Hommaforum Testi

En usko kulttuurien tasavertaisuuteen, en ihmisten en ihmisryhmien synnynnäiseen samanlaisuuteen, enkä ihmisten eriarvoisuuteen.

n. 100,000 vuotta sitten nykyisten ihmisten esi-isät olivat hyvin pieni ryhmä itäisessä Afrikassa, joka jakautui kahtaalle, ja myöhemmin kymmenien tuhansien vuosien kuluessa kaikkiin ilmansuuntiin ja kaikille asutettavissa oleville alueille.  Ihmisiä yhdistää yli miljardin vuoden pituinen yhteinen evoluutiotaival, ja erottaa enimmillään 100,000 vuoden pituinen erkaantuminen. Alle 1/10,000 matkastamme.

Veri on valunut atsteekkien temppelien harjoilta Yukatanissa, Katedraalien ja moskeijoiden eteen on hirtetty syyttömiä ihmisiä, ja äiti, isä on pitänyt lastaan sylissä jokaisella mantereella.

12 vuotta on ollut katolisen kirkon säätämä tyttöjen laillinen naimaikä Euroopassa. Pimeällä keskiajalla Euroopassa tapahtui pahimpina vuosisatoina nykymittapuun mukaisia kansanmurhia 2 vuoden välein. Hygieniastaan paremmin huolta pitäneet, kantaväestöä silloin sivistyneemmät juutalaiset välttyivät kulkutaudeilta omissa kaupunginosissaan ja siksi heitä epäiltiin usein syyllisiksi epidemioihin, kaivojen myrkyttäjiksi. Joukkomurhat, verikosto, antisemitismi ja kunniakulttuuri olivat tyypillistä eurooppalaista meininkiä. Ei niinkään, etteikö "meininkiä" olisi ollut kaikissa ihmisyhteisöissä.

Niin Afrikan kuin Aasiankin nykyisissä ongelmissa on vahva eurooppalainen taustahistoria. Eurooppalaiset murhasivat, tappoivat, orjuuttivat kymmeniä miljoonia ihmisiä kaikilla "uusilla" mantereilla.
Kantaväestöä ajettiin pois parhailta viljelymailta, eikä välitetty vaikka he olisivat kuolleet nälkään. Näiden rikosten jälkiselvittely ei ole vieläkään tullut päätökseensä. Kolonialistisella aikakaudella maiden (hallinta-alueiden) rajoja vedettiin mielivaltaisesti rikkoen heimorajoja ja pakottaen toisilleen perinteisesti vihamielisiä heimoja muodostamaan aikaa myöten yhteisiä post-kolonialistisia valtioita, minkä seurauksena politiikasta tuli pitkälle väline oman heimon etujen ajamiseksi, ei valtioiden kehittämiseksi.
Kylmän sodan aikana tuettiin häikäilemättömästi ideologisia liittolaisia (mm Mobutu Sese Sekoa, Aasiassa Iranin Shaahia, Saddamia) ihmisoikeuksista juurikaan piittaamatta.
Tämä ei missään määrin tarkoita, etteikö tänä päivänä päällimmäinen vastuu olisi paikallisilla ihmisillä itsellään. Silti on tähdellistä ymmärtää, että se ei myöskään ole kokonaiskuva.

Lynn, Rushton, Jensen, Vanhanen... näkemys voi osittain pitää paikkansa, mutta sillä ei ole suurta eettistä merkitystä. Todennäköisemmin tumman Afrikan keskimääräinen ÄO on (ainakin) n. 90, koska kuten Jensen on todennut kulttuurin ja koulutuksen vaikutus on lähemmäs 10 pistettä, minkä lisäksi vaikuttavat ravinnonsaanti, vitamiinien saanti (suuri ongelma Afrikassa), puhdas hengitysilma, sekä motivaatio ja orientoituminen. Muutaman pisteen verran vaikuttaa myös testin tekemisajankohdan energiatasot, sekä ilman lämpötila. Viileässä aivot toimivat nopeammin.
Erot voivat olla jossain määrin todellisia, kuten mm. Minnesota Transracial Adoption Study on osoittanut, mutta se ei ole ihmisarvoon vaikuttava kysymys.
Jokainen tuntee kipua, kärsii huono-osaisuudesta, jokainen tuntee surua, useimmat pelkäävät kuolemaa, uneksivat hyvinvoinnista. Ei ole epäihmisten ryhmiä, joita nämä lainalaisuudet eivät koskettaisi.

Kulttuureissa on ongelmia, kuten Euroopassakin on ollut valtavia ongelmia historiallisesti. Ihminen on pitkälle taustojensa, ympäristönsä ja omaksumansa vanki. Eurooppa on tänäpäivänä monia alueita edellä, mutta yksikään kulttuuri ei pohjimmiltaan elä fatalistisessa kyvyttömyydessä vapautua. Eikä yksikään kulttuuripiiri ole monoliitti.

Tämä nostattaa kysymyksen kahdesta erilaisesta vastakkaisia äärilaitoja edustavasta suhtautumistavasta tähän konfliktiin. Pyrkimyksestä suojautua tältä konfliktilta, sekä konfliktin avoimesta kohtaamisesta. Ensimmäinen, argumentoin, johtaisi maailman kannalta pitkällä aikavälillä hyvin vaaralliseen tulevaisuuteen. Jälkimmäinen tie ei ole vailla ongelmiaan, mutta se on kuitenkin suunta johon ihmiskunnan, Euroopan, väistämättä tulee valinnoissaan painottua.

Kokonaisuus on monisyinen, eikä sitä voi yksittäisin väittein argumentoida. Kysymys ei ole myöskään puhtaan rationaalisen argumentatiivinen, vaan myös hyvin pitkälti moraalinen. Miten ymmärrämme ihmisarvon ja ihmisen moraalisen velvollisuuden?

Ensimmäinen suhtautumistavoista on pidemmällä aikavälillä ei-toivottava puhtaan itsekkäästäkin näkökulmasta. Se ei voisi toimia kuin ihmisryhmiä eriarvottamalla ("me" > "he"), ja segmentoisi tältä pohjalta valtavia ihmispopulaatioita. Segmentit, erilliset intressit ylläpitävät epäluuloisuutta, vastakkainasettelua ja vihanpidon oikeuttamista.
Monet tämän vuosisadan (ja tulevien vuosisatojen) haasteista ja uhkakuvista ovat kuitenkin sellaisia, että ne edellyttävät nämä jakolinjat ylittävää yhteistyötä. Ympäristökysymykset yhtenä, mutta eivät ainoana. Nano- ja bioteknologioiden myötä avautuu myös uusia ovia potentiaalisesti erittäin tuhovoimaisten joukkotuhoaseiden kehittelyyn. Myös ydinasevaltioiden määrä tulee kasvamaan. Nämä eivät ole haasteita, joilta voi hakeutua turvaan muurien taakse.

Pysyvän jännitteisyyden asteittainen purkaminen edellyttää ihmiskunnan, heimojen ja kulttuurien asteittaista rajat ylittävää kohtaamista, yhdentymistä – ja myös konfliktia.
Eurooppaan suuntautuneet maahanmuuttovirrat ovat osa tätä kehitystä, eivät todellakaan kivuttomia, mutta suuressa mittakaavassa väistämättömiä.
Väistämättömiä jo pelkästään siitä syystä, että ne ovat tulleet mahdollisiksi, ja keinot niiden torjumiseksi ovat sellaisia, että kynnys niihin turvautumiseksi on toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa erittäin korkea.

Yhteisten ympäristöllisten uhkakuvien, sekä yhä kasvavan ja levittäytyvän aseellisen tuhovoiman maailmassa ei ole kuin kansainvälisen yhteistyön tie ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka muuttovirrat eivät ole tämän kysymyksen vastaus, ovat ne sen merkittävä juonne.

Kysymys on tietysti myös moraalinen, sen lisäksi että se on suuressa mittakaavassa myös oman etumme kysymys. Maahanmuutto avaa ja luo vuorovaikutusta isäntäyhteiskuntien ja maahanmuuttajien entisten kotimaiden välillä.
Länsimaiden kulttuurivaikutukset, yksilönvapaus haastavat fundamentalistisia arvoja, mikä osaltaan paitsi voimistaa mm. liberaalia islamia, toki myös luo tilausta uusvanhoillisuudelle, joka pyrkii turvaamaan perinteisiä arvoja, ja vahvistaa ryhmäidentiteettiä. Muutos harvoin on kivuton, tai vailla kiihkeää vastustustaan. On tärkeää siksi muistaa, että päämäärällä ei ole vain hintaansa, päämäärällä on myös arvonsa.

Ihmiselle on erittäin tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin. Näiden valtavien kokonaisuuksien arvoista ja samaistumisesta, pohjimmiltaan ihmisten tunteista ja sitoutumisesta käydään jatkuvaa kamppailua. Hyvin monet tahot haluavat ilmentää omaa merkitystään painostamalla muita, omasta lähipiiristään alkaen, kaltaisekseen.
Kun Eurooppa kävi kyseenalaistamisen tietään, alku ei ollut yleensä helppoa. Giljotiinit katkoivat päitä Ranskassa, ja veri virtasi mielivaltaisissa määrin paremman ja tasavertaisemman yhteiskunnan edestä. Nykyinen käsityksemme valistuksesta on useissa yhteyksissä hyvin romantisoitu.
Vuosisata valistuksen ajan filosofioiden nousemisen jälkeen orjuus oli vielä yleistä, ja siirtomaita riistettiin, pohjoisamerikan intiaanien kansanmurha oli aktiivisesti menossa. Kaksi vuosisataa myöhemmin läntinen maailma kävi lävitse viimeisen, järjettömän kouristuksensa, joka johti kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan.

Toiseutta ei siksi tule nähdä fatalistisen uudistuskyvyttömänä monoliittina konfliktissaan modernin kanssa. Laajat kansanjoukot ovat jo modernin puolella tätä kulttuurista jakolinjaa. Liikehdintä molempiin suuntiin on jatkuvaa. Saudi-Arabian vanhoilliset ovat tämän kamppailun ymmärtäneet, ja siksi satoja öljymiljardeja on kanavoitu vanhoillisen islamin lähetystyöhön. Arviolta aina 90%:iin asti islamilaisesta lähetystyöstä. Tämäkin on osaltaan vaikuttanut islamilaisen maailman osittaiseen radikalisoitumiseen edellisten 50 vuoden aikana. Samaan aikaan islamilainen maailma on myös liberalisoitunut, kuin kaksi valtavaa veturia vetäisivät junaa vastakkaisiin suuntiin.

Globaalissa kulttuurissa me olemme osa myös islamin sisäistä konfliktia, halusimme tai emme. On siksi ehdottoman tärkeää, että profiloidumme liberalisoituvan islamin tueksi, emmekä sulje siltä ovia, emmekä myöskään oikeuta ihmisoikeusloukkauksia kulttuurisen relativismin nimissä.

En voi puhua kaikista, mutta otan oikeuden puhua yleistäen, että maahanmuuttokriittisten joukossa tätä dynamiikkaa ja sen merkitystä ei ole ymmärretty. Yleinen kriittinen kuva islamista, esimerkiksi Jussi Halla-ahon kirjoituksissa ilmentyvä, on yksipuolinen, rasistinen ja hedelmätön. Kirjoitus toisensa jälkeen – myös tällä foorumilla – Islamia lähestytään lähes yksinomaan negatiivisen kautta. Kysymys kollaboraatiosta myönteisten islamilaisten voimien, liikkeiden ja ajatussuuntien kanssa on lähes olemattomalla tasolla. Tätä edesauttaa taipumus dynamiikan kieltämiseen, islamin yleistämiseen negatiivisten stereotypioiden alle. Malmössa on radikaaleja, jotka terrorisoivat ympäristöään, mutta eikö tämä terrori juuri kerro, että on paljon muslimeja joita terrorisoida, ihmisiä jotka eivät ole heidän kaltaisiaan, vaan haluaisivat elää aivan toisenlaista, länsimaalaisempaa elämää. Sama on totta myös Ranskan kohdalla. Ranskassa on ainakin miljoona nuorta muslimimiestä. Jos tuhannet heistä erinäisistä syistä häiriköivät kaduilla, niin nämä promillet, ja maksimissaan pari prosenttia kaikista nuorista muslimimiehistä eivät ole muslimimiesten yleinen nimittäjä. Eikä islam useinkaan ole heidän mellakointinsa keskeinen motivaatio.

Kulttuurien vuoropuhelulle, islamin kulttuurievoluutiolle ja maailman yleiselle turvallisuudelle tehdään valtava laiminlyönti, jos islamia rasistisesti pyritään tietoisesti kuvaamaan monoliittisesti.
Tämä koskee sekä silmien sulkemista ongelmilta, että ongelmien liioittelemista ja niiden yleistämistä.

Jos Ruotsissa on jonain päivänä 30% väestöstä muslimeja, se ei tarkoita, että maassa olisi 30% jotka kannattaisivat shariaa, vaan ehkä 5% tai 6% väestöstä. Jo paljon näitä väestövoluumeja ennen konflikti syvenee, toisaalta ratkoo itseään, sovittelee, neuvottelee, yhteiskunnallinen analyysi ja dialogi kehittyvät, kulttuurit lomittuvat ja uudet sukupolvet etsivät omia vastauksiaan. Kymmenet tuhannet tai sadat tuhannet kunniaväkivallan uhrit ovat myös satoja tuhansia nuoria jotka pyrkivät tekemään toisenlaisia valintoja.

Maahanmuuttokriittisyys ei anna mitään avaimia tai vastauksia tämän konfliktin lähestymiseen. Päinvastoin rasistiset stereotypiat ja yleistykset heikentävät dialogin syntymisen edellytyksiä.

Rasismiksi voidaan määritellä etnisten, uskonnollisten tai rodullisten ryhmien systemaattinen kuvaaminen negatiivisen kautta. Tällaiset kuvaukset ovat usein tarkoitushakuisia, liioiteltuja, halveksivia, vähätteleviä. Kaikki hommalaiset eivät ole rasisteja, mutta yleisilmeeltään homma on rasistista, kuten ovat esimerkiksi Scriptan kirjoitukset kokonaisuutena.

On turha väittää päinvastaista, ja olettaa, että oman sanomisen voimalla rasismin voi poispyyhkiä, vastoin kommunikaation todellisuutta. Jos ei-toivotuksi stereotypioitu toiseus kuvataan toistuen ja painottaen mm. rikosten kautta, usein näiden rikosten yksityiskohtia alleviivaamalla alleviivaten yhä uudelleen ja uudelleen (kuten Suomessa uniikki ja huhujen tasolla ole saksiraiskaus), niin silloin on selvää, ettei tarkoituksena ole antaa vähemmistöstä reilua, monisyistä kuvaa, vaan pyrkiä kuvaamaan vähemmistö mahdollisimman negatiivisesti. Ilmennetty kuva on se, millä on silloin merkitystä. Sitä vasten on turha lähteä pesemään käsiään, ja väittää oikeasti tarkoittaneensa jotain aivan muuta, jos ikinä ei ole löytänyt edes yhtä hyvää sanaa sanottavaksi (kuten esim. Scriptasta et löydä).

Todellisia arvopohjaisia motiiveja voi peilata myös analysoimalla näkemysten klusteroitumista. Ei aina, mutta tilastollisessa otannassa, maahanmuuttokriittisyys kulkee käsikädessä nationalismin, militarismin, seksuaalivähemmistöjen vähättelyn (mitä ei juuri myönnetä, mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi Lapin Kansan päätoimittajakohussa) sekä mm. kehitysavun vastaisuuden ja erityisesti afrikkalaisten kehitysmahdollisuuksien vähättelyn ja suoranaisen ivaamisen kanssa.
Visiot siitä tulevasta maailmasta, jota kohden valtavan teknologisen kehityksen ja ympäristöllisen haasteen kuljettamina kuljemme, eivät pysty piirtymään 1960-lukua edeltäneen kansallisvaltiollisen paradigman alta.

Eurooppalaiset aikanaan hakkasivat omat metsänsä, hävittivät monta lajia sukupuuttoon alkuhärästä alkaen, josta on muistona minotauron sarvet.. Pohjois-Amerikasta ihmiset hävittivät leijonan, norsueläimet, jättiläislaiskiaisen, tylppäkuonokarhun, hirviösuden, jättiläishirven ja monia muita. Pussihukka hävisi Australiasta ja Tasmaniasta. Suuret lintueläimet, moa Uudesta-Seelannista, Madagaskarin norsulinnut. Vain puolitoista vuotta sitten Jangtsen makean veden delfiini, jonka eriytyvä evoluutiokaari on lähes 20 miljoonan vuoden mittainen, todettiin sukupuuttoon kuolleeksi. Akuutin uhan alla ovat suuret ihmisapinat, lumileopardi, amurin leopardi, Siperian tiikeri monien muiden ohella. Millaisen maailman me haluamme jättää lapsillemme?

Argumentti siitä, että länteen muuttavat siirtolaiset kasvattamalla ekologista jalanjälkeään olisivat keskeinen ympäristöongelma on tarkoitushakuista, mihinkään järjelliseen perustumatonta politisointia, jonka ainut funktio on ja on aina ollut oman jo asetetun position oikeuttaminen. Oikeasti ympäristöongelmat ovat globaali kysymys joka pitää mahduttaa väistämättömään talouskasvuun ja kulutuksen kasvuun. Tällöin kysymys on kulutuksen luonteesta, muodoista, vaikutuksista. Siitä miten tuotamme energiamme, millainen on yhteiskuntien elinkeinorakenne, miten käsittelemme jätteemme, miten rahoitamme suojelualueiden ylläpidon ja turvaamisen salametsästykseltä jne.
Tämä kaikki edellyttää jo tietotaidosta, mutta myös resursseista johtuen rikkailta köyhille suuntautuvaan ympäristöapua, lisänä nykyiseen kehitysapuun. Tämän hetkinen 0.4% bruttokansantuotteesta on 80 senttiä jos lompakossasi on 200 euroa. Sinulle jää 199,20.

Kun esimerkiksi Halla-aho kirjoittaa mukamas sarkastisesti äänensä täynnä halveksuntaa "ettei meillä ole varaa", on tosiasiallinen tarkoitus, ettei hänellä itsellään ole tällaista näkökulmaa tukevaa moraalista premissiä. Ikävä kyllä.

Toisaalta, ja tyypillisen ristiriitaisesti, paikan päällä auttaminen nostetaan kyllä silloin esille, kun sitä voidaan käyttää argumenttina pakolaisten / humanitaaristen tulijoiden ottamista vastaan. Kokonaisuutta analysoidessa tällaisen argumentin tekopyhyys ja valheellisuus siksi kuitenkin paljastuu.

Maailman yhdentyminen, siirtolaisuus, kulttuurien moninaisuus ja väistämätön konflikti, sovittelu, evoluutio ei ole itsessään rikkaus, ei ole itsessään uhka. Kuten niin monessa pitkässä historiallisessa linjassa kyse on haasteesta. Muutoksesta. Tämä on haaste joka Euroopan tasolla täytyy ottaa vastaan. Monelle siitä perääntyminen on jo nyt mahdotonta. Suomikin tulee tähän ryhmään liittymään, sikäli nykyisenlaisen "homman" yhteiskunnallinen vaikutus tulee olemaan lähes olematon. Pieni vähemmistö ihmisiä adoptoi itselleen abstrakteja maailmankatsomuksellisia identiteettejä, ellei niitä ole tarjolla omassa viiteryhmässä tai jos omakohtaiset kokemukset eivät niiden suuntaan johdata. Ennen kuin asia kiinnostaa suurempaa osaa ihmisiä, kehitystä ei enää voi pysäyttää. Tämä on pikemmin historiallinen sääntö kuin poikkeus.

Maahanmuutto ei ole itsetarkoitus, jonka voluumin tulisi olla mahdollisimman suurta, mutta toisaalta se ei ole enää torjuttavissakaan. Teoria ja käytäntö ovat toki kaksi eri asiaa. Teoriassa vanhoillinen islam voisi maallistua huomenna, mutta niin ei käy. Maahanmuutto voitaisiin pysäyttää, mutta niin ei tule käymään.

Fatalismi on siksi hedelmätöntä. Rasistinen antagonismi, omaa sisäryhmäistä identiteettiä ruokkivassa tarkoituksessaan ("me" > "ne"), on lopulta hyvin päämäärätöntä ja lähinnä vastakkainasettelua syventävää, kykenemättä saavuttamaan epämääräisten arvojensa lähes mytologista heijastumaa jostakin sellaisesta, mikä ei ole saavutettavissa.

Kehityksen mukana tulee monia eurooppalaisissa yhteiskunnissa ilmentyviä mm. turvallisuuteen ja talouteen vaikuttavia negatiivisia piirteitä, mutta ei ole, eikä ollut vaihtoehtoa, jossa padota nykymaailmaa segmentteihin. Siirtolaisuus on lopulta yksi ilmiö vielä paljon laajemmassa kokonaisuudessa, maailman väistämättömässä yhdentymiskehityksessä.

On ilmiselvää, että tässä yhteenotossa tulee seistä ja toimia yksilön- ja mielipiteenvapauden kaltaisten arvojen puolesta, mutta se ei tule onnistumaan stereotypioimalla toiseus sen enempää negatiivisiksi kuin eksoottisiksikaan monoliiteiksi.
65 vuotta sitten koko manner-Eurooppa oli jonkinlaisen itsetuhoisen järjettömän transsin vallassa, joka marssi yhä uusina riveinä omaan kuolemaansa. On täysin älytöntä lähteä tekemään demograafisia tai kulttuurisia ennusteita siitä mitä Eurooppa on 65 vuoden päästä.
Se on haaste, jonka me läpikäymme, kuten on haaste torjua joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat. Toiseus meidän maaperällämme Euroopassa, on ihmisyys jonka moninaisuuden kautta me voimme käydä aktiivista dialogia koko maailman kulttuurisessa mittakaavassa.
Tärkeää on silloin ymmärtää, kuinka paljon mahdollisuuksia ja yhteistyötahoja tämä kehitys pitää sisällään. Ei vain ghettoutumista, rikollisuutta ja puskaraiskausten lukumäärän nousemista vaikka niitäkin tulee tapahtumaan.

Läntisellä maailmalla on taloudelliset, kulttuuriset ja moraaliset resurssit kohota 21. vuosisadan siltojen rakentajaksi. Meidän lyhyen tähtäimen omien yhteiskuntiemme intresseissä voisi olla vallihautojen kaivaminen, mutta me emme halua siirtää muurien takana kytevän vastakkaisuuden maailmaa lapsillemme.

Kaikkine vaikeuksineenkin, sosiaalisine ongelmineen, tämä jo pitkälle käynnissä oleva prosessi on sellainen, joka ihmiskunnan on nyt jo väistämättä läpikäytävä, ja joka uhkakuvistaan huolimatta, voi parhaimmillaan johtaa paljon rauhallisempaan, hyvinvoivempaan ja turvatumpaan maailmaan lastenlapsillemme. Jokainen ihminen tuntee, jokaisella on arvonsa. Tämä todellisuus on jaettu. Tämä kokonaisuus on meidän vuosisatamme haaste. Ei sen torjuminen.

Yksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46
Kysymys kollaboraatiosta myönteisten islamilaisten voimien, liikkeiden ja ajatussuuntien kanssa on lähes olemattomalla tasolla.

No aloitetaan sitten kysymyksen käsittely: Mitkä ovat myönteisiä islamilaisia voimia, liikkeitä ja ajatussuuntia? Mitkä ovat kielteisiä? Jos miellämme islamin kielteiseksi, ovatko "myönteiset islamilaiset voimat" enää lainkaan islamilaisia?

edit: typoja

Olipas pitkä. Jaksoin lukea vain vähän alusta.

Vähän hysteerinen punavihreä manifesti tuo oli eikä klisheitä kuten "monoliitti" ole unohdettu.

Olipas rykäisy. Olette rasisteja vaikkette olisikaan, "ihanaa, luonnollista, väistämätöntä", niin ihanaa-luonnollista-väistämätöntä että maahanmuuton yhteydessä demokratian pelisäännöt lakkaavat olemasta, Afrikka ja muslimimaat saavat kolonisoida Suomen ja Euroopan koska siirtomaavallat, toiseusihmisyys, ihmisyystoiseus, koska kokonaisuus on monisyinen te olette väärässä, ghettoutumisella ja ongelmilla ei ole väliä koska mahdollisuusdialogimahdollisuus, matalan tason sisällissota koska valistuksen verivirrat.

Ja Kalevan 5.5.2006 uutisoima hovioikeuden tuomio raiskauksesta, jossa "teon yhteydessä käytettiin saksia", on vain huhu.

Lisäys: rykäisyhän tämäkin viesti on. Mutta en katso Tehtaankatua enemmän arvoiseksi. Käy selvästi ilmi, että katutason ongelmat, jotia maahanmuutto aiheuttaa, eivät kiinnosta ilmeisesti jossakin Olympos-vuorella asuvaa Tehtaankatua. Hän näkee vain abstrakteja mahdollisuuksia, vastuita ja toiseutta.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46
Meidän lyhyen tähtäimen omien yhteiskuntiemme intresseissä voisi olla vallihautojen kaivaminen, mutta me emme halua siirtää muurien takana kytevän vastakkaisuuden maailmaa lapsillemme.

Ymmärsinkö oikein, että kirjoittaja yhtäältä näkee maahanmuuttopolitiikassa välttämättömäksi estää hallitsematonta tulijatulvaa ("vallihautojen kaivaminen"), mutta ei halua sitä tehtäväksi nyt eräänlaisista lastensuojelullisista syistä? Etteivät lapsemme joutuisi kohtaamaan vastakkaisuutta?

En sano, että tuon kirjoittaja on mielisairas mutta hän kirjoittaa kuin olisi.

Aika tyypillistä jenkkijargonia.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46
Kaikki hommalaiset eivät ole rasisteja, mutta yleisilmeeltään homma on rasistista, kuten ovat esimerkiksi Scriptan kirjoitukset kokonaisuutena.

Entäs sitten? Kannattaa pitää mielessä, että sinä luokittelet tässä rasismin. Ei ole mikään häpeä olla rasisti sinun luokittelemanasi. Itse asiassa se ei merkitse yhtään mitään, koska sinä et koskaan ole ollut suomalaisten mahdolllisen rasismin kohteena.

Quote
On turha väittää päinvastaista, ja olettaa, että oman sanomisen voimalla rasismin voi poispyyhkiä, vastoin kommunikaation todellisuutta.

Siis vastoin sinun väittämääsi. Itse en viitsikään väittää vastaan, koska se olisi täysin turhaa. Sinun mielikuvamaailmassasi rasisteja ovat ne, joiden sinä päätät olevan rasisteja ja siinä se. Mitä tuosta tappelemaan.

Quote
Jos ei-toivotuksi stereotypioitu toiseus kuvataan toistuen ja painottaen mm. rikosten kautta, usein näiden rikosten yksityiskohtia alleviivaamalla alleviivaten yhä uudelleen ja uudelleen (kuten Suomessa uniikki ja huhujen tasolla ole saksiraiskaus), niin silloin on selvää, ettei tarkoituksena ole antaa vähemmistöstä reilua, monisyistä kuvaa, vaan pyrkiä kuvaamaan vähemmistö mahdollisimman negatiivisesti.

Sinä otit tapahtuneen saksiraiskauksen ilmeisesti ensimmäisen kerran esiin tällä foorumilla. Onnittelut.

Quote
Ilmennetty kuva on se, millä on silloin merkitystä.

Nimenomaan.

Quote
Sitä vasten on turha lähteä pesemään käsiään, ja väittää oikeasti tarkoittaneensa jotain aivan muuta, jos ikinä ei ole löytänyt edes yhtä hyvää sanaa sanottavaksi (kuten esim. Scriptasta et löydä).

Ei kai sinun mielikuvistasi tarvitse käsiään pestäkään, eikä edes yrittää pestä, kun ymmärtää, että ne eivät kosketa omaa todellisuutta ollenkaan.

Quote
Todellisia arvopohjaisia motiiveja voi peilata myös analysoimalla näkemysten klusteroitumista. Ei aina, mutta tilastollisessa otannassa, maahanmuuttokriittisyys kulkee käsikädessä nationalismin, militarismin, seksuaalivähemmistöjen vähättelyn (mitä ei juuri myönnetä, mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi Lapin Kansan päätoimittajakohussa) sekä mm. kehitysavun vastaisuuden ja erityisesti afrikkalaisten kehitysmahdollisuuksien vähättelyn ja suoranaisen ivaamisen kanssa.

Lapin Kansan päätoimittajakohussa? Eivätkö "mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi rautateiden rakentamisessa?" tai "mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi omakotiasumisessa" tai "mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi jäätanssin loppuohjelmassa" kävisi aivan yhtä hyvin? Alma median johdon toteaminen maahanmuuttokriittisiksi ja siksi nuivasti lesboon päätoimittajaan suhtautuvaksi on aika loistava mentaalinen loikka, josta pitäisi antaa tyylipisteet?

Mitäs vikaa nationalismissa on?

Afrikkalaisten halveksuntaa puhtaimmillaan edustaa taas se ajatusmaailma, että he eivät tule toimeen ilman meidän apuamme ja, että meidän pitäisi ohjailla heidän ratkaisujaan. Tosin se sopii hyvin jenkkijargoniin, koska sellainen asenne ja sellainen toiminta takaa raaka-aineiden hallinnan.

Quote
Visiot siitä tulevasta maailmasta, jota kohden valtavan teknologisen kehityksen ja ympäristöllisen haasteen kuljettamina kuljemme, eivät pysty piirtymään 1960-lukua edeltäneen kansallisvaltiollisen paradigman alta.

Jepu, jepu. Eiköhän olisi jo aika tunnustaa itsellesi, että sinua on vedätetty? Et kuitenkaan pääse globaalien suuryritysten hommiin vaan joudut painamaan ilmaiseksi pitkää päivää niiden puolesta tällä vähäisellä palstalla ;)

Aivan aluksi haluan kiittää kirjoittajaa adidosta yrityksestä tasokkaampaan ja asialliseen keskusteluun. Tämän kirjoituksen muodolliset ongelmat ovat:

1) Aivan liian pitkä. Useimmat ihmiset tuskin jaksavat lukea sitä.
2) Juttu on liian laaja. Kirjoittaja pyrkii koskettamaan liian montaa eri osa-aluetta käsittelemättä syvällisesti niistä yhtään.
3) Hajanaisuus. Samaakin asiaa käsittelevät asiat on ripoteltu pitkin tekstiä
4) Selkeä subjektiivisuus ja mututuntuma. Kirjoittaja esittää paljon väitteitä ja henkilökohtaisia luuloja tarjoamatta mitään konkreettisia todisteita väitteidensä tueksi.

Uskon, että saisimme aikaan hyvää keskustelua, jos jaksaisit pilkkoa tekstisi piempiin osiin, jäsennllä sen paremmin ja tuoda esiin konkreettista näyttöä. Tällaiset lauseet ovat kaikista huonoimpia, ei tällaista dadaa:

QuoteYksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Tehtaankadun homma on kuulemma pohjimmiltaan rasistista?  ???  :o

Tässähän tulee elävästi mieleenkin eräänkin Suomen ehkä kaikkein merkittävimmän vihreän halla-aho-kriitikon elämäntyö, eli ajatuskulkujen ihmematka epäkorrektin teoriasta halla-aholaisuuden kritiikin kautta juuri tähän. Ja nähtävästi aika syvissä syövereissä mennään taas kerran.

Se on kyllä ihme, miten tietyt tyypit eivät pysty löytämään itselleen mitään muuta ilmaisukanavaa kuin tämän. Jos rasistit ovat niin vastenmielisiä, niin eikö olisi helpompi mennä kirjoittelemaan sellaiselle foorumille, jossa ei takuuvarmasti ole rasisteja? Tai päivittää sitä omaa blogia? Eikö? Miksei mikään muu ilmaisumuoto kelpaa kuin Hommaforum?

???  Liian pitkä kirjoitus. "Tehtaankadun homman" kannattaisi perustaa oma blogi, jossa esittelisi ajatuksiaan. Ehkä tuollainen ylipitkä puheenvuoro saa jonkun luulemaan, että puheenvuoro olisi erityisen painava ja oikeassa. Niin ei kumminkaan välttämättä ole. Jos haluaa vaikuttaa, niin kannattaa tehdä sellaisia tekstejä, joita luetaan, eikä sivuuteta.

Quote from: Tehtaankadun homma on 30.01.2009, 23:10:59
(...)
"Vihreää elitistiä" ei motivoi jokin demoninen halu tuhota länsimainen hyvinvointiyhteiskunta, vaan hän todella uskoo toimivansa paremman maailman puolesta ja monikulttuurin muiden kannattamiensa asioiden ohella johtavan onnelaan, jossa meidän kaikkien on parempi olla.
http://hommaforum.org/index.php?topic=1504.msg21598#msg21598 (http://hommaforum.org/index.php?topic=1504.msg21598#msg21598)

Tässä varmaankin kiteytyy koko alkupostaus.


Tähän voisin vielä heittää kliseen "tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla".

Alkää nyt tuosta pituudesta valittako. Jos teksti olisi ollut maahanmuuttokriittinen niin pituus ei olisi vaivannut teitä yhtään. Muuten, mitä järkeä tässä hommafoorumissa ylipäänsä on jos täällä sallitaan vain samanmielinen hymistely?

Muuten sanoisin, että kirjoituksessa ei ollut montaa asiaa mistä olisin samaa mieltä.  Näetkö ristiriidan esim. näiden lauseiden välillä?

QuoteSegmentit, erilliset intressit ylläpitävät epäluuloisuutta, vastakkainasettelua ja vihanpidon oikeuttamista.

QuoteIhmiselle on erittäin tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin.

Alempi lause on faktaa. Itse asiassa tuo alempi lause on pätevä argumentti siihen, miksi nykyaikainen monikulttuurisuus ei ole millään tavalla tavoiteltava asiantila. Nykyaikanen monikulttuurisuus tarkoittaa käytännössä monokulttuurisia blokkeja, joiden välillä ei ole viestintää, koska yhteistä arvopohjaa ei ole. Barbaaristen kulttuurien käyntöjen hyväksyminen täällä länsimaissa vain lisää tätä blokkiutumista.

Kirjoittaja tekee virheen luullessaan, että kaikki haluavat samoja asioita kuin länsimaalaiset, kuten sananvapauden, tasa-arvon, sekularismin, jne. Näin ei kuitenkaan ole. Fakta on se, että monikulttuurisuus voi toimia yhteisössä, jossa KAIKKI sitoutuvat tiettyjen arvojen noudattamiseen. Kun yhteiskunnassa on useita kymmeniä prosentteja ihmisiä, jotka eivät näihin sitoudu, he syrjäytyvät. Silloin on aivan sama kannattavatko he shariaa vai ei, lasku on joka tapauksessa sellainen jota ei voi maksaa.

Todella pitkä vuodatus, josta puuttui punainen lanka. Jopa kaltaiseni punavihreän humanistin on vaikea löytää tuosta tekstistä muuta kuin huonoja rinnastus-yrityksiä ja sanahelinää. Kuljetaan asiasta toiseen, esim. historiasta nykypäivän politiikkaan, mutta se ei ole riittävä sidos tai peruste.

Lukiessa väitteet ja kehotukset täytyy lähes kaivaa muun tekstin seasta, mutta vaikka ne oli kuorrutettu yltä päältä näennäisillä perusteilla, ne jäävät lähes täysin perustelematta millään olennaisella, asiaankuuluvalla. Täysin valheellisia väitteitä joukossa myös, kuten useaan kertaa esiin nouseva pyrkimys leimata kritiikki, rinnastaa se monikultturismin paholaiseen "rasistiin".

Pyrkimys on oikea sana kuvaamaan tuota kirjoitusta. Yritystä tuntuu olevan kovasti, toistuvasti pyritään sanomaan jotain - mutta siihen se jää. Perusteita ei tipu.

Minkä kirjoittaja kykeni tuomaan esiin on maailmankuvansa. Hän yhdisti esimerkiksi maahanmuuttokritiikin seksuaalivähemmistöjen vähättelyyn, koska hän itse tekee niin, hän itse näkee toiseuden (vieraat ja väärät ajatukset) yhtenä nippuna. Hän onnistui myös ilmaisemaan vastenmielisyytensä eurooppalaisia kohtaan, suhtautumalla näiden alkuperäiskansojen hengissä selviytymistä kannattaviin niin sokean vihamielisesti. Vain vaivoin hän pystyi peittelemään sitä, että haluaisi nähdä eurooppalaisille kulttuureille käyvän pahasti.

Hyvin erikoinen yhdistelmä näennäishumanismia, rasismia ja raakuutta.

Tehtaankadun homman kannattaisi tutustua seuraavaan:

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2008/12/miten-minusta-tuli-nuiva.html (http://jukkahankamaki.blogspot.com/2008/12/miten-minusta-tuli-nuiva.html)

Quote
(...)
Homoseksuaalien rinnastaminen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivien ihmisten asemaan ei ole asioiden näennäisestä kaukaisuudesta huolimatta kohtuutonta. Homoseksuaalina tiedän, miten vaikeaa on, jos ei voi sanoa vapaasti, mitä haluaa. Minusta tuntuu, että lähes koko Suomen kansa on nyt ajettu maahanmuuttokysymystä koskien kaappiin: kukaan ei oikein uskaltaisi kritisoida maahanmuuttoa, jotta ei leimattaisi rasistiseksi foliopipoksi tai ettei saisi haastetta käräjille kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. (Viimeisimmän näytön valtakunnansyyttäjänviraston harjoittamista ajojahdeista antaa eilinen uutinen.) Leimaaminen on samanlaista kuin vapaan seksin kannattajien tukahduttaminen 1960-luvulla ja sitä ennen. Tämän merkiksi maahanmuuttopolitiikan kriitikot sanovat itseään "nuiviksi", aivan niin kuin homot kantoivat vaaleanpunaista kolmiota.

Valheellisuus ja peittely sekä siihen liittyvä sensuuri ovat syitä siihen, miksi myös minusta tuli nuiva. Ollessani homoseksuaali olen kaksinkertaisesti alistettu, sillä julkinen doublespeak pyrkii kieltämään rationaalisen argumentaation maahanmuutosta samalla, kun seksuaalivähemmistöön kuuluvat ihmiset asetetaan maahanmuuttajien etujen alapuolelle poliittisesti korrekteina pidetyissä syrjintähierarkioissa. Ajattelen kuitenkin nuivasti etupäässä maahanmuuttopolitiikan yleiseurooppalaisen epäonnistumisen vuoksi.
(...)

?

Quote from: Tehtaankadun homma
äbäläwäbälä

Kuule, tossa on yksi vika. Mulla ei ole mikään moraalinen vastuu tukea yhtään kenenkään moraalia. Saudit voi antaa sulle öljymiljoonia koska sinä omalla ymmärtämiselläsi tuhoat sen mitä vastaan he taistelevat.

Monikulttuurisuus ei ole "haaste" vaan syöpäkasvain joka tulee hoitaa pois tai potilas (Eurooppa) kuolee.

Sinä olet tyhmä ja paha ihminen joka vihaa Suomea ja Suomalaisia.

"Tehtaankadun homma" on vaarallinen rasistinen ilmiö.

Tuo oli todellakin niin mielenkiintoista tajunnanvirtaa, ettei sitä voi sellaisenaan purkaa. Täytyisi käydä läpi arvot, moraali, historiakäsitys, tavoitteet, päämäärät, ihmisten halu vs. välttämättömyys, rasismi, ym.ym. Kaikkia aiheita ei voi käsitellä yhdessä tajunnanvirtapaketissa. Suosittelen, että käyt ensin läpi käsityksesi ihmiskunnan esihistoriasta (kirjoitus 1), sen jälkeen jatkat länsimaiden yleisellä ja aatehistorialla (kirjoitus 2), kiinnität huomiota myös muiden kuin länsimaiden yleiseen ja aatehistoriaan (kirjoitus 3), selostat länsimaiden sortotoimet keskiajalla (kirj. 4), valistusajalla (kirj. 5), uudella ajalla 2. maailmansotaan asti, kolonialismi mukaan lukien (kirj. 6) sekä kylmän sodan suurvaltakilpailun post-kolonialistisella ajalla mukaan lukien hirmuhallintojen tukeminen, sekä länsimaiden että muiden, ml. kommunistidiktatuurien toimesta, esimerkkisi olivat puhtaasti vasemmistolaisesti valikoituja (kirj. 7) ja sitten vihdoinkin pääsisit itse asiaan: kulttuurien sekoittumisen välttämättömyyteen (kirj. 8 ) ja monikulttuurisuus- ja kulttuurien sekoittumiskritiikin, joita pidät rasismina, vahingollisuudesta (kirj. 9).

Ainoa Halla-ahon Scriptasta lukemani äärimmäisen terävä ja pätevä yleisohje on se, miten tunnistat bullshitin: yritä kääntää se toiselle kielelle eli yritä ymmärtää merkitykset.

QuoteYksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Koetetaan edes suomentaa (alku pohjaa jonkinnäköiseen vaaleanpunaiseen lankaan, joka oli Tehtaankadun homman kirjoituksessa havaittavissa): Kulttuurien vääjäämättömän sekoittumisen ja nykyaikaisten kansainvaellusten välttämättömyyden kieltäminen on täysin toimimaton tieteen tekemisen malli uudelle maailmalle, joka edellyttää muuttumiseen kykenevää ja toista osapuolta kuuntelevaa, uusien kaikille yhteisten, keskustelun kautta rakentuvien, näkemysten kehittämistä. Nämä näkemykset toimivat pohjana uuden maailman rakentamiselle.

Jotenkin noin? Ei, en silti ymmärrä, voisitko täsmentää. Ja pyydän: paradigma kuuluu terminä tieteenteoriaan, ei kansalaiskeskusteluun tai edes politiikkaan, joten sen voisi selventää jotenkin suomeksi? Mikä on uusi uljas maailma, johon olemme matkalla?

Että semmonen oksennus.

Mitä jaksoin lukea niin minua suomalaista syytettiin kaikista maailman ongelmista.

Quote
Yksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Vrt.

QuoteKäytännön täytyy turvautua tarkoituksenmukaisiin keinoihin, jos länsimaalaisten materialististen ja teknokraattisten arvojen rikastaminen yhteisöllisyydellä kuvailee tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.

http://puppulausegeneraattori.fi/?a=7 (http://puppulausegeneraattori.fi/?a=7)

Kaiken tämän yltäkylläisyyden keskellä asia tuntuu aivan absurdilta, mutta ei sovi unohtaa, että vihreän opelin sammunut perävalo noudattaa epäilemättä ideatasolla samaa surrealistista ja teollista AZ/AN-logiikkaa.

Quote from: ihminen on 02.02.2009, 13:29:37

Quote
Yksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Vrt.

QuoteKäytännön täytyy turvautua tarkoituksenmukaisiin keinoihin, jos länsimaalaisten materialististen ja teknokraattisten arvojen rikastaminen yhteisöllisyydellä kuvailee tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.

http://puppulausegeneraattori.fi/?a=7 (http://puppulausegeneraattori.fi/?a=7)

Menin siis vanhanaikaiseen ;D Edit: jälkimmäinen on kyllä parempi.

Miten tulikin tuosta munkkilatina tekstistä heti mieleen myös minulle puppulause generaattori.

Teksti kyllä vaikutti ihan mietityltä, ei siinä mitään ja pisteet kirjoittajalle

Siitä osasta mitä tuosta jaksoin lukea(eli ne tummennetut kohdat)niin voin sanoa olevani samaa mieltä, paitsi: Yleisilmeeltään homma tuntuu rasistiselta.

Kiitos kirjoituksestasi, liian pitkä ja hajanainen se tosin oli. Siinä on kuitenkin oikein hyvin ilmaistu maahanmuuttoa kannattavien näkökantoja. Yleensä ne jätetään avaamatta ja vain haukutaan vastapuolta rasistiksi.

Tiivistettynä kantasi on suunnilleen se, että Eurooppa on hiljalleen kiihtyvässä sodassa vähemmän kehittyneen maailman kanssa. Ehdotat moraalisista syistä antautumista kaikille osapuolille tuhoisan laajamittaisen sodan ja terrorin välttämiseksi. Toivot että siitä voi seurata pitemmällä tähtäimellä myös hyviä asioita, kuten maltillisen islamin nousu fundamentalistien vastapainoksi.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46
Niin Afrikan kuin Aasiankin nykyisissä ongelmissa on vahva eurooppalainen taustahistoria. Eurooppalaiset murhasivat, tappoivat, orjuuttivat kymmeniä miljoonia ihmisiä kaikilla "uusilla" mantereilla.

Orjuuden taustahistoria on yleismaailmallinen. Esimerkiksi arabit ostivat ja ryöstivät Afrikasta ainakin 12 miljoonaa orjaa. Arabimaissa ja Afrikassa on edelleen miljoonia orjia.

Quote
[luettelo kolonialismin rikoksista]
Tämä ei missään määrin tarkoita, etteikö tänä päivänä päällimmäinen vastuu olisi paikallisilla ihmisillä itsellään. Silti on tähdellistä ymmärtää, että se ei myöskään ole kokonaiskuva.

Totta. Mutta missään muualla maailmassa ei edes keskustella vanhoista moraalisista rikkomuksista samalla lailla kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Siitä saa vääristyneen kuvan, että menneet ja nykyiset vääryydet ovat länsimaiden syytä.

Quote[älykkyystutkimukset, afrikkalaisten alhainen ÄO]
Erot voivat olla jossain määrin todellisia, kuten mm. Minnesota Transracial Adoption Study on osoittanut, mutta se ei ole ihmisarvoon vaikuttava kysymys.
Jokainen tuntee kipua, kärsii huono-osaisuudesta, jokainen tuntee surua, useimmat pelkäävät kuolemaa, uneksivat hyvinvoinnista. Ei ole epäihmisten ryhmiä, joita nämä lainalaisuudet eivät koskettaisi.

Ihmisarvo on yksi asia ja ihmisen kyky selviytyä ympäristössään (älykkyys) toinen. Valitettavasti ihmisarvo ei takaa terveyttä, pitkää elämää, toimeentuloa ja asuntoa.

Quote
Tämä nostattaa kysymyksen kahdesta erilaisesta vastakkaisia äärilaitoja edustavasta suhtautumistavasta tähän konfliktiin. Pyrkimyksestä suojautua tältä konfliktilta, sekä konfliktin avoimesta kohtaamisesta. Ensimmäinen, argumentoin, johtaisi maailman kannalta pitkällä aikavälillä hyvin vaaralliseen tulevaisuuteen. Jälkimmäinen tie ei ole vailla ongelmiaan, mutta se on kuitenkin suunta johon ihmiskunnan, Euroopan, väistämättä tulee valinnoissaan painottua.

Jälkimmäinen tiesi tarkoittaa Euroopan avautumista sadoille miljoonille siirtolaisille. Se on vaarallinen tulevaisuus jo lyhyellä tähtäimellä. Varmasti on löydettävissä jokin muukin vaihtoehto kuin tuo tai muurien pystyttäminen ja täydellinen eristäytyminen.

Quote
Kysymys ei ole myöskään puhtaan rationaalisen argumentatiivinen, vaan myös hyvin pitkälti moraalinen. Miten ymmärrämme ihmisarvon ja ihmisen moraalisen velvollisuuden?

Ensin pitää analysoida eri skenaariot puhtaan rationaalisesti. Vasta sitten on johtopäätösten ja moraalisten kannanottojen aika.

QuoteMonet tämän vuosisadan (ja tulevien vuosisatojen) haasteista ja uhkakuvista ovat kuitenkin sellaisia, että ne edellyttävät nämä jakolinjat ylittävää yhteistyötä. Ympäristökysymykset yhtenä, mutta eivät ainoana. Nano- ja bioteknologioiden myötä avautuu myös uusia ovia potentiaalisesti erittäin tuhovoimaisten joukkotuhoaseiden kehittelyyn. Myös ydinasevaltioiden määrä tulee kasvamaan. Nämä eivät ole haasteita, joilta voi hakeutua turvaan muurien taakse.

En näe kunnollista yhteyttä argumenttiesi ja skenaarioiden välillä. Miten maahanmuuton rajoittaminen estää kansainvälisen yhteistyön ympäristökysymyksissä ja asevalvonnassa? Jos taas kasvavat etniset vähemmistöt mielestäsi vähentävät kansainvälisiä jännitteitä, niin katsopa kuinka arabimaat ja Venäjä ovat lisänneet puuttumistaan muiden maiden asioihin.

Quote
Pysyvän jännitteisyyden asteittainen purkaminen edellyttää ihmiskunnan, heimojen ja kulttuurien asteittaista rajat ylittävää kohtaamista, yhdentymistä – ja myös konfliktia.
Eurooppaan suuntautuneet maahanmuuttovirrat ovat osa tätä kehitystä, eivät todellakaan kivuttomia, mutta suuressa mittakaavassa väistämättömiä.
Väistämättömiä jo pelkästään siitä syystä, että ne ovat tulleet mahdollisiksi, ja keinot niiden torjumiseksi ovat sellaisia, että kynnys niihin turvautumiseksi on toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa erittäin korkea.

Nyt haet oikeutusta maahanmuuttoon väistämättömyydestä. Myönnät maahanmuutosta seuraavat konfliktit, mutta pidät vaihtoehtoa mahdottomana. Et mitenkään perustele oletustasi maahanmuuton jännitteitä purkavasta vaikutuksesta. Väitän viime vuosikymmenten kokemusten perusteella, että jännitteet vain kasvavat ja siirtyvät yhä uusiin maihin. Jatkossakaan ei tule tapahtumaan toivomaasi sekoittumista ja laimenemista, vaan päinvastoin polarisoitumista ja kärjistymistä.

Quote
Yhteisten ympäristöllisten uhkakuvien, sekä yhä kasvavan ja levittäytyvän aseellisen tuhovoiman maailmassa ei ole kuin kansainvälisen yhteistyön tie ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka muuttovirrat eivät ole tämän kysymyksen vastaus, ovat ne sen merkittävä juonne.

Kansainvälinen yhteistyö ei edellytä kansainvälisiä muuttovirtoja. Ne ovat yksi sen pahimmista esteistä.

QuoteLänsimaiden kulttuurivaikutukset, yksilönvapaus haastavat fundamentalistisia arvoja, mikä osaltaan paitsi voimistaa mm. liberaalia islamia, toki myös luo tilausta uusvanhoillisuudelle, joka pyrkii turvaamaan perinteisiä arvoja, ja vahvistaa ryhmäidentiteettiä.

Miten perustelet väitteesi? Missä on se nouseva liberaali islam länsimaissa tai muslimimaissa? Toistaiseksi länsimaat ovat taipuneet islamiin päin.

QuoteSaudi-Arabian vanhoilliset ovat tämän kamppailun ymmärtäneet, ja siksi satoja öljymiljardeja on kanavoitu vanhoillisen islamin lähetystyöhön. Arviolta aina 90%:iin asti islamilaisesta lähetystyöstä. Tämäkin on osaltaan vaikuttanut islamilaisen maailman osittaiseen radikalisoitumiseen edellisten 50 vuoden aikana. Samaan aikaan islamilainen maailma on myös liberalisoitunut, kuin kaksi valtavaa veturia vetäisivät junaa vastakkaisiin suuntiin.

Liberaalissa veturissa ei ole puhtia päätellen esimerkiksi toisen polven siirtolaisten jyrkästä radikalisoitumisesta.

QuoteGlobaalissa kulttuurissa me olemme osa myös islamin sisäistä konfliktia, halusimme tai emme. On siksi ehdottoman tärkeää, että profiloidumme liberalisoituvan islamin tueksi, emmekä sulje siltä ovia, emmekä myöskään oikeuta ihmisoikeusloukkauksia kulttuurisen relativismin nimissä.

Voihan sitä yrittää. Käytännössä kuitenkin esim. tyttöjen ympärileikkauksesta saa vain puhua, muttei siihen saa puuttua. Poikien ympärileikkausta puolusteli jopa Ihmisoikeusliitto.

QuoteYleinen kriittinen kuva islamista, esimerkiksi Jussi Halla-ahon kirjoituksissa ilmentyvä, on yksipuolinen, rasistinen ja hedelmätön. Kirjoitus toisensa jälkeen – myös tällä foorumilla – Islamia lähestytään lähes yksinomaan negatiivisen kautta.

Osittain totta, mutta enimmäkseen johtuu lukutavastasi - ja todellisuudesta. Jussi kirjoitti Scriptassa jutelleensa jonkun tataarimiehen kanssa. JP Roosin vastareaktio oli ihmetellä julkisesti tätä muslimia, joka suostui puhumaan hirviön kanssa. Niin että kuka oikeasti onkaan yksipuolinen, hedelmätön ja rasisti?

QuoteKulttuurien vuoropuhelulle, islamin kulttuurievoluutiolle ja maailman yleiselle turvallisuudelle tehdään valtava laiminlyönti, jos islamia rasistisesti pyritään tietoisesti kuvaamaan monoliittisesti.

Milloin muslimit aikovat saada islamin kulttuurievoluution päätökseen? Sillä on nimittäin kiire.

QuoteJos Ruotsissa on jonain päivänä 30% väestöstä muslimeja, se ei tarkoita, että maassa olisi 30% jotka kannattaisivat shariaa, vaan ehkä 5% tai 6% väestöstä. Jo paljon näitä väestövoluumeja ennen konflikti syvenee, toisaalta ratkoo itseään, sovittelee, neuvottelee, yhteiskunnallinen analyysi ja dialogi kehittyvät, kulttuurit lomittuvat ja uudet sukupolvet etsivät omia vastauksiaan.

Kyllä se tarkoittaa shariaa vaativaa muslimipuoluetta. Tarkoittaa paljon muutakin. "Konflikti syvenee, toisaalta ratkoo itseään", huhhuh.

QuoteMaahanmuuttokriittisyys ei anna mitään avaimia tai vastauksia tämän konfliktin lähestymiseen. Päinvastoin rasistiset stereotypiat ja yleistykset heikentävät dialogin syntymisen edellytyksiä.

Maahanmuuttokriittisyys <> rasistiset sterotypiat

Quote
Rasismiksi voidaan määritellä etnisten, uskonnollisten tai rodullisten ryhmien systemaattinen kuvaaminen negatiivisen kautta. Tällaiset kuvaukset ovat usein tarkoitushakuisia, liioiteltuja, halveksivia, vähätteleviä. Kaikki hommalaiset eivät ole rasisteja, mutta yleisilmeeltään homma on rasistista, kuten ovat esimerkiksi Scriptan kirjoitukset kokonaisuutena.

Tuon määritelmäsi mukaan jopa ulkomaalaisten rikostilasto on lähtökohtaisesti rasistinen. Tarkoitat varmaankin, että rasimiksi määritellään maahanmuuton negatiivisten puolien luetteleminen ja maahanmuuttopolitiikan vastustaminen niiden perusteella. Koitapa kokeeksi pidättäytyä kokonaan rasismi-sanan käytöstä ja muotoile ajatuksesi jotenkin toisin.

QuoteSitä vasten on turha lähteä pesemään käsiään, ja väittää oikeasti tarkoittaneensa jotain aivan muuta, jos ikinä ei ole löytänyt edes yhtä hyvää sanaa sanottavaksi (kuten esim. Scriptasta et löydä).

On siellä hyviä sanoja, mutta sinä et niitä lukutavaltasi huomaa. Scriptassa mainitaan ulkomaalaisia, joiden kanssa ei ole mitään ongelmia, kuten se tataari-isä.

QuoteTodellisia arvopohjaisia motiiveja voi peilata myös analysoimalla näkemysten klusteroitumista. Ei aina, mutta tilastollisessa otannassa, maahanmuuttokriittisyys kulkee käsikädessä nationalismin, militarismin, seksuaalivähemmistöjen vähättelyn (mitä ei juuri myönnetä, mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi Lapin Kansan päätoimittajakohussa) sekä mm. kehitysavun vastaisuuden ja erityisesti afrikkalaisten kehitysmahdollisuuksien vähättelyn ja suoranaisen ivaamisen kanssa.

Mielipiteiden klusteroituminen on totta, mutta eihän se ole mikään argumentti. Vai tarkoititko että on olemassa vääriä tai kiellettyjä mielipiteitä? Itse esitit toisessa ketjussa kehitysavun määräksi jopa 20 prosenttia Suomen budjetista ja työhön menevän todennäköisesti toista sataa vuotta. Älä ihmettele jos sinua ei oteta kaikessa ihan vakavasti.

QuoteArgumentti siitä, että länteen muuttavat siirtolaiset kasvattamalla ekologista jalanjälkeään olisivat keskeinen ympäristöongelma on tarkoitushakuista, mihinkään järjelliseen perustumatonta politisointia, jonka ainut funktio on ja on aina ollut oman jo asetetun position oikeuttaminen.

Se voi olla myös tarkoitushakuista, mutta silti se "perustuu järjelliseen", koska se on fakta.

Quote
Tämä kaikki edellyttää jo tietotaidosta, mutta myös resursseista johtuen rikkailta köyhille suuntautuvaan ympäristöapua, lisänä nykyiseen kehitysapuun. Tämän hetkinen 0.4% bruttokansantuotteesta on 80 senttiä jos lompakossasi on 200 euroa. Sinulle jää 199,20.

0,44% bruttokansantuotteesta on 830 miljoonaa euroa (eli 1,8% budjetista) riippumatta lompakon rahoista. Lisäksi kriisinhallintaan menee reilut 100 miljoonaa ja humanitaariseen maahanmuuttoon kai siihenkin satoja miljoonia.

BKT:n raha ei ole konkreettista, joten lompakkorahoista ei kannata puhua. BKT-prosentti pitää kertoa 4,5:llä jotta saadaan osuus budjetista. Se on konkreettista rahaa.

Quote
Kun esimerkiksi Halla-aho kirjoittaa mukamas sarkastisesti äänensä täynnä halveksuntaa "ettei meillä ole varaa", on tosiasiallinen tarkoitus, ettei hänellä itsellään ole tällaista näkökulmaa tukevaa moraalista premissiä. Ikävä kyllä.

Sovitaan näin. Seuraako siitä että Halla-ahon mielipidettä ei tarvitse ottaa huomioon? Entä jos sinä esität, että kehitysapu pitää nostaa 20 prosenttiin budjetista? Minulla ei ole sellaista näkökulmaa tukevaa moraalista premissiä. Ikävä kyllä.

QuoteToisaalta, ja tyypillisen ristiriitaisesti, paikan päällä auttaminen nostetaan kyllä silloin esille, kun sitä voidaan käyttää argumenttina pakolaisten / humanitaaristen tulijoiden ottamista vastaan. Kokonaisuutta analysoidessa tällaisen argumentin tekopyhyys ja valheellisuus siksi kuitenkin paljastuu.

Sama kuin tuolla edellä. Argumenttia voidaan käyttää missä tahansa tarkoituksessa, mutta se on silti kumoamaton. Sovitaan että voimme käyttää pakolaisten auttamiseen ja kehitysapuun yhteensä 3 prosenttia budjetista. Silloin suurimman hyödyn saamiseksi rahat kannattaa käyttää muualla kuin täällä.

Quote[rikkaus, ei ole itsessään uhka. ... kyse on haasteesta. Muutoksesta. ... perääntyminen on jo nyt mahdotonta. ... "homman" yhteiskunnallinen vaikutus tulee olemaan lähes olematon. ...kehitystä ei enää voi pysäyttää. ... pikemmin historiallinen sääntö kuin poikkeus. ... Maahanmuutto ... ei ole enää torjuttavissakaan. Teoriassa vanhoillinen islam voisi maallistua huomenna, mutta niin ei käy. Maahanmuutto voitaisiin pysäyttää, mutta niin ei tule käymään.]

Fatalismi on siksi hedelmätöntä.

Huomaatko ristiriidan?

QuoteKehityksen mukana tulee monia eurooppalaisissa yhteiskunnissa ilmentyviä mm. turvallisuuteen ja talouteen vaikuttavia negatiivisia piirteitä, mutta ei ole, eikä ollut vaihtoehtoa, jossa padota nykymaailmaa segmentteihin. Siirtolaisuus on lopulta yksi ilmiö vielä paljon laajemmassa kokonaisuudessa, maailman väistämättömässä yhdentymiskehityksessä.

Lisää fatalismia.

Quote65 vuotta sitten koko manner-Eurooppa oli jonkinlaisen itsetuhoisen järjettömän transsin vallassa, joka marssi yhä uusina riveinä omaan kuolemaansa. On täysin älytöntä lähteä tekemään demograafisia tai kulttuurisia ennusteita siitä mitä Eurooppa on 65 vuoden päästä.

Teet kuitenkin itse ennusteen, jonka mukaan kaikki kääntyy parhain päin kunhan annamme periksi "väistämättömälle". Jos emme voi tehdä ennusteita edes Euroopalle, niin miksi tehdä ennusteita sadan vuoden päähän Afrikalle?

Quote
Läntisellä maailmalla on taloudelliset, kulttuuriset ja moraaliset resurssit kohota 21. vuosisadan siltojen rakentajaksi. Meidän lyhyen tähtäimen omien yhteiskuntiemme intresseissä voisi olla vallihautojen kaivaminen, mutta me emme halua siirtää muurien takana kytevän vastakkaisuuden maailmaa lapsillemme.

Näkökulmasi on näennäisen globaali, mutta todellisuudessa aivan uskomattoman länsimainen.

Quote
Yksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Kritisoit ahdasta näkökulmaa toisesta ahtaasta näkökulmasta. Arvostelet fatalismia toisenlaisella fatalismilla. Näkökulmasi ei tuollaisenaan mielestäni tarjoa muuta kuin ohimenevän moraalisen ylemmyyden tunteen.


Minusta oli hienoa, rasismisyytöksistäsikin huolimatta, että viitsit avata ajatteluasi täällä. Se kun ei ole kuitenkaan tämän palstan valtavirtaa. Jatkossa mieluummin vähän lyhyempiä ja konkreettisempia tekstejä.

En ymmärrä mitä arvoa tuollaisella tekstillä on? Tuotosta ei voi edes painaa pemopaperille, sillä pyllyyn jää mustetta.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Yhteisten ympäristöllisten uhkakuvien, sekä yhä kasvavan ja levittäytyvän aseellisen tuhovoiman maailmassa ei ole kuin kansainvälisen yhteistyön tie ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka muuttovirrat eivät ole tämän kysymyksen vastaus, ovat ne sen merkittävä juonne.

Saksin nyt jotain vain quottauksen vuoksi.

Olet nyt demonstroinut kykysi tuotaa x kappaletta A4:a mutta olet kyllä toisaalta myös demonstroinut kyvyttömyytesi tuottaa konkretiaa : on vaikeata nähdä mitä sinä oikein haluat. Tunnelma on kuin filosofian tiedekunta olisi tehnyt komiteamietinnön. Komiteamietintö , jossa toisaalta ja taas toisaalta ja jossa kaikki loppujen lopuksi kumoutuu. Lopputulos on hyvin flegmaattinen fatalismi , jossa lopputulos : tapahtuu mitä tapahtuu ja tapahtukoon mitä tapahtuu.

Rasismi sitä ja rasismi tätä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta , jos sinulla on konkreettisempia ajatuksia politiikan suunnasta niin mikäs siinä.

QuoteOn tärkeää siksi muistaa, että päämäärällä ei ole vain hintaansa, päämäärällä on myös arvonsa.

Mikä on päämäärä? Et sitä tuossa kovin selvästi ilmaissut? Ja jos on päämäärä, on sillä myös tietoiset asettajansa. Ketkä? Hommafoorumin mokukriittisten postauksista on rivien välistä paljastunut selvä punainen lanka siitä, että täällä ei ole yleistä uskomusta "mokuttajien salaliitosta" tms. Asiat vain on helpompi ilmaista tietyllä henkilöivällä tavalla, esim. Halla-ahon vihervasemmistolaiset naiset siinä raiskauskohukirjoituksessa. Ihan vastaavalla tavalla perinteiset vasemmistolaiset tuntuvat ajattelevan, että fiksuimmathan ne niitä vaarallisimpia (kaasuttajia tms.?) ovat.

Oliko kirjoituksessa mitään muuta kuin provokaatioita, joiden tarkoituksena on osoittaa täällä monikulttuurista kriittisesti kirjoittavat pahoiksi ihmisenkaltaisiksi helvetistä nousseiksi olioiksi?

No joo. Tätä ei ainakaan voida syyttää yhden rivin hit & run -viestiksi. ;D

Eipä silti, olen melkein koko jutusta eri mieltä. Tämä Tehtaankadun homman teksti on parhaimmillaankin vain henkilökohtaiseen arvomaailmaan faktojen sijaan pohjautuvaa tunneargumentointia. Lisäksi tekstissä on merkittäviä sisäisiä ristiriitoja joita kirjoittaja ei näytä huomaavan.

Katsotaanpa nyt joitain mielenkiintoisia kohtia.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Jos Ruotsissa on jonain päivänä 30% väestöstä muslimeja, se ei tarkoita, että maassa olisi 30% jotka kannattaisivat shariaa, vaan ehkä 5% tai 6% väestöstä.

Tätä väitettä ei vaivauduta lainkaan perustelemaan. Yhtä hyvin voisi sanoa, että jos Ruotsissa joskus on väestöstä 30 % muslimeja, se tarkoittaa että shariaa kannattaa 29,98 % Ruotsin väestöstä. Kummallekaan väitteelle ei esitetä mitään perusteluja, muuta kuin kirjoittajien henkilökohtainen mutuilu. Britanniassa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan Britannian muslimiväestöstä noin 40 % kannattaa shariaa (http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1510866/Poll-reveals-40pc-of-Muslims-want-sharia-law-in-UK.html). Tehtaankadun homman henkilökohtaisen mutun mukaan Ruotsin tulevasta teoreettisesta muslimiväestöstä kannattaisi shariaa vain 20 %. Mihin tämä väite perustuu? Ei kukaan ota uskottavasti tällaisia väitteitä jos niille ei anneta minkäänlaisia perusteluja muuta kuin "näin se nyt vaan menee."

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46
Ihmisiä yhdistää yli miljardin vuoden pituinen yhteinen evoluutiotaival, ja erottaa enimmillään 100,000 vuoden pituinen erkaantuminen. Alle 1/10,000 matkastamme.

Niin, ja ihmistä ja simpanssia yhdistää yli miljardin vuoden pituinen yhteinen evoluutiotaival ja erottaa enimmillään noin 8 miljoonan vuoden erkaantuminen. Alle 1/125 matkastamme. Entä sitten? ??? Ja tämäkin siis jos uskotaan, että eläinten evoluutio alkoi yli miljardi vuotta sitten. Sitä ei nimittäin tiedetä. Vanhimmat "kenties" eläinfossiilit ovat vain 610 miljoonaa vuotta vanhoja. Kuten olet ehkä huomannut historiasta, ihmisten maailma ja toimintatapa muuttuu aika lailla paljon 100 vuodessa, pirun paljon 1000 vuodessa ja mielettömän paljon 100 000 vuodessa.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Niin Afrikan kuin Aasiankin nykyisissä ongelmissa on vahva eurooppalainen taustahistoria. Eurooppalaiset murhasivat, tappoivat, orjuuttivat kymmeniä miljoonia ihmisiä kaikilla "uusilla" mantereilla.

Niin. Toki kannattaa pitää mielessä, että Afrikan ja Aasian nykyisillä ongelmilla on kaikkein eniten juuri afrikkalainen ja aasialainen taustahistoria. Eurooppalaisten sekaantuminen Afrikan ja Aasian tapahtumiin oli aivan tavallista monikulttuurisuutta (eli sitä, että tungetaan pahemmin kantaväestöltä kyselemättä suuria vieraita etnisiä ryhmiä kantaväestön kotialueille). Monikulttuurisuus on historiallisesti ollut tärkeimpiä syitä lähes kaikkiin kansanmurhiin. Monikulttuurisuus on tärkeimpiä väkivallan syitä maailmassa. Monikulttuurisuus on vitsaus, joka aiheuttaa sotaa ja kuolemaa. Jos eurooppalaiset eivät olisi lähteneet mellastamaan monikulttuurisina vaikkapa Amerikkaan ja levittämään sinne eurooppalaista kulttuuria, Intiaanien kansanmurha olisi jäänyt tekemättä. Sotien ja kansanmurhien riski historiallisesti vähenee silloin kun eri etniset ryhmät saavat olla rauhassa omilla alueillaan, eikä heitä tungeta monikulttuurisesti samaan paikkaan. Katso vaikka Afrikkaa. Afrikan sisällissotien tärkeimpiä syitä ovat eurooppalaisten siirtomaaherrojen laatimat monikulttuuriset valtiot, jossa riitaiset heimot on laitettu väkisin saman valtion sisään. Monikulttuurisuus on haaste, joka pitää ehdottomasti torjua ei pelkästään läntisessä maailmassa vaan kaikkialla maailmassa. Maailman kaikkia kulttuureja pitää suojella niin, että kulttuurin edustajat itse saavat suhteellisen rauhassa kehittää kulttuurejaan haluamiinsa suuntiin muita vahingoittamatta. Tämä on todellista kulttuurien diversiteettiä, jota monikulttuurisuus todellisuudessa vähentää sekoittamalla kulttuureita, jolloin heikoimmat kulttuurit häviävät.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Tämä ei missään määrin tarkoita, etteikö tänä päivänä päällimmäinen vastuu olisi paikallisilla ihmisillä itsellään. Silti on tähdellistä ymmärtää, että se ei myöskään ole kokonaiskuva.

Jos joku ei ole vielä ymmärtänyt, että eurooppalaisten siirtomaatoiminnalla on ollut vaikutuksia muihin mantereisiin, hänen kanssaan ei ehkä kannata keskustella, koska hän ei tunne historiaa tarpeeksi kyetäkseen keskusteluun. Sikäli huomautus "kokonaiskuvasta" on tarpeeton. Kokonaiskuvassa paljon, paljon suurempi osa on nimittäin Afrikan ja Aasian maiden omalla toiminnalla. Sekin kannattaa muistaa, että afrikkalaiset myivät toisia afrikkalaisia orjiksi sekä aasialaisille että eurooppalaisille, että omille kansoilleen. Orjuus ei ole eurooppalainen keksintö, vaan afrikkalainen (mikä on tietysti loogista, ottaen huomioon ihmislajin kehityshistorian). Orjia ei enää pidetä länsimaissa, mutta Afrikassa ja Aasiassa kylläkin.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Lynn, Rushton, Jensen, Vanhanen... näkemys voi osittain pitää paikkansa, mutta sillä ei ole suurta eettistä merkitystä... Erot voivat olla jossain määrin todellisia, kuten mm. Minnesota Transracial Adoption Study on osoittanut, mutta se ei ole ihmisarvoon vaikuttava kysymys.

Muuten kiva, mutta kun kyse ei ole ihmisarvosta. Kyse on kyvystä toimia tehokkaasti ja sopeutua länsimaiseen, hyvin monimutkaiseen ja poikkeavia taitoja vaativaan yhteiskuntaan, joka on todella kaukana normaalista afrikkalaisesta meiningistä. Ei pidä sekoittaa ihmisarvoa ja kykyjä. Sinulla ja Einsteinilla on ihan sama ihmisarvo sikäli että molemmat olette ihmisiä ja sellaisina muille ihmisille arvokkaampia kuin vaikkapa havupuu on. Tämä ei kuitenkaan muuta mihinkään sitä, että Einstein oli sinua paljon parempi tiedemies. Ja tästä juuri on kyse. Ainoastaan oikea rasisti kiistää tiettyjen ihmisryhmien inherentin ihmisarvon (tai nihilisti tai jonkinlainen naturalisti toteaa, ettei kenelläkään ihmisellä ole ihmisarvoa koska ihmisarvoa ei edes ole olemassa), mutta ihmisarvosta huolimatta ihmisillä on erilaisia kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat siihen miten ihmiset pystyvät sopeutumaan erilaisiin oloihin. Jos näitä eroja ei huomioida, ollaan nopeasti pulassa. Kannattaa esimerkiksi valkonaaman kokeilla lähteä Saharaan patsastelemaan samoissa vaatteissa kuin paikallinen tummempi väestö, ja katsoa kummalta sekoaa pää ensin olosuhteissa joihin valkonaama ei fyysisesti sovellu yhtä hyvin kuin mainittu tummempi paikallinen väestö. Vastaavasti kannattaa yrittää työllistää lukutaidoton maahanmuuttaja Suomessa, jossa korkeakoulutettujen suomalaisten on paikoin vaikea työllistyä. Eräillä kulttuureilla on toisiin nähden valtava etumatka näissä asioissa.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Kulttuureissa on ongelmia, kuten Euroopassakin on ollut valtavia ongelmia historiallisesti. Ihminen on pitkälle taustojensa, ympäristönsä ja omaksumansa vanki. Eurooppa on tänäpäivänä monia alueita edellä, mutta yksikään kulttuuri ei pohjimmiltaan elä fatalistisessa kyvyttömyydessä vapautua. Eikä yksikään kulttuuripiiri ole monoliitti.

Toisten ongelmat tuntuvat olevan suurempia kuin toisten. Kun puhutaan kulttuureista ja kansoista, on pakko tehdä tiettyjä yleistyksiä, koska miljoonien ihmisten ryhmiä ei voida käsitellä jokainen yksilö huomioiden. Yleistysten tekeminen ei tarkoita mitään uskomusta monoliitteihin mitä kulttuureihin tulee. Tosin ironisesti itse käsittelet "eurooppalaisia" monoliittina joka on syyllistynyt kaikenlaisiin imperialistisiin pahuuksiin, ja unohdat mainita, että me suomalaiset jotka täällä kirjoittelemme emme ole mainittuihin pahuuksiin syyllistyneet... Miksi me olemme vastuussa muiden synneistä? Koska monoliitti nimeltä eurooppalaiset... Jännää että samalla voidaan puhua monoliittista kulttuurikäsitystä vastaan ja sisällyttää se omiin argumentteihin unohtamalla että Euroopan kansojen joukossa on vähän muutakin kuin siirtomaavaltoja.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Tämä nostattaa kysymyksen kahdesta erilaisesta vastakkaisia äärilaitoja edustavasta suhtautumistavasta tähän konfliktiin. Pyrkimyksestä suojautua tältä konfliktilta, sekä konfliktin avoimesta kohtaamisesta. Ensimmäinen, argumentoin, johtaisi maailman kannalta pitkällä aikavälillä hyvin vaaralliseen tulevaisuuteen. Jälkimmäinen tie ei ole vailla ongelmiaan, mutta se on kuitenkin suunta johon ihmiskunnan, Euroopan, väistämättä tulee valinnoissaan painottua.

Millähän perusteella suojautuminen johtaisi vaaralliseen tulevaisuuteen? Sillä perusteella, että sinä sanot niin? Kuulostaa vakuuttavalta. Jälkimmäinen tie on väistämätön, koska sinä olet päättänyt niin, etkä pysty asiaa perustelemaan muuten kuin omalla moraalillasi? Jep, hienoa. Jos kaikkia asiat päätettäisiin näin rationaalisesti, eläisimme vieläkin savimajoissa.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Kokonaisuus on monisyinen, eikä sitä voi yksittäisin väittein argumentoida. Kysymys ei ole myöskään puhtaan rationaalisen argumentatiivinen, vaan myös hyvin pitkälti moraalinen. Miten ymmärrämme ihmisarvon ja ihmisen moraalisen velvollisuuden?

Rationaalisuus ensin, moraali sitten. Muuten nimittäin käy niin, että moraalisuutesi puuskassa juokset palavaan taloon pelastamaan siellä käristyviä ihmispoloja, ja palat sinne itsekin, kun et moraalisuudeltasi ehtinyt pysähtyä rationaalisesti miettimään kannattaako sinne sinun taidoillasi ja varusteillasi mennä.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Ensimmäinen suhtautumistavoista on pidemmällä aikavälillä ei-toivottava puhtaan itsekkäästäkin näkökulmasta. Se ei voisi toimia kuin ihmisryhmiä eriarvottamalla ("me" > "he"), ja segmentoisi tältä pohjalta valtavia ihmispopulaatioita. Segmentit, erilliset intressit ylläpitävät epäluuloisuutta, vastakkainasettelua ja vihanpidon oikeuttamista.
Monet tämän vuosisadan (ja tulevien vuosisatojen) haasteista ja uhkakuvista ovat kuitenkin sellaisia, että ne edellyttävät nämä jakolinjat ylittävää yhteistyötä. Ympäristökysymykset yhtenä, mutta eivät ainoana. Nano- ja bioteknologioiden myötä avautuu myös uusia ovia potentiaalisesti erittäin tuhovoimaisten joukkotuhoaseiden kehittelyyn. Myös ydinasevaltioiden määrä tulee kasvamaan. Nämä eivät ole haasteita, joilta voi hakeutua turvaan muurien taakse.

Pysyvän jännitteisyyden asteittainen purkaminen edellyttää ihmiskunnan, heimojen ja kulttuurien asteittaista rajat ylittävää kohtaamista, yhdentymistä – ja myös konfliktia.
Eurooppaan suuntautuneet maahanmuuttovirrat ovat osa tätä kehitystä, eivät todellakaan kivuttomia, mutta suuressa mittakaavassa väistämättömiä.
Väistämättömiä jo pelkästään siitä syystä, että ne ovat tulleet mahdollisiksi, ja keinot niiden torjumiseksi ovat sellaisia, että kynnys niihin turvautumiseksi on toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa erittäin korkea.

Pysyvän jännitteisyyden asteittainen purkaminen? Miten pysyvää voi purkaa? Kulttuurien yhdentyminen? Kuvitteletko jostain syystä että nyt pystyttäisiin ratkaisemaan ongelmat joista ihmiskunta on koko historiansa aikana kaikkialla kärsinyt eikä kyennyt ratkaisemaan, eli etniset konfliktit, ihmisten halu eriytyä omiksi ryhmikseen ja yleisesti sota ja konflikti arvoiltaan ja luonnoltaan erilaisten ihmisten välillä? Mihin ihmeeseen tämä kuvitelma perustuu, paitsi haihatteluun? Kulttuurien yhdentyminen sitä paitsi hävittäisi valtavan määrän diversiteettiä maailmasta, ja itse asiassa johtaisi eräänlaiseen globaaliin synkkään monokulttuuriin, jossa ainutlaatuisia kulttuureja häviäisi kiihtyvää tahtia jopa nykytilaan verrattuna. No, jos se on sinusta hienoa. Mutta kannattaa huomioida, että ihmiset yleisesti eivät halua kulttuurien "yhdentymistä", vaan haluavat oman kulttuurinsa.

Väität, että maahanmuuttovirrat Eurooppaan ovat väistämättömiä. Ja sitten perustelet sen niin, että kynnys virtojen torjumiseen vaadittavien toimien käyttöön on erittäin korkea. Eli perustelet, että jokin on väistämätöntä koska sen estäminen on vaikeaa tahdon puutteen vuoksi. Aika järkyttävä käsitys väistämättömyydestä. Tuolla ajattelulla naisten äänioikeuden kieltäminen kristillisessä Euroopassa oli väistämätöntä, koska kynnys oikeuden antamiseen oli erittäin korkea. Heh. Väistämättömyysargumentit ovat surkeita silloinkin kun ne on perusteltu vakuuttavasti faktoilla - sillä kehittyvä tiede antaa silloin tällöin uusia ratkaisutapoja jotka ratkaisevat aiemmin mahdottomia ongelmia ja tekevät väistämättömästä jotakin muuta. Erityisen koomisia väistämättömyysargumentit ovat kun ne perustellaan sillä, että jokin asia nyt vaan on aika vaikeaa muttei todistettavasti mahdotonta. ;D

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Kysymys on tietysti myös moraalinen, sen lisäksi että se on suuressa mittakaavassa myös oman etumme kysymys. Maahanmuutto avaa ja luo vuorovaikutusta isäntäyhteiskuntien ja maahanmuuttajien entisten kotimaiden välillä.
...
On tärkeää siksi muistaa, että päämäärällä ei ole vain hintaansa, päämäärällä on myös arvonsa.

Aikaisempi vuorovaikutus eräiden maiden välillä on ollut melko ikävää, kts. siirtomaahistoria ja sodat. Päämäärän jonkun henkilön mielestä korkea arvo ei onneksi oikeuta sitä, että kaikkia muitakin vaadittaisiin maksamaan väistämättömän korkea hinta maailmanparannuksesta. Demokratian, joka muuten on eurooppalainen keksintö, vaatimus on, että nimenomaan yhteisesti päätetään siitä, onko päämäärän valtava hinta maksettava sellaisen arvon takia jota kaikki eivät jaa.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Ihmiselle on erittäin tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin. Näiden valtavien kokonaisuuksien arvoista ja samaistumisesta, pohjimmiltaan ihmisten tunteista ja sitoutumisesta käydään jatkuvaa kamppailua. Hyvin monet tahot haluavat ilmentää omaa merkitystään painostamalla muita, omasta lähipiiristään alkaen, kaltaisekseen.

Ja tässä tuli argumentointisi keskeisin ristiriita.

Ihmiselle on todella tärkeää kuuluvansa johonkin. Ihmiset haluavat aina kuulua johonkin. Monet tahot haluavat painostaa muita kaltaisekseen. Ja sinä itse teet nimenomaan tuota, haluamalla painostaa kulttuurit "yhdentymään" ja "vuorovaikutukseen" halusivat nämä sitä tai eivät, ilmiselvästi kuvitellen että yhdentyminen nyt vain olisi parempi kaikille koska se sinun mielestäsi on sitä. Joidenkin painostus on mitä ilmeisimmin mielestäsi negatiivinen asia (eurooppalaisten siirtomaatoimet), ja toisten painostus hyvä asia (maailmanparantajien haahuilu yhdentyvistä kulttuureista). Tässä vaiheessa argumentointisi lipsahtaa täysin moraaliseksi ja tunteiluun pohjautuvaksi argumentoinniksi, jossa on kyse vain ja ainoastaan henkilökohtaisista mielipiteistäsi mitattavan todellisuuden ja logiikan sijaan.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Globaalissa kulttuurissa me olemme osa myös islamin sisäistä konfliktia, halusimme tai emme. On siksi ehdottoman tärkeää, että profiloidumme liberalisoituvan islamin tueksi, emmekä sulje siltä ovia, emmekä myöskään oikeuta ihmisoikeusloukkauksia kulttuurisen relativismin nimissä.

Meidän pitäisi profiloitua nimenomaan uskonnottomuuden tueksi. Uskonnot ovat lähtökohtaisesti irrationaalisia. Mutta toki liberalisoituvaa islamia on tuettava vastustamalla oikeaa islamia (mitä toiset kutsuvat fanaattiseksi tai ääri-islamiksi). Siitä olen sentään kanssasi samaa mieltä, että ihmisoikeusloukkauksia ei pidä hyväksyä kulttuurirelativismin nimessä. Valitettavasti nimenomaan sitä juuri tehdään Euroopassa, ja juuri niiden toimesta, jotka ovat sinun kanssasi samaa mieltä "kulttuurien yhdentymisen" ja "maahanmuuttovirtojen" väistämättömyydestä ja positiivisuudesta.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Rasismiksi voidaan määritellä etnisten, uskonnollisten tai rodullisten ryhmien systemaattinen kuvaaminen negatiivisen kautta. Tällaiset kuvaukset ovat usein tarkoitushakuisia, liioiteltuja, halveksivia, vähätteleviä. Kaikki hommalaiset eivät ole rasisteja, mutta yleisilmeeltään homma on rasistista, kuten ovat esimerkiksi Scriptan kirjoitukset kokonaisuutena.

Ja sitten heiluu rasistikortti, ja kuten tavallista, itse keksimälläsi rasismin määritelmällä josta muu maailma on vähän eri mieltä. Ei näin.

Määritelmäsi mukaan muuten ateistit syyllistyvät rasismiin kristittyjä vastaan kuvaillessaan järjestelmällisesti kristinuskoa ja sen seurauksia sekä kristittyjä negatiivisesti. Tämä on tietenkin aivan absurdia.

Rasismi on rotuun perustuvaa oikeudetonta sortoa. Mitään muuta se ei ole.

Jos jotakin kuvataan systemaattisesti negatiivisesti kuitenkaan valehtelematta, kyse on selvästi siitä, että kuvattu asia sisältää huomattavasti negatiivisia puolia. Sattumalta islamissa niitä negatiivisia puolia riittää vaikka jakaa kaikille muille maailman uskonnoille. Negatiivinen kuvaus voi olla myös perusteltu vastareaktio sille, että jotkut muut ryhmät kuvaavat asiaa/ryhmää positiivisempana kuin se todellisuudessa esiintyy tai muita ryhmiä kuvataan suhteessa todellisuuteen.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Todellisia arvopohjaisia motiiveja voi peilata myös analysoimalla näkemysten klusteroitumista. Ei aina, mutta tilastollisessa otannassa, maahanmuuttokriittisyys kulkee käsikädessä nationalismin, militarismin, seksuaalivähemmistöjen vähättelyn (mitä ei juuri myönnetä, mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi Lapin Kansan päätoimittajakohussa) sekä mm. kehitysavun vastaisuuden ja erityisesti afrikkalaisten kehitysmahdollisuuksien vähättelyn ja suoranaisen ivaamisen kanssa.
Visiot siitä tulevasta maailmasta, jota kohden valtavan teknologisen kehityksen ja ympäristöllisen haasteen kuljettamina kuljemme, eivät pysty piirtymään 1960-lukua edeltäneen kansallisvaltiollisen paradigman alta.

Eipäs nyt käsitellä maahanmuuttokriittisiä monoliittisena ryhmänä. Seksuaalivähemmistöjen vähättelyn väite on erityisen koominen siinä suhteessa, että maahanmuuttokriittisten joukossa on seksuaalivähemmistöjen edustajia jotka ovat huolissaan omasta turvallisuudestaan maahanmuuttajaryhmien vihamielisten asenteiden takia, ja joiden etuja maahanmuuttoa kannattavat eivät ehdi suojelemaan kiireiltään.

Afrikan kehitysmahdollisuuksista puhuttaessa kannattaisi muistaa omat puheesi. Afrikasta me olemme lähtöisin, ja afrikkalaisilla on ollut eniten aikaa rakentaa haluamansa kaltainen hieno yhteiskunta. Mitä he ovat saaneet aikaan?

Visiot eivät pysty piirtymään... huoh. Se, että muilla on erilaisia visioita ongelmien ratkaisemiseksi kuin sinulla, ei valitettavasti tarkoita etteivät visiot pysty piirtymään paradigmojen alta.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Eurooppalaiset aikanaan hakkasivat omat metsänsä, hävittivät monta lajia sukupuuttoon alkuhärästä alkaen, josta on muistona minotauron sarvet.. Pohjois-Amerikasta ihmiset hävittivät leijonan, norsueläimet, jättiläislaiskiaisen, tylppäkuonokarhun, hirviösuden, jättiläishirven ja monia muita. Pussihukka hävisi Australiasta ja Tasmaniasta. Suuret lintueläimet, moa Uudesta-Seelannista, Madagaskarin norsulinnut. Vain puolitoista vuotta sitten Jangtsen makean veden delfiini, jonka eriytyvä evoluutiokaari on lähes 20 miljoonan vuoden mittainen, todettiin sukupuuttoon kuolleeksi. Akuutin uhan alla ovat suuret ihmisapinat, lumileopardi, amurin leopardi, Siperian tiikeri monien muiden ohella. Millaisen maailman me haluamme jättää lapsillemme?

Millaisen maailman itse haluat jättää lapsillesi? Maailman, jossa monikulttuurisuus on tehnyt koko maailmasta valtavan etnisten konfliktien näyttämön? Maailman, josta "kulttuurien yhdentyminen" on tappanut sukupuuttoon monta ainutlaatuista kulttuuria, mutta sitä ei ehdi huomata kun on niin kiire valittaa tiikerilajien sukupuutosta? Maailman, jossa ihmiset eivät luota toisiinsa koska heidän luontaisesti haluamansa sisäryhmät ja kulttuuripiirit on rikottu ja pakkoyhdennetty, niin ettei kukaan tunne enää kuuluvansa siihen ympäristöön ja väestöön jonka keskellä asuu?

Eläinlajien sukupuuttoja ovat aiheuttaneet vähän muutkin kuin eurooppalaiset. Tällä hetkellä juuri eurooppalaiset etunenässä suojelevat eläinlajeja, kun muita suojelu ei taas niin paljon näytä kiinnostavan.

Ketkä hävittivät amerikanleijonan? Eurooppalaiset vai? Tokkopa kuitenkaan, kun laji hävisi yli 10 000 vuotta ennen kuin Euroopassa edes tiedettiin Amerikasta. Ketkä ovat ainoita jotka itkevät amerikanleijonan perään? Eurooppalaiset.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Argumentti siitä, että länteen muuttavat siirtolaiset kasvattamalla ekologista jalanjälkeään olisivat keskeinen ympäristöongelma on tarkoitushakuista, mihinkään järjelliseen perustumatonta politisointia, jonka ainut funktio on ja on aina ollut oman jo asetetun position oikeuttaminen. Oikeasti ympäristöongelmat ovat globaali kysymys joka pitää mahduttaa väistämättömään talouskasvuun ja kulutuksen kasvuun. Tällöin kysymys on kulutuksen luonteesta, muodoista, vaikutuksista. Siitä miten tuotamme energiamme, millainen on yhteiskuntien elinkeinorakenne, miten käsittelemme jätteemme, miten rahoitamme suojelualueiden ylläpidon ja turvaamisen salametsästykseltä jne.
Tämä kaikki edellyttää jo tietotaidosta, mutta myös resursseista johtuen rikkailta köyhille suuntautuvaan ympäristöapua, lisänä nykyiseen kehitysapuun. Tämän hetkinen 0.4% bruttokansantuotteesta on 80 senttiä jos lompakossasi on 200 euroa. Sinulle jää 199,20.

Kun esimerkiksi Halla-aho kirjoittaa mukamas sarkastisesti äänensä täynnä halveksuntaa "ettei meillä ole varaa", on tosiasiallinen tarkoitus, ettei hänellä itsellään ole tällaista näkökulmaa tukevaa moraalista premissiä. Ikävä kyllä.

Vai tarkoitushakuista politisointia? Se on itse asiassa faktaa, että matalan ekologisen jalanjäljen maasta korkean ekologisen jalanjäljen maihin siirtyvä ihmisvirta kasvattaa ympäristön rasitusta. Se ei ole politisointia, vaan totuus. Se, ettet sinä tykkää siitä, ei sinänsä merkitse mitään.

Nykyiset rikkaat maat sijaitsevat suurilta osin pohjoisessa, alueella jolla on mm. kylmä talvi ilmastollisista syistä. Köyhät maat sijaitsevat enimmäkseen lämpimässä etelässä. Jos Afrikassa olisi täsmälleen sama elintaso kuin Suomessa, Suomessa olisi silti korkeampi ekologinen jalanjälki talven aiheuttamien vaatimusten vuoksi. Näin ollen väestön siirtäminen etelän köyhistä maista pohjoisen rikkaisiin maihin tosiasiassa lisää ympäristön rasitusta enemmän kuin etelän köyhien maiden elintason nostaminen.

Nykyisen kehitysavun luonnetta on muutettava täysin. Nykyinen ei ole lainkaan tehokasta. On varmistuttava, että apu menee todellakin aitoon kehitykseen, eikä aseisiin, itsevaltiaiden nepotismiin ja korruptioon, tai paikallisen talouden totaaliseen tuhoamiseen riistämällä siltä mahdollisuudet kilpailuun. Rahan sijasta tieto olisi paljon hyödyllisempi ja vaikeammin väärinkäytettävä avun muoto. Kehitysavussakin on kuitenkin myös sellaisia moraalisia kysymyksiä joita sinä et näytä ajattelevan: ovatko kehitysmaat todella kaikkien vastuulla, onko velvollisuus auttaa, jne? Sinun vastauksesi eivät ole universaalisti oikeita.

"Meillä ei ole varaa" on mielipiteen ilmaisu, omien arvojen osoitus. Kaikki maailman ihmiset eivät jaa sinun arvojasi, eivätkä koskaan tule jakamaan, vaikka yhdentäisit kulttuureja loputtomiin. Tämä ei minusta ole ollenkaan ikävä asia. Minä olen Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, ettei meillä ole varaa. Meillä on omiakin ongelmia, jotka tulee hoitaa ensin. Tässä on kysymys arvoista. Ihmisillä on erilaiset arvot.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Toisaalta, ja tyypillisen ristiriitaisesti, paikan päällä auttaminen nostetaan kyllä silloin esille, kun sitä voidaan käyttää argumenttina pakolaisten / humanitaaristen tulijoiden ottamista vastaan. Kokonaisuutta analysoidessa tällaisen argumentin tekopyhyys ja valheellisuus siksi kuitenkin paljastuu.

Tai sitten tekopyhyys ja valheellisuus ovat lähinnä sinun näkemyksesi asiasta. Se kun nyt vain on totta, että paikan päällä auttaminen on tehokkaampaa. Niinpä kannatan mieluummin sitä kuin väestönsiirtoa. Siinä ei ole mitään tekopyhää tai valheellista. Eikä siinäkään ole mitään tehopyhää ja valheellista, että pitää paikan päällä auttamista parempana vaihtoehtona kuin väestönsiirtoa, mutta ei pidä kumpaakaan hyvänä ja haluttavana vaihtoehtona. Arvokysymys, jälleen. Sinulle melkein tuntuu olevan epäselvää, että on olemassa muitakin arvoja kuin omasi, eivätkä ne silti ole automaattisesti "vääriä" arvoja.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Maailman yhdentyminen, siirtolaisuus, kulttuurien moninaisuus ja väistämätön konflikti, sovittelu, evoluutio ei ole itsessään rikkaus, ei ole itsessään uhka. Kuten niin monessa pitkässä historiallisessa linjassa kyse on haasteesta. Muutoksesta. Tämä on haaste joka Euroopan tasolla täytyy ottaa vastaan. Monelle siitä perääntyminen on jo nyt mahdotonta. Suomikin tulee tähän ryhmään liittymään, sikäli nykyisenlaisen "homman" yhteiskunnallinen vaikutus tulee olemaan lähes olematon.

Kulttuurien moninaisuus ja maailman yhdentyminen eivät ole sama asia vaan lähes vastakohtia. Tietenkään kyse ei ole yksiselitteisesti rikkauksista tai uhista. Kyse on potentiaalista muutokseen, kehityksestä, ja siitä, mihin suuntaan ihmiset pyrkivät viemään kehitystä. Kehityksen haasteeseen voi onneksi vastata muillakin tavoilla kuin sinun tavallasi. Nähtäväksi jää, mitä todellisuudessa tulee tapahtumaan, ja kuinka verisiä konflikteja haluamasi monikulttuurisuus vielä aiheuttaa, ennen kuin pahin tuho on tehty, tai ajamasi monikulttuurisuus joksikin aikaa torjuttu. Sinun ennustustesi arvo nähdään joskus.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Maahanmuutto ei ole itsetarkoitus, jonka voluumin tulisi olla mahdollisimman suurta, mutta toisaalta se ei ole enää torjuttavissakaan. Teoria ja käytäntö ovat toki kaksi eri asiaa. Teoriassa vanhoillinen islam voisi maallistua huomenna, mutta niin ei käy. Maahanmuutto voitaisiin pysäyttää, mutta niin ei tule käymään.

Puhut aika varmasti asioista joista et voi varmuudella tietää. Yllättäviä asioita on tapahtunut ennenkin, ja tapahtuu vastakin. Mahdollisuuden rajoissa on sekin, että jonkin ympäristökatastrofin johdosta maahanmuutto kääntyy ympäri, ja kehittyneiden maiden kansat vyöryvät asein ja väkivalloin turvaan lämpimään etelään. Siinä sitä monikulttuurisuutta vasta nähtäisiinkin. Edes teoriassa vanhoillinen islam ei voi maallistua huomenna, koska niin suuri ideologian muutos ei voi tapahtua niin nopeasti. Maahanmuuton pysäyttäminen (jota aika harvat haluavat), ja varsinkin sen rajoittaminen taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta järkeväksi (mitä monet haluavat) on mahdollista myös käytännössä.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Fatalismi on siksi hedelmätöntä.
...
Siirtolaisuus on lopulta yksi ilmiö vielä paljon laajemmassa kokonaisuudessa, maailman väistämättömässä yhdentymiskehityksessä.

On tosi hassua puhua fatalismin hedelmättömyydestä ja sitten todeta maailman yhdentymiskehityksen olevan väistämätöntä, vaikkei sitä ole mitenkään todistettu. ;D Ihmiset luonnostaan kehittävät me vastaan ne -jakoja. Sitä ei Tehtaankadun homman yhdentyminen todennäköisesti koskaan kykene muuttamaan.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46On ilmiselvää, että tässä yhteenotossa tulee seistä ja toimia yksilön- ja mielipiteenvapauden kaltaisten arvojen puolesta, mutta se ei tule onnistumaan stereotypioimalla toiseus sen enempää negatiivisiksi kuin eksoottisiksikaan monoliiteiksi.

Eikä se ihan välttämättä onnistu silläkään, että otetaan sen toiseuden edustajia massoittain tänne ja annetaan heidän harjoittaa yksilön- ja mielipiteenvapautta polkevia kulttuurejaan. Vastareaktioita on tapahtunut jo. Niitä tapahtuu lisää. Tarpeeksi uhatuksi itsensä kokeva kulttuuri voi ryhtyä äärimmäisiin tekoihin, joissa kannattamasi vapaudet saavat kyytiä - ja kaikki vain siksi, että verrattain vähäinen joukko idealisteja haaveili yhdentymisestä.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Tärkeää on silloin ymmärtää, kuinka paljon mahdollisuuksia ja yhteistyötahoja tämä kehitys pitää sisällään. Ei vain ghettoutumista, rikollisuutta ja puskaraiskausten lukumäärän nousemista vaikka niitäkin tulee tapahtumaan.

Mahdollisuudet eivät paljoa lohduta jos uhat ovat jo varmoiksi todistettuja. Mahdollisuuksien toteutumisesta ei tiedä kukaan, mutta monet uhat toteutuvat varmasti. Kaikki ihmiset eivät ole onneksi valmiita sitä hintaa maksamaan.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Läntisellä maailmalla on taloudelliset, kulttuuriset ja moraaliset resurssit kohota 21. vuosisadan siltojen rakentajaksi. Meidän lyhyen tähtäimen omien yhteiskuntiemme intresseissä voisi olla vallihautojen kaivaminen, mutta me emme halua siirtää muurien takana kytevän vastakkaisuuden maailmaa lapsillemme.

Ketkä me? Monet ihmiset haluavat mieluummin vallihautoja kuin täysin epävarmoihin mahdollisuuksiin sokeana luottamista, potentiaalisesti uhraten omien lastensa henget ja tulevaisuudet epävarmojen mahdollisuuksien nimessä.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Kaikkine vaikeuksineenkin, sosiaalisine ongelmineen, tämä jo pitkälle käynnissä oleva prosessi on sellainen, joka ihmiskunnan on nyt jo väistämättä läpikäytävä, ja joka uhkakuvistaan huolimatta, voi parhaimmillaan johtaa paljon rauhallisempaan, hyvinvoivempaan ja turvatumpaan maailmaan lastenlapsillemme. Jokainen ihminen tuntee, jokaisella on arvonsa. Tämä todellisuus on jaettu. Tämä kokonaisuus on meidän vuosisatamme haaste. Ei sen torjuminen.

Ei, se ei vieläkään ole väistämätöntä vaikka kuinka väittäisit perusteetta. :) On tietysti hienoa, että näet mahdollisuuksia jotka parhaimmillaan voivat johtaa hyvinvoivempaan maailmaan. Sehän olisi kiva. Kannattaisi kuitenkin ehkä nähdä myös ne mahdollisuudet, jotka pahimmillaan johtavat suurimpaan, verisimpään globaaliin konfliktiin koko ihmiskunnan historiassa. Kannattaako riski ottaa vain epävarmojen mahdollisuuksien takia? Sopii miettiä torjumistakin.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46Yksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle.

Jos tätä ei pysty sanomaan yksinkertaisemmin, johtuu se siitä, ettei tämä tarkoita yhtään mitään. Puppugeneraattori. Mistähän sinä olet keksinyt, että maailma jotenkin edellyttää uudistuvien rakenteiden ja dynaamisen rakentavan vuorovaikutuksen luomista? Onhan se kiva heitellä sanoja ilmaan, mutta maailma ei edellytä paljoakaan syntymän, kuoleman ja muutoksen lisäksi. Ihmiset ideologioineen ja arvoineen voivat toki rauhassa kuvitella maailman edellyttävän asioita. Väärässä on oltu ennenkin.

Kiitokset asiapitoisesta ja perustellusta palautteesta. Argumentaationne oli vakuuttavaa.

Paradigma

Tarkoittaa tässä yhteydessään teoreettista ja filosofista viitekehystä. Termi juontaa tieteenfilosofiasta, mutta on vakiintunut sittemmin yleisempään käyttöön, kuten sanakirjatkin osaavat kertoa.

Virke selviää hyvin Halla-ahon käännöstestistä: Yksipuolinen negaatio on täysin toimimaton paradigma dynaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta, uudistuvien rakenteiden luomista edellyttävälle maailmalle. One-sided negation is a wholly unworkable paradigm for a world that demands dynamic and constructive interaction and creation of self-evolving social structures.

Yksipuolinen negaatio = monikulttuurisuushaasteen kieltäminen ja torjuminen
täysin toimimaton paradigma = ei vastaa konkreettisen todellisuuden asettamiin ongelmiin ja haasteisiin pyrkiessään kieltämään ne niiden hyväksymisen ja rakentavan lähestymisen sijaan
dynaaminen ja rakentava vuorovaikutus = vuosikymmeniä tai –satoja vievä jatkuva, kehittyvä, syventyvä, muutosta aikaansava dialogi toisten kulttuurien ja niiden edustajien kanssa
uudistuvien rakenteiden luominen = yhteistyössä toiseuden kanssa kulttuurien sisäisten liberaalien muutosvoimien tukeminen, jotka voimistuvat yhä elinvoimaisemmiksi yhteiskunnallisiksi liikkeiksi ja vaikuttajiksi
Nämä merkitykset käsiteltiin aiemmin kirjoituksessa.

Tästä yhteistyöstä yhtenä esimerkkinä monista voi antaa Mukhtaran Bibin tapauksen. Se on yksi liikuttavimpia tosielämän tarinoita, joita olen lukenut. In the name of honour : a memoir / Mai, Mukhtar löytyy ainakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Wikipediasta löytyy tiivistelmä: http://en.wikipedia.org/wiki/Mukhtaran_Bibi

Siirtykäämme fatalismin käsittelemiseen, koska se on keskeinen kysymys paradigman määrittämisen kannalta. En ajattele kehityksen y väistämättömyyden hyväksymisen olevan itsessään fatalismia.
Kontekstissaan liitän fatalismin kysymyksen realismin arvioimiseen. Realismia on, että kehitys y on jo tapahtunut erittäin pitkälle useimmissa Euroopan maissa, ja näillä näkymin tulee tapahtumaan myös Suomessa. (Vaikka kehitys ei tapahtuisikaan Suomessa, paradigma ei kuitenkaan muuttuisi useimpien maiden, ja yleisesti Euroopan kohdalla.)

Toisaalta, ja tässä on merkittävä ero arvioitaessa mikä on fatalismia: Ei ole realistista nostaa sellaista näkemystä lähtökohdaksi, että kehityksen y tulisi väistämättä johtaa yhteiskunnalliseen epäonnistumiseen. Kyseessä on useiden vuosikymmenten tai muutaman vuosisadan mittainen haaste, joka on hyvin epämääräinen, monitahoinen ja johon pystyy voimakkaasti vaikuttamaan.
Tämän haasteen edessä käsien nostaminen pystyyn, kuin se olisi itseään toteuttava ennustus ghetoista, rikoksista ja pysyvästä kulttuurien välisen dialogin ja sovittelun mahdottomuudesta, se on fatalismia, koska se ei perustu realismiin. Koska seuraavien 50-100 vuoden realismia ei ole olemassa, me itse vaikutamme siihen teoillamme ja toiminnallamme.

Tästä syystä sanon, että negaation kautta rakentuvalla paradigmalla ei ole juuri suurempaa yhteiskunnallista merkitystä hedelmätöntä vastakkainasettelun syventymistä lukuunottamatta. Kehitys, jota negaatioon tukeutuva poliittinen liike vastustaa, se tulee tapahtumaan, ja on jo pitkälle tapahtunut Euroopan mittakaavassa.

Tällöin rakentava paradigma on kohdata tämä haaste, koska sen kieltäminen on lopulta järjetöntä.

Yleistykset toiseudesta ovat haitallisia, koska ne leimaavat ja satuttavat ja etäännyttävät myös meidän arvoillemme suopeita ja avoimia toisten kulttuurien edustajia, ja he ovat niitä yhteistyötahoja, joiden kanssa meidän Euroopassa ja maailmanlaajuisesti tulee rakentaa siltoja kohden tulevaisuutta.

Toivon yhdellä kuvalla pystyväni kuvaamaan tämän arvopohjaista lähtökohtaa:


(http://whyfiles.org/shorties/132cerebellum/images/brain_atlas.gif)


Joillekin tämä ehkä avautuu, useammille varmasti ei. Ihminen itsessään, ihmisen hyvinvointi on päämäärä, kaikki tuntevat, kaikki surevat, kaikki kärsivät, kaikki iloitsevat ja rakenteet tämän ympärillä ovat näiden perimmäisten päämäärien edesauttajia.

Tämä ei siksi tarkoita, että tulisi olla kulttuurirelativistinen, ei suinkaan. Avauskirjoituksessani ensimmäiseksi totesin, että kaikki kulttuurit eivät ole samanarvoisia, mikä tuntui jääneen useimmilta huomaamatta. On olemassa todellinen kamppailu ja kohdattava haaste siitä, mikä pohjimmiltaan on oikeaa ja mikä väärää. Eivätkä kaikki ihmiset todellakaan ole tästä samaa mieltä, eikä näiden kulttuuristen rakenteiden muuttuminen ole yksinkertaista. Mutta se ei ole myöskään mahdotonta. Katsokaa Eurooppaan 65 vuoden taakse. tai 165 vuoden.

Ylipäänsä ei ole mitään itsessään pyhää arvoa, mitä suojella ihmisten onnellisemman huomisen takia. Rakenteet ovat onnellisuuden mahdollistajia, ja niiden merkitys on ensisijaisen tärkeää tiedostaa, mutta ne eivät ole korvaamattomia itseisarvoja. Parasta kulttuuria on se mitä emme ole vielä synnyttäneet, parhaita rakenteita ovat ne, joita emme ole vielä luoneet.
Rooman valtakuntaa ja kansaa ei enää ole. Kukaan ei puhu arameaa. Suurin osa antiikin tietämyksestä poltettiin Aleksandrian kirjastosta. Suomalaisten esi-isät ajoivat saamelaisia väkivaltaisesti pohjoiseen. Onko säilytettävää länsimaista kulttuuria Viktoriaaninen Englanti, agraari-Suomi...?
Ihmisyys uudistuu, tämä on lopulta perimmäinen nimittäjä. Me olemme osa tätä muutosta, ja meidän tulee olla osa tätä muutosta. Emme pysty suojautumaan pysyvyyden tilaan, eikä se ole toivottavaa.

Koko maailma on jatkuvassa muutoksessa. Me katsomme vuoteen 1900 ja monella tapaa mietimme kuinka kehittymätöntä ihmisten ajattelu oli tiedollisesti ja moraalisesti ja kuinka virheellisiä monet heidän olettamuksensa olivat. Samalla tapaa vuodesta 2100 tullaan katsomaan taaksepäin 2000-luvun alkuun ja yhtä aikaa me olemme osa sen matkan rakentajia, jota ihmiskunta kulkee tulevaisuutta kohden.

Tässä muutoksessa rasistisella toiseuden stereotypioinnilla negatiivisen kautta, assosioimisella negatiiviseen toiseuden viitekehyksenä, ei ole itsessään rakentavaa annettavaa muutoskehitykselle, ja se eroaa ratkaisevasti rakentavasta kulttuurikritiikistä yleistävän luonteensa, ja fatalistisen perusolettamuksensa johdosta.

Siksi tällaisen paradigman alle rakentuva yhteiskunnallinen liikehdintä on ns. turhaa hommaa ja vaikutukseltaan lopulta lähinnä haitallista.

Toivottavasti yhä useampi kykenee tiedostamaan tämän viitekehyksen virheen, ja korjaamaan yhteiskunnallista vaikuttamistaan suuntaan, joka on torjuvan sijaan yhteistyöhaluinen ja -kykyinen ja näitä mahdollisuuksia etsivä ja kartoittava kulttuurien välisessä yhdentymiskehityksessä.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48
Tässä muutoksessa rasistisella toiseuden stereotypioinnilla negatiivisen kautta, assosioimisella negatiiviseen toiseuden viitekehyksenä, ei ole itsessään rakentavaa annettavaa muutoskehitykselle, ja se eroaa ratkaisevasti rakentavasta kulttuurikritiikistä yleistävän luonteensa, ja fatalistisen perusolettamuksensa johdosta.

Siksi tällaisen paradigman alle rakentuva yhteiskunnallinen liikehdintä on ns. turhaa hommaa ja vaikutukseltaan lopulta lähinnä haitallista.

Toivottavasti yhä useampi kykenee tiedostamaan tämän viitekehyksen virheen, ja korjaamaan yhteiskunnallista vaikuttamistaan suuntaan, joka on torjuvan sijaan yhteistyöhaluinen ja -kykyinen ja näitä mahdollisuuksia etsivä ja kartoittava kulttuurien välisessä yhdentymiskehityksessä.

Vilautapa sitä rakentavaa kulttuurikritiikkiä, niin voin verrata omia käsityksiäni siihen. Kerro ketkä siinä ovat esikuviasi. Löytyykö sellaista ehkä täältä (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135242921721), täältä (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135242718817) tai täältä (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135242528095)?

On ikävää tarttua lähinnä negatiivisiin asioihin, mutta muuta keinoa maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi ei tunnu olevan. Ei thorsilainen todellisuuden kieltäminen ja kriitikoiden nimittely johda kulttuurien yhdentymiseen. Sen myöntävät monet maassa pitempään asuneet maahanmuuttajatkin.

Heilut nyt aika korkealla pilvissä kaiken konkretian yläpuolella. Kerro vaihteeksi mitä mieltä olet nykyisestä maahanmuuttopolitiikasta, mille oletuksille se mielestäsi perustuu ja kuinka sitä pitäisi muuttaa. Pelkkä negatiivisuudesta naputtaminen on sekin negatiivista.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48
Tämä ei siksi tarkoita, että tulisi olla kulttuurirelativistinen, ei suinkaan. Avauskirjoituksessani ensimmäiseksi totesin, että kaikki kulttuurit eivät ole samanarvoisia, mikä tuntui jääneen useimmilta huomaamatta. On olemassa todellinen kamppailu ja kohdattava haaste siitä, mikä pohjimmiltaan on oikeaa ja mikä väärää. Eivätkä kaikki ihmiset todellakaan ole tästä samaa mieltä, eikä näiden kulttuuristen rakenteiden muuttuminen ole yksinkertaista. Mutta se ei ole myöskään mahdotonta. Katsokaa Eurooppaan 65 vuoden taakse. tai 165 vuoden.

En usko että se avauskappale jäi niinkään huomaamatta kuin sen painoarvo hukkui tekstin pääosan valtavan, katteettomalta vaikuttavan optimismin alle.

Kyllä, hyvää kehitystä on ollut. Mutta myös huonoa kehitystä on ollut, taantumista primitiiviseen, barbaariseen. Korkealta voidaan pudota hyvin alas, eikä mikään takaa että sieltä voidaan enää nousta.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Ylipäänsä ei ole mitään itsessään pyhää arvoa, mitä suojella ihmisten onnellisemman huomisen takia. Rakenteet ovat onnellisuuden mahdollistajia, ja niiden merkitys on ensisijaisen tärkeää tiedostaa, mutta ne eivät ole korvaamattomia itseisarvoja.

Mitä tämä tarkoittaa? ??? Oletko sitä mieltä, ettei todellakaan ole mitään "korvaamatonta itseisarvoa" jos ajatellaan arvojen merkitystä ihmisten onnellisuudelle? Minun mielestäni kun tietyt arvot selvästi tekevät ihmisen kaikissa oloissa onnellisemmaksi. Esimerkiksi vapaus ja itsenäisyys henkilön tasolla ovat molemmat korvaamattomia. En näe mitään tilannetta missä tavallinen, henkisesti terve ihminen voisi olla onnellisempi orjana tai vankina kuin vapaana yksilönä jolla on oikeus päättää omista toimistaan. 

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Parasta kulttuuria on se mitä emme ole vielä synnyttäneet, parhaita rakenteita ovat ne, joita emme ole vielä luoneet.

Tämä on valitettavasti toiveajattelua vaikkakin kaunis ajatus. On tietysti mahdollista, että tulevaisuudessa synnytämme jonkin taivaallisen ihanan utopian, tai vain hieman tavallisemman mutta kuitenkin nykyistä paremman yhteiskunnan. On myös mahdollista, että nykyinen länsimainen kulttuuri on ihmiskunnan kulttuurikehityksen korkein piste, ja tästä matka jatkuu monikulttuurisesti ainoastaan alaspäin, kunnes olemme taantuneet varhaiskeskiajalle uskonnolliseen fundamentalismiin josta voimme yrittää rypeä ylöspäin hitaasti ja verisesti.

Mitään varmuutta siitä, että tulemme tulevaisuudessa luomaan tai edes kykenemään luomaan parempia kulttuureja ja rakenteita kuin nykyiset, ei ole. Mahdollisuuksia on, varmuutta ei. Jotkut mahdollisuudet ovat hyvin synkkiä ja johtavat paljon nykyistä huonompiin tuloksiin.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Rooman valtakuntaa ja kansaa ei enää ole. Kukaan ei puhu arameaa. Suurin osa antiikin tietämyksestä poltettiin Aleksandrian kirjastosta. Suomalaisten esi-isät ajoivat saamelaisia väkivaltaisesti pohjoiseen. Onko säilytettävää länsimaista kulttuuria Viktoriaaninen Englanti, agraari-Suomi...?

Et tunnu ymmärtävän sitä, että Viktoriaaninen Englanti halusi muuttua, agraari-Suomi halusi muuttua. Tämä ei ollut muutamien "filosofien" halua muuttua, vaan kokonaisten kansojen pyrkimystä omalta kannaltaan parempaan joidenkin yksilöiden esimerkistä inspiroituen - esimerkiksi mitä tulee naisten oikeuksiin tai teollistumisen etuihin. Jos yhteiskunnan muodostava kansa ei halua muutosta, muutosta ei tapahdu, tai jos tapahtuu, se voi herättää ikäviä vastareaktioita ja lopputulos voi olla odottamaton. Jos teollistuminen olisi ollut suomalaisille liikaa hyväksyttäväksi, olisi voinut olla kapinan ja sodan paikka, mutta eipä ollut.

Esimerkiksi minun mielestäni muutos pakkokristillisestä Suomesta ateistit hyväksyvään Suomeen oli hyvä asia, ja niin useimpien muidenkin suomalaisten mielestä. Toisaalta, muutos nykyisenlaisesta Suomesta etnisten vähemmistöjen ja kantasuomalaisten välisten toistuvien konfliktien Suomeen ei ole hyvä asia eikä haluttava asia, eikä väistämättömyys.

Säilytettävää on sellainen mitä pidetään vaihtoehtoja parempana. Tavoiteltavaa on sellainen, jota halutaan ja josta koetaan hyödyttävän. Etnisten vähemmistöjen luominen taloudelliseksi taakaksi ja jatkuvaksi konfliktien lähteeksi ei ole millään tavalla tavoiteltavaa, muiden kuin määrältään ilmeisen vähäisten "filosofien" mielestä. He voivat toki olla oikeassa, mutta voivat olla myös väärässä. Demokratian tai ainakin kansan enemmistön tahdon pitäisi ratkaista toimintatavat, ja millaiseen muutokseen pyritään ja millaista pyritään rajoittamaan. Jotta ratkaisu voidaan tehdä, on asioista kerrottava mahdollisimman paljon, eikä missään tapauksessa ainoastaan positiiviseen keskittyen vaan myös tehden selväksi negatiiviset aspektit.

Viktoriaanisesta Englannista olisi voitu modernin sijaan muuttua keskiaikaisempaan suuntaan, jossa palattaisiin kristinuskon hirmuvaltaan ja inkvisitioon ja naisten polttamiseen roviolla. Sitä ei onneksi tapahtunut, mutta pahimmassa tapauksessa niin olisi voinut käydä. 

Muutos ei automaattisesti ole positiivista.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Ihmisyys uudistuu, tämä on lopulta perimmäinen nimittäjä. Me olemme osa tätä muutosta, ja meidän tulee olla osa tätä muutosta. Emme pysty suojautumaan pysyvyyden tilaan, eikä se ole toivottavaa.

Kaikki muuttuu, mutta muutoksen suuntaa tulee pyrkiä ohjaamaan suuntaan joka on positiivista. Yllättäen ihmisillä on erilaisia mielipiteitä siitä mikä on positiivista. Enemmistön mielestä lienee parempi pyrkiä säilyttämään jokin mikä todistettavasti toimii nyt kuin vaihtaa järjestelmään joka ei ole todistettavasti toiminut missään.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Koko maailma on jatkuvassa muutoksessa. Me katsomme vuoteen 1900 ja monella tapaa mietimme kuinka kehittymätöntä ihmisten ajattelu oli tiedollisesti ja moraalisesti ja kuinka virheellisiä monet heidän olettamuksensa olivat. Samalla tapaa vuodesta 2100 tullaan katsomaan taaksepäin 2000-luvun alkuun ja yhtä aikaa me olemme osa sen matkan rakentajia, jota ihmiskunta kulkee tulevaisuutta kohden.

Saattaa olla, että vuonna 2100 kaameita tuhoja kärsineestä länsimaailmasta katsotaan takaisin 2000-luvun alkuun ja kirotaan monikulttuurisuuden ja kulttuurien yhdentymisen katteettoman optimistisia kannattajia. Se ei ole varmaa, mutta se on mahdollista. Kannattaisi huomioida sekin mahdollisuus.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Tässä muutoksessa rasistisella toiseuden stereotypioinnilla negatiivisen kautta, assosioimisella negatiiviseen toiseuden viitekehyksenä, ei ole itsessään rakentavaa annettavaa muutoskehitykselle, ja se eroaa ratkaisevasti rakentavasta kulttuurikritiikistä yleistävän luonteensa, ja fatalistisen perusolettamuksensa johdosta.

Siksi tällaisen paradigman alle rakentuva yhteiskunnallinen liikehdintä on ns. turhaa hommaa ja vaikutukseltaan lopulta lähinnä haitallista.

Väärin. Negatiivisen esilletuominen on erittäin tärkeää, koska muuten ei ole mahdollista käsitellä asiaa realistisesti ja todenmukaisesti ja tasapuolisesti, tuoden esille niin positiiviset kuin negatiiviset asiat. Positiivista tuodaan esille jo monien media-ammattilaisten ja poliitikkojen puolesta. Jonkun on tuotava esiin myös negatiivinen, tai päätökset ollaan vaarassa tehdä harhojen pohjalta.

Lisäksi asiat ovat vaihtelevassa määrin joko kallellaan positiiviseen, neutraaleja, tai kallellaan negatiiviseen. Kaikissa asioissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta silti jotkut asiat ovat kokonaisvaikutukseltaan enemmän huonoja kuin hyviä. Ei siis ole automaattisesti väärin painottaa negatiivisia puolia jostakin asiasta, jos ne ovat merkittäviä, vakavia ja muodostavat todellisen uhan vastapainona hyvin epämääräisille ja epävarmoille mahdollisuuksille. Tämä ei automaagisesti ole fatalismia ja rasismia.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48Toivottavasti yhä useampi kykenee tiedostamaan tämän viitekehyksen virheen, ja korjaamaan yhteiskunnallista vaikuttamistaan suuntaan, joka on torjuvan sijaan yhteistyöhaluinen ja -kykyinen ja näitä mahdollisuuksia etsivä ja kartoittava kulttuurien välisessä yhdentymiskehityksessä.

Tässäpä se sinun ideologiasi pääongelma onkin. Nykyinen tilanne, nykyinen politiikka on kulttuurirelativismia, sokeutta, todellisten ongelmien kieltämistä ja epädemokratiaa jossa pyritään estämään keskustelu ongelmista. Sinä sanojesi mukaan vastustat kulttuurirelativismia ja kannatat yksilön- ja mielipiteenvapauden kaltaisia länsimaisia arvoja. Miten siis käännät nykyisen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikan sillä tavoin "yhteistyöhaluiseksi" ettei se kuitenkaan ole kulttuurirelativistinen ja suojelee tärkeitä ihmisoikeuksia? Miten konkreettisesti teet tämän? Miten muutat nykyistä politiikkaa joka on kulttuurirelativistista, jos tavoitteesi ovat niin lähellä nykyistä politiikkaa, että eroja on hyvin vaikea huomata ja ne on erityisen helppo keskustelutaidon kikoilla häivyttää näkyvistä? Liiallista optimismia. Liian paljon ideologiaa ja odotuksia, uskoa epävarmoihin mahdollisuuksiin, liian vähän konkreettisia ratkaisuja. Liian suuri hinta, liian huonot perustelut.

Jos nykyisenlaista politiikkaa halutaan muuttaa, se ei onnistu lähes samanlaisella "monikulttuuri kyllä mutta ihmisoikeuksia ei saa unohtaa eikä kulttuurirelativismia harjoittaa" -politiikalla. Ihmiset eivät näe siinä eroa. Käytännössä se vähäinen ero hämärtyy pois, kun moraalista ylemmyyttään säteilevät maailmanparantajat muistavat vain sen "lisää monikulttuuria ja maahanmuuttoa" -osan ja unohtavat pienen mutta tärkeän "ei kulttuurirelativismia ja kyllä länsimaisia arvoja ja ihmisoikeuksia" -osan ihanan toiseuden äänekkäiden vaatimusten kannustamina. Muutos onnistuu vain politiikalla joka on näkyvästi, ilmiselvästi erilaista.

Joka tapauksessa, tällaiset keskusteluketjut ovat paljon hyödyllisempiä ja parempia ja positiivisempia kuin lyhyet kuittailut suuntaan ja toiseen. Kiitokset siis siitä. :)

Rönsyilevä manifesti, jonka sidosaine ei ole koherentti päättely, vaan Weltschmerz ja (perustelematon) käsitys jonkinlaisesta universaalista oikeudenmukaisuudesta, jota kirjoittajan hahmottelema "hyvä" moraali toteuttaa.

Päättely (monikulturismi, elintasopakolaisten kritiikitön ottaminen Euroopaan) -> (maailmanrauha, ympäristöongelmien, köyhyysongelman ratkeaminen ym. kaikki lueteltu "hyvä") on puhdas non sequitur. Ei ole mitään järjellistä näyttöä, että näin tulisi tapahtumaan. Eikä kyseessä ole edes teoreettisesti järkevä päättely. Hyvä A.N./az/Surreal, monikulturismi on divergoiva ideologia, ei konvergoiva; se on sisäsyntyisesti jännitteinen johtuen sisäisestä ristiriitaisuudestaan: se olettaa tiettyä moraalipositiota ja (relativistista) ontologista positiota, mutta määritelmällisesti on valmis sietämään sisällään aineksia, jotka eivät jaa näitä positioita. Lopulta, edes, ja varsinkin, empiria ei tue esittämäsi yhteyden olemassaoloa.

EU:hun suuntautuva elintasopakolaisuus ei ole ilmiönä mikään luonnonvoima, väistämättömyys, vaan Länsimaiden valitsema politiikka.

En jaksa (enää) puuttua IQ-tutkimuksia, "homman" rasistisuutta ja kehitysapua koskeviin olkiukkoihisi. Ehkä ne palvelevat jotenkin sisäistä maailmaasi. IQ-tutkijat eivät tutki eivätkä ko. tutkimukset edes sivua käsitettä "ihmisarvo". Jos jokin toiminta ei ole vaikuttavaa, ei siihen liene järkeä resurssejakaan sitoa.

Vai on monikulturismi-ideologia mielestäsi vastaus ihmiskunnan ongelmiin? Mitä siihen nyt sanoisin, "Herran pieksut"?

edit: typo

Huh, tiukkaa pumpulia on pilvilinnat "Tehtaankadun homman" korvien välissä. Propsit rohkeudesta vastata, vaikka utopiasi oli jo osoitettu siksi itsekseen.

Kiitoksia tiukasta analyysistä Roopelle, Avreliukselle ja kaikille. Tehtaankatu: nukuhan nyt vielä pari yötä, ja ajattele.

Sovitaanko pojat (seksistinen tuomittava lausunto!) sillä tavalla, että ei tässä ketjussa metakeskustella siitä, kuka kukin kirjoittaja mahdollisesti on. Keskitytään itse asiaan eikä niinkään kirjoittajien salaisiin henkilöllisyyksiin. (Minä olen muuten oikeasti monimiljonääri ja playboy joka taistelee vapaa-ajallaan monikultturismia vastaan epäilyttäviin kumi/nahkapukuihin sonnustautuneena.) ;D

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 19:36:48
Yleistykset toiseudesta ovat haitallisia, koska ne leimaavat ja satuttavat ja etäännyttävät myös meidän arvoillemme suopeita ja avoimia toisten kulttuurien edustajia, ja he ovat niitä yhteistyötahoja, joiden kanssa meidän Euroopassa ja maailmanlaajuisesti tulee rakentaa siltoja kohden tulevaisuutta.

Toiseuden yleistyksiä tehdään kenties jollain kiljuskini-forumilla , mutta minä kyllä teen vertailua eri kulttuuripiirien kesken. Siitä että kirjoitan useimmiten islamilaisen kulttuuripiirin edustajien negatiivisesta vaikutuksesta ei seuraa , että suhtaudun negatiivisesti Kaukoidän ei-muslimikulttuureihin. En myöskään usko että kirjoitteluni aiheuttaa Homman lukijoille inhon väristyksiä edellämainittuja kulttuureita kohtaan.

"Toiseuden yleistyksen" teet aivan itse.

QuoteKatsokaa Eurooppaan 65 vuoden taakse. tai 165 vuoden.

Olisiko kulttuurin Neville Chamberlain liian vaikea ajatus ?

QuoteRooman valtakuntaa ja kansaa ei enää ole.

Itse asiassa erityisesti mannereurooppalainen oikeusjärjestelmä on hyvinkin Itä-Rooman perillinen. Corpus Juris Civilis koottuna valmistui 534. Vihollinen on jälleen sama.

P.S Avrelius : Olen conetecnicco + alan kursseja.   :)

Aika hupaisaa, jos vihervasemmisto syyttää maahanmuuttokriitikoita negaation kestämättömyydestä poliittisen ryhmän lähtökohdaksi, kun heidän omana lähtökohtanaan 1960-luvun sukupolvikapinassa oli nimen omaan - ei ainoastaan jonkin tietyn poliittisen linjan negaatio - vaan usein jopa täydellinen vallitsevien arvojen negaatio!

Marcuse's Great Refusal, on the other hand, is defined precisely by its ahistoricity. It is a total negation of the existing. Having diagnosed that 'technology is the major vehicle of reification', he can only seek liberation either before history or after it.

lähde: http://www.autodidactproject.org/other/colletti1.html (http://www.autodidactproject.org/other/colletti1.html)

Andre Breton used the phrase "the Great Refusal" though it is unlikely that Whitehead got it from him; given that Marcuse was a devotee of French literature he might well have originally encountered the phrase there, though I don't think he ever actually attributes Breton as the source of the term.

lähde: http://archives.econ.utah.edu/archives/theory-frankfurt-school/1996-11-27.090/msg00047.htm (http://archives.econ.utah.edu/archives/theory-frankfurt-school/1996-11-27.090/msg00047.htm)

Andre Breton: "Everything remains to be done, every means must be worth trying, in order to lay waste to the ideas of family, country, religion." - Second Manifesto of Surrealism

lähde: http://homepage2.nifty.com/stf/2stes.htm (http://homepage2.nifty.com/stf/2stes.htm)

One-Dimensional Man is a work by Herbert Marcuse, first published in 1964. ... Against this prevailing climate, Marcuse promotes the "great refusal" (described at length in the book) as the only adequate opposition to all-encompassing methods of control. Much of the book is a defense of "negative thinking" as a disrupting force against the prevailing positivism.

lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/One-Dimensional_Man

Tosin on muistettava, että Herbert Marcusen kirjan One-Dimensional Man vaikutusta 1960-luvun opiskelijaradikaaleihin on oman veikkaukseni mukaan liioiteltu vahvasti. Monien opiskelijaradikaalien kohdalla kirja oli luultavasti vain kapinallista oheiskrääsää huoneen täytteeksi pössypiilon ja gurun kuvan ohella. Arvot ja asenteet muodostuivat ehkäpä niiden sijasta enimmäkseen keskusteluissa samanhenkisten kaverien kanssa sekä kapina-aktioiden yhteydessä. Dialektisen filosofian kunnolliseen ymmärtämiseen useimmilla opiskelijaradikaaleille tuskin oli aikaa tai kiinnostusta. Niinpä veikkaan, etteivät Marcusen kirjojen negatiiviset asenteet, jotka lienevät osittain peräisin jo dialektiikkaan sisäänrakennetun negaation luontaisesta näkökulmasta, juurikaan vaikuttaneet opiskelijaradikaaleihin pysyvästi. Tämän puolesta puhuu se, että näistä radikaaleista monet kuuluvat nyt vanhemmalla iällään Paul Rayn tunnistamaan Cultural Creatives -ryhmään, jonka yksi ominaisuus on optimismi:

Dr. Ray and Dr. Anderson created a questionnaire to identify cultural creatives in Western society. The below characteristics were identified as qualities of a cultural creative. Agreement with 10 or more indicates status as a cultural creative.
...
* optimism towards the future

lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Cultural_Creative (http://en.wikipedia.org/wiki/Cultural_Creative)

1960-luvun yleistunnelma oli sitä paitsi länsimaiden vahvan taloudellisen nousukauden takia - protesteista ja kuohunnasta huolimatta - perusoptimistinen:

During the sixties, says Morris Dickstein, America seemed to be at the gates of Eden--verging on a new way of experiencing life, art, and culture.

http://www.amazon.com/gp/product/0674341554 (http://www.amazon.com/gp/product/0674341554)

Täytyy kuitenkin tästä optimismista huolimatta muistaa, että sukupolvikapinassa oli kyseessä counterculture.

http://en.wikipedia.org/wiki/Counterculture_of_the_1960s (http://en.wikipedia.org/wiki/Counterculture_of_the_1960s)

Mainittakoon lopuksi seuraava kiinnostava klassikkoteksti, jonka pohjalta voi olla helpompaa ymmärtää ensinnäkin 1960-luvun sukupolvikapinallisten vastahankaisen perusasenteen sekä toisaalta heidän maailmoja syleilevän mytologiansa muodostamaa kummallista yhdistelmää:

Theodore Roszak: Youth and the Great Refusal (1968)

Published herewith is Theodore Roszak's introductory essay to a four-part series on what he calls the "counter culture", or by allusion, the "invasion of centaurs." In this impressive work of synthesis he brings together, organizes and evaluates the many aspects of a phenomenon now generally if inadequately perceived and variously referred to by such terms as the New Left, flower power, mind explosion, psychedelia, pot and Zen. Subsequent essays will focus on religiosity, dope and the sense of community, specifying the aspects of the counter culture that spring from these sources and examining the ideas and influence of leaders associated with them. However, the counter culture does not readily compartmentalize and these essays both overlap and reinforce one another. Together they constitute a clear-eyed, occasionally ironic, but basically appreciative estimate of a movement which the author compares, at least in potential, with Christianity under the Roman Empire.

http://www.hippy.com/article-333.html (http://www.hippy.com/article-333.html)


[email protected]

Vastaan pidemmin, ja taas ilman quotteja. Olen lukenut palautteen, pariin kertaankin, ja nämä ovat osin palautteen pohjalta tehtyjä painotuksia.

3 miljardia ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, heistä yli miljardi näkee nälkää (Oletteko koskaan kokeilleet, mitä on olla syömättä edes 2 päivää? Pystyttekö samaistumaan, käsittämään?). Kasvava väestönpaljous ja kasvava ruoantarve sekä kehittyvien maiden nouseva elintaso lisäävät ympäristöön kohdistuvaa painetta. Monikulttuurisuus ei itsessään ole ratkaisu, eikä sitä tässä keskustelussa kukaan ole sellaisena tarjonnut. Sen sijaan maapallon yhdentymiskehitys on suurten mittakaavojen väistämättömyys ja realiteetti, ja siirtolaisuus ja monikulttuurisuus tämän suuremman kokonaisuuden mukana tulevia ilmiöitä. Kulttuurien kohtaaminen avaa ja mahdollistaa myös kulttuurien välistä dialogia, ja suotuisalla kehityksellä vastakkainasettelun vähentymistä. Monikulttuurisuus ei varsinaisesti synnytä vastakkainasettelua, vaan pikemmin luo erilaisten olemassa olevien konfliktien kohtaamispintoja. Se on väistämätön ilmiö kulttuurien kohtaamisessa.

Englantilaiset eivät välittäneet Irlannin suuresta nälänhädästä 1840-luvulla, vaikka olisivat olleet kykeneviä auttamaan. Irlannin väestöstä lähes 15% (n. miljoona ihmistä) menehtyi nälkään, toinen 15% lähti siirtolaisiksi Amerikkaan ja Englantiin. Englannin ja Irlannin tai Englannin ja Skotlannin vuosisataiset kosketuspinnat synnyttivät konfliktien ohella asteittaista lähentymistä. Tänäpäivänä 1840-luvun tragedia ei voisi toistua Englannin ja Irlannin välillä. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

Kysymys ei ole niinkään vastauksista, vaan vastauksien etsimisen paradigmasta.
Vain muutamissa vuosikymmenissä Etiopian metsäpinta-ala kaventui 30% maa-alasta 4%:iin. Ruokapulan myötä maapallon metsien hakkuut ovat jälleen kiihtyneet. Afrikassa. Etelä-Amerikassa. Aasiassa. Polynesiassa. Vaikutukset ekosysteemeille voivat olla hyvin arvaamattomia. Kuten todettua useita suuria nisäkäslajeja uhkaa sukupuutto. Maailman vesistöjen kalakannat ovat jo pitkään olleet alle kestävien rajojen.
Näissä ja monissa muissa kysymyksissä tietotaidon ja resurssien vaade edellyttävät länsimaista panostusta. Länsimaisen panostuksen toimivuus edellyttää tuettavien yhteiskuntien suosiollisuutta niin ympäristöarvoille kuin erilaisille kulttuurisille vaikutteille. Kaikkien tulee lopulta suostua eritasoisiin myönnytyksiin ja muutoksiin (vrt. "teidänkin teollistumisenne oli saastuttavaa" "tekin hakkasitte metsänne" jne.) Länsimaat ovat kestävässä kehityksessä toivottavasti aktiivinen toimija, mutta eivät ainut taipuja. Ilman tämän kehityksen onnistumista riskit ihmiskunnalle ovat valtavia, tuhot ekosysteemeille ja yhteiskuntien tasapainolle peruuttamattomia.

Toinen riskitekijä, ja edelliseen eittämättä linkittyvä, on teknologian edistyminen. (Alleviivaan tämänkin toisen kerran, koska se on keskeinen pointti.) Edellinen vuosisata toi ydinaseet, tämä vuosisata voi tuoda mukanaan vielä tuhovoimaisempia, ja ehkä mahdollistavien perusteknologioiden myötä myös helpommin kehitettäviä ja liikuteltavia (lue: salakuljetettavia) joukkotuhoaseita. Emme voi tarkasti ennustaa, mutta riskit ovat todellisia ja konkreettisia. Segmenttien välisten epäluulon ja vihanpidon muurien madaltaminen on tätä kehitystä silmällä pitäen välttämätöntä. Nämä mittakaavat ovat lukemattomasti valtavampia kuin monikulttuurisuuden uhkakuvat.

Monikulttuurisuus ei yhdentymiskehitystä ratkaise, mutta avaa ja kasvattaa globaalin dialogin mahdollisuuksia. Maahanmuutto ei ole itsetarkoitus, eikä voi olla rajatonta, mutta linnake-Eurooppa ei toisaalta pystyisi uskottavasti käymään edellytettyä dialogia.

On täysin selvää, että esimerkiksi Islamiin liittyy valtavasti ongelmia, mitä on turha kieltää, mutta edellä mainituista uhkakuvista johtuen siihen liittyy ääri-ilmiöissään meitä koskettavia ongelmia monikulttuurisuudesta riippumatta. Ihmiskunnalla tulee tämän vuosisadan kuluessa olemaan kyky ja potentiaalia tuottaa tälle maailmalle kaikki aiemmat mittakaavat ylittävää tuhoa.
Eurooppa on sikäli osa globaalia kulttuurista, tiedostuksellista, näkemyksellistä kamppailua, on jo sitä nyt, halusi tai ei.
Kulttuurien kosketuspintojen synnyttämät historian mittakaavassa väliaikaiset ongelmat (mm. ghetot, työllistyminen, rikollisuus) ovat ihmiskunnan fundamentaalisiin uhkakuviin nähden suhteessa vähäisiä polkuja.

Maailman laajoista kehityslinjoista irrotettuna monikulttuurisuuden haasteet kyllä saa suurennuslasin alla näyttämään elämän ja kuoleman kysymyksiltä. Rajattujen näkökulmien pohjalta muodostetut katsomukset ovat ihmisyyden keskeinen ongelmien aiheuttaja ja harhaanjohtaja. Tätä ilmiötä tukevat erilaiset tunnepohjaiset, identiteettiin ja viiteryhmään liittyvät vaikuttimet. Vaikuttimet, joita usein itse emme edes tiedosta. Tälle on olemassa nimensä vahvistusharha (eng. confirmation bias). Se on yksi kysymys omasta suhteestamme siihen, kuinka, miten ja miksi maailman hahmotamme, ja haluamme hahmottaa. Viimeaikainen neuropsykologinen tutkimus sekä kokeelliset selvitykset ovat tuoneet ilmiölle kiistämätöntä vahvistusta.

Edesmennyt Arthur Koestler pohti ihmisyyttä vastaavansuuntaisesti, ja mielenkiintoisesta näkökulmasta teoksessaan The Ghost in the Machine. Ihminen on syntyjään henkisesti vajavainen. Tämän tilan on aiheuttanut neokorteksin (aivojen osa jossa järkemme sijaitsee) poikkeuksellisen nopea evoluutio ja paisuminen edellisten 500,000 vuoden aikana. Kommunikaatioyhteydet neokorteksin ja vanhempien "nisäkäsaivojen" osien välillä ovat jääneet vajavaisiksi. Meille tuottaa valtavia vaikeuksia käsitellä järjellä niitä tilanteita, joissa alkukantaisemmat voimat ottavan vallan. Menetämme rationaalisen harkinnan kyvyn, ja silti identiteettiämme ja sen eheyttä ja oikeuttamista edellyttävät sisäiset voimat onnistuvat luomaan harhan, että juuri oma näkemyksemme on rationaalinen, empiirisesti perusteltu, johdonmukainen, ilmiselvä.

Jos intellektualismilla on pysyvä olotila, tulisi sen olla epävarmuus.

Tämä ei tarkoita avutonta vaipumista relativistiseen kyvyttömyyteen saavuttaa objektiivista ymmärrystä, pikemminkin se on rationaaliselle ajattelullemme vaade vahvistettuun itsetarkkailuun ja oman ajattelun kyseenalaistamiseen ja erilaisten assosioitumisten ja tunnevaikuttimien tutkailuun.

Negatiivisten yleistysten ja eristäytymispyrkimysten kautta rakentuvan kriittisyyden (ks. homma) kyseenalaistaminen on paitsi kysymys arvopremisseistä ja mitä ne todella ovat, niin myös kysymys siitä, kuinka laajalti ko. perspektiivi kattaa tämän vuosisadan globaalin todellisuuden kaikkine keskeisine haasteineen.

Omassakin kulttuurissamme ja rakenteissamme on valtavasti parantamisen varaa.

Loppuun vielä Anti-Utopistille kuva 1960-luvun vastakulttuurin yhdestä symbolisimmista hetkistä, jos hieman saisi ajattelua erkaantumaan meemeistä ja dialektiikasta

(http://www.newburycomics.com/stores/newburycomics/user-images/preorder_jimi_monterey_image.jpg)

Tulee kyllä niin pupputeksti tuostakin mieleen.

Quote from: Anti-Utopisti on 03.02.2009, 06:27:17
Valtaeliitin olisi aika herätä Suomessakin ja todeta, ettei ole enää vuosi 1968 vaan kovia aikoja on edessä ja tarvitaan rakentavaa asennetta eikä enää yhteiskunnan pistämistä tuhannen pirstaksi Boomer-nuorison kapinavuosien tapaan.


[email protected]

Noinhan asia tietysti on. Rakentava asennetta politiikassa on kuitenkin hyvin vaikea ottaa ilman mitään poliittista valtaa. Tavallaan se edellyttäisi nykyisen valtaeliitin tukemista, mikä olisi harvinaisen typerää ja tuhoisaa.

Quote3 miljardia ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, heistä yli miljardi näkee nälkää (Oletteko koskaan kokeilleet, mitä on olla syömättä edes 2 päivää? Pystyttekö samaistumaan, käsittämään?)

Nyt tulee Olympokselta niin vankkaa moraalisäteilyä, että on pakko kysyä:

mitä sinä, Tehtaankadun homma, itse täsmälleen teet nälkäisten eteen? Annatko nälkäisille edes 15% verojen jälkeen käteen jäävästä palkastasi? Jos et, miksi et? Etkö pysty samaistumaan? Vai eikö riitä kyky käsittää?

Quote from: Tehtaankadun homma on 03.02.2009, 03:27:51
Oletteko koskaan kokeilleet, mitä on olla syömättä edes 2 päivää? Pystyttekö samaistumaan, käsittämään?

6 vuotta sitten työttömänä kun liiton rahat paloi, vietin kuukauden syöden n. joka kolmas päivä mitä sain revittyä kasaan, mikä oli ehkä joku desi riisiä tai makaroonia. Paino tippui 15 kiloa kuukaudessa.

Se nyt oli tietty omaa typeryyttä suurimmaksi osaksi kun ei ylpeys antanut periksi anella tai pyytää mitään. Mutta joo, tiedän miltä se suurin piirtein tuntuu.

Quote from: Tehtaankadun homma on 03.02.2009, 03:27:51
Sen sijaan maapallon yhdentymiskehitys on suurten mittakaavojen väistämättömyys ja realiteetti, ja siirtolaisuus ja monikulttuurisuus tämän suuremman kokonaisuuden mukana tulevia ilmiöitä.

Sen sijaan maapallon pilkkoutumiskehitys on suurten mittakaavojen väistämättömyys ja realiteetti, ja kansanmurhat ja monietnisyys tämän suuremman kokonaisuuden mukana tulevia ilmiöitä.

Noin rinnastettuna vaikea sanoa kumpi kuulostaa todemmalta.

Kiitos Tehtaankadun hommalle, kirjoituksesi kakkososa avasi ajattelua huomattavasti avausta paremmin.

Silti tuon yksipuolisen monikulttuurisuuden hylkäämisen toinen puoli on se, että käsittelet sitä länsimaisen, tai suomalaisen henkilön / tällaisessa kulttuuripiirissä toimivan ja sen arvot hyväksyvän henkilön ajatusmaailmassa (kenties sanoissa ja valitettavasti jopa teoissakin) ilmenevänä "yksipuolisena negaationa".

Olet kenties huomannut, että maailmassa, jopa tässä vääjäämättä yhdistyvässä ja yhdentyvässä maailmassa on useita satoja, jopa tuhansia tai kymmeniä tuhansia kulttuureja, joissa on useita erittäin vahvoja, toiset alleen polkevia kulttuuripiirejä.

Vahvoissa kulttuuripiireissä (termi ontuu, lähinnä tarkoitan länsimaista, islamilaista, itä-aasialaista ym. monta kulttuuria alleen mahduttavaa) tuo yksipuolinen negaatio on voimakkaasti vaikuttava. Silloin, kun kulttuuripiirin sisälle tulee ulkopuolinen, on länsimainen kulttuuri arvoineen sallivin em. kolmesta. Silloin, kun kulttuuripiiristä lähtee toiseen ulkopuolinen, on islamilainen kulttuuri suurin yksipuolisen negaation levittäjä.

Yksipuolisen negaation hylkäävä ajattelumalli voi olla toimiva vain silloin, kun se on universaali, ts. kaikki noudattavat sitä. Jos yhden laajan kulttuuripiirin sallitaan ylläpitää tuota määrittelemääsi yksipuolista negaatiota kaikissa tilanteissa tai jos länsimaisten arvojen kannattajat nostavat kädet pystyyn kieltäen itseltään täydellisesti yksipuolisen negaation mahdollisuudenkin, kiellämme samalta itseltämme mahdollisuuden vaikuttaa kulttuurien väliseen vuoropuheluun, sillä yksipuolinen negaatio on lähtokohta, miltä alustalta vuoropuhelu voi ylipäänsä alkaa. Se purkautuu vuoropuhelun myötä, mikäli edessä on mahdollisuus tulevaisuuteen, jota kaikki voivat tukea ja hyväksyä sen nykyisyyttä pohjimmiltaan parempana.

Kun muuttovirrat ajatuksissasi suuntautuvat lähinnä länsimaisen kulttuuripiirin suuntaan, ei kai voi olla tarkoituksenmukaista hylätä täysin länsimaiset arvot, mukaan lukien yhdenvertaisuusperiaate, syrjimättömyys, tasa-arvo, ihmisarvon kunnioitus, ruumiillisen koskemattomuuden periaate, poliittiset oikeudet, uskonnonvapaus sisältäen uskonnosta vapauden ym. ym. Nämä kun eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä.

Quote from: jiipik on 03.02.2009, 09:29:16
Kiitos Tehtaankadun hommalle, kirjoituksesi kakkososa avasi ajattelua huomattavasti avausta paremmin.

Silti tuon yksipuolisen monikulttuurisuuden hylkäämisen toinen puoli on se, että käsittelet sitä länsimaisen, tai suomalaisen henkilön / tällaisessa kulttuuripiirissä toimivan ja sen arvot hyväksyvän henkilön ajatusmaailmassa (kenties sanoissa ja valitettavasti jopa teoissakin) ilmenevänä "yksipuolisena negaationa".

Olet kenties huomannut, että maailmassa, jopa tässä vääjäämättä yhdistyvässä ja yhdentyvässä maailmassa on useita satoja, jopa tuhansia tai kymmeniä tuhansia kulttuureja, joissa on useita erittäin vahvoja, toiset alleen polkevia kulttuuripiirejä.

Vahvoissa kulttuuripiireissä (termi ontuu, lähinnä tarkoitan länsimaista, islamilaista, itä-aasialaista ym. monta kulttuuria alleen mahduttavaa) tuo yksipuolinen negaatio on voimakkaasti vaikuttava. Silloin, kun kulttuuripiirin sisälle tulee ulkopuolinen, on länsimainen kulttuuri arvoineen sallivin em. kolmesta. Silloin, kun kulttuuripiiristä lähtee toiseen ulkopuolinen, on islamilainen kulttuuri suurin yksipuolisen negaation levittäjä.

Yksipuolisen negaation hylkäävä ajattelumalli voi olla toimiva vain silloin, kun se on universaali, ts. kaikki noudattavat sitä. Jos yhden laajan kulttuuripiirin sallitaan ylläpitää tuota määrittelemääsi yksipuolista negaatiota kaikissa tilanteissa tai jos länsimaisten arvojen kannattajat nostavat kädet pystyyn kieltäen itseltään täydellisesti yksipuolisen negaation mahdollisuudenkin, kiellämme samalta itseltämme mahdollisuuden vaikuttaa kulttuurien väliseen vuoropuheluun, sillä yksipuolinen negaatio on lähtokohta, miltä alustalta vuoropuhelu voi ylipäänsä alkaa. Se purkautuu vuoropuhelun myötä, mikäli edessä on mahdollisuus tulevaisuuteen, jota kaikki voivat tukea ja hyväksyä sen nykyisyyttä pohjimmiltaan parempana.

Kun muuttovirrat ajatuksissasi suuntautuvat lähinnä länsimaisen kulttuuripiirin suuntaan, ei kai voi olla tarkoituksenmukaista hylätä täysin länsimaiset arvot, mukaan lukien yhdenvertaisuusperiaate, syrjimättömyys, tasa-arvo, ihmisarvon kunnioitus, ruumiillisen koskemattomuuden periaate, poliittiset oikeudet, uskonnonvapaus sisältäen uskonnosta vapauden ym. ym. Nämä kun eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä.

Vaikka asiat saadaankin näyttämään globaaleilta ja välimatkat ovatkin lyhyitä, ihmiset silti elävät elämäänsä samassa mittakaavassa kuin aina. Minusta se aiheuttaa lieveilmiöitä ja epäjohdonmukaisuutta. Vaikka miten puhuisi globaalisti ja elelisi rajattomassa maailmassa, se avautuu sen oman suppean kontekstin kautta. Minusta se on monikulttuurisuuden ongelma, ihmistä ei ymmärretä yksilöä suuremmalla tasolla jostain kumman syystä. Tai siltä se minusta näyttää.

Länsimaisesta kulttuurista puhuessa en myöskään aina ymmärrä mistä puhutaan. Kaikissa maailman kulttuureissa on "länsimaisia" piirteitä. Jopa niissäkin joista puhutaan länsimaisen kulttuurin tuhoajina. Niin suuri vaikutus sillä on kaikkeen. Siksi on jotenkin kummallista puhua jostain erillisestä länsimaisesta kulttuurista, tai sen kuulumista jollekin tietylle osalle ihmisistä, kun sen vaikutus käsittää niin suuria osa-alueita ja niin paljon ettei siitä saa mitään mielekästä kokonaisuutta johon voisi vertautua. Paikallisella tasolla järkevämpiä tulkintoja löytyy kun katsellaan sen eri ilmenemismuotoja.

Ei voi ymmärtää miksi esim. kreikkalaiset mellakoi viikot putkeensa kaduilla vaan sillä että nekin juo kokista.

Universaalista näkökulmasta katsoen toiseuden kohtaamisen haaste aiheuttaa huolestumista suunniteltaessa runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta. Tosiasia on, että suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät lateraalisesti vaikutusvaltaiset toimenpiteet panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta vastuunalaisia kontradiktioita.

Yksilötasolla luulisi olevan selvää, että moniosaamisen kulminoituminen ulkosuomalaisen akkulturaatioprosessissa rauhoittaa organisaation sisäisiä ratkaisumalleja. Universaalista näkökulmasta katsoen toiseuden kohtaamisen haaste näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa erilaisissa laitoksissa tapahtuvaa valmistusta.

Käytännön täytyy turvautua tarkoituksenmukaisiin keinoihin, jos resistanssi-identiteettien tukeminen aidosti monikulttuurisessa ympäristössä antaa mahdollisuuden parantaa yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia. Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät lateraalisesti vaikutusvaltaiset toimenpiteet mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi vastuuntuntoisten yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä.

Ei sovi unohtaa, että interkulttuurisen kompetenssin merkitys kulttuurisen diversiteetin ylläpitämisessä näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa viimeaikaisia absurdeja väittämiä. Lienee sanomattakin selvää, että resistanssi-identiteettien tukeminen aidosti monikulttuurisessa ympäristössä noudattaa epäilemättä ideatasolla ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

(kirjoitus tehty randomisti copy-pastaamalla puppugeneraattorilla: http://puppulausegeneraattori.fi/?a=7 ).

QuoteEikö muistutakkin Tehtaankadun homman kirjoitusta.

Joripailen kirjoituksessa oli kyllä jokin ajatuskin taustalla, vaikka pari lausetta oli kuin suoraan puppulausegeneraattorista.

Asiasta yleisempään: voisiko ns. salonkikelpoinen keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurista tarkoittaa muutakin kuin sivistyssanojen ylenpalttista viljelyä ja näennäisesti tieteellisen näköisen tekstin suoltamista? Tämähän on loppujen lopuksi yleistä, avointa keskustelua. Ketään ei pitäisi yrittää saada luulemaan itseään tyhmäksi (vink-vink, Tehtis) sen takia, ettei jaksa jäsennellä kirjoituksia, joissa on loputtomiin pyritty hämäämään lukijaa epämääräisillä käsitteillä, joiden määrittelyn yksinoikeuden kirjoittaja varaa itse kyseiseen kirjoitukseensa liittyen.

1960-luvun vastakulttuurista, kaksi ehkä merkittävintä ja symbolisinta tapahtumaa:

Ensimmäinen on varsinkin sellainen, jonka katsomisen pitäisi kuulua ihmisen yleissivistykseen: http://www.youtube.com/watch?v=PbUtL_0vAJk I Have A Dream


Toinen, sekin kehollinen, omakohtainen, ja kaunis: http://www.youtube.com/watch?v=pyTUF5gP2KE Woodstock

Menet Anti-Utopisti siinä harhaan ihmisyyden ymmärtämisessä, että analysoit muutoksia aivan liian ideologisiksi. Ne ovat paljon voimakkaammin epämääräisiä, etsiviä, hakevia tunteita, ei merkityksillä tarvitse edes olla nimiä..

Ote aikakauden merkittävimmästä runosta, jos se avaisi tätä todellisuutta:

       I saw the best minds of my generation destroyed by
              madness, starving hysterical naked,
       dragging themselves through the negro streets at dawn
              looking for an angry fix,
       angelheaded hipsters burning for the ancient heavenly
              connection to the starry dynamo in the machin-
              ery of night,
       who poverty and tatters and hollow-eyed and high sat
              up smoking in the supernatural darkness of
              cold-water flats floating across the tops of cities
              contemplating jazz,
       who bared their brains to Heaven under the El and
              saw Mohammedan angels staggering on tene-
              ment roofs illuminated,
       who passed through universities with radiant cool eyes
              hallucinating Arkansas and Blake-light tragedy
              among the scholars of war,
       who were expelled from the academies for crazy &
              publishing obscene odes on the windows of the
              skull,
       who cowered in unshaven rooms in underwear, burn-
              ing their money in wastebaskets and listening
              to the Terror through the wall,
       who got busted in their pubic beards returning through
              Laredo with a belt of marijuana for New York,
       who ate fire in paint hotels or drank turpentine in
              Paradise Alley, death, or purgatoried their
              torsos night after night
       with dreams, with drugs, with waking nightmares, al-
              cohol and cock and endless balls,
       incomparable blind; streets of shuddering cloud and
              lightning in the mind...


http://www.iranian.com/main/files/singlepage_images/party.jpg (http://www.iranian.com/main/files/singlepage_images/party.jpg)

Kuva underground bileistä Teheranista


http://www.iansa.org/women/images/awaz-251107-pun.jpg (http://www.iansa.org/women/images/awaz-251107-pun.jpg)

Kuva naisten mielenosoituksesta Pakistanista


http://mypetjawa.mu.nu/archives/Miss%20Indonesia.jpg (http://mypetjawa.mu.nu/archives/Miss%20Indonesia.jpg)

Miss Indonesia. Maailman suurimman muslimimaan naiskauneutta.


Ei monikulttuurisuuden ja maahanmuuton kysymyksiä voi käsittää irrallaan muista 21. vuosisadan suurista, ja suuremmista kysymyksistä. Linnake-euroopalla ei olisi tarvittavaa moraalista jalustaa ja uskottavuutta puhua tulevaisuuden haasteista.

Muutamat ehkä katsoitte uusimman Prisman kuluvan vuosisadan ihmistä koskevasta teknologisesta kehityksestä. Vaikka itse en ole nk. transhumanisti, ja pidän useita ennustuksista epätodennäköisinä, niin näissä teorioissa ja visioissa on osatotuutensa. Tulevien valtavasti kehittyvien teknologioiden hyödyntäminen - hyvään tai pahaan - tulee olemaan monien maiden ja tahojen ulottuvilla koska suuri osa teknologiasta on kaupallista, ja on monia tahoja joilla on lukemattomia miljardeja käytössään haluamiinsa kohteisiin.

21. vuosisata, 21. vuosisadan haaste on suuressa mittakaavassaan väistämättä jaettu. Ihmisyyden sisäinen muutos, kehitys, dialogi, asteittain lähentyminen koko maapallon mittakaavassa.

Olisi mielenkiintoista, jos joku yrittäisi pohditusti argumentoida ja haastaa tätä kysymystä.

Tunnen "homman maahanmuuttokriittisyyden" argumentit läpikotaisin ja osaisin esittää ne vaikka sammuneena, eivätkä ne lopulta vakuuta. Ne eivät luonnu yhteen sen kanssa miten, asiaa useilta kanteilta paljon pohdittuani, tällä hetkellä hahmotan 21. vuosisadan yhteiskunnallisten haasteiden kehyksen.

Homma on nykymuodossaan siinä mielessä vähän kuin energiakysymykseen vastaamista peltoenergialla, ottamatta huomioon mikä vaikutus tulee olemaan maailman ruokamarkkinoille ja ruokahuollolle.

IMO tälläiset järjettömät tunteenpurkaukset voisi postata sinne peräkammariin.

Quote from: Tehtaankadun homma on 04.02.2009, 03:33:23

21. vuosisata, 21. vuosisadan haaste on suuressa mittakaavassaan väistämättä jaettu. Ihmisyyden sisäinen muutos, kehitys, dialogi, asteittain lähentyminen koko maapallon mittakaavassa.

Olisi mielenkiintoista, jos joku yrittäisi pohditusti argumentoida ja haastaa tätä kysymystä.

Tietyllä tavalla tämä on kuin horoskoopin haastamista, koko maapallo on nimittäin tälläkin hetkellä, ja on aina ollut yksi rajattu ja jaettu alue, ihmisyyden käsitys on aina muuttunut, kehitystä on aina tapahtunut, dialogia (mitä se sitten tarkoittaakin) on aina käyty, ja kuinka lähelle ja missä mielessä tässä täytyy oikein tulla ja ketä?

Jos nyt peräänkuulutetaan niin kovasti sitä globaalia ajattelua, niin täytyy muistaa että rajaton kasvu ei ole mahdollista rajallisessa tilassa riippumatta siitä kuinka paljon siitä dialogia käydään. Suurin haaste ja dialogin aihe on oman mielipiteeni mukaan tämän kansakunnan sisällä tapahtuva keskustelu, jonka seurauksena käsiteltäisiin elintaso uudelleen, eli siten että mikä elintaso on riittävä ja kestävä luonnon kannalta, mutta kuitenkin riittävän korkea. Mutta toisaalta riittävän matala, että se ei ole liian houkutteleva "dialogien" siirtämiselle tänne, vaan että muuallakin otettaisiin paikallisesti vastuu siitä loputtomasta väestön lisääntymisestä joka on konkreettisin uhka koko ihmiskunnalle.

Vai onko ihmiskunnalla jotain vielä konkreettisempaa ja globaalimpaa uhkaa kuin liikakansoitus?

Quote from: Tehtaankadun homma on 04.02.2009, 03:33:23
21. vuosisata, 21. vuosisadan haaste on suuressa mittakaavassaan väistämättä jaettu. Ihmisyyden sisäinen muutos, kehitys, dialogi, asteittain lähentyminen koko maapallon mittakaavassa.

No niin. Tulihan se sieltä. Nyt minä viimeinkin ymmärrän, mitä sinä ajat takaa.

Sinä haluat käydä asteittaisen lähentymisen dialogia Miss Indonesian kanssa.

(http://mypetjawa.mu.nu/archives/Miss%20Indonesia.jpg)

Ihmisyyden sisäinen muutos, kehitys, dialogi, globaali penetraatio ja yhdentyminen.

Ymmärrän sinua hyvin. Minäkin osaisin käydä lähentymisen dialogia Miss Indonesian kanssa vaikka sammuneena. Mutta argumentointisi ei vakuuta minua, koska et ole kertonut, mitä ajattelit meidän muiden tekevän sillä aikaa, kun sinä käyt lähentymisen dialogia Miss Indonesian kanssa. Pitääkö meidän amisviiksien vain tumputtaa siinä vieressä?

Entä jos dialogin vastapuoli ei olekaan Miss Indonesia eikä edes Miss Shemale Indonesia? Eikä edes Martin Luther King, vaan partasuuäijä, joka ei halua käydä dialogia (eikä missään tapauksessa halua antaa sinun käydä lähentymisen dialogia Miss Indonesian kanssa) vaan huutaa pelkkää äbäläwäbälää ja jihadia?

Valmistautukaamme dialogiin! Ihmisyyden globaali diversi penetraatio! Tummeli!

sangria del vhm,

Afrikan liikakansoituksen kysymyksessä on erittäin merkittävä kv. yhteistyön ja ulkopuolisen avun vaade, lue alan kirjallisuutta, vaikkapa Sachs 2008, lukemattomia muitakin löytyy, mutta tuota ainakin voin suositella asteittaisesta utopistisuudesta huolimatta.

Dialogista; toisaalta sanot, että dialogi on täällä, toisaalta et halua sitä tänne. Oikeasti tunnut haluavan tukea jo päätettyä kantaasi, ovat perustelut sitten mitä tahansa? Älä ota tätä henkilökohtaisena hyökkäyksenä, mutta kuinka laajalti, kuinka monista näkökulmista olet pohtinut aihetta? Esimerkiksi kirjallisuuden kautta?

Tämä, oman näkökulman painottaminen, "informaation eristäminen kokonaisuudesta" on yleinen ongelma kaikelle yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Lähestyn tätä toisesta näkökulmasta, millainen olisi nuiva Dystopia, so. millaisia mahdollisia riskejä eurooppalaiseen nuivuuteen liittyy? Entä jos yhteiskunta näyttäisi "scriptalta"?

Ensin globaalista vastuusta,

Koska meillä "ei olisi varaa kehitysapuun" emme enää mm. tukisi koulutusta Afrikassa ja Aasiassa. Saudi-Arabia kyllä tukisi kuten tukee tälläkin hetkellä, tietyin ehdoin ja linjauksin. Madrassat kukoistaisivat.
Emme myöskään välittäisi perhesuunnittelun informaatiota Afrikassa, emme jakaisi ehkäisyvälineitä, emme tukisi naisliikkeitä jotka pyrkivät lopettamaan ympärileikkauksen perinteen. Nämä vain muutamina monista.
Tukemme terveydenhoitosektorille myös romahtaisi, ja edellisten 50 vuoden aikana saavutettu edistys pysähtyisi.
Koska emme tukisi maatalouden vihreää vallankumousta, vanha elinkeinorakenne, epävarmuus ja pula ruoasta säilyisivät.
Mikään tästä ei johtaisi väestön romahtamiseen. Päinvastoin. Nykyisetkin struktuurit ovat riittävät väestöräjähdykselle aina 3-4 miljardiin afrikkalaiseen asti. Erittäin kurjissa oloissa ja valtavalla kuolleisuudelle toki, mutta ovat silti.
Vaihtoehtoisen laidan skenaariossa väkiluku stabiloituu n. 1.5 miljardiin, elintaso nousee, Afrikasta tulee omavarainen, sisämarkkinat syntyvät, tärkeitä luonnonalueita saadaan suojeltua ja maanosan tilanne rauhoittuu, vähentäen myös pakolaisvirtoja.
Mikään tästä ei tarkoita, että avun itsessään pitäisi korruptoida, avussa on tehty virheitä, mutta niistä voidaan oppia. Joku voisi kertoa miten esim. rokotukset tai hyttysverkkojen jakaminen korruptoivat.
Tämä ei myöskään tarkoita, että Afrikka olisi tahdoton ja kykenemätön itsenäinen toimija. Afrikkalaisten itsenäisyys ei ole ristiriidassa mm. teknologian avulla tapahtuvan positiivisen kehityksen tukemisen kanssa.
Voimme auttaa mahdollistamaan suotuisaa kehitystä, joka afrikkalaisten toki pitää itse läpikulkea.
Jos meillä "ei ole varaa" tämän mahdollistamisen tukemiseen, niin me kasvatamme todennäköisyyttä, että Afrikan ongelmat kärjistyvät, vakavin heijannaisvaikutuksin koko maailmalle, niin ympäristöllisesti kuin sosiaalisesti. Sama koskee omassa mittakaavassaan myös Aasiaa.


Entä Euroopan maaperällä?

Hyökkäävät ja halveksivat yleistykset islamista antagonisoisivat maltillisia muslimeja, muuttaisivat heitä entistä varautuneemmiksi länsimaisen valtavirran suhteen ja ajaisivat heitä hakemaan henkistä kotiaan sulkeutuneemmista vaihtoehdoista. Tämä lisäisi potentiaalisten radikaalien määrää.

Keskeisin ongelma ei ole esim. se onko maassa Y vuonna 2050 150,000 vai 300,000 muslimia, vaan kuinka hyvin nämä tulijat jälkeläisineen ovat yhteiskuntaan ja sen arvomaailmaan sopeutuneet. Tulijoita on jokatapauksessa. Euroopan mittakaavassa tilanne on siinä mielessä jo hyvin pitkälle peruuttamaton tämän kysymyksen suhteen.

Reinon "partasuuimaami" on osa globaalia kamppailua arvoista ja identiteetistä, joka on levinnyt luontaisesti myös Euroopan maaperälle. Keskeistä ei pidemmässä mittakaavassa ole partasuuimaamin sijainti, vaan heidän edustamiensa arvojen kyky tai kyvyttömyys ilmentää itseään.

Keskeinen juonne tässä pohdinnassa on ollut tämän vuosisadan teknologinen kehitys, joka tulee olemaan vielä paljon mullistavampaa kuin 1900-luvun. Tämä kehitys pitää väistämättä sisällään myös valtavia uhkakuvia. Silloin on tärkeää, ETTEI partasuuimaameilla ole taloudellista ja poliittista valta-asemaa olla hyödyntämässä syntyviä potentiaaleja äärimmäisen uhkaavalla tavalla.

Tätä voi verrata siihen, että jos kylmäsota olisi käyty vastaavin tuhopotentiaalein Yhdysvaltojen ja Al-Qaidan välillä (maallistuneen Neuvostoliiton sijaan) olisiko meistä kukaan täällä kirjoittamassa näistä aiheista yhtään mitään?

Tämän mahdollisen kehityksen sisällään pitämät uhat ovat niin valtavia (joista Iranin tai Pakistanin ydinaseet ovat vasta pientä esimakua), että vaikkapa scriptassa kuvatut haasteet omille yhteiskunnillemme ovat sen rinnalla olemattomia.

Meillä on yksinkertainen pakko jo pelkästään tämän johdosta ottaa vastaan haaste 21. vuosisadan kulttuurisessa, ideologisessa ja identiteetillisessä kamppailussa. Sille ei ole vaihtoehtoa. Tilanteemme on sikäli hyvä, että meillä on varaa haastaa Saudien tai Iranin nykyjohdon miljardit moneen kertaan. Meillä on myös suuri teknologinen etulyöntiasema. Euroopan pitää myös säilyttää moraalinen asemansa vahvana käydäkseen tätä dialogia. Ovien sulkeminen sotisi sitä vastaan kuten todettua.

Siksi olen päätynyt myös kannattamaan Turkin EU-jäsenyyttä pohdittuani ja väliin tuettuani molempia puolia kysymyksestä.
Turkki on maantieteellisestikin portti "toiseuteen". EU-jäsenenä länsimaiset vaikutteet virtaavat Turkkiin vielä moninkertaisesti nykyiseen nähden, kansa huomaa talouden kasvavan jäsenyyden myötä, osa ihmisistä myös identifioituu vahvemmin Eurooppaan. Missään vaiheessa ei ole tarpeen haukkua Turkkia partasuuimaameista, vaikka sekin puoli Turkkia on tiedossa ja tulee varmasti yrittämään vahvasti esille. On riittävä lähtökohta olla yleistämättä islamia, ja tukea maltillisia muutosvoimia.

Miksi länsimaiden aktiivista vaikutusta sitten tarvitaan?

Islamilainen maailma oli paljon liberaalimpi, "välimerellisempi" 50 vuotta sitten kuin mitä se on tänäpäivänä. Tässä Israel-kysymyksen ja Yhdysvaltojen tuhoisan Lähi-itä politiikan ohella suuri vaikutus on ollut petrodollareilla, joita on käytetty "aavikkoislamin globalisaation" edistämiseen. Tämä kehitys on voimistunut tällä vuosituhannella öljyn hinnan kohottua ennätyslukemiin. Lähes 90% globaalista islamilaisesta "lähetystyöstä" on ollut (pitkälti saudi-rahoitteisten) fundamentalistien toteuttamaa. Sosiaalisten olojen kohentaminen on ollut porkkana, madrassojen rakentaminen hintana. Nämä ovat nivoutuneet vahvaksi yhteiskunnalliseksi voimaksi islamilaisessa maailmassa, ja sen hallitseva asema on haastettava. Me emme voi tehdä sitä suoraan, mutta voimme epäsuorasti tukea tahoja, liikkeitä, vastavoimia maiden sisällä. Mukhtaran Bibin tapaus, jonka linkitin aiemmin, on tästä yksi esimerkki. Kaikkein fundamentalistisimman ja heimoajattelevimman islamin sydämessä yksinäinen, raiskattu ja häpäisty nainen löysi jostakin käsittämättömästä sisäisen voimansa taistella, nousi ulkopuolisen tuen avulla valtaapitäviä miehiä vastaan. Nykyään hän johtaa omaa tyttökouluaan, jossa on satoja oppilaita, alueella, jossa tytöt eivät aiemmin juuri käyneet koulussa, hän kiertää maailmalla puhumassa naisten aseman puolesta, hän on esikuva sadoilletuhansille musliminaisille. Tämä kaikki syntyi yhdestä poikkeuksellisesta tapauksesta. Tässä yhdistyi toimijan oma tahto ulkopuoliseen tukeen, mitä ilman hänen tarinansa olisi jäänyt kirjoittamatta. Painostuksesta johtuen Pakistanin hallituksen on täytynyt suojella ja tukea häntä, vaikkakin vastentahtoisesti. Hänen tarinansa myös kertoo kuinka hän matkansa varrelta löysi paljon tukijoita Pakistanin oikeus- ja valtakoneiston sisältä. Ihmisiä jotka kulttuurisista syistä ovat ulospäin normin mukaisia, mutta sisällään voivat kannattaa hyvinkin poikkeavia arvoja.

Näitä naisjärjestöjä löytyy kaikista maista, myös Euroopasta. Löytyy opiskelijajärjestöjä. Löytyy monia tahoja, joilta puuttuu resursseja, mutta joilla on valtavasti tahtoa, rohkeutta ja periaatteita. Kun Iranissa sensuroitiin lehdistöä joitakin vuosia sitten, moni opiskelija tiesi että vastarintaan ryhtyminen olisi äärimmäisen suuri uhka heidän terveydelleen. Silti he nousivat vastarintaan. Eivätkä nämä tulet sammu, ne kytevät. Jos joku luulee niiden sammuvan, ei ymmärrä henkistä ihmistä.
Yksi asiaan vaikuttava tekijä on islamilaisten maiden ikärakenne, jossa nuoret ja lapset muodostavat enemmistön. Monet heistä tulossa työmarkkinoille, eikä työtä nykyisten järjestelmien alaisuudessa ole tarjolla kuin rajatulle osalle. Ahtisaari piti tätä Nobel-puheessaan suurimpana akuuttina globaalina haasteena, johon kv. yhteisön pitäisi tarttua. Ahtisaari on toiminut yhteistyössä Qatarin hallitsijoiden kanssa. Qatar on yksi maista, joka on edellisinä vuosina kulkenut toivotumpaa suuntaa kohden.
Kehitystä tapahtuu toki kaikkialla. Saudi-Arabiassa on maailman ankarin seksuaalikulttuuri, samaan aikaan porno leviää nuorison kännyköiden välityksellä, ja suhteessa saudi-nuoret kuluttavat pornoa tuhottomasti jopa eurooppalaisiin veljiinsä nähden.
Mikään tällainen kysymys ei ole yksinkertainen.

Tärkeää on ymmärtää länsimaiden mahdollisuudet edesauttaa suotuisaa kehitystä. Haaste on erittäin vaikea.

Tähän aiheeseen on myös yksi mielenkiintoinen lisänäkökulma, joka yhdistää ympäristönäkökulman ja sosiaalisen näkökulman.
Siitä huolimatta uskooko ilmastonmuutoksen olevan katastrofisen uhan vai ei, on meidän globaalipoliittisissa intresseissämme tukea vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitystä, koska vaihtoehdot tulevat vähentämään öljyn kysyntää ja täten laskemaan öljyn markkinahintaa, ja vähentämään aavikkoislamia levittävien voimavaroja. Tämän mielenkiintoisen pointin perustelee laajemmin mm. Thomas L. Friedman kirjassaan Hot, Flat and Crowded.
Taloudellinen pakko irtautua öljytulojen pyörittämästä yhteiskunnasta, pakottaisi arabimaita myös avaamaan yhteiskuntiaan, jotta markkinat voisivat toimia ja kehittyä. Onneksi maissa on panostettu myös korkeakoulutukseen ja myös naisten koulutukseen, joten potentiaalia on, kunhan ideologiset tuulet alkavat kääntämään suuntaansa.
Mitä useampi partasuuimaamia tietysti vastustaa - ja ovat vastustaneet Euroopassakin. Jälleen tämä historiallinen perspektiivi. Kun Maria Montessori vuonna 1896 väitteli lääketieteen tohtoriksi, hän oli ensimmäinen Italiassa lääketieteen tohtoriksi väitellyt nainen.

Keskeinen pointti valtaapääomien suhteen on, että siihen mennessä kun tämän vuosisadan merkittävät tieteelliset edistysaskeleet nano- bio- tekoäly- ym. teknologioiden saralla rupeavat leviämään, joka on ehkä n. 20-30 vuoden kuluttua, niin partasuuimaamien taloudellinen valta-asema on silloin toivottavasti paljon nykyistä heikompi.

Jos ei ole, niin pahimmissa skenaarioissa, mutta täysin mahdollisissa ikävä kyllä, ei ole kovin suurta merkitystä sijaitseeko partasuuimaami reinolan naapurissa vai Islamabadin kellarimoskeijassa. Uhkakuvat ovat joka tapauksessa todellisia.

Näiden kysymysten linkittyminen, dialogin välttämättömyys, ja Euroopan oma moraalinen asema käydä tätä dialogia ja sitä edesauttaa on myös todellista.

Siksi yleistykset ja jakolinjat ovat täysin toimimaton, erittäin vaarallinen lähtökohta. Ei 5 vuoden tai välttämättä edes 20 vuoden säteellä, mutta tämän vuosisadan mittakaavassa kyllä. Sitä mitä maailma on 20+ vuoden päästä, sitä me edesautamme valinnoillamme tänäpäivänä. Emme toimimalla toisten puolesta, mutta kuten Mukhtaran Bibin tapauksessa, auttamalla.

Scriptan kuvaaman nuiviuden "homman" Dystopia ca. 2050 olisi pahimmassa tapauksessa maailma, jossa jo nyt islamilaisessa maailmassa taloudellisessa ja poliittisessa valta-asemassa olevat tahot olisivat entisestään pönkittäneet asemaansa ja kasvattaneet globaalia vaikutusvaltaansa, osin koska heidän vastavoimiaan ei olisi tuettu. Heillä olisi myös resursseja kehitellä valtavaan tuhoon kykeneviä uusia joukkotuhoaseita perinteisten ydinaseiden ohella.

Euroopan torjuva vihamielisyys islamia kohtaan ei olisi juurikaan vaikuttanut muslimien määrään Euroopan maaperällä. Hyökkäävien yleistyksien edessä perinteisempiin ideniteetteihin turvautuneet muslimit olisivat synnyttäneet suuria määriä lapsia. Läntisen Euroopan muslimien määrä olisi joka tapauksessa kasvanut n. 20 miljoonasta ainakin 100 miljoonaan.
Avoimemman suhtautumisen myötä heidän lukumääränsä olisi toki voinut olla suurempi, esimerkiksi 130 miljoonaa. 100 miljoonaa keskimäärin paljon radikalisoituneempaa muodostavat kuitenkin paljon suuremman sosiaalisen ongelman.

Afrikassa ja Aasiassa, koska meillä ei ollut varaa auttaa, väestöräjähdys ei ole taantunut toivotussa määrin, eikä ympäristönsuojelu ottanut tuulta alleen, useampi suuri nisäkäslaji on kuollut sukupuuttoon, kasvaneen ruoantarpeen johdosta luonnonvaraiset ekosysteemit on ajettu tuhon partaalle.

Kehityksen "suurena voittona", yhtenä scriptan toivoman kehityksen pienistä tekijöistä, Suomi, maahanmuuttoa koskevien EU-direktiivien muututtua, on toki saanut pidettyä islamilaisen ja afrikkalaisen populaationsa vain 130,000:ssa (kun se muutoin olisi voinut kasvaa ehkä 200,000-300,000 suuruiseksi samassa ajassa), mutta vuosikymmeniä jatkuneet yleistävät hyökkäykset (kutsuen heitä mm. barbaarivalloittajiksi) sekä kiihtyvä globaali ideologinen vastakkainasettelu vaikuttavat heihinkin.

Tästä ny tulee melkolailla onelineri - ikävä kyllä.

Tehtaankadun homma vetää vissiin ihan jossain uskomattomissä sfääreissä.

Suomen 916milj. euroa kehitysavussa on kuin pisara meressä. Suomeen vuoden aikana "kotoutuvat" 6000 pakolaista ovat kuin pieru lantakasassa. Globaalissa mittakaavassa siis. Globaalissa mittakaavassa Suomi on aika pieni maa.

Mutta käännetään toi toisinpäin. 916milj. euroa kehitysapua on aika iso hillomäärä Suomen mittakaavassa. Lisäksi tuhansien pakolaisten aalto Suomen rannoille on kuin tsunami, joka pyyhkii hyvinvointiyhteiskuntamme jonnekin tuonne jäämeren tuolle puolen.

Olisi toki kaunista, mikäli Afrikkalaiset tulisivat toimeen omillaan eikä maailmassa olisi mitään pahaa. Se vaan ei ole Suomalaisten homma yrittää tappaa itsensä yrittämällä pelastaa muu maailma.

Sinä siis "kuolet" jos sinulla on lompakossa 200 euroa ja niistä otetaan 80 senttiä pois? Tohdin epäillä. Voisit säilyä jopa siinäkin tapauksessa hengissä, että nappaisimme muutaman niistä 200 eurosta.

Afrikkalaisella ei ehkä ole kuin 3.20 euroa kukkarossa ja erittelemätön määrä luontaistalouden hyötyjä. Sinun 80 senttiäsi tai enemmän (toivottavasti) voivat siinä tapauksessa olla suureksi hyödyksi, varsinkin jos se annetaan sellaisen osaamisen (teknologia, lannoitteet, lääkkeet) muodossa, joita hän ei itse pysty tuottamaan.

Hyöty on paitsi moraalinen (kärsivien ihmisten auttaminen) myös pidemmällä aikavälillä meidän yhteiskuntiimme vaikuttava, kuten perustelin kirjoituksessa nuivasta Dystopiasta.

Käsittelet Suomen nyt irrallisena tapauksena. Samalla periaatteella voisi käsitellä irrallisena jokaisen yksittäisen veronmaksajan, saastuttajan, työntekijän (...) jonka panosta ei tarvita. Tässä mielessä me olemme osa suurempaa kokonaisuutta, etkä käsittele kysymystä reaalipoliittisesti. Sivuutat sen vain sanapelillä eristämällä Suomen joksikin maailmasta irralliseksi saarekkeeksi, vaikka sama pätisi silloin jokaiseen hehtaariin ja neliökilometriin.

Yritä uudestaan. Yrittäkää argumentoida parhaat hommailijat.

Saanko vastauksen viestiin #39?

Milloin 80 sentin varkautta ei pidetä varkautena? Silloin, kun ne ottaa lompakostasi suvaitsija, joka ensin niillä itsensä ruokittuaan lähettää ne ulkomaille.

Nähdään keräyslippailla, Tehtaankatu, sitten kun kehitysapu on täysin vapaaehtoista. Ei penniäkään verovaroista kehitysapuun. Katson omaksi velvollisuudekseni kyllä auttaa muuta maailmaa, mutta jos jakamassa rahaa on yhtään Tehtaankadun näyttämän esimerkin kaltaisia utopisteja, seuraa vain tuhoa.

Vaikka en humanistina hyväksy Tehtaankadun H:n fatalismia ja puoliksi salattua toivetta tuhon vääjäämättömyydestä, tai väitteitä poliittisista päätöksistä seuranneiden kolonisoivien väestönsiirtojen "luonnollisuudesta", olen sitä mieltä, että kehitysapua täytyy nostaa huomattavasti. Samalla pakolaisten vastaanottamisesta tulee luopua. Näin samalla rahalla voidaan pelastaa satoja kertoja enemmän ihmisiä. Tässä asiassa jos missä täytyy olla kustannustehokas, kyse on ihmishengistä ja ihmisyhteisöjen elinvoimasta. Jos länsi jatkaa nykyistä politiikkaansa, maksaa mitättömiä kehitysapuja, mutta maksaa mielettömän hinnan pakolaisuudesta, se on vain pahaksi kaikille.

Quote from: Tehtaankadun homma on 03.02.2009, 03:27:51
3 miljardia ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, heistä yli miljardi näkee nälkää (Oletteko koskaan kokeilleet, mitä on olla syömättä edes 2 päivää? Pystyttekö samaistumaan, käsittämään?).

Jännää tunneargumentointia. Oletko kokeillut millaista on olla syömättä 8 päivää - tai itse asiassa syödä vain vähän havunneulasia ja juoda lumesta sulatettua vettä? Minä olen. Mielestäni samaistun, käsitän, ymmärrän varsin hyvin näläntunnetta ja nälkäisiä. Tämä moraalinen säteily ei vain sinänsä auta mitään. Voimme samaistua yhdessä lopun ikämme nälkäisiin, mutta pelkkä samaistuminen ei auta mitään. Mutta kun nyt alettiin tunneargumentoimaan ja samaistumaan, kykenetkö sinä samaistumaan niiden ihmisten kärsimykseen, jotka on monikulttuurin lieveilmiöistä johtuen tapettu tai raiskattu? Oletko kokenut kumpaakaan noista? Edellistä tuskin ainakaan. Oletko sinä, Tehtaankadun homma, kaikessa moraalisessa ja filosofisessa varmuudessasi kulkenut näitä väliaikaisten lieveilmiöiden kuten rikollisuuden "vähäisiä polkuja"? Pystykö samaistumaan niihin jotka ovat? Meidän pitäisi samaistua nälkäänäkeviin? Eikö meidän pitäisi samaistua myös "vähäisten polkujen" vahingoittamiin tai surmaamiin ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa?

QuoteKasvava väestönpaljous ja kasvava ruoantarve sekä kehittyvien maiden nouseva elintaso lisäävät ympäristöön kohdistuvaa painetta. Monikulttuurisuus ei itsessään ole ratkaisu, eikä sitä tässä keskustelussa kukaan ole sellaisena tarjonnut.

Miksiköhän tämän ketjun nimi sitten on se mikä se on?

QuoteSen sijaan maapallon yhdentymiskehitys on suurten mittakaavojen väistämättömyys ja realiteetti, ja siirtolaisuus ja monikulttuurisuus tämän suuremman kokonaisuuden mukana tulevia ilmiöitä.

Näinhän sinä sanot. Pelkkä sanominen ei vain suuresti vakuuta. Varmasti jonkinlaista "yhdentymiskehitystä" tapahtuu ja on koko ajan tapahtunut. Sitä, mihin kaikkeen se johtaa, ei tiedetä. Siirtolaisuus ja monikulttuurisuus ovat seurausta yhdentymisestä. Mutta nämä seuraukset eivät ole yksiselitteisen positiivisia, eikä niitä ole pakko hyväksyä sellaisenaan. Jos monikulttuurisuudesta aiheutuu välittömiä haittoja, ihmiset voivat hylätä sen, kieltäytyä siitä. Se on aivan mahdollista, huolimatta idealistien visioinnista ja unelmista. Ihmiset usein valitsevat lyhytaikaisen mutta varman edun tulevan pitkäaikaisen mutta epävarman edun sijaan. Erilaisia ihmisiä, erilaisia arvoja, muistathan? Ellet pysty sisäistämään tätä lausetta, et pysty ymmärtämään ihmisiä, ja kaikki filosofointisi on lopulta turhaa. "Yhdentyminen" on pitkän tähtäimen epävarma ratkaisu. Se ei ratkaise ongelmia joista kärsitään nyt, ja joihin monet ihmiset haluavat ratkaisun nyt.

QuoteKulttuurien kohtaaminen avaa ja mahdollistaa myös kulttuurien välistä dialogia, ja suotuisalla kehityksellä vastakkainasettelun vähentymistä. Monikulttuurisuus ei varsinaisesti synnytä vastakkainasettelua, vaan pikemmin luo erilaisten olemassa olevien konfliktien kohtaamispintoja. Se on väistämätön ilmiö kulttuurien kohtaamisessa.

"Suotuisalla kehityksellä." Sinä et tiedä, tuleeko kehityksestä suotuisaa tai ei. Sinä uskot ja toivot, että tulee. Usko ja toivo eivät lämmitä kuolleiden omaisia.

Monikulttuurisuus ei todellakaan itse synnytä vastakkainasetteluja: se vain tuo toisiaan vihaavat ihmiset sellaiselle etäisyydelle toisistaan jolla he voivat tehdä konkreettista väkivaltaa toisilleen. Kohtaamispinta tämäkin. Väkivalta on väistämätön ilmiö tietynlaisten kulttuurien kohdatessa. Näin ollen on joidenkin ihmisten mielestä viisasta välttää kohtaamisia joidenkin kulttuurien kanssa.

QuoteEnglantilaiset eivät välittäneet Irlannin suuresta nälänhädästä 1840-luvulla, vaikka olisivat olleet kykeneviä auttamaan. Irlannin väestöstä lähes 15% (n. miljoona ihmistä) menehtyi nälkään, toinen 15% lähti siirtolaisiksi Amerikkaan ja Englantiin. Englannin ja Irlannin tai Englannin ja Skotlannin vuosisataiset kosketuspinnat synnyttivät konfliktien ohella asteittaista lähentymistä. Tänäpäivänä 1840-luvun tragedia ei voisi toistua Englannin ja Irlannin välillä. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

Mutta mistä tämä loppujen lopuksi on esimerkki? Esimerkki kahdesta hyvin läheistä sukua toisilleen olevasta kansasta, jotka vuosisatojen verenvuodatuksen jälkeen ovat päässeet sellaiseen yhteisymmärrykseen, jossa ne voivat auttaa toisiaan ja pidättäytyä jatkuvasta väkivallasta? Ketäs tämä muka yllättää? Ja miten se liittyy siihen, että geneettisesti paljon suuremmin toisistaan eroavat kansat joilla on myös paljon suuremmat kulttuurierot kuin englantilaisilla ja irlantilaisilla, eivät ole historiallisesti osoittaneet ollenkaan samanlaista taipumusta tai halua yhdentymiseen?

QuoteKysymys ei ole niinkään vastauksista, vaan vastauksien etsimisen paradigmasta.
Vain muutamissa vuosikymmenissä Etiopian metsäpinta-ala kaventui 30% maa-alasta 4%:iin. Ruokapulan myötä maapallon metsien hakkuut ovat jälleen kiihtyneet. Afrikassa. Etelä-Amerikassa. Aasiassa. Polynesiassa. Vaikutukset ekosysteemeille voivat olla hyvin arvaamattomia. Kuten todettua useita suuria nisäkäslajeja uhkaa sukupuutto. Maailman vesistöjen kalakannat ovat jo pitkään olleet alle kestävien rajojen.
Näissä ja monissa muissa kysymyksissä tietotaidon ja resurssien vaade edellyttävät länsimaista panostusta. Länsimaisen panostuksen toimivuus edellyttää tuettavien yhteiskuntien suosiollisuutta niin ympäristöarvoille kuin erilaisille kulttuurisille vaikutteille. Kaikkien tulee lopulta suostua eritasoisiin myönnytyksiin ja muutoksiin (vrt. "teidänkin teollistumisenne oli saastuttavaa" "tekin hakkasitte metsänne" jne.) Länsimaat ovat kestävässä kehityksessä toivottavasti aktiivinen toimija, mutta eivät ainut taipuja. Ilman tämän kehityksen onnistumista riskit ihmiskunnalle ovat valtavia, tuhot ekosysteemeille ja yhteiskuntien tasapainolle peruuttamattomia.

Joo, vastauksien etsimisen paradigmasta. Kyllä, koko universumi (kärjistys) on tietoinen siitä, että ympäristön kuormitus on lisääntynyt valtavasti esihistoriallisilta ajoilta - metsien hakkuut, ekosysteemien tuhoutuminen, sukupuutot, ilmansaasteet, aavikoituminen jne. Näihin ongelmiin on puututtava, totta kai. Niihin voidaan puuttua ilman monikulttuurisia siirtolaisvirtoja ja epämääräistä suotuisaa yhdentymiskehitystä, riippuen siitä millaista sanamagiaa yhdentymisellä tarkoitetaan. Sinä puhut ja puhut ympäristöstä ja teknologiasta, mutta et pysähdy selittämään miksi niiden muodostamien ongelmien ratkaisuun vaaditaan jotain yhdentymistä jonka määrittelet epäselvästi.

QuoteToinen riskitekijä, ja edelliseen eittämättä linkittyvä, on teknologian edistyminen. (Alleviivaan tämänkin toisen kerran, koska se on keskeinen pointti.) Edellinen vuosisata toi ydinaseet, tämä vuosisata voi tuoda mukanaan vielä tuhovoimaisempia, ja ehkä mahdollistavien perusteknologioiden myötä myös helpommin kehitettäviä ja liikuteltavia (lue: salakuljetettavia) joukkotuhoaseita. Emme voi tarkasti ennustaa, mutta riskit ovat todellisia ja konkreettisia. Segmenttien välisten epäluulon ja vihanpidon muurien madaltaminen on tätä kehitystä silmällä pitäen välttämätöntä. Nämä mittakaavat ovat lukemattomasti valtavampia kuin monikulttuurisuuden uhkakuvat.

Teknologia edistyy, ja varmasti tuo uusia aseita tullessaan. Mutta nyt hyppäät taas kerran siihen "koska minä sanon niin" -argumentointiin. Se, että kansojen välisen epäluulon ja vihanpidon "muurien madaltaminen" olisi edullista, hyödyllistä ja vähentäisi konfliktin riskiä, ei tarkoita, että muureja todella pystytään madaltamaan. Siitä, että joku on positiivista, ei seuraa että se on välttämätöntä tai edes mahdollista. Tällaiseen uskominen on utopistista idealismia. Koska epäselvät, tuntemattomat huipputeknisten aseiden avulla käytyjen konfliktien riskit ovat olemassa, pitäisi muka hyväksyä monikulttuurisuuden uhkakuvat huolimatta siitä, ettei kukaan pysty osoittamaan monikulttuurisuuden vähentävän näiden konfliktien riskiä - itse asiassa on osoitettu, että monikulttuurisuus ainakin luo väyliä tällaisille konflikteille.

QuoteMonikulttuurisuus ei yhdentymiskehitystä ratkaise, mutta avaa ja kasvattaa globaalin dialogin mahdollisuuksia. Maahanmuutto ei ole itsetarkoitus, eikä voi olla rajatonta, mutta linnake-Eurooppa ei toisaalta pystyisi uskottavasti käymään edellytettyä dialogia.

Sen dialogin käyminen ei edellytä kolmannen maailman maahanmuuttajien tuomista Eurooppaan. Et ole edes yrittänyt osoittaa uskottavasti, että se edellyttäisi sitä. Niinpä tämä on tyhjää sanahelinää. Ja mikä linnake-Eurooppa? Eurooppaa ei vielä tee linnakkeeksi se, että maahanmuutossa suositaan ryhmiä jotka työllistyvät hyvin, ja käyttäytyvät hyvin, eivätkä tuo alueelle arvoja jotka ovat valtavassa ristiriidassa eurooppalaisten kanssa.

QuoteOn täysin selvää, että esimerkiksi Islamiin liittyy valtavasti ongelmia, mitä on turha kieltää, mutta edellä mainituista uhkakuvista johtuen siihen liittyy ääri-ilmiöissään meitä koskettavia ongelmia monikulttuurisuudesta riippumatta. Ihmiskunnalla tulee tämän vuosisadan kuluessa olemaan kyky ja potentiaalia tuottaa tälle maailmalle kaikki aiemmat mittakaavat ylittävää tuhoa.
Eurooppa on sikäli osa globaalia kulttuurista, tiedostuksellista, näkemyksellistä kamppailua, on jo sitä nyt, halusi tai ei.
Kulttuurien kosketuspintojen synnyttämät historian mittakaavassa väliaikaiset ongelmat (mm. ghetot, työllistyminen, rikollisuus) ovat ihmiskunnan fundamentaalisiin uhkakuviin nähden suhteessa vähäisiä polkuja.

Ihmiskunnan tärkeimmät fundamentalistiset uhkakuvat ovat aina olleet sota, tuhoavat ekspansiiviset kulttuurit ja ympäristöriskit. En ole huomannut, että rikollisuus ja vastaavat olisivat historian mittakaavassa väliaikaisia ongelmia. Päinvastoin, ne vaikuttavat olevan pysyviä ongelmia sellaisten kulttuurillisten ryhmien edustajien kanssa, jotka kuuluvat tuhoaviin ekspansiivisiin kulttuureihin. Tietysti voidaan loputtomiin puhua vähäisistä poluista ja fundamentaalisista uhkakuvista.

Niin, Islamiin liittyy valtavasti ongelmia. Ne eivät olisi (meille) ongelmia elleivät ne jo koskettaisi meitä. Eräiden ajatus onkin se, että pyritään estämään se, että ongelmat tulevaisuudessa koskettavat meitä vieläkin enemmän.

Minusta sinulla on lapsenomaisen idealistinen katsantotapa sotilaallisten konfliktien välttämiseen: vältetään konfliktit "yhdentymällä" ja lähentymällä toisiamme, jos kehitys on suotuisaa, suureksi rakastavaksi perheeksi - vaikka kukaan ei tiedä miten tämä onnistuu ja mahdollisuus on epävarma. Heh. Historia osoittaa kuitenkin, että paljon helpompi tapa on aseistautuminen, jonka mahdollisuudet eivät ole epävarmoja ja hämäriä ja vaadi suotuisia kehityksiä. Yksi historiallisesti toimivimmista keinoista suojautua väkivallalta on varustautuminen väkivallan käyttöön. Muistuuko esimerkiksi MAD-periaate mieleen? Jos länsi varustaa itsensä tehokkaimmin mahdollisin asein, on todennäköisempää, että länttä vastaan ei uskalleta hyökätä suoraan ja tuhoisia sotilaallisia keinoja käyttämällä. Toki on mahdollista, ettei voiman pelote tepsi kaikkiin, esimerkiksi fanaattisimpien ihmisten kansoittamiin valtioihin. Mutta kuulisin mielelläni, miksi epämääräinen yhdentyminen tepsisi sellaisiin valtioihin...

QuoteMaailman laajoista kehityslinjoista irrotettuna monikulttuurisuuden haasteet kyllä saa suurennuslasin alla näyttämään elämän ja kuoleman kysymyksiltä.

Joillekin ne ovat hyvin konkreettisesti olleet kuoleman kysymyksiä. Siihen pitäisi pystyä samaistumaan vähäisistä poluista huolimatta.

QuoteRajattujen näkökulmien pohjalta muodostetut katsomukset ovat ihmisyyden keskeinen ongelmien aiheuttaja ja harhaanjohtaja. Tätä ilmiötä tukevat erilaiset tunnepohjaiset, identiteettiin ja viiteryhmään liittyvät vaikuttimet. Vaikuttimet, joita usein itse emme edes tiedosta. Tälle on olemassa nimensä vahvistusharha (eng. confirmation bias). Se on yksi kysymys omasta suhteestamme siihen, kuinka, miten ja miksi maailman hahmotamme, ja haluamme hahmottaa. Viimeaikainen neuropsykologinen tutkimus sekä kokeelliset selvitykset ovat tuoneet ilmiölle kiistämätöntä vahvistusta.

Olisikohan mahdollista, että Tehtaankadun homma kärsisi tunnepohjaisista vaikuttimista? Vai koskeeko se väistämättömästi vain muita? Sinun oma näkökulmasi on myös valtavan rajattu, ja lähes traagista on ettet itse kykene näkemään sitä (niin kuin idealistit ja uskovaiset eivät yleensä kykene). Sinun näkökulmasi tiivistyy uskoon: sinä näet ongelman, ja uskot että se voidaan ratkaista vain yhdellä tavalla - tavalla, jonka toimivuudesta ei ole varmuutta, mutta johon silti pitää uskoa koska se sinun mielestäsi on ainoa tapa. Uskot kaikkien muiden olevan väärässä ja kyvyttömiä argumentoimaan kumoon sinun näkemyksiäsi, ymmärtämättä ollenkaan ettei uskoa voi argumentoida kumoon. Sinä uskot, että epävarman mutta mahdollisen "suotuisan kehityksen" kautta maailma yhdentyy ja konfliktit ratkeavat, ja "vähäisten polkujen" aiheuttamat kuolonuhrit jäävät historiaan. Kun kyse on uskosta, miten sitä vastaan voi argumentoida? Sinulle voidaan ja onkin sanottu, ettei suotuisa kehitys ole varmaa, eikä jokin ratkaisu välttämättä ole käytännössä mahdollinen vaikka se kuulostaa forumille kirjoitettuna hyvältä. Mutta sinä edelleen uskot että suotuisa kehitys toteutuu. Sen täytyy toteutua. Tässä vaiheessa kyse ei ole enää näkökulmien väittelystä tai faktapohjaisesta argumentaatiosta, vaan sokeasta, optimistisesta uskosta, jota vastaan ei ole mahdollista argumentoida - voidaan vain todeta mistä on kyse. 

Quote from: Tehtaankadun homma on 04.02.2009, 03:33:23
Linnake-euroopalla ei olisi tarvittavaa moraalista jalustaa ja uskottavuutta puhua tulevaisuuden haasteista.

Näinhän sinä sanot ja uskot. Mutta valitettavasti henkilökohtainen uskosi ei merkitse mitään siinä todellisuudessa jossa ihmiskunta elää. Ja mitä "linnake-Eurooppa" tarkoittaa? Eurooppaa, jossa ei saa asua muita kuin eurooppalaisia? Kuka tällaista kannattaa ja missä? Vaiko Eurooppaa, jossa suositaan maahanmuuttoa josta on taloudellista hyötyä? Mikä linnake se sellainen on? Sanahelinää.

Quote21. vuosisata, 21. vuosisadan haaste on suuressa mittakaavassaan väistämättä jaettu. Ihmisyyden sisäinen muutos, kehitys, dialogi, asteittain lähentyminen koko maapallon mittakaavassa.

Olisi mielenkiintoista, jos joku yrittäisi pohditusti argumentoida ja haastaa tätä kysymystä.

Huoh. Sinä et nyt ymmärrä, että kuka tahansa voi julistaa minkä tahansa "vuosisadan haasteeksi." That don't make it so. Ihmiskunnassa on tapahtunut muutoksia koko sen olemassaolon ajan. On tapahtunut kehitystä, välillä arvaamattomiin suuntiin. Sinä uskot, että 21. vuosisadan haaste on tuo. Hieno homma, sinulle. Uskoa vastaan ei voi argumentoida. Sen voi vain osoittaa uskoksi ja siirtyä käytännöllisempiin keskusteluihin. Ihmiskunnalla on aina ollut samat haasteet ja samat uhat: ihmisten suhteet muihin ihmisiin, ja suhteet ympäristöön. Jokaisella vuosisadalla on ollut samat haasteet, jotka ovat ilmentyneet hieman erilaisina ongelmina. Ei väitteesi esitä mitään kysymystä. Se on vain uskoon pohjaava väite. Minun mielestäni 21. vuosisadalla ei ole mitään erikoista haastetta verrattuna aiempiin. Haaste on sama kuin aina ennenkin: miten pysyä hengissä.

QuoteTunnen "homman maahanmuuttokriittisyyden" argumentit läpikotaisin ja osaisin esittää ne vaikka sammuneena, eivätkä ne lopulta vakuuta. Ne eivät luonnu yhteen sen kanssa miten, asiaa useilta kanteilta paljon pohdittuani, tällä hetkellä hahmotan 21. vuosisadan yhteiskunnallisten haasteiden kehyksen.

Niin. Sinä hahmotat asiat melko omalaatuisella, korkealentoisella ja vankkaan uskoon pohjaavalla tavalla, joka ei lainkaan huomioi sitä, että ihmisillä on erilaisia arvoja. Kaikki eivät ole valmiita ottamaan suuria "vähäisten polkujen" väliaikaisia riskejä voidakseen sijoittaa tulevaisuudessa, kenties, mahdollisesti tulosta tuovaan ratkaisumalliin. Sinun esittämäsi optimismi ei vakuuta minua. Ihmiset ovat erilaisia. Sinä voit postailla loputtomasti ikävystyttäviä runonpätkiä tai kuvia indonesialaisista misseistä, mutta mitä se lopulta merkitsee? Epävarmoja mahdollisuuksia, epävarmaa suotuisaa kehitystä, epävarmaa yhdentymistä josta voi seurata lähes mitä tahansa. Näyttää siltä, että kehottaisit heittämään varovaisuuden ja välittömän turvallisuuden hakemisen syrjään sokean optimismin nimissä, koska sinä uskot että täytyy, koska muita ratkaisuja ei ole. Älä ihmettele, jos kaikki muut ihmiset eivät innostu tällaisesta vaatimuksesta. Sinä et itse ilmeisesti halua kulkea niitä vähäisiä polkuja, jotka voivat johtaa kuolemaan monikulttuurisuussyistä muslimiterroristin räjäyttäessä linja-auton tai junan jossa matkustat. On röyhkeää odottaa, että muutkaan haluaisivat, tai että muut eivät haluaisi minimoida riskiään päätyä näille vähäisille poluille...   

QuoteHomma on nykymuodossaan siinä mielessä vähän kuin energiakysymykseen vastaamista peltoenergialla, ottamatta huomioon mikä vaikutus tulee olemaan maailman ruokamarkkinoille ja ruokahuollolle.

Minusta taas sinun ratkaisusi on kuin energiakysymykseen vastaamista kylmäfuusiolla: paljon optimismia, epävarmaa uskoa ja toivoa suotuisasta kehityksestä, ja paljon muihin kohdistuvia vaatimuksia ottaa "väliaikaisia" riskejä epävarman hyvän nimissä. Vähän konkretiaa, paljon ristiriitaisia väitteitä (toisaalta Tehtaankadun homma sanoo "fatalismi on hedelmätöntä", mutta toisaalta Tehtaankadun homma sanoo "näin se vain väistämättä menee, ihan varmasti, eikä sille mitään voi, missään tapauksessa, näin se on, pakosti on, olen oikeassa").

Kysymys auttamisesta on sekä moraalinen että puhtaan käytännöllinen. Mutta: jos hyväksyn monikulttuurisen yhteiskunnan ja Tehtaankadun homman fatalistisen ajatuskulun sekä sen, että "verovaroillani" (ärsyttää tuon verovaroillani -termin käyttö ihan kuin Suomessa ei muilla kuin veronmaksajilla olisi ihmisoikeuksia >:() autetaan ns. muita, mitä takeita minulla on siitä, että radikaali Islam ei nouse valtaan ja ettei Eurooppa ole tämän takia sodan meressä palava manner vuonna 2050? Minulle eivät nimittäin riitä länsimaisten "moraalisäteilevien suvaitsijoiden" tai puhtaasti "käytännöllisten suvaitsijoiden" á la Tehtaankadun homma, vakuuttelut siitä, että nyt saadaan maltilliset muslimit mukaan parhaamme mukaan. Vakuuttelujen pitää tulla siitä suunnasta, mihin epäilyjä (enemmän tai vähemmän perustellusti) kohdistetaan.

Tämä "kyllä se siitä, kunhan me sitäsuntätä" -ajattelutapa on osoittautunut täydelliseksi myytiksi, kuten kaikki tulevaisuuden ennustukset kolmansine valtakuntineen ja kommunistisine utopistisine yhteiskuntineen, noin ääriesimerkkejä mainitakseni. Partasuuimaamithan ovat saaneet vaikutusvaltaa esim. Britanniassa juuri toisen polven hyvinvoivien ja suhteellisen hyvin kohdeltujen pakistanilaisperäisten maahanmuuttajien joukossa. Siis niiden, joiden vanhemmat tulivat työn perässä ja sopeutuivat yhteiskuntaan. Nämä juuriaan etsivät hyvinvoivat länsimaistuneet nuoret juuri ovat ääri-islamilaisen terrorismin takana ja kärjessä. Miten tämä selittyy?

Ei, ei, vielä kerran ei. Islamia, islamilaisia yhteiskuntia ja islamilaistumista koskevat täysin eri lainalaisuudet kuin muuta maahanmuuttoa tai globaalia hätää. Vai, Britannian esimerkkiä käyttäen, miten selittyy se, että Englannin kuuluisimman "rasistipoliitikon", Enoch Powellin, parjaamien karibialaisten maahanmuuttajien jälkikasvu ei ole syyllistynyt terroritekoihin eivätkä he halua muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa täysin toisenlaiseksi? Juuri he, ensimmäisten siirtolaisten joukossa tulleet, joihin mustina rasismi juuri voimakkaimmin kohdistui. Toki syrjäytymistä on ollut, mutta missä terrorismi?

Jos Tehtaankadun homman mielestä Islam ja/tai muslimit ovat tulevaisuudessa vaihtoehtoisesti joko ongelma/haaste tai uhka elämälle maapallolla, mikä on looginen johtopäätös tästä? Sitä sopii kunkin miettiä muassaan. Jos muilla eurooppalaisilla yhteiskunnilla on pikkuriikkinen mahdollisuus pysyä edes nipinnapin kasassa, ei sitä ongelmaa/haastetta/uhkaa pidä väkisin tuottaa Suomeen. Vai?


Edit: Nyt, kuten tässä keskustelussa ylipäänsä, puhutaan siis suurista linjoista. Muslimimaahanmuuttaja Ali ei ole mikään uhka/haaste/ongelma tässä mittapuussa, yksittäisistä ihmisistä, edes tuhansien joukosta ei puhuta nyt, vaan kokonaisista yhteiskunnista ja oikeastaan maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta eurooppalaisesta ja ennen kaikkea suomalaisesta näkökulmasta. Tarkalleen ottaen uhka/ongelma/haaste on (vielä, onneksi) kuvitteellinen ääri-islamilaisen partasuuimaamin ja hänen kätyreidensä johtama suuri muslimiyhteisö, joka muodostuisi tavallaan yhteiskunnaksi yhteiskunnan sisälle, ja yrittäisi laajentua ja "syödä" ympäröivää yhteiskuntaa arvoineen, uskontoineen ym. sisältäpäin.

Quote
Sinä siis "kuolet" jos sinulla on lompakossa 200 euroa ja niistä otetaan 80 senttiä pois? Tohdin epäillä. Voisit säilyä jopa siinäkin tapauksessa hengissä, että nappaisimme muutaman niistä 200 eurosta.

En kuole. Nykyisellään kehitysapu ei hintaansa nähden tuota sellaista tulosta, jota sen pitäisi tuottaa - hintaansa nähden. Rahan kohdennus on pielessä. Mikäli 900me:stä miljoona menee oikeasti johonkin hyödylliseen ja loput jonkin diktaattorin lahjontaan sekä paperin pyörittelyyn, apujärjestelmä on pahasti kusessa.

QuoteSinun 80 senttiäsi tai enemmän (toivottavasti) voivat siinä tapauksessa olla suureksi hyödyksi, varsinkin jos se annetaan sellaisen osaamisen (teknologia, lannoitteet, lääkkeet) muodossa, joita hän ei itse pysty tuottamaan.

No mielummin pussillinen siemeniä ja vähän lannotteita kuin valmista leipää.

QuoteKäsittelet Suomen nyt irrallisena tapauksena. Samalla periaatteella voisi käsitellä irrallisena jokaisen yksittäisen veronmaksajan, saastuttajan, työntekijän (...) jonka panosta ei tarvita. Tässä mielessä me olemme osa suurempaa kokonaisuutta, etkä käsittele kysymystä reaalipoliittisesti. Sivuutat sen vain sanapelillä eristämällä Suomen joksikin maailmasta irralliseksi saarekkeeksi, vaikka sama pätisi silloin jokaiseen hehtaariin ja neliökilometriin.

En ole missään vaiheessa väittänyt, ettei meidän panosta tarvita. Sitä ei tarvita siinä mittakaavassa kuin missä nyt ollaan tai mitä viherpiiperöt haluaisivat sen olevan. Emme voi poistaa afrikan ongelmia siirtämällä afrikkaa tänne yksilö kerrallaan.

Reaalipoliittisesti euro on suomessa euro eli n. suklaapatukka. Afrikassa eurolla tekee paljon enemmän hyvää. Mikä tässä ei uppoa?


Niin ja toki kaipailisin perusteluihisi kovia faktoja, enkä puppugeneraattorimutua. Tällähetkellä kun nuo faktat tuppaa - ainakin minulle - kertomaan humanitaarisen maahanmuuton ja onnettoman kehitysapujärjestelmän olevan suurempi ongelma kuin rikkaus.

edit: typo

Quote from: Tehtaankadun homma on 04.02.2009, 18:16:06
Sinä siis "kuolet" jos sinulla on lompakossa 200 euroa ja niistä otetaan 80 senttiä pois? Tohdin epäillä. Voisit säilyä jopa siinäkin tapauksessa hengissä, että nappaisimme muutaman niistä 200 eurosta.
[...]
Yritä uudestaan. Yrittäkää argumentoida parhaat hommailijat.

Puhut edelleen yksilölle mitättömästä 80 sentistä, kun haluat korostaa summan pienuutta, vaikka oikea luku on lähes (tai yli, riippuu miten määritellään) miljardi euroa.

Lopeta BKT-prosenttien käyttö. Jos Olkiluoto poksahtaa, niin minun lompakkooni ei ilmesty sen ansiosta lisää rahaa, vaikka Suomen bruttokansantuote silloin kasvaisikin.

Jos haluat harjoittaa hyväntekeväisyyttä toisten rahoilla, niin sinun on vakuutettava toiset sen hyödyistä ja perustelujesi on oltava teräsbetonia. Mielestäni esityksesi paremmasta vaihtoehtoisesta Euroopasta ei ollut kunnolla perusteltu, vaan lähinnä toiveajattelua. Esitä se yksityiskohtaisemmin ja konkreettisemmin pohjautuen nykytilanteeseen ja viime vuosikymmenien kehitykseen.

Jos maahanmuuton huonojen puolien esiintuominen vaarantaa suhteemme kaikkiin muslimeihin, niin kerro esimerkkejä siitä hyvästä kritiikistä, Suomesta tai ulkomailta. Millaista se on ja missä sillä on saatu tuloksia?

Konkreettisuutta ja esimerkkejä, please.

Avrelivs vastasi aiempaan viestiini, josta esiin nostettuja pointteja käsittelin myöhemmässä kirjoituksessa nuiva Dystopia, joten en palaa niihin ainakaan vielä. Kiitokset aikaa vieneestä palautteesta kuitenkin.

Sen sijaan kohdistaisin huomion muutamaan pointtiin mittasuhteista. 3 miljardin aliravitun ja miljardin nälkäänäkevän (ja satojen miljoonien ennenaikaisesti kuolevien) kohdalla Avrelivs nosti vertaukseksi "entä monikulttuurin uhrit?". Sen miksi monikulttuuri "hommassa" käsitetään ikävien lieveilmiöiden johdosta on kuollut muutamia satoja eurooppalaisia. Muutamia tuhansia on raiskattu. jiipik viittasi samaan muslimiterroristien räjäyttämistä busseista. Nälkään ja vähäisin panostuksin estettäviin sairauksiin kuolee maailmassa n. 15 minuutissa yhtä monta ihmistä kuin "monikulttuurisuus" on tappanut länsi-Euroopassa 20 vuodessa. Yli 10 WTC:iä joka päivä.

Liberian sisällissodassa 3/4 maan naisista raiskattiin, useat heistä äärimmäisen brutaalilla tavalla, kymmeniä ja kymmeniä kertoja toistuen, joskus perheensä edessä, joskus juuri tapetun aviomiehensä verisen ruumiin vieressä.
Samalla tavalla kuin etenevä puna-armeija kohteli saksalaisia toisessa maailmansodassa.

Ihmisessä on potentiaalia äärimmäiseen pahuuteen. Sen ainakin tiedämme ilmentyneen kaikissa ihmisryhmissä geeneihin ja uskontoon/uskonnottomuuteen katsomatta.

Jokainen ihminen kärsii. Kokemus on aivan yhtä tuskallinen Afrikassa kuin se on Suomessa.

Avrelivs myös toteaa, että hän ei näe mitään eroa 21. vuosisadan haasteiden ja menneiden vuosisatojen haasteiden välillä. Tällaisia ei toivoisi tosissaan esitettynä lukevansa. Ihmiskunnan kasvava ja moninkertaistunut kyky tehdä tuhoa, sekä mm. informaation välittymisen ja prosessoinnin (ja niin monien muiden vaikuttimien) muutokset tekevät haasteista spesifisti omanlaisiaan, kuten tekee mm. ympäristöongelmien eskaloituminen kohden "vedenjakajia".

Tästä premissistä ainakin toivoisi yhdenmielisyyden olevan mahdollista.

Quote from: Tehtaankadun homma on 04.02.2009, 20:14:14
Avrelivs vastasi aiempaan viestiini, josta esiin nostettuja pointteja käsittelin myöhemmässä kirjoituksessa nuiva Dystopia, joten en palaa niihin ainakaan vielä. Kiitokset aikaa vieneestä palautteesta kuitenkin.

Luin toki myös tuon kirjoituksesi nuiva Dystopia. En vain löytänyt siitä mitään uutta, ainoastaan samaa optimismia ja uskoa suotuisaan kehitykseen, ja täyttä kyvyttömyyttä ymmärtää sitä näkökulmaa, että monet ihmiset eivät halua uhrata nykyhetken turvallisuutta voidakseen ehkä, mahdollisesti joskus saada jonkin suuren ongelman ratkaistuksi tavalla jonka toimivuudesta ei ole mitään varmuutta. Olisin voinut paneutua loppupäiväksi erittelemään sitä, miten tavallaan vääristelet (tai paremmin vain väärintulkitset, kenties aivan vahingossa johtuen siitä millainen oma katsantokantasi asiaan on ja millaisina näet ne jotka eivät ole siitä samaa mieltä) "nuivien" tavoittelemaa ja heidän toimistaan todennäköisimmin seuraavaa yhteiskuntaa. Mutta olen päättänyt jättää sen tekemättä, sillä kyseinen paneutuminen ei saavuttaisi mitään - tässä on vastakkain sinun optimismisi ja muiden erilaiset arvot. Niiden välistä ristiriitaa ei voida argumentoida kadoksiin. Optimismia ei voida parantaa, arvoja ei helposti nettikeskusteluilla muuttaa. 

QuoteSen sijaan kohdistaisin huomion muutamaan pointtiin mittasuhteista. 3 miljardin aliravitun ja miljardin nälkäänäkevän (ja satojen miljoonien ennenaikaisesti kuolevien) kohdalla Avrelivs nosti vertaukseksi "entä monikulttuurin uhrit?". Sen miksi monikulttuuri "hommassa" käsitetään ikävien lieveilmiöiden johdosta on kuollut muutamia satoja eurooppalaisia. Muutamia tuhansia on raiskattu. jiipik viittasi samaan muslimiterroristien räjäyttämistä busseista. Nälkään ja vähäisin panostuksin estettäviin sairauksiin kuolee maailmassa n. 15 minuutissa yhtä monta ihmistä kuin "monikulttuurisuus" on tappanut Euroopassa 20 vuodessa. Yli 10 WTC:iä joka päivä.

Sinulla on aivan erilainen käsitys monikulttuurisuudesta kuin minulla, näemmä. Minusta monikulttuurin uhreja ovat myös Yhdysvalloissa lahdatut intiaanit, monet Afrikan monikulttuuristen maiden heimosisällisotien uhrit ja monet, monet muut. Se, että monikulttuurikeskustelu Suomessa painottuu monikulttuuriin Suomessa, ei liene yllättävää - mutta monikulttuuria on myös monikulttuuri Suomen ulkopuolella. Suurin osa monikulttuurin uhreista on totta kai Euroopan ulkopuolelta. Mittasuhteet näyttävät kenties "hieman" erilaisilta tästä perspektiivistä.

QuoteLiberian sisällissodassa 3/4 maan naisista raiskattiin, useat heistä äärimmäisen brutaalilla tavalla, kymmeniä ja kymmeniä kertoja toistuen, joskus perheensä edessä, joskus juuri tapetun aviomiehensä verisen ruumiin vieressä.
Samalla tavalla kuin etenevä puna-armeija kohteli saksalaisia toisessa maailmansodassa.

Mielestäni Liberian sisällissota (89-96) oli hyvä esimerkki monikulttuurisuuden ansiosta syntyneestä väkivallasta. Saman valtion alle joutuneet heimot järjestivät monikulttuurisen kohtaamisen, ts. silmittömän verilöylyn.

QuoteIhmisessä on potentiaalia äärimmäiseen pahuuteen. Sen ainakin tiedämme ilmentyneen kaikissa ihmisryhmissä geeneihin ja uskontoon/uskonnottomuuteen katsomatta.

Pitää paikkansa. Sekin tiedetään, että kaikkein äärimmäisin pahuus kohdistuu usein juuri "toisiin", eli eri heimoa, uskontoa ja rotua edustaviin ihmisiin. Äärimmäistä pahuutta voidaan näin ollen vähentää vähentämällä eri ryhmien mahdollisuuksia kerääntyä samalle alueelle monikulttuurisesti kurkuttamaan toisiaan.

QuoteJokainen ihminen kärsii. Kokemus on aivan yhtä tuskallinen Afrikassa kuin se on Suomessa.

Niin. Mutta olisi outoa, jos suomalaiset eivät priorisoisi suomalaisten kärsimyksiä. Afrikkalaiset ainakin ovat huolestuneempia afrikkalaisten kärsimyksistä kuin Tehtaankadun homman tai Avrelivksen tuskista.

QuoteAvrelivs myös toteaa, että hän ei näe mitään eroa 21. vuosisadan haasteiden ja menneiden vuosisatojen haasteiden välillä. Tällaisia ei toivoisi tosissaan esitettynä lukevansa. Ihmiskunnan kasvava ja moninkertaistunut kyky tehdä tuhoa, sekä mm. informaation välittymisen ja prosessoinnin (ja niin monien muiden vaikuttimien) muutokset tekevät haasteista spesifisti omanlaisiaan, kuten tekee mm. ympäristöongelmien eskaloituminen kohden "vedenjakajia".

Tästä premissistä ainakin toivoisi yhdenmielisyyden olevan mahdollista.

Näkökulmakysymys. Ihmisillä on aina ollut samat ongelmat ja haasteet. Tehokkaat aseet ja kasvanut kyky saastuttamiseen ovat tietysti tosiasioita. Mutta tässä tapauksessa sinä katsot niitä pieniä linjoja, ja minä suuria. Tehokkaiden aseiden ongelmista selvitään samoin kuten naapurimaan suuren armeijan ongelmista ennen selvittiin: kasaamalla tarpeeksi suuri pelote oman asevoiman ja aseistuksen muodossa. Ne, joihin se pelote ei tehoa, todennäköisesti eivät antaudu yhdentymisen ja optimisminkaan edessä riittävän nopeasti mättöjuhlan välttämiseksi. Minä en siis näe haasteena tehokkaita aseita vaan ihmisen sotaisan luonteen - ratkaisu ei ole siis ratkaisu tehokkaisiin aseisiin vaan ihmisen sotaisan luonteen hillitseminen pelotteen avulla. Ympäristön ongelmat on ratkaistava tavoilla jotka on tiedetty jo verrattain kauan: vähemmän kulutusta, vähemmän ihmisiä, puhtaampaa teknologiaa. Kun kyse on koko planeetasta, totta kai siihen vaaditaan tietty määrä yhteistyötä eri kansoilta. Sen yhteistyön ei kuitenkaan tarvitse pohjautua ihmeelliselle yhdentymiselle tai monikulttuurisuudelle. Se voi perustua yksinkertaisesti ymmärrykselle siitä, että erimielisyyksistä huolimatta tietyt toimet ympäristön hyväksi ovat välttämättömiä. Siihen ymmärrykseen ei tarvita maahanmuuttovirtoja. Toisaalta se voi perustua myös vahvimman vaatimuksille.

Quote from: Tehtaankadun homma on 02.02.2009, 07:56:46
an muuta, jos ikinä ei ole löytänyt edes yhtä hyvää sanaa sanottavaksi (kuten esim. Scriptasta et löydä).

Todellisia arvopohjaisia motiiveja voi peilata myös analysoimalla näkemysten klusteroitumista. Ei aina, mutta tilastollisessa otannassa, maahanmuuttokriittisyys kulkee käsikädessä nationalismin, militarismin, seksuaalivähemmistöjen vähättelyn (mitä ei juuri myönnetä, mutta mikä ilmensi itseään täysin selvästi esimerkiksi Lapin Kansan päätoimittajakohussa) sekä mm. kehitysavun vastaisuuden ja erityisesti afrikkalaisten kehitysmahdollisuuksien vähättelyn ja suoranaisen ivaamisen kanssa.

Minä olen nationalisti. Memeettisellä ja kulttuurisella tasolla enemmän kuin etnisellä mutta nationalisti yhtäkaikki. Mitä vikaa nationalismissa on?

Tuo huomiosi biologisen jalanjäljen käyttämisestä argumenttina on sikäli naiivi, että sen totuusarvo ei falsifioidu eikä realisoidu vaikka sitä käytettäisiin mistä lähtökohdista tahansa. Sinä arvostelit maahanmuuttoa rajoittavaa lähtökohtaa. Ok. Todista sitten se biologinen jalanjälki falsikiksi itsessään. En pidätä hengitystäni odotellessa.

Ja oikeasti, etkö tosiaan saanut mielestäsi viestiäsi perille latelematta peräkkäin valkoisen europidien tekemiä syntejä? Minusta et luonut yhtäkään relevanttia aasinsiltaa. "Functionless art is simply tolerated vandalism " -> Functionless efuse is tolerated unconversation.

Olet siinä täysin oikeassa että islamia ja muslimeja ei tule nähdä vain monoliittina, mutta minusta on myös relevanttia sisäistää myös se, että on jo olemassa evidenssiä että se pieni fundamentalistimuurahaisten lauma kykenee joskus tapauskohtaisesti leikittelemään sillä monoliitilla minkä rauhallinen enemmistö muodostaa. MOT: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=682435 (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=682435) Saksan turkkilais-islamilainen unioni Ditib suhtautui Wallraffin ideaan aluksi myönteisesti, mutta on vetäytynyt siitä nyttemmin Wallraffille osoitettujen murhauhkausten takia.

Tehtaankadun hommeli kirjoittelee kuin uskovaisille vääriä lupauksia antava saarnaaja. Vaikka teitä hiukan raiskataan ja pommmitetaan, se palvelee suurta tarkoitusta, joka on teille tuleva.

Turn the other cheek
there's a better world awaiting
for the meek

Eli ei saisi kysellä eikä kyseenalaistaa. Kärsiä pitäisi valittamatta monikulttuurisen dialogin hedelmiä odotellessa...

http://www.youtube.com/watch?v=g9FhSo6t-AI&feature=related

Kenen uskosta nyt puhut, Avrelivs? Pyrin pohjaamaan kantani ajatteluun ja pohdintaan. Erilaiset hahmotelmat kehityskuluista eivät ole puhtaasti uskoa. Esimerkiksi kaksi keskeistä pointtia ympäristöstä ja teknologian kehittymisestä ovat karkeasti "totta" vaikka niiden eksaktia merkitystä ei voi ennustaa.

Nuiva Dystopia on tässä viestiketjussa kirjoituksistani ehkä asiapainotteisin ja se pyrkii pohdinnallisesti vastaamaan kehityskulkuja koskeviin kysymyksiin.

Kommentoin myös pointtiasi kauhun tasapainosta. Kysyin, jos kylmässä sodassa toisella puolella olisi ollut Al-Qaida-mieliset maallisen Neuvostoliiton sijaan vastaavin tuhovoimin, niin olisiko kukaan meistä täällä hommailemassa? Mitä luulet?

Eli on ilmiselvää miksi emme voi sallia al-qaida-henkisten suurten valtapääomien olevan toisella puolella mitään maailmantuhoon yltävää kauhun tasapainoa. Sellaisen maailmantilanteen stabiiliuteen uskominen jos mikä olisi järjetöntä. Olisi aivan turha varautua tuhoamaan heidätkin, se ei olisi mikään tae siitä, että tilanne ei voisi eskaloitua tiettyjen tahojen saadessa valtavan mittaluokan terrorivälineitä käsiinsä. Siksi pitää pyrkiä estämään, että 30-40 vuoden päästä maailmassa suuria valtapääomia olisi radikaaleilla tahoilla. Siksi meillä on väistämätön globaali kulttuurin, identiteetin haaste kuten perustelin. Oli se kulttuuri "täällä" tai "siellä" ja se on jo suurelti "täällä"(Euroopassa). Missään vaiheessa en ole todennut, että uskoisin tämän kehityksen helppouteen, tai olisin sokean optimistinen sen tuloksista jne. sellaisia täysin kehiteltyjä väitteitä vastaan en jaksa väitellä. En ole välttämättä kovin optimistinen, mutta vielä paljon pessimistisempänä näen "homman" implikoiman kehityskulun, sanotaanko asia tällä tapaa. Olisi mielenkiintoisempaa, jos pyrittäisiin kiinnittämään huomiota siihen, mitä toinen todella on kirjoittanut.

Timo Hellmannilta hyvä pointti. Enemmistölle muslimeista ei olisi ollut ongelma, jos saatanallisia säkeitä olisi luettu moskeijassa. Vaikka he(kin) perääntyivät väkivallan uhan alla, niin tämä kontrasti kuitenkin ilmeni selvästi. Huomaa, että eivät äärimuslimit kontrolloineet enemmistön ajatuksia ja identiteettiä, tahtotasoa kylläkin, mutta ne ajatusmallit jotka sallivat Rushdien lukemisen moskeijassa, ne ovat hengissä, ja niitä tulee tukea.

Sama koskee Saksassa esimerkiksi muslimien järjestettyjä (pakko)avioliittoja, aihe josta olen lukenut jossain määrin. Voi toki jättää asian mainitsemisen tasolle ja päivitellä kuinka hirveitä Anatoliasta tulevat maalaiset suurelta osaltaan ovat tässä suhteessa perinteineen (esim. scriptan tavanomainen linja), tai ottaa vielä yhden lisäaskeleen ja pyrkiä herättämään taloudellista, poliittista ja suojelullista tukea niille rohkeille naisille ja naisliikkeille, jotka käytäntöä vastaan kamppailevat. Jo yleisesti selkeästi ilmaistu kannanotto siitä, kummalla puolella eurooppalaiset yhteiskunnat näissä tilanteissa ovat, jotta uhrit paremmin tietävät kuinka he voivat saada tukea.

En kiistä näitä ongelmia, ja osaisin siteerata niistä laajan tilastollisen otannan, sikäli väite siitä, että en huomioisi teidän kantaanne, tai en olisi siitä tietoinen, on puppua. Uskallan väittää, että olen lukenut siitä enemmän kirjoja ja kirjoituksia kuin useimmat täällä.

Katson niitä eriävästä näkökulmasta suuremman kokonaisuuden osana. Tämä on ero, ei se, että en olisi tietoinen "homman" argumentaatiosta. Tässä viittaan vielä edellisen sivun dystopia- kirjoitukseen, sillä siinä käsittelin kehityskulkujen riskejä, johon tämä positio pohjaa, enkä niitä siksi nyt toista.

Seuraavaksi kirjoitan vaihtoehtoisen paradigman karkeahkosta hahmotelmasta. Kulttuurirelativismia ei voida hyväksyä, ja jos yksipuolinen negaatio ei ole toimiva paradigma, niin mikä sitten?

Pyrin nyt pitämään viitekehyksen (paradigman) hahmotelman mahdollisimman yksinkertaistettuna. Perustelut ovat aiemmissa viesteissä.
Selkeyden vuoksi rajaan kehyksen koskettamaan islamia [pyydän kuitenkin huomioimaan sen todennäköisen seikan, että ympäristön ja sosiaalisesti kestävän kehityksen lisääminen todennäköisesti vahvistaisivat esitettyä kehystä huomattavasti, kuten tekisi universaalin ihmisarvon arvopremissi].

Euroopan muslimien/muslimitaustaisten väkiluku vuonna 2050 tai 2100 on toissijaista siihen nähden, kuinka radikalisoituneita maailman muslimit keskimäärin ovat vuonna 2050 tai 2100 ja kuinka paljon äärimuslimeilla on tuolloin taloudellista ja aseellista valtaa. Sikäli kun jälkimmäinen prioriteetti on ristiriidassa ensin mainitun, vähemmän merkittävän, kanssa, tulee jälkimmäisen korostua.

Emme voi sosiaali-insinööreinä luoda ja pakottaa toivotun suuntaista kehitystä, mutta voimme edesauttaa ja tukea islamin sisäisiä liikkeitä ja toimijoita jotka tavoiteltuun suuntaan pyrkivät. Näiden tahojen antagonisoimisen välttäminen on siksi keskeisen tärkeää. He ovat muslimeja, ja heidänkin uskontonsa on islam, joten islamin ohessa kulkevien ei-toivottujen kulttuuristen piirteiden kritiikin ja vastustamisen tulee kohdistua eritellysti, irrallaan yleistävästä jaetusta nimittäjästä (tulee siten välttää muotoja "muslimit ovat Y" "Islam kannattaa X:ää")

Ongelmista ja uhkakuvista ei pidä vaieta. Ongelmia hyssyttelevä pseudo-suvaitsevaisuus, joka näkee toiseuden yksilöt toiseusmassan kasvottomina edustajina, tulee aktiivisesti haastaa.
Yksilönvapauden ja koskemattomuuden arvoista ei tule joustaa. Islamia ei pidä sen enempää käsitellä näiden arvojen kategorisena vihollisena, kuin virheellisesti väittää ettei Islamin yhteydessä esiintyisi laajalti näitä arvoja rikkovia käytäntöjä. Molemmat yleistävistä lähestymistavoista, toinen positiivisessa toinen negatiivisessa, käsittelevät miljoonia yksilöitä ryhmänsä määrittäminä, ja ne tulee siksi tuomita.

Tavoitteet eivät ole yksiselitteisiä, eivät toteudu hetkessä eivätkä helposti, eivät meidän toimestamme ja vievät vuosikymmeniä.

Keskenään ristiriitaisissa kehitysvariaatioissa on usein (aina) molemmissa huonoja puoliansa, ihmisille aiheutuvaa ikävyyttä, eikä täten voida irrallisesti argumentoida jonkin kehitysvariaation puolesta vain osoittamalla vaihtoehdon ongelmia.
Kokonaisarvion tulee perustua monisyisyyteen.

Tällaisessa arviossa islamin futuurisen radikalisoitumisasteen ja radikaalien potentiaalisesti hallussaan pitämien valtapääomien muodostama uhka osoittautuu huomattavasti merkittävämmäksi kuin läntisen Euroopan muslimipopulaation numeerisen määrän itsessään.

Maahanmuuttovirrat, vaikkakaan eivät merkityksetön kysymys, eivät siksi ole keskeinen kysymys.
Täten: Siinä määrin kun Euroopan suvaitseva ja islam-ystävällinen imago ja sen ylläpitäminen auttavat primääriä tavoitetta (islamin yleisen radikalisoitumisasteen laskeminen, radikaalien valtapääomien heikkeneminen, maltillisten tukeminen) tulee vähemmän merkittävien tavoitteiden antaa tarvittaessa myöten.

Quote from: Tehtaankadun homma on 05.02.2009, 08:11:29
Maahanmuuttovirrat, vaikkakaan eivät merkityksetön kysymys, eivät siksi ole keskeinen kysymys.
Täten: Siinä määrin kun Euroopan suvaitseva ja islam-ystävällinen imago ja sen ylläpitäminen auttavat primääriä tavoitetta (islamin yleisen radikalisoitumisasteen laskeminen, radikaalien valtapääomien heikkeneminen, maltillisten tukeminen) tulee vähemmän merkittävien tavoitteiden antaa tarvittaessa myöten.

Vrt. Ruotsi, annettu myöten, vaatimustaso on noussut-> viha ja radikalismi jos vaateita ei täytetä.

Elitaso matala, vrt. Baltian maat, eivät yleensä ole vihattuja Islamilaisten maiden puolesta, ei pakolaisia, ei vaateita, ei probleemaa. Neuvotteluyhteys on siis olemassa.

Ja toisaalta mopoa käyntiin polkiessa tulee aina mieleen se että mistä se bensa on ostettu, eihän nyt Hassan tämmöistä bisnesmahdollisuutta hassaa.

Quote from: Tehtaankadun homma on 05.02.2009, 08:11:29
Keskenään ristiriitaisissa kehitysvariaatioissa on usein (aina) molemmissa huonoja puoliansa, ihmisille aiheutuvaa ikävyyttä, eikä täten voida irrallisesti argumentoida jonkin kehitysvariaation puolesta vain osoittamalla vaihtoehdon ongelmia. Kokonaisarvion tulee perustua monisyisyyteen.

Vanha totuushan on, että jos jokin ei ole rikki, sitä ei kannata korjata. Varsinkin kun kyseessä on asia jolla on laaja vaikutus. Varmasti tiedämme todeta että tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Siten mikään kehityspyrkimys ei voi perustua ennustuksille, toiveille ja uskomuksille, vaan sille tiedolle ja ymmärrykselle mikä käsillä on.

Quote from: Tehtaankadun homma on 05.02.2009, 08:11:29
Täten: Siinä määrin kun Euroopan suvaitseva ja islam-ystävällinen imago ja sen ylläpitäminen auttavat primääriä tavoitetta (islamin yleisen radikalisoitumisasteen laskeminen, radikaalien valtapääomien heikkeneminen, maltillisten tukeminen) tulee vähemmän merkittävien tavoitteiden antaa tarvittaessa myöten.

Oletusharhan mahdollisuus piilee siinä että suvaitsevaisuus ja ystävällisyys laskettaisiin muuta kuin heikkoudeksi tai typeryydeksi. Ts. se voi vaikuttaa myös vastakkaisella tavalla.

Quote from: Tehtaankadun homma on 03.02.2009, 03:27:51
3 miljardia ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, heistä yli miljardi näkee nälkää (Oletteko koskaan kokeilleet, mitä on olla syömättä edes 2 päivää? Pystyttekö samaistumaan, käsittämään?).

Oletko koskaan ihan itse ajatellut mistä se ongelma johtuu, ja mitä sille pitäisi oikeasti reaalimaailmassa tehdä...? Eli miten se ongelma saataisiin ihan oikeasti ratkaistua?

Quote from: Tehtaankadun homma on 04.02.2009, 21:52:02
Kenen uskosta nyt puhut, Avrelivs? Pyrin pohjaamaan kantani ajatteluun ja pohdintaan. Erilaiset hahmotelmat kehityskuluista eivät ole puhtaasti uskoa. Esimerkiksi kaksi keskeistä pointtia ympäristöstä ja teknologian kehittymisestä ovat karkeasti "totta" vaikka niiden eksaktia merkitystä ei voi ennustaa.

Sinun uskostasi. Ajattelua ja pohdintaa olet harrastanut, se on selvää. Mutta loputon ajattelu ja pohdinta ei johda mihinkään varmaan ellei se pohjaudu pelkästään faktoihin. Toki aseteknologian kehitys ja ympäristön rasitteet ovat faktoja. Mutta ne faktat eivät riitä, sillä ne eivät muodosta mitään muuta kuin osan ympäristöstä jossa ongelma (ihmiskunnan konfliktit) esiintyy. Nuo faktat eivät kuvaa ongelman aiheuttajia, eli ihmisiä, mitenkään, eivätkä kerro kuinka varma haluttu lopputulos on. Jos faktat puuttuvat olennaisilta osin, päädytään kehittelemään epävarmoja skenaarioita. Sinä olet kehittänyt skenaarioita, ja juuttunut omaan suosikkiisi (meidän on vain pystyttävä epävarmuuksista huolimatta yhdentymään) näemmä kykenemättä tajuamaan että se on niin epävarma että sillä ei saa juuri ketään riskeeraamaan nykyisen turvallisuutensa. Tässä se usko on. Sinä olet pohtinut, mutta kun ei ole olemassa faktoja jotka osoittaisivat suosikkiskenaariosi toteutumisen mahdolliseksi tai edes todennäköiseksi, olet vain päättänyt uskoa että sen pitää toteutua ja se voidaan toteuttaa. Voit olla oikeassa. Mutta kukaan ei sitä tiedä. Se, että olet pohdinnassasi käyttänyt joitakin faktoja, ei sinänsä lohduta lainkaan, eikä tuo lisää uskottavuutta luottamuksellesi siihen skenaarioon jonka toteutumista tässä julistat väistämättömäksi ja tavoiteltavaksi välittömistä kustannuksista huolimatta.

QuoteNuiva Dystopia on tässä viestiketjussa kirjoituksistani ehkä asiapainotteisin ja se pyrkii pohdinnallisesti vastaamaan kehityskulkuja koskeviin kysymyksiin.

Ihmisillä on niin erilaisia käsityksiä asiapainotteisuudesta. Sinulle monikulttuurisuus nivoutuu erottamattomasti johonkin 21. vuosisadan yhdentymishaasteeseen, jolla utopianomaisesti estetään uuden aseteknologian käyttö ja ympäristön tuhoutuminen edelleen. Minä taas käsittelen näitä asioita erillisinä, vaikka tunnustan niiden nivoutuneen tietyiltä osin yhteen.

Oma näkemykseni on se, että ihmisten on helpompaa auttaa sellaista väkeä joista heillä ei ole välittömiä huonoja kokemuksia raiskausten, murhien ja yleisen häiriköinnin muodossa. Taloudellisista, turvallisuussyistä ja suomalaisen kulttuurin säilyttämisen vuoksi kannatan monikulttuurisuudesta pidättäytymistä, sikäli kun monikulttuurilla tarkoitetaan kolmannesta maailmasta vyöryviä siirtolaisvirtoja, jotka koostuvat enimmäkseen surkean heikosti koulutetuista ihmisistä joiden arvomaailmojen yhteensopivuus suomalaisen kanssa on vähintäänkin erittäin kyseenalaista. Kun Suomi pysyy erossa tällaisesta monikulttuurisuudesta, Suomi säästää merkittävästi rahaa, ja Suomi pysyy parempana paikkana asua. Tässä vaiheessa sinulla keikahtaa ajatusten kelkka nurin, ja kuvittelet, että nuivan yksilön maailma on pelkkää anti-monikulttuuria. Kuvittelet, että nuivalle yksilölle monikulttuurisuuden torjunta Suomessa ja länsimaissa yleensä on joku ratkaisu kaikkiin ongelmiin mitä nähdään. No, se kun ei ole, se on vain ratkaisu monikulttuurisuuden ongelmaan länsimaissa.

Miten globaaleja ongelmia sitten ratkaistaisiin? Voin sanoa, ettei monikulttuurilla ja siirtolaisvirroilla "dialogia" pystyttämällä. Eikä tietenkään myöskään "hommalla", kuten olen jo sanonut. Vaihtoehtoisia tapoja on erittäin monia, ja näistä dialogia pitäisi käydä ensisijaisesti länsimaiden (jotka sen lystin kuitenkin joutuvat itse kustantamaan) välillä ja sen jälkeen länsimaiden ja niiden maiden välillä joihin avustustoimet kohdistuvat ja joissa on suurin vaara radikaalien valtaanpääsylle. Minun näkemykseni mukaan ongelmia ei ratkaista sillä, että syydetään niihin rahaa voimatta varmistua siitä mihin se raha todellisuudessa menee, ja miten rahalla saatuja hyötyjä käytetään hyväksi sen jälkeen. Niinpä valvontaa pitää lisätä. Ikävän aseteknologian leviämistä voidaan haitata sopimusten avulla: esimerkiksi voidaan sopia, että länsimaat kieltäytyvät myymästä ylipäätään mitään muuta kuin esim. ympäristötekniikkaa ja maataloustekniikkaa maihin jotka kehittävät joukkotuhoaseita. Onhan se ikävää, mutta jos aikoo vinkua apua länsimailta, olisi syytä pelata niiden säännöillä. Tämäkään ei toki ole pakollista, vaan yksi monista vaihtoehdoista, joista yksikään ei yksin ratkaise mitään. Naisten koulutukseen ja aseman parantamiseen pitää panostaa - rahaa kannattaisi syytää juuri sinne. On jopa aivan mahdollista asettaa tylyjä ehtoja avulle ja ylipäätään kaupankäynnille: "Me myymme teille ehdoilla 'maksatte tulevaisuudessa jos jaksatte' nämä maatalouskoneet ja käyttöön vaadittavan koulutuksen, mutta vastineeksi vaadimme että ryhdytte välittömiin toimiin naisten aseman parantamiseksi ettekä siirrä tämän konelahjoituksen arvoa maatalousbudjetistanne armeijanne budjettiin. Tätä tullaan valvomaan. Kaupankäynnin jatkumisen ehto on se, että maanne pyrkii näkyvällä tavalla sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yksilöiden tasapuoliseen, oikeudenmukaiseen kohteluun." Utopistista? Toki, mutta ei niin utopistista kuin "yhdentyminen." Sitten on tietysti länsimaisten arvojen aktiivinen levitys, mikä sinänsä olisi jo valtavan suuri aihe analysoitavaksi ja pohdittavaksi jo pelkästä eettisestä perspektiivistä. Maailmasta löytyy ihmisiä jotka ovat viettäneet Afrikassa ja yleensäkin kehitysmaissa enemmän aikaa kuin minä, ja joilla on tarkkoja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseen.

QuoteKommentoin myös pointtiasi kauhun tasapainosta. Kysyin, jos kylmässä sodassa toisella puolella olisi ollut Al-Qaida-mieliset maallisen Neuvostoliiton sijaan vastaavin tuhovoimin, niin olisiko kukaan meistä täällä hommailemassa? Mitä luulet?

Jos muslimiterroristiporukka olisi ollut Neuvostoliiton ydinaseiden takana, kenties emme olisi tässä. Mitä itse luulet, Tehtaankadun homma, olisitko sinä yhdessä muun maailman kanssa yhdentynyt ja kohdannut sellaisen terroristisen Neuvostoliiton rauhanomaiseksi ennen kuin pommit alkavat lentää ja kaikki kuolevat? No ihan varmasti olisit. ::) Sinäkö oikeasti uskot, että (kuvitteellinen) porukka joka ei pelkää globaalia ydinsotaa antautuu idealistien yhdentymishalujen ja dialogin edessä ennen kuin kaikki on teurastettu kuin karja? Tämä uskoakseni olisi esimerkkitapaus katteettomasta optimismista ja lapsenomaisesta uskosta vailla perusteita. No, ehkä olen väärässä. Ehkä sinä et usko, että olisit voinut yhdentyä ääri-islamilaisen Neuvostoliiton luopumaan ydinsodasta. Mutta jos et usko niin, mitäs arvoa yhdentymisilläsi sitten muka on? Mitä sisältöä tai viestiä argumentillasi siitä, ettei ääri-islamilainen Neuvostoliitto olisi välittänyt kauhun tasapainosta, sitten on?

QuoteEli on ilmiselvää miksi emme voi sallia al-qaida-henkisten suurten valtapääomien olevan toisella puolella mitään maailmantuhoon yltävää kauhun tasapainoa. Sellaisen maailmantilanteen stabiiliuteen uskominen jos mikä olisi järjetöntä. Olisi aivan turha varautua tuhoamaan heidätkin, se ei olisi mikään tae siitä, että tilanne ei voisi eskaloitua tiettyjen tahojen saadessa valtavan mittaluokan terrorivälineitä käsiinsä. Siksi pitää pyrkiä estämään, että 30-40 vuoden päästä maailmassa suuria valtapääomia olisi radikaaleilla tahoilla. Siksi meillä on väistämätön globaali kulttuurin, identiteetin haaste kuten perustelin.

Tässä se ongelma taas tulee - usko. Sinä toteat, että jotain ei voi sallia, koska se jokin on huono juttu. Sinä toteat, että se pitää estää, koska huonoa juttua ei haluta. No niin tietysti, ovathan huonot jutut huonoja. Mutta yritä nyt hyvä mies ymmärtää, että jotain asiaa ei välttämättä voida estää vaikka sinä haluaisit. Sitä ei välttämättä voida estää, vaikka epäonnistumisen seuraukset voisivat olla kuinka hirmuiset. Olisihan se kiva, jos voitaisiin estää vallan päätyminen radikaaleille tahoille. Mutta sitä kun ei estetä indonesialaisilla misseillä ja siirtolaisvirroilla Eurooppaan. Ethän toki sitä ehdotakaan. Mutta ne konkreettiset toimet, jotka edes todennäköisesti johtaisivat radikaalien valtaanpääsyn estämiseen, eivät jostain syystä teksteistäsi tule ilmi. Pelkkää hyvin epäselvää, hämärää pohdintaa dialogin ja kohtaamisen ja suvaitsevuuden tärkeydestä. Uskoa, toivoa. Tuontasoisilla "argumenteilla" ei vakuuteta ihmisiä luopumaan nykyisestä turvallisuudestaan.

Mitä äärimuslimien ja kauhun tasapainon suhteeseen tulee, edes äärimuslimit eivät halua räjäyttää maailmaa atomeiksi. Ei, he haluavat valloittaa koko maailman islamin alaisuuteen. Se ei onnistu, jos koko maailma tuhoutuu ydinsodassa. Huvittavaa, että olet taas tässä asiassa näin pessimistinen, ja toisissa aivan äärimmäisen optimistinen. Toistan sen vielä kerran: on epätodennäköistä, että edes äärimuslimit haluaisivat aloittaa ydinsodan joka johtaa lähes kaikkien maailman ihmisten ja etenkin kaikkien muslimien kuolemaan. Jos he aloittavat sellaisen sodan, he tuhoavat omat tavoitteensa, ja sitä he eivät halua. 

QuoteMissään vaiheessa en ole todennut, että uskoisin tämän kehityksen helppouteen, tai olisin sokean optimistinen sen tuloksista jne. sellaisia täysin kehiteltyjä väitteitä vastaan en jaksa väitellä. En ole välttämättä kovin optimistinen, mutta vielä paljon pessimistisempänä näen "homman" implikoiman kehityskulun, sanotaanko asia tällä tapaa. Olisi mielenkiintoisempaa, jos pyrittäisiin kiinnittämään huomiota siihen, mitä toinen todella on kirjoittanut.

Minä kun en voi olla näkemättä kirjoituksissasi optimismia ja uskoa, kun se jokaisen rivin sisältä kurkistaa - katso nyt vaikka pari ylempää lainausta joihin olen vastannut. Jos tuolta ei loista perusteeton usko, niin mikä ihme sieltä sitten loistaa? Sinä puhut jatkuvasti, että kannattamasi yhdentymiskehitys on väistämätöntä ja välttämätöntä. Sinä aivan ilmeisesti uskot, että se on ainoa ratkaisu 21. vuosisadan haasteisiin. Vai olenko väärässä? Optimismisi ja uskosi tasosta voidaan tietysti keskustella loputtomiin, mutta loppujen lopuksi on aivan sama, oletko 1 % optimistinen ja 99 % epävarma vai 69 % optimistinen ja 31 % epävarma - yhden prosentin optimismikin on jo aivan liikaa, kun faktat tukevat pelkästään täyttä epävarmuutta ja jossain määrin historian perspektiivistä (koska muka hyvin erilaisia kulttuureja ja kansoja edustavat ryhmät ovat yhdentyneet parissa vuosikymmenessä niin nopeasti, että siirtyvät jatkuvasta konfliktista auvoiseen yhteiseloon jossa maailman haasteet ratkaistaan?) pessimististä kantaa.

Sinä olet niin jumissa omassa skenaariossasi, ettet näe lainkaan mikä "homman" implikoima kehityskulku tosiasiassa on tai voi olla. Niin kuin olen aiemmin sanonut, "homman" tarkoitus ei ole ratkaista maailman ongelmia, vaan yksi spesifi ongelma Suomesta. Sen ratkaisun jälkeen tai aikana voidaan aivan hyvin keksiä muunlaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. En käsitä miten kukaan voi vakavissaan väittää, että globaalien ongelmien ratkaiseminen vaatii siirtolaisvirtoja Eurooppaan ja sen kaltaista "monikulttuuria." Jos tällaista kehtaa suustaan päästää, se herättäisi vähemmän hämmästystä ja epäuskoisuutta jos sitä perusteltaisiin edes jotenkin konkreettisella tavalla epäselvän dialogia ja paradigmaa vilisevän tajunnanvirtatekstin sijaan.

Quotetai ottaa vielä yhden lisäaskeleen ja pyrkiä herättämään taloudellista, poliittista ja suojelullista tukea niille rohkeille naisille ja naisliikkeille, jotka käytäntöä vastaan kamppailevat. Jo yleisesti selkeästi ilmaistu kannanotto siitä, kummalla puolella eurooppalaiset yhteiskunnat näissä tilanteissa ovat, jotta uhrit paremmin tietävät kuinka he voivat saada tukea.

Niin. Kummalla puolella monikulttuurisuuden kannattajat yleisesti näyttävät olevan? Tekevätkö he konkreettisesti jotain naisiin kohdistuvalle väkivallalle islamilaisten maahanmuuttajien joukossa? Vaivautuvatko he edes tuomitsemaan sitä samalla voimalla jolla länsimaisen miehen toimia tuomitaan? 

Olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä, että eurooppalaisten pitää tukea naisia jotka haluavat eroon islamilaisista pakkoavioliitoista ja kymmenistä muista naisia sortavista järjestelyistä. Arvaapa miten sitä tukea ei voida tehdä? Siten, että otetaan massoittain islamilaisia Eurooppaan ja annetaan heidän harjoittaa omaa kulttuuriaan johon mainittu sorto kuuluu. Tukea voidaan sen sijaan antaa esimerkiksi niin, että tuomitaan rikoksista pakkoavioliittoja järjestävät, vaimojaan pahoinpitelevät ja tyttäriään kunniamurhailevat yksilöt. Niin, että julistetaan kaikkien länsimaiden suulla, että naisille kuuluvat samat oikeudet kuin miehille riippumatta kulttuureista tai muinaisista uskonnoista. Esimerkiksi niin, että otetaan pahiten epätasa-arvosta kärsivistä maista naisia (ei siis miehiä) pakolaisina. Esimerkiksi niin, että vähennetään kaupankäyntiä sellaisten maiden kanssa jotka kohtelevat naisia kuin orjia. Kaikki mahdollisia tapoja, kaikki harkinnan arvoisia. 

QuoteEn kiistä näitä ongelmia, ja osaisin siteerata niistä laajan tilastollisen otannan, sikäli väite siitä, että en huomioisi teidän kantaanne, tai en olisi siitä tietoinen, on puppua. Uskallan väittää, että olen lukenut siitä enemmän kirjoja ja kirjoituksia kuin useimmat täällä.

Kyllähän sinä "huomioit" meidän kantamme, samoin kuin kommunisti huomioi kapitalistin kannan toistamalla kylmästi joitain tämän esittämiä argumentteja, ja sitten toteamalla idealistin uskosta värisevällä äänenpainolla, että ne vain ovat vääriä ja menneisyyden paradigmaa jolle ei voi rakentaa tulevaisuutta yhdentymistä vaativassa maailmassa jossa dialogi vaatii perustakseen monikulttuurista kosketuspintaa kulttuurien välillä. Monikulttuurisuuden aiheuttamat tuhot kuittaat tylysti, vähätellen, suorastaan halveksuen, "vähäisiksi poluiksi" - ja sitten odotat, että me hirveästi liikuttuisimme siitä että jotkut näkevät nälkää. Jollemme pysty vähäisten polkujen uhreista liikuttumaan, tuskin ne nälkäänäkevätkään paljoa nappaavat.

Mitä tulee siihen, kuinka paljon olet lukenut, oletpa tosi lukenut mies aiemmin tuntemattomaksi suuruudeksi nuivien keskuudessa. Mikäs sen parempaa. Tähän seuraavaan kysymykseen sinun ei toki ole pakko vastata, mutta voisit ihan hyvin tehdä sen, niin päästäisiin spekulaatiosta: Oletkohan sinä mahdollisesti aiemmin kirjoitellut homma-forumilla jollain aivan toisella nimimerkillä kuin "Tehtaankadun homma", tullut sattuneista syistä poistuneeksi ja nyt palannut uudella nimimerkillä mutta samoilla kujeilla ja äärimmäisen tunnistettavalla tajunnanvirtaisella kirjoitustyylillä joka viljelee korkealentoista pohdintaa ja paradigmoja? Ei sillä, että tällä olisi muuten merkitystä tai siitä seuraisi mitään, mutta jos monien oletukset ovat oikeita, ihmettelen sitä nimimerkkien jatkuvaa vaihtelua. Mikä vika yhdessä ja samassa nimimerkissä on? Kyllä, tämä oli off-topic, ja siitä hyvästä potkin itseäni kulkusille.

QuoteKatson niitä eriävästä näkökulmasta suuremman kokonaisuuden osana. Tämä on ero, ei se, että en olisi tietoinen "homman" argumentaatiosta. Tässä viittaan vielä edellisen sivun dystopia- kirjoitukseen, sillä siinä käsittelin kehityskulkujen riskejä, johon tämä positio pohjaa, enkä niitä siksi nyt toista.

Sinä et ilmeisesti kykene näkemään, ettei "homma" tarjoa itseään ratkaisuna globaaleihin ongelmiin, vaan Suomessa esiintyvään yhteen tiettyyn ongelmaan. Nuiva Dystopia on siksi pelkkää Tehtaankadun hommaa. Se ei perustu mihinkään nuivaan globaaliin ongelmanratkaisuun, vaan siihen millaiseksi Tehtaankadun homma varmuudessaan ja pohdinnassaan kuvittelee sen vastauksien etsimisen paradigmaan syventyessään, ja ilmeisesti myös yleisesti harmitellessaan Scriptan kirjoittajan "rasistista" linjaa. Globaaleihin ongelmiin on kehitettävä tietenkin aivan erilaiset ratkaisut kuin monikulttuurisuusongelmiin Suomessa. Monikulttuurisuus Suomessa ja globaalit ongelmat ovat aivan eritason asioita, ja niiden ratkaisut ovat erilaisia. Globaalien ongelmien ratkaisu ei vaadi Suomen tai edes Euroopan monikulttuuristamista, etkä sinä ole pystynyt osoittamaan, että se vaatii sitä, huolimatta epämääräisistä Fortress Europe -vihjauksistasi.

Mitä tulee ajatukseen, että eurooppalaisten islamiin kohdistama kritiikki tai maahanmuuton rajoittaminen jotenkin radikalisoisi ja etäännyttäisi myös "maltilliset muslimit", mitenköhän tämä perustellaan? Muhammed-pilakuvien aikaan ne "maltilliset muslimit", mm. eräiden lehtien toimittajat, totesivat, että eihän tässä raivoreaktiossa ole mitään järkeä - ne ovat vain pilakuvia ja niissä on tietynlainen pointti. Ne muut muslimit vastasivat huutoraivolla "maltillisten" kannanottoihin. Ehkä sinä tarkoitat niitä rynkyt ja palavat liput käsissään suurlähetystöjen edessä marssivia massoja kun puhut maltillisista jotka radikalisoituvat eurooppalaisten ylinuivan ja liian ilkeän kritiikin takia. Pieni uutinen: eivät nuo ole maltillisia, vaan juuri sitä samaa porukkaa joka kannattaa shariaa ja hyväksyy terrori-iskut.

Quote from: Tehtaankadun homma on 05.02.2009, 08:11:29
Maahanmuuttovirrat, vaikkakaan eivät merkityksetön kysymys, eivät siksi ole keskeinen kysymys.
Täten: Siinä määrin kun Euroopan suvaitseva ja islam-ystävällinen imago ja sen ylläpitäminen auttavat primääriä tavoitetta (islamin yleisen radikalisoitumisasteen laskeminen, radikaalien valtapääomien heikkeneminen, maltillisten tukeminen) tulee vähemmän merkittävien tavoitteiden antaa tarvittaessa myöten.

Keskeinen kysymys mistä näkökulmasta? Se on keskeinen kysymys ihmisille, jotka haluavat turvallisuutta kotimaassaan nyt. Se ei toki ole keskeinen kysymys planeetan geologisessa historiassa tai Tehtaankadun homman sfääreissä. Mutta olisi nyt jo aika ymmärtää, että muilla ihmisillä on erilaisia arvoja kuin sinulla, ja vähemmän halua uhrata itsensä ja lapsensa epävarmojen visioiden vuoksi.

Taas tavanomaista epämääräistä pohdintaa joka perustuu enemmän uskolle kuin faktoille, vailla konkretiaa. Mitenhän se "monisyinen" kokonaisarvio toteutetaan? Kielletäänkö yleistysten teko muslimien tapauksessa, vai ihan yleisesti? Minusta länsimaailmassa on käsitelty islamia erittäin monisyisellä tavalla, jossa käsittely vaihtelee islamin julistamisesta Rauhan Uskonnoksi jossa naisten asema paranee päivä päivältä naisten taistellessa feminismin hengessä oikeuksistaan, ja toisaalta islamin kutsumisesta fasistiseksi uskonnoksi joka pyrkii maailmanvaltaan. Kuinka paljon monisyisempi tässä vielä pitäisi olla? Vai tarkoittaako monisyisyys sitä, että sanaa "islam" ei saa enää käyttää islamista ja sen eräistä edustajista puhuttaessa, vaan pitää jotenkin taiteilla kritiikkinsä niin ettei sen voi ymmärtää kohdistuvan muslimeihin yleensä tai heidän pyhiin kirjoituksiinsa?

Mitä tulee Euroopan suvaitsevaan ja islam-ystävälliseen imagoon, luotat taas uskoon. Uskot, että muslimit eivät näe suvaitsevuutta ja ystävällisyyttä heikkoutena ja haluna antautua islamille. Uskot, tietysti perusteetta, että suvaitsevaisuus ja ystävällisyys voivat saada aikaan haluamasi yhdentymisen. Ja julistat, että pitäisi olla "ystävällinen" sellaista uskontoa kohtaan kuin islam, jonka tekoset nykymaailmassa ovat julmuudessaan omaa luokkaansa, jossa naisen asema on kauhistuttavan surkea ja jonka pyhä kirja jota tulee seurata ehdottomana totuutena on niin täynnä väkivaltaa ja epätasa-arvoa, että kenen tahansa kristityn julkaisemana siitä käytäisiin jatkuvaa keskustelua aiheena "miten tällaista tuubaa saa kirjoittaa ja miksei kirjoittaja ole vankilassa vihapuheesta?"

Muslimien määrällä on väliä, olivat he kuinka epäradikaaleja tahansa. He ovat nimittäin silti eri kulttuurin edustajia, ja joillain ihmisillä on sellaisia arvoja, että he haluavat suojella omia kulttuurejaan.

Quote from: Kami on 05.02.2009, 12:33:22
Oletusharhan mahdollisuus piilee siinä että suvaitsevaisuus ja ystävällisyys laskettaisiin muuta kuin heikkoudeksi tai typeryydeksi. Ts. se voi vaikuttaa myös vastakkaisella tavalla.

Otan natsikortin esiin ja totean, ettei suvaitsevaisuus ja ystävällisyys tepsinyt natseihinkaan, eikä heidän kanssaan voinut yhdentyä ilman sotaa. Aivan kuten Kami huomautti, toinen osapuoli saattaa tulkita ystävällisyyden ja suvaitsevaisuuden peloksi ja heikkoudeksi - natsit ainakin tekivät niin. ;D

Quote from: Avrelivs on 05.02.2009, 14:38:39

Quote from: Kami on 05.02.2009, 12:33:22
Oletusharhan mahdollisuus piilee siinä että suvaitsevaisuus ja ystävällisyys laskettaisiin muuta kuin heikkoudeksi tai typeryydeksi. Ts. se voi vaikuttaa myös vastakkaisella tavalla.

Otan natsikortin esiin ja totean, ettei suvaitsevaisuus ja ystävällisyys tepsinyt natseihinkaan, eikä heidän kanssaan voinut yhdentyä ilman sotaa. Aivan kuten Kami huomautti, toinen osapuoli saattaa tulkita ystävällisyyden ja suvaitsevaisuuden peloksi ja heikkoudeksi - natsit ainakin tekivät niin. ;D

Minusta kys. ihmisiä alkaa ilmaantua kuin sieniä sateella juuri silloin kun ystävällisyyttä ja suvaitsevaisuutta on eniten tarjolla. Jos tilaa antaa, sitä otetaan mielellään. Se on ihan inhimillistä toimintaa. Selviytyjän strategia. Kys. strategia on turvakuplassa kasvaneelle täysin vieras ja kuulostaa fiktiolta tai menneen maailman asioilta. Ei se ole fiktiota tai mennyttä jos sinun turvakuplasi on jotain mitä suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole.

Näitä ilmiöitä ei ole mitään järkeä katsella eristettyinä ellei halua käsitellä todellisuutta kuin värityskirjaa.

Quote from: Kami on 05.02.2009, 14:47:18
Minusta kys. ihmisiä alkaa ilmaantua kuin sieniä sateella juuri silloin kun ystävällisyyttä ja suvaitsevaisuutta on eniten tarjolla. Jos tilaa antaa, sitä otetaan mielellään. Se on ihan inhimillistä toimintaa. Selviytyjän strategia. Kys. strategia on turvakuplassa kasvaneelle täysin vieras ja kuulostaa fiktiolta tai menneen maailman asioilta. Ei se ole fiktiota tai mennyttä jos sinun turvakuplasi on jotain mitä suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole.

Näitä ilmiöitä ei ole mitään järkeä katsella eristettyinä ellei halua käsitellä todellisuutta kuin värityskirjaa.

Hyvin puhuttu. Tilaisuus tekee varkaan. Fanaattiset elementit, jotka ovat jo valmiiksi vakuuttuneita siitä että heillä on sekä oikeus että velvollisuus kurkuttaa vääräuskoiset ja "omien" uskonveljien joukossa olevat vääräuskoisten symppaajat, käyttävät hyvin todennäköisesti hyväkseen "ystävällisyyttä" joka voidaan hyvin uskottavasti esittää myös heikkouden osoituksena. Voi olla, ettei näin käy. Mutta ei todellakaan kannata perustaa toimintatapaa oletukselle, että ystävällisyys tuottaa positiivisia eikä negatiivisia vaikutuksia, sillä tuollaiselle oletukselle ei ole yksiselitteistä faktapohjaa. Ei kannata unohtaa sitäkään mahdollisuutta, että ne "maltilliset" ja jopa "länsimieliset" muslimien joukossa, jotka haluaisivat naisten tasa-arvoa ja vapautta teokratiasta, saattavat kokea lännen hylänneen heidät jos se alkaa käyttäytyä "ystävällisesti" "islamia" kohtaan. Persianlahden sodassa eräät Irakin alueella asuvat ja Hussein-sedän perseilystä kärsineet luottivat lännen apuun, ja odottivat, että demokratiasta ja ihmisoikeuksista mussuttaneet länsivallat vapauttaisivat heidät Saddamista. Toisin kävi. Heidät petettiin. Länsi vetäytyi kun Kuwait oli vapautettu, ja Saddam murskasi vihollisensa jotka olivat turhaan luottaneet lännen apuun. Tämä ei tehnyt hyvää lännen imagolle petettyjen ihmisten silmissä. Ihmisten, jotka olivat aiemmin luottaneet lännen puheisiin ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Tässä "ystävällisyydessä" voi käydä näinkin.

---

Joku saattaa kokea, että olen yleisesti ollut liian kovakourainen pienissä argumenteissani Tehtaankadun homman visioita vastaan. Itse näen asian niin, että olen noudattanut netissä melko normaalia jokseenkin aggressiivista kirjoitustapaa. Tehtaankadun homman kirjoitukset voidaan tiivistää siihen, että hänellä on visio yhdentymisestä joka kenties ratkaisee maailman ongelmat. Hän myöntää itsekin, ettei ole täysin optimistinen visionsa toteutumisen suhteen. Hän esittää, että tämän epävarman vision toteuttamiseksi on tehtävä määrittämättömällä tavalla "väliaikaisia" mutta joka tapauksessa todellisia uhrauksia mm. suomalaisten turvallisuudesta, vauraudesta ja yhteiskunnassa vallitsevasta yhteisymmärryksestä mitä toiminnan sääntöihin tulee. Tällainen esitys, tai vaatimus, vaatii jyrkkää kommentointia. Vaatimuksen sisältö on sen verran julkeaa.

On toki mielestäni hienoa, että Tehtaankadun homma esittää visionsa. Syntyypähän siitäkin jonkinlaista keskustelua. Vielä hienompaa toki olisi, jos maailmaa yhdentävä Tehtaankadun homma kykenisi nälkäisten lisäksi samaistumaan myös niihin ihmisiin, jotka eivät ole valmiita jonkin idealistin tajunnanvirtapohdinnan vuoksi heikentämään turvallisuuttaan nykyisyydessä ja lähitulevaisuudessa vain jotta etäisemmässä tulevaisuudessa voitaisiin epävarmaksi tiedetyllä tavalla ehkä saavuttaa jonkinlainen ongelmat ratkova yhdentymisen tila, jonka välttämättömyys on äärimmäisen kyseenalainen. Jos Tehtaankadun homma samaistuisi näihin epäileviin tuomaisiin, ehkä hän ryhtyisi panostamaan konkreettisempiin argumentteihin ja faktapitoisempiin perusteluihin korkealentoisuuden ja toiveikkuuden sijasta.

Minusta tuntuu, että olen jo kirjoittanut kaiken läheskään hyödyllisen sanottavani tässä ketjussa. Epäilen, että mitä useamman viestin tähän ketjuun kirjoitan, sitä kyllästyneemmiksi ja kyllästyttävämmiksi viestini muuttuvat, kun Tehtaankadun homman idealistista uskoa epävarman vision välttämättömään toteuttamiseen ei horjuta nähtävästi mikään. Annettakoon kuitenkin vierailevan visionäärimme saarnata parhaansa mukaan. Ehkä opimme siitä jotain. Ehkä hän itse oppii siitä jotain. 


Muokattu: lisätty hämärä idea. Pahoittelen ninja-editointia. ;D

Avrelivsin vastineet ovat alkaneet kääntyä nyt liiaksi olkiukkojen puolelle, so. esittävät argumenteistani aivan omanlaisiaan muunneltuja versioita, usein näistä jatketuin implikaatioin ja väittein arvoistani, näkemyksistäni (jne.) joita ei ole mitenkään voinut lukea itse kirjoituksistani.

Useat vastaväitteistä kuten "skenaario on epävarma" ovat sinänsä merkityksettömiä ilman kontekstia ja mittasuhteuttamista, koska kaikki skenaariot ovat epävarmoja.

Useat väitteistä ovat selkeitä yrityksiä pyrkiä jäsentämään todellisuus oman näkökannan taakse. Missään vaiheessa kritiikin kohdistumista omaan näkökantaan ei tunnuta hyväksyttävän.

Tästä tulee mieleen muutamia lempilainauksistani:

Most of our so-called reasoning consists in finding arguments for going on believing as we already do. – James Harvey Robinson

Men are apt to mistake the strength of their feeling for the strength of their argument. The heated mind resents the chill touch and relentless scrutiny of logic. – William Gladstone

Tästä näkyvänä esimerkkinä joukkotuhoaseet, joukkotuhoaseiden kehittyminen, uusien joukkotuhoaseiden ilmaantuminen tällä vuosisadalla, radikaalien tahojen potentiaalinen kyky tällaisia aseita hankkia, ja siksi ensisijainen tavoite pyrkiä vaikuttamaan siihen, että radikaaleilla tahoilla olisi tulevina vuosikymmeninä yhä vähentyvästi valtaa islamilaisessa maailmassa.
Avrelivs väliin tuntuu osittain myöntävän tämän järkeilyn konkreettisuuden. Sitten hän kuitenkin sivuuttaa islamilaisen maailman kanssa käytävän dialogin merkityksen mm. kuvaamalla al-qaida henkiset toimijat rationaalisiksi tahoiksi, jotka eivät joukkotuhoaseita kuitenkaan olisi koskaan valmiit käyttämään, koska tavoittelevat islamilaista maailmanherruutta eivätkä joukkotuhoa. Täten hän yrittää itselleen uskotella, ettei argumentti olisi kovin merkittävä, siinä tuskin kuitenkaan onnistumatta, koska perusteet ovat olemattomia.

Yksi keskeinen, yhä toistuva argumentti, on myös se - mitä sitäkään ei voi lukea viesteistäni - että en olisi tietoinen niistä uhkakuvista mitä "hommailu" vastustaa. Kuten lisääntyvä rikollisuus - mukaan luettuna seksuaalirikollisuus, sosiaalisektorin kuormittuminen, asuinalueiden etninen ghettoutuminen, jengiytyminen, lisääntyneet vaatimukset peruskouluille, niin opetukselle kuin oppilaiden turvallisuudella ja koulukiusaamiselle, yleinen turvattomuuden tunteen lisääntyminen yhteiskunnassa, white flight, tulijoiden mahdollisesti korkeana pysyvä syntyvyys, tätä lisäävä aviopuolisoiden hankkiminen vanhoista kotimaista, yleisemmin demografinen uhka (ja lista jatkuisi toki). Tai sitten voidaan implikoida että toinen ei olisi tietoinen siirtolaisuus- ja pakolaisuuskanavien väärinkäytöksistä yli-ikäisistä ankkurilapsista, kotimaan taistelujen rahoittamisesta lännestä lähetettävillä avustuksilla... jne. en jaksa luetella pidemmin, koska se ei ole tässä pointtina.
Olen myös kahlannut valtavan aineiston lävitse erilaisia mielipidemittauksia ja kartoituksia muslimien asenteista niin Euroopassa, maailmanlaajuisesti kuin historiallisestikin. Olen tutustunut kulttuuriin, kirjallisuuteen, mielipidevaikuttajiin, "tavallisten" muslimien mielipiteisiin. On sinänsä typerää puolustaa itseään tällaisessa aiheessa, koska vain argumenttien pitäisi vaikuttaa keskustelussa, mutta jos jatkuvasti syytetään tietämättömyydestä, niin en jätä sitä kontraamatta.

Kyse on yleisestä ilmiöstä "hommailussa". Vastapuolta, osin aiheestakin mutta äärimmäisen stereotypioivasti, pidetään tietämättömänä, irrationaalisena, ajattelua harjoittamattomana, ongelmista epätietoisena jne.
Usko oman kannan ehdottomuuteen on niin vahva, että eriävää mieltä olevassa on pakko olla jotain vikaa.

Jos joku on argumenteista tietoinen, ja on silti vahvasti eri mieltä, se tuntuu olevan melkein jonkinlaista petturuutta. Tai sitten arvoissa täytyy olla vikaa. Sekin implikaatio on tullut esille jo useamman kerran. Arvoista, joista en ole yhteiskuntiemme ja laajemmin maailman turvallisuutta, heikko-osaisten tukemista ja ympäristöstä huolehtimista laajemmin maininnut.

Avrelivsin palautteessa on kuitenkin yksi keskeinen kysymys jota hän koskettaa:

Kahden keskeisen kehyksen

QuoteEurooppaan suuntautuvien islamilaisten muuttovirtojen vastustaminen, minimoimispyrkimykset

sekä

Quoteislamin yleisen radikalisoitumisasteen laskeminen, radikaalien valtapääomien heikkeneminen, maltillisten tukeminen

välinen suhde. Avrelivs tuntuu esittävän nämä erillisiksi, toisiaan koskettamattomiksi, ettei jälkimmäinen ole riippuvuussuhteessa ensimmäiseen.

Seuraavaksi tarkoitukseni oli perustella, miksi näin ei useissa yhteyksissä ole. En tee sitä kuitenkaan tämän viestin yhteydessä. Tästä nyt tuli omanlaisensa välihuomautus.

Quote from: Tehtaankadun homma on 05.02.2009, 17:18:48
Avrelivsin vastineet ovat alkaneet kääntyä nyt liiaksi olkiukkojen puolelle, so. esittävät argumenteistani aivan omanlaisiaan muunneltuja versioita, usein näistä jatketuin implikaatioin ja väittein arvoistani, näkemyksistäni (jne.) joita ei ole mitenkään voinut lukea itse kirjoituksistani.

Tiedostan varsin hyvin, että tällaisessa keskustelussa lipsahtaa varsin helposti väittelemään itsekeksimiään argumentteja vastaan. Sinun Nuiva Dystopiasi oli malliesimerkki juuri tuosta. Tartuit lähinnä Scriptassa esitettyihin länsimaista monikulttuuria koskeviin argumentteihin ja argumentteihin länsimaisen monikulttuurin ongelmien ratkaisemiseksi, ja muodostit omassa päässäsi näistä jonkinlaisen Tehtaankadun homman nuivan ratkaisutavan globaaleihin ongelmiin - ratkaisutavan, jota nuivat eivät kuitenkaan todellisuudessa jaa. Tällainen on konkreettinen ja lähes väistämätön vaara keskustelussa jossa viljellään näin korkealentoista ja näin köykäisesti faktoihin perustuvaa pohdintaa. Siksi sanoinkin, että pelkään viestieni muuttuvan kyllästyttävämmiksi, kun sinusta ei saa konkretiaa irti kirveelläkään, ja hämyisistä argumenteistasi on vaikea saada kiinni edes sen vertaa että pystyisi vastaamaan niihin - ja tällöin päädyn paikoin vastaamaan argumentteihin jotka ovat jostain muusta lähteestä kuin sinusta, kun ilmaisusi on niin kestämättömän pohtivaa ja epäkonkreettista.

QuoteUseat vastaväitteistä kuten "skenaario on epävarma" ovat sinänsä merkityksettömiä ilman kontekstia ja mittasuhteuttamista, koska kaikki skenaariot ovat epävarmoja.

Ei, ne eivät todellakaan ole merkityksettömiä. Kaikki skenaariot ovat epävarmoja. Skenaarioilla on erilaisia seurauksia, ja niiden toteuttamiseen vaaditaan eritasoisia panostuksia/uhrauksia. Tästä tässä on kysymys. Sinun visiosi näyttää olevan, että länsimaalaiset uhraisivat "väliaikaisen" turvallisuutensa sekä merkittävän osan vauraudestaan voidakseen seurata visiota joka toteutuessaan saattaisi johtaa maailman ongelmien "ratkeamiseen" mutta jonka toteutuminen on äärimmäisen epävarmaa ja hinnat korkeat. Jälleen, tästä on kysymys. Kun tiedetään että skenaariot ovat epävarmoja, on valittava sellaiseen tilaan pyrkiminen johon vaadittavat uhraukset ovat siedettäviä ja seuraukset tavoittelemisen arvoisia. Sen, mikä on tavoittelemisen arvoista, määrää jokaisen oma arvomaailma. Arvomaailmoja on muitakin kuin "nuiva" ja "Tehtaankadun homma." Minä, niin kuin käsittääkseni nuivien enemmistö, kannattaa tällaisten suurten kysymysten ratkaisemista demokraattisesti. Ei niin, että Avrelivs sanelee, tai Tehtaankadun homma sanelee. Jos demokraattisessa prosessissa kansa päättää asettaa epävarmojen visioiden toteuttamisen nykyhetken turvallisuuttaan tärkeämmäksi, näin se sitten menee. Mutta demokraattinen prosessi vaatii tietoa. Se vaatii erilaisten skenaarioiden ja niiden mahdollisten lopputulosten ja vaatimien uhrausten valottamista, jotta ihmiset tietävät mitä varten uhraavat ja kuinka paljon.

Vastaväite "skenaario on epävarma" on merkityksellinen siksi, että se on totuus. Se on merkityksellinen, koska toistuvasti kutsut tätä skenaariotasi väistämättömäksi ja välttämättömäksi, vaikka se on faktuaalisesti epävarma, eikä ole todistettavissa että skenaariosi toteutuminen on sen paremmin väistämätöntä kuin välttämätöntä. Se on merkityksellinen huomautus siitä, että harjoitat perustelematonta fatalismia, jota edellisessä lauseessa kommentoit hedelmättömäksi kun joku muu mielestäsi syyllistyy siihen. Ennen kaikkea väite "skenaario on epävarma" kehottaa tunnustamaan tosiasiat ja ymmärtämään että epävarma tarkoittaa riskejä. Erilaisissa epävarmoissa skenaarioissa on, kuten sanoin, erilaisia riskejä ja mahdollisia lopputuloksia. Ihmisten on arvojensa pohjalta valittava, mitä skenaariota haluavat lähteä viemään todeksi - minkä skenaarion lopputulos miellyttää, minkä riskit ja uhraukset ovat siedettävät. Jos tämä ei ole merkityksellistä, mikä sitten on?

Minä olen koko ajan tuonut asialle kontekstia ja mittasuhteuttamista. Toisessa skenaariossa (Tehtaankadun homma) on riskinä "väliaikainen" turvallisuuden ja vaurauden uhraaminen täysin epävarman yhdentyvää maailmaa maalaavan tulevaisuudenvision vuoksi, joka epäonnistuessaan saattaakin johtaa pysyvään turvallisuuden ja vaurauden uhraamiseen ja historiallisen massiivisiin konflikteihin. Toisessa skenaariossa (nuiva) riskinä on pitkäaikaisen "suotuisan yhdentymiskehityksen" mahdollinen muttei toki varma epäonnistuminen tai jääminen puolitiehen seurauksenaan historiallisen suuret konfliktit mahdollisesti huippumoderneilla joukkotuhoaseilla - ja riski otettaisiin sen vuoksi, että saataisiin erittäin suurella varmuudella pidettyä nykyinen turvallisuus ja vauraus ainakin jonkin aikaa. Minusta näyttää siltä, että Tehtaankadun homman suosikkiskenaariossa on huomattavat välittömät uhraukset, suuri totaalisen katastrofin riski myöhemmin, ja epävarmat mahdollisuudet onnistua korkeassa tavoitteessa. Nuivassa skenaariossa näyttää siltä, että välittömät edut ovat huomattavat ja onnistuminen hyvin varmaa, ja toisaalta totaalisen katastrofin riski myöhemmin ei ole ainakaan todistettavasti valtavasti suurempi kuin Tehtaankadun homman yhdentymisskenaariossakaan, ja toisaalta skenaarioon sisältyy mahdollisuus yrittää välttää mainittua katastrofia keinoilla jotka eivät vaadi monikulttuuria Eurooppaan. Tämä on sitä mittasuhteuttamista: nykyhetken ja lähitulevaisuuden kontekstissa sinun visiosi vaatii isot uhraukset, nuiva visio lupaa ison edun; etäisemmässä tulevaisuudessa sinun visiosi sisältää täysin epävarman mahdollisuuden suuresta positiivisesta mutta myös suuresta negatiivisesta, ja nuiva visio sisältää epävarman mahdollisuuden suuresta negatiivisesta mutta myös mahdollisuuden välttää se ja tehdä lyhytaikaisista eduista pysyväluontoisia. Varmaa on vain se, että nuiva malli takaa edun nyt ja sinun mallisi haitan nyt, mutta etäinen tulevaisuus on molemmissa epävarma. Tässä pitäisi siis valita välittömän haitan ja epävarman tulevaisuuden sekä välittömän hyödyn ja epävarman tulevaisuuden väliltä. Kumpikaan ei ole absoluuttisesti parempi: valitkoot ihmiset haluamansa riskit ja tavoitteet arvojensa mukaan. Tämän pitäisi olla aivan ilmiselvää.   

QuoteUseat väitteistä ovat selkeitä yrityksiä pyrkiä jäsentämään todellisuus oman näkökannan taakse. Missään vaiheessa kritiikin kohdistumista omaan näkökantaan ei tunnuta hyväksyttävän.

Täsmälleen samaa voisin sanoa sinun argumenteistasi. Ja se olisi yhtä hedelmätöntä jos en viittaisi mihinkään väitteeseesi jossa tällaiseen syyllistyt. Niinpä lainaan vaikkapa keskustelun alkupuolelta väitteesi aiheesta shariaa kannattavat muslimit Ruotsissa. Tuo väitteesi oli klassinen esimerkki todella epätoivoisesta yrityksestä jäsentää todellisuus oman näkökantasi taakse. Toteat vain, täysin ilman pienintäkään faktaperustetta, että näin se menee, tällainen määrä sharian kannattajia tulisi tällaisessa kuvitteellisessa Ruotsin muslimipopulaatiossa olemaan (koska kaikki muslimit eivät todistettavasti kannata shariaa, ja minun visioni vaatii merkittävää maltillisten muslimien joukkoa, sanotaan nyt vaikka että muslimeista Ruotsissa 20 % kannattaa shariaa - näin minä jäsennän todellisuuden, eli sen faktan että sentään kaikki muslimit eivät kannata shariaa, näkökantaani tukemaan ilman mitään faktaperusteluita, mutta mitäpä tuosta). Vielä parempi esimerkki on argumenttisi ystävällisyydestä islamia kohtaan. Siinä yrität kääntää uskon voimalla todellisuuden näkökantaasi tukemaan, ikään kuin vain lujasti luottamalla siihen että ystävyys toimii eikä sitä tulkita heikkoudeksi, vaikka faktaperustelut eivät todellakaan sulje pois jälkimmäistä vaihtoehtoa. Todellisuudessa ei tiedetä, miten ystävällisyyteen reagoitaisiin visiosi lähtiessä toteutumaan. Mutta sinä yrität indonesialaisilla misseillä ja teheranilaisilla ug-bilettäjillä osoittaa todellisuuden kertovan, että ystävällisyys johtaa suotuisaan kehitykseen ikään kuin väistämättä. Sinä myös väistelet "kinkkisiä" argumentteja, jotka osoittavat visiosi perustumisen uskolle. Epäilemättä sivuutat ne koska ne ovat mielestäsi olkinukkeja tai epäolennaisuuksia tai väärintulkintoja. Mutta ehkäpä siinä kärsit tarpeesta yrittää kääntää todellisuus omaa kantaasi tukevaksi. 

QuoteTästä tulee mieleen muutamia lempilainauksistani

Erilaisten lainausten viljeleminen tarkemman argumentoinnin sijaan osoittaa yleensä joko laiskuutta tai yritystä kiemurrella irti velvoitteesta osoittaa omat väitteet pitäviksi.

QuoteTästä näkyvänä esimerkkinä joukkotuhoaseet, joukkotuhoaseiden kehittyminen, uusien joukkotuhoaseiden ilmaantuminen tällä vuosisadalla, radikaalien tahojen potentiaalinen kyky tällaisia aseita hankkia, ja siksi ensisijainen tavoite pyrkiä vaikuttamaan siihen, että radikaaleilla tahoilla olisi tulevina vuosikymmeninä yhä vähentyvästi valtaa islamilaisessa maailmassa.
Avrelivs väliin tuntuu osittain myöntävän tämän järkeilyn konkreettisuuden. Sitten hän kuitenkin sivuuttaa islamilaisen maailman kanssa käytävän dialogin merkityksen mm. kuvaamalla al-qaida henkiset toimijat rationaalisiksi tahoiksi, jotka eivät joukkotuhoaseita kuitenkaan olisi koskaan valmiit käyttämään, koska tavoittelevat islamilaista maailmanherruutta eivätkä joukkotuhoa. Täten hän yrittää itselleen uskotella, ettei argumentti olisi kovin merkittävä, siinä tuskin kuitenkaan onnistumatta, koska perusteet ovat olemattomia.

Kyllä minäkin haluan, niin kuin sanoin, vaikuttaa siihen ettei tuhoisia aseita päädy "vääriin" käsiin. En ole missään vaiheessa kiistänyt sitä vaaraa, joka muodostuu sotaisista ihmisistä joilla on tuhoisia huipputeknologisia aseita - päinvastoin, olen myöntänyt sen ja jopa ehdottanut jokseenkin mielikuvituksettomia mutta kuitenkin mahdollisia keinoja osaltaan rajoittaa tällaisten aseiden päätymistä vääriin käsiin. Tehtaankadun homma voisi nyt osoittaa, missä sivuutan dialogin merkityksen tai missä kiistän aseteknologian tuhovoiman väärissä käsissä. Tai eihän hän sitä voi osoittaa, koska en ole kumpaakaan kiistänyt.

Minä en ole kuvannut terroristeja säännönmukaisesti rationaalisiksi, vaan eläviksi ajatteleviksi ihmisiksi, joilla on tavoitteita, kuten kaikilla ihmisillä. Joskus ihmisillä napsahtaa päässä ja omien tavoitteiden tärkeys unohtuu, vaikka vihan puuskassa. Kuten sanoin, on epätodennäköistä, ei mahdotonta, että äärimuslimit aloittaisivat globaalin ydinsodan jossa tuhoavat myös omat uskonveljensä ja itsensä ja pilaavat suunnitelmansa globaalista islamin maailmasta. Minä en yritä uskotella itselleni mitään, totean vain, että faktat ovat ne, että myös muslimiterroristeilla on tavoitteita, eikä niihin kuulu koko maailman räjäyttäminen. Se, että terroristeilla on tavoitteita joihin ei kuulu maailman räjäyttäminen, on meidän kannaltamme hyvä asia, vaikka ei missään nimessä takaa etteivät he silti päädy yrittämään maailman räjäyttämistä. En tajua mikä tässä ajattelussa voi olla sinulle epäselvää tai "uskottelua."

Radikaalien valtaanpääsemistä pitää minun mielestäni pyrkiä estämään. Se nyt on minulle ja useimmille muillekin niin selvää, ettei tule edes mieleen kirjoittaa sitä joka paikkaan. Meillä on näkemyseroja siitä, miten tuon estämisen tulisi tapahtua. Minun mielestäni sen tulee tapahtua tavoilla jotka eivät vaadi länsimaita monikulttuuristamaan itseään Tehtaankadun homman epävarman vision toteuttamiseksi. Sinä vaadit ihmisiltä hyvin paljon, kun odotat heidän luopuvan välittömästä turvallisuudesta ja vauraudesta sellaisen edun vuoksi, joka ehkä saavutetaan tulevaisuudessa tai vaihtoehtoisesti ei saavuteta koskaan, tai johtaa jopa suurempaan katastrofiin.

"Dialogia" voi käydä esimerkiksi siltä pohjalta, että Suomi ei ota vastaan taloudellisesti haitallista laajaa maahanmuuttoa, eikä maahanmuuttajia jotka eivät jaa suomalaisia käsityksiä esim. naisten oikeuksista. Tämä lähtökohta osoittaa, että Suomella (tai länsimailla) on arvoja joista ei luovuta: järkevä taloudellisuus, naisten oikeudet, ihmisoikeudet yleensä. Tämä mielestäni lisää uskottavuutta, ei vähennä sitä. Minun visioni mukaan Suomessa puututtaisiin äärimmäisen ankarasti vieraista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien kulttuuriperusteisiin sortotoimiin esimerkiksi naisia kohtaan. Tämä osoittaisi, että arvomme eivät ole vain puhetta vaan me puolustamme niitä. Arvoja on helpompi dialogissa levittää, kun keskustelukumppanit näkevät, että arvot eivät ole vain sanahelinää, vaan jotain mitä puolustetaan kiivaasti. 

QuoteYksi keskeinen, yhä toistuva argumentti, on myös se - mitä sitäkään ei voi lukea viesteistäni - että en olisi tietoinen niistä uhkakuvista mitä "hommailu" vastustaa. Kuten lisääntyvä rikollisuus...

Minä en muistaakseni ole kertaakaan sanonut ettet sinä olisi tietoinen hommalaisten argumenteista tai niistä uhkakuvista, "vähäisistä poluista", joiden negatiivisia seurauksia homma yrittää välttää. Jos olen, näytä missä sanon niin, niin korjaan kyllä itseäni tai selitän tarkemmin jos kyse oli väärinymmärryksestä kenties epäselvästi kirjoittamani viestin takia. Sinä ihan varmasti tunnet hommalaisten argumentteja, ja tunnet uhkakuvia joita hommalaiset haluavat torjua.

Sen sijaan minä olen sanonut toistuvasti, että sinä vähättelet näiden uhkakuvien painoarvoa oman lennokkaan optimistisen visiosi oikeuttamiseksi. Ja niinhän sinä teet. Sinä puhut monikulttuurisuuden negatiivisista seurauksista väliaikaisina ja vähäisinä polkuina. Sinä tiedät uhkakuvat, ja sinä vähättelet niitä. Se ei ole kiellettyä, mutta ei sillä tavalla kaikilta kunnioitusta saa.

QuoteKyse on yleisestä ilmiöstä "hommailussa". Vastapuolta, osin aiheestakin mutta äärimmäisen stereotypioivasti, pidetään tietämättömänä, irrationaalisena, ajattelua harjoittamattomana, ongelmista epätietoisena jne.
Usko oman kannan ehdottomuuteen on niin vahva, että eriävää mieltä olevassa on pakko olla jotain vikaa.

Toistan, että voisit näyttää missä syytän sinua tietämättömäksi hommalaisten vastustamista uhkakuvista. Toki muut hommalaiset voivat sanoa mitä tahtovat - me emme ole monoliitti ja joka mies vastaa itsestään. Jokainen nyt näkee, että sinä ainakin harjoitat ajattelua, joidenkin mielestä liiaksikin asti, lipsuen faktojen loppuessa loputtomaan pohdintaan korkeissa sfääreissä. Kun nyt otit esiin sanontoja, minä soveltaisin sinuun tätä Francis Baconin viisautta:

"As for the philosophers, they make imaginary laws for imaginary commonwealths, and their discourses are as the stars, which give little light, because they are so high."

Sinä liikut niin kaukana konkretiasta, että se on useimmille ilmeistä. Sinä tiedät uhkakuvat, mutta sinä olet valmis hyväksymään ne jotta voitaisiin toteuttaa epävarmaa visiotasi joka saattaa johtaa suurempaan hyvään - tai pahaan. Onko ihme jos kaikki eivät ole tällaisesta ajattelusta samaa mieltä? Erimielisyys ei tarkoita, että erimielisissä olisi sinänsä jotain vikaa. Erilaisia arvoja kuitenkin on olemassa, niin kuin olen monesti sanonut. En sano, ettet saisi olla sitä mieltä kuin olet - sehän olisi naurettavaa. Mutta sanon, että sinun visiosi toteutumisen kannalta olisi hyväksi jos opettelisit jossain määrin ymmärtämään, samaistumaan, niihin ihmisiin joilla on kanssasi erilaiset arvot. Silloin voisit ehkä keksiä parempia keinoja saada heidät ymmärtämään visiosi tärkeys ja saada heidät mukaan siihen. Tuolla nykyisellä epäkonkreettiselta, optimistiselta ja vaativalta näyttävällä tyylillä se ei onnistu.

QuoteJos joku on argumenteista tietoinen, ja on silti vahvasti eri mieltä, se tuntuu olevan melkein jonkinlaista petturuutta. Tai sitten arvoissa täytyy olla vikaa. Sekin implikaatio on tullut esille jo useamman kerran. Arvoista, joista en ole yhteiskuntiemme ja laajemmin maailman turvallisuutta, heikko-osaisten tukemista ja ympäristöstä huolehtimista laajemmin maininnut.

Ehkä tulkitset väärin. En ole sanonut sinua petturiksi tai väittänyt arvojasi vääriksi. Mutta väitän, että sinun arvosi (ne jotka ovat tulleet esille) vaikuttavat joko niiden todellisesta luonteesta tai valitsemastasi esitystavasta johtuen sellaisilta, etteivät ne ole kenties tärkeimmiltä osin yhteneviä nuivien ja kenties suomalaisten enemmistön arvojen kanssa. Tästä syystä saat niistä palautetta. Palautetta ei kannata niin kärkkäästi tulkita petturuussyytöksiksi (joista ei nähdäkseni ole niin mitään näyttöä) tai "väärät arvot"- heitoiksi (joista en ole huomannut myöskään mitään selvää näyttöä). Näyttää siltä, että sinulla on esimerkiksi tällainen "arvo": "nykyhetken turvallisuus paikallisella tasolla on vähemmän tärkeää kuin epävarma mahdollisuus maailman yhdentymisen tuomasta turvallisuudesta ja rauhasta globaalilla tasolla." Tästä voi katsos olla eri mieltä. Toisten arvoihin kuuluu nykyhetken painottaminen, varmuuden painottaminen. Toiset haluavat ottaa suuriakin riskejä, jos sillä ehkä voidaan saavuttaa suurempaa hyvää. Ei ole "vääriä" arvoja sinänsä. Mutta demokratian piirissä tässä pitäisi pysyä, levittää tietoa, selvittää enemmistön arvot, ja ratkaista toimintatavat demokraattisesti. Lopuksi, jos sinulla ei ole tällaista arvoa, olen ymmärtänyt väärin, ja esitän, että se johtuu tavattoman epäkonkreettisesta esitystavastasi.

QuoteAvrelivsin palautteessa on kuitenkin yksi keskeinen kysymys jota hän koskettaa:

Kahden keskeisen kehyksen

QuoteEurooppaan suuntautuvien islamilaisten muuttovirtojen vastustaminen, minimoimispyrkimykset

sekä

Quoteislamin yleisen radikalisoitumisasteen laskeminen, radikaalien valtapääomien heikkeneminen, maltillisten tukeminen

välinen suhde. Avrelivs tuntuu esittävän nämä erillisiksi, toisiaan koskettamattomiksi, ettei jälkimmäinen ole riippuvuussuhteessa ensimmäiseen.

Avrelivs esittää islamilaisten muuttovirtojen hallinnan ja islamin radikalisoitumisasteen laskemisen ilmiöiksi jotka ilmiselvien faktojen perusteella liittyvät yhteen (islamin ja sen harjoittajien kautta, tietysti), mutta jotka eivät kuitenkaan todistettavasti ole niin yksi ja sama erottamaton kokonaisuus, ettei islamin radikalisoitumisasteeseen voida vaikuttaa hyväksymättä islamilaisia muuttovirtoja samalla. Minä näen yhteyden, mutta en riippuvuussuhdetta. Sinä ilmeisesti näet riippuvuussuhteen, koska sinun visiosi vaatii riippuvuussuhteen olemassaolon - olemassaolon, jota et ole pystynyt perustelemaan muuten kuin epäselvillä, epäkonkreettisilla pohdinnoilla joista puuttuvat faktat jotka osoittaisivat riippuvuussuhteen todelliseksi ja vieläpä niin vahvaksi, ettei islamin radikalisoitumisasteeseen voitaisi merkittävästi vaikuttaa muuten kuin hyväksymällä siirtolaisvirrat jonkinlaisen kosketuspinnan ja dialogin kehittämisen välineenä.

Tässä argumentaation tasokkuudessa on kyllä korjattavaa ehkä vähän muuallakin kuin nuivien suunnalla, mutta jollain taitaa nyt vahvistusharha estää näkemästä sitä.

Näin sivusta seuraavana tämä ketju alkaa olla jo muumimaisen pitkäveteistä juupas-eipäs-sinäväität-minäväitän-helinää. Tekstit alkavat toistavan liikaa itseään.

Ketjua on ollut kiva seurata, mutta kannattaisi nyt seuraavassa jomman kumman tuoda esiin niitä tyhmänkin tajuamaa kovaa faktaa tai jotain muuta "käsin kosketeltavaa" pönkkää väitteille.

Tulevaisuus on jokatapauksessa epävarma. Tehtaankadun teksteistä allekirjoittaneelle avautuu kärjistetty näkökulma, että antamalla asioiden olla ja tapahtua "omalla painollaan" kaikki kääntyy vielä parhain päin. Haet mielestäni unelmayhteiskuntaa melkolailla passiivisin keinoin.

Esitän toiveen - tuokaa väittely alas takaisin Suomen tasolle, peruspenttiä ei varmaankaan kiinnosta kaunopuheinen pohdinta tulevaisuuden maailmasta. Miksi monikulttuuria EI tule torjua? Miksemme voisi elää monietnisessä, mutta suomalaisessa kulttuurissa?

Eli mitä tulee monikulttuurisuuden haasteeseen, niin kuinka nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme voi estää Ruotsin kaltaisen ongelman syntymisen? Onko meillä kenties vähemmän kyteviä radikaaleja vai avoimempia ja ystävällisempiä maahanmuuttajia kuin Ruotsissa?

Mulla on itse asiassa paljon aktiivisempi ehdotus. "Tehtaankadun homma" voisi lähteä itse ja ottaa kaikki idealistikaverinsa ja lähteä sinne Afrikkaan kohtaamaan sitä toiseutta. Ja sitten vaikka kirjoitella miten menee.

Quote from: eza on 05.02.2009, 19:12:56
Näin sivusta seuraavana tämä ketju alkaa olla jo muumimaisen pitkäveteistä juupas-eipäs-sinäväität-minäväitän-helinää. Tekstit alkavat toistavan liikaa itseään.

Ketjua on ollut kiva seurata, mutta kannattaisi nyt seuraavassa jomman kumman tuoda esiin niitä tyhmänkin tajuamaa kovaa faktaa tai jotain muuta "käsin kosketeltavaa" pönkkää väitteille.

Tulevaisuus on jokatapauksessa epävarma. Tehtaankadun teksteistä allekirjoittaneelle avautuu kärjistetty näkökulma, että antamalla asioiden olla ja tapahtua "omalla painollaan" kaikki kääntyy vielä parhain päin. Haet mielestäni unelmayhteiskuntaa melkolailla passiivisin keinoin.

Esitän toiveen - tuokaa väittely alas takaisin Suomen tasolle, peruspenttiä ei varmaankaan kiinnosta kaunopuheinen pohdinta tulevaisuuden maailmasta. Miksi monikulttuuria EI tule torjua? Miksemme voisi elää monietnisessä, mutta suomalaisessa kulttuurissa?

Eli mitä tulee monikulttuurisuuden haasteeseen, niin kuinka nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme voi estää Ruotsin kaltaisen ongelman syntymisen? Onko meillä kenties vähemmän kyteviä radikaaleja vai avoimempia ja ystävällisempiä maahanmuuttajia kuin Ruotsissa?

Vaikea tästä on eri mieltäkään olla! ;D

Minä en toisaalta jaksaisi lähteä myöskään tiivistämään nuivaa keskustelua vuosina 2005 - 2009 yhteen viestiin.

Mutta jos näin lyhyesti:

Miksi monikulttuuri Suomessa pitää torjua, sikäli kun monikulttuuri tarkoittaa suuria joukkoja kolmannesta maailmasta tulevia ihmisiä/ihmisvirtoja?

1. Se maksaa aivan perkeleesti. Ei tarvinne erikseen selvittää, miten nämä rahat voitaisiin käyttää juuri suomalaisten eduksi, mihin tahansa nuorten mielenterveystyöstä tuloverojen alennuksiin.
2. Siitä ei ole mitään todistettavaa, selvää hyötyä, pelkästään epämääräistä kulttuurin rikastumista, dialogia, yhdentymistä ja innovaatioiden lisääntymistä.
3. Se heikentää entisestään Suomen talouden huoltosuhdetta, sillä kolmannen maailman mamut työllistyvät surkeasti ja sosiaalitoimi joutuu elättämään heistä paljon suuremman osan kuin kantaväestöstä. Se ei siis pelkästään ole kallista, vaan kohtalokkaan kallista.
4. Se ei ole taloudellisin tapa auttaa mahdollisimman monia kolmannessa maailmassa hätää kärsiviä, koska yhden ihmisen rahtaaminen tänne ja sitten elättäminen maksaa paljon enemmän kuin usean ihmisen elättäminen kolmannessa maailmassa.
5. Se ei ole ympäristön kannalta kestävää kehitystä, sillä kolmannen maailman asukeilla on kotimaassaan matala ekologinen jalanjälki joka täällä väistämättä, väistämättä nousee valtavasti - olettaen että he todella olivat juuri niitä vähäosaisia omissa maissaan eivätkä kuninkaita ja presidenttejä.
6. Se lisää rikollisuutta Suomessa, ja tuo aivan uusia rikollisuuden muotoja, kuten uskonnollisen terrorismin.
7. Se uhkaa luoda Suomeen etnisen alaluokan, heikosti työllistyvän ja syrjäytyvän etnisten vähemmistöjen joukon, jotka joutuvat kärvistelemään getoissa suurkaupunkien ympärillä ja näissä oloissa huomattavalla todennäköisyydellä radikalisoituvat muuta yhteiskuntaa ja etnisiä ryhmiä kuten kantasuomalaisia vastaan.
8. Se potentiaalisesti vaarantaa suomalaisen kulttuurin ja kansan olemassaolon ja itsenäisyyden omassa maassaan pitkällä tähtäimellä.
9. Se voi hyvinkin lisätä "rasismia" rikollisista maahanmuuttajista syntyvien huonojen kokemusten ja näistä inspiroituneiden liioiteltujenkin julistusten pohjalta, ja näin ollen nostaa ihmisten kynnystä auttaa todellisia kolmannen maailman hätääkärsiviä.
10. Se uhkaa välittömästi suomalaisia arvoja ja vapauksia, joita merkittävä osa kolmannen maailman maahanmuuttajista ei jaa. Kts. naisten oikeudet.

Onhan näitä. Tämä nyt oli aika väsynyt yritys osaltani. Kuka tahansa muu nuiva pystyy parempaan samassa ajassa. Mutta ehkä se on jotain.

Toisaalta en ole mitenkään "monietnistä" Suomea vastaan, jos tämä monietnisyys tarkoittaa sitä, että Suomessa on pieniä mutta hyvin integroituneita ja suomalaisia arvoja noudattavia etnisiä vähemmistöjä kuten ruotsalaisia, japanilaisia, kanadalaisia, kiinalaisia, uusiseelantilaisia, italialaisia, intialaisia ja ties mitä, joiden elättämiseen ei tarvita pahemmin kantaväestön verorahoja ja jotka käyvät töissä kuin kuka tahansa mustanaamio. ;D


Muokattu: liuta vihreitä ;D

Heti alkuun pahoittelen, että kiireessä en ole lukenut koko keskustelua ja voin osua harhaan.

Haluan kuitenkin esittää Tehtaankadun Hommalle seuraavan kysymyksen:
Jos käsitin oikein oletat, että Euroopan monikultuuristuminen (siis muslimien maahanmuutto tänne) vähentää radikaali Islamia. Mihin tällainen oletus perustuu? Onhan emppiirisesti varsin selvää näyttöä, että Euroopan muslimimaahanmuuttajat ovat täällä keskimäärin radikalisoituneet siitä, mitä he kotimaassaan olivat. Nykyisten tosiasioitten pohjalta näyttäisi selvältä, että radikaalien muslimien suhteellista (ja absoluuttista) määrää lasketaan tehokkaimin torjumalla muslmien muuttoa Eurooppaan.

Haavemaailmassa Muslmit täällä näkevät, että Eurooppalainen tapa tehdä asioita tuottaa Eurooppalaisille hyvinvointia ja ryhtyvät siksi itsekkin tekemään asiat sillä tavoin.

Tosielämässä muslimit, niinkuin kaikki muutkin ihmiset, ovat hyvin huonoja näkemään vikaa omassa toiminnassaan ja kokevat täällä Eurooppalaisten suuremman hyvinvoinnin ja oman heikon asemansa vääryydeksi, katkeroituvat, takertuvat identiteettinsä kulmakiveksi vähitellen yhä enemmän muodostuvaan Islamiin tai muuhun alakulttuuriin tms. viiteryhmäänsä (etniseen tai muuhun), tästä johtuen heillä menee entistä huonommin ja he katkeroituvat lisää jne...

Eli kun mikään tällä hetkellä havaittavissa oleva seikka ei tue sitä, että muslimien maahanmuutto Eurooppaan vähentäisi radikaalien muslimien suhteellista tai absoluuttista määrää sen enempää globaalilla tasolla kuin Euroopassakaan, niin mihin tällainen olettamus perustuu?

Quote from: Tehtaankadun homma on 05.02.2009, 08:11:29
Pyrin nyt pitämään viitekehyksen (paradigman) hahmotelman mahdollisimman yksinkertaistettuna. Perustelut ovat aiemmissa viesteissä.

Käsittelysi ei ole erityisesti houkuttanut replyämään, mutta uuden paradigman esitteleminen toki sinänsä ansaitsee avauksena keskustelua. Olen pahoillani arvelustani, että olet erään aiemman nimimerkkikirjoittajan multinick. Ehkä olet, ehkä et, merkityksetöntä sinänsä, kuten henkilöt yleensä tällaisessa nimimerkkikeskustelussa.

Viitaten kirjoitustesi kokonaisuuteen näkisin, että ainoa argumenttisi, joka kestää kriittistä tarkastelua, on esittämäsi moraalinen näkökohta. Eri asia on, kuinka pitkälle tämä yksinään kantaa päättelyssä. Muu on pitkälti spekulatiivista projisointia.

Ylipäätään minua jaksaa ihmetyttää humanistisesti koulutettujen vaikea allergia induktiiviselle päättelylle, mikä käy ilmi sinunkin teksteistäsi.

Esität premissinä, että ei-islamilaisten suhtautumisella islamiin on ratkaiseva merkitys islamin sekularisoitumisessa. Tämän perustelu jää puolitiehen. Euroopassa on takana kolmisen vuosikymmentä ymmärtävää monikulturismia, minä aikana on nähty radikaalin islamin (islamismin) nousu. Arkipäivän kanssakäymisessä aistitulla suhtautumisella on toki merkityksensä, mutta esim. Israel-Palestiina –konflikti ja "terrorismin vastainen sota", erityisesti Irakin operaatio, dominoivat mielipiteenmuodostuksessa. Millä tavalla islaminuskoisia pitäisi erityisesti ymmärtää tai kohdella erilailla kuin muiden uskontokuntien edustajia, jää minulle epäselväksi. Myös esittämäsi "miksi" jättää paljon spekuloinnin varaan, mm. olettaa vastapuolen positiivisen responssin tällaiselle politiikalle ja politiikan laiminlyömisessä vastapuolen (sotilaallisen) radikalisoitumisen. Kyse on kuitenkin vastavuoroisuudesta ja molemmilta osapuolilta on oikeus odottaa panostusta. Vastaväitteenä esitän, että islamin sekularisoituminen voi tapahtua vain ja olennaisesti sen ja ympäröivien yhteiskuntien sisäisten prosessien seurauksena (historiallisena esimerkkinä kristinusko länsimaissa). Omana spekulaationani esitän, että tämä tapahtuu joka tapauksessa tämän vuosisadan aikana ko. kulttuuripiirin nuorten sukupolvien tullessa tieteellisen koulutuksen ja tiedon (kanavana esim. internet) piiriin.

En näe mitään erityistä perustelua sille, että dialogi kulttuuripiirien välillä edellyttäisi kymmenien miljoonien islaminuskoisten ihmisten kaoottista massamuuttoa, tai –siirtoa, länsimaisiin yhteiskuntiin. Tällainen ei ole dialogia, vaan ekspansiota. Kulttuuripiirimme responssi tähän ilmiöön on tähän mennessä ollut – kiitos monikulturismi-ihanteen ja väärässä paikassa sovelletun kulttuurirelativismin – alistuminen aina siihen asti, että houreisimmat älymystön edustajat esittävät Sharian virallistamista rinnakkaiseksi oikeusjärjestelmäksi. Paradigmassasi esität länsimaisten arvojen suojelua, mistä olen kanssasi samaa mieltä. Toisaalla esität yksipuolista myötäilyä, alistumista, tavoitteena vastapuolen radikalisoitumisen ehkäiseminen. Tällainen (yli)optimistinen, korkean riskin strategia ei vaikuta historiallisessa tarkastelussa menestyksekkäältä. Kannattaa huomioida, että ainoa vaihtoehto ei ole totaalinen antagonismi.

Muslimien osuus väestöstä on erittäin olennainen asia edustuksellisissa demokratioissa. Suuret numerot kääntyvät liki automaattisesti suureksi poliittiseksi voimaksi, ääniksi.

Tehtaankadun homma olkinukkeili "nuivassa Dystopiassaan" globaalista nuivasta ongelmanratkaisusta, joka näyttää Tehtaankadun homman käsityksen mukaan perustuvan kärjistäen siihen, että nuivat mieltäisivät monikulttuurisuuden torjunnan länsimaissa ainoaksi tarpeelliseksi ratkaisuksi koko maailman kaikkiin ongelmiin, mieltäisivät nuivuuden itsessään yleiseksi suhtautumistavaksi aivan kaikkeen ja tältä pohjalta johtaisivat maailman konfliktien kaaokseen. Tämä nyt on tietenkin sekä naurettavaa että täysin perusteetonta mitä faktoihin tulee (vaikka Tehtaankadun homma kenties luulee perustaneensa nuivan Dystopiansa graniitinvarmoille perustuksille viljelemällä siellä "halla-aholaisia" viitteitä, jotka kuitenkin ovat koskeneet nimenomaan monikulttuurisuuden ongelmia ja niiden torjuntaa eivätkä globaalien ympäristöongelmien tai radikalisoitumiskehityksen ratkaisua). Jos nyt unohdetaan lukemattomat faktuaalisesti todistamattomat ja maalaisjärjelläkin vajavaisiksi nähtävät argumentit Tehtaankadun dystopioissa, kuten se että Euroopan muslimiväestö vain nuivimisesta huolimatta kasvaa eikä sille edes teoriassa vaan voi tehdä mitään, ei sitten millään (vaikka ihmiskunta on kyllä aiemmin keksinyt tapoja muuttaa väestörakenteita tarvittaessa järkyttävän nopeasti), voidaan keskittyä siihen keskeisimpään virheeseen (vihreeseen?), eli oletukseen, että monikulttuurin torjunta lännessä olisi nuivien yleisratkaisu kaikkeen.

Tosiasiassahan nuivien ajattelutapa on kutakuinkin seuraava:

1. Suomen valtio on suomalaisten edunvalvontakoneisto ja asuinpaikka. Suomi on suht hyvä maa jossa on suht hyvä kulttuuri ja suht hyvät vapaudet, joita kannattaa puolustaa. Paremmin voisi mennä, mutta paljon huonommin menee useimmissa paikoissa.

2. Jos monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ongelmat (rikollisuuden kasvu ja uudet muodot, valtavat kustannukset, suomalaisten arvojen eroosio, hämärät hyödyt) häiritsevät suomalaisia tarpeeksi, ongelmat on poistettava valtion toimesta.

3. Monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ongelmien poistaminen torjumalla haitallinen maahanmuutto ja monikulttuurisuus johtaa Suomeen, joka on taloudellisesti vahvempi, turvallisempi, arvoiltaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavampi kuin monikulttuurinen Suomi olisi, ja siten parempi paikka suomalaisille ja niille maahanmuuttajille joita täällä on.

4. Monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ongelmien ratkaisu, eli monikulttuurisuuden ja massamaahanmuuton torjunta Suomessa, on paikallinen ratkaisu paikallisiin ongelmiin. Me nuivat ymmärrämme, että paikallisessa ja globaalissa on eroja. Se, että Suomessa on kaikille juomavettä, ei tarkoita että globaalisti kaikilla on. Se, että Suomessa on talvella lunta, ei tarkoita että globaalisti kaikkialla on. Globaaleihin ongelmiin etsitään globaaleja ratkaisuja. Suomi ei ratkaise globaaleja ongelmia yksin, mutta se voi ratkaista omat monikulttuuriongelmansa yksin.

5. Nuivat tunnustavat ja ymmärtävät, että globaalien ongelmien ratkaisuun tarvitaan: erilaisia ratkaisuja kuin Suomen paikallisten ongelmien hoitamiseen; valtavasti enemmän rahaa, tietotaitoa, sotilaallista voimaa, painostuskykyä jne.; yhteistyötä ensinnä länsimaiden välillä ja toiseksi länsimaiden ja islamilaisen ja kolmannen maailman maiden välillä. Nuivat eivät kuitenkaan käsitä, miksi globaalien ongelmien ratkaisuun ehdottomasti vaadittaisiin lännen monikulttuuristamista ja suuria islamilaisten maahanmuuttajien virtoja - koska kukaan ei ole pystynyt näiden välttämättömyyttä faktoilla perustelemaan, ainoastaan toistuvilla tunneargumenteilla ja spekuloivalla pohdinnalla.

6. Niinpä nuivat käsittelisivät aivan eri asiana Suomen paikallisen maahanmuutto-ongelman ratkaisun ja toisaalta globaalien ongelmien ratkaisun. Tämä onkin luontevaa, kun toinen koskee Suomea ja on suomalaisten vastuulla, ja toinen koskee koko maailmaa ja on kaikkien vastuulla.

7. Homman tarkoitus on ratkaista se Suomen paikallinen ongelma torjumalla monikulttuuri ja haitallinen maahanmuutto. Globaalien ongelmien ratkaisuun homma ei riitä, eikä sitä ole tarkoitettu globaalien ongelmien ratkaisua varten. Korkeista sfääreistä pitää pystyä laskeutumaan käytännölliseen todellisuuteen. Globaalit ongelmat pyritään ratkaisemaan, mutta ei uhraamalla paikallisen tason välitöntä etua epävarmojen ratkaisujen puolesta.

8. Globaalien ongelmien ratkaisut eivät kuulu homman piiriin, vaikka hommalaisista osa sellaisia miettiikin. Näiden hommalaisten näkemyksen mukaan globaaleja ongelmia on lähdettävä ratkaisemaan yhteistyössä muiden maiden kanssa, ja demokraattisista lähtökohdista - ei siis niin, että yksinvaltiaat tai demokraattisen prosessin ohittavat hallitukset päättävät omin lupineen kansalaisten varallisuuden käytöstä globaalien pulmien selvittelyyn. Siis jälleen toistetaan: Globaalit ongelmat ratkaistaan tavoilla, jotka eivät vaadi paikallisen tason turvallisuudesta ja nykyisen yhteiskuntamme eduista luopumista Suomessa esimerkiksi monikulttuuriin siirtymisen ja islamilaisten massamaahanmuuttovirtojen sallimisen muodossa.

9. Globaalien ongelmien ratkaisuun paras "nuiva" lähtökohta on se, että länsimaat todella puolustavat arvojaan ja näyttävät sen. Jos halutaan ihmisoikeuksien (ihmisoikeuksien kuten esim. naisten tasa-arvo, uskonnonvapaus - vapaa maahanmuutto ei ole ihmisoikeus) leviävän, lienee johdonmukaista puolustaa lännessä tiukasti ihmisoikeuksia, eikä sallia niiden polkemista kulttuurin varjolla. Länsimaiden ei tule nöyristellä vieraiden kulttuurien edessä näiden toiseutta kumartaen. Islamilaisessa maailmassa on nuoria jotka seuraavat Internetiä, kuuntelevat länsimaista musiikkia ja halveksivat vanhoillisia uskovaisia maanmiehiään ja jopa vanhempiaan. Tällaisia nuoria tulee lisää, eikä siihen vaadita islamilaisia maahanmuuttovirtoja ja monikulttuuria länsimaihin. Tieto on valtaa. Levittäkäämme tietoa - tietoa naisten oikeuksista, seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, yksilönvapauksista uskoa mihin haluaa ja pukeutua ja syödä miten haluaa, ja siitä, mihin mm. tällaiset oikeudet johtavat, eli vauraampaan, turvallisempaan yhteiskuntaan. Tukekaamme tarvittaessa sotilaallisesti niitä ihmisiä, jotka ryhtyvät kapinoimaan omia sortajiaan vastaan ja yrittävät ottaa ihmisoikeutensa takaisin itselleen uskonnollisilta sortajilta. Tähänkään ei vaadita monikulttuurisuutta lännessä tai muslimivirtoja länteen - itse asiassa ne haittaisivat tätä aiheuttamalla mellakoinnin ja terrorismin riskiä kotikentällä vastauksina tällaisiin sotatoimiin. Länsimaisen kulttuurin vapauksilla on valtava vetovoima, mutta se on vaarassa vesittyä jos länsimaalaiset peruuttelevat arvoistaan ja kulttuurirelativistisesti myötäilevät muiden ihmisoikeusloukkauksia kulttuurieroina. Vaarallisen aseteknologian leviämistä voidaan rajoittaa monilla tapaa, joista mikään tuskin on täysin pomminvarma - vakoilu on tietysti keskeisessä pisteessä, jotta saadaan tietoa asetekniikan kehityksestä radikaalien käsissä olevissa maissa. Globaalien ongelmien ratkaisukeinoista voisi puhua loputtomiin, mutta ne eivät varsinaisesti kuulu forumin aihepiiriin, ja vaikka niistä saa keskustella, en katso, että minun aikani olisi parhaiten käytetty sellaiseen keskusteluun. 

10. Nuivuudessa keskeistä on tai pitäisi olla rationaalisuus, ja faktojen korostaminen - lisäksi demokraattisuus ja vapaus, vapaus myös valita suojella omaa etua jota kukaan muu ei suojele sikäli kun omaa etua ei suojella riistämällä muita. Globaalien ongelmien ratkaisu ei vaadi monikulttuurista länttä eikä islamilaisia maahanmuuttovirtoja länteen. Tämän täytyy olla lähtökohta, koska mitään faktatodisteita siitä, että näitä vaadittaisiin globaalien ongelmien ratkaisuun, ei ole esitetty. Jos joku on valmis heittämään niin päättömiä väitteitä ilmoille, kuin väite lännen monikulttuurisuuden ja länteen suuntautuvan islamilaisen maahanmuuton välttämättömyydestä globaalien ongelmien ratkaisemiseksi on, ne on pystyttävä todistamaan faktoilla. Faktoilla, ei moraalisella pohdinnalla tai tunneargumenteilla. Muuten voidaan yhtä hyvin väittää ja olettaa todeksi, että 21. vuosisadan yhdentymishaasteen ratkaisemiseen ei riitä monikulttuurinen länsimaailma johon suuntautuu islamilaisia maahanmuuttovirtoja, vaan siihen vaaditaan Euroopan kantaväestön enemmistön kääntymistä islamiin, jotta dialogia voidaan todella käydä yhteiseltä pohjalta ilman kulttuurisen ja teologisen väärinymmärryksen ja vastakkainasettelun muuria välissämme. Tämä olisi tietysti yhtä höpöä kuin väite, että globaalien ongelmien (aseteknologia radikaalien käsissä, ympäristötuhot, radikaali-ideologien sekularisoiminen ja rauhoittaminen vaarattomaksi) ratkaisuun vaaditaan islamilaisia muuttovirtoja ja monikulttuurisia yhteiskuntia Eurooppaan. Kuka tahansa voi tunteen palolla ja spekuloivalla pohdinnalla ja arvoilla leikittelemällä väittää mitä tahansa, ja toivoa, että väite muuttuu faktuaalisesti todeksi ihmisten mielissä jos sen vain jaksaa toistaa tarpeeksi monta kertaa kuten "väistämätön" Tehtaankadun homma on tehnyt. 

Nyt palaan tämän kirjoituksen tyhmältä kuulostavaan otsikkoon. Mikä on "erottamattomuuden monikulttuurinen deluusio"? Se on harhaluulo, joka esiintyy joidenkin henkilöiden mielessä. Sellaisten henkilöiden, jotka eivät halua tai pysty erottamaan tiettyjä asioita toisistaan faktoista huolimatta koska erottelu ei sopisi heidän ideologiansa ja visionsa vaatimuksiin. Se on harhaluulo, jossa monikulttuurisuus on välttämätöntä milloin minkäkin hyvän ja korkean tavoitteen saavuttamiseksi sillä perusteella, että monikulttuurisuus on mukamas erottamaton osa kyseistä tavoitetta. Se on harhaluulo siksi, että monikulttuurisuuden välttämättömyyttä ei pystytä todistamaan faktoilla. Sitä pyritään todistelemaan tunteilla, spekulaatioilla mahdollisesta tulevaisuudesta, kaikella maan ja taivaan välillä paitsi faktoilla - koska niitä faktoja ei ole, ja usko korvaa ne. Usko, joka on niin vahva, ettei sen olemassaoloa välttämättä tajuta. Deluusio. Harha.

Tämä ilmenee monella tavalla. Yksi, vanha esimerkki, on "Suomi on jo monikulttuurinen" -väite, jossa suomenruotsalaisten, venäläisten ja saamelaisten vähemmistöjen läsnäolo Suomessa tarkoittaa, että Suomi on jo peruuttamattomasti, erottamattomasti monikulttuurinen - ja sehän tietysti tarkoittaa että Suomeen kuuluu järjestää myös monikymmentuhatpäisiä muslimivähemmistöjä. Voisi tietenkin kysyä, miksi Suomesta pitää tehdä monikulttuurinen, jos se on jo monikulttuurinen. Mutta enpä kysy. Toinen esimerkki on Tehtaankadun homman väite siitä, että länsimaiden pitää tulla monikulttuurisiksi ja ottaa vastaan suuria muslimimaahanmuuttajavirtoja, jotta voidaan ratkaista globaalit ongelmat (koska muka niiden ratkaiseminen vaatii dialogia joka ei millään ole mahdollista ilman monikulttuuria ja muslimivirtoja länsimaihin) - globaalien ongelmien ratkaisut ovat erottamattomia monikulttuurisuuden ja islamilaisen maahanmuuton kanssa, sillä Tehtaankadun homman mukaan edellinen ei onnistu ilman jälkimmäisiä. Yhdentymiskehitys, vuosisadan haaste, vaativat. Vaativat kovasti, mutta ilman faktoja.

Erottamattomuuden monikulttuurisesta deluusiosta kärsivän tunnistaa yleensä siitä, että kun hän on postannut taidokkaasti kirjoitetun mutta konkretian ja faktojen puutteesta kärsivän julistuksensa, ja häneltä pyydetään konkretiaa ja faktaperusteita väitteilleen joita hän ei ole osoittanut todeksi, hän vastaa postaamalla kaaviokuvia ihmisaivoista, puhumalla vahvistusharhasta ja lainaamalla syvällisiltä kuulostavia mietelauseita historiantutkijoilta tai lyyrikoilta. Tällainen ihminen julistaa että intellektualismin mahdollisen pysyvän olotilan - jos sellaista on - tulisi olla epävarmuus, mutta silti hän kirjoituksissaan osoittaa olevansa aivan totaalisen käsittämättömän varma teorioista joiden tueksi ei ole esittää pienintäkään faktan hippusta. Faktojen puutetta yritetään kätkeä sivistyssanojen naamion taakse, ja vaikka toisaalta itse tunnustetaan että luottamus oman ratkaisun toimintavarmuuteen ei ole sataprosenttista, se ei julistuksen vimmaisuutta tai "väistämättömyys"-argumentin viljelyä hidasta.

Jaa että mikä pointti tässä kirjoituksessani oli? Se pointti, että nuivat tai hommalaiset (you name it) tässä forumissa yrittävät ratkoa Suomen paikallisen tason maahanmuutosta ja monikulttuurista johtuvia ongelmia, eivät globaalin tason ongelmia. Globaalin tason ongelmiin tarvitaan erilaisia ratkaisuja, joiden ei kuitenkaan todistettavasti tarvitse musertaa turvallisuutta paikallisella tasolla ja joiden toteuttamiseen ei todistettavasti tarvita Tehtaankadun homman vaatimaa monikulttuurisuutta Suomeen ja länsimaailmaan sekä islamilaisia maahanmuuttovirtoja Suomeen ja länsimaailmaan. Se pointti, että paikallisen ja käytännöllisen sekä globaalin ja korkealentoisen voi erottaa toisistaan, ja pitää, koska näiden eri tasojen eriluontoiset ongelmat ratkaistaan eri tavoin ja erilaisin resurssein, vaikka ongelmat nivoutuvat yhteen kuten kaikki ihmiskunnan historiassa nivoutuu. Jos korkeiden sfäärien haihattelijoiden annetaan pakottaa kaikki keskustelu korkeisiin sfääreihin ja epävarmojen tulevien hyvien tavoitteluun nykytilanteen etujen kustannuksella, heidän deluusionsa tekee kaikesta käytännön keskustelusta mahdottoman: "Mitä merkitystä on päivähoitomaksuilla kun tsbiljoona ihmistä näkee nälkää, voitteko samaistua?" Moraalista säteilyä.

Ja tämän purkauksen lopuksi kiitän silti Tehtaankadun hommaa kirjoituksistaan jotka ovat olleet omalla tavallaan mielenkiintoisia vaikka kovin tutunomaisia. Kiitokset myös siitä, että Tehtaankadun homma on ansiokkaasti välttänyt suutahtamista ja asiattomia solvauksia rasistikorttia lukuun ottamatta - mutta rasistikortin heiluminen tällaisissa keskusteluissa on lähes väistämättömänä pidettävä tosiasia joka lienee vain hyväksyttävä. ;) Silti, voisit yrittää tuoda edes jonkinlaista konkretiaa ja faktaa myös niiden villien väitteidesi tueksi, etkä viljellä faktoja vain silloin kun puhut taustoista kuten asetekniikan kehityksestä tai ihmisen evoluutiosta.

Globaalien ongelmien ja paikallisen tason asioiden erosta ei puhuta tarpeeksi kuten Avrelivs ansiokkaasti yllä tekee.

Faktoista tai niiden puutteesta keskustellaan usein, mutta mitä ne itse faktat sitten ovat? Haluan ohimennen tarjota muutamia esimerkkejä faktoista, jotka eivät siis ole tunnepohjaisia tai spekulointia suurista linjoista, kaukaisesta tulevaisuudesta ja määrittelemättömästä "rikastamisesta". Ikäänkuin tukemaan ylläolevaa tahi sinnepäin.

Fakta: maahanmuuttajia on erilaisia. He tulevat Suomeen eri syistä ja erilaisita maista. Länsimaiset ja ei-länsimaiset maahanmuuttajat selviävät ja osallistuvat länsimaisiin yhteiskuntiin ihan eri tavalla. Se ei ole hauska asia. Se ei ole myöskään mielipidekysymys, vaikka haluammekin uskoa mielummin hyvää, kuin huonoa. Tarjoan tästä summia heti alla.

Fakta: Randstadt Instituutin tutkimus osoittaa, että 80-90% turvapaikanhakijoista jotka päätyvät EU:n aluelle on maksanut erilaisille ihmissalakuljetussyndikaateille arviolta 8000€ - 10 000€. He eivät ole missään tapauksessa köyhimpiä, ja kurjimpia, ja niitä jotka eniten kaipaavat apuamme, vaikka varmasti mielummin elävätäkin Länsi-Euroopassa kuin köyhässä maassa.

Fakta: maahanmuuttajien huoltosuhden on huonompi, kuin kantasuomalaisten. Tämä asia vain on. Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Suomalaisten huoltosuhde on n. 1,3. Se on hyvä huoltosuhde. Tietyn afrikkalaisen vähemmistön huoltosuhde on jopa viisi kertaa huonompi kuin suomalaisten. Siksi emme voi perustella sellaisen etnisen ryhmän maahanmuuttoa sillä, että meillä on jonkinlainen työvoimapula tai ikääntyvä väestö, koska se vain huonontaa huoltosuhdetta entisestään.

Fakta: Maahanmuutto köyhistä maista Eurooppaan onkin kallista vastaanottajamaalle. Hollannin Bureau for Policy Analysis on laskenut, että keskimääräinen viiden henkilön köyhistä maista muuttanut perhe maksaa kustannuksina keskimääräiselle vastaanottajamaalleen keskimäärin 250 000€ elinkaarensa aikana, kun on ensin vähennetty heidän kontribuutionsa yhteiskunnalle mm. maksettuina veroina ja työnä. He eivät siis ole minkäänlaisia kultamunia millään määrellä mitä voidaan numeroin ja luvuin laskea ja mitata.

Fakta: Suomeen ei muuta kovin suuria määriä koulutettuja länsimaisia ihmisiä. Koulutetut länsimaiset ihmiset ovat myös sellaisia maahanmuuttajia, joiden huoltosuhde on usein sama tai parempi kuin suomalaisten. Suomi ei houkuttele sellaisia maahanmuuttajia millään erityisellä ominaisuudellaan, mutta korkeat verot meillä on.

Fakta: Maailmaan syntyy n. 20 päivän välein uusi Suomellinen ihmisiä. Heistä valtaosa syntyy köyhissä maissa. Suomi voisi ottaa 20 päivän välein viisi miljoonaa uutta asukasta pelkästään köyhistä kehitysmaista joissa on epävakaat olot, vähentämättä maailman kollektiivista kurjuutta millään tavalla. Itseasiasssa nykyinen ulkomaalaislain tulkinta on sellainen, että Suomen pitäisi ottaa vastaan satoja miljoonia ihmisiä jos he vain pääsevät tänne ja ilmoittavat olevansa suojeluntarpeessa. Mutta eihän se ole mitenkään mahdollista, jos haluamme taata jonkinlainen perusturvan ja kelvolliset elinolosuhteet Suomessa.

Fakta: Syntyvyys on sen sijaan laskussa käytännössä kaikissa kehittyineissä maissa.

Fakta: Kun ylläolevat seikat huomioidaan, tiedämme, että tulevaisuudessa maahanmuuttajat tulevat yleensä köyhistä kehitysmaista, eivät varakkaista länsimaista. Siis Ritva Viljasen 150 000 maahanmuuttajaa, jotka pääkaupunkiseudulle ovat seuraavan vuosikymmenen aikana sisäministeriön visioiden mukaan saapumassa eivät ole länsimaisia koulutettuja aikuisia, vaan he tulevat pääosin köyhistä maista EU:n ulkopuolelta.

Fakta: Suomen pakolaiskiintiä on 750

Ja viimeinen fakta tältä erää: Suomeen tuli kuitenkin viime vuonna 4000 turvapaikanhakijaa kiintiöpakolaisten lisäksi, lähes pelkästään köyhistä maista, ja heistä yli 60% saa oleskeluluvan Suomesta vaikka vain aniharva, jopa vain 5% saa turvapaikan. Heidän perässään tulee kolmesta neljään perheenjäsentä lähivuosina. Vuonna 2009 odotetaan mitä tahansa 6000 ja 20 000 turvapaikanhakijan väliltä. Vuonna 2007 Suomeen tuli 4288 maahanmuuttajaa perheenyhdistämisen nojalla, jos emme laske sellaisia joilla on Suomalainen puoliso. Vuoden 2008 lukuja emme vielä tiedä.

QuoteFakta: Randstadt Instituutin tutkimus osoittaa, että 80-90% turvapaikanhakijoista jotka päätyvät EU:n aluelle on maksanut erilaisille ihmissalakuljetussyndikaateille arviolta 8000€ - 10 000€.

Välihuuto: Löysin itse lähteen (http://www.randstad.be/_files/mindthegap.pdf). Tarkennuksena sen verran, että sanamuoto on "migrants and asylum seekers". Kiitos kuitenkin hyvästä faktasta.

Noita faktoja lukiessa tälleen kaljapöhnässä, sitä jotenkin ajattelee että hyvänä puolena koko jutussa on, että tämä on kalsea tämä ilmasto. Paljon kivempiakin paikkoja löytyy. Kun taikaseinä tyrehtyy, niin ei täällä ole enää mitään järkeä maleksia.

Erittäin hyviä faktoja löivät tiskiin sekä Avrelius että Zngr. Noihan on käytettävissä siihen esitevihkoseen ihan suoraan.

Varsinaisesta asiasta olen sitä mieltä, että jos tehdään sellainen työnjako, että Tehtaankadun homma pelastaa koko maailman ja me muut yritetään pelastetaan edes Suomi. Kattellaan sitten kumpi onnistui paremmin.

Quote from: reino on 07.02.2009, 01:05:21
Erittäin hyviä faktoja löivät tiskiin sekä Avrelius että Zngr. Noihan on käytettävissä siihen esitevihkoseen ihan suoraan.

Varsinaisesta asiasta olen sitä mieltä, että jos tehdään sellainen työnjako, että Tehtaankadun homma pelastaa koko maailman ja me muut yritetään pelastetaan edes Suomi. Kattellaan sitten kumpi onnistui paremmin.

Ehdotan, että pelastetaan Suomi ja siinä samalla pieni osuutemme siitä muusta maailmasta.

Mutta ollaanko nyt siis tekemässä Homma-esitevihkoja Lex Thorsia vastaan?

Tehtaankadulta erittäin hyviä puheenvuoroja. TH:n sanoma on mielestäni aika selvä monisanaisuudesta huolimatta. Harvoin nähdään näin hyvin mietittyjä argumentteja monikulttuurisuuden puolesta.

Yritän tiivistää TH:n pointit:

1) Teknologian kehitys tuo supervahvat joukkotuhoaseet fanaattisten jihadistien ulottuville, siten fanaatikkojen määrän minimointi on suurimpia tämän vuosisadan haasteita.

TH:n mielestä maahanmuuttoa rajoittamalla samalla ilmaistaan negatiivista asennetta muslimeja kohtaan. Hän ei ole vielä perustellut, miksi näin on välttämättä oltava. On toki selvää, että Halla-aholainen julistaminen osoittaa negatiivisuutta, mutta kukaan ei kai ole ehdottanut, että maahanmuuttopolitiikan pitäisi perustua ryhmäkohtaiseen syrjintään. Myöskään TH ei ole käsitellyt sitä mahdollisuutta, että massamaahanmuutto edistää radikalisoitumista, kun ghettoihin syrjäytyvät maahanmuuttajat etsivät tilanteelleen syytä alkuperäisväestön rasismista.

2) Ympäristö tuhoutuu ilman globaalia yhteistyötä, ja vain kulttuurien yhdentyminen mahdollistaa sen, että kaikki saadaan vakuuttuneiksi asian tärkeydestä.

Tämä argumentti perustuu nähdäkseni oletukselle, että kulttuurit yhdentyvät ennennäkemättömissä määrin, ja siten, että eurooppalaiset arvot pysyvät yhdentymisessä hallitsevina. Globaali ympäristötietoisuushan kuuluu toistaiseksi vahvasti kategoriaan "stuff white people like (http://stuffwhitepeoplelike.com)".

En pidä todennäköisenä sitä, että huomattavakaan kulttuurien yhdentymiskehitys saa kehittyvien maiden kansat vapaaehtoisesti tinkimään talouskasvusta ympäristöarvojen vuoksi. Ajatellaan Kiinaa. Kiinalainen sivilisaatio on levittäytynyt ympäri maailmaa ja integroitunut länsimaiden kulttuurin kanssa monin tavoin, mutta menee vielä kauan ennen kuin kiinalaiset alkavat vähentää hiilidioksidipäästöjään ihan vain tunteakseen moraalista ylemmyyttä.

Ympäristöasioita voidaan kyllä ratkoa rahalla. Tuskin maahanmuuttokriittisten enemmistö tätä kategorisesti vastustaa kun kyse on todellisista ongelmista.

Aina yhtä mahtavaa, kuinka monikulttuuristamista euroopassa puolustellaan sillä, että eurooppalaiset ovat vetäneet mielivaltaisia viivoja afrikkaan sekoittaen siellä eri heimoja, jonka seurauksena koko maanosa on maailman karmein ja sotaisin paskaläpi.

toisinsanoen, eurooppa pitää monikulttuuristaa kostoksi siitä, että monikultuuristaminen on tuhonnut afrikan.

En vain ymmärrä miksi monikulttuurisuutta kehutaan valtaapitävien toimesta. Suomihan on jo monikulttuurinen. Täällä asuu jo jäseniä lähes jokaisesta maailman kulttuurista ja omat lapsemme matkustelevat eri kulttuurien pariin raahaten sieltä jopa haitallisia vaikutuksia kotimaahan. Esim. Intian hihhulihei matkailu. Lähes joka kirkonkylässäkin alkaa olla yhdistyksiä, jotka edistävät jonkun maan kulttuuria.

Tälläisellä menolla Suomi palautetaan huipputeknologiasta takaisin kivikaudelle. Vaikka kieltämättä eteläiset heimot ovat alunperin keksineet langattoman teknologian viestinvälitykseen siis rummuttamisen.   :o

Ihan vinkkinä : mikäli haluatte tuoda pointtinne esiin tehokkaasti ja useammalle ihmiselle, tiivistäkää vuodatustanne huomattavasti ja heittäkää helvettiin nuo sivistyssanat :-*
Minnen ainakaan jaksa edes aloittaa tuommoisten manifestien lukemista.

Quote from: o_O on 20.03.2009, 09:05:42
Ihan vinkkinä : mikäli haluatte tuoda pointtinne esiin tehokkaasti ja useammalle ihmiselle, tiivistäkää vuodatustanne huomattavasti ja heittäkää helvettiin nuo sivistyssanat :-*
Minnen ainakaan jaksa edes aloittaa tuommoisten manifestien lukemista.

Avautumisesi on ilmeisesti suunnattu tämän ketjun aloittajalle, eli multipersoonalle Tehtaankadun homma / Surreal, joka valitettavasti on jo poistunut keskuudestamme eikä ole lukemassa kehoitustasi.

Ihan vinkkinä: kannattaa välttää yleistävien sanamuotojen ("mikäli haluatte") käyttöä. Tehtaankadun homma / Surreal on itse julistautunut Homman ja hommafoorumilaisten poliittiseksi vastustajaksi, joten hän ei missään tapauksessa haluaisi tulla yhdistetyksi samaan te-ryhmään muiden hommafoorumilaisten kanssa.

Näissä hienoissa liberaaleissa visioissa on aina perusolettamuksena se ,että afrikkalaiset hyväksyisivät länsimaisenkultuurin ,joka on orjuuttanut lähes jokaista afrikankolkkaa vuosisatoja.Miksi muslimit ylipäätään omaksuisivat mitään länsimaisia tapoja tai ajattelumalleja.Tälläiset otaksumat ovat täyttä teoriaa ja rasismia pahimmillaan.

Lainaan tässä vähän Malcom X:ää. Sanan "integraatio" keksi joku pohjoisen valkoinen liberaali.Tuolla sanalla ei ole todellista merkitystä.Mitä "integraatio" muka tarkoittaa ,kun kyse on rodusta?Totuus on ,että "integraatio" on mielikuva.Se on ovelien liberaalien luoma savuverho,jonka tarkoituksena on peittää Ameriikan mustien todelliset tarpeet.Näissä viidessäkymmenessä rasistisessa ja uusrasistisessa osavaltiossa  sana "integraatio" on saanut miljoonat valkoiset hämmentyneiksi ja vihaisiksi ,koska he ovat erheellisesti  luulleet ,että mustan väestön enemmistö haluaa elää valkoisten keskuudessa.Tämä pätee vain muutamiin "integraatio" hulluihin mustiin.