QuoteAlmuja ryöstäjältä
29.10.2009 00:03
Medialla on totisesti vaikutusta mielikuviin. Olen seurannut viime aikojen artikkeleita Afrikasta, köyhyydestä, lukutaidottomuudesta, aidsista sekä suomalaisten avustustyöstä.
Tämä on kuva, joka Afrikasta halutaan länsimaalaisille maalata. Muunlaista mannerta emme tunne.
Kuvassa avustustyö nostetaan ensiarvoiseen rooliin olojen kohentamiseksi. Teemme itsestämme laupiaita samarialaisia. Nykytarina eroaa vain siinä, että miehen ryövännyt rosvojoukko sekä laupias samarialainen ovat molemmat eurooppalaisia.
Yhtä helppoa, kuin meidän on niputtaa Afrikka ikään kuin yhdeksi maaksi, on heidän pitää kaikkia valkoisia eurooppalaisia uusina rosvojoukkoina. Suomalaiseen vilpittömyyteen on vaikea uskoa liian pitkän riistokauden jälkeen.
Mikä Euroopasta on tehnyt rikkaan? Yksi pala peliin on Afrikan ehtymättömät luonnonvarat, joita johtavat maat ovat surutta siirtäneet oman vaurautensa perustaksi.
Kun nyt surkuttelemme Afrikan köyhyyttä ja koulutustason niukkuutta, tuntuu tämä hieman absurdilta. Aivan kuin ryöstäisimme omaisuuden ja muutaman vuoden päästä alkaisimme antaa pieniä almuja ryöstetylle.
Mitä ryöstetty tekee? Ottaa kyllä almut ja näyttää kiitolliselta. Henkensä pitimiksi oppii nöyristelemään ketä vain.
Suomalaisilla on siinä mielessä puhtaat jauhot pussissa, ettemme ole osallistuneet siirtovaltapolitiikkaan, kun itsekin yritämme pyristellä äiti-Venäjän vallasta. Osallistumme kuitenkin uuskolonialismiin houkuttelemalla Suomeen pakolaisia työllistämällä heidät vähäpalkkaisilla töillä, joihin ei enää meiltä löydy tekijöitä.
Ajattelemme olevamme hyväntekijöitä, kun tarjoamme heille paremman toimeentulon kuin he koskaan pystyisivät kotimaassaan saamaan.
Onko muuttaminen valinta, jos sota tai ruuan puute sen määräävät? Veikkaisin, että suurin osa jäisi kotimaahansa perheensä pariin, jos se olisi mahdollista.
Todellisuudessa Afrikka on paljon muutakin kuin savimajoja. Afrikassa on muun muassa kaunista arkkitehtuuria, karibiamaista rannikkoa ja korkeasti koulutettua väestöä.
Väittäisin, että lähes jokaisesta Afrikan maasta löytyy suurempi joukko rikkaita kuin Suomesta.
Näitä puolia ei haluta nostaa esille, koska kehitysyhteistyö, kummilapsikampanjat ja lahjoitusten kerääjät siitä kärsisivät.
Lisäksi meillä tulee olla kohde, johon peilata omia elinolojamme ja tuntea kiitollisuutta. Todellisuudessa olemme onnekkaampia vain siltä osin, että Suomessa koulutus on ilmaista ja jokainen saa halutessaan pankkilainan.
Suomessa yksinhuoltajaäidin tyttärestä voi tulla presidentti, mikä on mahdotonta Afrikassa. Siellä yhteiskunnallinen nouseminen ei ole mahdollista ilman rahaa. Eikä pankista saa lainaa kuten Suomessa.
Tarkoituksenani ei ole vähätellä auttamistarvetta, päinvastoin. Haluan herätellä meitä näkemään kokonaiskuvan tarkemmin, mitä teemme ja etenkin minkä vuoksi.
Toivon, että lakkaisimme nostamasta itseämme jalustalle ja näkisimme itsemme paremminkin huono-osaisina materialismin orjina.
Jaana Parviainen Proviisoriopiskelija Kuopio http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/almuja-ry%C3%B6st%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/497145
Hyvin puhuttu.
QuoteMikä Euroopasta on tehnyt rikkaan? Yksi pala peliin on Afrikan ehtymättömät luonnonvarat, joita johtavat maat ovat surutta siirtäneet oman vaurautensa perustaksi.
Jonkinlaisesta materialismin orjuudesta sekin virheellinen väite kertoo, että rikkaus voi perustua vain luonnonvarojen eli materian "riistämiseen" (vaikka sitten maksuakin vastaan). Tosiasiassa ilman eurooppalaisia afrikkalaiset eivät edes tietäisi, että heillä on arvokkaita luonnonvaroja; Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita afrikkalaiset itse eivät millään tavoin pysty hyödyntämään. Ilman eurooppalaisia he eivät olisi siis rikkaampia vaan nykyistäkin köyhempiä.
Esimerkiksi Suomen BKT on asukasta kohden kolminkertainen Saudi-Arabiaan nähden, ja S-A:n BKT kokonaisuudessaan vain jonkun kolmanneksen Suomen vastaavaa suurempi huolimatta niistä massiivisista tulonsiirroista, jotka saudit saavat vain siitä ansiosta, että istuvat öljylähteiden päällä. Tätä eroa ei selitetä puun hinnalla.
On hyvin kirjoitettu! Tuota olen aina itsekin yrittänyt jauhaa, että Afrikan rikkaiden osuus valtioiden köyhyydestä on noin 1:1. Jos tulonjako olisi jotenkin tasoitettu vaikkapa verotuksella ja tulonsiirroin, niin köyhyyttäkään ei olisi.
Muuten, ei Suomessa saa lainaa noin vain! Esim. pätkätyöläisille, joilla saattaa olla sijaisuuksia putkeen niin kauas tulevaisuuteen, kuin taivaanranta häämöttää, ei asuntolainaa heru! Pitäisi olla pysyvä työsuhde. Että silleen!
Ja sitten ajankohta milloin enemmän korostetaan auttamista ja autetaankin, paitsi että autetaan väärillä keinoilla, on aivan väärä. Olisi ollut aikaa ja rahaa auttaa nousukautena paremmin. Nyt kun koemme pahinta lamaa sitten toisen maailmansodan pitää näin pienen kansan antaa viimeisetkin ja ei siinä vielä kaikki, pitää antaa oma kasvualustakin kokonaisuudessaan. Enää ei tule koskaan sellaista nousukautta että pystyisimme auttamaan oikeasti kolmansia maita. Meidän resurssimme hiipuvat autettaessa pienen pientä osaa köyhiä ketkä tulivat/tulevat tähän yhteen maailman kalleimmista hotelleista nimeltä Suomi törsäämään.
Jos kyse on työperäisestä maahanmuutosta tai huoltosuhteesta sanon vain että kyllä meidän ministerimme ja poliitikkomme ovat lyhytnäköisiä ja itsekkäitä.
n. 5 vuoden päästä Suomi Oy on siinä pisteessä että tarvitsemme humanitääristä apua ulkomailta, sanokaa minun sanoneen. (loputkin suurteollisuudesta häipyy)
Historiassa jokainen maa on vuorollaan ollut miehitetty ja alistettu. Kukaan ulkopuolinen ei estä afrikkalaisia käyttämästä luonnonvarojaan hyväkseen ja rakentamaan niiden varaan kukoistavaa teollisuutta ja korkeaa elintasoa.
Kirjoitus kuvaa kirjoittajan käsityksiä ja arvomaailmaa.
Jälkilöylyinen ahaa elämys: Afrikan maissa saa vain sisäsiittoinen valtaeliitti nauttia hyvinvoinnista köyhän kansan nähdessä nälkää. Jos auttaisimme oikeilla keinoilla olisi demokratian toteutus vientituotteemme.
Esim. Angolassa (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ao.html) on maailman parhaat viljelysmaat. Sieltä tulisi satoa kolme kertaa vuodessa ja Angolasta tulisi yksi maailman vilja-aitoista. Nyt siellä toteutetaan köyhtymispolitiikkaa mikä pitää vallan väärinkäyttäjät valtaistuimella.
Pääongelmat:
QuoteTo fully take advantage of its rich national resources - gold, diamonds, extensive forests, Atlantic fisheries, and large oil deposits - Angola will need to implement government reforms, increase transparency, and reduce corruption. The government has rejected a formal IMF monitored program, although it continues Article IV consultations and ad hoc cooperation. Corruption, especially in the extractive sectors, and the negative effects of large inflows of foreign exchange, are major challenges facing Angola.
Yhdellä sanalla: Sosialismi.
QuoteOsallistumme kuitenkin uuskolonialismiin houkuttelemalla Suomeen pakolaisia työllistämällä heidät vähäpalkkaisilla töillä, joihin ei enää meiltä löydy tekijöitä.
Tuskinpa pakolaisleireiltä houkutellaan ketään
töihin. Tai sitten olen ymmärtänyt termin "pakolainen" tykkänään väärin.
On kuitenkin totta että suomalaisessa diskurssissa sotketaan aivan liian usein humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto. Nykyinen poliitikkosukupolvi kanttipäineen tuskin saa asiaan muutosta.
Quote from: Timo Hellman on 02.11.2009, 20:25:57
QuoteOsallistumme kuitenkin uuskolonialismiin houkuttelemalla Suomeen pakolaisia työllistämällä heidät vähäpalkkaisilla töillä, joihin ei enää meiltä löydy tekijöitä.
Tuskinpa pakolaisleireiltä houkutellaan ketään töihin. Tai sitten olen ymmärtänyt termin "pakolainen" tykkänään väärin.
Joissain maissa kiintiöpakolaiset valikoidaan esimerkiksi sen mukaan, miten hyvin heidän oletetaan myöhemmin työllistyvän. Ei tietenkään Suomessa, sillä sehän olisi riistoa.