Minulla on lapset tulossa kouluikään ja asun alueella, jossa ala-asteen rikkausprosentti on siinä kolmenkympin tietämillä, eli lasten tulevaisuuden vuoksi on muutettava muualle, vaikka asuinpaikka muuten tällä hetkellä ihan mieluinen onkin.
Millainen rikastustilanne on tällä hetkellä ympäristökunnissa, eli mihin suuntaan kannattaisi valkovuotaa. Tulevaisuutta on tietysti vaikea ennustaa, mutta kuulisin mielelläni ympäristökuntien asukkaiden näkemyksiä asiasta. Itseäni kiinnostaisi lähinnä Sipoo-Kerava-Järvenpää-Tuusula-Nurmijärvi ja puolisoa taas Nummelan suunta.
Missä siis olisi lasten kannalta paras ympäristö kasvaa?
Suosittelen Nummelaa, metro/junayhteydet leviävät nykysuunnitelmien valossa enemmän itään ja pohjoiseen = rikkautta tiedossa.
Periaatteessa voisin suositella Keravaa, sillä täällä olemme saaneet elää verrattain rauhassa moniosaamattomilta vuohipaimenilta. Kuitenkin tänne pääsee junalla ja se on aina riski. Asunto kannattanee ostaa jostain pienestä kylästä, rauhalliselta omakotialueelta, jonne ei julkisilla pääse; nimittäin moniosaajilla ei ole juurikaan autoja, koska ne maksavat rahaa. Toisaalta Kerava on siitä hyvä paikka, että tämä on lähellä Helsinkiä; ruumissäkit valuvat täältä helposti helsinkiläisten riesaksi jättäen meidät sisäsiittoiset valkoiset tänne pieneen puutarhakaupunkiin.
Helsinki, Vantaa ja Espoo - voit konsultoida Helsingin kaupungin tietokeskuksen esityksen karttoja tai tai HS:n karttaa.
http://hommaforum.org/index.php/topic,10120.0.html
Minulle valkovuodosta tulee mieleen lähinnä naisen biologiaan liittyvät asiat.
Joka tapauksessa ja vähän Kekri tunnelmissa arvioin, että valkovuodon suunta pk-seudullakin on alaspäin ja reisile. Siis tavallaan sama meininki, kuin hallitsemattomassa maahanmuutossakin. :roll:
Mä olen suunnitellut Kauniaisia, minnekään tosi kauas Vanhasen naapuriin ei tee mieli muuttaa. Vilkasin hintoja etuovesta ja yllättävän kohtuullisia olivat...
Quote from: bebeto007 on 30.10.2009, 09:41:27
Suosittelen Nummelaa, metro/junayhteydet leviävät nykysuunnitelmien valossa enemmän itään ja pohjoiseen = rikkautta tiedossa.
Komppaan tuota. Ehkä voisi ehdottaa myös pohjoisempaa Kirkkonummea, eli Veikkolaa. Sieltä vissiin ajelee motaria aika hyvin tsadiin..
Tuusula on tosi jees.
Paljon luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä.
Suhteessa eniten omakotitalo asumista.
Oma auto suotava, dösälläkin pääsee stadiin,
tai junalla keravalta tai tiksistä.
Miinuspuolena Hyrylän varuskuntien ampumaratojen sulkeminen
ja ainakin tällä hetkllä kunnallisen hammashoidon ajanvarauksessa
5 kk (!) ruuhka.
Mutta älä nyt hyvä mies vantaalle missään nimessä!
Kiitos vinkeistä. Vantaalla asutaan tällä hetkellä ja se on suljettu pois vaihtoehdoista, samoin Helsinki ja Espoo. Jotenkin tuo radanvarsi houkuttaa, kun junayhteys helpottaa liikkumista. Julkisten toimivuus on tärkeää muutaman vuoden kuluttua, kun lapset alkavat liikkua yksikseen.
Quote from: Martel on 31.10.2009, 08:42:15
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.10.2009, 10:06:59nimittäin moniosaajilla ei ole juurikaan autoja, koska ne maksavat rahaa.
Olen kuullut huhuna, että Varsinais-Suomen "äkillisen rakennemuutoksen (http://www.ts.fi/online/lahialue/74387.html)" koettelemassa Salossa olisi keksitty tähän ratkaisu: annetaan moniosaajien käyttöön kaupungin omistamat autot. Tämä on niin näppärä keksintö, että se varmasti leviää muuallekin. Olisihan se rasismia, jos mamuperheellä ei olisi autoa.
Itse koen toyotan rasistisena verrattuna mersuun.
Jaa, mun mielestäni Vantaassa mitään vikaa ole. Toi läheinen ala-aste nyt ei ole mitenkään väreilevä, mutta tuossa on pari yläastetta kyllä jotka on "maineessa".
Zekkaas kanssa Kirkkonummi. melkoisen nuivaa porukkaa muutamaa astridin nuoleskelijaa lukuunottamatta. Nasta mesta asua, vaikka autoa kyllä tarvitaan joka päivä jos jonnekin haluaa mennä...
päiväkodissa ja ala-asteella on kuitenkin tasan 0 rikastuttajaa.
ai niin ja svenskien kanssa kyllä tullaan toimeen täällä pelkällä suomen kielelläkin. Mukavan positiivisen värinän aiheuttaa vaan kotimaisten kielten sekamelska.
YLE1:n klo 18.00 uutisissa eilen kerrottiin Kirkkonummen päätöksestä "antaa kaikille kouluille mahdollisuus olla osallisina mamujen opetukseen".
Mamupiltit tullaan jakamaan tasaisesti ja demokraattisesti joka koululle.
YLE areena alkaen n. 06.10
http://areena.yle.fi/video/520331
Quote from: VeePee on 31.10.2009, 07:52:04
Kiitos vinkeistä. Vantaalla asutaan tällä hetkellä ja se on suljettu pois vaihtoehdoista, samoin Helsinki ja Espoo. Jotenkin tuo radanvarsi houkuttaa, kun junayhteys helpottaa liikkumista. Julkisten toimivuus on tärkeää muutaman vuoden kuluttua, kun lapset alkavat liikkua yksikseen.
Vaikket Espoosta välitäkään niin täällä on enimmäkseen tilanne tuossa suhteessa hallinnassa. Rikastusta on täälläkin havaittavissa juuri radanvarressa: Espoon keskus, Kilo, Leppävaara; myös Karakalliossa ja Matinkylässä on etnistä värinää. Karakallio on 60-luvulla ja Matinkylä sekä Espoon keskus lähinnä 70-luvulla rakennettuja betonilähiöitä. Kilo ja Leppävaara ovat pääosin uudempaa tekoa, mutta niissä on paljon kaupungin ja muiden vuokrakerrostaloja. Otaniemessä on ulkomaalaisten osuus suuri, mutta he ovat valtaosaltaan opiskelijoita, siten rinnastettavissa työperäisiin, eivätkä tietääkseni ole koskaan aiheuttaneet määräänsä suurempia ongelmia.
Etelä-Espoo (Matinkylää lukuunottamatta) ja pohjois-Espoo eivät juuri mitenkään väreile etnisesti. Rannikko on pääosin sen verran kallista että sinne ei sossun rahoilla juurikaan asetuta; pohjoisen järviseutu puolestaan on huonojen julkisten liikenneyhteyksien päässä, harvaan asuttua ja omakotivaltaista.
Mitä julkisiin liikennevälineisiin tulee, omat lapseni ainakin matkustavat sujuvasti ja vaivattomasti linja-autolla. Niille jotka ovat erityisesti mieltyneet raideliikenteeseen kerrottakoon, että Espooseen on suunnitteilla pikaraitiotie. Milloin se tulee ja mihin täsmälleen ottaen jää nähtäväksi; suunnitelmia tietenkin on kovasti.
Muuten, kirjoittaisitko ensi kerralla asialliselle kysymykselle asiallisemman otsikon? Se mikä white flightissä liikkuu ei ole hyödytöntä eikä haisevaa, vaikka se voikin olla merkki tulehduksesta.
Tässä vuodelta 2001 oleva ote Espoon erilaisiata aluekeskuksista; päälinjat ovat paikkaansapitäviä edelleen.
5.2 Ulkomailla syntyneet asuvat usein lähiöissä
Ulkomailla syntyneiden väestöosuuden ja lähiöasumisen havaittiin 36 lähiön tutkimuksessa
usein liittyvän yhteen. Neljänneksessä tutkituista lähiöistä jäi ulkomailla
syntyneiden osuus kuitenkin koko kunnan vastaavaa lukua alemmaksi. Tutkituista
espoolaisista lähiöistä Matinkylässä ja Suvelassa oli ulkomailla syntyneiden osuus
selvästi suurempi ja Karakalliossa ja Olarissa jonkin verran alhaisempi kuin koko
Espoossa. (emt. s. 21-22.)
Karakallio on oikeastaan malliesimerkki Espoolaisesta lähiöstä, jossa rikastuminen on hyvin hallittua ja maahanmuuttajat - etenkin nuoret - varsinhyvin samassa veneessä kotosuomalaisten nuorten kanssa,so. mitään etnistä eriytymistä ei ole tapahtunut, toisin, kuten Leppävaarassa, Matinkylässä, Espoon-keskuksen alueella ja Kilossa. Ja sanon tämän oman ammattini näkökulmasta katsottua ja pitkästä työkokemuksesta nuorisoon liittyvältä alalta.
Quote from: Perttu Ahonen on 31.10.2009, 14:48:17
Karakallio on oikeastaan malliesimerkki Espoolaisesta lähiöstä, jossa rikastuminen on hyvin hallittua ja maahanmuuttajat - etenkin nuoret - varsinhyvin samassa veneessä kotosuomalaisten nuorten kanssa,so. mitään etnistä eriytymistä ei ole tapahtunut, toisin, kuten Leppävaarassa, Matinkylässä, Espoon-keskuksen alueella ja Kilossa. Ja sanon tämän oman ammattini näkökulmasta katsottua ja pitkästä työkokemuksesta nuorisoon liittyvältä alalta.
Kiitos täsmennyksistä. Vaikka tämä ei liitykään suoranaisesti tämän ketjun teemaan, osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?
Quote from: ike60 on 31.10.2009, 12:06:11
Muuten, kirjoittaisitko ensi kerralla asialliselle kysymykselle asiallisemman otsikon? Se mikä white flightissä liikkuu ei ole hyödytöntä eikä haisevaa, vaikka se voikin olla merkki tulehduksesta.
Valitsin tietoisesti negatiivisia mielikuvia luovan otsikon, koska White flight-ilmiö on oikeasti aika surullinen juttu. Tuntuu tosi kurjalta, että täällä Suomessakin joutuu asuinpaikkaansa valitessa ottamaan huomioon minkä värisiä ihmisiä naapurustossa asuu.
Espoon keskus on jäätävä mesta. Kerran tulin ysin maissa illalla lähijunalla sieltä suunnalta ja junaan nousi vaunullinen rikastusta ja silmäpuolia narkkareita. brrrr.
Kuulin puolitutulta että Leppävaarassa on varsin aggressiivinen populaatio nuoria Afrikan sarvesta originoituneita, osaako joku kertoa tästä jotain?
Quote from: nuiseva on 01.11.2009, 09:29:34
Espoon keskus on jäätävä mesta. Kerran tulin ysin maissa illalla lähijunalla sieltä suunnalta ja junaan nousi vaunullinen rikastusta ja silmäpuolia narkkareita. brrrr.
Nuorempana on tuolla tullut vuoden verran asuttua, samoin naapurikaupunginosassa Suvelassa Kirstinmäellä. En voi sanoa kaipaavani kumpaakaan paikkaa.
Kirkkonummen laitaosat ovat vielä vahvaa aluettamme, ei ainakaan vielä ole hätäpäivää, kyläkoulujakin on.
Quote from: etnis on 01.11.2009, 10:04:13
Kuulin puolitutulta että Leppävaarassa on varsin aggressiivinen populaatio nuoria Afrikan sarvesta originoituneita, osaako joku kertoa tästä jotain?
Viihtyvät enimmäkseen pohjois-Leppävaarassa ilmeisesti asuntojensa pääasiallisen sijainnin takia. Pari kertaa kun olen sitä kautta pyöräillyt illalla, on kulmilla notkunut melkoinen määrä mainitsemiasi, jos kohta myös muita ympärileikatuilta vaikuttavia. Kimppuuni ei ole käyty, uhkaavia tilanteita ei ole syntynyt enkä ole isompaa kähyä havainnut; tässä voi näkökulmaa rajoittaa se että olen hyväkuntoinen mies, en ole mennyt heidän kanssaan kommunikoimaan sen paremmin suunsoiton kuin minkään muunkaan merkeissä, ja olen pysytellyt pääväylillä jo suunnistussyistäkin.
Etelä-Leppävaarassakin heitä taitaa asustaa, mutta populaatio on pienempi. Ainoa ongelma johon he kohdallani ovat todennäköisesti syypäitä on polkupyörän katoaminen. Eräänä syyspäivänä menin Selloon pyörällä ja parkkeerasin sen Sellon eteläpuoleiselle aukiolle. Paikallla, käytännössä melkein vieressä, oli alle 10 hengen joukko etnisviritteisiä (muitakin kuin somaleja) arviolta alle parikymppisiä nuorukaisia. Takaisin tullessani - en viipynyt kovin kauaa - oli pyörä lähtenyt. Ihmetystäni herätti se, että olivat viitsineet vaijerilukon avata ja vanhan sekä ketjujen ja rattaiden osalta loppuunajetun rakkineen kääntää. Pyöränkorjaaja ei ollut edelliskeväänä enää sitä huoltoon huolinut, joten olin rempannut sitä itse sen verran että saisin sillä kesän ajettua. Ja niin sainkin. Ammattilainen ei siinä kunnossa olevaa pyörää olisi vienyt, mutta olihan se toki hienosti ja laadukkaasti maalattu.
Työnjakona somalinuorison piirissä ainakin Sellossa tuntuu olevan, että tytöt viettävät aikaansa paljolti kirjastossa ja pojat lähinnä maleksivat ympäriinsä.
Espoo-arviosta puuttui Espoonlahti. Tosin tilastojen kärkeen ei kyseinen paikkakunta hetkessä nouse. Tämä johtuu rannan lähellä olevista "miljoonakämpistä". Vastaavasti kerrostaloalueet ovat vahvasti mamuttuneita.
Espoossa Tuomarilassa on vielä valkosta ja Tuomarilan ja Suvelan rajalla on pari taloa, joista on neekerit jne asukkaiden toimesta "karkoitettu". Espoossa on kyllä pari taloyhtiötä, jonne ei oteta kuin suomalaisia.
Talon tai seudun nimeä en tähän julkisesti viitti laittaa, koska joku suvaitsevaisuuden hekumassa kieriskelevä nostaisi siitä metelin ja yrittäisi tuhota ne harvat suomalais alueet.
Halusivat hyyssärit tai ei, niin joidenkin talojen asukkaan alkavat onnekai vaikuttaa siihen ketä taloon muuttaa.
Nyrkkisääntönä on, et radan Suvelan puoli on neekerivaltainen, mutta toinen puoli on suht ok. Jokunen laahustava säkki on näkynyt, mutta taisivat olla ohikulkumatkalla sosiaaliin.
Koivuhovi on huonontunut paljon kun sinne on istutettu neekereitä ja jotkut suomalaiset on muuttaneet pois.
Kauniainen on suht ok, koska eihän RKP omille nurkille neekereitä ota.
Jos espooseen muutat niin älä missään nimessä Espoonkeskukseen tai olariin. Eikä leppävaaraankaan välttämättä kannata.
Asun Länsi-Pakilassa, Helsingin parhaiten tienaavat asuvat täällä, seuraavat alueet Paloheinä ja Torpparinmäki täysin valkoisia alueita. Asun tosin Maunulan rajalla, joka on Moghadishu ja jaamme Lidlin huivimuorien kanssa. Yksi niistä hakkasi lastaan julkisesti siellä, mutta jos stadissa haluaa asua nämä ovat ne alueet.
Muutin Espoon ehkä valkoisimmasta paikasta, Laaksolahdesta äskettäin Helsinkiin ja Etelä-Haagaan. Yllätyin positiivisesti väreilyn vähäisyydestä näinkin lähellä keskustaa näinkin edullisilla vuokrilla. Jo vuokranantajakin sanoi vuokrakämppää esitellessä, että :"Ikävähän se on ottaa plussapuoleksi, mutta kuten huomaat ei rapun nimitaulussa ole yhtään ulkomaalaista nimeä." Todella rauhallista seutua tämä Vihdintien eteläpuoleinen Etelä-Haaga.
Ei tässä Pikku-huopalahden pohjoispuolellakaan mitenkään silmiinpistävästi niitä näy. Taas Eteläpuolella Tukholmankadun päässä on aika runsas esiintymä.
Quote from: Mika.H on 31.10.2009, 11:13:59
Zekkaas kanssa Kirkkonummi. melkoisen nuivaa porukkaa muutamaa astridin nuoleskelijaa lukuunottamatta. Nasta mesta asua, vaikka autoa kyllä tarvitaan joka päivä jos jonnekin haluaa mennä...
päiväkodissa ja ala-asteella on kuitenkin tasan 0 rikastuttajaa.
ai niin ja svenskien kanssa kyllä tullaan toimeen täällä pelkällä suomen kielelläkin. Mukavan positiivisen värinän aiheuttaa vaan kotimaisten kielten sekamelska.
Kyrsälä on hyvä vaihtoehto.
Jos haluat asua Helsingissä etkä ole miljonääri, Lauttasaari on varteenotettava vaihtoehto. Päiväkodit ja koulut ovat yksikulttuurisia ja hyviä.
Kaupungin vuokra-asuntojen sijanti löytyy netistä. Käy sitten katsomassa välituntien aikaan rikastus-astetta kaupunginosan peruskoulun pihalla. Siitä saa jo jonkinlaista kuvaa. Larussa ei taida paljoa olla kaupungin vuokralukkuja.
Quote from: Gambiitti on 02.11.2009, 09:06:45
Ei tässä Pikku-huopalahden pohjoispuolellakaan mitenkään silmiinpistävästi niitä näy. Taas Eteläpuolella Tukholmankadun päässä on aika runsas esiintymä.
Tässä Tilkanrannassa on kyllä melkoisen rikasta. Suurin ongelma muutaman asumiskuukauden aikana on ollut kun somalivanhemmat huutaa, että ei saisi koiraa ulkoiluttaa heidän lähellään kun niiden lapset häiriintyy. Muslimilapset saavat sellaisia hysteerisiä huutamiskohtauksia vain nähdessään koiramme jopa sadan metrin päässä.
Seuraavan kerran sanon kyllä, että vaikka koiramme onkin etnisesti Alaskan malamuutin ja Japanin Akitan risteytys eli monikultuurinen koira, on se kuitenkin syntyperäinen suomalainen ja näin oikeutettu kävelemään rikkaammillakin alueilla ;D
Quote from: skrabb on 31.10.2009, 11:39:59
YLE1:n klo 18.00 uutisissa eilen kerrottiin Kirkkonummen päätöksestä "antaa kaikille kouluille mahdollisuus olla osallisina mamujen opetukseen".
Mamupiltit tullaan jakamaan tasaisesti ja demokraattisesti joka koululle.
YLE areena alkaen n. 06.10
http://areena.yle.fi/video/520331
juu toki täälläkin nyt muutama vierasperäinen on, mutta ei täällä ole mitään mamujengejä ym muuta sellaista sekamelskaa. käsittääkseni kouluissa ei yleisestikään ole mamuongelmaa.
omat lapseni ovat ruotsinkielisellä puolella, siellä ainakin on mukavan köyhää meininkiä.
Laaksolahdesta olen kotoisin ja voisin siellä asua mieluusti vielä uudelleenkin. Vaatisi vain hilloa enemmän kuin meikäläinen ikinä tienää, jos okt on asumisen standardi. Kyrsälässä tuli asuttua vajaat neljä vuotta ja myös siinä on paikkakunta, jota uskaltaa suositella rauhallisuutta arvostavalle lapsiperheelliselle. Me tosin budjattiin Kyrsälän laitamilla, Luomassa. Jossain Gangsterbyssä ja Masalan vuokrakerrostaloissa lienee värisevämpi meininki.
Quote from: nuiseva on 01.11.2009, 09:29:34
Espoon keskus on jäätävä mesta. Kerran tulin ysin maissa illalla lähijunalla sieltä suunnalta ja junaan nousi vaunullinen rikastusta ja silmäpuolia narkkareita. brrrr.
Eipä ihme, olithan junacaustin, tuon vuosituhannen hirvittävimmän rikoksen aidoilla tapahtumapaikoilla!
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 02.11.2009, 09:23:46
Quote from: Mika.H on 31.10.2009, 11:13:59
Zekkaas kanssa Kirkkonummi. melkoisen nuivaa porukkaa muutamaa astridin nuoleskelijaa lukuunottamatta. Nasta mesta asua, vaikka autoa kyllä tarvitaan joka päivä jos jonnekin haluaa mennä...
päiväkodissa ja ala-asteella on kuitenkin tasan 0 rikastuttajaa.
ai niin ja svenskien kanssa kyllä tullaan toimeen täällä pelkällä suomen kielelläkin. Mukavan positiivisen värinän aiheuttaa vaan kotimaisten kielten sekamelska.
Kyrsälä on hyvä vaihtoehto.
Jos haluat asua Helsingissä etkä ole miljonääri, Lauttasaari on varteenotettava vaihtoehto. Päiväkodit ja koulut ovat yksikulttuurisia ja hyviä.
No jos nyt miettii sitä, että 4h+k asunto, mikä tyypillisesti on sellainen varteenotettavan kokoinen perheasunto maksaa halvimmillaan n.400000, niin ihan miljonääriä ei tuohon vielä tarvita, mutta melkeimpä...
Vertauksen vuoksi Olarissa maksaa samankokoinen perheasunto 200000.
Tuusula on kohtuullisen vitivalkoinen. Etnistä värähtelyä näkyvissä ainoastaan Hyrylän kahdessa kebab-luolassa myyjien muodossa. Yhtään mustaa en ole kertaakaan kylän raitilla nähnyt. Eipä tarvitse mennä kuin 5 km Järvenpään puolelle niin tilanne muuttuu. Rautatien puute todellakin korreloi kulttuurillisen köyhyyden kanssa. Nuiva kunnanvaltuusto myöskin auttanee asiassa. En usko, että tänne kovin herkästi nousee discorahakeskusta.
Ite olen Espoossa ikäni asunut. Ensin Eestinlaakso sitten Puolarniityn nurkilla ja Tällähetkellä karakalliossa. Sukuon levittäytynyt laajalati K-nummen suuntaan nummelaan ja faijalla on oma talous pohjois-Siuntiossa.
nummelan suuntaan ollaan kyllä rataa suunnitelemassa jolloin sen valmistuessa saattavat tatinkaatajat jo olla sitä ikää että jonnekkin pitäis päästä. toisaalta taloustilanne ei näytä kovin vakuuttavalta VR:stä en tiedä, mutta voi ratahanke myöhästyä muutaman vuoden. Nummelassa voi olla ongelmana sen räjähdysmäinen kasvu samoin veikkolassa sinne voi seuraavat mamu talot tulla.
Itse ajattelin ihan kylmästi koulut äytyäni hyppää junaan joka vie kemijärvelle ja siitä sitten Sallan suuntaan tai pohjosemmaksi.
Kiitos täsmennyksistä. Vaikka tämä ei liitykään suoranaisesti tämän ketjun teemaan, osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?
[/quote]
Mitään yhtä ainoaa syytä tuskin on olemassa, mutta mielestäni eräs tärkeimmistä seikoista on se, että väestörakenne on Karakalliossa monia muita lähiöitä tasa-arvoisempi. Eli esimerkiksi mitään yhden maahamnmuuttajaryhmän keskittymää ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajataustaiset - etenkin nuoret - saavat ystäväpiirinsä paljosti kanta-Suomalaisesta väestöstä ja se helpottaa kielen-ja kulttuurin oppimista. Ainoastaan Somalitaustaiset tytöt loistavat poissaololla katukuvasta ja he eivät ainakaan yhtä helposti kotoudu Suomalaiseen kulttuurrin.
Syy, miksi Karakalliossa tai varsin samankaltaisessa Viherlaaksossa ei ole humanitaarsten maahanmuuttajien keskittymiä on kokemukseni perusteella se, että ko. lähiöissä ei ole suuria kauppakeskittymiä multipalveluineen, eikä sellaiset, kuten Sello ole ihan nopeasti saavutettavissa junallakaan, kuten Kilosta tai esimerkiksi lähellä omaa asuinpaikkaani olevasta Koivuhovista.
Tässä Vielä vähän tilastoja maahanmuuttajien määristä Espoossa:
Vuoden 2008 alussa suurimmat
muunkielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (2712 henkilöä), vironkieliset (2037 henkilöä),
somalinkieliset (1425 henkilöä), englanninkieliset (1397 henkilöä) ja kiinankieliset (1199 henkilöä).
Eroittuukohan jokin ryhmä tästä erityistarpeineen ja mikähän voisi olla syy siihen?
Ja tämä Espoon kaupungin linjaus takaa sen, että Orwellilaista: etnopositiivista ++ tuplahyvä syrjintää tullaan noudattamaan Espoon henkilöstöstrategiassa,so. etninen tausta tulee olemaan palkkaamisen perusta yhtä varmasti, kuin Tarjalle illallinen.
KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Espoon arvoihin kuuluvat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten väestöosuuden kasvaessa kaupungin palveluiden
asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa
väestörakennetta. Esimerkiksi kirjaston maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat korvaamaton
voimavara, jonka avulla pystytään palvelemaan asiakkaita, järjestämään satutunteja tai valitsemaan
kirjoja harvinaisilla kielillä. Kaupungin organisaation erilaiset yksiköt voivat saada taustaltaan
erilaisten työntekijöiden kautta työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen uusia ajatuksia ja
uudenlaisia näkökulmia. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja
rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden edistäminen kaupungin organisaatiossa vaatii pitkäjänteistä
panostamista muutoksen kohtaamisen edellyttämään osaamiseen.
Quote from: Perttu Ahonen on 02.11.2009, 22:54:15
Quote
osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?
Mitään yhtä ainoaa syytä tuskin on olemassa, mutta mielestäni eräs tärkeimmistä seikoista on se, että väestörakenne on Karakalliossa monia muita lähiöitä tasa-arvoisempi. Eli esimerkiksi mitään yhden maahamnmuuttajaryhmän keskittymää ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajataustaiset - etenkin nuoret - saavat ystäväpiirinsä paljosti kanta-Suomalaisesta väestöstä ja se helpottaa kielen-ja kulttuurin oppimista. Ainoastaan Somalitaustaiset tytöt loistavat poissaololla katukuvasta ja he eivät ainakaan yhtä helposti kotoudu Suomalaiseen kulttuurrin.
Eli tärkeä avain kotoutumiseen voisi olla että kunkin kansallisuuden määrät pidetään pienehköinä kullakin alueella. Käsittääkseni sellainen politiikka on toiminut Sveitsissä ainakin aiemmin.
Quote
Syy, miksi Karakalliossa tai varsin samankaltaisessa Viherlaaksossa ei ole humanitaarsten maahanmuuttajien keskittymiä on kokemukseni perusteella se, että ko. lähiöissä ei ole suuria kauppakeskittymiä multipalveluineen, eikä sellaiset, kuten Sello ole ihan nopeasti saavutettavissa junallakaan, kuten Kilosta tai esimerkiksi lähellä omaa asuinpaikkaani olevasta Koivuhovista.
Onkohan somalien kulttuurissa jotain sellaista joka saa heidät haluamaan isoihin kauppakeskuksiin? En ole huomannut että mikään muu mamuryhmä viettäisi aikaansa niin paljon kauppakeskuksissa kuin somalit; tosin somalit myös erottuvat paremmin joten ei ehkä pidä yleistää ennen kuin joku tutkii asian tieteellisemmin.
Quote
KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Espoon arvoihin kuuluvat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten väestöosuuden kasvaessa kaupungin palveluiden
asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa
väestörakennetta. Esimerkiksi kirjaston maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat korvaamaton
voimavara, jonka avulla pystytään palvelemaan asiakkaita, järjestämään satutunteja tai valitsemaan
kirjoja harvinaisilla kielillä. Kaupungin organisaation erilaiset yksiköt voivat saada taustaltaan
erilaisten työntekijöiden kautta työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen uusia ajatuksia ja
uudenlaisia näkökulmia. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja
rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden edistäminen kaupungin organisaatiossa vaatii pitkäjänteistä
panostamista muutoksen kohtaamisen edellyttämään osaamiseen.
Muun hyvän ohella tuosta selvisi vihdoinkin millä alalla vallitsee se karjuva työvoimapula jota lievittämään täytyy Afrikan sarvesta saada välttämättä lisää väkeä. Sehän on somalinkielinen sadunluenta kirjastossa. Kansainvälinen työ ja kasvuala: tähän mennessä ala lienee työllistänyt Suomessa 0 henkilöä, joten jokainen alalletulija luo hurjat kasvuprosentit. Lisäksi se vaatii vaikean somalinkielen huippuosaamista.
Mutta joo, ei pitäisi olla näin ilkeä. Onhan se hyvä että somalilapset saavat palveluita omalla kielellään. Sadunluenta on hyväksi lapsen kehitykselle.
Quote from: FadeAway on 01.11.2009, 17:17:03
Espoo-arviosta puuttui Espoonlahti. Tosin tilastojen kärkeen ei kyseinen paikkakunta hetkessä nouse. Tämä johtuu rannan lähellä olevista "miljoonakämpistä". Vastaavasti kerrostaloalueet ovat vahvasti mamuttuneita.
Ihmeteltiin eukon kanssa miksi täällä Kivenlahden puolella on nyt ainakin Oikotien mukaan niin perhanasti kämppiä myynnissä, ja kyllä se Espoonlahden kirkkoa vastapäätä oleva rypäs kaupungin vuokrataloja alkaa jo näyttää pikku-Anatolialta asukkaidensa perusteella. Olisikohan muutkin tekemässä samaa ratkaisua kuinmme, eli muuttavat pois.
Minulle riitti se kun moniosaajat alkoivat ahdistelemaan vaimoa kun oli yksin ostoksilla Lippulaivassa ja huusivat törkeyksiä jne. >:( Lopettivat vasta kun näkivät vihkisormuksen...
Quote from: ike60 on 03.11.2009, 00:18:56
Quote from: Perttu Ahonen on 02.11.2009, 22:54:15
Quote
osaatko sanoa miksi Karakalliossa integrointi on onnistunut paremmin kuin muualla Espoossa?
Mitään yhtä ainoaa syytä tuskin on olemassa, mutta mielestäni eräs tärkeimmistä seikoista on se, että väestörakenne on Karakalliossa monia muita lähiöitä tasa-arvoisempi. Eli esimerkiksi mitään yhden maahamnmuuttajaryhmän keskittymää ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajataustaiset - etenkin nuoret - saavat ystäväpiirinsä paljosti kanta-Suomalaisesta väestöstä ja se helpottaa kielen-ja kulttuurin oppimista. Ainoastaan Somalitaustaiset tytöt loistavat poissaololla katukuvasta ja he eivät ainakaan yhtä helposti kotoudu Suomalaiseen kulttuurrin.
Eli tärkeä avain kotoutumiseen voisi olla että kunkin kansallisuuden määrät pidetään pienehköinä kullakin alueella. Käsittääkseni sellainen politiikka on toiminut Sveitsissä ainakin aiemmin.
Quote
Syy, miksi Karakalliossa tai varsin samankaltaisessa Viherlaaksossa ei ole humanitaarsten maahanmuuttajien keskittymiä on kokemukseni perusteella se, että ko. lähiöissä ei ole suuria kauppakeskittymiä multipalveluineen, eikä sellaiset, kuten Sello ole ihan nopeasti saavutettavissa junallakaan, kuten Kilosta tai esimerkiksi lähellä omaa asuinpaikkaani olevasta Koivuhovista.
Onkohan somalien kulttuurissa jotain sellaista joka saa heidät haluamaan isoihin kauppakeskuksiin? En ole huomannut että mikään muu mamuryhmä viettäisi aikaansa niin paljon kauppakeskuksissa kuin somalit; tosin somalit myös erottuvat paremmin joten ei ehkä pidä yleistää ennen kuin joku tutkii asian tieteellisemmin.
Quote
KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Espoon arvoihin kuuluvat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten väestöosuuden kasvaessa kaupungin palveluiden
asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa
väestörakennetta. Esimerkiksi kirjaston maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat korvaamaton
voimavara, jonka avulla pystytään palvelemaan asiakkaita, järjestämään satutunteja tai valitsemaan
kirjoja harvinaisilla kielillä. Kaupungin organisaation erilaiset yksiköt voivat saada taustaltaan
erilaisten työntekijöiden kautta työn tekemiseen ja asiakkaiden palvelemiseen uusia ajatuksia ja
uudenlaisia näkökulmia. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja
rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden edistäminen kaupungin organisaatiossa vaatii pitkäjänteistä
panostamista muutoksen kohtaamisen edellyttämään osaamiseen.
Muun hyvän ohella tuosta selvisi vihdoinkin millä alalla vallitsee se karjuva työvoimapula jota lievittämään täytyy Afrikan sarvesta saada välttämättä lisää väkeä. Sehän on somalinkielinen sadunluenta kirjastossa. Kansainvälinen työ ja kasvuala: tähän mennessä ala lienee työllistänyt Suomessa 0 henkilöä, joten jokainen alalletulija luo hurjat kasvuprosentit. Lisäksi se vaatii vaikean somalinkielen huippuosaamista.
Mutta joo, ei pitäisi olla näin ilkeä. Onhan se hyvä että somalilapset saavat palveluita omalla kielellään. Sadunluenta on hyväksi lapsen kehitykselle.
Viimeksi kun katsoin maahanmuuttajien tilastoja, niin esimerkiksi pohjois-Espoossa ( Niipperi-Kalajärvi) ei asunut yhtäkään Somalia. Sattuma vai ei, mutta ei pohjois-Espoossa ole mitään suuria kauppakeskuksia multivirikkeineen ja palveluineen, eikä erityisen hyviä julkisia kulkuyhteyksiä. Kaikkia muita maahanmuuttajaryhmiä siellä käytännössä kuitenkin on ja vieläpä isoja kaupungin vuokra-asuntoja tyhjillään, kun Suomalaisilla ei ole varaa niissä asua ja isot Somali perheet eivät ole halunneet niihin muuttaa.
Mitä tule satujen lukemiseen, niin kyllä saduilla on oikeasti tärkeä merkitys pienille lapsille ja vähän isommillekin. Saduilla hiiristä ja niiden vetämistä kurpitsoista voi esimerkiksi päästä elämässään hyvinkin pitkälle ja parantaa elintasoaan merkittävästi.
Kivenlahti ja vähän Espoonlahtikin, sekä Soukka ( sulkialihas?) on kieltämättä jäänyt vähän paitsioon keskustelussa. Oma iskävainaa eli Kivenlahdessa pari viimeistä elinvuottansa ja alue tuli varsin tutuksi minulle.. niin tutuksi, että ko. alueelle ei tulisi mieleenkään muuttaa oman lapsiperheeni kanssa asumaan. Vaikka onhan toisaalta Kivenlahti-Soukka-Espoonlahti-Saunalahti alueella hieno merenranta ja esihistoriasta kumpuava ItämerenSuomalainen kulttuurinen menneisyys pronssikaudelta saakka.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/11/05/taman-takia-lapsiperheet-pakenevat-helsingista/200923256/139
Tässäpä tutkija Jenni Väliniemi kertoo, miksi lapsiperheet pakenevat Helsingistä. Pääsyy on kuulemma asuntojen kalleus. Niinkö? Pitikö sitä erikseen tutkia? Jotenkin minusta tuntuu, että eräs toinen syy on jäänyt kokonaan tutkimuksessa tunnistamatta.. arvaatteko, mikä?
Olen ollut pitkään sitä mieltä että Stadi on pelkkä kusenpolttama reservaatti ja yhä pahenee. Sekakulttuurinen ghetto siitä on tulossa. Anteeksi vain Hesan kantasuomalaiset asuijaimet. Asuin yhden talven siellä ja töitä olisi riittänyt mutta mitta tuli täyteen ja koska vaihoehtoja riitti niin oli helppo poistua vähin äänin.
(http://farm4.static.flickr.com/3484/3957229073_c1de8b72c4_o.jpg)
Siitäpä aluettava valitsemaan.. Yllättäen kaikki mis on punaista on myös edullisia asua. Jos haluaa omistaa kämpän, eikä ole miljonääri, kannattanee suosiolla siirtyä kehyskuntiin (tuusula, sipoo, kirkkonummi, kauemas ...)
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.11.2009, 18:43:22
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/11/05/taman-takia-lapsiperheet-pakenevat-helsingista/200923256/139
Tässäpä tutkija Jenni Väliniemi kertoo, miksi lapsiperheet pakenevat Helsingistä. Pääsyy on kuulemma asuntojen kalleus. Niinkö? Pitikö sitä erikseen tutkia? Jotenkin minusta tuntuu, että eräs toinen syy on jäänyt kokonaan tutkimuksessa tunnistamatta.. arvaatteko, mikä?
voisikohan joku tutkija joskus todeta, että lapsilla on maalla pirun mukava asustella. nyt kun on tää nettikin niin ei ihan yksin tarvitse olla vaikka ei ihan naapurissa kaveria olisikaan...
jotenkin tuntuu entisenä stadilaisena kerrostaloasuminen aika vastenmieliseltä.
QuoteMuslimienemmistöisistä maista maahan muuttaneiden asuinpaikat keskittyvätä samoille alueille työttömyyden kanssa
Jopas oli sattuma, vai oliko?
Siis, miksi ihmeessä viranomaiset sitten asuttavat heidät pahimmille työttömyysalueille? Eikö kannattaisi asuttaa ne samoille alueille työssä käyvien kanssa?
Quote from: Mika.H on 22.03.2010, 22:01:09
voisikohan joku tutkija joskus todeta, että lapsilla on maalla pirun mukava asustella.
Komppaan tätä, lisäten että turvallisempaa myös.
Meidän lapsemme on viihtynyt hyvin, eikä kuulema halua takaisin koska siellä on __________ jotka _________ ja __________.
Harmitus oli tietysti ekoina päivinä kova kun kaverit jäi, mutta uusia löytyi jo ihan parissa päivässä, vaikka korvessa ollaan.
Veikkaan että tulevaisuuden eväätkin ovat paremmat kun voi käydä koulunsa täällä, kuin esimerkiksi Tiistilänraitilla, missä rikastumisaste muistaakseni n.45%. Kun on vuosia joutunut katselemaan ja kuuntelemaan sitä mittavan mamupopulaation menoa, niin ei kukaan järjissään oleva vanhempi halua laittaa lapsiaan semmoiseen kouluun.