Maahanmuuttajanuoria peruskouluun valmentavilla luokilla Turussa on nyt ennätysmäärä oppilaita. Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa. Valtion kustantama valmistava opetus on tarkoitettu Suomeen muuttaneille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän vuoden alusta valtio pidensi koulutuksen tukemista puolesta vuodesta vuoteen.
Turun iltalukion yhteydessä toimivan valmistavan luokan opettaja Maarika Alsi lukee ääneen ja somaliasta Suomeen tullut Zamzam Mohamud kirjoittaa taululle sanelun mukaan.
- Sydän pumppaa verta.
Huivipäinen Zamzam Mohamud kirjoittaa pumppaa sanan vain yhdellä p:llä, mutta opettaja korjaa samantien.
- Kaksi p:tä.
Virheitä tulee vielä, sillä luokan 15-vuotiaista nuorista suuri osa on ollut Suomessa vasta noin puoli vuotta. Luokan oppilaista yksi on Puolasta ja loput yhdeksän Somaliasta. Suurin osa luokan oppilaista istuu elämänsä ensimmäistä kertaa pulpetissa ja ylipäätään koulun penkillä, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Suurin osa ei osannut kirjoittaa tai lukea. Tässä luokassa on yksi puolalainen tyttö, joka on käynyt koulua Puolassa. Muut eivät ole koulua käyneet. Muutamalla on takanaan kotiopetusta.
Vaikea kieli
Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia.
- Suomen kieli on tosi vaikea, mutta toivon, yksi päivä puhun parempi kuin tänään.
Suomenkielen lisäksi maahanmuuttajanuorilla riittää paljon opeteltavaa. Kellon tunsi entuudestaan ainoastaan kaksi luokan oppilaista. Valmistavalla luokalla lähdetään aivan perusteista, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Esimerkiksi tämä ympäristötieto ja biologia, mitä käymme parhaillaan läpi, on eka- ja tokaluokkalaisten kirja.
Vuosi aikaa kiriä
Turku on Helsingin jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajien tuloväylä Suomeen. Vuoden kestävän valmistavan luokan tarkoitus on antaa maahanmuuttajanuorille valmiudet selvityä tavallisessa koulussa. Vuosi on lyhyt aika oppia uusi kieli ja kiriä kiinni ikätoverit, joten peruskouluun siirtyvillä maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus tukiopetukseen valmistavan luokan jälkeen.
- Puolet luokan oppilaista on tullut Suomeen yksinään ilman vanhempiaan. Vaikeuksista huolimatta oppilaiden opiskelumotivaatio on korkealla, kehuu opettaja Maarika Alsi.
- He ovat todella motivoituneita. Ei mitään negatiivista sanottavaa. Kaikki ovat into piukalla mukana.
Abdulhakim Muhumud kertoo, että he ovat opiskelleet suomea vasta viisi kuukautta. Lyhyen opetuksen jälkeen suurin osa luokkalaisista puhuu jo kohtuullisen hyvää suomea.
- Minä onnittelen opettajaa. Meillä on paras opettaja, Abdulhakim Muhumud toteaa iloisesti.
YLE - Varsinais-Suomi (http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/varsinais-suomi/2009/02/maahanmuuttajanuorten_luokat_taynna_oppilaita_522411.html)
"Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia."
Ei se näytä helppoa olleen YLEn toimittajallekaan.
Niin ja noista huippuosaajistako pitäisi vuoden jälkeen saada työkykyisiä?
Hakekaa joku ikäisenne targetti vittuilulle.
Kävin aikani kuluksi kaikki tämänpäiväiset Ylen maakuntaradioiden moku-uutiset läpi.
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/etela-karjala/2009/02/maahanmuuttajat_keskussairaalan_tarkea_voimavara_522643.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/kainuu/2009/02/taantuma_hidastaa_tyoperaista_maahanmuuttoa_522335.html
(Täällä oikea helmi: "- Alunperin meidän oli hyvin helppo lähteä liikkeelle työvoimapulakortin kanssa, ja lähestyä yrityksiä ja työnantajia sillä, että työvoimapula tulee. Yhtäkkiä tilanne kääntyi päälaelleen: Ihmisiä alettiin lomauttaa ja UPM lakkasi. Silloin täytyi oikeasti ruveta miettimään, että mitä työperusteinen maahanmuutto oikeastaan tarkoittaa.")
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/kainuu/2009/02/opettajat_maahanmuuttajaoppiin_521863.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/keski-suomi/2009/02/maahanmuuttajien_vaikea_tyollistya_522456.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/pohjois-karjala/2009/02/ennatysmaara_pakolaisia_odottaa_kotia_512597.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/paijat-hame/2009/02/kielitaidolla_tyopaikkoja_maahanmuuttajille__521418.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/paakaupunkiseutu/2009/02/kulttuurien_kirjo_kasvaa_tyopaikoilla_522568.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/paakaupunkiseutu/2009/02/maahanmuuttajien_tyollistymishanke_hyytyi_hallintoon_522192.html
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/varsinais-suomi/2009/02/suomalainen_ei_aina_ole_virtanen_520927.html
Löytyi sieltä tuokin "Perussuomalaisten kantelu hylättiin"
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/kymenlaakso/2009/02/perussuomalaisten_kantelu_hylattiin_520763.html
Mm. YLE (ja olikos tuo MTV3 90% luku- ja kirjoitustaidottomia jutullaan) on uutisoinut hälyttävän usein viime aikoina siitä kuinka olematon "varsinaisten" maahanmuuttajien koulutus onkaan. Vähän hirvittää. Kulttuurierojen jälkeen ja kanssa pitää vielä alusta alkaen lähteä siitä pisteestä, mistä suomalainen aloittaa yleensä ensimmäisellä luokalla ala-asteella. Ei tässä muutama työllisyyskeräys tule auttamaan.
Itseä ihmetytti lähinnä luokkakoot.
Quote from: rähmis on 03.02.2009, 19:30:27
...Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa.
Sanokaapas monessako koulussa on edes lähes samankokoisia luokkia.
Mä voisin piruuttani kommentoida tähän.
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/etela-karjala/2009/02/maahanmuuttajat_keskussairaalan_tarkea_voimavara_522643.html
QuoteUlkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat ovat tärkeä voimavara Etelä-Karjalan keskussairaalalle. Kaakkois-Suomessa ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa, pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.
Tällä hetkellä keskussairaalassa työskentelee noin 40 ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja hoitajaa. Etelä-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Markku Härmä arvioi, että koko Etelä-Karjalassa työskentelee noin sata ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja hoitajaa. Heistä enemmistö on Virosta ja Venäjältä.
- He ovat meille erittäin tärkeitä, jos heitä ei olisi, olisimme pulassa. Olisi erittäin vaikeaa löytää korvaavaa henkilökuntaa, ainakaan täältä Etelä-Karjalasta, toteaa Etelä-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Markku Härmä.
Markku Härmän mukaan riittävä kielitaito on merkittävin ongelma maahanmuuttajataustaisia rekrytoitaessa.
- Erityisesti erikoissairaanhoitajan ja lääkärin kohdalla kielitaito on erittäin tärkeää. Potilaan ja ammattihenkilön suhde on erittäin tärkeä, ja siinä kieli on väline. Jos tulee väärinymmärryksiä, se voi johtaa potilasvahinkoihin.
Härmän mielestä sairaanhoitopiirin ja sosiaali- ja terveyspiirin täytyisikin tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja paneutua erityisesti kielenopetukseen.
Suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin lääkäreihin vaihtelee.
- Pääasiassa suhtaudutaan hyvin, mutta vääriymmärykset ovat yleisempiä kuin suomalaisten lääkäreiden kohdalla ja se johtaa aika ajoin potilasvalituksiin, jatkaa Härmä.
Hmm. Mitenkäs jos keskussairaalassa ei olisi suomalaisia lääkäreitä? Eivätkö he ole tärkeitä? Tai tärkeä voimavara.. käsittääkseni ulkomaalainen lääkäri antaa huonompaa hoitoa kuin suomalainen koska hän ei puhu kieltä yhtä hyvin kuin suomalainen. Ihan näin maalaisjärjellä ajatellen.
Quote from: botti on 03.02.2009, 20:21:06
Itseä ihmetytti lähinnä luokkakoot. Quote from: rähmis on 03.02.2009, 19:30:27
...Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa.
Sanokaapas monessako koulussa on edes lähes samankokoisia luokkia.
Moni pieni koulu(joita viime vuosina on lakkautettu satoja) ei ole edes tuon kokoinen kuin yksi pelkkä luokka.
Se, etta vain kaksi tunsi kellon entuudestaan, pysaytti. Toinen niista epailematta se luokan ainoa ei-somali. Elaman evaat heille tassa maassa kohdillaan. Maassa, jossa siivojallekin on oma tutkintonsa. Saaliksi kay lasten puolesta, hehan kayvat Suomessa kehitysvammaisesta. Tuskin ovat suomalaisia ikatovereitaan tyhmempia, mutta tiedot vaan ovat murto-osa siita, mita Pisa-tutkimusten huippumaassa. Ei ihme, jos alkaa ottaa paahan, jengiydytaan ja vakuutellaan, etta ollaan me kuitenkin parhaita. Saaliksi kay niiden puolesta, joiden mielesta tallainen luku-, kirjoitus- ja numerotaidottomien ihmisten roudaus toiselle puolelle maailmaa, vieraaseen kulttuuriin palvelee jotakin suurta ja ylevaa.
Minä kyllä nostan peukkua tuolle somalitytölle. :)
Turku on objektiivista kokonaiskuvaa tarkastellen maahanmuuttokysymyksessä maksajan asemassa vielä pitkään ja helpotusta ilmeisesti ei ole luvassa. Suomen kielen opetuksen priorisointi farsin ja kumppanien kustannuksella, näiden lentäessä ns. mappi Ö:hön, auttaisi jo kummasti.
Veikkaan että seuraava askel on naapurikuntien liittäminen maksumiehiksi. Jollei muuten, niin valtion pakkoliitoksella.
Ei jmlt. Koululaitos uudistuu! Ivan Illich kääntyy haudassaan! Kyllä nyt on aika tehdä juttu tästä miten se mikä muuten opetetaan 9 vuodessa, opetetaan puolessa, korkeintaan vuodessa. Hirmu rahanhukkaa tuollainen koko lapsuuden kestävä koulutus. Alkaa kyrpiä kun ajattelee että senkin ajan olisi voinut juosta metsässä leikkimässä robin hoodia.
Jotenkin pelottaa sen puolalaisen tytön puolesta kun on kaikenlaisia Mehmettejä luokka"tovereina".
Quote from: Keijo on 03.02.2009, 20:25:18
Quote from: botti on 03.02.2009, 20:21:06
Itseä ihmetytti lähinnä luokkakoot. Quote from: rähmis on 03.02.2009, 19:30:27
...Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa.
Sanokaapas monessako koulussa on edes lähes samankokoisia luokkia.
Moni pieni koulu(joita viime vuosina on lakkautettu satoja) ei ole edes tuon kokoinen kuin yksi pelkkä luokka.
Henk.koht. tulkkaisin tuon joko sitten että yhdeksällä luokalla on 100 oppilasta, eli 100nuppia / yhdeksän luokkaa onpi reilu 11 nuppia / luokka. Vaihtoehto b että yhdeksÄNNELLÄ luokalla on likimain sata naamaa, mutta luokathan jaetaan tunnetusti pienempiin hallinoitaviin yksiköihin peruskoulun mallin mukaisesti, 9a, 9b, 9c, joten ryhmäkoko voipi olla melkein ihan mitä vaan. Omana kouluaikana ryhmäkoko vaihteli pompsahti laman aikana noin parista kymmenestä kolmeenkymmeneenkuuteen. Ja jälki oli sen mukaista.
11 oppilasta per luokka tarkoittaisi että hyvin on kavereilla asiat.
http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/etela-karjala/2009/02 (http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/etela-karjala/2009/02)/maahanmuuttajat_keskussairaalan_tarkea_voimavara_522643.html
QuoteTällä hetkellä keskussairaalassa työskentelee noin 40 ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja hoitajaa. Etelä-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Markku Härmä arvioi, että koko Etelä-Karjalassa työskentelee noin sata ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja hoitajaa. Heistä enemmistö on Virosta ja Venäjältä.
Jeps,
Nuo lääkärit ja hoitajat epäilemättä ovat niitä kaivattuja huippuosaajia. Virolaisilla lääkäreillä kielitaidon oppiminen ei ole vaikeaa, eikä venäläisillekään ole osottautunut ylivoimaiseksi. Huomaa kuitenkin jutun otsikko:
MAAHANMUUTTAJAT KESKUSSAIRAALAN TÄRKEÄ VOIMAVARA
Jotenkin vaan tuntuu, että näiden ei "varsinaisten" maahanmuuttajien taidoilla taas kerran markkinoidaan, kuinka tärkeitä ja ihquja kaikki tänne tulevat ovat. Olisi reilumpaa uutisoida vaikkapa että "Venäläislääkärit keskussairaalan tärkeä voimavara". Menisi silloin ansio oikeille osaajille. Sana maahanmuuttaja kun antaa heti assosiaation, että kyseessä on Afrikan sarven huippuosaaja. Todellisuudessahan heistä peräti yksi kymmenestä tuntee kellon...
Niin ja huomaa, että nimen omaan maahanmuuttajat ovat voimarava. Ei esim kantasuomalainen henkilökunta.
Quote from: mmm on 03.02.2009, 22:39:12
Quote from: Keijo on 03.02.2009, 20:25:18
Quote from: botti on 03.02.2009, 20:21:06
Itseä ihmetytti lähinnä luokkakoot. Quote from: rähmis on 03.02.2009, 19:30:27
...Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa.
Sanokaapas monessako koulussa on edes lähes samankokoisia luokkia.
Moni pieni koulu(joita viime vuosina on lakkautettu satoja) ei ole edes tuon kokoinen kuin yksi pelkkä luokka.
Henk.koht. tulkkaisin tuon joko sitten että yhdeksällä luokalla on 100 oppilasta, eli 100nuppia / yhdeksän luokkaa onpi reilu 11 nuppia / luokka. Vaihtoehto b että yhdeksÄNNELLÄ luokalla on likimain sata naamaa, mutta luokathan jaetaan tunnetusti pienempiin hallinoitaviin yksiköihin peruskoulun mallin mukaisesti, 9a, 9b, 9c, joten ryhmäkoko voipi olla melkein ihan mitä vaan. Omana kouluaikana ryhmäkoko vaihteli pompsahti laman aikana noin parista kymmenestä kolmeenkymmeneenkuuteen. Ja jälki oli sen mukaista.
11 oppilasta per luokka tarkoittaisi että hyvin on kavereilla asiat.
Kymmenisen naamaa per valmistava luokka on tavallinen tilanne esim Helsingissä. Opetellaan suomea ja pulpetissa istumista, kodin kanssa kommunikoidaan huonolla englannilla tai tulkin kanssa.
Vuoden (aikaisemmin puolen vuoden) jälkeen ummikko tai lähes ummikko pudotetaan tavalliseen suomenkieliseen opetusryhmään. Siinähän opettelee yhteiskuntaopit, bilsat ja kemiat suomeksi, eli juoksee erityis- ja tukiopetuksessa koulun loppuun asti. Kurssit läpi suoritusmerkinnällä ja seuraavan kouluasteen murheeksi.
Ja moni todellakin tulee suoraan lantanuotiolta. Kun töitä ei löydy, olla rassismi.
Valitettavasti tälle porukalle ei vain löydy mitään käyttöä Suomessa v. 2009. Mutta työllistäväthän nuo.