En tiedä onko uutiset ja media-osio oikea paikka aiheelle vai mikä, mutta satuin törmäämään valtioneuvoston periaatepäätökseen työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmasta vuosille 2009-2011 ja se saattaisi jotain kiinnostaa.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma (pdf) (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/86C1C347491A1C85C2257665003AACC7/$file/232009.pdf)
Tämä pikasilmäyksellä..
quote
Valtaosa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on parhaassa työiässä ja heidän motivaationsa päästä työhön on korkea. Maahanmuuttajille järjestetyn kotoutumiskoulutuksen kautta useimmilla Suomessa asuneilla on suomen tai ruotsin kielen taitoa ja heidän osaamistaan on päivitetty Suomen työelämän tarpeisiin.
quote
Ja kuulokkeista taustamusiikkina soi 80´s hits:
http://www.youtube.com/watch?v=0BN-v-h_JBk
QuoteMinisteri Thors: Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma tehtiin juuri oikeaan aikaan
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors korostaa työvoiman maahanmuutossa yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä. - Hallituksen juuri tänään hyväksymässä työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa on linjattu sitä, millä pelisäännöillä työvoimaa Suomeen rekrytoidaan. Tärkeää on se, että tällä pyritään nimenomaan kaikenlaisen harmaan ja epämääräisen toiminnan suitsimiseen, ministeri painottaa ja viittaa julkisuudessa esitettyihin väitteisiin oleskelupien myymisestä.
- Toimenpideohjelman mukaisesti työvoiman hankinta on työnantajavetoista, sillä vain yritykset voivat tietää, millaiset todelliset tarpeet ovat. Vaikka tarpeet ovat tällä hetkellä vähäisiä, on hyvä, että jo nyt meillä on linjaukset siitä, miten toimimme, ministeri sanoo. - Toimenpideohjelma on ikään kuin työkalupakki, josta tarvittaessa otamme työkalut esiin, ministeri Thors kuvailee.
Ministeri Thorsin mukaan työntekijöiden oleskeluluvissa on selvää laskua tänä vuonna. - Tämä kuvastaa sitä, että markkinat toimivat. Kun ei ole töitä, ei ole tulijoita, ministeri toteaa.
Sisäasiainministeriö (http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PublicbyIdentifierCode/20091105081?opendocument&1)
Toimenpideohjelmassa varaudutaan edelleen tarmokkaasti tulevaan työvoimapulaan, mutta ulkomaalaiset työntekijät haraavat vastaan:
QuoteNopeasti edennyt ja laajentunut talouden globaali kriisi muutti dramaattisesti tilannetta myös Suomen työmarkkinoilla loppuvuodesta 2008. Alkuvuoden talouskasvu kääntyi syksyllä taantumaksi, mikä johti tuhansien ihmisten lomautuksiin ja irtisanomisiin erityisesti teollisuudessa. Oleskelulupien hakeminen kolmansista maista tuleville työntekijöille väheni oleellisesti loppuvuodesta. Samoin on arvioitu tuhansien lyhyissä työsuhteissa olleiden työntekijöiden palanneen Euroopan unionin alueelle töiden loputtua erityisesti rakennuksilla. Pitkään jatkuessaan heikentynyt taloustilanne aiheuttaa äkillisiä ja jatkuvia rakennemuutoksia työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä, millä on vaikutuksensa myös asenteisiin ulkomaalaisia ja ulkomaalaista työvoimaa kohtaan.
QuoteYhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että maahanmuuttajataustaisten osuuden korkeakoulutettavista tulisi vastata heidän osuuttaan koko väestöstä.
Miksi?
QuoteTyövoiman maahanmuuton kannalta kiinnostavia ovat strategian sisältämät tavoitteet kehittää korkeakoulujen osaamista vientituotteiksi niin, että ne voisivat myydä koulutusta ja tutkimuspalveluja.
Mielenkiintoinen strategia. Ensin koukutetaan ulkomaalaiset jakamalla ilmaista koulutusta Suomessa ja sitten tarjotaan samaa maksullisena ulkomailla.
Quote from: Roope on 06.11.2009, 12:07:31
QuoteYhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että maahanmuuttajataustaisten osuuden korkeakoulutettavista tulisi vastata heidän osuuttaan koko väestöstä.
Miksi?
Jotta sosiaalinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Näiden strategioiden ja toimenpideohjelmien sisäinen logiikka tulee paljon ymmärrettävämmäksi, kun otaksutaan tämä premissiksi.
QuoteQuoteTyövoiman maahanmuuton kannalta kiinnostavia ovat strategian sisältämät tavoitteet kehittää korkeakoulujen osaamista vientituotteiksi niin, että ne voisivat myydä koulutusta ja tutkimuspalveluja.
Mielenkiintoinen strategia. Ensin koukutetaan ulkomaalaiset jakamalla ilmaista koulutusta Suomessa ja sitten tarjotaan samaa maksullisena ulkomailla.
Olen melko varma, että kukaan ei ole ajatellut laskuttaa mitään tai ketään muuta kuin Suomen valtiota.
Quote from: Virkamies on 06.11.2009, 12:19:40
Jotta sosiaalinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Näiden strategioiden ja toimenpideohjelmien sisäinen logiikka tulee paljon ymmärrettävämmäksi, kun otaksutaan tämä premissiksi.
Tulee toki. Tämähän on alun perin kotoisin korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulujen_kansainvalistymisstrategia_2009_2015.html?lang=fi), mutta ei siinäkään vaivauduttu tätä tai muitakaan premissejä perustelemaan. Sisäinen logiikka johtaa sitten väkisin erityiskohteluun ja kiintiöihin, kun tuota tavoitetta ei muilla keinolla pystytä saavuttamaan. Paitsi tietenkin valikoivalla maahanmuutolla, mutta pois se meistä. Kyllä ne luku- ja kielitaidottomat maahanmuuttajat pärjäävät maailman parhaassa koulutusjärjestelmässä yhtä hyvin kuin muutkin, kun heitä
hieman tuetaan.
Kuinkahan kauan noiden nykyoletusten kumoaminen työelämässä ja koulutusjärjestelemässä kestäisi, jos ensi vaaleissa tulisi muutos ja asioista alettaisiin puhumaan niiden oikeilla nimillä? Järjestelmää on sentään kehitetty nykysuuntaan ainakin 90-luvulta asti.
Quote from: Roope on 06.11.2009, 12:07:31
QuoteYhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että maahanmuuttajataustaisten osuuden korkeakoulutettavista tulisi vastata heidän osuuttaan koko väestöstä.
Miksi?
Jotta niillä olisi jo valmiiksi toteutunut tavoite. Ulkomaalaisten osuus korkeakoulutettavista on jos nytkin hieman suurempi kuin niiden osuus väestöstä, joten vuoden päästä voidaan kertoa että tavoite on toteutunut loistavasti, eikä tarvitse edes tehdä yhtään mitään.
Quote from: Vera on 06.11.2009, 12:48:51
Jotta niillä olisi jo valmiiksi toteutunut tavoite. Ulkomaalaisten osuus korkeakoulutettavista on jos nytkin hieman suurempi kuin niiden osuus väestöstä, joten vuoden päästä voidaan kertoa että tavoite on toteutunut loistavasti, eikä tarvitse edes tehdä yhtään mitään.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä korkeakouluissa aiotaan strategian mukaan vuoteen 2015 mennessä muistaakseni suunnilleen kaksinkertaistaa. (Taas tekisi mieli kysyä, että miksi...)
Maahanmuuttajataustaiset ovat tässä kielenkäytössä uussuomalaisia eli maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Heille on sitten erikseen tämä kolmen prosentin osuuden tavoite.
Quote from: Roope on 06.11.2009, 13:22:44
Quote from: Vera on 06.11.2009, 12:48:51
Jotta niillä olisi jo valmiiksi toteutunut tavoite. Ulkomaalaisten osuus korkeakoulutettavista on jos nytkin hieman suurempi kuin niiden osuus väestöstä, joten vuoden päästä voidaan kertoa että tavoite on toteutunut loistavasti, eikä tarvitse edes tehdä yhtään mitään.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä korkeakouluissa aiotaan strategian mukaan vuoteen 2015 mennessä muistaakseni suunnilleen kaksinkertaistaa. (Taas tekisi mieli kysyä, että miksi...)
Maahanmuuttajataustaiset ovat tässä kielenkäytössä uussuomalaisia eli maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Heille on sitten erikseen tämä kolmen prosentin osuuden tavoite.
Tämä tarkoittaa tietysti vähemmistökiintiöintiä ruotsinkielisen kiintiön mukaisesti. Siitä seuraa luonnollisesti suomenkielisten kantasuomalaisten entistä ahtaampi pääsy noihin oppilaitoksiin. Aiheuttaa täten myös oppilasaineksen tason jatkuvaan laskun. Enpä haluaisi vanhoilla päivilläni joutuvani etnisviritteisen suomea taitamattoman kiintiölääkärin hoiviin. Taitaisi olla parempi mennä samantien patologin pakeille nimilappu ukkovarpaassa.
Quote from: Jouko on 06.11.2009, 13:33:01
Tämä tarkoittaa tietysti vähemmistökiintiöintiä ruotsinkielisen kiintiön mukaisesti. Siitä seuraa luonnollisesti suomenkielisten kantasuomalaisten entistä ahtaampi pääsy noihin oppilaitoksiin. Aiheuttaa täten myös oppilasaineksen tason jatkuvaan laskun.
Kiintiö maahanmuuttajataustaisille oli vielä strategialuonnoksessa, mutta ei enää lopullisessa versiossa. Luonnoksessa hahmoteltiin myös keinoja kiristää yrityksiä suuntaamaan harjoittelupaikat maahanmuuttajataustaisille koplaamalla maahanmuuttajien harjoittelupaikat korkeakoulun tutkimusyhteistyökumppanuuteen. Sekin ehdotus pyyhittiin onneksi pois.
Kiintiöiden ja erityiskohtelun haitat ovat ilmeiset. Parhaiten näitä hankkeita hidastaa niiden saama julkisuus. En usko, että juuri kukaan poliitikko uskaltaisi nyt lähteä julkisesti rummuttamaan kiintiöiden ilosanomaa, vaikka erilaisissa suunnitelmissa ne vielä vahvasti elävätkin. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun maahanmuuttajien määrä nopeasti kasvaa ja heidän vaikeutensa edetä opinnoissa ja uralla tulevat ilmeisemmiksi.