Oletko koskaan nähnyt leijonan syövän ihmistä? En minäkään, mutta olen kuullut sellaisesta. Kuulemani perusteella minulle on muodostunut ennakkoluulo leijonista, että ne voivat hyvinkin raadella ja syödä ihmisiä.
Olen myös kuullut ja lukenut, mutten kertaakaan todistanut että Suomessa oleskeleva turvapaikanhakija, pakolainen - eritoten muslimi on raiskannut, pahoinpidellyt, ryöstänyt ja tappanut suomensuomalaisia, kantaväestöä.
Mediassa paheksutaan kovasti suomalaisten ennakkoluuloisuutta. Tulisiko minun nyt olla parempi ihminen ja heittää kaikki ennakkoluuloni romukoppaan ja todistaa urbaani legenda ihmissyöjäleijonista paikkaansapitämättömäksi ja rynnätä halaamaan leijonaa lähimpään eläintarhaan.
Kuinka minulle kävisi?:
a) hyvin
b) hyvin huonosti
Tätä esimerkkiä soveltaen Suomen maahanmuuttopolitiikkaan - tulisiko meidän kaikkien suomalaisten heittää ennakkoluulomme romukoppaan ja ottaa maahamme n- määrä monitaito-osaajia mm. Afrikasta, etenkin muslimeja.
Kuinka Suomelle kävisi?:
a) hyvin
b) hyvin huonosti
Kuka sanoikaan, että ennakkoluulot ovat pahasta?
Itse asiassa monikultturismi perustuu ennakkoluuloihin. Monikultturistit kieltäytyvät jääräpäisesti näkemästä 'toiseutta' edustavissa ihmisissä muuta kuin ihmisihanteensa. Samalla he ovat ennakkoluuloisia Euroopan alkuperäiskansoja vastaan, eivät edes halua kuulla niiden puolustajien mielipiteitä, vaan leimaavat kaikki "rasisteiksi".
Se että tiedät, että leijonat syövät ihmisiä, ei ole ennakkoluulo. Se on tosiasia, joka perustuu useiden ihmisten käytännön kokemuksiin ja tieteelliseenkin tietämykseemme leijonien ravinnonhankintatavoista. Tämän tiedon kertoo tosiasiaksi myös se, että tämän asian tietäen pärjäät paremmin seudulla, jossa on leijonia. Se, että leijona ei syö ihmistä vaan rakastaa jokaista luontokappaletta, koska se kuulostaa ideologisesti niin kauniilta, on ennakkoluulo. Ennakkoluulot johtavat usein ikäviin asioihin. Tässä tapauksessa ennakkoluuloisen syömiseen.
Maahanmuuttokriitikot tietävät paljon enemmän esimerkiksi Islamista ja monikulttuuristen yhteiskuntien todellisuudesta kuin ennakkoluuloiset mokuttajat, jotka näkevät vain ideologiansa mukaisia asioita.
Lisäys: Monikulttuuristajien ennakkoluuloisuus näkyy jo heidän tavassaan käsitellä tietoa. Tieto valikoidaan täysin ennakkoluuloisesti, jo valmiiksi on tunteellinen taipumus hyväksyä ja hylätä tietoa, ja sitä käytetään ennalta, perehtymättä mihinkään syvemmin. Esimerkiksi jos jokin väite nostaa sen kuulleessa monikultturistissa vihan- tai pelonsekaisen tunteen siitä, että sen esittäjä on rasisti, se väite on välttämättä väärä. Tietynlainen tieto on automaattisesti väärää, monikultturistin maailmankuvassa se ei voi olla oikeaa, vaan pelkkää "rasistien" propagandaa tms.
Ennakkoluulot ovat paha asia. Varsinkin kulttuureihin tai etnisyyteen liittyvät ennakkoluulot.
Monet ennakkoluuloiset suomalaiset juntit pitävät ruotsalaisia miehiä naismaisina. Usein naismaisuus tai jopa homoseksuaalinen suuntautuminen yhdistetään myös esimerkiksi miestanssijoihin.
Suomalainen juntti on siis ennakkoluuloisesti sitä mieltä, että ruotsalainen tanssinopettaja on takuuvarmasti håmppendahli eli homo.
Näin ei kuitenkaan ole. Tässä teille esimerkki ruotsalaisesta tanssinopettajasta, joka ei taatusti ollut håmå vaan ennakkoluulottomasti pani kaverinsa kanssa 14-vuotiasta tyttöoppilastaan ja ehdotti pikku sekstailua myös 13-vuotiaalle oppilaalleen.
http://www.gt.se/nyheter/1.1631153/danslarare-valdtog-14-arig-elev
Kaksi vuotta vankeutta tuli ja kaverille kans.
Tarinan opetus on siis se, että ennakkoluulot ovat ihan väärin.
Olen aina pitänyt virkamiehiä ja byrokraatteja perin rehteinä ja ahkerina.
QuoteNainen peitteli viivästymisiä kirjaamalla jutut käräjäoikeuden Tuomas-asiankäsittelyjärjestelmässä ratkaistuiksi, vaikka ne olivat todellisuudessa kesken. Tämän jälkeen hän poisti merkinnät, ettei aiempi valhe paljastuisi. Sen jälkeen tuomari merkitsi asiat taas ratkaistuiksi, jottei viipyminen paljastuisi hovioikeudelle toimitettavassa tilastossa.
KKO totesi, että totuudenvastaiset merkinnät vaikuttivat vain päätöksenteon seurantaan mutteivät sisältöön. Näin ollen KKO katsoi, että kyse oli tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, ei virka-aseman väärinkäytöstä.
Saamattomuuden peittely ei tuonut potkuja tuomarille (http://www.ts.fi/online/kotimaa/59258.html)
Hyvä että pääsin vääristä ennakkoluuloistani eroon.