liittyvät suurimmat ongelmat.
On mielestäni monellakin tapaa liian vaarallista ruveta erottelemaan maahanmuuttajien toivottavuutta heidän etnisen tai kulttuurisen taustansa pohjalta. Mainitsemani maksimimäärän puitteissa kaikille voidaan vielä taata samanlainen humaani kohtelu ja samat oikeudet etnisestä taustasta riippumatta, vaikka se sitten maksaisikin joidenkin maiden tulijoiden kohdalla todella paljon - kunhan lukumääräistä kattoa ei ylitetä.
Näkemieni synkkien tulevaisuusennusteiden perusteella veikkaan, että jos tällä hetkellä
"tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin", niin pian kaikenmaalaisilla on ongelmia täällä ja muuallakin. Niinpä kannattaa lähteä mielestäni jo siitä oletuksesta alun perinkin.
3) Yritän olla nykyään arjessani häiriintymättä maahanmuuttajista tai yleensäkään etnisistä vähemmistöistä, sillä Suomen suurin ongelma löytyy käsittääkseni tällä hetkellä valtaeliitistä, johon antipatiat on järkevämpää kohdistaa.
4) En oikeastaan usko "geneettisesti yleisälykkyydeltään toisistaan eroaviin ihmisrotuihin" jo senkään takia, että pidän yleisälykkyyden teoriaa valaisevampana erästä toista teoriaa kognitiivisen lahjakkuuden erilaisista tyypeistä. Tämä teoria on vielä sen verran uusi ja kehittymätön, ettei liene selvillä edes, missä määrin näiden osalahjakkuuksien taso on geenien rajoittamaa, puhumattakaan että tiedettäisiin etnisen taustan mahdollisesta vaikutuksesta kunkin osalahjakkuuden tasoon. Sen sijaan ikä on ratkaiseva näiden osalahjakkuuksien kehittymiselle aloittelijasta asiantuntijaksi, vaikkakin osalahjakkuuksien keskinäisen järjestyksen voitaneen olettaa säilyvän jopa iän myötä melko muuttumattomana.
[email protected]