Hommaforum Testi

Katsomalla muiden Pohjoismaiden maahanmuuttajalähiöitä, näkee Hakunilan tulevaisuuden

TOMMI NIEMINEN HS

Vantaan Hakunila on yksi niitä vuokratalolähiöitä, joihin kiihtyvää tahtia muutetaan ulkomailta. Maahanmuuttajien määrä hämmentää Hakunilan uudisraivaajia, niitä perheitä, jotka asuivat siellä jo lähiön rakennusvaiheessa, 1970-luvun alussa.

Nyt entisaikojen yhteisöllisyys on kuulemma hyytynyt jopa pihatalkoista.

"Yhden ainoan kerran tuli maahanmuuttajaperheen muutama lapsi haravoimaan. Sen jälkeen ei ole näkynyt", sanoo hakunilalainen ex-vanginvartija Paula Sjöblom.

Nyt Hakunilasta ja noin tusinasta muusta suomalaislähiöstä on kiihtyvää vauhtia tulossa todellinen maahanmuuttajalähiö. Mutta millaisia niistä tulee?

Pohjoismaissa Malmön Rosengårdissa ja Kööpenhaminan Ydre Nörrebrossa on kortteleita, joissa maahanmuuttajat mellakoivat turhautumistaan. Toisaalta Tukholman Rinkebyssä kadut ovat siistejä ja elämä rauhallista.

****

HS Sunnuntai, 22.11.2009

HS-REPORTAASI
Me olimme Hakunila

Kun maahanmuuttajat tulevat lähiöön, kantaväestö alkaa muuttaa pois. Tukholman Tenstassa, Malmön Rosengårdissa ja Kööpenhaminan Nörrebrossa maahanmuuttajat ovat jo suuri enemmistö. Nyt sama tapahtuu myös Suomessa. Jukkis Järäinen ja muut Hakunilassa 1970-luvulta asuneet uudisraivaajat kertovat, miltä tuntuu, kun maahanmuuttajat valtaavat kotikadun.

Suomen ensimmäisellä naisvanginvartijalla on tupakka huulillaan. Huulten välistä tulee roisia puhetta, ja hän etsii keittiön kaapista Alibi-lehteä tammikuulta 1987.

Näky on hyvin hakunilamainen. Paula Sjöblom asuu yhdessä Hakunilan vanhimmista vuokrataloyhtiöistä, Hepokuja 4:ssä. Hän on eläkkeellä, hyväntahtoinen, ja kiroilee paljon. Alibissa on iso juttu hänestä. Sjöblom kaataa lisää viiniä ja käskee juomaan sen.

Sjöblom tuntee Hakunilan, korttelinsa ja naapurinsa, sillä hän on asunut täällä 38 vuotta, ja hän oli taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana lähes koko 2000-luvun. Nyt hän on huomannut, että muuttoliike talosta kiihtyy.

"Hirveä vaihtuvuus näissä kahdessa talossa on, vähintään kaksi tai kolme uutta asukasta joka kuukausi", Sjöblom sanoo.

Se johtuu Sjöblomin mielestä maahanmuuttajien virrasta Hakunilaan. Hän sanoo itsekin tulleensa viime vuosina rasistisemmaksi.

"Joku bušmanniheimo ei pitäisi oloaan mukavana, jos sinne tulisi kauhea lauma muita. Ei ole Hakunila samanlainen kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Ennen ostarilla näki tuttuja."

Hakunila on 11000 asukkaan lähiö Vantaalla, Kehä III:n kyljessä. Se on harmaita, ruskeita ja valkoisia 1970-luvun elementtikerrostaloja ostarin ympärillä. Ostari on klassikko: kituvia liikkeitä kahdessa betonikerroksessa. Kaksi vietnamilaisten pitämää baaria, kaksi Lähi-idän miesten pizzeriaa ja yökerho. Panttilainaamoon on tuotu lastenpyörä apupyörineen ja kultakaupan eteen on nostettu mainoskyltti, jossa kaupataan kansallishenkistä leijonariipusta.

Riipusmainos vaikuttaa tietoiselta protestilta, sillä Hakunilassa on paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia. Osassa ostarin läheisistä kerrostaloista heitä on arviolta jopa 70-80 prosenttia asukkaista.

Hakunilassa on vielä jonkin verran myös kantaväestön alkuasukkaita, niitä uudisraivaajia, jotka muuttivat tänne jo 1970-luvun alussa. Silloin Hakunilaa vasta rakennettiin. Nyt moni heistä pelkää kotikatunsa muuttuvan pysyvästi. Tai kuten Sjöblom sanoo, "maahanmuutto muuttaa sitä perustaa, jolle Hakunila rakennettiin".

"Tämä voi kuulostaa vähän hölmöltä, mutta suomalaiset ovat suomalaisia. En minä halua, että tästä tulisi jumalaton sekoitus, jonka lopputuloksena olisi liian vähän suomalaisia."

Vuonna 2019 Suomen suurimmissa kaupungeissa - jos nykyinen muuttoliike jatkuu - on jo todellisia maahanmuuttajalähiöitä. Sellaisia, joissa ulkomaalaistaustaisia asukkaita on yhtä paljon tai enemmän kuin kantasuomalaisia.

Turun Varissuolla heitä on nyt noin 30 prosenttia. Helsingin Meri-Rastilassa äidinkielenään jotain vierasta kieltä puhuu noin 25 prosenttia asukkaista, Kivikossa 23 prosenttia. Tampereella maahanmuuttajia on paljon Hervannassa, Espoossa taas vuokratalovaltaisessa Espoon keskuksessa.

Suomi tulee maahanmuutossa - kuten niin monessa muussakin asiassa - Ruotsin jalanjäljissä. Siellä maahanmuuttajalähiöitä alkoi syntyä jo 1970-luvulla Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä. Mitä niille kuuluu nyt?

Tukholman Rinkeby on nykyisin siisti ja melko turvallinen lähiö. Malmön Rosengårdissa - rajujen mellakoiden lähiössä - kansankoti taas on lähes romahtanut. Siellä maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan on 94 prosenttia asukkaista. Työikäisistä 62 prosenttia on vailla työtä, vuokratalot ovat rapistuneet, ja tanskalaisen rikollisjärjestön väitetään värväävän jäseniä.

Rosengård on seuraus 1960-luvun Miljoonaohjelmasta, jonka tavoitteena oli ratkaista asuntopula rakentamalla miljoona asuntoa. Rosengårdiin tehtiin asuntoja noin 25000 asukkaalle. Ensin saapuivat kantaruotsalaiset. Pian tuli libanonilaisia ja palestiinalaisia, ja kantaruotsalaisten osuus alkoi pienentyä. Kun 1990-luvulla saapui muun muassa irakilaisia ja kosovolaisia, kantaruotsalaiset olivat jo poissa.

Hiirakkokujalta Hakunilan sydämestä myydään 79 neliön kolmiota 125000 eurolla. Helsingin Kalliosta sillä saisi noin 25 neliötä. Halvalla lähtee, sillä Hakunila ei ole erityisen haluttu alue.

Yksi harvoista kantasuomalaisista paluumuuttajista on Janita Lindqvist. Tarina on se tavallinen, avoero ajoi Helsingistä. "Soitin tutulle kiinteistönvälittäjälle, että hoida minulle kämppä mistä tahansa pääkaupunkiseudulta. Se sattui sitten olemaan Hakunilasta."

Osa Hakunilan kerrostaloista on sellaisia, jotka kantaväestö on jo hylkäämässä. Lasketaanpa satunnaisesti ostarin ympäristön rappujen sukunimiä. Ponikuja 4:n A-rapussa on 24 asuntoa, joista 14:n ovessa on ulkolainen sukunimi. Sellaisia kuten Zaman, Hersi ja Djeddou. B-rapussa on 32 ovea, joista 15:ssä maahanmuuttajanimi. Raudikkokuja 5:n A-rapussa on 36 ovea, joista 24:ssä ulkomaalainen nimi. Monella parvekkeella näkyy lautasantenni, jonka avulla katsotaan kotimaan televisiota.

Ostarin Skaba-baarissa istuu keskellä päivää 13 kantasuomalaista. Se ainoa maahanmuuttaja on tiskin takana. Monissa ostarin liikkeissä tiskin takana on vain maahanmuuttajia: R-kioskissa, pizzerioissa ja itämaisessa kaupassa.

Silti Skaban seinälle on kuin manifestina nostettu seinälle iso Suomen lippu.

Skabassa istuu usein myös Hakunilan suuri persoona, kivimies Heikki "Hasu" Hakalin. Hän saapui 30 vuotta sitten Iitistä, Kymenlaaksosta, ja asuu samassa asunnossa, johon silloin muutti. Hakalin - jossa on lähiön kylähullun hyviä piirteitä - tulee toimeen lähes kaikkien kanssa.

"Minulla ei ole ollut ongelmia maahanmuuttajien kanssa", Hakalin sanoo. "Tosin yhtenä iltana, kun tulin Haku Pubista ja olin aika pommacissa, niin kännykkä hävisi. Tuli kolmenkymmenen euron puhelinlasku ja selvisi, että puhelimella oli soitettu ulkomaille."

Moni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi. Katkeria riittää, sillä Hakunilassa on valmiiksi Vantaan korkeimpia työttömyysasteita.

Heidän mielestään maahanmuuttajat ovat tulleet valmiiseen pöytään.

Ensin Hakunilaan tehtiin rivitaloja. Oli vuosi 1968. Sitten tuli ensimmäisiä vuokrakerrostaloja esimerkiksi SOK:n ja Tukon työntekijöille. Uudisraivaajaperheitä muutti maakunnista ja muualta pääkaupunkiseudulta melkein keskelle metsää. Oli yksi kauppa. Sitten tuli jalaksille nostettu pankin parakkikonttori. Tuli Hadis-disko, jossa kävi jopa Hurriganes, tuli SOK:n myymälä, postikonttori ja Piilopaikka-pubi. Se oli pieni ja tiheä lähiö, lapsiperhetaajama, jossa naapuri tunnettiin.

Nyt syvällä Hakunilan kerrostalokorttelien kätköissä on 40-vuotias kaupunginosa, jossa on edelleen yhteisöllisyyttä ja tunnelmaa. On hieno näky, kun Pirkko Kyngäs (Hiirakkokuja 3), Seija Jokela (Hiirakkokuja 3) ja Arja Pehto (Hiirakkokuja 5) astuvat Haku Pubiin iltaoluelle. Heillä on yhteensä 110 vuotta kokemusta Hakunilasta.

"Tässä oli nakkikioski ja pankin koppikonttori", Jokela muistelee.

"Oli jengitappeluita. Jakomäki haastoi Vaaralaa ja Hakunilaa", Pehto sanoo.

Suuret muuttovirrat näyttävät tuovan aina sopeutumisongelmia, olivat ne maan sisäisiä tai maahanmuuttoa. Tuolloin, 1970-luvulla, Hakunila kasvoi nopeasti, kun yhteiskunnan rakennemuutos pakotti maakunnista pääkaupunkiseudulle. Elämä meni levottomaksi.

"Kun vuonna 1969 oli vapautunut kalja, ne nuoret pitivät elämää kellareissa pitkin yökausia", eläkkeellä oleva trukkikuski Taisto Huupponen sanoo. "Ulko-oven ikkunoita saivat rikottua melkein viikoittain. Ne ihmiset olivat jotenkin juurettomia. Ja tämä lasten vapaa kasvatus alkoi."

Huupposet saapuivat Hiirakkokujalle vuonna 1973.

"Oli aina kaljat ja pissat portailla", vaimo Noora Huupponen sanoo. "Oli niin kamalaa, että halusin täältä pois."

Vanginvartija Paula Sjöblomin mukaan 1980-luvulla kaupunginosakahakoiden lisäksi Hakunilassa tappeluita oli romanien kesken. Hän istui korttelikuppila Piilopaikan samassa pöydässä, kun heimoveli puukotti toisen kuoliaaksi. "Se kuollut oli ainoa kunnon romani, joka kävi töissä."

Oli alkuaikojen Hakunilassa myös yhteisöllisyyttä. "Vanha Piilopaikka oli legendaarinen baari. Meillä oli kantajengi, josta tehtiin kaksi joukkuetta. Yli nelikymppiset oli Huru-ukot, ja alle nelikymppiset oli Pilipaliporukka. Pelattiin jääkiekkoa talvella ja jalkapalloa kesällä."

Siihen aikaan Hepokuja 4:n pihatalkootkin vetivät kymmeniä asukkaita haravan varteen.

"Nyt tulee viisi tai kuusi, vuosi vuodelta vähemmän", Sjöblom sanoo. "Yhden ainoan kerran tuli maahanmuuttajaperheen muutama lapsi haravoimaan. Ei ole sen jälkeen näkynyt."

Nyt on meneillään lähiöiden toinen suuri muuttoliike sitten 1970-luvun maaltamuuton. Lähiöihin tullaan nyt ulkomailta.

Mutta miksi juuri Varissuo, Espoon keskus, Meri-Rastila ja Hakunila keräävät paljon maahanmuuttajia? Mikseivät esimerkiksi Haaga, Käpylä ja Tapiola?

Pohjimmiltaan kyse on yksinkertaisesta asiasta: halpojen vuokra-asuntojen määrästä.

Kehitys kohti maahanmuuttajalähiöitä kulkee näin: Esimerkiksi Hakunilan kantasuomalaiset - jotka saavat työtä helpommin kuin maahanmuuttajat - vaurastuvat ja muuttavat vuokratalosta omistusasuntoon. Uudet maahanmuuttajat, etenkin pakolaistaustaiset, saavat usein kaupungin vuokra-asunnon esimerkiksi Hakunilasta.

Kantasuomalaisista helsinkiläisistä noin joka toisella on omistusasunto. Länsimaista tulleilla maahanmuuttajilla oma asunto on noin joka kolmannella, Venäjältä tulleilla noin joka kuudennella, ja Afrikasta tulleilla enää joka viidennelläkymmenennellä. Se tarkoittaa sitä, että etenkin afrikkalaiset maahanmuuttajat tiivistyvät vuokratalokortteleihin.

Kun lähiön muutamassa kerrostalossa asuu paljon maahanmuuttajia, koko lähiö saa helposti maahanmuuttajalähiön maineen. Seurauksena yhä harvempi kantasuomalainen suostuu sinne muuttamaan. Vuosi vuodelta yhä useampi asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi.

"Ruotsissa on todettu, että 20 prosentin osuus maahanmuuttajia voi laukaista kiihtyvän muuttovirran", Helsingin yliopiston tutkija Heidi Vilkama sanoo.

Pääkaupunkiseudulla on noin kymmenen lähiötä, joissa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuus on vähintään 20 prosenttia.

"Suomessa on alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on kasvanut systemaattisesti 1990-luvun alusta. Kantaväestöä on muuttanut jatkuvasti enemmän pois kuin on tullut tilalle", Vilkama sanoo.

Maahanmuuttajat eivät tutkimusten mukaan itse halua maahanmuuttajalähiöön. Heille riittää, että kotikorttelissa asuu jonkin verran muitakin eksoottisen näköisiä naamoja.

"Etteivät he ole siellä kuin huutomerkki", Vilkama sanoo.

Terveisiä metropolipoliitikoille: Se, että maahanmuuttajat asuisivat tasaisesti ympäri pääkaupunkiseutua - Töölöstä Hakunilaan -, olisi kaikkien etu. Maahanmuuttajalähiössä on vaarana, ettei moni koskaan opi suomen kieltä. Se johtaa työttömyyteen ja köyhyyteen, ja samaa putkea katkeroitumiseen.

Juuri näin kävi Malmön Rosengårdissa.

Nyt kerrotaan Hakunilan myytti. Se, kaikkien paikallisten tuntema tarinoiden kimppu, joka muokkaa sitä, kuinka Hakunilasta puhutaan. Se osaltaan selittää sitä, miksi Hakunilassa maahanmuuttajien osuus on kasvussa.

Tarina alkaa tapaninpäivänä 1998, kun 25-vuotias kantasuomalainen ampuu Sten-konepistoolilla Viva Maria -ravintolan edustalla. Kaksi ihmistä loukkaantuu, mistä muistona ostarin kattolipassa on edelleen luodinreikiä.

"Yksi kaveri, joka oli käsittääkseni kyllästynyt koko systeemiin, tuli yksi ilta ostarille ja ampui Uzilla sarjan kattoon", nelikymppinen perushakunilalainen Jukkis Järäinen muistelee.

Näin ne myyttiset tarinat muovautuvat. Stenistä tulee Uzi. Kahakoista tulee hieman rajumpia, niille kehitetään motiiveja. Leivotaan sankareita ja konnia, ja konnan roolin kantasuomalaisten suussa saa usein maahanmuuttaja.

Syyskuussa 2000 alkaa jengikahakoiden sarja. Perjantaina 15. syyskuuta kolme nuorta - joista kaksi on kantasuomalaisia - pahoinpitelee 16-vuotiaan somalin. Seuraavana päivänä 21-vuotias somalimies ajaa autolla 25-vuotiaan kantasuomalaisen yli, minkä jälkeen tätä vielä pahoinpidellään. Saman päivän iltana 18-vuotias irakilainen ja 20-vuotias somali iskevät 16-vuotiasta kantasuomalaista teräaseella selkään.

Seuraavana viikonloppuna skinheadeja Itä-Suomea myöten saapuu Hakunilaan kahakoimaan. Poliisi pidättää yhteensä 25 nuorta miestä. Tammikuun lopussa 2001 Hakunilantie 58:n, tunnetun maahanmuuttajatalon, pihalla palaa vietnamilaisperheen auto. Pari päivää aiemmin talossa asuvien romanien ja somalien ovia on potkittu ja niihin on liimattu lappuja: "Mustat, lähtekää pois!"

Tammikuussa 2002 humalainen 28-vuotias kantasuomalainen mies yrittää räjäyttää dynamiittipötkön erään Hakunilantie 58:ssa asuvan maahanmuuttajan parvekkeen alla. Hän on valinnut väärän parvekkeen, eikä saa dynamiittia räjähtämään. Mies pidätetään törkeän tuhotyön yrityksestä.

"Tällä kylällä oli jonkin aikaa paska maine", Järäinen kertoo. "Nyt se on elpymään päin. Porukka, joka silloin riehui, on aikuistunut. Se kovin notski on laantunut. Nyt en ole huomannut, että kantaväestöllä olisi hirveämpää antipatiaa maahanmuuttajia kohtaan. Se on ihan sitä normaalia läppää, että menkää somput kotiin."

Pian poliisi, sosiaalitoimi, koulut ja kirkko aloittivat kampanjan ongelmanuorten rauhoittamiseksi. Väkivalta väheni, Hakunila alkoi palata raiteilleen. Silti Kotialue Oy:n asukaskyselyyn viime vuonna vastanneista hakunilalaisista joka toinen sanoi kokevansa olonsa ulkona yksin iltayhdeksän jälkeen turvattomaksi tai erittäin turvattomaksi.

Millainen on Hakunilan tulevaisuus? Maahanmuuttajia tulee taatusti lisää, mutta onko Hakunilan tie rauhoittuneen Rinkebyn tie vai mellakkalähiö Rosengårdin tie?

Kysytäänpä Hakunilan suurelta pojalta, nykyään naapurissa Hakkilassa asuvalta vasemmistoliiton kansanedustajalta ja kaupunginvaltuutetulta Jaakko Laaksolta.

"Pelkään, että Suomi on toistamassa ne virheet, joita Ruotsi on tehnyt", Laakso sanoo. "Hakunilaan pitäisi nyt nopeasti kiinnittää huomiota, muuten ongelmat tulevat olemaan hyvin isot. Kun vuokratalot ovat täynnä maahanmuuttajia, kokemus on, että se saattaa tuoda erilaisia yhteentörmäyksiä."

Laaksolla on Hakunilan pelastamisresepti: rahaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työllistämiseen, ja maahanmuuttajien sijoittaminen tasaisemmin pitkin pääkaupunkiseutua.

Entä kuinka käy Hakunilan uudisraivaajien - Paulan, Heikin, Taiston, Nooran, Seijan ja Jukkiksen? He olivat täällä ensin. Olisiko heille vaadittava erityisoikeuksia maahansa, kuten alkuperäiskansoille muualla?

Itse asiassa Hakunilassa eletään jo nyt kuin kahdessa lahkossa. Kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat - ehkä lapsia lukuun ottamatta - kulkevat eri raiteita. Ei ole yhteistä kieltä eikä ymmärrystä hakunilalaisesta elämäntavasta. Tähän juttuun haastatelluista vanhan polven hakunilalaisista juuri kukaan ei tunne hyvin ensimmäistäkään Hakunilan maahanmuuttajaa.

Harva haikailee poismuuttoakaan, sillä Hakunila on koti.

"Mihinkä minä lähtisin?" 34 vuotta Hakunilassa asunut Mikko Hintze pohtii. "Jos minä voitan lotossa, niin Kulosaareen tai Kuusisaareen."

Hakunilassa on helppo unohtaa, että ulkomaalaisten maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Ilman sitä Suomi ummehtuisi. Kansa vanhenisi, ja työikäisten osuus pienenisi. Monet innovaatiot, yritykset ja palvelut eivät koskaan syntyisi.

Kysymys onkin nyt se, ketkä Hakunilaan - ja ylipäätään Suomeen - kelpaavat.

Sosiologi Magdalena Jaakkola tutki vuonna 2003 suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Mieluiten suomalainen ottaa maahansa englantilaiset, pohjoismaalaiset ja inkeriläiset. Virolaiset ovat jo vähemmän suosittuja, sitten tulevat kiinalaiset ja vietnamilaiset, entiset jugoslaavit, mustat afrikkalaiset ja venäläiset.

Vähiten kaivataan kurdeja, arabeja ja somaleja. Heitä Hakunilassa on paljon.

Mutta annetaan Hiirakkotie 5:ssä 36 vuotta asuneelle ex-trukkikuski Taisto Huupposelle viimeinen sana - oli hän väitteissään oikeassa tai ei -, sillä alkuperäiskansoja on näissä reviirikiistoissa tapana kuunnella: "Toivottavasti ei tulisi enempää, ettei tämä pääse slummiutumaan. Kyllähän täällä eletään vähän pellossa, ei lajitella roskia, ja viedään roskakatokseen ja kellareihin kaikki romut, sohvatkin."

"Tuntuu, että venäläiset kyllä sopeutuvat. Jos ne eivät puhu, niin ei niitä oikein meistä erotakaan."

Yllättävän rohkeaa jutustelua hesarilta. Tästähän voi joku vaikka nuivistua? Mutta löytyihän sieltä hesarismejakin:

"Hakunilassa on helppo unohtaa, että ulkomaalaisten maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Ilman sitä Suomi ummehtuisi. Kansa vanhenisi, ja työikäisten osuus pienenisi. Monet innovaatiot, yritykset ja palvelut eivät koskaan syntyisi."
;D
Eräät asiat ovat aina vaan itsestäänselvyyksiä joita ei kiinnosta näköjään kyseenalaistaa. Tuossa sentään sanottiin "työikäisten", ei työssäkäyvien. Mitenköhän se Suomi ummehtuu jos jätetään ottamatta tänne toimettomia työikäisiä? Minkähänlaisia innovaatioita, yrityksiä ja palveluita Hakunilan mamut ovat tuottaneet?

Ja taas kerran metkaa että kun pohditaan mitä pitäisi tehdä, ei maahanmuuton rajoittaminen ole minkäänsortin vaihtoehto. Ne vaan tulevat. Ei voi mitään.

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Quote from: M.E on 22.11.2009, 09:10:05

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Ja miksi kantasuomalaisia haastateltavia haetaan aina jostakin räkälästä? Fiksumpaa väkeä voisi tavata vaikka kaupassa tms.

Hesarin pääasiallinen tehtävä taitaa olla asennekasvatuspuolella. Tietyissä kunnissa jo nyt mamu-koulutuksia on suhteessa määrään erittäin paljon. Hajasijoittaminen on periaatteessa perusteltua mutta slummiuttaa aikaa myöden koko PKS-seudun. Raja kiinni on ainoa todella toimiva resepti.

Quote from: juge on 22.11.2009, 09:17:31
Ja miksi kantasuomalaisia haastateltavia haetaan aina jostakin räkälästä? Fiksumpaa väkeä voisi tavata vaikka kaupassa tms.

Tuli myös mieleen, että mihinköhän kellonaikaan haastattelu on tehty. Toimittajan työaikanako 9-16? Varmasti silloin mistä tahansa alueelta löytyy paljon tavallisia suomalaisia hengaamasta julkisilla paikoilla...

Quote from: juge on 22.11.2009, 08:53:18
Laaksolla on Hakunilan pelastamisresepti: rahaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työllistämiseen, ja maahanmuuttajien sijoittaminen tasaisemmin pitkin pääkaupunkiseutua.

Nyt jo eletään velkarahalla, mistä raha kielikoulutukseen ja tempputyöllistämiseen? Eikö maassa ole jo omasta takaa tarpeeksi väkeä, joka pitäisi jollakin tavalla työllistää sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi? Ja miten maahanmuuttajat sijoitetaan tasaisesti? Ostetaan joillekin lukaalit Ullanlinnasta? Mitä tähän sanoo Hakunilassa asuva duunari, jonka palkka riittää juuri ja juuri yksiönsä vuokraan?

"Yksi hakunilalaisen tuttavan kolmekymppinen poika sanoo ettei hän mene töihin, kun eivät somalitkaan mene".

Pidin Hesarin jutusta.  

Odotetaas milloin tulee korjaava pitkä mokutus, sosiologian maisteri osoittaa pitäkässä esseessä hakunilan aborginaalien kuvaukset ja mielipiteet "kantapubin rasistisiksi örinöiksi" jotka ovat vailla totuuspohjaa.

Quote from: M.E on 22.11.2009, 09:10:05

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Ummehtuneisuudesta ja perunanenäisyydestä kirjoitteleva toimittaja halveksii osaa jutun teossa tapaamistaan ihmisistä. Jos kirjoittaisi turpeahuulisista länsiafrikkalaisista, rassismiahan se olisi.

QuoteTerveisiä metropolipoliitikoille: Se, että maahanmuuttajat asuisivat tasaisesti ympäri pääkaupunkiseutua - Töölöstä Hakunilaan -, olisi kaikkien etu. Maahanmuuttajalähiössä on vaarana, ettei moni koskaan opi suomen kieltä. Se johtaa työttömyyteen ja köyhyyteen, ja samaa putkea katkeroitumiseen.

Haluaako toimittaja pakottaa suomalaiset asumaan maahanmuuttajien kanssa? Miten hän ajatteli tämän olevan toteutettavissa?

QuoteHarva haikailee poismuuttoakaan, sillä Hakunila on koti.

"Mihinkä minä lähtisin?" 34 vuotta Hakunilassa asunut Mikko Hintze pohtii. "Jos minä voitan lotossa, niin Kulosaareen tai Kuusisaareen."

Onko tässä nähtävissä pieni ristiriita toimittajan ja Hintzen kommenttien välillä?

Huomatkaa myös kuvan alla oleva teksti:  "Vuonna 1996 Hakunilan muuttanut Leila on huolissaan siitä, että kantasuomalaiset opettavat maahanmuuttajia juomaan alkoholia."

Kuvassa oleva Leila on tietysti somali.

Hyvä että puhutaan. Vaikka sitten joukkoon lipsahtaisi näitä mokutuksia tai rassismeja. Ei huono artikkeli. Ei nyt jokaisesta "pottunenäisyydestä" pidä imuroida HeMaPa-pussukkaa nenuunsa.

Rasismi, leijonariipus, maahanmuuttovastainen ja perunanenäinen kantasuomalaismies. Helsingin Sanomat hoitaa taas valistustyötään.

Jopa vasemmistoliiton Jaakko Laakso  sanoo että Suomi toistaa Ruotsin virheitä, mutta se ei tunnu toimittajaa kiinnostavan. Nykytapaan juttu henkilöidään pottuneniin ja uudisraivaajiin eikä laajempaa analyysiä tarjota - mitä nyt todetaan, että maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia, koska ilman sitä Suomi ummehtuisi. Rikastumista ja voimavaraa kaiketi. Oikein innovaatiota.

Missään ei sanota, miksi Suomessa vältettäisiin muiden maiden ongelmat. Ne vain on pakko kestää, koska nykypolitiikka luo raikasta Suomea. Sitä ei sovi kyseenalaistaa.

Tuosta tuli mieleen Pravdassa 1992 julkaistu "Muuttunut assa korventaa vanhan nahkaa" (Vain tilaajille):

Mua ei muu korpee ku se, et nyt on lama ja täällä assalla se oikein iskee päin näköö. Tää on niinku joku helvetin ennekuva tai peili et hei, tsiikatkaas mitä tapahtuu.[...] Mä en viitti enää kattella uutisia, kun mua ottaa kaikki selitykset niin päähän. Vielä toistaseks mulla on duunipaikka niin et mä voin vähän jeesaa tätä valtakuntaa. Mut kyl mua korpee. Mä en sitä kiellä.

Sopivan väsyneesti pakkomokutettu asiallinen juttu. Kyllä suomalaiset tuota lukiessaan tajuavat mikä siinä on olennaista ja mikä Sanomatalon perunakellarin ummehtunutta ilmaa. Cityvihreäkin tietää ketä vihata. Tuohan on jo melkein kuin journalismia!

Samaa tuttua tuubaa.

Jarskia, Peteä, Larea, Ritua ja Päkää on haastateltu. Jutussa vilisee perunaneniä, leijonariipuksia, kantasuomalaista puukonheilutusta ja jopa kp-sarjat rätisevät. Kaukaa susirajan takaa Itä-Suomesta paikalliset skinit saavat lisäjoukkoja. Halutaan antaa mielikuva lähiöstä joka oli ihan paska paikka JO ENNEN somaleiden tuloa ja somalit sekä kurdit itse asiassa ovat lähiötä pelkästään piristäneet jos tarkemmin ajatellaan.

Jutun kohderyhmä on tietenkin se villapipoinen ja pirtakassinen polkkatukkahippi joko Kalliosta tai kokoomuslaisempana versiona kantakaupungista tai Munkkiniemestä.

Sinänsä luonnollista, tällaistahan se HS:n toimittajakuntakin on.

Quote from: M.E on 22.11.2009, 09:10:05

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Miksiköhän artikkelissa ei haastateltu yhtään litteänenäistä somalia? Siitä vasta kalabaliikki olisi syntynyt, jos somaleita olisi kuvattu vastaavalla tavalla.

Hesarin toimittajan juttukritteerit ja hahmotelmat on kirjoittu pieneen vihkoon:
"Etsi perunanenäisiä ja alkoholin kanssa lotraavia, yleistä rasistisiksi normisuomalaisiksi"

Mitä muita sairauksia hesari haluaa tulevaisuudessa yhdistää rasismiin?
Miten olisi liikalihavuus,sydämmen rytmihäiriöt ja MS-tauti?
Jos tiukalle vetää niin migreenilläkin voisi toimittaja pärjätä?

Quote from: juge on 22.11.2009, 09:17:31

Quote from: M.E on 22.11.2009, 09:10:05

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Ja miksi kantasuomalaisia haastateltavia haetaan aina jostakin räkälästä? Fiksumpaa väkeä voisi tavata vaikka kaupassa tms.

Tuon olen itsekin huomannut. Hesariin ei vain voi kommentoida asiaa edes siihen kohtaan missä pyydetään kommentteja, sensuuri vie sellaiset pois.

Toinen juttu on että kehtasivatkin tehdä jutun jossa "asunnottomat" eli hotelleissa asuvat pakolaiset oli oikein säälin alla. Suomalaisista asunnottomista sitten aina tehdään juttu jossa nämä leimataan juopoiksi, narkkareiksi, hulluiksi tai kaikkien kolmen yhdistelmäksi. Kun todellisuus on kuitenkin varsin toisenlainen, vaikkei sitä koskaan lehdissä kerrotakaan.

Naurettava myöskin tuo "pelko" maahanmuuttajaghettojen syntymisestä.
Ei ne pakolaiset sillä töitä saa että heille ostetaan kalleimmilta paikoilta asunnot ja samalla suomalaiset joutuvat tyytymään niihin rapistuneisiin lähiöihin, kunhan heidätkin nostetaan korkeammaksi roduksi kuten ruotsalaiset on jo nostettu, tuollaisella suosimisella.

Quote from: Maailmanmies on 22.11.2009, 12:44:25
Halutaan antaa mielikuva lähiöstä joka oli ihan paska paikka JO ENNEN somaleiden tuloa ja somalit sekä kurdit itse asiassa ovat lähiötä pelkästään piristäneet jos tarkemmin ajatellaan.

Ennen maahanmuuttajien tuloa oli lähiöissä turvallista suomalaisen kävellä ulkona kellonajasta riippumatta. Tulon jälkeen ei ole, huonoimmissa paikoissa edes päivällä kun ostarin kulmat on valloitettu. Sitä ei kuitenkaan kerrota.

Huomatkaa otsikon viesti: "vanha kaarti" tarkoittanee suomalaisia, joiden kohtalo on kadota uusien tulijoiden tieltä ensin Hakunilassa ja sitten monissa muissakin paikoissa.

Paskaa, paskaa ja paskaa. Ei tullut kuin huono mieli taas näin heti päivän alkuun. Suomi on paska maa ja suomalaiset on paskoja perunanenäisiä rasisteja, jotka puukottavat viattomia henkensä puolesta pelkääviä somaleita.

Quote
Laaksolla on Hakunilan pelastamisresepti: rahaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työllistämiseen, ja maahanmuuttajien sijoittaminen tasaisemmin pitkin pääkaupunkiseutua.

Tämä on kyllä taas sitä älymystön kermaa. Mitä, jos annettaisiin samalla jokaiselle maahanmuuttjalle miljoona kouraan niin varmasti Hakunila pelastuisi. Kyllähän sieltä taikaseinästä sitä rahaa löytyy ja jos ei löydy niin otetaan vitusti lisää velkaa, eihän sitä tarvitse maksaa pois. Anteeksi, menen hakkaamaan pääni tohjoksi.

Quote from: Maailmanmies on 22.11.2009, 12:44:25
Jutun kohderyhmä on tietenkin se villapipoinen ja pirtakassinen polkkatukkahippi joko Kalliosta tai kokoomuslaisempana versiona kantakaupungista tai Munkkiniemestä.

Ei saa sanoa pahaa Kokoomuksesta koska Pöntinen ja Rydman. >:(

Quote from: Maailmanmies on 22.11.2009, 12:44:25
Samaa tuttua tuubaa.

Jarskia, Peteä, Larea, Ritua ja Päkää on haastateltu. Jutussa vilisee perunaneniä, leijonariipuksia, kantasuomalaista puukonheilutusta ja jopa kp-sarjat rätisevät. Kaukaa susirajan takaa Itä-Suomesta paikalliset skinit saavat lisäjoukkoja. Halutaan antaa mielikuva lähiöstä joka oli ihan paska paikka JO ENNEN somaleiden tuloa ja somalit sekä kurdit itse asiassa ovat lähiötä pelkästään piristäneet jos tarkemmin ajatellaan.

Jutun kohderyhmä on tietenkin se villapipoinen ja pirtakassinen polkkatukkahippi joko Kalliosta tai kokoomuslaisempana versiona kantakaupungista tai Munkkiniemestä.

Sinänsä luonnollista, tällaistahan se HS:n toimittajakuntakin on.

Niin ja muistattehan että Jarskit ja Ritut ovat perunanenäisiä inhottavia alempisäätyisiä mitään tuottamattomia ,itse sairautensa aiheuttaneita ,yheiskunnan elättejä joiden onkin aika poistua luonnollisen poistuman ja pienen tuuppauksen avulla uuden solakkavartaloisen ja komeanenäisen, oletettavasti halpatyövoimaisen sekä kultturia rikastavan Abun tieltä rumentamasta uutta uljasta korporatiivisen kapitalismin tuotosta...Suomaliaa.

Kylläpä Pirta-Jeerakin nyt innostuu kun vastenmieliset öykkärit-juopot katoavat häiritsemästä ihqua viinipiknikkiä. Vapaasti voi alitajuisesti sitten haluta mitä nyt sitten oletettavasti haluaa.

Quote from: rähmis on 22.11.2009, 09:58:52
"Yksi hakunilalaisen tuttavan kolmekymppinen poika sanoo ettei hän mene töihin, kun eivät somalitkaan mene".

Pidin Hesarin jutusta.  

Mielestäni ihan piristävää luettavaa, vaikka siinä nyt oli noita tyypillisiä asioita mitkä on jo mainittu :)
Ruotsin ongelmatkin tuotu samalla esille, ihan ok.

Quote from: juge on 22.11.2009, 08:53:18
Mutta onko Hakunilan tie rauhoittuneen Rinkebyn tie vai mellakkalähiö Rosengårdin tie?

Rauhoittunut Rinkeby? No, onhan Rinkeby Tukholman Monaco: juuri kukaan ei maksa veroa tai käy töissä.

Quote from: Mika on 22.11.2009, 10:57:31
Huomatkaa myös kuvan alla oleva teksti:  "Vuonna 1996 Hakunilan muuttanut Leila on huolissaan siitä, että kantasuomalaiset opettavat maahanmuuttajia juomaan alkoholia."

Kuvassa oleva Leila on tietysti somali.

Toivottavasti pahat rasistiset suomalaiset eivät sentään onnistu opettamaan ihanille voimavaraisille mamuille joukkoraiskauksia ja ryöstöjä ja muita vastaavia tapoja rikkoa suomalaista lakia ja järjestystä. Jos näin käy niin mä en ala enää...

Jos tuo horina oli myös sunnuntain paperihesarissa niin luulisi lehden jakelijoiden työtaakan kevenevän oleellisesti Hakunilan suunnilla ensiviikon aikana.

Quote from: M.E on 22.11.2009, 09:10:05

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Tällaisesta kielikuvasta voisi ottaa hyvinkin "perunanokkiinsa" yksi jos toinenkin. Olisi mielenkiintoista kuulla HS:n perusteluja sille, onko perunanenämäisyys esimerkiksi jotenkin korrektimpi tai hyvätahtoisempi ilmaisu kuin esimerkiksi kumihuulisuus tai mikä tahansa muu ulkoista ominaisuutta (usein halventavaa) kuvaava termi. Suomen journalismin lippulaivana itseään pitävällä hesarilla on kyllä paljonkin petrattavaa.

Kasakkanenänen kantasuomalainen kutsuu somalimaahanmuuttajia kamelinkusen juojiksi.
Asia on kiistämätön totuus.
http://www.answering-islam.org/suomi/html/opetuksia.html

Minua yritti somali kerran loukata pottuokaksi ja spermanaamaksi kutsumalla. Siis suomalaisen näköiseksi valkoihoiseksi.

Paha tuosta oli loukkaantua. En kuitenkaan uskaltanut ääneen sanoa että vaihtoehdot huomioiden olen ihan tyytyväinen nenääni ja väriini. Niinhän saa vielä ajatella kunhan ei sano.

Minusta juttu oli ilman mokuloivennusta ihan hyvä. Sen tavoite on kai valitettavasti kuitenkin pedata mamujen asuttamista kalliisiin kovan rahan asuntoihin. Mikä puolestaan tulee olemaan bensaa muukalaisvastaisuuden kytevään tuleen. Miksi näin halutaan tehdä on arvoitus.

Sitä mahdollisuutta että sosiaalisesti asutettavan jengin tulolle laitettaisiin stoppi ei tietysti edes kuvitella.

QuoteHakunilassa on helppo unohtaa, että ulkomaalaisten maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Ilman sitä Suomi ummehtuisi. Kansa vanhenisi, ja työikäisten osuus pienenisi. Monet innovaatiot, yritykset ja palvelut eivät koskaan syntyisi.

Tulee surkea olo kun lukee tätä. Siis mikä on mennyt vikaan? mikä järki tässä on? Tämä on sairasta! Kuka tekee näitä juttuja hyvällä sydämellä? Jumalauta nyt tekisi mieli pistää naru kaulaan ja hyppää tosta partsilta.

QuoteKyllä suomalaiset tuota lukiessaan tajuavat mikä siinä on olennaista ja mikä Sanomatalon perunakellarin ummehtunutta ilmaa.

Sarkasmiako? Sitten ymmärrän.

Quote
Hakunilassa on helppo unohtaa, että ulkomaalaisten maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Ilman sitä Suomi ummehtuisi. Kansa vanhenisi, ja työikäisten osuus pienenisi. Monet innovaatiot, yritykset ja palvelut eivät koskaan syntyisi.

Voiko joku mainita yhdenkin innovaation, yrityksen tai palvelun (tuki/tulkkipalveluita ei lasketa) joka on syntynyt somalien maahanmuutosta? HS syyllistyy jälleen kerran samaan paskaan, eli lokeroi kaikki maahanmuuttajat samaan ryhmään, joista on pakko keskustella yhtenä.

Itselläni ei ole esim. kolmesta kiinalaisesta kolleegastani mitään pahaa sanottavaa. Kaikki tulivat Suomeen opiskelemaan, ja jäivät sitten tänne töihin ja maksamaan korkeita veroja hyvistä korkeakoulutetun tuloistaan. Erittäin onnistunutta maahanmuuttoa, siis.

Quote from: Nikopol on 22.11.2009, 15:14:54
Minusta juttu oli ilman mokuloivennusta ihan hyvä. Sen tavoite on kai valitettavasti kuitenkin pedata mamujen asuttamista kalliisiin kovan rahan asuntoihin. Mikä puolestaan tulee olemaan bensaa muukalaisvastaisuuden kytevään tuleen. Miksi näin halutaan tehdä on arvoitus.

Sitä mahdollisuutta että sosiaalisesti asutettavan jengin tulolle laitettaisiin stoppi ei tietysti edes kuvitella.

Ne syyt on täysi arvoitus, mutta että meillä on näin paljon täysiä asperger tapauksia päättäjissä, toimittajissa ja muissa mokuttajissa.

Aspergerilla on vaikeuksia tajuta miksi ja miten muut reagoivat kuten reagoivat, eivätkä he pysty ymmärtämään miksi joku hermostuu jostakin heidän tekemisistään tai sanomisistaan.

Eli on puhdasta aspergerien touhua nämä positiiviset syrjinnät ja isoihin asuntoihin hyvälle paikalle asuttamiset. He ovat ilmeisesti täysin kyvyttömiä tajuamaan mihin se johtaa, eli miten ne asutettavat reagoivat(= luulevat että heitä kuuluukin hyysätä näin ja vaatimukset vain kovenevat) saati sitten miten kantasuomalaiset reagoivat (jätän kuvailematta etten saa syytettä yllytyksestä, mutta selväähän se jossain vaiheessa on)

Ei kai etsinistä ryhmistä kirjoitettaessa yleensä mennä ilkeästi henkilökohtaisuuksiin, ulkonäköseikkoihin jne. Se kai on ns. rasistista? Ja Suomessahan kaikki ihmiset ja ihmisryhmät ovat samanarvoisia?

Ei siis näin:

Perunanenäinen kantasuomalaismies, kyömynenäinen vuoristokurdimies, huppupäinen alkuasukassomalinainen, viirusilmäinen kiinalaistransseksuaali jne...

Tämä suomalaisuuden mollaaminen menee jo mauttomuuksiin. J.V. Snellman kääntyisi haudassaan...

Rupesin miettimään, mistä päin maailmaa tänne pitäisi väkeä houkutella, jotta pottunenäisyys vähenisi. Tutkimusteni perusteella tulin siihen tulokseen, että somaleilla on usein pitkät ja kapeat nenät. Löysin kuvasarjankin, jossa tosin eräillä somaleilla on huolestuttavan pikkupottumainen nenä. Ehkä maahantulijoita voitaisiin karsia sillä tavoin, että tänne otetaan vain kapeanenäisiä. He voisivat sitten näyttää pitkää nenää meille pottunokkasuomalaisille.  Toki täytyisi myös miettiä, millaiset genitaalit maahantulijoilla on. Voitaisiin ihan avoimesti tunnustaa, että koolla on väliä. Tämä on samalla ilmainen juttuvinkki Hesarille.

http://www.jimalinderphotography.com/portfolios/somalia.htm

Onneksi pottunokat saavat vielä olla Suomessa suhteellisen rauhassa verrattuna siihen, mikä on albiinojen asema Afrikassa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Albiinot+el%C3%A4v%C3%A4t+kuolemanpelossa+Afrikassa/1135250939554

Hieman sekava artikkeli. Olihan jutussa myös hyviä pointteja. Verrattiin Suomen tilanteen kehitystä Ruotsin mamulähiöihin. Se , että alueen kokonais rikastumisaste oli vain 16%, niin tietyssä taloissa oltiin jo päästy yli 50% tasoon. Myös ennustus Mamughettojen synnystä toivon mukaan herättää muutaman sielun puuttumaan kehitykseen, jos se enää on edes mahdollista.
Jutussa olisi pitänyt olla myös maahanmuutajien näkökulma. Siis vaikka haastateltu muutamaa uussuomalaista, ei vain lähiöpubien kanta-asiakakaita. Näkökulma , että maahanmuuttajat ovat Hakunilassa ahkeria yrittäjiä ja kantasuomalaiset juopporasisteja on varmaan hieman vääristynyt.

Hesarin keskustelupalstalla Abdi q.

Quote"suvaitsevaisuusvalistukset" ovat pohjimmiltaan äärimmäistä rasismia lietsovia, koska niissä annetaan selkeästi kuva kaikista maahanmuuttajista sellaisina, jotka eivät kykene elämään samoilla normeilla, kuin muut Suomessa. Ei myöskään todellakaan tulisi olla eroa, onko ihminen maahanmuuttaja tai ei, kun puhutaan työnhausta tai tuista.
Itse olen siis Suomessa 25 vuotta asunut, opiskellut ja työskennellyt korkeakoulutettu. Lähtöisin olen Nigeriasta. Ja pyydän oikeasti, kokeilkaa välillä lähestyä keskustelua muullakin, kuin rasismikortilla. Minuakin on jostain syystä haukuttu suhteettoman usein mm. natsiksi, fasistiksi sekä rasistiksi. Pääskää jo sen yli. On olemassa muitakin tapoja keskustella, eivätkä suomalaiset ole kokemukseni perusteella lainkaan leimaamisen ja panettelun arvoista kansaa.

Hyviä pointteja

Quote from: Hippo on 22.11.2009, 13:51:48

Quote from: Maailmanmies on 22.11.2009, 12:44:25
Jutun kohderyhmä on tietenkin se villapipoinen ja pirtakassinen polkkatukkahippi joko Kalliosta tai kokoomuslaisempana versiona kantakaupungista tai Munkkiniemestä.

Ei saa sanoa pahaa Kokoomuksesta koska Pöntinen ja Rydman. >:(

Noh, tämän keskusteluaiheen avasi eräs Kokoomuksen äänestäjä Munkkiniemestä  ;D

Quote from: rähmis on 22.11.2009, 09:58:52
"Yksi hakunilalaisen tuttavan kolmekymppinen poika sanoo ettei hän mene töihin, kun eivät somalitkaan mene".

Pidin Hesarin jutusta.  

Uudenlaisen työkulttuurin oppiminen on uskomattoman helppoa.

Quote from: hiljainen tukija on 22.11.2009, 17:32:40

Quote from: rähmis on 22.11.2009, 09:58:52
"Yksi hakunilalaisen tuttavan kolmekymppinen poika sanoo ettei hän mene töihin, kun eivät somalitkaan mene".

Pidin Hesarin jutusta.  

Uudenlaisen työkulttuurin oppiminen on uskomattoman helppoa.

Tämä on nyt ilmeisesti sitä poliitikkojenkin mainostamaa suomalaisen tunkkaisen kulttuurin, tässä tapauksessa työkulttuurin, monikulttuuristumista ja rikastumista?

Quote from: juge on 22.11.2009, 08:53:18
Tukholman Rinkeby on nykyisin siisti ja melko turvallinen lähiö. Malmön Rosengårdissa - rajujen mellakoiden lähiössä - kansankoti taas on lähes romahtanut.

Kirvoitti melkoiset huutonaurut tuo Rinkeby.. ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D

Hyysärissä tehdään ankarasti duunia saada teksti joka kelpaa molempiin leireihin. Mokuttajat pystyy lukemaan ilman nokan nypistelyä ja nuivatkin näyttää maltillisista, onko hyysäri kääntämässä ruoria nuivaan suuntaan? En usko, vaan tässä vaan koetetaan antaa hiukan köyttä ettei mokutus mene aivan reisille, sopivasti käytetään huumoria "perunanenä" ja peitellysti luodan mielikuva, hyvästä tulevaisuudesta, kun Rinkebyssä menee ihan mukavanoloisesti. Kuvateksti "pari ryöstelevää poikaa" pilaa kaikien maineen? kuinka olisi laittaa "pari raiskailevaa poikaa" sekä "pari uima-altaassa runkkaavaa poikaa"? Tuo narun löysääminen tyyliin "pari ryöstelevää poikaa" on niin sievästi kirjoitettu, aivankuin olisivat harmittomia veijareita. Samaan kuvatekstiin harmittelut kun suomalaiset opettavat maahanmuuttajat juomaan alkoholia, jestas!

Noita juttuja on helppo tehdä, toimittaja voi valita haastateltavansa jälkikäteen, haastatellaan riittävän monia, jotta löytyy oikeat tekstit.

Pikku kevennyt perunanenästä on näköjään sallittu, kuinka kävisi jos vastaavasti puhuttaisiin rullahuulista? Leivätön pöytä?

Quote from: TOMMI NIEMINEN HS
Kun lähiön muutamassa kerrostalossa asuu paljon maahanmuuttajia, koko lähiö saa helposti maahanmuuttajalähiön maineen. Seurauksena yhä harvempi kantasuomalainen suostuu sinne muuttamaan. Vuosi vuodelta yhä useampi asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi.

"Ruotsissa on todettu, että 20 prosentin osuus maahanmuuttajia voi laukaista kiihtyvän muuttovirran", Helsingin yliopiston tutkija Heidi Vilkama sanoo.

Pääkaupunkiseudulla on noin kymmenen lähiötä, joissa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuus on vähintään 20 prosenttia.

"Suomessa on alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on kasvanut systemaattisesti 1990-luvun alusta. Kantaväestöä on muuttanut jatkuvasti enemmän pois kuin on tullut tilalle", Vilkama sanoo.
[...]
Kysytäänpä Hakunilan suurelta pojalta, nykyään naapurissa Hakkilassa asuvalta vasemmistoliiton kansanedustajalta ja kaupunginvaltuutetulta Jaakko Laaksolta.

"Pelkään, että Suomi on toistamassa ne virheet, joita Ruotsi on tehnyt", Laakso sanoo. "Hakunilaan pitäisi nyt nopeasti kiinnittää huomiota, muuten ongelmat tulevat olemaan hyvin isot. Kun vuokratalot ovat täynnä maahanmuuttajia, kokemus on, että se saattaa tuoda erilaisia yhteentörmäyksiä."

Laaksolla on Hakunilan pelastamisresepti: rahaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työllistämiseen, ja maahanmuuttajien sijoittaminen tasaisemmin pitkin pääkaupunkiseutua.

Pelkällä Laakson reseptillä vain pitkitetään tosiasioiden tunnustamista. Ennusteiden mukaan ei mene kauhean kauan, kun koko pääkaupunkiseudun maahanmuuttajamäärä ylittää tuon kantaväestön muuttoliikkeen laukaisevan 20 prosentin rajapyykin. Mihin sitten mennään?

Nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen ollaan siinä vaiheessa, että myönnetään (tietynlaisten) maahanmuuttajien määrän kasvun johtavan kantaväestön poismuuttoon ja muihin epätoivoisiin manöövereihin. Koko ajatteluketjua ei vieläkään uskalleta seurata loppuun asti.

Ruotsin virhe oli luulla rahan ja resurssien lisäämisen ratkaisevan aineelliset ja monikultturismin jalustalle nostamisen ja kritiikin tukahduttamisen asenteelliset ongelmat. Ei onnistunut, tuollainen ylhäältä ohjattu säätely ei toimi.

Rahalla ja erityiskohtelulla ei luoda tasa-arvoa, sillä vain manipuloidaan tilastolukuja. Ihmisiä ei saada muuttamaan asenteitaan ja luottamaan ulkoryhmäläisiin pakottamalla. He vain omaksuvat uuden kaksinaismoraalin, kun julkinen totuus ja oma kokemus ovat ristiriidassa. Minusta tämä on Ruotsin kokemusten opetus.

Erittäin hieno kuva on valittu etusivulle liittyen tähän uutiseen.

Rinkeby - Tunnelbanalla tulevaisuuteen (http://www.uutiskynnys.fi/uutiset/ulkomaat/2007/rinkeby/rinkeby---tunnelbanalla-tulevaisuuteen)
Tukholman Rinkeby ei ole hassumpi paikka (http://peipinen.blogspot.com/2008/12/tukholman-rinkeby-ei-ole-hassumpi.html)
Monikulttuurinen koulu kasvattaa tulevaisuuden menestyjiä Rinkebyssä (http://www.tkukoulu.fi/~moped/arki/rinkeby.html)
Rinkeby on maahanmuuttajien kaupunginosa (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Rinkeby+on+maahanmuuttajien+kaupunginosa/1135247956943)
du nya, du fria (http://www.voima.fi/content/view/full/404)
Etnisesti ruotsalaiset tulevat harvoin Rinkebyyn. (http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/03/27/islam-hyvinvointivaltion-laitamilla/)

Voi olla, että kyseiset henkilöt olivat pottunenäisiä vaikka minulle onkin epäselvää, minkä näköinen tarkalleen ottaen se perunanenä oikein on, josta yleensä persjalkaisuuden lisäksi pahasti puhutaan.

Omien havaintojen mukaan suomalaiset eivät ole erityisemmin pottunenäisiä (?) vaan nenien muoto vaihtelee hyvinkin paljon.

Voisiko joku hommalainen näyttää kuvan, miltä yleinen tai harvinainen pottunenä näyttää?

Minulla on perunanenä (http://keskustelu.suomi24.fi/node/1190522)
Greatest Drunks of All Time (http://www.youtube.com/watch?v=Ru70jMinaiw)
Ulkonäkökompleksini (http://keskustelu.plaza.fi/ellit/muoti-ja-kauneus/sensuelli/1633015/ulkonakokompleksini/)
Onko sinulla täydellinen nenä? (http://foorumit.fffin.com/showthread.php?t=19489)
Pallonenä (http://keskustelu.plaza.fi/ellit/muoti-ja-kauneus/kropan-kohentajat/1671021/nenaleikkaus/sivu3/)
Millainen suhde sinulla on nenääsi? (http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-iltapaiva/paivan-barometrit/millainen-suhde-sinulla-on-nenaasi)
Voiko huomiota herättävä nenä olla pelkkää plussaa? (http://blogit.hs.fi/omaelama/?p=74)
Onhan se pottunenä todella supisuomalaista. (http://tanssmumm.vuodatus.net/blog/219211)
Olen nainen ja (http://kitina.net/viewtopic.php?t=3474)
Kato omaa naamaas peilistä... (http://keskustelu.plaza.fi/ellit/muoti-ja-kauneus/sensuelli/1748280/onpa-kaunis-ilman-meikkiakin-d/)
Famous Plastic (http://famousplastic.com/?s=nose&x=0&y=0)

Persjalkaisuus taas on enimmäkseen näköharha, joka mielestäni johtuu pukeutumisesta, koska esimerkiksi virolaiset ovat tietääkseni vain sentin pidempiä kuin suomalaiset.

Pituutta jalkoihin (http://hommaforum.org/index.php/topic,12795.msg197542.html#msg197542)

Volgan mutka (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyytt%C3%B6)
The facial proportions of beautiful people (http://hommaforum.org/index.php/topic,4641.msg72014.html#msg72014)
Meidän tulee siis olla ylpeitä erikoisesta geenistöstämme! (http://hommaforum.org/index.php/topic,14746.msg225124.html#msg225124)
Kansallismuseo on hävitettävä (http://tuuritapio.blogspot.com/2008/01/kansallismuseo-on-hvitettv.html)
Valokuvien retusointi naisilla (http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=16437)
Ranskassa vaaditaan varoitustekstiä muokattuihin muotikuviin  (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ranskassa+vaaditaan+varoitusteksti%C3%A4+muokattuihin+muotikuviin/1135250810937)
Rankasti retusoidut mainoskuvat kielletään? (http://www.mtv3.fi/helmi/kauneus/artikkeli.shtml/927678)
Celebrities Before And After Photoshop (http://www.hemmy.net/2007/05/25/celebrities-before-and-after-photoshop/)

Jos toimivan ja siistin lähiön väestö vaihdetaan kantasuomalaisista maahanmuuttajiksi, niin lähiö ei ole enään lähiö, vaan ghetto.

Tämä ei johdu mistään muusta kuin tiettyjen itä-afrikkalaisten sosiaalimuuttajien tavasta elää.
Tähän omintakeiseen kulttuuriin ei vielä yksikään suomalainen naapurusto ole sopeutunut.

Ite asustelin hakunilassa oritiellä parisen vuotta, 2004-2006. Omistusasuntoja joissa ei ole tummemman pinnan omaavia. Ei mitään järjestyshäiriöitä. Tietty enpä liikkunut tietyissä osissa hakunilaa oikeastaan ollenkaan. Sääli jos siellä tehdään se virhe että annetaan sen ghettoutua.

Quote from: Nikopol on 22.11.2009, 15:14:54
Minua yritti somali kerran loukata pottuokaksi ja spermanaamaksi kutsumalla. Siis suomalaisen näköiseksi valkoihoiseksi.

IRC-galleriasta muuten löytyy mustaa ja rasistista ekstremismiä ällöttävimmillään edustavan Nation of Islamin faniyhteisö.

Quote from: JT on 22.11.2009, 14:19:01

Quote from: juge on 22.11.2009, 08:53:18
Mutta onko Hakunilan tie rauhoittuneen Rinkebyn tie vai mellakkalähiö Rosengårdin tie?

Rauhoittunut Rinkeby? No, onhan Rinkeby Tukholman Monaco: juuri kukaan ei maksa veroa tai käy töissä.

tuota minäkin ihmettelin....mistä nää toimittajat näitä heittojaan kaivavat? oikeasti sinne rinkebyyhyn pitäis järjestää muutaman päivän tutustumismatkoja, ei sitä oikein osaa kuvitella ennen  kuin itse  paikan päällä sitä touhua seuraa...

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%83%C2%A4hi%C3%83%C2%B6+syntyy/1135250930028

Häh otsikko vaihtunut ?

QuoteHakunilalaiset kertovat miten maahanmuuttajalähiö syntyy

Helsingin Sanomat kamppailee nyt rajujen sisäisten ristiriitojensa kanssa suhtautumisessaan maahanmuuttoon. Tämä juttu on siitä oiva esimerkki.

Aina kun HS on julkaissut monikulttuurisuusagendansa mukaisen jutun, se on saanut vastaansa lukijoidensa voimallisen arvosteluryöpyn keskustelupalstoillaan ja muualla netissä. Ei maan suurinkaan päivälehti voi kauaa suhtautua sellaiseen yliolkaisesti. Kuilu propagandan ja todellisuuden välillä on päässyt kasvamaan liian räikeäksi.

Muutos propagandatuutista (maahanmuuton osalta) asialliseksi ja kriittiseksi mediaksi ei käy hetkessä. Tämä Hakunila-juttu olisi ilman toimittajan pakollisia (?) mokutuspätkiä ollut jo ihan kunnioitettavaa journalismia. Tällaisenaankin se on varsin hyvä. Varsinkin faktojen näkyvästi esiin tuominen ja haastateltavien sensuroimattomat puheet antavat uskoa lehden kykyyn muuttua uskottavaksi tiedonvälittäjäksi maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.

Juttuehdotus HS:n toimitukselle: Yrittäkää löytää - ei ole vaikeaa - muutama työtön, suomea osaamaton somali tai muu kotoutumaton muslimi. Tehkää heidän kanssaan haastatteluja, joissa käytte läpi kysymyksiä naisten tasa-arvosta, isien roolista perheessä, seksuaalivähemmistöistä, väestön liikakasvusta, perhesuunnittelusta, kulttuurista, moraalista, arvoista, taiteesta jne. Rasismista ja syrjinnästä on ihan riittävästi kuultu ja luettu, joten niihin ei tällä kertaa tarvitsisi mennä.

Make M:
Juttuehdotus HS:n toimitukselle: Yrittäkää löytää - ei ole vaikeaa - muutama työtön, suomea osaamaton somali tai muu kotoutumaton muslimi. Tehkää heidän kanssaan haastatteluja, joissa käytte läpi kysymyksiä naisten tasa-arvosta, isien roolista perheessä, seksuaalivähemmistöistä, väestön liikakasvusta, perhesuunnittelusta, kulttuurista, moraalista, arvoista, taiteesta jne. Rasismista ja syrjinnästä on ihan riittävästi kuultu ja luettu, joten niihin ei tällä kertaa tarvitsisi mennä.
[/quote]

Tämä oli paras journalistinen kehitysehdotus, jonka muistan. Olen paljon kuullut ns. suvisten ehdotuksia, että pitäisi kuulla maahanmuuttajien ääntä, mutta se on käytännössä tarkoittanut ihannemamujen, ihannevävyjen ääntä. Mamun todellinen ääni vielä puuttuu. Pottunenäinen suomalainen löytyy pubista puhumaan ns. totuuksia. Mistä löytyy todellinen mamu laukomaan totuuksia? Hesarille olisi helpointa ja läheisintä aloittaa tämä journalistinen valloitustyö Helsingin assalta.

Tunsin pohjattomalta tuntuvaa myötähäpeää Tommin puolesta.

Artikkeli on tietysti omalla tavallaan koominen. Kantikset oli ylläripylläri haettu keskiolutpubista. Ja leijonariipuskin oli saatu mukaan.

Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen oli yyberväsyttä läppää. Ummehtunut Suomi ja työvoimapulan poistajien uudet ideat.

Buaahhhaaa-hhaahhhhaaa, ihan selvästi rivien välistä pystyi lukemaan, että Tommikin alkaa ymmärtää mihin ollaan menossa. Pakollisena läppänä heitetyt uudet innovaatiot, yritykset ja palvelut jäivät yksilöimättä.

Mitä ihmettä - oliko se Richard Florida teorioineen sittenkin väärässä? Eikä jenkkiyliopistojen huippulahjakkaiden opiskelijoiden parissa tehty tutkimus sittenkään sovi Hakunilaan? Ovatko muutaman kepappilan kaikkien viranomaismaksujen kiertäminen, khat-kauppa, lisääntyvä katuväkivalta ja sosiaalitukien nerokas hyväksikäyttö todellakin niitä uusia kasvualueita, joilla Suomi nousee? Siinähän ne uudet innovaatiot taitavat olla. Tommi pistää tiskiin vain, jos tietää paremmin.

Kyllähän tässä jotain toivonkipinääkin on. Kun jutusta paistaa läpi, että Pravdan naiveimpiinkin kuuluva toimittaja alkaa nähdä todellisuuden, ollaan jo puolivälissä.

Ikävä kyllä maa taitaa tuhoutua enne kuin järki voittaa.

Quote from: Elisa on 22.11.2009, 10:54:41

QuoteTerveisiä metropolipoliitikoille: Se, että maahanmuuttajat asuisivat tasaisesti ympäri pääkaupunkiseutua - Töölöstä Hakunilaan -, olisi kaikkien etu. Maahanmuuttajalähiössä on vaarana, ettei moni koskaan opi suomen kieltä. Se johtaa työttömyyteen ja köyhyyteen, ja samaa putkea katkeroitumiseen.

Haluaako toimittaja pakottaa suomalaiset asumaan maahanmuuttajien kanssa? Miten hän ajatteli tämän olevan toteutettavissa?

Elisa kysyi hyvän kysymyksen. Minä en muista, että yksikään kukkahattu olisi kertonut sen, että miten se hajasijoitus oikein tehdään käytännössä. Teoria on hieno ja siitä voidaan pitää kaikkia juhlapuheita, mutta käytöntö tuskin ollaan mietitty kukkahattujen piirissä.

Kun pakolainen saa turvapaikan tai oleskeluluvan eli jää asumaan Suomeen, niin mihin hänet asutetaan. Mamu tuskin viihtyisi Kiteellä, Enontekijöllä tai Suomenjoella. He valuvat pääsääntöisesti Helsingin (=pk-seudulle) ja Turun lähiöihin tai suurempiin kaupunkeihin. Ihan sama vaikka Astrid kuinka itkee pakkosijoittamista, koska mikään ei estä mamuja muuttamasta sinne Varissuolle tai Hakunilaan. Säädetäänkö sellainen laki, että mamun täytyy asua tietty aika siinä kunnassa, mihin hänet on sijoitettu (tämä ei tietenkään estä käytännössä hengailemasta Hakunilassa asuvan kaverin luona). Siihen ei olla valmiita, koska se rikkoo todella pahasti perusoikeuksia. Pakkosijoittamalla voidaan jarruttaa ongelmaa, mutta gettoutuminen tapahtuu siitä huolimatta.

Mamu voi vaihtaa kirjansa PK-seudulle ja mennä asuntotoimistaan kysymään asuntoa. Mamut tunnetusti menee heittämällä jonojen ohi, niin asia onnistuu. Tai sitten tekee alivuokrasopimuksen kaverinsa kanssa ja maksaa nimellistä vuokraa asunnosta. Sitten asuntotoimistoon sanomaan, että vuokrasopimus loppuu ja täytyy saada uusi asunto. Ja taas hänelle hommataan se suomalaisten ohi, koska eihän rasismisyytösten pelossa voi antaa kultamunan olla kadulla. Muitakin kikkailukeinoja varmaan on pilvin pimein.

Eli mamut valuvat niihin isoihin kaupunkeihin. No, mihin heidät asutetaan? Tietenkin kaupungin vuokra-asuntoihin. Ja taas mamut valuvat niihin lähiöihin.

QuoteTerveisiä metropolipoliitikoille: Se, että maahanmuuttajat asuisivat tasaisesti ympäri pääkaupunkiseutua - Töölöstä Hakunilaan -, olisi kaikkien etu.

Niinhän se olisi kaikkien etu. Olisi myös kaikkien etu, että narkkarit ja juopot asutettaisiin tasaisesti. Eikö heidän hajasijoittamisesta puhuta ollenkaan? Kaupunki ostaa vuokra-asuntonsa juuri sieltä, mistä saavat niitä halvalla. Jos käytettävissä on X määrä rahaa, niin se käytetään tietenkin niin, että sillä määrällä ostetaan mahdollisimman monta asuntoa. Ne ostetaan juuri sieltä lähiöistä. Pitäisikö Helsingin kaupungin ostaa nyt vuokra-asuntoja sieltä Töölöstä ja Kulosaaresta? Mistä siihen löytyy rahaa?

Poliitikot hokevat kyllä yhtenään "hajasijoitus" ja "määrätietoinen asuntopolitiikka", mutta kuka ehdottaisi oikeasti sitä, että mamut pitää vaikka väkisin asuttaa Kulosaareen, Pikku-Huopalahteen, Kamppiin ja Eiraan, tekee poliittisesti niin ison virheen, että ääniä ei tule seuraavissa vaaleissa. Siksi hymistellään tyhjillä lauseilla. Tätä tietenkin tekee järjestöt ja pikkupoliitikot, mutta tunnetulle henkilölle se ei ole mahdollista.

Jos mamuja asutetaan Töölöön, niin mitä sanotaan sille mamulle joka kysyy, että miksi hän joutui Jakomäkeen? Ja mitä sanotaan sille suomalaiselle raksamiehelle, joka joutuu edelleen asumaan Vuosaaressa? Jos kaupunki asuttaa mamut "hyville" alueille, niin suomalaiset alkavat kyselemään, että mitenkäs he, ja että onko tämä verorahojen oikeaa käyttöä, kun Helsingin kaupungin asuntotoimiston kulut moninkertaistuvat. Ja vaikka jotkut pääsisivät asumaan Töölöön, niin se ei estä menemään sinne Itäkeskukseen notkumaan kavereiden kanssa. Ja kuinka kauan PK-seudun kunnilla riittää rahaa hajasijoituksiin, kun turvapaikanhakijoita on 6000 vuodessa +perheenyhdistykset +jo täällä olevat.

Gettoutuminen tapahtuu siten, että mamujen osuus nousee edellämainittujen syiden johdosta jutussakin mainittuun 20%. Kun perheenyhdistämiset ovat tavallisia, useimmat haitalliset mamut "nuorukaisia" ja mamut sikiävät kuin citykanit, niin mikä on alle 18v osuus mamuista? Se on enemmän, kuin se 20%. Tällöin - kuten olemme jo saaneet lukea - suomalaiset vetävät lapsensa pois kouluista, koska mamujen osuus on niin suuri.

Seuraavaksi alkaa sitten se kantaväestön poismuutto. Ja ne kantaväestön asukkaat, jotka voivat lähteä niistä kaupungin vuokra-asunnoista, lähtevät. No arvatkaa ketä tulee tilalle? Pitääkö nyt seuraavaksi laatia laki, että itä-Helsingistä ja Varissuolta ei saa muuttaa pois, jos olet suomalainen ja valkoinen. No ei. Jäljelle jää mamut+muu ns. epäkelpo aines. Kun näiden osuus alkaa olla korkea, niin meillä on tosiaan se Rinkeby valmis.

Itse haluaisin kuulla sen, että millä ihmeellä se hajasijoitus toteutetaan ja kuinka kallis se malli on. Itse en keksi mitään muuta keinoa gettoutumisen estämiseksi, kuin maahanmuuton rajoittaminen.

Quote from: planeta on 22.11.2009, 15:30:31
2. Suostun siihen, että minua ja miestäni kutsutaan perunaneniksi, mutta samalla varaan itselleni oikeuden kutsua kaikkia valitsemiani henkilöitä lörppöhuuliksi. Kai tämä on laillista ihan vain tasa-arvoisuuden nimissä?

Tätä minäkin mietin. Tekstissä oli tosin kaikki mokutuksen peruselementit, kuten suomalaisten haukkuminen, suomen lippu, leinojariipus, skiniarmeija jne. Mutta jokaisen sopii miettiä tätä:

Quote...mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä,

JOS SE OLISIKIN:

Quote... mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: letkuhuulisia somalinuorukaisia,

Tällöin olisi suvaitsevaiston armeija parkaissut niin kovaan ääneen, että desibelimittarit hajoaisi.

Quote from: juge on 22.11.2009, 09:17:31

Quote from: M.E on 22.11.2009, 09:10:05

QuoteMoni Skaban asiakas on maahanmuuttovastainen, mutta toimittajalle he puhuvat nimettöminä. He ovat tuttuja hahmoja: perunanenäisiä kantasuomalaismiehiä, jotka kutsuvat maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi.

Ei hemmetti, millainen "artikkeli". Ei tätä oikein usko todeksi. Millä tavoin perunanenäisyys on oleellinen tieto? Tai mielipiteen esittäjän sukupuoli?

Ja miksi kantasuomalaisia haastateltavia haetaan aina jostakin räkälästä? Fiksumpaa väkeä voisi tavata vaikka kaupassa tms.

Koska rasismi viihtyy ja voi hyvin keskioluenkäryisessä lähiöräkälässä. On niitä vallanvaihtoja ennenkin oluttuvista aloitettu.

Olikohan tämä hesarin toimittaja aivan selvinpäin kun tämän jutun kirjoitti? Jutun alussahan puhuttiin viinin juonnista ja päivä kului lähiöbaarissa ,ja kun sekavaa juttua lukee tarkemmin niin ei oikein muutakaan voi ajatella ;)

Quote from: Make M on 23.11.2009, 00:23:02
Helsingin Sanomat kamppailee nyt rajujen sisäisten ristiriitojensa kanssa suhtautumisessaan maahanmuuttoon. Tämä juttu on siitä oiva esimerkki.

En usko näin. Se, että maahanmuutolla on nurjia puolia, ei tarkoita maahanmuutossa olevan mitään vikaa tai edes aihetta kriittiselle tarkastelulle. Nurjat puolet johtuvat aina kantaväestöstä, niin kuin kaikki maahanmuuttajien omat edesottamuksetkin. Ja vaikka miten todellisuus lyö naamalle, tästä lähtökohdasta voi kyllä jatkaa vaikka maailman tappiin asti, jos vain usko on kova.

Quote from: Mika Mäntylä on 23.11.2009, 07:03:34Nurjat puolet johtuvat aina kantaväestöstä, niin kuin kaikki maahanmuuttajien omat edesottamuksetkin.

Tää väite on korollaari joistain maahanmuuttajaryhmistä oman elämänsä objekteina pikemminkin kuin subjekteina.

Julkisessa sanassa ja poliittisissa linjauksissa etenkin humanitaarisista syistä maahan muuttaneille tehdään asioita, kotoutetaan, annetaan asuntoja, jne.., he siis ovat objekteja sen sijaan, että ryhmät tekisivät aisoita, kotoutuisivat, hankkisivat asunnon yms. eli olisivat subjekteja. Mutta miksi ihmisiä, joiden ei voida katsoa olevan mitenkään vastuussa omasta elämästään, pitäisi kuitenkin kohdella täysivaltaisina aikuisina?

Quote from: Mika on 22.11.2009, 10:57:31
Huomatkaa myös kuvan alla oleva teksti:  "Vuonna 1996 Hakunilan muuttanut Leila on huolissaan siitä, että kantasuomalaiset opettavat maahanmuuttajia juomaan alkoholia."

Kuvassa oleva Leila on tietysti somali.

Joo, selkesi heti jutun sävy tuon sitaatin perusteella. "Perunanenien" mielipiteitä ei oltu taltioitu mutta vaan pelkästään Oikeita Mielipiteitä.

Quote from: Mika Mäntylä on 22.11.2009, 09:55:29

Quote from: juge on 22.11.2009, 08:53:18
Laaksolla on Hakunilan pelastamisresepti: rahaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työllistämiseen, ja maahanmuuttajien sijoittaminen tasaisemmin pitkin pääkaupunkiseutua.

Nyt jo eletään velkarahalla, mistä raha kielikoulutukseen ja tempputyöllistämiseen? Eikö maassa ole jo omasta takaa tarpeeksi väkeä, joka pitäisi jollakin tavalla työllistää sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi? Ja miten maahanmuuttajat sijoitetaan tasaisesti? Ostetaan joillekin lukaalit Ullanlinnasta? Mitä tähän sanoo Hakunilassa asuva duunari, jonka palkka riittää juuri ja juuri yksiönsä vuokraan?

Tässä yksi hakunilalainen, jonka palkka riittää juuri ja juuri veljen kanssa jaettavan kaksion vuokraan. Asun parin talon päässä Hepokuja nelosesta ja tämä talo ei ole vielä pahasti mamuttunut. Suurimman häiriön aiheuttaa yläkerran lapsiperhe tai jokin seinän takana remontoiva asukas. Niin, ja yön aikana kuuluu meteliä Kehältä.

Hakunila on siedettävä paikka elää mikäli sietää rumia harmaita betonitaloja, räkäistä ostaria ja sitä, että palveluiden perässä pitää lähteä Tikkurilaan tai Helsingin keskustaan. Itselläni vaikuttaa totta kai se, että olen köyhä paska ja minulla ei ole varaa mihinkään parempaan. Toinen syy asua täällä on seudun omaleimainen ilmapiiri. Hakunila on ihanteellinen asuinpaikka Tulevalle Suurelle Prosaistille, joka repii draamaa somalien ja suomipulien selkänahasta kun ei ole varaa digiboksiin jolla seurata Big Brotheria. Somalit ja suomipulit tekevät aina kaikenlaista jännää ja värikästä, joskus yhdessä, joskus erikseen.

En toivo, että somaliyhteisöt pääsisivät muuttamaan isompiin taloihin Aurinkolahdelle ja Suutarilaan. Keitä minä sitten kiikaroin iltaisin ikkunasta? Kuka tyydyttää eksotiikanjanoni?

Moku keskustelussa ollaan siirrytty melkein 80 luvulle: Neuvostoliittoa saa arvostella, jos samassa uutisessa tai uutislähetyksessä vastaavasti kritisoidaan Yhdysvaltoja. Monikulttuurisuudesta saa kirjoittaa varovaisen kriittisesti kunhan vähintään muistaa haukkua asian vierestä valkoisen miehen pottunenää.

Valitettavasti Hakunila ja moni muu pääkaupunkiseudun lähiö on jo menetetty maahanmuuttajille. Edessä näillä aluella on väistämätön slummiutuminen ja kantaväestön totaalinen pako rauhallisemmille alueille. Tämänkaltaista kehitystä ei ole pystytty pysäyttämään missään muuallakaan maailmassa, joten siihen ei yksinkertaisesti ole realistisia taloudellisia mahdollisuuksia.

Helsingissä on vielä alueita, joilla maahanmuuttajien määrä on vähäinen. Tästä tilanteesta on huolissaan Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr). Vanhana talonvaltaajana hän ehdottaa blogissan, että Helsingin kaupunki ryhtyisi valtaamaan näiltä alueilta asuntoja suurille somaliperheille veronmaksajien rahoilla!

Suoran toiminnan miehenä ja veronmaksajien rahatukko taskussaan, Peipinen siis haluaa iskeä kantaväestön pahimpaan pelkoon eli siihen, että seinänaapuriksi muuttaa somaliperhe!

Quote from: JKN on 23.11.2009, 17:00:52
Moku keskustelussa ollaan siirrytty melkein 80 luvulle: Neuvostoliittoa saa arvostella, jos samassa uutisessa tai uutislähetyksessä vastaavasti kritisoidaan Yhdysvaltoja. Monikulttuurisuudesta saa kirjoittaa varovaisen kriittisesti kunhan vähintään muistaa haukkua asian vierestä valkoisen miehen pottunenää.

Tuulipuvun mainitsemisesta saa myös yhden arvostelun vapaavuoron, alkoholismista 0,5, geneetttisestä väkivallasta 0,75 vuoroa ja sisäsiittoisuudesta 0,25 vuoroa.

QuoteKirjoitus Hakunilasta oli ennakkoluuloja pönkittävää kevytjournalismia
Eeva Berglund

Maahanmuuttajia ja Vantaan Hakunilaa käsitellyt juttupaketti (HS Sunnuntai 22. 11.) on jäänyt kaivelemaan. Mihin Hesarin toimittajat oikein pyrkivät? Välillä halusin uskoa, että lehden tarkoitus oli luotsata lukijoita keskustelemaan rakentavasti vaikeasta ja monimutkaisesta asiasta, mutta juttu oli lopultakin ennakkoluuloja vahvistavaa kevytjournalismia.

Vähintäänkin ripaus historiallista ja geopoliittista hienovaraisuutta olisi ollut paikallaan. Ja jos hienovaraisuus ei synny myötätunnosta stigmatisoituja ihmisiä kohtaan, perehtymällä runsaaseen tutkittuun tietoon on mahdollista kirjoittaa rakentavasti.

Ensinnäkin ihmettelen: mitä toimitus kuvitteli saavuttavansa näin pitkällä jutulla? Oliko tarkoitus opastaa sen suhteen, miten erottaa toisistaan siistit ja rähjäiset maahanmuuttajat tai missä parhaiten tutustua eri kansalaisuuksiin joutumatta kahakoihin?

Ainakaan juttu ei avartanut käsityksiämme muuten vieraiksi jäävien ihmisten ja paikkojen tarinoista ja niiden taustatekijöistä.

Maahanmuutosta jo ennestään kiinnostuneena osasin päätellä, että jutun ihmisistä suuri osa kokee elämässä selviämisessä vaikeuksia, jotka taas suurimmalle osalle lukijoista ovat armollisen vieraita. Tämä koskee niin mykiksi jätettyjä maahanmuuttajia kuin puheenvuoron saaneita kantaväestönä esiteltyjä haastateltuja.

Mutta koska jutussa ei ollut minkäänlaista geopoliittista juonnetta, sen anti jäi siihen, että se leimasi yhden paikkakunnan ja samalla koko joukon ihmisiä, joita ei välttämättä yhdistä moni muu asia kuin arkisen rasismin kouriin joutuminen.

Ihmettelen myös, eikö Helsingin historiaa tunneta. Kosmopoliittisuuden merkitys täällä on ollut valtava, ja helsinkiläisten rappujen ovissa on aina komeillut "eksoottisia" nimiä. On totta, että yhdenmukaisuudesta tuli hyve toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä niin, että vuonna 1990 Helsinki oli yksi Euroopan homogeenisimmistä kaupungeista – tarkoitettiinpa homogeenisuudella taloudellista samanarvoisuutta tai ulkonäköä.

Nyt kaikki on kuitenkin toisin. Taloudellinen eriarvoisuus jatkaa huimaa kasvuaan, ja helsinkiläisellä kadulla näkyvät ihmisvirrat ovat osa globaalia yhteisöä.

Kun epämääräinen mutta selvästi tarkoitushakuinen käsite "kantasuomalainen" on saanut uutta hämmentävää tuulta purjeisiinsa, on varsin huolestuttavaa, että tilannetta pahentavat myös vakavina pidetyt lehdet.

filosofian tohtori
Lontoo, Britannia

Kylläpä hymyilytti kun aamulla tuon luin. Tarvitaan tohtori kirjoittamaan noin pitkään sanomatta mitään. Ei tykännyt jutusta, OK. Mutta sitten: .....(blank stare)...

Rasismi mainittu. Juttu oli kevytjournalismia eikä hakunilaisten kokemuksista tarvitse välittää, koska rassismi ja koska ei ole 1990. Tässä noin tiivistettynä juttu.

QuoteHakunilassa on helppo unohtaa, että ulkomaalaisten maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Ilman sitä Suomi ummehtuisi. Kansa vanhenisi, ja työikäisten osuus pienenisi. Monet innovaatiot, yritykset ja palvelut eivät koskaan syntyisi.

Jos kyse ei olisi Hesarin kirjoituksesta tai jos tietäisin kirjoittajalla olevan edes vähän nuivaviritteisyyttä, pitäisin tuota oivallisena sarkasmina. Toisaalta se on myös sama kuin uskovainen toteaisi maailmassa olevan valtavan pahuuden ja epäoikeudenmukaisuuden huomattuaan: Tässä maailmassa on helppo unohtaa, että jumala on olemassa ja että hän on kaikkivoipa, hyvä ja armollinen.

Nyt kun muistin, niin lisätään asia vielä tänne.

Eikös se ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen kansaedustaja Tapani Mäkinen, joka Ylen Maahanmuuttoillassa kertoi, että Vantaalla on hyviä kokemuksia siitä paljon puhutusta hajasijoittamisesta?

Joku jolla on lähetys taltioituna tai kuka oli paikalla, niin voi kertoa mitä Mäkinen todella sanoi.

Kerrostaloasuminen semiurbaanissa miljöössä ei ole afrikkalainen kansanperinne. Sähkö ja vesi ovat suurta ylellisyyttä suurelle osalle, samoin siisti ympäristö. Perinteisiin ei valitettavasti myöskään kuulu ns. ylläpitoajattelu eli että näiden säilyttämiseksi täytyy itse kunkin tehdä jotain, ainakin kertoa huoltoyhtiölle, että liesi ei näytä kestävän ympärivuorokautista käyttöä asunnon lämmittämiseksi.

Kun roskaisuus ja rapistuneisuus lisääntyy ikäänkuin itsestään, valituskoneisto alkaa pyöriä täysillä. Media tulee paikalle päivittelemään ja säälittelemään onnettomia asumisolosuhteita kyselemättä, mistä kaikki johtuu. Rasismia keskuudessamme.

Ehkä joku joskus tekee vertailevan tutkimuksen asuntojen käyttökustannuksista eri kulttuuripiirien välillä. Toisaalta uskon kyllä, että ao. instansseissa eroista ollaan hyvin selvillä ilman tutkimuksiakin.   

QuoteHakunilassa on muutakin kuin ostari ja kerrostaloja
Soile Toriseva

Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuilla oli 22. 11. Hakunilasta monisivuinen juttu, josta en asuinaluettani tunnistanut.

Hakunila on paljon muuta kuin 1970-luvun elementtikerrostalot ostarin ympärillä. Täällä on eri-ikäisten kerrostalojen lisäksi viehättäviä rivi- ja pientaloalueita ja erinomaiset harrastusmahdollisuudet. René Knapen (HS Mielipide 24. 11.) mainitsemien etujen lisäksi täällä on erinomaiset mahdollisuudet ratsastamiseen. Sienestys- ja marjastusmaastot ovat kävelymatkan päässä.

Hakunilan ostari ei ole sen huonompi tai parempi kuin muutkaan vastaavat. Lehtikirjoituksen mukaan kaupat ovat kituvia. Varsin eläviltä ja hyvinvoivilta ne käyttäjän näkökulmasta vaikuttavat.

Jutussa kiinnitettiin myös erikseen huomiota siihen, että itämaisessa kaupassa ja pizzeriassa henkilökunta on maahanmuuttajia. Eiköhän niin ole vähän joka paikassa?

Asukaskyselyn mukaan joka toinen hakunilalaisista oli kokenut olonsa yksin ulkona iltayhdeksän jälkeen turvattomaksi tai erittäin turvattomaksi. Mitähän vastaavat luvut ovat vaikka Myyrmäessä, Kulosaaressa tai Lauttasaaressa?

Samanlaisia kapakkafilosofeja, joita jutussa haastateltiin, löytyy joka lähiöstä. Alueen kehityksen kuvaaminen kapakkanäkökulmasta on jokseenkin tarkoitushakuista.

Olisi tietysti hyvä, jos maahanmuuttajia voitaisiin asuttaa tasapuolisesti eri alueille. Aravavuokra-asuntojen asukasvalinnan tavoitteena on jo pitkään ollut pyrkimys vuokratalojen monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Vuokra-asuntojen määrä kuitenkin ratkaisee, mihin esimerkiksi pakolaisena maahan tulleita voidaan asuttaa.

Hajauttamista helpottaisi, jos kunnat ostaisivat yksittäisiä vuokra-asuntoja maahanmuuttajien asuttamiseen eri alueilta. Suuntaus on kuitenkin viime aikoina ollut päinvastainen: yksittäisistä asunnoista halutaan päästä eroon.

Muuttaessani paljasjalkaisena helsinkiläisenä Hakunilaan 1970-luvun alkupuolella ympärillä kuului vain Pohjois-Karjalan murretta. Kerrottiin myös erilaisia legendoja näiden "metsäsuomalaisten" tempauksista: sähköhellaa ei kuulemma osattu käyttää, vaan hellaan oli yritetty saada tuli panemalla puita uuniin. Hyvin tässä kuitenkin on opittu toistemme kanssa elämään.

valtiotieteiden maisteri
hakunilalainen vuodesta 1974
Vantaa

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Hakunilassa+on+muutakin+kuin+ostari+ja+kerrostaloja/1135250999138

QuoteSunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä uutisten ja otsikoiden takana.

Olinko Hakunilan puolella vai sitä vastaan?
Tommi Nieminen

HELSINGIN SANOMAT

HS:n reportaasi
herätti keskustelua.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa julkaistiin laaja reportaasi Vantaan Hakunilasta. Osa kantaväestöstä muuttaa sieltä jo pois, kun maahanmuuttajien osuus on kasvanut.

Jos Hakunilassa käy kuten esimerkiksi Tukholman ja Malmön eräissä lähiöissä kävi jo 1970-luvulla, kantaväestön poismuutto alkaa pian kiihtyä. Se on johtanut esimerkiksi Malmön Rosengårdissa suuriin sosiaalisiin ongelmiin.

Reportaasi kuohutti monia. HS.{filig:n keskustelupalstalla kommentteja kirjoitukseen on 321. Sähköpostia sain 35 lukijalta. Sitä puitiin netin keskustelupalstoilla.

Moni ihmetteli HS:n toimittajan motiiveja: Haluttiinko Hakunila leimata tarkoituksellisesti? Miksi haastateltiin pubien kanta-asiakkaita? Miksei juttuun haastateltu ensimmäistäkään maahanmuuttajaa? Miksei kerrottu Hakunilan hienoista asioista?

Ne ovat oleellisia kysymyksiä.

"Me olimme Hakunila" -reportaasi on niin sanottu näkökulmajuttu, eli toimittaja käsittelee jotakin aihetta, tässä tapauksessa lähiön maahanmuuttajavaltaistumista, valitsemastaan näkökulmasta.

Halusimme tietää, mitä Hakunilan maahanmuuttajavaltaisissa kortteleissa 1970-luvulta asuneet kantasuomalaiset ajattelevat Hakunilan muutoksesta.

Niinpä reportaasiin ei haastateltu maahanmuuttajia. Kantasuomalaisistakin juttuun kelpasivat pääasiassa maahanmuuttajavaltaisten kerrostalojen asukkaat, koska juuri heidän elämäänsä Hakunilan muuttovirrat vaikuttavat.

Miksei reportaasia tehty Jakomäessä, Meri-Rastilassa tai Espoon keskuksessa?

Niitäkin harkittiin. Meri-Rastilan muuttoliikkeestä on kirjoitettu jo niin paljon, että se tuntui kalutulta luulta. Harkitsimme Jakomäkeä ja Espoon keskusta, mutta Hakunilan tietyissä kortteleissa maahanmuuttajien osuus nousee niin nopeasti, että päädyimme siihen.

Toisaalta. Jos reportaasi olisi tehty Espoon keskuksessa, olisivat siellä asuvat kysyneet: miksi reportaasi tehtiin juuri Espoon keskuksessa? Olisihan sen voinut tehdä esimerkiksi Hakunilassa.

Haastateltiinko reportaasiin vain lähiöpubien kanta-asiakkaita? Haluttiinko Hakunila leimata juoppojen horinoilla?

Ei käy kiistäminen, etteikö Haku Pubissa, Skabassa ja Viva Mariassa tullut jonkin verran istutuksi. Koska reportaasin valokuvaaja oli auton ratissa, toimittaja saattoi vieläpä työajalla kumota huurteisen.

Baareissa oli monia tervejärkisiä ja selväpäisiä Hakunilan asukkaita, jotka tunsivat alueen jopa 40 vuoden ajalta. Hurjimmat baarihaastattelut jätin käyttämättä. Niistä olisi saanut rajuja otsikoita ja sitaatteja, mutta niistä ei olisi ollut lisäarvoa jutulle.

Haastattelin Hakunilassa yhteensä noin 25:tä ihmistä. Reportaasiin päätyi tasan kymmenen hakunilalaista, joista kolmea haastattelin heidän kotonaan. Yhtä haastattelin kadulla, ja loppuja kuutta baareissa, koska siellä ihmisillä on yleensä enemmän aikaa haastatteluun kuin kadulla kauppakassit kainalossa marraskuun viimassa.

Haku Pubista löysin esimerkiksi kolme fiksua ja hyvätapaista rouvaa, jotka olivat kokoontuneet rupattelemaan iltaoluen ääreen. Heillä oli Hakunilasta kokemusta yhteensä yli sadan vuoden ajalta.

Miksi juttuun ei kirjoitettu Hakunilan hyvistä puolista: lenkkeilymaastoista, urheiluopistosta ja kartanoista?

Tähän on helppo vastata. Ne eivät olleet reportaasin aiheita. Kun aihe on se, kuinka maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden asukkaat kokevat Hakunilan muutoksen, on pysyttävä siinä aiheessa.

Otetaan toinen esimerkki. Jos HS tekee jutun vaikkapa Etu-Töölön alkoholistiasuntolasta, olisi outoa, että jutussa korostettaisiin Etu-Töölön monia kansallisesti merkittäviä kortteleita, melko vaurasta väkeä ja fiineimpiä ruokaravintoloita.

Todellisuudesta on usein kerrottava paljaasti ja kaunistelematta, jos haluaa saada viestinsä läpi.

Toki Hakunila-reportaasissa olisi voinut korostaa sitä eroa, joka siellä on ostarin ympäristön vuokrakerrostalojen ja esimerkiksi rivitaloalueen välillä. Olisi voinut muistuttaa, että moni haastateltava todella kehui lenkkeilymaastoja. Se jäi nyt tekemättä.

Lukija lukee jutun oman elämänsä kautta. Ja niin sen pitää ollakin. Osa piti reportaasia rasistisena, osa taas haukkui kirjoittajan yltiöpäisestä maahanmuuttajamyönteisyydestä, osa oli pahoillaan Hakunilan maineen tärvelemisestä, ja osa kehui sitä, että iso ja akuutti ongelma oli nostettu esille.

Viestimiä syytetään usein siitä, että ne asettuvat yhteiskunnallisissa kiistoissa osapuoleksi. Ajatellaan vaikka keskustan vaalirahoitussotkuja ja keskustelua niin sanotusta "etelän mediasta".

Samalla tavalla HS:n Hakunila-reportaasille lukijat ovat etsineet motiiveja. Sitä on hyvä pohtia. Oliko tekijöillä jokin muu motiivi kuin pelkkä tiedon välittäminen?

Ehkä olikin. Hakunilan maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden uhat ovat olemassa, kirjoitti HS niistä tai ei. Kun nämä ongelmat tuodaan julkisuuteen, on mahdollista, että niihin tartutaan esimerkiksi eduskunnassa tai Vantaan valtuustossa.

Kuten reportaasissa todettiin, maahanmuuttajia on autettava sijoittumaan tasaisemmin pääkaupunkiseudulle. Muuten on vaarana, että meille syntyy niitä Rosengårdin kaltaisia mellakkalähiöitä.

Siksi olen Hakunilan puolella.

Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Olinko+Hakunilan+puolella+vai+sit%C3%A4+vastaan/1135251098288

Quote from: skrabb on 29.11.2009, 07:17:54

QuoteSunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä uutisten ja otsikoiden takana.

Olinko Hakunilan puolella vai sitä vastaan?
Tommi Nieminen

HELSINGIN SANOMAT

HS:n reportaasi
herätti keskustelua.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa julkaistiin laaja reportaasi Vantaan Hakunilasta. Osa kantaväestöstä muuttaa sieltä jo pois, kun maahanmuuttajien osuus on kasvanut.

Jos Hakunilassa käy kuten esimerkiksi Tukholman ja Malmön eräissä lähiöissä kävi jo 1970-luvulla, kantaväestön poismuutto alkaa pian kiihtyä. Se on johtanut esimerkiksi Malmön Rosengårdissa suuriin sosiaalisiin ongelmiin.

Reportaasi kuohutti monia. HS.{filig:n keskustelupalstalla kommentteja kirjoitukseen on 321. Sähköpostia sain 35 lukijalta. Sitä puitiin netin keskustelupalstoilla.

Moni ihmetteli HS:n toimittajan motiiveja: Haluttiinko Hakunila leimata tarkoituksellisesti? Miksi haastateltiin pubien kanta-asiakkaita? Miksei juttuun haastateltu ensimmäistäkään maahanmuuttajaa? Miksei kerrottu Hakunilan hienoista asioista?

Ne ovat oleellisia kysymyksiä.

"Me olimme Hakunila" -reportaasi on niin sanottu näkökulmajuttu, eli toimittaja käsittelee jotakin aihetta, tässä tapauksessa lähiön maahanmuuttajavaltaistumista, valitsemastaan näkökulmasta.

Halusimme tietää, mitä Hakunilan maahanmuuttajavaltaisissa kortteleissa 1970-luvulta asuneet kantasuomalaiset ajattelevat Hakunilan muutoksesta.

Niinpä reportaasiin ei haastateltu maahanmuuttajia. Kantasuomalaisistakin juttuun kelpasivat pääasiassa maahanmuuttajavaltaisten kerrostalojen asukkaat, koska juuri heidän elämäänsä Hakunilan muuttovirrat vaikuttavat.

Miksei reportaasia tehty Jakomäessä, Meri-Rastilassa tai Espoon keskuksessa?

Niitäkin harkittiin. Meri-Rastilan muuttoliikkeestä on kirjoitettu jo niin paljon, että se tuntui kalutulta luulta. Harkitsimme Jakomäkeä ja Espoon keskusta, mutta Hakunilan tietyissä kortteleissa maahanmuuttajien osuus nousee niin nopeasti, että päädyimme siihen.

Toisaalta. Jos reportaasi olisi tehty Espoon keskuksessa, olisivat siellä asuvat kysyneet: miksi reportaasi tehtiin juuri Espoon keskuksessa? Olisihan sen voinut tehdä esimerkiksi Hakunilassa.

Haastateltiinko reportaasiin vain lähiöpubien kanta-asiakkaita? Haluttiinko Hakunila leimata juoppojen horinoilla?

Ei käy kiistäminen, etteikö Haku Pubissa, Skabassa ja Viva Mariassa tullut jonkin verran istutuksi. Koska reportaasin valokuvaaja oli auton ratissa, toimittaja saattoi vieläpä työajalla kumota huurteisen.

Baareissa oli monia tervejärkisiä ja selväpäisiä Hakunilan asukkaita, jotka tunsivat alueen jopa 40 vuoden ajalta. Hurjimmat baarihaastattelut jätin käyttämättä. Niistä olisi saanut rajuja otsikoita ja sitaatteja, mutta niistä ei olisi ollut lisäarvoa jutulle.

Haastattelin Hakunilassa yhteensä noin 25:tä ihmistä. Reportaasiin päätyi tasan kymmenen hakunilalaista, joista kolmea haastattelin heidän kotonaan. Yhtä haastattelin kadulla, ja loppuja kuutta baareissa, koska siellä ihmisillä on yleensä enemmän aikaa haastatteluun kuin kadulla kauppakassit kainalossa marraskuun viimassa.

Haku Pubista löysin esimerkiksi kolme fiksua ja hyvätapaista rouvaa, jotka olivat kokoontuneet rupattelemaan iltaoluen ääreen. Heillä oli Hakunilasta kokemusta yhteensä yli sadan vuoden ajalta.

Miksi juttuun ei kirjoitettu Hakunilan hyvistä puolista: lenkkeilymaastoista, urheiluopistosta ja kartanoista?

Tähän on helppo vastata. Ne eivät olleet reportaasin aiheita. Kun aihe on se, kuinka maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden asukkaat kokevat Hakunilan muutoksen, on pysyttävä siinä aiheessa.

Otetaan toinen esimerkki. Jos HS tekee jutun vaikkapa Etu-Töölön alkoholistiasuntolasta, olisi outoa, että jutussa korostettaisiin Etu-Töölön monia kansallisesti merkittäviä kortteleita, melko vaurasta väkeä ja fiineimpiä ruokaravintoloita.

Todellisuudesta on usein kerrottava paljaasti ja kaunistelematta, jos haluaa saada viestinsä läpi.

Toki Hakunila-reportaasissa olisi voinut korostaa sitä eroa, joka siellä on ostarin ympäristön vuokrakerrostalojen ja esimerkiksi rivitaloalueen välillä. Olisi voinut muistuttaa, että moni haastateltava todella kehui lenkkeilymaastoja. Se jäi nyt tekemättä.

Lukija lukee jutun oman elämänsä kautta. Ja niin sen pitää ollakin. Osa piti reportaasia rasistisena, osa taas haukkui kirjoittajan yltiöpäisestä maahanmuuttajamyönteisyydestä, osa oli pahoillaan Hakunilan maineen tärvelemisestä, ja osa kehui sitä, että iso ja akuutti ongelma oli nostettu esille.

Viestimiä syytetään usein siitä, että ne asettuvat yhteiskunnallisissa kiistoissa osapuoleksi. Ajatellaan vaikka keskustan vaalirahoitussotkuja ja keskustelua niin sanotusta "etelän mediasta".

Samalla tavalla HS:n Hakunila-reportaasille lukijat ovat etsineet motiiveja. Sitä on hyvä pohtia. Oliko tekijöillä jokin muu motiivi kuin pelkkä tiedon välittäminen?

Ehkä olikin. Hakunilan maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden uhat ovat olemassa, kirjoitti HS niistä tai ei. Kun nämä ongelmat tuodaan julkisuuteen, on mahdollista, että niihin tartutaan esimerkiksi eduskunnassa tai Vantaan valtuustossa.

Kuten reportaasissa todettiin, maahanmuuttajia on autettava sijoittumaan tasaisemmin pääkaupunkiseudulle. Muuten on vaarana, että meille syntyy niitä Rosengårdin kaltaisia mellakkalähiöitä.

Siksi olen Hakunilan puolella.

Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Olinko+Hakunilan+puolella+vai+sit%C3%A4+vastaan/1135251098288

Ihan hyvä lisäkirjoitus toimittajalta.

Jäin tosin odottamaan perustelua 'perunanenä'-adjektiivin käytölle. Toki sen perustelu olisi voinut olla melkoisen vaikeaa, ilman että toimittaja olisi upottanut itsensä asian osalta vielä syvemmälle suohon.

Hakunilassa asuu paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia, mutta ostarin läheisissä vuokrakerrostaloissa heitä on arviolta jopa 60–80 prosenttia asukkaista.


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%A4hi%C3%B6+syntyy/1135250930028

Quote from: sultsina on 20.12.2009, 09:52:18
Hakunilassa asuu paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia, mutta ostarin läheisissä vuokrakerrostaloissa heitä on arviolta jopa 60–80 prosenttia asukkaista.


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%A4hi%C3%B6+syntyy/1135250930028

Monikohan käy töissä näissä taloissa?

Quote from: kukkanen on 20.12.2009, 11:29:42

Quote from: sultsina on 20.12.2009, 09:52:18
Hakunilassa asuu paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia, mutta ostarin läheisissä vuokrakerrostaloissa heitä on arviolta jopa 60–80 prosenttia asukkaista.


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%A4hi%C3%B6+syntyy/1135250930028

Monikohan käy töissä näissä taloissa?

Poliisit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja palomiehet?

QuoteEnsinnäkin ihmettelen: mitä toimitus kuvitteli saavuttavansa näin pitkällä jutulla? Oliko tarkoitus opastaa sen suhteen, miten erottaa toisistaan siistit ja rähjäiset maahanmuuttajat tai missä parhaiten tutustua eri kansalaisuuksiin joutumatta kahakoihin?

Se miten eri kansalaisuuksia tavatessaan ei joudu kahakoihin on mielestäni huomattavasti hyödyllisempää tietoa kuin 'geopoliittinen hienovaraisuus'.

QuoteKun epämääräinen mutta selvästi tarkoitushakuinen käsite "kantasuomalainen" on saanut uutta hämmentävää tuulta purjeisiinsa, on varsin huolestuttavaa, että tilannetta pahentavat myös vakavina pidetyt lehdet.

filosofian tohtori
Lontoo, Britannia

Mitäköhän mieltä arvoisa tohtori on Britanniassa riehuvista ei-kantabritannialaisista jengeistä ja islamilaisista vihasaarnaajista? Auttaako geopoliittinen hienovaraisuus kun pommi kosahtaa metrossa tai moniosaajan puukko iskeytyy keuhkoon?