Hommaforum Testi

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009120810745817_uu.shtml

Suomi myönsi turvapaikan viime vuonna noin 740 hakijalle, kun kaikkiaan EU-maat antoivat turvapaikan noin 76 300 hengelle.

Näin ollen Suomen osuus EU:n turvapaikan saajista jää vajaaseen yhteen prosenttiin.

Tiedot käyvät ilmi Eurostatin tiistaina julkistamista turvapaikkatilastoista.

Eniten turvapaikkoja myönsivät viime vuonna Ranska, Saksa ja Britannia, joissa turvapaikan saaneiden määrä nousi yli 10 000:een. Ruotsi myönsi turvapaikkoja EU:n viidenneksi eniten eli lähes 8 700.

Vähiten turvapaikkoja antoivat viime vuonna Viro, Latvia ja Slovenia, joissa turvapaikan saaneiden määrät jäivät alle kymmeneen.

Eniten turvapaikkoja EU:sta saivat viime vuonna irakilaiset, jotka saivat noin 16 600 paikkaa. Seuraavaksi eniten turvapaikkoja saivat somalialaiset, venäläiset, afganistanilaiset ja eritrealaiset.

Suomesta turvapaikan saaneista irakilaiset olivat suurin ryhmä. Seuraavaksi eniten paikkoja saivat somalialaiset ja afganistanilaiset.

Siis Suomesta sai turvapaikan n.740 henkilöä, joku puhuu 10.000 maahan tulijasta, mistä ero syntyy?

Quote from: Mikko T on 09.12.2009, 12:30:47
Siis Suomesta sai turvapaikan n.740 henkilöä, joku puhuu 10.000 maahan tulijasta, mistä ero syntyy?

Käsitteiden sotkemisesta kai, puhutaan turvapaikan saaneista ja turvapaikanhakijoista.

Mikä mahtaa olla Suomen asukasluku suhteessa EU:n asukaslukuun verrattuna? No, sehän on vähän yli prosentti. Eli määrä on ihan linjassa, asukaslukuun nähden.

Kyseessä eivät ole turvapaikan saaneet, vaan kaikki oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Toimittajan virhe.

Noissa luvuissa (viime vuonna tehdyt päätökset) ei vielä näy viime vuonna tapahtunut hakijamäärän kasvu  tuhannesta viidestä sadasta (2007) neljään tuhanteen (2008), eivätkä perheenyhdistämiset tai kiintiöpakolaiset.

Quote from: Embo on 09.12.2009, 12:35:34

Quote from: Mikko T on 09.12.2009, 12:30:47
Siis Suomesta sai turvapaikan n.740 henkilöä, joku puhuu 10.000 maahan tulijasta, mistä ero syntyy?

Käsitteiden sotkemisesta kai, puhutaan turvapaikan saaneista ja turvapaikanhakijoista.

Mikä mahtaa olla Suomen asukasluku suhteessa EU:n asukaslukuun verrattuna? No, sehän on vähän yli prosentti. Eli määrä on ihan linjassa, asukaslukuun nähden.

Kuitenkaan väkilukuun suhteutus ei ole toimiva peruste maahanmuutolle. Varat on ainoa oikea peruste. Minun jyrkkä mielipiteeni on että niin kauan kuin valtiolla on velkaa ei moisiin ole varoja. Velallinen valtio maksaa kaikesta mitä se harjoitaa ylimääräistä johtuen velasta.

Velallaon korko. Korko on rahan hinta. Jos maksamme rahoista millä ostamme hinta muodostuu hinnasta ja korosta.

Quote from: erilainen on 09.12.2009, 13:03:47

Kuitenkaan väkilukuun suhteutus ei ole toimiva peruste maahanmuutolle. Varat on ainoa oikea peruste. Minun jyrkkä mielipiteeni on että niin kauan kuin valtiolla on velkaa ei moisiin ole varoja. Velallinen valtio maksaa kaikesta mitä se harjoitaa ylimääräistä johtuen velasta.

Velallaon korko. Korko on rahan hinta. Jos maksamme rahoista millä ostamme hinta muodostuu hinnasta ja korosta.

Perusteita sinulla siis on kuitenkin.
Joten vaikka nyt saisimme lamassa mamuilun loppumaan, voidaan sitä jatkaa sitten paremmilla ajoilla.

Mielestäni nykyisen kaltaiselle maahanmuutolle ei ole yhtään perustetta. Ei ensimmäistäkään.
(pl. ihan oikeat pakolaiset ja työperäiset)

Quote from: erilainen on 09.12.2009, 13:03:47

Quote from: Embo on 09.12.2009, 12:35:34

Quote from: Mikko T on 09.12.2009, 12:30:47
Siis Suomesta sai turvapaikan n.740 henkilöä, joku puhuu 10.000 maahan tulijasta, mistä ero syntyy?

Käsitteiden sotkemisesta kai, puhutaan turvapaikan saaneista ja turvapaikanhakijoista.

Kuitenkaan väkilukuun suhteutus ei ole toimiva peruste maahanmuutolle. Varat on ainoa oikea peruste. Minun jyrkkä mielipiteeni on että niin kauan kuin valtiolla on velkaa ei moisiin ole varoja. Velallinen valtio maksaa kaikesta mitä se harjoitaa ylimääräistä johtuen velasta.

Mikä mahtaa olla Suomen asukasluku suhteessa EU:n asukaslukuun verrattuna? No, sehän on vähän yli prosentti. Eli määrä on ihan linjassa, asukaslukuun nähden.

Velallaon korko. Korko on rahan hinta. Jos maksamme rahoista millä ostamme hinta muodostuu hinnasta ja korosta.

Härskiä tilastokusetusta. Aivan kuten kehitysavun määrän vertaaminen BKT:n. Pitäisi kuitenkin puhua todellisista hyödyistä ja tuloksista. Sellaisen totuden esiin kaiveleminen vain ei ole helppoa vaikka sillä oikeasti maailmaa parannetaan eikä pelkällä tilastohörhöilyllä. Pitäisi hilllitä sitä kilpailua paistattelussa hyväntekeväisyyden julkisuuden valokeilassa, jossa oma etu korostuu. Todellinen hyväntekeväisyys kun on pyyteetöntä ja usein salaista.

Tässä valossa asetankin kyseenalaiseksi myös Joulupatakeräyksenkin, josta näköjään on tullut varsinaisnen urheilulaji vaikka uskonkin että se tuottaa paljon hyvääkin.

Quote from: erilainen on 09.12.2009, 13:03:47
Kuitenkaan väkilukuun suhteutus ei ole toimiva peruste maahanmuutolle. Varat on ainoa oikea peruste. Minun jyrkkä mielipiteeni on että niin kauan kuin valtiolla on velkaa ei moisiin ole varoja. Velallinen valtio maksaa kaikesta mitä se harjoitaa ylimääräistä johtuen velasta.

Velallaon korko. Korko on rahan hinta. Jos maksamme rahoista millä ostamme hinta muodostuu hinnasta ja korosta.

Se nyt kuitenkin joku mittakaava. Jutussa, kun ei ollut sellaista lainkaan. Eikä myöskään mainittu, että EU-alueelle tuli 74000 turvapaikan hakijaa. Tämäkin lukijan tulisi ymmärtää laskea auki.

Jos Suomeen tulee tänä vuonna 6000 turvapaikan hakijaa. Tulisi koko EU-alueen ottaa vastaan 600 000 hakijaa, jotta suhde pysyisi samana. Ensi vuonna yli 1 000 000 hakijaa... jne.

Houkutteleeko?

eikö tuo 740 ollut juuri kiintiöpakolaisten määärä......näissä menee jo ihan sekasi

Quote from: Dirre on 09.12.2009, 13:49:40
eikö tuo 740 ollut juuri kiintiöpakolaisten määärä......näissä menee jo ihan sekasi

On, on. Mutta ne muut humanitaariset tulee päälle. Pakolaisstatuksen saanut on jo saanut turvapaikan. Jälkimmäisiä tapauksia harkitaan. Olisinkin valmis kasvattamaan edellistä jälkimmäisen kustannuksella. Hieman selkeyttäisi pelikenttää. Mitä mieltä muut?

Quote from: Jouko on 09.12.2009, 14:03:21

Quote from: Dirre on 09.12.2009, 13:49:40
eikö tuo 740 ollut juuri kiintiöpakolaisten määärä......näissä menee jo ihan sekasi

On, on. Mutta ne muut humanitaariset tulee päälle. Pakolaisstatuksen saanut on jo saanut turvapaikan. Jälkimmäisiä tapauksia harkitaan. Olisinkin valmis kasvattamaan edellistä jälkimmäisen kustannuksella. Hieman selkeyttäisi pelikenttää. Mitä mieltä muut?

Juttujen sisällöllähän ei ole mitään merkitystä, koska suurin osa väestöstä lukee pelkät otsikot. Siihen tässäkin tähdätään. Mielikuva maahanmuuton vähäisyydestä on kylvetty, kun otsikko on saatu paperille.

Viime vuonna Suomeen tuli n. 4000 turvapaikanhakijaa joista n. 40% saa jäädä Suomeen. Näiden lisäksi Suomi ottaa vuosittain n. 750 kiintiöpakolaista. Näin kertoi maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen A-Zoom:ssa(noin kohdassa 25:30). Joten tämä uutinen koskee vain kiintiöpakolaisia.

Linkki:http://areena.yle.fi/ohjelma/88d524e44d46fbdde2dbd08901e415c4 (juuri sama missä olivat ne murjaanit)

Harrastetaampa hieman matematiikkaa: 40 prosenttia 4000 on 1600. Varmasti jokainen näistä saa perheenyhdistämisoikeuden joten muutama hypoteettinen laskelma. Jokainen tuo sitten perheenjäseniä  yhden, kaksi, kolme, ...

2 x 1600 = 3200
3 x 1600 = 4800
4 x 1600 = 6400
5 x 1600 = 8000
6 x 1600 = 9600
7 x 1600 = 11200

Tämä määrä rikkautta mahdollisesti joka vuosi lisää. Onneksi Suomella on Taikaseinä^TM joten on varaa tähän rikkauteen. :roll:

Hei.

Ekaa kertaa täällä, joten anteeksi maalaisuuteni.

Aihetta sivuten haluaisin tiedustella onko jostain saatavilla "tilastot for dummies"-tyyppisiä laskelmia muiden kuin työperäisten maahanmuuttajien/turvapaikanhakijoiden todellisista kustannuksista yhteiskunnalle?

Olen kahlannut foorumia läpi ja löytänyt erinäisiä laskelmia ja linkkejä, mutta minun on hankala saada kokonaiskuvaa asiasta. Jotain kaivelin tilastokeskuksen ja migri.fi:n sivuilta, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.

Onko noissa migri.fi:n tilastoissa mukana perheenyhdistämisten myötä tulleet oleskeluluvat/turvapaikat, eli onko esim. vuoden 2008 tilasto kansalaisuuksineen täydellinen?

Sitten ihan aiheeseen liittyen,
tuo pakolaiskiintiö on mielestäni perusteltavissa oleva takaportti todellisessa hädässä oleville ihmisille, mutta huonoa omaatuntoa sen koosta ei mielestäni tarvitse potea. Kuten jo tuossa mainittiinkin todellinen turvapaikan/oleskeluluvan saajien määrä on huomattavasti korkeampi.
Minä ulkoistaisin mielelläni kollektiivisen omantunnontuskamme tuon kehitysavun harteille korkoineen, niin surkealta tämä nykyinen ongelmien maahantuonti vaikuttaa. Itse tarkastelen asiaa lähinnä talouden kannalta, ja minua on hiljan alkanut kiinnostaa kuinka näin korkean kokonaisveroasteen maassa saa rahoilleen niin surkeaa vastinetta. Kirjoitin asiasta täällä
http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelupalsta/posts/list/7127.htm

Itsestäni sen verran, että kolmissakymmenissä, reppureissaaja, yksi korkeakoulututkinto tekniikan alalta ja toinen työn alla. Humanistisesta, kuinkas muutenkaan. Ajan 20-vuotiaalla Korollalla.

QuoteAihetta sivuten haluaisin tiedustella onko jostain saatavilla "tilastot for dummies"-tyyppisiä laskelmia muiden kuin työperäisten maahanmuuttajien/turvapaikanhakijoiden todellisista kustannuksista yhteiskunnalle?

Sitä me kaikki muutkin täällä koetamme selvittää ;)

Quote from: Sivulause on 09.12.2009, 16:53:17
Hei.

Ekaa kertaa täällä, joten anteeksi maalaisuuteni.

Aihetta sivuten haluaisin tiedustella onko jostain saatavilla "tilastot for dummies"-tyyppisiä laskelmia muiden kuin työperäisten maahanmuuttajien/turvapaikanhakijoiden todellisista kustannuksista yhteiskunnalle?

Tervetuloa porukkaan!

Tuota samaa Graalin maljaa taidamme kaikki etsiä. Kokonaiskustannukset lienee Kyllikki Saaren murhaajan kanssa turvallisessa piilossa.

Oikeastaan tästä syystä keskustelijat liittävät tänne erilaisia tilastoja ja sivulauseista napattuja juttuja, jotta kokonaiskuva vähin erin hahmottuisi.

Täällä lisää aiheesta, eli tuo Eurostatin tilasto:
http://hommaforum.org/index.php/topic,19037.0.html

Hommaforumin turvapaikkatilastojen seuranta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,98.0.html

Quote from: Sivulause on 09.12.2009, 16:53:17
Aihetta sivuten haluaisin tiedustella onko jostain saatavilla "tilastot for dummies"-tyyppisiä laskelmia muiden kuin työperäisten maahanmuuttajien/turvapaikanhakijoiden todellisista kustannuksista yhteiskunnalle?

Ensin pitäisi määritellä mistä kaikista osasista kustannukset muodostuvat. Se ei ole helppoa. Sitten löytää oikeat luvut, eikä sekään ole helppoa.

Esimerkiksi näin uunituore sisäasiainministeriön Monitori-lehti (http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlookup/6B27F63AA25A27D9C2257686004FC103/$file/monitori04_2009_nettiin.pdf) kertoo vastaanottokeskusten kustannuksista, jotka ovat vain osa kokonaiskustannuksista:

QuoteMaahanmuuton määrärahat nousevat vuoden 2010 talousarviossa. Lisäyksellä vastataan muun muassa kasvavaan tarpeeseen tukea kuntia pakolaisten vastaanotossa.
[...]
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksiksi on arvioitu noin 71 miljoonaa euroa.

Talousarvioesitystä (http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/ltae2_2009.html) selaamalla kuitenkin selviää, että vastaanoton kustannukset olivat tänä vuonna lisäbudjetteineen 132 miljoonaa euroa plus 32 miljoonaa "kertaluonteisia" eli yli tuplasti ensi vuodeksi budjetoitu määräraha. Tässä ei ole vielä mukana erilaisia kunnille suunnattuja projektirahoja.

Kustannukset peitellään nykyään työllistämis- ja monikulttuuriprojekteihin, budjetit alimitoitetaan ja lisäbudjetit jätetään mainitsematta. Ensi vuoden budjettikin perustuu viime vuoden lukuihin turvapaikanhakijamäärässä (4 000) ja  vastaanottokeskuksissa (14), ikään kuin ensi vuonna palattaisiin taas normaalitasolle, parin vuoden aikana saapuneet palaisivat kotiinsa ja uudet vastaanottokeskukset suljettaisiin.

Kustannuksien peittely on nykyisin järjestelmällistä, koska kustannuksista puhuminen on niin tehokasta. Tervetuloa selvitystyöhön. Työtä riittää, vaikkapa kuntatasolla.

Fenno ja Martta -hotellien kustannusarvioita:
http://hommaforum.org/index.php/topic,18977.msg265727.html#msg265727

Quote from: Embo on 09.12.2009, 12:35:34

Quote from: Mikko T on 09.12.2009, 12:30:47
Siis Suomesta sai turvapaikan n.740 henkilöä, joku puhuu 10.000 maahan tulijasta, mistä ero syntyy?

Käsitteiden sotkemisesta kai, puhutaan turvapaikan saaneista ja turvapaikanhakijoista.

Mikä mahtaa olla Suomen asukasluku suhteessa EU:n asukaslukuun verrattuna? No, sehän on vähän yli prosentti. Eli määrä on ihan linjassa, asukaslukuun nähden.

Juuri näin, suurin syy miksi meidän ei pitäisi yrittää hankkia samaa määrää kuin muut maat vain kasvattaaksemme hyvä-hyvä-me-kikkeliä.

Hmmm, tämän voi joku piällysmies tai -nainen siirtää parempaan paikkaan mikäli tarpeelliseksi katsoo, mutta noista kustannuksista..

Referoin tuosta Roopen viestistä seuraavat madonluvut, kiitokset linkistä.

Eli vastaanottokeskuksille oli budjetoitu tälle vuodelle alunperin

61,4 miljoonaa euroa

lisätalousarviossa lisäystä

55,3 miljoonaa euroa

vastaanottotoiminnan valtionosuutta alunperin

7,7 miljoonaa euroa

toisessa lisätalousarviossa

7,3 miljoonaa euroa

Maahanmuuttoviraston talousarvio

13,7 miljoonaa euroa

johon lisäystä kahdessa lisätalousarviossa yhteensä

3 miljoonaa euroa

Eli kokonaisbudjetti vastaanottokeskusten sekä maahanmuuttoviraston osalta

148,4 miljoonaa euroa

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan alta löytyy työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien alta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseen

1 miljoona euroa

mikäli olen ymmärtänyt ja ynnännyt oikein.

Isoja summia. Noita on "hauska" vertailla muiden budjetoitujen menoerien kanssa, ja hiljaa mielessä arvuutella keneltä ja mistä se on pois. Ja ilmeisesti kuitenkin vain jäävuorenhuippu.

Loppukevennykseksi, törmäsin tiedonhaun tiimellyksessä tällaiseen asiakirjaan http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/uavm_10_2006_p.shtml ja täytyy se sanoa, etten olisi vielä viime vuonna uskonut tulevani millekään keskustelupalstalle manaamaan sitä, minne verorahat hupenevat yms. mutta tuonkin asiakirjan olemassaolo saa minut hämmästelemään mitä ihmettä tässä maassa oikein tapahtuu.

Ei taida valtionhallinnossa olla sitä rillipäistä kirstunvartijaa joka silmät tihrussa anteeksipyytävästi levittäisi käsiään ja sanoisi "anteeksi, mutta ei meillä ole varaa."

Quote from: Eco on 09.12.2009, 15:18:15
Viime vuonna Suomeen tuli n. 4000 turvapaikanhakijaa joista n. 40% saa jäädä Suomeen. Näiden lisäksi Suomi ottaa vuosittain n. 750 kiintiöpakolaista. Näin kertoi maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen A-Zoom:ssa(noin kohdassa 25:30). Joten tämä uutinen koskee vain kiintiöpakolaisia.

Ei kun sen varmaankin on tarkoitus koskea viime vuonna oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, luku vaan sattuu olemaan hyvin saman suuruinen. (Eurostatin ja suomalaisten lähteiden luvut eivät ole aivan samat,mutta kyseessä lienee ero tilastointimenetelmissä, joka luokittelee jotkut tapukset eri vuosille eri lähteissä)   Viime vuonna tulleet hakijat olivat vuoden lopussa vielä jonossa, päätöksiä tehtiin edellisen vuoden paljon pienemmän hakijamäärän perusteella:
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2003
Hakijoita vuonna 2007 oli siis noin 1500, vuonna 2008 noin 4000.

Lukuihin tulevat sitten päälle perheenyhdistämiset ja kiintiöpakolaiset, kokonaisluvut näkee täältä:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

Quote from: Sivulause on 09.12.2009, 20:16:52
Loppukevennykseksi, törmäsin tiedonhaun tiimellyksessä tällaiseen asiakirjaan http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/uavm_10_2006_p.shtml ja täytyy se sanoa, etten olisi vielä viime vuonna uskonut tulevani millekään keskustelupalstalle manaamaan sitä, minne verorahat hupenevat yms. mutta tuonkin asiakirjan olemassaolo saa minut hämmästelemään mitä ihmettä tässä maassa oikein tapahtuu.

Mitä linkistä pitäisi löytyä? Näyttää ei oota tänne.

Joo eli tällaiseen piti linkittää, monelle varmaan tuttu dokumentti

löytynee parhaiten asiakirjojen hakukoneella

Asiakirjan tyyppi: Mietintö
Valiokunta:Ulkoasiainvaliokunta
Valtiopäivät/vaalikausi: Valtiopäivät 2006

ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2006 vp
SIIRTOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO

Quote from: Sivulause on 10.12.2009, 09:58:53
Joo eli tällaiseen piti linkittää, monelle varmaan tuttu dokumentti

löytynee parhaiten asiakirjojen hakukoneella

Asiakirjan tyyppi: Mietintö
Valiokunta:Ulkoasiainvaliokunta
Valtiopäivät/vaalikausi: Valtiopäivät 2006

ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2006 vp
SIIRTOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO

Jestas sentään...

Sotkevatko nämä ihmiset käsitteitä vahingossa vai silkkaa tyhmyyttään??!!!

Myöntää täytyy, ettei tämän mietinnön lukeminen mitenkään mieltä huojentanut.


EDIT: Perkele! Mukana on ollut myös meikäläisen luottomies Beni!

Quote from: RP on 10.12.2009, 05:21:02
Lukuihin tulevat sitten päälle perheenyhdistämiset ja kiintiöpakolaiset, kokonaisluvut näkee täältä:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

Ei tuoltakaan kokonaislukuja näe. Tuossa on 467 myönteistä päätöstä perheenyhdistämisistä, mutta maininta, että yksi päätös saattaa koskea useampaa henkilöä. Mikä lienee keskimääräinen luku. Oliko se nyt 4 vai 5? Parituhatta kuitenkin vuosittain tuolla verukkeella.

Quote from: Eco on 09.12.2009, 15:18:15
Viime vuonna Suomeen tuli n. 4000 turvapaikanhakijaa joista n. 40% saa jäädä Suomeen. Näiden lisäksi Suomi ottaa vuosittain n. 750 kiintiöpakolaista. Näin kertoi maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen A-Zoom:ssa(noin kohdassa 25:30).

Tuosta 60%:sta, jotka saavat kielteisen päätöksen saa 87,2% myönteisen päätöksen valituksen jälkeen (lähde (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-08122009-AP/EN/3-08122009-AP-EN.PDF)), joten kyllä se on yli 90% jotka saavat jäädä Suomeen. Perheenlisäykset tuohon ja potti on moninkertainen.

Quote from: Daemonic on 10.12.2009, 11:26:02
Ei tuoltakaan kokonaislukuja näe. Tuossa on 467 myönteistä päätöstä perheenyhdistämisistä, mutta maininta, että yksi päätös saattaa koskea useampaa henkilöä. Mikä lienee keskimääräinen luku. Oliko se nyt 4 vai 5? Parituhatta kuitenkin vuosittain tuolla verukkeella.

Taulukossa on kuitenkin erillinen rivi kuniten vastaanottamien pakolaisten kokonaismäärälle (jonka alla on vielä tämän kumulatiivinen lisäys vuodesta 1973 alkaen). Tuon pitäisi taulukon selitysten mukaan käistää kaikki, mukaan lukien perheenyhdistämiset. En tosin tiedä miksi tuo luku on jonkin verran pienempi kuin summa turvapaikoista, oleskeluluvista, kiintiöpakolaisista ja yhdistämispäätöksistä. Pitäisi varmaan kysyä tilastokeskuksesta...

Quote from: Eco on 09.12.2009, 15:18:15
Viime vuonna Suomeen tuli n. 4000 turvapaikanhakijaa joista n. 40% saa jäädä Suomeen. Näiden lisäksi Suomi ottaa vuosittain n. 750 kiintiöpakolaista. Näin kertoi maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen A-Zoom:ssa(noin kohdassa 25:30).

Quote
Tuosta 60%:sta, jotka saavat kielteisen päätöksen saa 87,2% myönteisen päätöksen valituksen jälkeen (lähde (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-08122009-AP/EN/3-08122009-AP-EN.PDF)), joten kyllä se on yli 90% jotka saavat jäädä Suomeen. Perheenlisäykset tuohon ja potti on moninkertainen.

Tuossa oli taulukoitu vain (tai 'vain') 740 myönteistä päätöstä n. 1700 kapppaleen kokonaismäärästä. En tiedä syytä, kun ymmärtääkseni lähes joka päätöksestä voi valittaa, mutta tuon mukaan valitusasteisiin meni vain 95 päätöstä, joka on vain murto-osa kaikista kielteisistä päätöksistä. 

Itse ymmärsin asian siten, että

1675 päätöstä joista 655 myönteistä päätöstä ensimmäisellä kierroksella
(39.1%)

95 valitusta, joista 80 myönteistä päätöstä valituskierroksella
(87.2%, itse sain tosin 84.2%)

Tilaston pyöristelyistä johtuen tuosta sitten se 740 myönteistä päätöstä.

Tarkoittaako tämä sitä, että jos maahan saapuu yli 4000 turvapaikanhakijaa vuodessa, niin päätös saadaan aikaiseksi alle puolen kohdalla? En ymmärrä.

Seuraavassa kannattaa ottaa huomioon ettei minulla ole tarjota oikeita lukuja kulujen osalta, vaan parista haastattelusta yhdistettyjä arvioita ja sellaisina niihin kannattaa suhtautua.

Keskiarvo turvapaikkahakemuksen käsittelylle taisi olla n. 120 päivää (päivänselvät ns. Dublin-tapaukset poislukien lähempänä 180 päivää), jonka ajan mittari raksuttaa ilmeisesti 12000-18000 euroa/henkilö/vuosi, vastaanottokeskusten kustannusten osalta.

Jos kielteisiäkin päätöksiä odotellaan tuo puoli vuotta yli 2000 ihmisen kohdalla, niin se tarkoittaisi jo 18 miljoonaa euroa aivan kankkulan kaivoon.

Sitä(kään) en ymmärrä, kun tilastossa puhutaan
"The total number of decisions refers to the number of administrative decisions rather than the number of individuals."

Eli voiko tilastosta vetää johtopäätöksiä todellisista ihmisten lukumääristä vai koskeeko se päätöksiä, joissa saattaa olla myös mukana näitä perheenyhdistämisiä?

Sen verran itseäni sivistin (kiitos RP linkistä), että kuntien vastaanottamien turvapaikansaajien kokonaismäärä perheenyhdistämisineen, mukaanlukien kiintiöpakolaiset on
2170 henkeä.

Oliko tässä tämän vuoden todellinen saldo?

Haluan muistuttaa, että "perheenyhdistämiset" ovat Suomessa (ja muualla EU:n alueella) suurin yksittäinen maahanmuuttokanava. Kuten tässäkin ketjussa pähkäiltiin. Sitä mervivirtaset eivät koskaan muista mainita. Sen tärkeyttä ei voi korostaa tarpeeksi. Turvapaikanhakijoiden ja sen saaneiden määrällä ei itse asiassa ole läheskään yhtä paljon merkitystä, kuin perheenyhdistämisellä, joka huomattiin jo 70-luvulla Saksassa gastarbeiter -ohjelman lakkauttamisen myötä (maahanmuutto Turkista ja Arabimaista väheni tasan 0%). Mm. Tanska on onnistunut kontrolloimaan köyhistä- ja muslimimaista suuntautuvaa maahanmuuttoa juuri perheenyhdistämistä järkeistäneillä muutoksilla ulkomaalaislakiinsa, ja se on toiminut erinomaisesti. Samalla turvapaikanhakjoiden määrä laskee, koska he tietävät, etteivät voi järjestää tusinoittaan heimolaisiaan maahan millään.

Esimerkiksi vuonna 2008 Suomeen haettiin perheenyhdistämiseen vedoten oleskelulupaa 7424:lle henkilölle (merkittävin osa perheenyhdistäjistä, yli 1000, on kotoisin Somaliasta, joille löytyy tulevaisuudessa aina lisää perheenjäseniä). Heistä vain 832 oli Suomen kansalaisen perheenjäsen... Nämä perheenyhdistäjät lienevät -05/07 maahan saapuneiden "sukulaisia".

Kuten sanottua, ihmiset muuttavat Suomeen myös rakkaudesta, mutta lähes 90% näistä romantikoista ei ole rakastunut Suomen kansalaiseen.

Vertailun vuoksi työlupaa haki 6848 henkilöä, korostetusti Venäjältä, Kiinasta (IT-ala), Ukrainasta (matalapalkkaiset alat), Turkista ja Thaimaasta.

Opiskelijoita oli hakijain riveissä 4832.

Vuonna 2009 syyskuuhun mennessä työlupaa oli hakenut 3114 henkilöä, opiskelijana 3810, "muulla perusteella" 2220 (vastaa viime vuoden lukuja suunnilleen) ja perhettään haluaisi yhdistää 3905 hakijaa, joista 295 oli Suomen kansalaisen perheenjäseniä.

Vuoden 2008 ja 2009 perheenyhdistäjien määrät näemme tilastoissa vasta vuosina 2010-2014 koska turvapaikanhaku- ja perheenyhdistämisjärjestelmä on täysin tukossa. Mutta koska vuosina -08 ja -09 turvapaikanhakijat ovat Astrid Thorsin linjojen mukaisesti räjähtäneet käsiin, voimme olla täysin varmoja, että jatkossa perheenyhdistäjiä on tulossa vielä hemmetisti enemmän kuin -08/-09 hakeneita, ja heistä tulee yhä harvempi olemaan Suomen kansalaisen perheenjäsen.

Lähde: migri.fi

Quote from: Sivulause on 10.12.2009, 12:41:52
Tarkoittaako tämä sitä, että jos maahan saapuu yli 4000 turvapaikanhakijaa vuodessa, niin päätös saadaan aikaiseksi alle puolen kohdalla? En ymmärrä.

Jo pelkkää turvapaikkapuhuttelua pitää odottaa melkein vuosi:

Quote- Jos tänä keväänä hakee turvapaikkaa, vuoden 2010 keväällä pääsee puhutteluun, Vuorio toteaa.

YLE: Kunnat eivät halua vastaanottaa pakolaisia nykykorvauksella (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/kunnat_eivat_halua_vastaanottaa_pakolaisia_nykykorvauksella_536096.html) 10.2.2009

QuoteKeskiarvo turvapaikkahakemuksen käsittelylle taisi olla n. 120 päivää (päivänselvät ns. Dublin-tapaukset poislukien lähempänä 180 päivää), jonka ajan mittari raksuttaa ilmeisesti 12000-18000 euroa/henkilö/vuosi, vastaanottokeskusten kustannusten osalta.

Hakemuksen käsittelyaika maahanmuuttovirastossa on jotain ihan muuta kuin turvapaikanhakijan maassaoloaika:

QuoteRovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin on huolissaan turvapaikkahakemuksen pitkistä käsittelyajoista. Tuore selvitys Kemistä kertoo, että käsittelyajat ovat minimissään vuoden ja kolme kuukautta ja pisimmillään kolmekin vuotta.

YLE: Gardin huolissaan turvapaikanhakijoiden pitkistä odotusajoista (//http://) 12.8.2009

QuoteSitä(kään) en ymmärrä, kun tilastossa puhutaan
"The total number of decisions refers to the number of administrative decisions rather than the number of individuals."

Yksi ihminen voi tehdä monta hakemusta omasta tapauksestaan. En ole ihan varma lasketaanko esimerkiksi perheen yhdessä tekemä hakemus yhdeksi hakemukseksi.

Quote from: Sivulause on 10.12.2009, 12:41:52
Tarkoittaako tämä sitä, että jos maahan saapuu yli 4000 turvapaikanhakijaa vuodessa, niin päätös saadaan aikaiseksi alle puolen kohdalla? En ymmärrä.

Viime vuonna se merkitsi. En tiedä varmasti onko prosessi tullut monimutkaisemmaksi vai onko henkilökuntaa  vähennetty, mutta viranomaispäätökset eivät pysyneet 2008 hakemusten kasvaneen määrän tahdissa. Pitemmältä aikaväliltä lukuja oi katsoa täältä: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2003
(sisältää myös tiedon siitä, moniko hakemus on rauennut hakijan poistuttua maasta)

Quote from: Sivulause on 09.12.2009, 20:16:52
Hmmm, tämän voi joku piällysmies tai -nainen siirtää parempaan paikkaan mikäli tarpeelliseksi katsoo, mutta noista kustannuksista..

Referoin tuosta Roopen viestistä seuraavat madonluvut, kiitokset linkistä.

Eli vastaanottokeskuksille oli budjetoitu tälle vuodelle alunperin

61,4 miljoonaa euroa

lisätalousarviossa lisäystä

55,3 miljoonaa euroa

vastaanottotoiminnan valtionosuutta alunperin

7,7 miljoonaa euroa

toisessa lisätalousarviossa

7,3 miljoonaa euroa

Maahanmuuttoviraston talousarvio

13,7 miljoonaa euroa

johon lisäystä kahdessa lisätalousarviossa yhteensä

3 miljoonaa euroa

Eli kokonaisbudjetti vastaanottokeskusten sekä maahanmuuttoviraston osalta

148,4 miljoonaa euroa

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan alta löytyy työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien alta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseen

1 miljoona euroa

mikäli olen ymmärtänyt ja ynnännyt oikein.

Isoja summia. Noita on "hauska" vertailla muiden budjetoitujen menoerien kanssa, ja hiljaa mielessä arvuutella keneltä ja mistä se on pois. Ja ilmeisesti kuitenkin vain jäävuorenhuippu.

Loppukevennykseksi, törmäsin tiedonhaun tiimellyksessä tällaiseen asiakirjaan http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/uavm_10_2006_p.shtml ja täytyy se sanoa, etten olisi vielä viime vuonna uskonut tulevani millekään keskustelupalstalle manaamaan sitä, minne verorahat hupenevat yms. mutta tuonkin asiakirjan olemassaolo saa minut hämmästelemään mitä ihmettä tässä maassa oikein tapahtuu.

Ei taida valtionhallinnossa olla sitä rillipäistä kirstunvartijaa joka silmät tihrussa anteeksipyytävästi levittäisi käsiään ja sanoisi "anteeksi, mutta ei meillä ole varaa."

Melko varmaa on että sosiaalibudjetteihin kätkeytyy toiset 150 miljoonaa. Se onkin sitten vaikeampi selvittää ja ynnätä. Mutta välillisesti se näkyy kuntatalouksien leikkauksissa jotka kohdistuvat sosiaalipuoleen. Että ottakaapa niitä turvapaikanhakijoita avokäsin vastaan. Valte maksaa minkä maksaa.

Quote from: Sivulause on 10.12.2009, 12:41:52
Sen verran itseäni sivistin (kiitos RP linkistä), että kuntien vastaanottamien turvapaikansaajien kokonaismäärä perheenyhdistämisineen, mukaanlukien kiintiöpakolaiset on
2170 henkeä.

Oliko tässä tämän vuoden todellinen saldo?

Täytyy itseäni täydentää, että ei sittenkään. Jos katsoo tuolta maahanmuuttoviraston tilastoja (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3124 ) annetuista luvista, sisältäen työ- opiskelu- perheside- ja "poistumisesteiset", niin Somalian kansalaisille niitä myönnettiin seuraavasti
2008: 563
2007: 523
2006: 257

näistä "poistumisesteisiä" hakijoina Somalian kansalaisia oli vuonna 2008 85 kpl ja vuonna 2007 142 kpl.

Jos nyt oletetaan luultavasti melko eksaktisti, että somalien kohdalta työ- ja opiskulupien määrä oli 0, ja että perhesyistä lupaa haettaessa Suomessa jo asuva hakijapuolisko oli etnisesti myös aina somali, niin tuon mukaan yksistään somalit saivat enemmän perhesiteisiä lupia kuin mitä tuossa tilastokeskuksen taulukossa oli yhteensä humanitäärisiä perheenyhdistämisiä.

Mahdollisia selityksiä:
1) Perheenyhdistämisissä todellakin keskimääräinen nuppiluki päätöstä kohti on selvästi suurempi kuin yksi. Tällöin tosin pitäisi vielä suuremmalla syyllä selittää miksi kuntiin vastaanotettujen määrä on taulukossa vuotuisesti jossain määrin pienempi kuin pakolaiset + turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet + perheyhdistämispäätösten määrä.

2) Jo Suomen kansalaisuuden saaneet somalit hakevat (tai heille haetaan) puoliso vanhasta kotimaasta. Näiden arvatenkaan  ei ole tarkoituskaan näkyä oheisessa tilastokeskuksen taulukossa.

Ensimmäistä voisi kai kysyä tilastokeskuksesta. En tiedä vastaisiko maahanmuuttovirasto kysymykseen moniko Somalian kansalainen on saanut vuosittain oleskeluluvan kategoriassa 'Suomen kansalaisen perheenjäsen' (tai mahdollisesti oleskeluoikeuden EU-kansalaisen perheenjäsenenä).

QuoteVasta nyt - väestön ikääntyessä ja työvoimapulan uhatessa ja osaamispohjan kaventuessa - valmistaudutaan valtion ja nyt myös kuntien hallinnon toimin maahanmuuttajien houkuttelemiseen Suomeen.

Tuossa aletaan pikkuhiljaa onnistumaan, mikäli parin viime vuoden lukuja käytetään mittarina. Vielä parempi mittari on Itäkeskuksen katukuva toimistoaikana.

Just.

Alkaa lukumäärät pikkuhiljaa hahmottua, samoin kustannukset. Korjatkaa toki jos olen väärässä, sitä jopa toivon.

Eli tässä mittakaavassa on sinänsä turha takertua kiintiöpakolaisten määrään, se oli itsellenikin jo aiemmin tiedossa.

Se, että turvapaikan saaneiden määrä on saman verran kuin kiintiöpakolaisten määrä, on sekin sivuseikka. Tämä tuli itselleni puista.

Siis näiden kustannuserien lisäksi, myönnettiin tänä vuonna liki 6000 oleskelulupaa perhesiteiden perusteella. Ja koska perheenyhdistämiset tosiaan näkyvät viiveellä nämä luvut pitää suhteuttaa muutaman vuoden takaisiin turvapaikanhakijoiden määriin.

Mielikuvat perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneiden Top 10-kansalaisuuksista ja näiden ryhmien potentiaalista kansantalouden pelastajana ovat vähemmän rohkaisevia.

Ilmeisesti oleskeluluvan saanut on oikeutettu yhteiskunnan tarjoamiin tukiin, kunnan sosiaaliviraston maksamaan toimeentulotukeen yhdistettynä Kelan peruspäivärahaan eli ymmärtääkseni ns. kotouttamistukeen? Ennen kuin voi saada toimeentulotukea täytyy ymmärtääkseni hakea ensisijaiset asumistuki yms. Kelalta. Yritän kaivaa hintalappua henkilölle, joka on tullut maahan työttömäksi. Kaikkia se ei tietenkään em. ryhmistä koske.

Olisi mahtava nähdä sellaisia päättäjiä jotka ymmärtäisivät edes laskuopin perusteet. Näillä vuotuisilla kasvuprosenteilla voidaan aloittaa melkoiset säästötalkoot maailman pelastamisen rahoittamiseksi.

QuoteMerkittävä haaste on asenneilmapiirin muuttaminen - monikulttuurisuus ei toimi automaattisesti. Rasismin ja syrjinnän suhteen "nollatoleranssi" on hyvä lähtökohta, mutta lisäksi tarvitaan uuden tyyppistä yhteistoimintaa kansalaisjärjestöjen ja maahanmuuttajien kanssa.

Lisää taikasanoja.. mikä lie kun leppoisista leppoisintakin kaduntallaajaa jo alkaa kiroiluttaa...

Löysin VM:n laskelman vuodelta 1997 jonka mukaan yksi suomalainen työtön maksaa kuluineen yhteiskunnalle vuodessa 28 000 euroa.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisu "Maahanmuuttajien työkyky 2008":

"Tässä tutkimuksessa selvitetään maahanmuuttajien työkykyä Työterveyslaitoksen kehittämän työkykyindeksin avulla. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky. Työllisillä maahanmuuttajilla 91 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky ja työttömillä maahanmuuttajilla vastaava luku on 76. Työllisten maahanmuuttajien työkyky on kantaväestöön kuuluvien palkansaajien tasolla ja työttömien osalta maahanmuuttajien työkyky on muuta väestöä parempi. Maahanmuuttajissa on arviolta 20 000 henkilön työvoimareservi."

Näillä laskelmilla työvoimareserviä rahoitetaan

540 miljoonaa euroa vuodessa.

Quote from: Sivulause on 10.12.2009, 15:04:11
Se, että turvapaikan saaneiden määrä on saman verran kuin kiintiöpakolaisten määrä, on sekin sivuseikka. Tämä tuli itselleni puista.

Tulee melkein kaikille aluksi puista. Esim: Saksan muslimiväestö todennäköisesti kaksinkertaistuu vuosien 2004 - 2014 välillä, käytännössä pelkästään turkkilaisten ja arabien perheenyhdistämisten kautta.

Eikä perheitä yhdistetä ainostaan esim. turvapaikanhakijoiden tai ankkurilasten kautta. Maissa, joissa on suhteellisen korkea muslimiväestö, järjestelty avioliitton on yleisin tapa "yhdistää" perhe. Tätä tapahtuu nyt jo Suomessakin (lähde: sos. viranomainen johon voi luottaa). Maahanmuuton määräävin tekijä on ketjumaahanmuutto, "chain migration". Pakkoavioliitot ovat nykyään lähes täysin muslimimaiden henkistä pääomaa, ainakin Eurooppaan muuttoliikeenä suuntautuvissa maissa, ja tapana onkin hakea perheen pojalle tai tytölle "omasta maasta" mies tai vaimo joka ei ole vielä länsimaalaistunut. Yleensä uuden vaimon/miehen muita sukulaisia perheenyhdistetään myös, jos määritelmä ydinperheestä ei ole äärimmäisen tarkoin määritelty, mitä se ei ilmeisesti ole (kuin taas kerran Tanskassa).

Mm. Rand Corporationille ja Center of Security Policy organisaatiolle analyysejä laatinut tutkija Alex Alexiev kuvailee ilmiötä näin:

Quote
Demographers have coined a special term for this phenomenon: "chain migration." It was first instituted in most Western European countries as a humanitarian family reunification measure for the mostly single immigrants of the initial waves. In the meantime, as immigration for economic reasons has fallen off drastically, chain migration has become the most important method of gaining legal entry into the EU. The most commonly used approach is arranged or forced marriages, where European-born individuals are married off to partners back in the home country. Not only is the new bride/bridegroom allowed to join his/her spouse in Europe, but very often the entire family follows shortly, resulting in multiple new immigrants.
And, with the exception of Hindus and Sikhs, the vast majority of arranged marriages are practiced by Muslims. One German source estimates, for instance, that up to 80 percent of Muslim girls in a Hamburg Turkish community enter into enforced marriage, while in the United Kingdom 67 percent of girls between the age of 16 and 34 are reported to have their marriages arranged by their parents. Overall, various studies have shown that a clear majority of new immigrants from outside of Europe now arrive through family reunification. In the United Kingdom, which accounts for some 10 percent of the total EU Muslim population, for example, there were close to 50,000 new arrivals via spousal migration in 2001, most of whom were Muslims. Muslim chain migration in all of the EU thus could be as high as half a million per annum, a figure that exceeds the natural population increase.

Saksan turkkilaistaustaisen vähemmistön ongelmista on puhuttu maailman sivu, mutta yksi ongelma on se, että jos 80% aviopuolisoista haetaan Hampurissa Anatolian peräkyliltä, se tarkoitaa samalla sitä, että jokaisesta uudesta maahanmuuttajasukupolvesta käytännössä puolet on aina ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia.

Ei A. Alexiev ole ainoa joka asiasta on kirjoittanut, vaan tämä käy ilmi aivan jokaisesta kirjasta ja tutkimuksesta jossa käsitellään Euroopassa olevaan demografista muutosta ja omituista tilannetta, jossa monikulttuuri on onnistunut synnyttämään rinnakkaisyhteiskuntia jotka eivät oikein pidä toisistaan.

Ilmiö on todellisuutta jo Suomessakin. Miksi tätä ei tunnuta muka ymmärrettävän julkisessa keskustelussa, vaan höpistään jostain 750 kiintiöpakolaisesta ja tulevien sukupolvien integroitumisesta on minulle mysteeri. Joko asiasta keskustelevat viranomaiset ovat asiaansa perehtymättömämpiä kuin Homma-foorumilla öyhättävät nimimerkki Zngr, Roope ja Anti-Utopisti, joiden meriitteihin tulisi kuulua lähinnä kiljun kiskominen ja kalapuikkoviiksien kasvattaminen, ei suinkaan demografian tutkimus, tai sitten asiaa ei haluta sanoa ääneen koska pelätään, että kansa nousisi ns. barrikaadeille. Tai jotain.

Quote
Siis näiden kustannuserien lisäksi, myönnettiin tänä vuonna liki 6000 oleskelulupaa perhesiteiden perusteella. Ja koska perheenyhdistämiset tosiaan näkyvät viiveellä nämä luvut pitää suhteuttaa muutaman vuoden takaisiin turvapaikanhakijoiden määriin.

Mielikuvat perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneiden Top 10-kansalaisuuksista ja näiden ryhmien potentiaalista kansantalouden pelastajana ovat vähemmän rohkaisevia.

Suomessa asiat ovat kuitenkin sikäli hyvällä mallilla, että ilmeisesti merkittävä osa perheenyhdistäjistä on vielä Suomeen opeskelemaan saapuneiden ja töihin siirtyneiden siippoja. Intialaiset ja Kiinalaiset, joita satun tuntemaan henkilökohtaisesti, ovat teknologia-alalla opiskelemassa ja sitten töissä, ja ottavat vaimonsa mukaan.

Mutta perheenyhdistämiset Turkista, Irakista ja etenkin Somaliasta ovat kovassa nosteessa.

Eli käytännössä elämme nyt niitä kriittisiä vuosia, mihin suuntaan ollaan lähdössä sen saralla minkälaisia maahanmuuttajia ja mistä tänne saapuu seuraavat 50 vuotta. Tanskassa, jos en väärin muista, havaittiin ulkomaalaislakia muokatessa tutkimus, jossa todettiin kuinka 60-luvulla vierastyöläisiksi saapunut muutaman tusinan työmiehen porukka oli muuttunut eräässä kylässä yli 1200 turkkilaisen siirtokunnaksi - pelkästään perheenyhdistämisen kautta. Sitä pidettiin muistaakseni esimerkkinä siitä miksi tiettyjä lakeja tuli hieman virittää ja avasi silmiä. Tanskalaiset ovat käytännöllisiä ja koska 2000-luvulla turkkilaistaustaisen vähemmistön työttömyysluvut, huoltosuhde ja koulutus olivat kaikki kehnolla tasolla haluttiin jatkossa vastaava kehitys estää (toki turkkilaisia oli Tanskassa huomattavasti enemmän, mutta juuri tämä elävä esimerkki duunariporukan muuttumisesta suureksi etniseksi klikiksi pikkukaupungissa toimi siis esimerkkinä maahanmuuton mekanismeista).

Olemmeko me yhtä käytännöllisiä ja järkeviä, jää nähtäväksi. Varmaa on kuitenkin se, että kun demograafinen kelkka kääntyy johonkin suuntaan sitä on yhtä vaikea kammeta uusiin uomiin kuin kuuluisaa Minervan Kelkkaa ilman dramaattisia lakiuudistuksia joita voi olla hyvin vaikea ajaa läpi maassa, jossa SDP, Vihreät ja RKP sanelevat maahanmuuttopoliittiset ehdot ja muut katselevat vierestä, kun asiasta on poliittisesti epäkorrektia olla eri mieltä ja ei muutenkaan kiinnosta.

Vähemmistöt köyhistä maista, juuri ne, jotka eivät muuallakaan Euroopassa ole sopeutuneet, kasvavat ikäänkuin vaivihkaa, täysin sellaisten lukujen kuten vastaanotetut turvapaikanhakijat tai kiintiöpakolaiset ulkopuolella.

Tämän takia keskustelu maahanmuutosta ja etenkin ei-työperäisten maahanmuuttajien määristä on nykyään niin kaukana todellisuudesta ja lähtökohtaisesti käsittelee asiaa täysin väärästä näkökulmasta.

Jussi Halla-aho tosin taisi kirjoitella asiasta joskus vuonna -05 tai -06...