Hommaforum Testi

HOMMAN UUTISHUONE => Uutiset ja media => Kotimaa => Topic started by: EL SID on 21.12.2009, 12:29:37

Title: 2009-21-12:Pohjalainen: kummilapset vs. suomalaislapset
Post by: EL SID on 21.12.2009, 12:29:37


QuoteEi pidä paikkaansa, että Suomi olisi hyvinvointivaltio. Suomea viedään kiihtyvällä vauhdilla perikatoon. Mikä tai kuka on Suomen vihollinen numero 1? Ei Venäjä, Afganistan eikä Nato. Vihollinen on Suomen valtaa pitävä eliitti, joka vie täältä työpaikkoja kiihtyvällä vauhdilla pois.

Aikoinaan hallituksen tehtävänä oli luoda hyvät edellytykset työpaikkojen ja tehtaiden syntymiselle. Tänään hallituksen tehtävänä tuntuu olevan Suomen myyminen EU:lle tai jollekin joka maksaa hyvin tai hyvin huonosti, niin kuin EU. Tämä eliitti maksaa vaikka mitä auttaakseen "köyhiä" maita, mutta oma kansa saa nähdä nälkää. Jos et usko, niin ajattele miten tulisit toimeen 450 eurolla kuukaudessa kuten eräs sukulaismies.

Jos kaikki verorahat, jotka syytämällä on syydetty EU:hun, olisi käytetty Suomen teollisuuden hyväksi, tämä maa toisiaan olisi hyvinvointivaltio. En ymmärrä, miksi näin pienen ja köyhän maan täytyy sekaantua kaikkeen mitä maailmalla tapahtuu. Taisteltaisiin ensin oman kansan asiat kuntoon ja sen jälkeen vasta jonkun toisen maan asiat. Miksi ottaa jostain kaukaa "kummilapsi", kun Suomessakin on lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat "kummin" ja rahaa elämiseen. Miksi nämä heikompiosaset laitetaan aina maksumiehiksi.

Minua ottaa suunnattomasti päähän, että tämä eliitti on vienyt meiltä terveydenhuollon, lasten, nuorten ja vanhusten huolenpidon. Sitten kehua retostellaan maailmalla kuinka meillä on hoidettu asiat hyvin. Kansa on maksanut verorahoja miljardeja ja mitä olemme saaneet sillä rahalla? Kurjat tiet, huonon terveydenhuollon ja kalliit lääkkeet eli ei oikeastaan mitään.

Nyt pitäisi pikaisesti nostaa palkkoja ja veroja, että saadaan maksettua tämän "hyvinvointivaltion" menot. He, jotka ovat töissä, pystyvät kyllä maksamaan verot. Ei missään nimessä saisi leikata mitään palveluita. Ja valtio voisi lopettaa virastojen pakkosiirtämisen vain sen vuoksi, että joku saa kotiseudultaan ääniä.

Verorahamme on sijoitettu erilaisiin säätiöihin, joista ne jaetaan poliitikoille erilaisin kepulikonstein. Tämä pitää kerta kaikkiaan lopettaa, muuten meillä ei ole kohta Suomea mitä puolustaa. En käsitä sitä, että verorahat eivät palaudu kuntiin palveluita varten, niin kuin pitäisi. Esimerkiksi terveydenhuoltoon pitää ohjata niin paljon rahaa kuin on tarpeen. Voitaisiin luopua muiden maiden auttamisesta, koska meillä ei ole siihen varaa. Emmehän kotonakaan pysty auttamaan naapuria, jos siihen ei ole mahdollisuutta, vaikka kuinka haluaisimmekin.

Joskus patruunoiden aikaan Suomessa pidettiin työntekijöistä jotenkin huolta. Jos töitä oli vähän, teetettiin jotakin, että saatiin pidettyä väki töissä. Nyt on semmoinen malli, että yritysten johtajat saavat sitä isomman bonuksen, mitä enemmän he sanovat irti työntekijöitä. Tämä on aika lyhytnäköistä toimintaa. Yrityksiä pitäisi johtaa muutenkin kaukonäköisemmin. Ennen luotiin visiota monen vuoden päähän. Nyt eletään vain neljännesvuosi kerrallaan ja se on aivan liian lyhyt aika mitata yhtään mitään. Eihän normaalissa elämässäkään toimita näin. Esimerkiksi asuntoa ei osteta ensimmäisen kvartaalin aikana ja suunnitella myyntiä seuraavana. Arvokkaista työntekijöistä kannattaisi pitää hyvää huolta, tuleehan taas se aika, että hyviä työntekijöitä tarvitaan.

Jarmo Rahja Vaasa


http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=469570


oikein hyvä kirjoitus näennäislähimmäisyydestä
Title: Vs: 2009-21-12:Pohjalainen: kummilapset vs. suomalaislapset
Post by: Femakko on 21.12.2009, 13:30:36
QuoteKansa on maksanut verorahoja miljardeja ja mitä olemme saaneet sillä rahalla? Kurjat tiet, huonon terveydenhuollon ja kalliit lääkkeet eli ei oikeastaan mitään. He, jotka ovat töissä, pystyvät kyllä maksamaan verot.

Tässä on pieni ristiriita, koska nettomaksajista suuri osa on työssäkäyvää keskiluokkaa ja juuri sitä kansaa, joka ei ole tähänkään asti saanut vastinetta rahoilleen. Tyyppiä keskiluokka maksaa julkisesta terveydenhuollosta mutta menee yksityiselle, koska julkiselle on niin valtavat jonot. Se, että nyhdetään keskiluokalta loputtamasti lisää veroja, ei tunnu toimivalta ratkaisulta. Vaarana on, että keskiluokkakin päätyy sitten leipäjonoihin ja/tai muuttaa pienemmän veroprosentin maahan.

QuoteJoskus patruunoiden aikaan Suomessa pidettiin työntekijöistä jotenkin huolta. Jos töitä oli vähän, teetettiin jotakin, että saatiin pidettyä väki töissä. Nyt on semmoinen malli, että yritysten johtajat saavat sitä isomman bonuksen, mitä enemmän he sanovat irti työntekijöitä. Tämä on aika lyhytnäköistä toimintaa. Yrityksiä pitäisi johtaa muutenkin kaukonäköisemmin. Ennen luotiin visiota monen vuoden päähän. Nyt eletään vain neljännesvuosi kerrallaan ja se on aivan liian lyhyt aika mitata yhtään mitään.

Historiasta valitettavasti ilmenee, että samaa valitteli jo patruunoiden aikaan Snellman, että työnantajien (joista siihen aikaan suurin osa oli tilallisia) pitäisi ottaa vastuuta työntekijöistään ja pitää nämä töissä myös silloin, kun on vähemmän töitä. Häntä otti päähän, että silloiset työnantajat ottivat yhteyttä valtioon ja vaativat toimenpiteitä. Ei mitään uutta auringon alla (paitsi ehkä kummilapset kehitysmaissa)?

Jos halutaan kannustaa yrityksiä pitkäjänteisyyteen, pitäisi suosia perheyrittäjyyttä, koska ne ovat yleensä pitkäjänteisempiä kuin pörssiyritykset, joiden täytyy miellyttää sijoittajia ennen kaikkea lyhyellä tähtäimellä, etteivät ne joudu ostetuiksi. Mutta tämä edellyttää sitä, että yritys- ja perintöverotus sekä konkurssilainsäädäntö ovat kohtuullisia, jotta kukaan viitsisi ruveta perheyrittäjäksi. Että se nostetaan vain veroja -ratkaisu ei ole järkevä, vaikka epäilemättä tämä huomio leimaa mut äärioikeistolaiseksi köyhien kyykyttäjäksi.

Patruunoiden aikaan ja vielä ennen kommunismin romahtamista rajat olivat sitäpaitsi aika lailla suljetummat eli niiltä osin on turha haaveilla mennyttä aikaa takaisin. Nykyajassa ei voida poliittisella päätöksellä vain kieltää yrityksiä lopettamasta tai siirtymästä ulkomaille tai päättää valtiollisesti, kuinka paljon kukin yritys työllistää. Nyt monet yritykset joutuvat kilpailemaan kansainvälisesti: siinä ei auta mikään hyvä tahto, jos asiakkaat ostavat halvempaa ja mahdollisesti melko tai yhtä hyvälaatuista. Jos yrityksen tuotteet eivät käy sitten kaupan, se menee konkurssiin. Kilpailu on siis koventunut syistä, joihin emme voi vaikuttaa.