Tässä on yksi esimerkki vihreästä hulluudesta, EU:n yksisilmäisyydestä (ei huomioida paikallisia ilmasto-oloja) ja todellisista hyötyjistä (lamppubisnes). Melkoinen hintaero noilla lampuilla.
Kaikki tynnyrin ulkopuolella asuvat tästä nyt jo tietävätkin. ;)
Katso:
http://areena.yle.fi/video/510966
Siis lyhyesti: hehkulampun hukkaenergian muuttuu suurelta osin Suomessa hyödylliseksi lämmöksi ilman ongelmajätettä ja mahdollisia verkkohäiriöitä.
Hehkulmappu vedetään menestyvänä tuotteena pois markkinoilta. Kuluttajat olisivat varmasti siirtyneet näihin säästölampuihin, jos se olisi ollut tuotteena parempi ja kannattavampi. Ei edes haittaveroa. Tullaanko tekemään muiden tuotteiden kohdalla vastaavia päätöksiä?
Itsellä on jonkin verran varastossa wanhan kunnon ajan lamppuja, mutta enpä tiedä riittävätkö ne LEDien aikakaudelle.
Kaappini olen täyttänyt hehkulampuilla koska talossa on kylmiä tiloja; porstua, kellarissa 6 valaisupistettä. Kylmässä vintissä on 2 valaisupistettä. Lisäksi tilat joissa ei asuta kuten wc, aula, yläkerta ja rappuset tarvitsevat lampun mitä voi sytytellä ja sammutella kulkiessaan. Talossa palaa valo siinä paikassa missä sitä tarvitaan ja maailma pelastuu.
Ledilamput olisivat olleet aivan kohta markkinoilla mutta joku lobbasi nuo ns. "energiansäästölamput" pakollisiksi. Haisee korruptiolle.
Itsellä myös melkoinen ydinsuojavarastollinen hehkulamppuja tallessa. Niiden tuottamaa lämpöä kun voi hyödyntää muunmuassa terraarioissa. Tätä se on kun EU:n myötä kaikki pyritään tasapäistämään paikallisista olosuhteista piittaamatta.
Pitää itsekin ostaa varastoon iso kasa hehkulamppuja. Minun käärmeet, varaanit ja skorpionit eivät energiansäästölampuista välitä vaan haluavat makoilla hehkulampun alla.
Juu, ei se energiansäästölamppu sovi joka paikkaan vanhaa kunnon hehkulamppua korvaamaan. Itselläkin on tuo tuikitärkeä laavalamppu, joka tarvitsee välttämättä 25 W hehkulampun lämpöä toimiakseen.
Quote from: svobo on 27.10.2009, 01:00:28
Juu, ei se energiansäästölamppu sovi joka paikkaan vanhaa kunnon hehkulamppua korvaamaan. Itselläkin on tuo tuikitärkeä laavalamppu, joka tarvitsee välttämättä 25 W hehkulampun lämpöä toimiakseen.
Minulla on iloisia uutisia:
Huolenne on toistaiseksi täysin turhaa!
Kielletyiksi tulevat VAIN perinteiset hehkulamput. Mutta silti ei tarvitse siirtyä energiansäästölamppuihin, nehän eivät pakkasessa syty nopeasti.
Tavallisten hehkulamppujen tilalle on saatavana HALOGEENI-hehkulangalla varustettuja lamppuja.
Tällöin lamppu on ihan tavallisen hehkulampun näköinen, kierrekanta ja iso kirkas pallokupu, kuvun sisällä on pienempi lamppu jossa on halogeenikaasussa hehkulangalla varustettu lamppu. Ikäänkuin auton ajovalopolttimon lamppu.
Halogeenihehkulampuissa energiaa säästyy noin 30% joten esim. 40W halogeenilamppu antaa valotehoa 60W normaalihehkulampun verran.
Energiansäästölamput kuluttavat oikeasti Watteja niin vähän kuin mitä niihin on merkitty, tämän olen mittarilla todennut.
Koko juttu oli taas "palmuöljykauppaa", eli ei siinä todellisuudessa säästöä tule.
Quote from: tarhuri on 27.10.2009, 08:38:18
Koko juttu oli taas "palmuöljykauppaa", eli ei siinä todellisuudessa säästöä tule.
Meillä jostain syystä hehkulamput paloivat parissa huoneessa käsittämättömän nopeasti. Pari vuotta käytetty energiansäästölamppuja, eikä ole paljon tarvinnut lamppuja vaihdella. Hintaerosta huolimatta säästöä syntynee.
Quote
Siis lyhyesti: hehkulampun hukkaenergian muuttuu suurelta osin Suomessa hyödylliseksi lämmöksi ilman ongelmajätettä ja mahdollisia verkkohäiriöitä.
Tuossakin on sinänsä perää, mutta tuo vastaa suoraa sähkölämmitystä, joka on sähköenergian käytön tasaisuuden ja energia- ja hintatehokkuuden puolesta kelvottoman huono.
Sähkölämmitteisissä taloissakin kun yleensä ymmärtääkseni lämmitetään yöllä vettä, kun sähköä tuotetaan yli tarpeen. Tällä yöllisellä ylimääräsähköllä lämmitettyä vettä käytetään päivälläkin lämmittämään taloa. Hehkulamppulämmitys taas käyttää sähköä juuri silloin, kun sitä muutenkin tarvitaan paljon, eli se ei varaa.
Lämpöpumpuilla päästään maallikon kannalta ihmeellisiin tuloksiin, sillä niiden höytysuhde on usein satoja prosentteja. Toisin sanottuna vaikkapa lämpöpumppu, joka tarvitsee sähköä 1 kW, voi tuottaa lämpöä vaikkapa 4 kW. Hehkulamppu taas tuottaa lämpöä tasan sen verran kuin syökin, eli sen hyötysuhde on vain 100%. Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 13:15:32
Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.
Nekin tuottavat lämpöä vain sen sähkön edestä, jonka ne kuluttaavat. Ko. laitteet siirtävät huoneen sisällä olevasta suljetusta tilasta pois sitä lämpöä, jota sinne huoneesta ulkopuolelta virtaa. Huoneen ja ulkopuolisen maailman välillä energiaa siirtyy pakastimen toimesta vain töpselistä tulevan sähkön muodossa.
Quote from: turha jätkä on 27.10.2009, 13:07:13
Quote from: tarhuri on 27.10.2009, 08:38:18
Koko juttu oli taas "palmuöljykauppaa", eli ei siinä todellisuudessa säästöä tule.
Meillä jostain syystä hehkulamput paloivat parissa huoneessa käsittämättömän nopeasti. Pari vuotta käytetty energiansäästölamppuja, eikä ole paljon tarvinnut lamppuja vaihdella. Hintaerosta huolimatta säästöä syntynee.
Sama juttu, itsekin eniten miellyttää energiansäästölampuissa niiden pitkä käyttöikä.
Lamppujen hukkalämpö tosiaan tulee Suomessa hyödynnettyä. Energia kuitenkin muutetaan ensin voimalaitoksella sähköksi (hyötysuhde ~30-40%), siirretään kohteeseen (siirtohäviöt n ~3-5% sähkönkulutuksesta) ja sitten muutetaan hehkulampussa valoksi ja lämmöksi. Kaukolämmössä lämmöntuotannon hyötysuhde on 80-95 %, ja esimerkiksi talouskohtainen öljy- tai pellettilämmitys pystyy samaan ilman siirtohäviöitä.
Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.
Tästä mainitsin keväällä että koko hehkulamppudirektiivin äiti on kukas muukaan kuin Astrid Thors. Asiasta oli artikkeli Tekniikka&Talous-lehdessä.
Miten yksi ihminen voikin olla vahingollinen koko Suomelle. Täti Astrid kusettaa enemmän kuin kymmenen kaljaa, joka asiassa.
Joku ehkä saattaisi löytää T&T:n artikkelin. Energiansäästölamppujen hyöty Suomen olosuhteissa ei ole aivan yksiselitteinen.
Tietysti hehkulampuilla ei kannata aloittaa talon lämmitystä, mutta tietysti täydentävät. :) Tuossa MOT:n esittelemässä tutkimuksessakin päästiin 80-90 % hyötyyn. Edut uusilla lampuilla jäävät pieniksi ja aiheuttavat lisää vaikeuksia.
Maanantaikappaleet noilla energiasäästölampuilla syövät miestä huomattavasti enemmän kuin hehkulampun vastaava. Ja maanantaikappaleita taitaa olla säästölampuissa hieman enemmän. Hintaero alle euron lampusta lähes 10 €:n laatulamppuihin (toimii todennäköisemmin lupausten mukaan) on massiivinen.
Quote from: EWP147 on 27.10.2009, 13:50:06
Tästä mainitsin keväällä että koko hehkulamppudirektiivin äiti on kukas muukaan kuin Astrid Thors. Asiasta oli artikkeli Tekniikka&Talous-lehdessä.
Miten yksi ihminen voikin olla vahingollinen koko Suomelle. Täti Astrid kusettaa enemmän kuin kymmenen kaljaa, joka asiassa.
Joku ehkä saattaisi löytää T&T:n artikkelin. Energiansäästölamppujen hyöty Suomen olosuhteissa ei ole aivan yksiselitteinen.
Satu Hassi: (http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/kolumni/article262644.ece)
QuoteTekniikka ja talous -lehdessä 13. maaliskuuta Pertti Rantala antoi minulle hieman ansiotonta arvonnousua EU:n hehkulamppupäätöksen suhteen.
Kyseinen päätös perustuu niin sanottuun ekodesign-direktiiviin, jonka säätämisestä on jo useita vuosia.
Asian raportööri, eli käsittelyn vetäjä parlamentissa oli suomalainen Astrid Thors.
Direktiivi antaa EU-komissiolle valtuudet asettaa erilaisille laitteille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia.
EU hakee epätoivon vimmalla tilaisuuksia osoittaa valtansa ja sen legitimiteetin "hyvillä määräyksillä". Sivuvaikutuksista viis!
Sitä päivää odotellessa että 100 wattisen hehkulampun korvike todella tulee. Noitahan ei tarvitse juuri muualla kuin kylmissä piharakennuksissa, joissa käydään lähinnä pyörähtämässä.
- Halogeenilampun hyötysuhde ei ole niin merkittävästi parempi, että ostohinta olisi lähelläkään hehkulampun elinkaaren kuluttamaa sähkön hintaa.
- Yli kahden kympin pakkasella energiansäästöt ei vaan syty. Ei vaikka olisi se melkein kolmen kympin (sähkövastuksella) esilämmitetty energiansäästö. Kokeiltu on. Näissäkin jo hinta ja energiansäästö on aika marginaalinen.
Sisätiloissa taas tuo lämmitysvaikutus on oma lukunsa. Ennemmin sitä energiaa ydinvoimalla tuottaisi kuin esim. turvevoimaa käyttävällä kaukolämmöllä tai pienhiukkasia päästävällä puulämmityksellä, puhumattakaan öljylämmityksestä.
Tuollaset kiellot ovat aina huono tapa muuttaa kulutustottumuksia. Aina jää joku marginaalinen ryhmä, joille tuotteen käyttötarkoitus onkin joku muu kuin kieltoa päätettäessä harkittu (esim. nuo terraariot).
Quote from: svobo on 27.10.2009, 13:26:51
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 13:15:32
Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.
Nekin tuottavat lämpöä vain sen sähkön edestä, jonka ne kuluttaavat. Ko. laitteet siirtävät huoneen sisällä olevasta suljetusta tilasta pois sitä lämpöä, jota sinne huoneesta ulkopuolelta virtaa. Huoneen ja ulkopuolisen maailman välillä energiaa siirtyy pakastimen toimesta vain töpselistä tulevan sähkön muodossa.
Pitkässä juoksussa eivät toki ole kuin 100% hyötysuhteella, mutta pakastin siirtää huonelämpöön myös niistä pakastettavista ruoista poistuvan lämmön, eli pakastaessaan se pääsee kyllä yli 100% hyötysuhteeseen.
Totta siis on, että hehkulampun hukkalämpö tulee hyötykäyttöön, mutta jos se tarvittava lisälämpö tuotettaisiin jollain normaalilla lämmitysmenetelmällä, olisi siitä vähemmän harmia ja lisäkapasiteetin tarvetta sähköntuotannolle.
Energiansäästölampuissa miellyttää minuakin pitkä käyttöikä. Hidas syttyminen keljuttaa joskus, mutta kyllä sen kanssa elelee.
Mitenkähän käy tässä sähköallergikkojen kanssa jos se todetaan oikeaksi sairaudeksi jossain vaiheessa. Loisteputki säteilee sähkömagneettisia aaltoja(sähköverkon häiriöt huom.)jota hehkulamppu ei tee. Sitäpaitsi sen valo on erilaista, häritsevämpää, "terävää" ja välkkyvää(loisteputkella on pimeitä hetkiä vaihtojännitteen nollakohdissa!) ja syttymisaikakin pitkä sekä kiusallisen voimakas välkyntä. Paljon huonoja ominaisuuksia verrattuna hehkulamppuun. Loisteputket ovat olleet hyödyllisiä suurten tilojen valaisuun koska valotehot ovat suuret ja niitä valaistaan jatkuvasti ilman katkoja monessa tapauksessa. Mutta vaaratilanteita on ollut teollisuudessa verkkoon tahdistuneiden koneiden yhteydessä. Strobo-ilmiön vuoksi pyörivä kone näyttää olevan pysähtynyt vaikka pyörii suurella kierrosnopeudella. Tästäkin voi tulla iso ongelma (ei pelkkä haaste ;D)tavallisessa siviilikäytössä kun kaikki muuttuu loistevalaisuksi.
Itse siirryin komeasti sanottuna pienloisteputkilamppuihin vaiheittain kolmisen vuotta sitten, ja samat ovat edelleen käytössä, mikä oli tarkoituskin, eli väistellä kosmista mittakaavaa lähentelevää laiskuutta hehkulamppuja vaihdellessa. Erityisesti kylpyhuoneen roiskevesitiiviissä valaisimessa kerran kahdessa kuussa palanut hehkulamppu antoi kimmokkeen vaihtaa viileämpänä toimivaan polttimoon. Olohuoneen katossa on kylläkin halogeenit, mutta niitä ei juuri käytetä.
Tulevaisuudessa aion keskittyä yksinomaan LED-huonevalaistukseen, ja aion toteuttaa harrastushimoani suunnittelemalla valaisimet itse. Tällä hetkellä LEDejä on itselläni käytössä koriste- ja kohdevalaisimissa.
Niin, varsinaisesti kiinteistö lämpenee ilmalämpöpumpulla sekä märkä- ja kosteatilojen lattiaa sähköllä lämmittämällä. Sähköpatterien tarve on ollut toistaiseksi keskimäärin kaksi viikkoa talvessa (pumppu on jo hieman vanhahko, eikä toimi kovin kylmällä), kun lämmityskauden pituus on n. 7-8 kk, eli kaukosäädinkäyttöistä mukavuutta on tarjolla melko tasaisesti.
Mitenkä muuten - eikö kaukolämmön juju ole siinä, että sillä saadaan juuri sähköntuotannon hukkalämpö hyötykäyttöön? Pelkkä lämmöntuotanto ja siirto pitkillä matkoilla kuulostaa kovin tuhlailevalta.
Quote from: AIP on 27.10.2009, 17:07:43
Itse siirryin komeasti sanottuna pienloisteputkilamppuihin vaiheittain kolmisen vuotta sitten, ja samat ovat edelleen käytössä, mikä oli tarkoituskin, eli väistellä kosmista mittakaavaa lähentelevää laiskuutta hehkulamppuja vaihdellessa. Erityisesti kylpyhuoneen roiskevesitiiviissä valaisimessa kerran kahdessa kuussa palanut hehkulamppu antoi kimmokkeen vaihtaa viileämpänä toimivaan polttimoon. Olohuoneen katossa on kylläkin halogeenit, mutta niitä ei juuri käytetä.
Tulevaisuudessa aion keskittyä yksinomaan LED-huonevalaistukseen, ja aion toteuttaa harrastushimoani suunnittelemalla valaisimet itse. Tällä hetkellä LEDejä on itselläni käytössä koriste- ja kohdevalaisimissa.
Niin, varsinaisesti kiinteistö lämpenee ilmalämpöpumpulla sekä märkä- ja kosteatilojen lattiaa sähköllä lämmittämällä. Sähköpatterien tarve on ollut toistaiseksi keskimäärin kaksi viikkoa talvessa (pumppu on jo hieman vanhahko, eikä toimi kovin kylmällä), kun lämmityskauden pituus on n. 7-8 kk, eli kaukosäädinkäyttöistä mukavuutta on tarjolla melko tasaisesti.
Mitenkä muuten - eikö kaukolämmön juju ole siinä, että sillä saadaan juuri sähköntuotannon hukkalämpö hyötykäyttöön? Pelkkä lämmöntuotanto ja siirto pitkillä matkoilla kuulostaa kovin tuhlailevalta.
Kaukolämpö on kuluttajan kannalta edullinen ja huoleton. Sillä saadaan tosiaan sähköntuotannon lauhdeveden jäähdytyslämpö hyötykäyttöön. Esim. ydinvoimaloiden jätelämpö ajetaan mereen. Aikamoista tuhlausta! Kaukolämpö pääsee oikeuksiinsa erityisesti suurissa taajamissa joissa on paljon kerrostaloja ja suuria laitosrakennuksia. Linjaan voi liittyä myös sitten pientalot. Kannatava linjaveto on n. 100m max..
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 16:40:51
Quote from: svobo on 27.10.2009, 13:26:51
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 13:15:32
Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.
Nekin tuottavat lämpöä vain sen sähkön edestä, jonka ne kuluttaavat. Ko. laitteet siirtävät huoneen sisällä olevasta suljetusta tilasta pois sitä lämpöä, jota sinne huoneesta ulkopuolelta virtaa. Huoneen ja ulkopuolisen maailman välillä energiaa siirtyy pakastimen toimesta vain töpselistä tulevan sähkön muodossa.
Pitkässä juoksussa eivät toki ole kuin 100% hyötysuhteella, mutta pakastin siirtää huonelämpöön myös niistä pakastettavista ruoista poistuvan lämmön, eli pakastaessaan se pääsee kyllä yli 100% hyötysuhteeseen.
Mikään kone ei pääse yli 100 % hyötysuhteeseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6tysuhde). Lämpö siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään (http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6#L.C3.A4mm.C3.B6n_siirtyminen). Jos nostan pakastimen/jääkaapin sisällön pöydälle, ei "niistä poistuva lämpö" todellakaan lämmitä huoneilmaa.
Quote from: jorma on 27.10.2009, 17:28:22
Mikään kone ei pääse yli 100 % hyötysuhteeseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6tysuhde). Lämpö siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään (http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6#L.C3.A4mm.C3.B6n_siirtyminen). Jos nostan pakastimen/jääkaapin sisällön pöydälle, ei "niistä poistuva lämpö" todellakaan lämmitä huoneilmaa.
No eipä kai, koska niistä ei poistu lämpöä, vaan pöydällä olevat kylmät esineet sen sijaan sitovat huoneilmasta lämpöä sulauessaan ja huone kylmenee. Kun laitat ne taas pakastimeen jäätymään, niistä poistuu se sitoutunut lämpö, jonka pakastin tuuppaa huoneilmaan.
Yli 100% hyötysuhteeseen suoralla sähkölämmityksellä pääset vaikkapa siten, että keräät sadevettä, jäädytät sen pakastimessa ja kannat pihalle sulamaan ja pistät uudet pullot pakkaseen.
Alankin ostamaan tästä lähin kaljani lämpimänä ja jäähdytän ne kotona. Kun sitten lämmitän oluen sisuksissani ihmisperäisellä läskillä (uusiutuva luonnonvara), niin säästän lämmityskuluissa. Ainesta päivän ekovinkiksi. ;D
Noista lampuista noin muuten. Mistähän tuo loisteputkilampun kovin paljon korkeampi hinta johtuu. Meinaan, että kuluttaakohan sen valmistaminen paljon enemmän energiaa kuin euron hehkupallon, vai maksaako siinä vain työn määrä?
Aiot sitten Kaptah saada fysiikan Nobelin ensi vuonna koska olet keksinyt ikiliikkujan: kone tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa..
Todellisuudessa jääkaapin / pakastimen kompressorissa on aika huono hyötysuhde.
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 18:00:15
Kun laitat ne taas pakastimeen jäätymään, niistä poistuu se sitoutunut lämpö, jonka pakastin tuuppaa huoneilmaan.
Yli 100% hyötysuhteeseen suoralla sähkölämmityksellä pääset vaikkapa siten, että keräät sadevettä, jäädytät sen pakastimessa ja kannat pihalle sulamaan ja pistät uudet pullot pakkaseen.
Pakastin poistaa lämmön sisältään sähköä käyttämällä. Teoriasi perusteella riittää, että jättää pakastimen oven auki, säästyy jopa tuolta vedenkannolta.
Quote from: matkamasentaja on 27.10.2009, 18:38:35
Aiot sitten Kaptah saada fysiikan Nobelin ensi vuonna koska olet keksinyt ikiliikkujan: kone tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa..
Todellisuudessa jääkaapin / pakastimen kompressorissa on aika huono hyötysuhde.
Helposti :D
Lämpöpumppu tuottaa enemmän lämpöä kuin se kuluttaa energiaa
sähkönä. Se siis käyttää vaikkapa kilowattitunnin sähköä siirtääkseen kilowattitunnin lämpöä kylmemmästä ulkoilmasta lämpimämpään sisäilmaan. Vain osa sen tuottamasta lämmöstä tulee siis sähköstä, suurin osa tulee ulkoilmasta, ja se energia on pois ulkoilmasta, eli energian säilymislakia ei rikota.
QuoteLaitteiston tärkein asia on se, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä kilowatteina kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä kilowatteina. Tällöin puhutaan lämpökertoimesta, esimerkiksi kun kompressori käyttää 2 kW sähköä ja lämpöpumppu tuottaa 4 kW lämpöä niin lämpökertoimeksi saadaan 2. Tällöin 4 kW lämpöä on onnistuttu siirtämään sisätiloihin ulkoilmasta käyttäen tähän 2 kW sähkötehoa siirtotyön suorittamiseen kompressorilla.
Lähde:wikipedia
Termodynamiikka on ihmeellistä ;)
Quote from: jorma on 27.10.2009, 18:42:21
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 18:00:15
Kun laitat ne taas pakastimeen jäätymään, niistä poistuu se sitoutunut lämpö, jonka pakastin tuuppaa huoneilmaan.
Yli 100% hyötysuhteeseen suoralla sähkölämmityksellä pääset vaikkapa siten, että keräät sadevettä, jäädytät sen pakastimessa ja kannat pihalle sulamaan ja pistät uudet pullot pakkaseen.
Pakastin poistaa lämmön sisältään sähköä käyttämällä. Teoriasi perusteella riittää, että jättää pakastimen oven auki, säästyy jopa tuolta vedenkannolta.
Oikein muuten, mutta se pakastin on vietävä pihalle ja ohjattava siitä tuleva lämmin ilma sisälle. Silloin se toimii kuten lämpöpumppu, eli siirtää lämpöä ulkoa sisälle, niin kuin ym. tapauksessa ulkona sulamassa käyvä pakastepussi.
Quote from: jorma on 27.10.2009, 18:42:21
Pakastin poistaa lämmön sisältään sähköä käyttämällä. Teoriasi perusteella riittää, että jättää pakastimen oven auki, säästyy jopa tuolta vedenkannolta.
Eipäs, koska silloin siirretään lämpöä sisäilmasta sisäilmaan.
Oleellista tässä systeemissä on juuri se, että se lämpö otetaan muualta kuin sisäilmasta (=vaikkapa sadevedestä), siirretään pakastimella sisäilmaan ja koska pakastimeen ei mahdu määrättömästi, on sitä välillä tyhjennettävä. Koska niillä jäisillä vesipulloilla on taipumus imeä itseensä lämpöä ympäristöstä, niitä ei pidä sulattaa sisällä.
Tarkennetaan vielä, että tämä yli 100% hyötysuhdeihme tapahtuu vain silloin, kun tavaraa pakastetaan, eli sen lämpötila laskee, eli siitä otetaan lämpöenergiaa. Tämä ei toimi muuta kuin jää(h)dyttämisvaiheessa.
Millon tää tuleekaan? Ei jaksa mitään pitkiä videoita katsoa pelkästään tuon takia...
Nyt on jo isommat kauppaketjut lopettaneet henkulamppujen myynnin, minäkin hankin kynttilälamppuja ja vakiokokoja kunnon satsin.
Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy ;D
Quote from: Lentomestari on 27.10.2009, 19:16:54
Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy ;D
Perhana, minäkin olen heittänyt vaikka kuinka paljon pimeitä lamppuja roskiin! Ja nyt niille olisi markkinoita.
Quote from: jorma on 27.10.2009, 13:31:32
Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.
No joo, yleensä lamput sijaitsevat ylhäällä huoneessa ja lämpimämpi ilma tulee aika heikosti painovoimaisesti alaspäin. Lisäksi, kun huomioidaan se, että poistoilmakanavat imevät juurikin tuolta ylhäältä sen lämpimimmän ilman harakoille, niin eipä hehkulampun tuottama lämpö tosiallisesti tule hyötykäyttöön. Kunnollisia ledejä odotellessa...
Quote from: SyvänneTumpelo on 27.10.2009, 19:28:24
Quote from: jorma on 27.10.2009, 13:31:32
Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.
No joo, yleensä lamput sijaitsevat ylhäällä huoneessa ja lämpimämpi ilma tulee aika heikosti painovoimaisesti alaspäin. Lisäksi, kun huomioidaan se, että poistoilmakanavat imevät juurikin tuolta ylhäältä sen lämpimimmän ilman harakoille, niin eipä hehkulampun tuottama lämpö tosiallisesti tule hyötykäyttöön. Kunnollisia ledejä odotellessa...
Auttaisiko kämpän folio-vuoraus?. Ainakaan säteilylämpö ei imeytyisi niin helposti rakenteisiin ja valoteho paranisi heijastusvaikutuksen johdosta.
Ja onhan foliosta tunnetusti muutakin "hyötyä". ;D
Quote from: SyvänneTumpelo on 27.10.2009, 19:28:24
Quote from: jorma on 27.10.2009, 13:31:32
Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.
No joo, yleensä lamput sijaitsevat ylhäällä huoneessa ja lämpimämpi ilma tulee aika heikosti painovoimaisesti alaspäin. Lisäksi, kun huomioidaan se, että poistoilmakanavat imevät juurikin tuolta ylhäältä sen lämpimimmän ilman harakoille, niin eipä hehkulampun tuottama lämpö tosiallisesti tule hyötykäyttöön. Kunnollisia ledejä odotellessa...
Meidän talossamme on kattolämmitys. Ilmiö perustuu
lämpösäteilyyn. Katossa on grafiittipaneeleita ohuen puupaneelin alla, jotka sieltä säteilevät lämpönsä kaikkiin kodin pintoihin, jotka lämpenevät ja lämmittävät ympäröivän ilman. Ilmiö perustuu samaan, kuin miten aurinko lämmittää maapalloa. Säteilylämpö ei tarvitse väliainetta.
Kun katonrajassa on hehkulamppu se valaisee huonetta näkyvän valon aallonpituisen sähkömagneettisen säteilyn saavuttaessa eri väriset eri tavalla heijastelevat ja absoboivat pinnat. Vastaavasti hehkulanka emittoi infrapunataajuista sähkömagneettista säteilyä, jota myös lämpösäteilyksi kutsutaan. Hehkulamppu siis lämmittää huonetta säteilylämpöön perustuen, jolloin on aivan sama, sijaitseeko lamppu alhaalla vai ylhäällä. Vain osa tästä säteilystä osuu lampun kantaan ja valaisimeen, sekä johtuu hehkulangasta johtumalla lampun kantaan. Tämä kannasta johtuva lämpö kuumentaa myös lampun lasikuvun kuumaksi ja antaa sen illuusion, että lampun lämmittävä vaikutus olisi paikallinen ja tarvitsisi ilman väliaineeksi, ja että ilmastointi tuon katonrajan lämpimän ilman imuroisi harakoille.
Hehkulamppu on varsin tehokas säteilylämmitin, ja suoran sähkölämmön ollessa kyseessä alentaa säteilytehonsa suhteessa suoraan lämmityskustannuksia.
LED ei säteile vastaavasti lämpöä. LED-lampun edessä ei kaljukaan saa tuskanhikeä otsalleen. LED-valaisimesta tarvii lämpö johtaa pois, ja mahdollinen jäähdytyselementti sitten joko säteilee tai siirtää lämmön konvektion kautta lähi-ilmaan. Hehkulampun tehosta jopa 95% muuttuu lämmöksi. Vaikka LED on teoriassa kymmenen, mutta käytännössä noin viisi kertaa valotehokkaampi kuin hehkulamppu, silti sen energiasta myös n. 70% muuttuu lämpöenergiaksi. Mutta kun selvitään pienemmillä kokonaistehoilla, samalla valontuotolla lämpöenergia on n.15% hehkulampun lämpöenergiasta.
Koska LED ei säteile lämpöään pois, tarvitaan jäähdytyselementti. Normaalin lampun, jossa E27 kanta, tilavuus on niin pieni, että siihen ei edes rypyttämällä saada kovin paljoa haihduttavaa pintaa. Siksi nykyteknologialla 7-8 Wattia alkaa olla maksimi mitä normaalin hehkulampun muotoon voidaan tunkea LED-tehoa. Sen jälkeen LED:it käy liian kuumana ja niiden elinikä ja valontuotto putoavat merkittävästi. Suljettu valaisin pahentaa tilannetta.
Energiansäästölamppu on toivottavasti lyhytikäinen siirtymävaihe LED:iin tai johonkin muuhun valontuottomekanismiin siirryttäessä. Energiansäästölampun Wateista joku täällä jo kommentoikin. Pätötehon osalta watit pitävät paikkansa. Näennästehonkulutus, eli pätöteho+loisteho noissa on jo isompi. Clas Ohlssonilta löytyy semmoinen valkoinen tehomittari, joka kertoo sähkölaitteen tehokertoimen. Esim. Airamin Airaliten 15 Wattisen lampun tehokerroin on 0.6 luokkaa. Näennäisteho onkin yllättäen n. 24 Wattia. Tällä hetkellä Suomessa sähkölaitokset mittaavat pätötehon kulutusta, eli Airaliten omistaja maksaa 15 Watin mukaan. Ameriikoissa muistaakseni laskuttavat myös loistehosta, joka kuormittaa sähköverkkoa. Tästä on ollut myös puhetta Suomessa ja EU:ssa, pitäisikö kuluttajia rankaista paskoista sähköverkkoa rasittavista sähkölaitteista. Jos siirrytään näennäistehon mukaan laskuttamiseen, Airaliten käyttäjä maksaa 24 Watin mukaan. Sama näennäisteho-ongelma on pieneen pakettiin pakatuissa LED-valoissa myös. E27 lampun tilavuuteen ei tehdä aktiivista tehokertoimen korjausta, jolloin virtalähde on halpa ja yksinkertainen.
Hehkulamppu on sähköverkon kannalta ihanteellinen valonlähde. Itse haen LED-ratkaisuja joissa olisi mahdollisimman laadukas virtalähderatkaisu ja tasainen diffusoitu valo linssin takana olevien killisilmien sijaan. Näitä vaan ei tahdo olla vielä hyvällä hyötysuhteella olemassa, eikä riittävän edullisena vaihtoehtona. Markkinoiden kehitystä ja tekniikan harppauksia odotellen...
-i-
Quote from: ikuturso on 27.10.2009, 20:15:45
Meidän talossamme on kattolämmitys. Ilmiö perustuu lämpösäteilyyn. Katossa on grafiittipaneeleita ohuen puupaneelin alla, jotka sieltä säteilevät lämpönsä kaikkiin kodin pintoihin, jotka lämpenevät ja lämmittävät ympäröivän ilman.
Ette lämpöpumppua harkinneet?
QuoteKun katonrajassa on hehkulamppu se valaisee huonetta näkyvän valon aallonpituisen sähkömagneettisen säteilyn saavuttaessa eri väriset eri tavalla heijastelevat ja absoboivat pinnat. Vastaavasti hehkulanka emittoi infrapunataajuista sähkömagneettista säteilyä, jota myös lämpösäteilyksi kutsutaan. Hehkulamppu siis lämmittää huonetta säteilylämpöön perustuen, jolloin on aivan sama, sijaitseeko lamppu alhaalla vai ylhäällä. Vain osa tästä säteilystä osuu lampun kantaan ja valaisimeen, sekä johtuu hehkulangasta johtumalla lampun kantaan. Tämä kannasta johtuva lämpö kuumentaa myös lampun lasikuvun kuumaksi ja antaa sen illuusion, että lampun lämmittävä vaikutus olisi paikallinen ja tarvitsisi ilman väliaineeksi, ja että ilmastointi tuon katonrajan lämpimän ilman imuroisi harakoille.
Hehkulamppujen tuoma säteilylämpö karkaa seiniin ja eristeen kautta ulos. "Normaalisti" tuotettu lämpö sitoutuu paremmin sisäilmaan, koska ilmaan sitoutunut lämpö muodostaa rajapinnan seinän kanssa, joka vähentää lämmön karkaamista seiniin ja sitä kautta harakoille. Jollakin sopivalla varjostimella saadaan hehkulampun lämpöa sitoutettua sisäilmaan, mutta tällöin pätevät taas edellisessä viestissäni olevat asiat.
Quote from: ikuturso on 27.10.2009, 20:15:45
Hehkulamppu on sähköverkon kannalta ihanteellinen valonlähde.
Tästä olen samaa mieltä ;-)
Quote from: Luotsi on 27.10.2009, 15:11:10
EU hakee epätoivon vimmalla tilaisuuksia osoittaa valtansa ja sen legitimiteetin "hyvillä määräyksillä". Sivuvaikutuksista viis!
Pikkusen *ituttaa ostaa näitä tajuttoman hitaasti syttyviä ja hintaansa nähden todella huonosti kestäviä paskalamppuja. Jokainen tuntuisi loistavan hieman eriväristä valoa vaikka kaikki tekstit paketissa ovatkin identtisiä, lienee kiinalaisella kersalla joka näitä tekee, hieman hutiloiva työmoraali?
Itse heitän kostoksi kaikki kyrvähtäneet "säästölamput" roskiin (sekajätteisiin kuten myös kaikki *itun biojätteetkin) enkä taatusti vie yhtään ainutta mihinkään kierrätykseen. Kiusa se on pienikin kiusa, perkl.
Quote from: Bullet on 27.10.2009, 18:59:20
Millon tää tuleekaan? Ei jaksa mitään pitkiä videoita katsoa pelkästään tuon takia...
Syyskuussa 2010 poistuvat kirkkaat 75 W hehkulamput.
Syyskuussa 2011 poistuvat kirkkaat 60 W hehkulamput.
Syyskuussa 2012 poistuvat muutkin hehkulamput erikoistapauksia lukuunottamatta.
Quote from: Ano Nyymi on 27.10.2009, 21:11:01
Itse heitän kostoksi kaikki kyrvähtäneet "säästölamput" roskiin (sekajätteisiin kuten myös kaikki *itun biojätteetkin) enkä taatusti vie yhtään ainutta mihinkään kierrätykseen. Kiusa se on pienikin kiusa, perkl.
Vinkki varmasti menee perille ja muutenkin todella kypsä ratkaisu. Ei maailmassa nyt ainakaan liian vähän jätettä ja kaatopaikkoja ole, joten harkitsepa parempaa tapaa kiukutella. Tai toivottavasti tuo oli sarkasmia.
QuoteNäennästehonkulutus, eli pätöteho+loisteho noissa on jo isompi.
Ahh, välimerkin rakastelua: näennäisteho saadaan tehokolmion kateetista, eli (pätöteho)^2+(loisteho)^2 ja tuosta neliöjuuri (Pythagoraan lauseella, kateetit ovat pätö- ja loisteho).
Sori, oli pakko :)
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 21:26:58
Ahh, välimerkin rakastelua: näennäisteho saadaan tehokolmion kateetista
Voisiko olla kuitenkin hypotenuusasta
Edit:
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 18:51:27
Tarkennetaan vielä, että tämä yli 100% hyötysuhdeihme tapahtuu vain silloin, kun tavaraa pakastetaan, eli sen lämpötila laskee, eli siitä otetaan lämpöenergiaa. Tämä ei toimi muuta kuin jää(h)dyttämisvaiheessa.
Nyt sinulla on termit menneet sekaisin. Puhut lämpökertoimesta, joka voi olla yli 1. Hyötysuhde ei missään prosessissa ylitä 100 %.
Quote from: SyvänneTumpelo on 27.10.2009, 21:52:53
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 21:26:58
Ahh, välimerkin rakastelua: näennäisteho saadaan tehokolmion kateetista
Voisiko olla kuitenkin hypotenuusasta
Edit:
Voi perkeles, niin juuri.
Onko nöyrää rakastella välimerkkiä ja kirjoittaa itse väärin?
On. ;D
Quote from: jorma on 27.10.2009, 22:52:17
Nyt sinulla on termit menneet sekaisin. Puhut lämpökertoimesta, joka voi olla yli 1. Hyötysuhde ei missään prosessissa ylitä 100 %.
Saattaa olla tosiaan oikeampi termi.
Hyötysuhde määritellään yleensä siten, että jaetaan "hyödyllinen laitteesta ulos saatu teho" sisään syötetyllä, joten sillä tapaa ajatellen hyötysuhde olisi peruteltavissa. Tässä tapauksessa hyödyllinen teho on tuotettu lämpöteho.
Voi olla, että näissä yhteyksissä käytetään mieluummin termiä lämpökerroin.
Quote from: ikuturso on 27.10.2009, 20:15:45
Itse haen LED-ratkaisuja joissa olisi mahdollisimman laadukas virtalähderatkaisu ja tasainen diffusoitu valo linssin takana olevien killisilmien sijaan. Näitä vaan ei tahdo olla vielä hyvällä hyötysuhteella olemassa, eikä riittävän edullisena vaihtoehtona. Markkinoiden kehitystä ja tekniikan harppauksia odotellen...
Olen jo alkanut haaveilla kodista, jossa valaistuskaapelointi syöttää pelkästään matalajännitteistä tasavirtaa. Näin virtalähteen tai -lähteiden ei tarvitse olla edes valaisinten, saatikka sitten korvikepolttimon muotoilun ehdoilla valittuja. Valaisinten tarvitsisi siis pääosin jäähdyttää etuvastusten lämmöksi hukkaamaa virtaa. Todennäköisesti toteutankin vastaavan ratkaisun, ennen kuin siihen syntyy mahdollinen teollisuusstandardi (jos joku muukin siitä innostuu).
Quote from: jorma on 27.10.2009, 22:52:17
Quote from: Kaptah on 27.10.2009, 18:51:27
Tarkennetaan vielä, että tämä yli 100% hyötysuhdeihme tapahtuu vain silloin, kun tavaraa pakastetaan, eli sen lämpötila laskee, eli siitä otetaan lämpöenergiaa. Tämä ei toimi muuta kuin jää(h)dyttämisvaiheessa.
Nyt sinulla on termit menneet sekaisin. Puhut lämpökertoimesta, joka voi olla yli 1. Hyötysuhde ei missään prosessissa ylitä 100 %.
Muuten, onko lämpökertoimen käsite varattu vain lämpöpumpuille? Esimerkiksi jos lämpövastusta tai jotain sähkölaitetta käytettäisiin aurinkokennon tuottamalla sähköllä, niin lämpökerroin olisi silloin äärettömän suuri. Mutta voiko näin sanoa?
Quote from: SyvänneTumpelo on 27.10.2009, 21:03:22
Quote from: ikuturso on 27.10.2009, 20:15:45
Meidän talossamme on kattolämmitys. Ilmiö perustuu lämpösäteilyyn. Katossa on grafiittipaneeleita ohuen puupaneelin alla, jotka sieltä säteilevät lämpönsä kaikkiin kodin pintoihin, jotka lämpenevät ja lämmittävät ympäröivän ilman.
Ette lämpöpumppua harkinneet?
Ostimme talon "käytettynä".
Kattolämmityksessä on huonotkin puolensa. Esim. Parvisänkyä ei voi laittaa, eikä kattoon asti ulottuvia komeroita. Jossain nurkissa pöydän alla voi olla viileämpiä kohtia, minne säteily ei ulotu, ja missä ilma ei paljoa liiku.
Mutta täysin huomaamaton, hajuton, mauton, näkymätön lämmönlähde. Ei seinäpattereita rajoittamassa kalusteiden sijoittelua, ei kuumia pintoja, ei metritolkulla vesiletkuja rakenteissa (no toki meilläkin vesi ja viemärit on...). Ei suhinoita eikä puhinoita, eikä vedon tunnetta missään.
Jos uuden rakentaisin, en varmaankaan energiatehokkuussyistä kattolämpöä laittaisi. Taloa ostaessa hieman epäröin, mutta toimivaksi ja miellyttäväksi tämä on osoittautunut. Eikä tämä niin kalliskaan ole, kun hieman varaavalla tulisijalla talvisin avittaa.
-i-
Mielenkiintoista tässä dokumentissa oli Espanjalaisvirkamiehen suurehko ymmärtämättömyys, puhuttaessa hehkulamppujen tuottamasta lisälämmöstä ja sen talteenotosta, siis lämmönvaihtimesta, mikä löytynee järjestään jokaisesta uudesta talosta. Innostui virkamies lausumaan että kesällä taas pitäisi sitten ilmastoinnin tehoa nostaa vastaavasti, ja se aiheuttaisi haittoja, ja näinollen tekisi turhaksi talvisen lämmöntuoton. Tervetuloa hänelle pohjolaan, ensinnäkin kesällä on vuorokauden ympäri valoa, joten valaistusta ei kovin paljoa tarvitse, ja toiseksi pohjolan kesä ei kauaa lämpöisenä pysy.
Niin ne ovat Euroopassa päättäneet, että meillä on sama kuin Espanjassa.
Tampereen Rakennusmestari-lehdessä mittasivat hehku- ja energialamppujen valotehoja. (Olisiko ollut lumeneita, termit hieman hukassa). Hehkulamppua vastaavaksi mainostettu matalawattisempi energiasäästölamppu tuotti valoa keskimäärin vain 44 % luvatusta verrattuna hehkulamppuun. Mikäli valotehon määrässä pätee tämä tavanomainen prosenttilasku, tarvitaan tuon testin perusteella hehkulamppua korvaamaan 2,27 energialamppua.
Mulla on vissiin pään lisäksi näössä vikaa kun ne &%¤* energiansäästölamput käyvät silmiin, mutta paradoksaalisesti niiden valossa ei kuitenkaan näe mitään! ???
Lisäksi ketuttaa kun pitäisi muistaa laittaa valo päälle 30 minuuttia ennen kuin huomaa että voisi lukea 15 minuuttia... Ja säästöä pukkaa! Sanomattakin lienee selvää että kaapista löytyy lievää suurempi hehkulamppuvaranto. Lisäksi aion tutkia edistyneiden led-lamppujen käyttöä tietyissä jutuissa.
On ihanaa kun vaikka piirtää kylmässä talossa kylmän pöydän äärellä kylmällä kynällä ja lamppu lämmittää kuitenkin sen verran etteivät sormet mene kohmeeseen! ;D
Ja mitä seuraa ihmisten yleistä nihkeyttä kierrätysasioissa niin selväähän se on että myrkkylamput päätyvät kaatopaikalle.
Quote from: Blondihko Tihko on 28.10.2009, 22:13:48
***
Ja mitä seuraa ihmisten yleistä nihkeyttä kierrätysasioissa niin selväähän se on että myrkkylamput päätyvät kaatopaikalle.
Vaikka vähän heittona heititkin, kuinkahan paljon tätä on kaiken hyvistelyn keskellä tutkittu? Elohopea on aika ikävää tavaraa. Roomalaiset tarjoili viininsä lyijyssä, EU valonsa elohopeassa. Ympäristöystävällistä, Satu Hassi. Nimensä veroinen. Satuilee ja hassaa.
Quote from: Blondihko Tihko on 28.10.2009, 22:13:48
Mulla on vissiin pään lisäksi näössä vikaa kun ne &%¤* energiansäästölamput käyvät silmiin, mutta paradoksaalisesti niiden valossa ei kuitenkaan näe mitään! ???
Tämä johtunee siitä, että putket tahtovat tuottaa valoa kapeammalla spektrillä kuin hehkulangat. Käytännössä, hieman silmien herkkyydestä riippuen, tarvitaan siis havaittavasti kirkkaampi säästölamppu kuin hehkulamppu.
Quote
Lisäksi ketuttaa kun pitäisi muistaa laittaa valo päälle 30 minuuttia ennen kuin huomaa että voisi lukea 15 minuuttia... Ja säästöä pukkaa! Sanomattakin lienee selvää että kaapista löytyy lievää suurempi hehkulamppuvaranto.
Syttymisajat vaihtelevat kovasti lamppumalleittain, ehkä jopa enemmän kuin merkeittäin tai hintansa perusteella. Nopeimmat miniputkiset ovat muutamassa sekunnissa täydessä kirkkaudessa, ja hitaimmilla menee lämpimissä tiloissa hyvinkin sen muutaman minuutin verran.
QuoteLisäksi aion tutkia edistyneiden led-lamppujen käyttöä tietyissä jutuissa.
LEDien kanssa kannattaa ottaa huomioon, että ne tuottavat valoa vielä vähemmillä aallonpituuksilla, joten esimerkiksi lukuvalokäyttöön tarvitaan melko tehokkaita LEDejä, ettei käy samoin kuin putkien kanssa. Omille silmilleni riittää lukukäytössä "yhden watin" LEDeinä myytävät tuotteet riittävällä optiikalla varustettuna, kunhan valaisimen saa tarpeeksi lähelle. Himmeämpiä, 10-15 kandelan kirkasledejä saa olla melkoinen patteri eikä lukeminen ole silti miellyttävää, mutta toisaalta koriste-, kulku- ja tunnelmavalokäyttöön ne riittävät jo aika pitkälle.
Energiasäästölampun syvin olemus on, että se säteilee ympäristöön käyttäjänsä moraalietevyyttä. Kuitenkin vain siihen asti kunnes uusien lamppujen käyttäjämassa ylittää tietyn saturaatiopisteen eli käyttäjät eivät enää erotu monokansasta.
Parin vuosikymmenen kuluttua nuorison uudeksi kapinalajiksi saattaa hyvinkin muodostua kokoontuminen hehkulampuilla valaistuun kämppään harrastamaan muitakin kiellettyjä hommia.
Nyt kun Euroopan Unioni on neuvostoliitomaisesti kieltämässä meiltä toimivat, halvat, ympäristöystävälliset ja turvalliset hehkulamput jota ne voidaan korvata kalliilla, huonosti toimivilla, myrkyllisillä ja varallisilla pienoisloistelampuilla, haluaisin minä kysyä yhtä asiaa.
Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä? Käsittääkseni sisältävät ne elohopeaa joka saamani tiedon mukaan on ihan oikea myrkky, toisin kuin esim. hiilidioksidi.
http://lindblomkimi.blogit.kauppalehti.fi/
Quote from: Kim Lindblom on 29.10.2009, 16:43:07
Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?
Näitä lamppuja myyvien pitäisi ottaa vastaan käytetyt lamput, ja toimittaa ongelmajätelaitokselle.
Systeemi on hieman sama kuin tyhjien pullojenkin kanssa, eli kaikkien jotka myyvät täysiä pulloja, pitää myös ottaa vastaan tyhjiä.
(Ei sitten koske monopolimyymälä Alkoa, eikä sen pulloja, lampuissa ei ole kellään monopolia.)
Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?
Lähettää "kehitysapuna" Karjaalaan niin kuin rikkinäiset jääkaapit :D
LB
Quote from: L. Brander on 29.10.2009, 19:01:42
Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?
Lähettää "kehitysapuna" Karjaalaan niin kuin rikkinäiset jääkaapit :D
LB
Käy viskelemässä ne vihreiden puoluetoimistoon. Reteesti lasin läpi että huomaavat asian.
Edelleenkään en tajua mikä hiton hoppu kaupoilla oli siivota hyllyistään lähes kaikki himmeät hehkulamput. Onneksi nyt vielä jokunen löytyy iteltä mutta kohta saa varmaan lähteä itänaapuriin lampujen ostoon, tai odottaa että Igorit tulevat niitä myimään toreille.
Jos vaihtoehtoinani olisi, syntyminen vihreäksi tai kohdata kätkytkuolema, valitsisin jälkimmäisen. Silloin aiheuttaisin yhteiskunnalle vähemmän harmia.
Olen valmis maksamaan enemmän vähistä rahoistani, jos voin todella säästää omalla kohdallani merkittävästi energiaa. Ongelmajätteitä en kuitenkaan halua ehdoin tahdoin tehdä, ja myös nämä lämmityskysymykset mietityttävät.
Arvioikaa nyt vielä viisaammat, että mikäli olisi todella sellainen tilanne, että talon rakenteen huomioon ottaen hehkulamput olisivat ekologisempia, niin miten paljon niitä sitten kannattaisi hamstrata ja milloin? Eli pilaantuvatko hehkulamput jotenkin, jos niitä seisottaa vuosia käyttämättöminä, ja miten nopeasti? Ja miten niiden hinnan voidaan olettaa kehittyvän ennen niiden vetämistä markkinoilta, siis milloin niitä olisi edullisinta ostaa? Ja miten mahdollista on, että keksitään jotain uutta ja mullistavaa tekonologiaa sinä aikana, kun hamstratut lamput makaavat varastossa, tehden hamstrauksesta virheliikkeen?
Hehkulamppu ei "happane hyllyyn" mikäli siihen ei ole tullut tekovikoja tehtaalla, säilyy käytännössä satoja vuosia. Hyötysuhteista kun puhutaan, hehkulamppu antaa vajaan 2% (tyypistä riippuen hieman vaihtelee) tehoa valona, loput lämpönä.
Nuo energiansäästölamput ovat käytännössä vanhaa kunnon loisteputkitekniikkaa fosforeineen ja elohopeineen, uutta entisiin verraten on kookkaiden ja painavien rautasydänkuristimien poistuminen. Hakkuritekniikka ja ferriittimateriaalit hoitavat saman asian huomattavasti pienempikokoisessa paketissa.
Eli ESL-lamput vaan sekajätteisiin kuten aina on loisteputketkin tungettu, ei tunnu missään tässä konkurssissa :)
Quote from: ämpee on 29.10.2009, 18:55:01
Quote from: Kim Lindblom on 29.10.2009, 16:43:07
Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?
Näitä lamppuja myyvien pitäisi ottaa vastaan käytetyt lamput, ja toimittaa ongelmajätelaitokselle.
Systeemi on hieman sama kuin tyhjien pullojenkin kanssa, eli kaikkien jotka myyvät täysiä pulloja, pitää myös ottaa vastaan tyhjiä.
(Ei sitten koske monopolimyymälä Alkoa, eikä sen pulloja, lampuissa ei ole kellään monopolia.)
Kauppojen ei ainakaan vielä tarvitse lakisääteisesti vastaanottaa käytettyjä lamppuja. Palautussysteemi ei voi myöskään olla niin yksinkertainen, että marketin pihassa olisi avoin astia mihin ihmiset viskoisivat käytetyt lamppunsa mäsäksi, koska alueen ympäristöstä saattaisi tulla haitallisen myrkyllinen. Ekomies kuskaakin käytetyn lampun autollaan lähimmälle kaatopaikalle ongelmajätepisteeseen.
Jos lamppuja myyvät kaupat velvoitetaan ottamaan käytetyt lamput vastaan, niin se varmaan tarkoittaa sitten sitä, että sieltä lähi-Siwasta ei kohta enää saa lamppuja ollenkaan.
Kiitokset led-infosta, tuli tarpeeseen! :)
Quote from: ämpee on 29.10.2009, 18:55:01
Näitä lamppuja myyvien pitäisi ottaa vastaan käytetyt lamput, ja toimittaa ongelmajätelaitokselle.
Systeemi on hieman sama kuin tyhjien pullojenkin kanssa, eli kaikkien jotka myyvät täysiä pulloja, pitää myös ottaa vastaan tyhjiä. --
Joo ja tämä tulee varmaan toimimaan ihan yhtä hyvin kuin paristojen keräys. Viimeksi kun asiasta kirjoitettiin niin 80 % kerätyistä tyhjistä paristoista meni loppujen lopuksi sekajätteeseen. Älämölön jälkeen luvattiin että asiaan tulee korjaus. Uskoo ken tahtoo... Vähänkö otti päähän moinen kun on lapsesta asti vaivalla kerännyt ja vienyt paristoja jonnekin helvetin kuuseen asti "kierrätettäväksi".
Ongelmajätelaitos varmaankin ottaa ihan normaalisti oravannahkoja aina kun sinne vie jotain hävitettäväksi. Kaupat voivat katsoa säästävänsä kun dumppaavat keräyslamput takapihalla sekajätelavalle. Ja mitä yksityishenkilöihin tulee niin suuri osa on huomattavan laiskaa erottelemaan edes pahveja ja papereita sekajätteestä. Vaikka on keräyspaperilaari viiden metrin päässä roskiksesta niin roskiinpa maalaiset naapurini paprut tunkevat valistuksesta huolimatta.
Tuo paperinkeräys ei kyllä vastaa minunkaan järjenjuoksuani. Tuntuu että näissä kaatopaikkakäytännöissä on huomattavia eroja maakuntien välillä. Täällä Pohjanmaalla on mielestäni erittäin toimiva jaottelu normaalissa kotitalousjätteessä, erotellaan vain palavaan ja maatuvaan. Kaikki muovi, paperi, pahvi tms. menee energiantuotantoon, mahdolliset pienet metallijäämät erotellaan sitten tuhkasta. Maatuva sitten aumaan, muovi erotellaan ja tuleen se. Metalli, lasi ja patterit keräyspisteeseen
On täälläkin sitten niitä änkyröitä jotka eivät edes tuohon jaotteluun pysty syystä tai toisesta, mutta kuulemma on hyvin vähäistä.
Ai eikö Pohjanmaalla kierrätetä paperia ollenkaan? :o
Paperin kierrätys on kyllä mielekästä touhua, koska se on puhtaana jätteenä verraten vaivatonta käsitellä ja volyymit ovat kotitalouksissakin kohtuullisen isoja muihin jätteisiin verrattuna. Kierrätyspaperin keräys myös vähentää Venäjältä roudattavan puun tarvetta. Yksi ongelma paperiteollisuudella kun on ollut juuri raaka-aineen saatavuus.
Jätelasin kierrätys taas on ymmärtääkseni jokseenkin tyhjänpäiväistä, koska se on käyttössä hiekkaa, eikä kierrätyslasille taida olla kovin paljon kysyntääkään. Jyväskylässä muistaakseni johonkin aikaan lasinkierrätystä pidettiin yllä, mutta jätelasi kipattiin lopuksi vain kaatopaikalle.
Quote from: svobo on 29.10.2009, 20:42:31
Kauppojen ei ainakaan vielä tarvitse lakisääteisesti vastaanottaa käytettyjä lamppuja.
Asia näyttää olevan ongelmallinen, käytännössä. (http://www.kymensanomat.fi/Talous---Talousuutiset/2009/10/08/K%E4ytetyn+energians%E4%E4st%F6-lampun+kierr%E4tys+ontuu/200937808822/8)
"...tuottajavastuun mukaan myyjän tai maahantuojan pitäisi järjestää maksuttomat kierrätyspisteet energialamppuja varten."Mikäli asiassa meneteltäisiin kuten maahantunkeutumisessa, niin lakia muutettaisiin siten, että normi roskikseen heittoa alettaisiin suorastaan suosittelemaan.
No onhan täällä paffille ja paperille omat paikkansa jossain, mutta käsittääkseni varsinkin nämä aikakauslehdet ovat huonoa ainesta kierrätykseen, täynnä kaoliinia ja mustetta, menevät paremmin toteen kunnollisella polttotekniikalla, mitä mainostavat ylpeydestä pahkuen.
Pahvi taitaa olla aika hyvin kierrättyvää, tehtailla varsinkin on keräyspaikat, mutta kotitaloudet taitavat pistää enimmäkseen polttoon.
Kierrätyslasia en minäkään ymmärrä, se kun ei ole mitenkään vaarallista vaikka sen hautaisi mihin, turha sitä on kalliilla löpöllä eestaas kuljetella, ja kun ei siitä oikein uusiolasiakaan saa
Quote from: Lentomestari on 27.10.2009, 19:16:54
Nyt on jo isommat kauppaketjut lopettaneet henkulamppujen myynnin, minäkin hankin kynttilälamppuja ja vakiokokoja kunnon satsin.
Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy ;D
Niin ja varsinkin kaikista yleisistä tilosta kuten rappukäytävistä tulee sitten aikanaan häviämään kaikki energialamput jos hinta ei putoa radikaalisti. Ajatelkaa nyt ostaako köyhät sixpäkin hintaisia lappuja kaupasta no ei todellakaan osta.
Saadaan suomessakin totutella pimeisiin rappuykäytäviin talvella. Itäblokin malliin.
Quote from: hopelessness on 30.10.2009, 15:13:06
Quote from: Lentomestari on 27.10.2009, 19:16:54
Nyt on jo isommat kauppaketjut lopettaneet henkulamppujen myynnin, minäkin hankin kynttilälamppuja ja vakiokokoja kunnon satsin.
Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy ;D
Niin ja varsinkin kaikista yleisistä tilosta kuten rappukäytävistä tulee sitten aikanaan häviämään kaikki energialamput jos hinta ei putoa radikaalisti. Ajatelkaa nyt ostaako köyhät sixpäkin hintaisia lappuja kaupasta no ei todellakaan osta.
Saadaan suomessakin totutella pimeisiin rappuykäytäviin talvella. Itäblokin malliin.
Varmaankin julkishallintokin alkaa miettiä kannattaako joka numerolyhtyyn enää lamppua laittaa. Kaupungeissakin pohditaan katulamppujenkin vaihtoa kun niiden valaisuteho laskee mitättömäksi vaikka ne sähköä syövät entiseen malliin. Ja nykyään ne kaikki ovat loisteputkiperiaatteella toimivia. Melkoinen ristiriita.
Quote from: sangria del vhm on 30.10.2009, 14:48:24
Kierrätyslasia en minäkään ymmärrä, se kun ei ole mitenkään vaarallista vaikka sen hautaisi mihin, turha sitä on kalliilla löpöllä eestaas kuljetella, ja kun ei siitä oikein uusiolasiakaan saa
Mistä ihmeestä olet tällaisen tiedon saanut?
QuoteLasia kerätään talteen hyötykäyttöä varten. Pantilliset pullot palaavat takaisin panimoille ja alkoholijuomatehtaille. Kertapullot, purkit ja muut säilyttimet lajitellaan ja murskataan. Murska käytetään lasivillan materiaalina sekä uusien säilyttimien valmistamiseen. 20% uusien pakkausten valmistamisesta on kierrätyslasia. Ja lasivillassa tämä osuus on 60-80%. Osa lasista joutuu sekajätteen mukana kaatopaikalle. Käytännössä lasia voi kierrättää ikuisesti.
Kierrätetyn lasin sulamislämpötila on huomattavasti alhaisempi kuin käsittelemättömän lasin, joten lasin sulattaminen keramiikan polttouunissa onnistuu tiettyjen kaavojen ja välineiden mukaan.
http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/muotoilu4e/materia04.html
Quote from: hopelessness on 30.10.2009, 15:13:06
Quote from: Lentomestari on 27.10.2009, 19:16:54
Nyt on jo isommat kauppaketjut lopettaneet henkulamppujen myynnin, minäkin hankin kynttilälamppuja ja vakiokokoja kunnon satsin.
Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy ;D
Niin ja varsinkin kaikista yleisistä tilosta kuten rappukäytävistä tulee sitten aikanaan häviämään kaikki energialamput jos hinta ei putoa radikaalisti. Ajatelkaa nyt ostaako köyhät sixpäkin hintaisia lappuja kaupasta no ei todellakaan osta.
Saadaan suomessakin totutella pimeisiin rappukäytäviin talvella. Itäblokin malliin.
Totta tosiaan!
Muistan hurjasta nuoruudestani reissun Virossa, ystävystyin paikallisen taksikuskin kanssa ja kävin hänen kotonaankin kaffella, ihmettelyyni miksei kerrostalon rappukäytävässä ole lamppuja? hän vastasi "ettei kannata laittaa,koska ne varastetaan samantien".
Niin tai näin, minulla on ainakin 5-vuoden varasto kunnon hehkulamppuja.
Tämän hehkulamppu asian takana on kierrätys. Kommunismia on kierrätetty ja sen jätteestä on tehty vihreäliike. Jos kommunismi olisi haudattu peruskallioon, kuten ydinjäte, niin ei olisi hehkulamppujen hautajaisia.
"Jees, käyttöönotosta on päätetty mutta kukaan ei ole kertonut mitä niille pitäisi tehdä kun ne hävitetään.
Roskiinhan ne sitten menevät, vihreät ovat taasen EU:ssa onnistuneet tekemään todellisen ympäristön tuhoamispäätöksen, ja mitähän sitten kun ihmiset kotonaan vahingossa pudottelevat noita lamppuja lattialle.
Niitä ei saisi pölynimurilla siivota ja siivousvälineet pitäisi hävittää ainakin USA:n sääntöjen mukaan, ja kaikkia ihmisiä ei koskaan saada viemään noita lamppuja ongelmajätekeräykseen, hyvä jos edes pientä osaa.
Parempi on ryhtyä tilaamaan tavallisia hehkulamppuja EU:n ulkopuolisista maista tai käydä ostamassa niitä naapuristamme venäjältä, silloin ainakaan ei ole pelkoa että saastuttaisi omaa kotiaan kun lamppu vahingossa särkyy. "
Hehkulamppukieltoa voisi kai kiertää suunnittelemalla hehkulampuilla toimivan säteilylämmittimen jonka sivutuotteena syntyy valoa. Näin olisi peruste taas saada myydä "lämpövastuksia" näihin lämmittimiin!
Osaisiko joku selittää tyhmälle, miksi himmeiden lamppujen maahantuonti on jo nyt kielletty.
Ottaisin myös kiitollisuudella vastaan tiedon, mistä saa 15W E14 kannalla olevia himmeitä kynttilälamppuja.
Kirkkaita kyllä löytyy ja 5W energialampuilla huone on kuin jäähalli (ei kylmä vaan kirkas).
Algot Niskan aikoinaan harjoittama pirtutrokaus veneillä yli suomenlahden kalpenisi uuden lampputrokauksen rinnalla. Nopeat, ilman valoja ajavat, pikaveneet ilmestyisivät pimeältä mereltä rauhaisiin rannikon lahtiin, missä välittäjät kuumeisesti odottaisivat uutta hehkulamppuerää. Hyvin organisoitu jakelu levittäisi kielletyt lamput nopeasti halukkaille ympäri suomen. Syntyisi hehkulamppukeisareita.
Pitää muistaa, että valaistus on osa sisustusta. Kristallikruunu suorastaan vaatii kirkkaat hehkulamput sädehtiäkseen, tai oikeat kynttilät. Minulla on pari valaisinta, joihin kuuluu vain peilipallolamppu, siis hehkulamppu, jonka kupu on päästään maalattu kirkkaalla metallivärillä läpinäkymättömäksi, se ohjaa valon kohti kantaa ja kannan sivuille. Kattolampussa sse ei häikäise, kohdevaloihin se on suunniteltu. Livalin kohdevaloihin se oikeasti kuuluukin.
Näitä pitää jemmata tai piipahtaa Norjasta noutamassa. Onneksi on eBay.
Tämä lamppucausti on tehty vain meitä kansalaisia sumentamaan, tyypillinen byrokraatin tekele. Me täällä tappelemme itsemme verille lamppujen kanssa, samalla kun poliitikot korottelee omia palkkioitaan ja keksii uusia verovähennyksiä itselleen, joillain poliitikoilla on mittavat osakesalkut itämaan energialampputehtaassa, toisella taas led-lamppuosakesalkku kuumottaa pankin holvissa, joku "valopää" hokas pistää koko eu-virkamieskolossin hoitamaan osakkeet pilviin.
Lamppujen vaihdolla ei voita mitään, se energia mikä menee niiden tekemiseen, ei koskaan tule takaisin lamppua polttamalla, saatikka että takaisin tulisi kuluttajan rahamäärä minkä hän laittaa lamppuun, sensijaan tehtaat jotka lamppuja suoltaa liukuhihnat täysillä pyörien, tuottaa mammonaa ja valkeaa osakeomistajilleen. Neljännesvuosikatsaus on poliitikolle tärkeämpi suure kuin ilmaston hiilidioksiiditila.
Saunasta paukahti lamppu ja menin kauppaan katsomaan sinne sopivaa energiansäästölamppua. Ei löytynyt kuin sellaisia, jotka kestävät enintään 40 asteen lämmön. Mitä minun nyt pitäisi tehdä? Pitääkö saunan lämpötila rajoittaa tuohon jonka lamppu kestää?
Riippuu millä korkeudella lamppu sijaitsee. Aiemmassa kämpässä mulla oli megamanin 11w lamppu käytössä, valopiste (suljettu valaisin) oli lauteiden alla. Lamppu kesti yli sadan asteen kännilöylyt 8)
Quote from: Hippo on 01.11.2009, 21:40:07
Saunasta paukahti lamppu ja menin kauppaan katsomaan sinne sopivaa energiansäästölamppua. Ei löytynyt kuin sellaisia, jotka kestävät enintään 40 asteen lämmön. Mitä minun nyt pitäisi tehdä?
Oliko jotain erityistä syytä miksi menit katsomaan nimenomaan energiansäästölamppua? Harvemmin saunassa on taidettu käyttää mitään 100 watin lamppua tai kuoreltaan himmeitä lamppuja. Menet siis kauppaan ja ostat sopivan kokoisia hehkulamppuja riittävän määrän varastoon.
Jos saunan valaistus on aikaisemmin hoidettu 100 watin lampulla niin silloin lähtisin etsimään sopivaa halogeenilamppua. Esimerkiksi Osramin Energy Saver Classic (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=143389240) tarjoaa 1240 lumenin lampun eli se pääsee lähes 100 watin hehkulampun 1380 lumenin. Valo on sävyltään käsittääkseni aavistuksen kylmempää.
En tiedä halogeenien lämmönkestosta mutta kuvittelisin sen olevan yhtä hyvä kuin hehkulampuillakin. Halogeenienkin tapauksessa on syytä olla tarkkana energialuokan kanssa sillä osa niistäkin poistuu tulevina vuosina.
Quote from: ElinaElina on 31.10.2009, 22:56:56
Pitää muistaa, että valaistus on osa sisustusta. Kristallikruunu suorastaan vaatii kirkkaat hehkulamput sädehtiäkseen, tai oikeat kynttilät.
Miten olisi halogeenilamput (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=140779181)? Huhujen mukaan ne sopisivat kristallikruunuun hehkulamppujakin paremmin erilaisesta värisävystä johtuen. Tosin löytämäni vaihtoehdot kuuluvat energialuokkaan D ja poistuvat samana vuonna kuin 25 ja 40 watin kirkkaat hehkulamput. Varastoimaan joutuu siis joka tapauksessa.
Quote from: PeniZ on 02.11.2009, 09:18:55
Riippuu millä korkeudella lamppu sijaitsee. Aiemmassa kämpässä mulla oli megamanin 11w lamppu käytössä, valopiste (suljettu valaisin) oli lauteiden alla. Lamppu kesti yli sadan asteen kännilöylyt 8)
Samaan tapaan itselläni oli 4W lamppu vastaavanlaista tehtävää suorittamassa pienessä saunassa. Tosin mikä se säästö sitten oikein olikaan, kun saunaa lämmittävä kiuas liikkuu siellä kW-luokassa. Sentään kyseinen halpahallilamppu oli edullinen 8)
https://yle.fi/uutiset/3-10377829
QuoteEnsin kiellettiin hehkulamput, nyt häipyvät myös halogeenit – milläs nyt valoa saunaan tai kristallikruunuun?
Siirtyminen vähemmän energiaa kuluttaviin valonlähteisiin etenee. Nyt markkinoilta poistuvat kotitalouskäyttöön tarkoitetut ympärivalaisevat halogeenilamput.
(...)
Osana EU:n energiansäästöön tähtääviä toimia muutamille yleisimmistä halogeenilampputyypeistä onkin asetettu markkinoilletuontikieltoja.
Nyt lähtöpassit saavat muun muassa hehkulampun kaltaiset halogeenilamput. Niitä alettiin valmistaa enemmän, kun perinteisten hehkulamppujen markkinoille tuomista ryhdyttiin rajoittamaan.
Tavallisesti näissä hehkulampulta näyttävissä lampuissa on sisällä pieni halogeeniputki. Kierteensä puolesta ne sopivat useimpiin valaisimiin.
– Tyypillisimpiä 1.9. alkaen kiellettyjä tuotteita ovat E27 ja E14 kannalla olevat halogeenilamput, kertoo ylitarkastaja Sami Karisola Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesista.
(...)
Varastot saa myydä loppuun
– Lamput poistuvat markkinoilta vähitellen. Mikäli tuote on saatettu markkinoille ennen 1.9, sen saa myydä kuluttajille. Käytännössä EU-alueella olevat varastot saa myydä loppuun, Karisola sanoo.
Todennäköisesti kyseisiä lamppuja on siis saatavilla - ainakin pienellä etsimisellä - vielä pitkään.
Hehkulampuilla ja halogeenilampuilla on ominaisuuksia, joihin esimerkiksi ledilampuilla ei ylletä. Esimerkiksi kristallikruunussa metallin hehkumisesta tuleva valo näyttää aivan toiselta kuin ledin usein yksitoikkoisempi loisto.
Toinen paikka, jossa kuumaa ja samalla kuumansietävää lampputyyppiä saatetaan kaivata, ovat saunat.
(...)
Erikoislamput pelastavat
– Tiettyihin käyttötarkoituksiin saa edelleen saattaa markkinoille ja myydä hehkulamppuja, kunhan ne markkinoidaan erikoislamppuina käytettäväksi ainoastaan niille sallituissa käyttöpaikoissa, Karisola linjaa.
Käytännössä kyse on hehkulampuista, joissa - usein hyötysuhteen kustannuksella - on tuetumpi ja paksumpi hehkulanka, joka on vielä mitoitettu niin, että normaalilla verkkojännitteellä käyttöikä on tavallista hehkulamppua pitempi.
Kauppanimenä näillä on esimerkiksi tärinänkestävä hehkulamppu tai vasaralamppu. Jälkimmäisellä viitataan lampun kupuun leimattuun pajavasaran näköiseen symboliin.
Vaikka vasaralamppuja voikin siis käyttää tavallaan niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen vastaisesti saunassa, on muutoin lamppujen käyttöolosuhteita koskevia ohjeistuksia etenkin kuumissa ja kosteissa olosuhteissa syytä noudattaa. Valaisimien osalta tämä on ilmaistu sähköasennuksia koskevassa standardissa.
(...)
– Tyypillisimpiä 1.9. alkaen kiellettyjä tuotteita ovat E27 ja E14 kannalla olevat halogeenilamput, kertoo ylitarkastaja Sami Karisola Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesista.
Tule Sami meille mittailemaan lamppujen kantoja,,otin saunasta kaikki valot pois,toivottavasti direktiivin mukainen taskulamppu täyttää Tukesin vaatimukset?
Tämä on paras;"Tietysti sähkösaunassa voi yrittää niin ikään nähdä kivien välissä hehkuvien vastusten loisteella tai halkolämmitteisessä luukun raosta loimottavien liekkien kajolla. Tai ottaa tavakseen kylpeä vain ikkunallisessa saunassa ja ainoastaan päiväsaikaan".
Onneksi saunassamme on ikkuna ja se on puulämmitteinen,,eu jakoi saunavuorot?
Käytetään pari tuntia päivänvaloa siihen, että saunotaan valoisan aikaan, mutta illemmalla valaistaan pari sataa neliötä pihamaata koska pimeessä ei näe tehdä hommia. Sen jälkeen mennään hikisenä ja likaisena nukkumaan. Bulletproof.
Minulla on saunan lamppuna E27-kantainen LED, ja ihan hyvin on kestänyt viimeiset neljä vuotta. Valaisin on sen verran alhaalla, ettei se lämpene liikaa kylpiessä, jota kyllä tehdään sitten joka päivä.
LED-lamppuihin olen pääsääntöisesti ollut tyytyväinen, onneksi vähitellen ollaan pääsemässä pienloistelampuista eroon. Aivan surkeita kapistuksia.
Tavallinen uunilamppu on hehkulamppu E14-kannalla. Jos sellaista käyttää puolikkaalla jännitteellä (120 V), käyttöikä ei ole 1000 tuntia vaan jotain muuta. Puolikkaalla jännitteellä hehkulampun
- valovirta putoaa vähän alle kymmenesosaan nimellisestä
- tehonkulutus putoaa noin kolmasosaan nimellisestä
- käyttöikä kasvaa yli 65000-kertaiseksi nimellisestä
Esimerkiksi Motonetin halpa 25 W uunilamppu (https://www.motonet.fi/fi/tuote/439032/Uunilamppu-T25-E14-25W):
- Nimellinen teho 25 W. Puolikkaalla jännitteellä (120 V) vain 8,25 W.
- Nimellinen valovirta 140 lm. Puolikkaalla jännitteellä 13,3 lm.
- Nimellinen käyttöikä 1000 tuntia. Puolikkaalla jännitteellä 65 miljoonaa tuntia.
Sama laskelma pätee muihinkin hehkulamppuihin. Erityistä hienoa uunilampussa on se, että niiden käyttöä ja saatavuutta ei LED uhkaa.
Amerikkalaiselle tämä ratkaisu käy yksinkertaisesti tilaamalla jostain eurooppalaisen standardin mukainen hehkulamppu. Lampun kanta on yhteensopiva.
Amerikkalaiselle tämä on yksinkertaista, mutta entäs suomalaiselle? Suomalainen tarvitsee jännitettä alentavan muuntajan (http://www.uraltone.com/elektroniikan-komponentit/muuntajat-ja-kuristimet/suomi-usa-muuntajat.html).
Jos joku haluaa kokeilla jollain muulla alennetulla jännitteellä, näitä laskukaavoja voi soveltaa:
- Teho P = PN · (U / UN)1,6
- Valovirta F = FN · (U / UN)3,4
- Käyttöikä t = tN · (U / UN)-16
Tuotteen nimellisarvot ovat alaindeksissä N-kirjaimella merkittyjä.
^ Nikolas ehti ensin.
Näköjään uunilamppuja saa myös 40-wattisena.
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/uunilamppu-osram-40w-240v-e14-himme%C3%A4-fs (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/uunilamppu-osram-40w-240v-e14-himme%C3%A4-fs)
-i-
https://yle.fi/uutiset/3-10381954
QuoteKodin valojen energiansäästövauhti himmenee – led-aikana isojen säästöjen ajat ovat ohi
Valaistus on enää pieni osa kotien sähkönkulutuksesta.
(...)
EU:n uusin päätös kieltää suurin osa halogeenilamppuista säästää unionin sähkökuluissa suurin piirtein saman verran kuin suomalaiset käyttävät vuodessa sähköä asumiseen.
Unionin vajaan kymmenen terawattitunnin säästön vaikutusta Suomessa on vaikea arvioida, sillä kotien ja muiden tilojen valaistuksesta ei ole koottu tarkkoja tietoja.
Sähköteknisen kaupan liiton keräämien karkeiden tietojen mukaan Suomessa myytiin vielä viime vuonna noin neljä miljoonaa halogeenilamppua. Jos nämä korvataan moninverroin energiapihimmeillä ledeillä, säästyisi sähköä tuhansien omakotitalojen käyttämä sähkön määrä.
Valaistuksen osuus kotien sähkönkäytöstä oli vielä takavuosina merkittävä osa kotien sähkön käytöstä. Nyt se on reilusti alle viisi prosenttia. Sama suuntaus on kodeissa myös muiden laitteiden osalta.
– Vaikka koko ajan laitteita on enemmän, käytetyn energian määrä laskee, kertoo muun muassa kuluttajien opastava Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Lamput paranevat vielä lisää
Suur-Uski ei näe enää vastaavaa hyppäystä kodin valaistuksen säästöissä kuin siirryttäessä hehkulampuista muihin lamppuihin. Siitä huolimatta kotien valaistuksen osuus laskee vielä jatkossa, kun ledit kehittyvät entisestään.
(...)
Onneksi Venäjältä saa hehkulamppuja.
Quote from: Nikolas Ojala on 31.08.2018, 17:31:06
Tavallinen uunilamppu on hehkulamppu E14-kannalla. Jos sellaista käyttää puolikkaalla jännitteellä (120 V), käyttöikä ei ole 1000 tuntia vaan jotain muuta. Puolikkaalla jännitteellä hehkulampun
- valovirta putoaa vähän alle kymmenesosaan nimellisestä
- tehonkulutus putoaa noin kolmasosaan nimellisestä
- käyttöikä kasvaa yli 65000-kertaiseksi nimellisestä
Esimerkiksi Motonetin halpa 25 W uunilamppu (https://www.motonet.fi/fi/tuote/439032/Uunilamppu-T25-E14-25W):
- Nimellinen teho 25 W. Puolikkaalla jännitteellä (120 V) vain 8,25 W.
- Nimellinen valovirta 140 lm. Puolikkaalla jännitteellä 13,3 lm.
- Nimellinen käyttöikä 1000 tuntia. Puolikkaalla jännitteellä 65 miljoonaa tuntia.
Sama laskelma pätee muihinkin hehkulamppuihin. Erityistä hienoa uunilampussa on se, että niiden käyttöä ja saatavuutta ei LED uhkaa.
Amerikkalaiselle tämä ratkaisu käy yksinkertaisesti tilaamalla jostain eurooppalaisen standardin mukainen hehkulamppu. Lampun kanta on yhteensopiva.
Amerikkalaiselle tämä on yksinkertaista, mutta entäs suomalaiselle? Suomalainen tarvitsee jännitettä alentavan muuntajan (http://www.uraltone.com/elektroniikan-komponentit/muuntajat-ja-kuristimet/suomi-usa-muuntajat.html).
Jos joku haluaa kokeilla jollain muulla alennetulla jännitteellä, näitä laskukaavoja voi soveltaa:
- Teho P = PN · (U / UN)1,6
- Valovirta F = FN · (U / UN)3,4
- Käyttöikä t = tN · (U / UN)-16
Tuotteen nimellisarvot ovat alaindeksissä N-kirjaimella merkittyjä.
Selvä tämä, kun olen alan miehiä. Mutta olen joskus tutustunut väitteeseen, että jos hehkulamppua käyttää alijännitteellä, niin hehkulanka kärsii siitä ja lampun käyttöikä lyhenee. Mutta ei se mitään, radioputkissa alihehkutusta pidettiin myös vaarallisena. Mene ja tiedä sitten. Onko olemassa dataa tämän kirjoituksesi tueksi? Muuten halvin muuntaja 115 voltin jännitteeseen on 230/230 muuntosähkön muuntaja, kun toisio on jaettu kahteen 115 v:n osaan.
Quote from: Archaeopteryx on 31.08.2018, 17:26:52
Valaisin on sen verran alhaalla, ettei se lämpene liikaa kylpiessä, jota kyllä tehdään sitten joka päivä.
Kas, kohtalotoveri. En minäkään sauno kuin vain kerran päivässä. Eli ei yhtään liian usein. ;)
Lamppujen osuus jossakin saunassa tai uunissa on hyttysen pisu itämeressä. Vaikka joka päivä niitä käytettäisiin tunti, niin ihan yksi ja sama.
Oleellinen osuus on niissä lampuissa, jotka ovat päällä useamman tunntin päivässä; kettiö , eteinen ja olohuone, työhuone, ja mahdollisesti makuuhuonekin joillakin. Tai jokin muu jakauma, asuntokohtaisesti.
Kokonaisvaikutus Suomessa kuitenkin on valaistukseessa vuositasolla varsin pieni kaikkiaan; oleellisinta on säästöt lämmityksessä. Ja nitä ei ledeillä saada.
Se ei tosiaankaan kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ledeillä saadaan merkittävä energiansäästö kokonaisuutena hehkulamppuihin verrattuna, mutta se on kotoSuomessa edelleenkin hyttysenpisu itämeressä, kun muistaa paljonko kotitalouksien sähkö on kokonaissähkönkulutuksesta, ja paljonko on valaistussähkön osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta.
Quote from: Deputy M on 31.08.2018, 20:23:19
Selvä tämä, kun olen alan miehiä. Mutta olen joskus tutustunut väitteeseen, että jos hehkulamppua käyttää alijännitteellä, niin hehkulanka kärsii siitä ja lampun käyttöikä lyhenee. Mutta ei se mitään, radioputkissa alihehkutusta pidettiin myös vaarallisena. Mene ja tiedä sitten. Onko olemassa dataa tämän kirjoituksesi tueksi? Muuten halvin muuntaja 115 voltin jännitteeseen on 230/230 muuntosähkön muuntaja, kun toisio on jaettu kahteen 115 v:n osaan.
Lampun hehkulanka kuluu poikki siksi että hehkulangan lämpötila ajetaan sähkövirralla lähelle volframin sulamispistettä, ja hehkulanka tihkuu volframiatomeja, jotka välillä palaavat takaisin kiinni hehkulankaan, mutta hiukan väärään kohtaan ja välillä taas jotkut atomit poistuvat hehkulangan massasta kokonaan. Hehkulangan lämpötila siis kuluttaa hehkulankaa, mutta se myös takaa hehkulampun värilämpötilan ja joten kuten kelvollisen hyötysuhteen.
Elektroniputki on taas erilainen tapaus, koska nimenomaan elektroniputken katodia ei saa käyttää viileänä. Mutta anodijännitteen ollessa pois päältä katodin viileys ei haittaa yhtään. Hehkulanka taas pärjäilee sitä paremmin mitä matalammassa lämpötilassa se toimii. Eräs ratkaisu on pitää hehkulankaa valmiustilassa puolijännitteellä, ja vasta sitten kun putkilaite kytketään toimintaan ja anodijännite nousee, hehkulangan jännite nostetaan nimellisarvoon.
Mitä tulee käyttämiini yhtälöihin, ne ovat kotoisin tuolta: https://en.wikipedia.org/wiki/Incandescent_light_bulb#Light_output_and_lifetime
Hah. Minulla on koristelamppu, jossa on spiraalille kierretty vahva hehkulanka. Ostin sen 2001 syksyllä ja se on eteisessä palanut siitä asti varmaan 5h/vrk. Eli varmaankin n. 30 000 tuntia.
Ei se paljoa valoa tuota, mutta kaunis se on sellaisen syvennyksen tunnelmanluojana.
-i-
Hehkulamppuja kannattaa käyttää niille soveltuvissa paikoissa kuten uunin lamppuna, muualla valoiksi kannattaa laittaa led-valot.
EU tuo pimeyden.
No, onneksi on täällä kesämökillä vielä kymmenittäin hehkulamppuja, ja kaapissa paljon lisää. Kun syksyllä tänne tulee käytän vain hehkulamppuja, niin auttaa pattereita pistämään kämpän lämpöiseksi. yleensä käyn täällä viikonlouuisin itsenäisyyspäivään saakaa.
Semmoista vaan minäkin tähän, että hehkulangan vastus on pieni kylmänä ja kasvaa sen kuumetessa. Siksi voisi ajatella, että alijännitteellä voisi olla huono vaikutus kestoikään. Varmaan olette ainakin te wanhemmat kokeneet sellaisen, kun kauan käytetty hehkulamppu menee rikki juuri silloin kun sen laittaa päälle. Tämä johtuu juuri tuosta hehkulangan ominaisuudesta olla kylmänä paremminkin johdin, eikä vastus. Sitten, kun langassa on wanhuuttaan jo hatara kohta, niin se kuumenee sytytyksen hetkellä niin kovin, että voi ihan räjähtää/pamahtaa poikki.
PS: en huomannut, että oliko joku jo kommentoinut sitä miten ainakin joitakin hehkulamppuja saa ostaa edelleen uudella nimikkeellä "lämpöpallo".
*Tähän tulikin tuossa alempana korjaus.*
PPS: Ihan tälläistä tajunnan virtaa vaan tähän, että itse pidän hehkulamppuja pahempana ongelmana monia asioita, mutta erityisesti kryptovaluuttahullutusta. Siihenkin tarvitaan jo useita ydinvoimaloita. Tiedetään, että kryptovaluutta on ihanteellinen rikoksentekoväline, mutta on myös esitetty, että se olisi yhdenlainen kommunistinen tavoite jolla pyrittäisiin pankkien vallan murtamiseen.
https://digiconomist.net/bitcoin-energy-consumption (https://digiconomist.net/bitcoin-energy-consumption) Onkos tässä sitten vain yhden kryptorahan sähköt?
En kyllä tiedä, että olisiko se minustakaan niin kamalan paha jos pankit saataisiin pois välistä. Minusta kryptovaluutta ei ole kuitenkaan mikään oikea ratkaisu. Luulen, että se on pikemminkin jokin megalomaaninen pyramidihuijaus.
Tähän pikku ajatusleikki. Jos joku osaa valmistaa laitteita jotka leipovat ihan oikeaa rahaa, niin miksi se "rahakoneen" valmistaja myisi sen laitteensa toiselle, eikä leipoisi koneellaan sitä rahaa itselleen? Tästä syystä en pidä kryptovaluuttaa muuta, kuin huijauksena.
Kävin kääräisemässä tässä välissä vähän foliota nupin ympäri.
Onko muuten ihan selvää, että mitä nuo kaikki kryptofarmit todellisuudessa laskevat?
Quote from: JulmaJuha on 31.08.2018, 21:47:00
Semmoista vaan minäkin tähän, että hehkulangan vastus on pieni kylmänä ja kasvaa sen kuumetessa. Siksi voisi ajatella, että alijännitteellä voisi olla huono vaikutus kestoikään. Varmaan olette ainakin te wanhemmat kokeneet sellaisen, kun kauan käytetty hehkulamppu menee rikki juuri silloin kun sen laittaa päälle. Tämä johtuu juuri tuosta hehkulangan ominaisuudesta olla kylmänä paremminkin johdin, eikä vastus. Sitten, kun langassa on wanhuuttaan jo hatara kohta, niin se kuumenee sytytyksen hetkellä niin kovin, että voi ihan räjähtää/pamahtaa poikki.
PS: en huomannut, että oliko joku jo kommentoinut sitä miten ainakin joitakin hehkulamppuja saa ostaa edelleen uudella nimikkeellä "lämpöpallo".
Lämpöpalloja ei enää myydä. Oli liian läpinäkyvää. Nykyään saa vasaralamppuja, eli iskun- ja tärinänkestäviä lamppuja, jotka on speksattu mm. laivojen konehuoneisiin tms. rankkoihin oloihin. Näissä on paksumpi hehkulanka ja kestoikä moninkertainen vanhoihin paskoihin verrattuna. Nämä ovat itse asiassa sellaisia, miksi hehkulamppu suunniteltiin ennen kuin "hehkulamppuhuijaus" eli hehkulangan ohentaminen eliniän kustannuksella markkinoiden ylläpitämiseksi teollisuudessa sovittiin.
-i-
Oli ensimmäinen ohjelmoitu kuolema.
Quote from: dothefake on 31.08.2018, 22:04:10
Oli ensimmäinen ohjelmoitu kuolema.
Lamppueutanasia.
Tulipa tässä mieleen, että energiayhtiöt voisivat sopia keskenään kaikenlaisten häiriöpiikkien generoimisesta sähköverkkoon, niin ihmisiltä hajoilisi tietokoneita, lamppuja ties mitä sähkölaitteita ja näiden valmistajat/maahantuojat maksaisi provikkaa kaiken seksikkäimmän verkkohäiriön tuottajille.
Maahanmuuttajia voisi palkata vaihtamaan lamppuja. BKT nousisi ja kaikilla olisi töitä. Huisaa.
-i-
Quote from: JulmaJuha on 31.08.2018, 21:47:00
Luulen, että se on pikemminkin jokin megalomaaninen pyramidihuijaus.
Ja minä tiedän, että kryptovaluutat ovat pyramidipelejä.
Te vaan nillitätte lampuista,vaikka Biefralaisilla ei ole edes T-paitaa.
Energia hygienia saavuttaa kohta kulminaation,vihreät vaativat kaikenlaisen fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista vuoteen 2020 mennessä.
Aikaa on puoli n. vuotta, 2019 huhtikuussa äänestetään,toivon että ihmiset tekevät päätöksiä äänestäessään,punaviher-mafiaa vastaan.
Oon näköjään vähän etukenossa valmistautunut noihin uusiin säännöksiin. Ainoat ei-ledi-lamput tässä taloudessa on a) Maglite 4D:ssä, b) Gorenjen valmistamassa uunissa, c) liesituulettimessa. Jossakin vaiheessa täällä oli jonkin verran sellaisia spiraalille kierrettyjä E27-pienoisloisteputkia tjsp, mutta ne saivt häädön kun huomasin että valkoinen maali tummuu katosta niiden yläpuolelta.
Kaikenlaisissa julkisissa-, toimisto- ja tuotantotiloissa vaihdetaan poikkeuksetta ledilamppuihin nykyään kun remontteja tehdään. Muutos on tapahtunut ihan muutaman vuoden aikana.
Quote from: dothefake on 31.08.2018, 19:24:38
Onneksi Venäjältä saa hehkulamppuja.
Venäläisiä lamppuja piisaa varastossa. ;)
Quote from: P on 01.09.2018, 01:18:17
Quote from: dothefake on 31.08.2018, 19:24:38
Onneksi Venäjältä saa hehkulamppuja.
Venäläisiä lamppuja piisaa varastossa. ;)
Eiköhän noita hehkulamppuja saa tilattua niitä kaipaava vaikka laivakontillisen kun netistä viisi minuuttia etsii.
Joitakin poikkeuskohteita lukuunottamatta eipä niitä hehkulamppuja kukaan sen enempää juuri kaivata kuin putkitelkkareita.
Quote from: no future on 01.09.2018, 00:59:31
Kaikenlaisissa julkisissa-, toimisto- ja tuotantotiloissa vaihdetaan poikkeuksetta ledilamppuihin nykyään kun remontteja tehdään. Muutos on tapahtunut ihan muutaman vuoden aikana.
Näin on ja myös kodeissa, ainakin täällä. Mutta hehkulampun omaa reviiriä ovat yhä uuni ja sauna (ainakin jos saunassa otetaan kunnon löylyjä).
Quote from: Nikolas Ojala on 01.09.2018, 01:32:11
Quote from: no future on 01.09.2018, 00:59:31
Kaikenlaisissa julkisissa-, toimisto- ja tuotantotiloissa vaihdetaan poikkeuksetta ledilamppuihin nykyään kun remontteja tehdään. Muutos on tapahtunut ihan muutaman vuoden aikana.
Näin on ja myös kodeissa, ainakin täällä. Mutta hehkulampun omaa reviiriä ovat yhä uuni ja sauna (ainakin jos saunassa otetaan kunnon löylyjä).
Ja kasvihuoneissa, missä tarvitaan valo & lämpö. Ainakin jos kasvatetaan kunnon kasveja. Tämä on sivu 4 - en jaksa kelata kaikkea joten luen vain Nikolas Ojalan aatokset, mitkä ovat erittäin lähellä omiani olleet tähänkin asti.
Miten käy puhelimien kohdalla,tämä eko hype?
Onko minun siviilipuhelimen näyttämä valo tarpeeksi ekologista,vai joudunko laittamaan luurin järveen,jotta maailma pelastuu?
Jos kaikki Suomalaiset laittaisivat puhelimet järviin,niin etelänavalla olevat pingviinit olisivat turvattuja..voi ..ttu että korpeaa se,kun n.5.7 miljoonan asujamisto vaan kiittää ja kumartaa käy päinmakuulle sirkkusokeripala suussa odottaen lisää piiskaa peppulle eu:n koneistolta.
Quote from: Nikolas Ojala on 31.08.2018, 17:31:06
Suomalainen tarvitsee jännitettä alentavan muuntajan (http://www.uraltone.com/elektroniikan-komponentit/muuntajat-ja-kuristimet/suomi-usa-muuntajat.html).
Vaikka muuntaja onkin todella elegantti ja kestävä ratkaisu, varsinkin jos tietää mille tasolle haluaa jännitteen pysyvästi alentaa, tavallinen hehkulampulle sopiva valonsäädin tulee kuluttajalle halvemmaksi. Valonsäätimen sisällä on muutamia halpoja elektroniikan komponentteja, ja siksi sellaisen saa kaupasta halvemmalla kuin muuntajan.
Valonsäätimet pätkivät sähkövirtaa terävästi ja lähettävät häiriötä verkkoon. Kumma että niitä saa ylipäänsä myydä, kun muilta verkkoon liitettäviltä laitteilta vaaditaan nykyään varsin tiukkaa sähkömagneettista yhteensopivuutta. Tehokertoimien ja häiriötasojen kanssa ollaan niin tarkkoja, mutta silti joku juuri kaupasta ostettu uusi valonsäädin saa päristä aivan rauhassa.
Quote from: Ari-Lee on 01.09.2018, 02:08:55
Quote from: Nikolas Ojala on 01.09.2018, 01:32:11
Quote from: no future on 01.09.2018, 00:59:31
Kaikenlaisissa julkisissa-, toimisto- ja tuotantotiloissa vaihdetaan poikkeuksetta ledilamppuihin nykyään kun remontteja tehdään. Muutos on tapahtunut ihan muutaman vuoden aikana.
Näin on ja myös kodeissa, ainakin täällä. Mutta hehkulampun omaa reviiriä ovat yhä uuni ja sauna (ainakin jos saunassa otetaan kunnon löylyjä).
Ja kasvihuoneissa, missä tarvitaan valo & lämpö. Ainakin jos kasvatetaan kunnon kasveja. Tämä on sivu 4 - en jaksa kelata kaikkea joten luen vain Nikolas Ojalan aatokset, mitkä ovat erittäin lähellä omiani olleet tähänkin asti.
Kasveille hehkulamppu ei käy, kun sen tuottama valo ei sisällä kasvien tarvitsemia valon aallonpituuksia. Kylmä valkoinen ledivalo jo käy ja punaista ja sinistä lediä sisältävä kasvivalo myös käy. Ennen käytettiin kasvihuoneissa korkeapaine-natriumlamppuja mutta ei koskaan hehkulamppuja. Nyt ovat siirtymässä nekin ledivaloihin.
Quote from: koojii on 01.09.2018, 01:26:57
Joitakin poikkeuskohteita lukuunottamatta eipä niitä hehkulamppuja kukaan sen enempää juuri kaivata kuin putkitelkkareita.
Led-valoon verrattuna, hehkulamppu on kehno sähkölämmitin, joka tuottaa myös hiukan valoa.
En muista tarkasti mutta Led-valosta tulee ehkä 50%-70% tehosta valona.
Hehkulampun tehosta tulee alle 10% valoa, ylivoimainen osa lämpönä.
Toisaalta, jotkut ajelee museoautoilla, melko harva tosin kuuntelee putkiradiota tai soittelee lankapuhelimella enää.
(Korjatkaa prossat jos joku viitsii tarkistaa, vai onko jo ketjussa jossain)
Hehkulampussa on max. 2% valontuotto, loppu on lämpöä.
Ledin ja loisteputken sähkötehosta näkyvää valoa on max 20 %. Hehkulamppu tuottaa vain 2 %.
Natriumlampun tehosta keltaista valoa on 30 %.
Maanpinnalle pääsevästä auringon säteilystä näkyvää valoa on 44 %.
Hehkulamput eivät ole koskaan sopineet kasveja valaisemaan, koska ne kuumentavat liikaa suhteessa näkyvän valon määrään.
Lukaisinpa tämmöistäkin:
Quote
Halogeenilamppuja on kodeissa ollut käytössä viime vuosina lähinnä kohdevalaisimissa, kristallikruunuissa sekä himmennettävissä valaisimissa ja saunassa. Kaikkiin näihin käyttökohteisiin löytyy korvaava ledivaihtoehto, ja jopa saunaan on saatavilla kuumuutta kestäviä ledilamppuja.
• Rautiainen, Miina: Hyvästi halogeenilamput: valmistus- ja maahantuontikielto astuu voimaan huomenna – korvataan ledeillä (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/hyvasti-halogeenilamput-valmistus-ja-maahantuontikielto-astuu-voimaan-huomenna-korvataan-ledeilla-6738913)
Tekniikka & Talous, 2018-08-31.
Sähkösaunassa mikään muu valaisinratkaisu ei ole niin järkevä kuin hehkulamppu. Sähkökiukaalla ja hehkulampulla on yhteinen toimintaperiaate: Ne tuottavat resistanssilla sähköstä lämpöä, joka on tietenkin saunassa erittäin toivottavaa. Jokainen hehkulampun wattitunti korvaa kiukaan wattitunnin.
Edellä jo esitin, miten hehkulampusta saa käytännössä ikuisen yksinkertaisesti jännitettä pudottamalla. Hehkulampulle saunan kuumuus ei ole mitään. Toista se on hohtodiodeille, jotka pärjäilevät parhaiten viileässä, samoin kuin monet muut elektroniikkakomponentit LED-lamppujen sisällä.
MUOKKAUS: Korjasin täsmällisempään ilmaisuun. Hehkulamput ovat sähkölamppuja, mutta kaikki sähkölamput eivät ole hehkulamppuja.
Quote from: Nikolas Ojala on 01.09.2018, 18:09:43
Lukaisinpa tämmöistäkin:
Quote
Halogeenilamppuja on kodeissa ollut käytössä viime vuosina lähinnä kohdevalaisimissa, kristallikruunuissa sekä himmennettävissä valaisimissa ja saunassa. Kaikkiin näihin käyttökohteisiin löytyy korvaava ledivaihtoehto, ja jopa saunaan on saatavilla kuumuutta kestäviä ledilamppuja.
• Rautiainen, Miina: Hyvästi halogeenilamput: valmistus- ja maahantuontikielto astuu voimaan huomenna – korvataan ledeillä (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/hyvasti-halogeenilamput-valmistus-ja-maahantuontikielto-astuu-voimaan-huomenna-korvataan-ledeilla-6738913) Tekniikka & Talous, 2018-08-31.
Sähkösaunassa mikään muu valaisinratkaisu ei ole niin järkevä kuin sähkölamppu. Sähkökiukaalla ja sähkölampulla on yhteinen toimintaperiaate: Ne tuottavat resistanssilla sähköstä lämpöä, joka on tietenkin saunassa erittäin toivottavaa. Jokainen sähkölampun wattitunti korvaa kiukaan wattitunnin.
Edellä jo esitin, miten sähkölampusta saa käytännössä ikuisen yksinkertaisesti jännitettä pudottamalla. Sähkölampulle saunan kuumuus ei ole mitään. Toista se on hohtodiodeille, jotka pärjäilevät parhaiten viileässä, samoin kuin monet muut elektroniikkakomponentit LED-lamppujen sisällä.
Noihan se tosiaan menee.
Hehkulampussa siellä kuvun sisällä on tyhjiö. Sitten se volframia oleva hehkulampun lanka hehkuu 2700 Kelvinin lämpötilassa. Siitä tuleekin se hehkulampun värilämpötila eli 2700K. Eli se lämpötila on sillä langalla +24267 Celsius-astetta.
Eli se ei vaikuta oikein mitään hehkulampun toiminnalle ja kestolle onko lampun ympärillä ilma -20C, +20C tai vaikka saunan +120C.
Asunnon yleisvalaistuksessa hehkulamput alkavat olla aikansa eläneitä. Niin paljon parempia vähän joka suhteessa vaikka jatkuvaspektriset T5-putkiset päivänvaloloisteputket ja laadukkaat led-polttimot E27 ja muilla kannoilla. Niitähän saa jo yli 2400 lumenin valoteho-isia 4000K led-lamppuja e27-kannalla vaikka Airamilta. Näkee jo mukavasti kun laittaa vaikka sellaisia hehkulamppujen tilalle asuntoon. Saunaan eivät toki sovi kun eivät kestä kovia lämpötiloja ainakaan pitkään.
En ole keksinyt ainoatakaan syytä miksi vaihtaisin hehkulamput ledeihin tai energiansäästölamppuihin, joten käytän edelleenkin käytännössä pelkästään hehkulamppuja. Piharakennuksissa on jonkun verran kyllä perinteisiä loisteputkia, mutta ainoatakaan ledilamppua en ole ostanut jos taskulamppuja ei lasketa.
Ainakin kymmenisen vuotta vielä pärjään nykyisellä varastolla mutta ajoittain löytyy vielä rompekaupoista lisääkin. Jääräpäisyys ja muutosvastaisuus on hyveeni. Haaveeni on käyttää hehkulamppua vielä silloinkin kun ledit hylätään vanhanaikaisina.
En ole keksinyt ainoatakaan syytä miksi vaihtaisin päreet kynttilöihin tai hehkulamppuihin, joten käytän edelleenkin käytännössä pelkästään päreitä. Piharakennuksissa on jonkun verran kyllä perinteisiä kynttilöitä, mutta ainoatakaan hehkulamppua en ole ostanut jos taskulamppuja ei lasketa.
Ainakin kymmenisen vuotta vielä pärjään nykyisellä varastolla mutta ajoittain löytyy vielä rompekaupoista lisääkin. Jääräpäisyys ja muutosvastaisuus on hyveeni. Haaveeni on käyttää päreitä vielä silloinkin kun hehkulamput hylätään vanhanaikaisina.
Quote from: Billy Hill on 01.09.2018, 19:18:27
En ole keksinyt ainoatakaan syytä miksi vaihtaisin hehkulamput ledeihin tai energiansäästölamppuihin, joten käytän edelleenkin käytännössä pelkästään hehkulamppuja.
Annan yhden syyn: energiansäästö. (Sitten mutkun mutku siitä, että lamppujen hinta pitää ottaa laskelmassa.)
Lisäksi joskus tulevaisuudessa voi mahdollisesti tulla ilmi, että ledivalojen valo aiheuttaa silmille vahinkoa. Ainakin jo nyt on annettu varoituksia siitä, että älypuhelimen valoa ei saisi katsoa ainakaan pimeässä.
Tämänhetkiset LED-lamput ovat kompromisseja E27-kannan vuoksi. Vasta uusien asuntojen varta vasten suunnitelluissa valaisuissa LED-valaisu pääsee kunnolla vauhtiin, toivon mukaan ilman loisvirtaa. Sitä ennen vähän niin ja näin. Suhtaudun hehkulamppukieltoon (halogeeneja ei olisi kannattanut kieltää sauna- ja uunivalaistuksen vuoksi, mutta eiköhän korvaavat, öh, saunan "infrapunalämmittimet" löydy lähiaikoina) seuraavasti: 100 W hehkulampun ottoteholla saan nykyään viisi kertaa enemmän valoa taloon energiansäästölampuilla, eikä tartte vaihdella lamppuja :D
Tästä näyttöasiasta sitten. Ei, kännyköiden näytöt eivät aiheuta vahinkoa silmille. Ne eivät voi, sillä mikäli ongelmia ei tule auringonvalossa, ei LCD tai OLED paneelikaan siihen pysty millään ihan jo kirkkauseron vuoksi (näytön 500 nits vastaan ulkona kirkkaalla paisteella valkoiselta paperilta heijastuva 30 000 nits). LCD-näytön lävitse tulee itseasiassa vähemmän UV-säteilyä kuin sitä saa ulkoilmasta, sillä nestekide absorboi suhteelisen voimakkaasti UV-alueen säteilyä.
Se mitä kyseiset näytöt kylläkin voivat aiheuttaa, ovat lähinnä yörytmin muutoksia, sillä näytön spektri vastaa päivänvaloa (6500 K kuten TV:ssäkin), ja mikäli näyttöä katselee riittävän läheltä, se riittää peittämään verkkokalvoilla sellaisen alueen, joka vaikuttaa vuorokausirytmiin. Televisiot ovat tyypillisesti niin kaukana, että vaikka ne olisivat yhtä kirkkaita kännykän näytön kanssa, ne peittävät huomattavasti pienemmän alan verkkokalvolta, ja silloin ympäristön valaisu ratkaisee. Siksi TV:n katsellessa alkaa nukuttamaan, kännykän kanssa ei välttämättä.
Toinen juttu mitä tuossa voi tapahtua, on se että silmät väsyvät kännykän käyttöön etenkin yöllä suhteellisen nopeasti. Pupillit ovat laajentuneet mahdollisen pimeyden vuoksi, ja lähietäisyydelle tarkennettaessa silmälihakset joutuvat puristamaan eniten. Lisäksi jälkikuvia voi myös syntyä. 90-luvun alussa Tetriksen saapuessa maailman muistan Mikrobitissä tai silloisessa Pelit-lehdessä olleen vuodatuksen siitä, kuinka joku pelaili Tetristä iltamyöhään, ja joutui lopulta lopettamaan lääkärin määräyksestä näön ja tarkennuskyvyn heikenyttyä väliaikaisesti. Jutun mukaan näkö kuitenkin parani parissa päivässä, kunhan ei vaan tihrustanut monitoria yöllä pikkutunneille.
Sen sijaan tehokkaampia LEDejä ei kannata katsella pitkiä aikoja paljain silmin, tosin ne ovat jo niin saatanan kirkkaita muutenkin, ettei siihen oikein edes pysty vaikka yrittäisi (nimim. muutaman sadan watin LED-valaisin toteutettuna). Teho LEDit voivat tuoda verkkokalvolle sen verran tehoa, että niistä voi vahikoa jo syntyäkin. Yleensä LEDien optiikka kuitenkin suunnitellaan siten valaisimissa, että valo tulee suuremmalta pinnalta, jolloin se leveää verkkokalvolla, eikä aiheuta silmävaaraa.
Quote from: ÄmTeeAa on 02.09.2018, 14:45:43
Tästä näyttöasiasta sitten. Ei, kännyköiden näytöt eivät aiheuta vahinkoa silmille. Ne eivät voi, sillä mikäli ongelmia ei tule auringonvalossa, ei LCD tai OLED paneelikaan siihen pysty millään ihan jo kirkkauseron vuoksi (näytön 500 nits vastaan ulkona kirkkaalla paisteella valkoiselta paperilta heijastuva 30 000 nits). LCD-näytön lävitse tulee itseasiassa vähemmän UV-säteilyä kuin sitä saa ulkoilmasta, sillä nestekide absorboi suhteelisen voimakkaasti UV-alueen säteilyä.
Sen sijaan tehokkaampia LEDejä ei kannata katsella pitkiä aikoja paljain silmin, tosin ne ovat jo niin saatanan kirkkaita muutenkin, ettei siihen oikein edes pysty vaikka yrittäisi (nimim. muutaman sadan watin LED-valaisin toteutettuna). Teho LEDit voivat tuoda verkkokalvolle sen verran tehoa, että niistä voi vahikoa jo syntyäkin. Yleensä LEDien optiikka kuitenkin suunnitellaan siten valaisimissa, että valo tulee suuremmalta pinnalta, jolloin se leveää verkkokalvolla, eikä aiheuta silmävaaraa.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/201808102201128772_dx.shtml (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/201808102201128772_dx.shtml)
Quote
Yhdysvaltalaisen Toledon yliopiston tutkijat huomasivat, miten näyttöjen sininen valo vahingoittaa näköä ja saattaa nopeuttaa sokeutumista, kertoo The Guardian. Tutkimuksen mukaan pitkittynyt altistuminen siniselle valolle aiheuttaa myrkyllisten molekyylien kehittymistä silmän valoherkkiin soluihin, mikä puolestaan voi johtaa verkkokalvon rappeumaan. Verkkokalvon rappeuma on parantumaton sairaus, joka heikentää silmän terävänäköä vaikeuttaen esimerkiksi lukemista ja kasvojen tunnistamista.
Altistumme siniselle valolle jatkuvasti, eikä silmän mykiöllä tai sarveiskalvolla ole mahdollisuutta estää tai heijastaa sitä, toteaa kemian professori Ajith Karunarathne. - Ei ole salaisuus, että sininen valo heikentää näköämme vahingoittamalla silmän verkkokalvoa.
Tämän uutisen mukaan silmämme ovat todella vaarassa.
Yksi lukemisen jälkeen heräävä kysymys on seuraava: mitä tarkoitetaan pitkittyneellä altistumisella? Mikä on aikaraja, jonka jälkeen vaurioita voi mahdollisesti syntyä.
^ Mikäli en aivan huteja muista ei kännyköiden katselu ole näölle haitallista, vaan niiden sinisävyinen valo haikentää nukahtamista/unta.
Quote from: Supernuiva on 02.09.2018, 14:16:17
Quote from: Billy Hill on 01.09.2018, 19:18:27
En ole keksinyt ainoatakaan syytä miksi vaihtaisin hehkulamput ledeihin tai energiansäästölamppuihin, joten käytän edelleenkin käytännössä pelkästään hehkulamppuja.
Annan yhden syyn: energiansäästö. (Sitten mutkun mutku siitä, että lamppujen hinta pitää ottaa laskelmassa.)
No, jos nyt lasketaan hehkulampun energiasäästöllisiä vaikutuksia Espanjassa tai Suomessa, niin todellisuudessa hyöty ei ole lainkaan sama.
Jos maassa, jossa asuntoa jäähdytetään pääosan vuotta, siirrytään energiansäästölamppuihin, niin todellisuudessa myös jäähdytyskulut pienenevät.
Sen sijaan maassa, jossa suurimman osan vuodesta asuntoa joudutaan lämmittämään - saati sitten peräti suorasähköllä, se energiamäärä joka energiansäästölampusta säästyy talviaikaan, joudutaan lähdes 100% polttamaan sähköpattereissa.
Näin ollen energiaa säästyy suorasähköllä lämmitettävissä taloissa lähinnä sillä kaudella, jolloin taloa ei lämmitetä. Maalämpö tms. lämpöpumppuun perustuva lämmitysjärjestelmä on taas eri asia.
Mutta kokonaan toinen asia on sitten se, onko se lämpö aina oikeassa paikassa. Ilkikurisesti voisi jopa sanoa, teoriassa, että oikeassa kohdassa huonetta (eli siinä missä oleskellaan) palava hehkulamppu, joka toimii samalla hyvin paikallisena ja kohdennettuna säteilylämmittimenä, säästää lämmitysenergiaa verrattuna esim. lämpöpatteriin joka lämmittää koko huonetta. Mutta se on nyt ehkä jo hieman kaukaa haettu tapaus...
Quote from: Arkipiispa on 02.09.2018, 15:07:42
Näin ollen energiaa säästyy suorasähköllä lämmitettävissä taloissa lähinnä sillä kaudella, jolloin taloa ei lämmitetä.
Jolloin valaistustakin käytetään vähiten, johtuen Suomen valoisista kesäilloista.
Quote from: Supernuiva on 02.09.2018, 14:57:37
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/201808102201128772_dx.shtml (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/201808102201128772_dx.shtml)
Quote
Yhdysvaltalaisen Toledon yliopiston tutkijat huomasivat, miten näyttöjen sininen valo vahingoittaa näköä ja saattaa nopeuttaa sokeutumista, kertoo The Guardian. Tutkimuksen mukaan pitkittynyt altistuminen siniselle valolle aiheuttaa myrkyllisten molekyylien kehittymistä silmän valoherkkiin soluihin, mikä puolestaan voi johtaa verkkokalvon rappeumaan. Verkkokalvon rappeuma on parantumaton sairaus, joka heikentää silmän terävänäköä vaikeuttaen esimerkiksi lukemista ja kasvojen tunnistamista.
Altistumme siniselle valolle jatkuvasti, eikä silmän mykiöllä tai sarveiskalvolla ole mahdollisuutta estää tai heijastaa sitä, toteaa kemian professori Ajith Karunarathne. - Ei ole salaisuus, että sininen valo heikentää näköämme vahingoittamalla silmän verkkokalvoa.
Tämän uutisen mukaan silmämme ovat todella vaarassa.
Yksi lukemisen jälkeen heräävä kysymys on seuraava: mitä tarkoitetaan pitkittyneellä altistumisella? Mikä on aikaraja, jonka jälkeen vaurioita voi mahdollisesti syntyä.
Kiitoksia linkistä. Sieltä ei kuitenkaan löydy alkuperäistä paperia, enkä taida jaksaa ruveta kaivelemaan, kun pitäisi kirjotella luentojakin.
Eipä tuossa jutussa puhuttu vaadittavista irradiansseista tai radiansseista. Tiedossa on kylläkin ollut jo pitkään UV ja sinisen pään vahingollinen vaikutus iholle, eikä verkkokalvo ole siinä suhteessa mitenkään ihmeellinen. Jutusta ei käy ilmi mitä aallonpituutta tutkijat pitivät tässä yhteydessä vielä "sinisenä", veikkaan sen olevan jossain 440 - 450 nm kieppeillä. Sininen vaikutelma tulee syvän sinisestä (440 nm) ihan 490 nm kieppeille, joka on sellainen vihreän ja sinisen sekotus. Sen sijaan kannattaa huomioida, että laserturvallisuuden puolella on olemassa sangen tarkat rajat sille, mitä aallonpituutta saa päästää kuinka paljon verkkokalvolle. Katsotaanpa tuleeko siihen päivityksiä.
Kannattaa pitää suuruusluokat mielessä: auringonvalon kirkkaus paperista päivällä on noin 30 000 nitsiä (= cd/m^2), kun näytöstä se taas on jotain 500 nitsiä, jos sitäkään. Ulkoaltistuminen siniselle on siis lähes sata kertaa voimakkaampi, kuin sisätiloissa tapahtuva altistuminen. Eli ei mene kyllä minulta lävitse, että kännykät voivat vaikuttaa erityisemmin millään tavalla, mikäli ulkoaltistuksen vaikutusta ei ole voitu jollain tavalla sulkea pois, eikä sellaisia ihmisiä taida juuri löytyä. Spektrit eivät ole täysin samanlaisia, mutta ulkona auringossa saa tuota 450 - 490 nm kaistaa merkittävästi enemmän tunnissa kuin sisällä vuorokauden aikana näytöstä.
Voi olla, että tuossa on selvitetty jokin harvinaisemman verkkokalvon rappeutumisen tekijä, verkkokalvon rappeuma ei siis parane. Suurimmalle osalle heikentynyt näkö tulee siitä, että silmä menettää kykyään kupertua ikän myötä. En tiedä tarkalleen mitä lihaksille tapahtuu ikääntyessä, mutta kyse on pääasiallisesti tästä.
Quote from: simppali on 01.09.2018, 02:42:49
Miten käy puhelimien kohdalla,tämä eko hype?
Onko minun siviilipuhelimen näyttämä valo tarpeeksi ekologista,vai joudunko laittamaan luurin järveen,jotta maailma pelastuu?
Jos kaikki Suomalaiset laittaisivat puhelimet järviin,niin etelänavalla olevat pingviinit olisivat turvattuja..voi ..ttu että korpeaa se,kun n.5.7 miljoonan asujamisto vaan kiittää ja kumartaa käy päinmakuulle sirkkusokeripala suussa odottaen lisää piiskaa peppulle eu:n koneistolta.
Kysehän on EU:n laajuisista rajoituksista, eli vähän enemmän kuin 5,7 miljoonaa ihmistä. Lisäksi, miksi halvat ja kestävät led-valaisimet eivät yleistyisi muuallakin maailmassa, vaikka täällä kehittyneimmässä osassa ollaankin taas edelläkävijöitä? Suuressa osin maailmaahan sähkönsaanti ja hinta ovat huomattavasti suurempia ongelmia kuin Suomessa. Tällöin kaikenlainen säästö energiankulutuksessa on lyhyemmälläkin aikavälillä merkittävää.
Itse kun touhuan julkisrakentamisen ympärillä, niin kyllä siellä usein valaistus on ihan oleellisessa osassa energiatehokkuutta ajatellen. Valoja on todella paljon, ne ovat tehokkaita/energiasyöppöjä, ja ennen modernia automatiikkaa niitä pidettiin usein päällä 16-24 tuntia vuorokaudessa. Nykyiset ledit ovat kestäviä, edullisia ja valoltaan todella miellyttäviä korvaajia vaikkapa iänikuisille loisteputkille. Lisäksi ne eivät kuumene, toimivat heikkovirralla eli ovat turvallisia ja keveyden sekä tarvittaessa hyvinkin pienen koon vuoksi niiden asentaminen on yleensä huomattavasti helpompaa kuin vanhojen valaisimien.
Ja saunoihinkin on saatavissa ihan käypiä ledivalaisimia. Uusiin saunoihinhan näitä lähes poikkeuksetta tuleekin.
Itsekin fanitan kynttilöitä ja vanhoja amerikkalaisia bensarohmuja, mutta en minä niitä haluaisi työvaloksi tai työajoon ottaa.