Maisteriksi tähtäävä ei aio jäädä Suomeen
Tiistai 20.10.2009 klo 15.37 Suomessa koulutetaan tuhansia ulkomaalaisia, mutta heitä ei oteta töihin.
Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita. Esimerkiksi viime vuonna suomalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli yli 12 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Harva heistä kuitenkaan jää Suomeen.
- Aion suorittaa maisterin tutkinnon, mutta en aio tehdä sitä Suomessa, koska työn löytäminen täällä on niin vaikeaa, sanoo 24-vuotias Donna Owindi.
Owindin mukaan syy on selvä.
- Suomen kieli. Ja vaikka osaisit suomea, sinulle sanotaan, että et osaa tarpeeksi hyvin. On hassua, että suomea vaaditaan myös kansainvälisissä yrityksissä, jotka työskentelevät hyvin vähän suomalaisten kanssa.
Opiskelutovereiden kokemukset ovat samanlaisia. Owindi on itse kotoisin Keniasta ja puoliksi suomalainen.
- Kerran työpaikkaa hakiessani minulle sanottiin, että paikka on tarkoitettu suomen kieltä puhuville suomalaisille, vaikka työnantaja ei edes soittanut minulle. Hän vain oletti, etten osaa suomea. Se oli todella epäreilua. Koulussammekin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa.
Harjoittelupaikat kiven alla
Owindi opiskelee viimeistä vuotta Haaga-Helia Business School -ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Owindi kertoo olleensa onnekas, sillä hän sai tutkintoon kuuluvan harjoittelupaikan viime vuonna logistiikka-alalta.
- Sain sen kaverini kautta. En ole kuullut, että kukaan saisi harjoittelupaikkaa pelkästään hakemusten perusteella. Eräs tyttö valmistui koulustamme, mutta ei saanut papereita ulos, koska jäi ilman harjoittelupaikkaa. Se on aika surullista.
Asenteet kuitenkin vaihtelevat. Owindi muistuttaa, että on olemassa myös yrityksiä, jotka selvästi tahtovat kansainvälistyä.
- Joskus ihmiset taas ovat ensin uteliaita, mutta kun sellainen vaihe on mennyt ohi, he eivät enää halua olla tekemisissä. Miten voi edes opetella suomea paremmin, jos ei päästetä osaksi yhteiskuntaa?
Owindi toivoo suomalaisilta enemmän avomielisyyttä. Kielitaidon lisäksi työkulttuurissa on muitakin haasteita.
- Suomalaiset eivät osaa small talkia. Jos menen töihin ja kysyn miten viikonloppu meni, saatetaan vastata vain, että siinähän se meni. Jos kysyy, mitä perheelle kuuluu, ihmiset luulevat, että haluan jotain.
Englanti yhdistää?
Owindi kertoo, että monet opiskelijat tahtovat lähteä valmistuttuaan englanninkielisiin maihin, koska niitä pidetään kansainvälisempinä.
- Itse tahtoisin ehkä Uuteen-Seelantiin. Olen asunut täällä kolme vuotta, ja osaan suomea. Minulla ei ole kuitenkaan suomalaisia kavereita, vaan he ovat joko puolisuomalaisia tai ulkomaalaisia. Jos en voi sopeutua Suomessa, vaikka osaan kieltä, niin missä sitten?
Suomea on kehuttu helpoksi maaksi ulkomaalaiselle, koska täällä osataan hyvin englantia.
- Helsingin alueella kaikki tahtovat puhua englantia, mutta jos ulkomaalainen puhuu suomea, ihmiset turhautuvat. Mielestäni on hassua, että kun isäni asui Suomessa 60-luvulla, hän työskenteli pankissa ja opetteli suomea. Ulkomaalaisia ei ollut montaa, mutta miksi heidät silloin hyväksyttiin? Silloin kukaan ei edes puhunut englantia.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009102010458830_uu.shtml
Eikö siis pidä lopettaa moinen eurojen kaivoon kaataminen?
Ei niitä harjoittelupaikkoja taida olla kantiksillekkaan!
Vali, vali...
Suomi on kova maa suomalaisellekin, joten miksi sen pitäisi olla yhtään sen helpompi ulkomaalaiselle, tai puoliksi suomalaiselle? Täältä pääsee pois, jos alkaa ahistaa.
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
- Kerran työpaikkaa hakiessani minulle sanottiin, että paikka on tarkoitettu suomen kieltä puhuville suomalaisille, vaikka työnantaja ei edes soittanut minulle. Hän vain oletti, etten osaa suomea. Se oli todella epäreilua.
Jotenkin nyt vaan on olo, että odotetaan liikaa valmiiksi vaivaa näkemättä... vaikka ymmärränkin tuon pointin, niin olisihan kaveri voinut
itse soittaa kielteisen päätöksen saatuaan ja osoittaa osaavansa sitä Suomea - sen sijaan, että odottaisi että hänelle, ei-riman-ylittäneelle hakijalle soitettaisiin.
Oikein maisteri, eikä löydy harjoittelupaikkaa?
Kyllä ainoa selitys on rassismi.
QuoteMielestäni on hassua, että kun isäni asui Suomessa 60-luvulla, hän työskenteli pankissa ja opetteli suomea. Ulkomaalaisia ei ollut montaa, mutta miksi heidät silloin hyväksyttiin? Silloin kukaan ei edes puhunut englantia.
Taisipa siinä itse vastata omaan kysymykseensä...
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
Eikö siis pidä lopettaa moinen eurojen kaivoon kaataminen?
Eurojahan on mukava kaataa kaivoon.
Paljonkohan tuommoinen maisterin tutkinto kustantaa? Ja paljonkos se lukukausimaksu olikaan?
Mukavaa tietysti että sekin oppi valuu maaltamme pois koska ______ .
"Mielestäni on hassua, että kun isäni asui Suomessa 60-luvulla, hän työskenteli pankissa ja opetteli suomea."
Missäköhän tehtävissä lienee ollut?
Sekoomus, viRheät .....Virkkunen, kommuuni-anni ... Keskustelu jatkuu siis ....
M.O.T ? Töitä vain ei yksinkertaisesti löydy kaikille.
Quote from: Benjamin on 20.10.2009, 16:22:03
Oikein maisteri, eikä löydy harjoittelupaikkaa?
Nämähän eivät siis ole mitään maistereita vaan ammattikorkeasta valmistuvia eli jotain perustradenomeja.
Toi harjoittelupaikka pula on todellinen myös han-suomalaisille opiskelijoille. Kaveri piirissä on jokunen insinööri, joka ainoalla oli ongelmia saada harjoittelut kasaan ja niistäkin se ns oman alan osuus oli melkein kaikilla jotain aivan muuta kuin mitä oli varsinaisesti opiskeltu, koodiorjat suorittivat harjoittelunsa lähinnä atk-tukihenkilöinä tai sihteereinä oman alan firmoissa.
QuoteSuomessa koulutetaan vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita. Esimerkiksi viime vuonna suomalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli yli 12 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Harva heistä kuitenkaan jää Suomeen.
Tuosta kun supistetaan 10 000 opiskelijapaikkaa niin voidaan tarjota vähän laadukkaampaa opetusta muille. 8)
Quote.....Suomen ja Kenian kulttuurit eroavat toisistaan suuresti." Esimerkiksi kun sovitaan joku aika, jolloin vaikkapa tavataan, niin Suomessa sovitusta ajasta pidetään täsmällisesti kiinni, mutta Keniassa on ihan normaalia, että sovitut ajat heittävät monta tuntia. Suomalaiset ovat myös kohteliaita ja sillä tavalla pinnallisia, etteivät tarkoita mitä sanovat. Keniassa ihmiset ovat rehellisiä ja sanovat asiat suoraan." Donna kertoo vielä, että suomalaiset luovuttavat liian helposti, kun heidän pitäisi kuvailla Donnalle jotain asiaa, mitä hän ei ymmärrä. Hän toivookin, että suomalaisten pitäisi vain yrittää puhua enemmän pienistä virheistä välittämättä......
http://www.putkilahti.net/k060214c.php
QuoteRasismia ihonvärinsä vuoksi Donna ei ole Suomessa kohdannut. "Kyllä ihmiset välillä katselevat pitkään, mutta se johtunee uteliaisuudesta ja siitä, etteivät he ole tottuneet näkemään eri värisiä ihmisiä. Eikä kukaan ole sanonut minulle pahasti." Donna toteaa myös, että Suomessa tummaihoiset ihmiset tulevat juttelemaan ehkä helpommin kuin vaaleat. "Putkilahdessa äitini vaikuttavat kaikki tietävän ja sen vuoksi olen saanut hyvin lämpimän vastaanoton täällä", hän lisää.
Tulevaisuudesta Donna toteaa sen verran, että haluaisi ehkä itsekin adoptoida lapsen mieluummin kuin synnyttää. "En jaksa etsiä miestä, ystävät ja hauskanpito ovat tärkeämpiä kuin 'sen oikean' metsästys", hän naurahtaa.
Donnan opiskelumaksut pitäisi laittaa perintään, jos hän ei tule maksamaan opiskeluaan takaisin työnteolla.
Vai että maisteri.
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
Maisteriksi tähtäävä ei aio jäädä Suomeen
...
- Aion suorittaa maisterin tutkinnon, mutta en aio tehdä sitä Suomessa, koska työn löytäminen täällä on niin vaikeaa, sanoo 24-vuotias Donna Owindi.
...
Owindi opiskelee viimeistä vuotta Haaga-Helia Business School -ammattikorkeakoulussa Helsingissä.
Viimeisen vuoden AMK-opiskelija ei ole maisteri vaan pikemminkin merkonomi. Palataan asiaan sitten kun ne maisterin paperit on hankittu? Onnea vaan Owindille, toivottavasti laitumet ovat muualla vihreämmät.
No joo, olipa taas esimerkki haettu. Tuskin näillä kouluongelmaisilla tai työpaikkarajoitteisilla on ensisijaisesti tarkoitettu puoliksi suomalaista (kristittyä?) naista, joka osaa kieliä, perusasenne opiskeluun ja töihin menoon on kunnossa, on valmis small talkiin ja kanssakäymiseen suomalaisten kanssa jne.
Vaan entäpä sitten kun kyseessä onkin Abu Muhammed, joka puhuu pelkästään somalin kieltä tai korkeintaan hoonosoomi, halveksii naisia ja vääräuskoisia, jonka suku on koko Suomessa olonsa ajan saanut elantonsa valdelta, jonka koulutustausta on armovitosilla suoritettu peruskoulu ja työelämä tuntematon käsite.
Tämä voi olla stereotyyppi, mutta niin on Donna Owindikin toiseen suuntaan, vaikka hänet on haastateltavaksi saatu (tai no, siksihän häntä on haastateltu). Jos halutaan paneutua Chicagon slummien tyypillisen asukkaan ongelmiin ja ottaa esimerkkitapaus käsiteltäväksi, niin ei ehkä kannata esitellä Barack Obaman elämänkertaa.
Joopa joo. Taas yksi hyvä syy kiirehtiä EU-ETA-maiden ulkopuolelta tuleville lukukausimaksuja. Hyöty tulisi kahtakin kautta. Ensinnäkin opiskelemaan tulisi vain sellaisia, joilla on kunnollinen motivaatio edes yrittää työllistyä. Lisäksi poistuisi kokonaan se kansantaloudellinen tappio, joka tästäkin Donnasta aiheutuu hänen karistaessaan Suomen pölyt jaloistaan.
Ja kyllä, vielä toistaiseksi ammattikorkeakouluista on valmistuttu AMK-tutkintoihin. Maisteriksihan saa ilmoittaa haluavansa kuka tahansa, mutta ei sellaiseksi Haaga-Heliassa pääse.
Quote from: Arndt Pekurinen on 20.10.2009, 16:58:02
Vai että maisteri.
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
Maisteriksi tähtäävä ei aio jäädä Suomeen
...
- Aion suorittaa maisterin tutkinnon, mutta en aio tehdä sitä Suomessa, koska työn löytäminen täällä on niin vaikeaa, sanoo 24-vuotias Donna Owindi.
...
Owindi opiskelee viimeistä vuotta Haaga-Helia Business School -ammattikorkeakoulussa Helsingissä.
No joo, olipa taas esimerkki haettu. Tuskin näillä kouluongelmaisilla tai työpaikkarajoitteisilla on ensisijaisesti tarkoitettu puoliksi suomalaista (kristittyä?) naista, joka osaa kieliä, perusasenne opiskeluun ja töihin menoon on kunnossa, on valmis small talkiin ja kanssakäymiseen suomalaisten kanssa jne.
Vaan entäpä sitten kun kyseessä onkin Abu Muhammed, joka puhuu pelkästään somalin kieltä tai korkeintaan hoonosoomi, halveksii naisia ja vääräuskoisia, jonka suku on koko Suomessa olonsa ajan saanut elantonsa valdelta, jonka koulutustausta on armovitosilla suoritettu peruskoulu ja työelämä tuntematon käsite.
Kyllä on luku-, kirjoitus- ja kielitaitoinen opiskelija eri asia kuin nämä erityiset moniosaajat. Näitä ulkomaalaisryhmiä ei pitäisi sekoittaa eri asiayhteyksissä.
Omituista on, että ammattitaitoisia ja Suomessa opiskeleita ei edes yritetä saada Suomeen töihin. Sen sijaan haetaan konttikaupalla vuohipaimenia rikkaudeksi. Näille sitten syydetään tukea, jotta he paikkaisivat huutavaa työvoimapulaa. En ymmärrä tätä logiikkaa.
Quote from: Ari-Lee on 20.10.2009, 16:25:00
M.O.T ? Töitä vain ei yksinkertaisesti löydy kaikille.
Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla.
Ilman töitä jäänyt mamu ei aina ole rassismin uhri. Lama lyö ihonväriin katsomatta.
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
- Helsingin alueella kaikki tahtovat puhua englantia, mutta jos ulkomaalainen puhuu suomea, ihmiset turhautuvat. Mielestäni on hassua, että kun isäni asui Suomessa 60-luvulla, hän työskenteli pankissa ja opetteli suomea. Ulkomaalaisia ei ollut montaa, mutta miksi heidät silloin hyväksyttiin? Silloin kukaan ei edes puhunut englantia.
Tuota automaattista englannin puhumista en minäkään ymmärrä ollenkaan.
Avokkini muutti Suomeen puolitoista vuotta sitten. Kielitaidottomana. Sai töitä melkein heti.
Vähän asian vierestä, mutta miksi meille otetaan ulkomaalaisia koulutettavaksi
kun omiakin "korkeakoulutettuja" on liikaa? Minä kun olen aina ollut
siinä uskossa, että koulutus maksaakin jotain?
Quote from: Jepulister on 20.10.2009, 16:59:23
Ja kyllä, vielä toistaiseksi ammattikorkeakouluista on valmistuttu AMK-tutkintoihin. Maisteriksihan saa ilmoittaa haluavansa kuka tahansa, mutta ei sellaiseksi Haaga-Heliassa pääse.
It is great to be a maisteri!
Quote from: M on 20.10.2009, 17:43:00
Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla.
Ilman töitä jäänyt mamu ei aina ole rassismin uhri. Lama lyö ihonväriin katsomatta.
Harjoittelupaikkojen saaminen tuntuu olevan vaikeaa kaikille opiskelijoille. Se ei ole edes kiinni lamasta/nousukaudesta, harjoittelupaikat olivat kivenalla jo edellisellä nousukaudella ainakin IT-puolella.
Suomalainen yrityskulttuuri on varmasti osallinen asiaan. Opiskelijoiden harjoittelupaikka ongelma on sukua perinteiselle "töitä ei saa ilman työkokemusta eikä kokemusta ilman töitä"-ilmiölle, kummallakaan ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa, ainakaan todellisen sellaisen... koetturakenteellinenpiilorazzizmus voi osua lähemmäksi.
Mitenkäs olisi, jos EU-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille laitettaisiin lukukausimaksut?
Ai niin, mutta eihän niin voida tehdä, koska silloin ei saada koulutettua työvoimaa paikkaamaan työvoimapulaa.
Quote from: domokun on 20.10.2009, 18:00:42
Quote from: M on 20.10.2009, 17:43:00
Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla.
Ilman töitä jäänyt mamu ei aina ole rassismin uhri. Lama lyö ihonväriin katsomatta.
Harjoittelupaikkojen saaminen tuntuu olevan vaikeaa kaikille opiskelijoille. Se ei ole edes kiinni lamasta/nousukaudesta, harjoittelupaikat olivat kivenalla jo edellisellä nousukaudella ainakin IT-puolella.
Insinööriopiskelijoilla ja yliopisto- opiskelijoilla on todellakin pula harjoittelupaikoista, nimim. asiasta stressaantunut. Ei ole mitään väliä osaako suomea vai ei. Suhteilla saattaa alansa töitä saada, muuten on pakko tehdä mitä saa.
Eikä johdu taantumasta.
Suomalainen yrityskulttuuri on varmasti osallinen asiaan. Opiskelijoiden harjoittelupaikka ongelma on sukua perinteiselle "töitä ei saa ilman työkokemusta eikä kokemusta ilman töitä"-ilmiölle, kummallakaan ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa, ainakaan todellisen sellaisen... koetturakenteellinenpiilorazzizmus voi osua lähemmäksi.
Harjoittelupaikat kiven alla
Owindi opiskelee viimeistä vuotta Haaga-Helia Business School -ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Owindi kertoo olleensa onnekas, sillä hän sai tutkintoon kuuluvan harjoittelupaikan viime vuonna logistiikka-alalta.
Kaikillahan ne on kiven alla. Nyt on maailmantalouden pahin lama-aika sitten 1930-luvun. Kultamunille pitäisi kaikki tarjoilla vähintään hopealautaselta.
Quote from: scout on 20.10.2009, 19:02:25
Harjoittelupaikat kiven alla
Owindi opiskelee viimeistä vuotta Haaga-Helia Business School -ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Owindi kertoo olleensa onnekas, sillä hän sai tutkintoon kuuluvan harjoittelupaikan viime vuonna logistiikka-alalta.
Kaikillahan ne on kiven alla. Nyt on maailmantalouden pahin lama-aika sitten 1930-luvun. Kultamunille pitäisi kaikki tarjoilla vähintään hopealautaselta.
Kotiinkin pitäisi työnantajan älytä soittaa harjoittelupaikasta. Muuten lähtee maisteriksi haluava maailmalle niin, että perävalot vaan näkyvät.
EDITH:
Mites Dave Lindholm riimittelikään...
Quote
Aluks tää nainen oli kuin enkeli maan,
niin kauan kuin kaikkee oli ympärillään
Rahaa, tupakkaa, viinaa ja talo,
mut kun ne loppu näky vaan takavalo
(Tupakkaa, viinaa ja villit naiset)
Jep.. Harjottelupaikat on tiukassa. Omalta kohdalta voin sanoa että palkalliseen harjotteluun ei pääse sitten millään, ja palkattoman harjoittelun kanssa on myös oma hommansa(palkattomassa harjottelussa opiskelija ei saa palkaa yrityksestä, vaan opintotuen + mahdollisen lisätuen joka on koulukohtainen, mutta korvaus on kuitenkin työttömyyskorvauksen luokkaa tai alle). Kovan yrittämisen jälkeen piti itsekkin taipua, ja menin tuttavan konepajalle palkattomaksi harjoittelijaksi.
Missää vaiheessa en kylläkään alkanut syyttämään ketään rasismista. Enemmän syytin huonoa tuuria, surkeasti menneitä opintoja ja työnantajien penseää suhtautumista koko harjoitteluun.
Quote from: Kantoraketti on 20.10.2009, 19:21:34
Jep.. Harjottelupaikat on tiukassa. Omalta kohdalta voin sanoa että palkalliseen harjotteluun ei pääse sitten millään, ja palkattoman harjoittelun kanssa on myös oma hommansa(palkattomassa harjottelussa opiskelija ei saa palkaa yrityksestä, vaan opintotuen + mahdollisen lisätuen joka on koulukohtainen, mutta korvaus on kuitenkin työttömyyskorvauksen luokkaa tai alle). Kovan yrittämisen jälkeen piti itsekkin taipua, ja menin tuttavan konepajalle palkattomaksi harjoittelijaksi.
Missää vaiheessa en kylläkään alkanut syyttämään ketään rasismista. Enemmän syytin huonoa tuuria, surkeasti menneitä opintoja ja työnantajien penseää suhtautumista koko harjoitteluun.
Olen ohjannut muutamaa harjoittelijaa. Mamuja ei ole ollut vielä yhtään, paitsi yksi saksalainen, mutta häntä ei kai lasketa? Ei ole
varsinainen.
Quote from: domokun on 15.01.1970, 14:54:10
Harjoittelupaikkojen saaminen tuntuu olevan vaikeaa kaikille opiskelijoille. Se ei ole edes kiinni lamasta/nousukaudesta, harjoittelupaikat olivat kivenalla jo edellisellä nousukaudella
Meillä maahanmuuttaja (työ/rakkausperäinen) sai harjoittelupaikan heti. Han-suomalaisia kehotettiin laittaan sähköpostia. (roskakoriin...)
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
- Aion suorittaa maisterin tutkinnon, mutta en aio tehdä sitä Suomessa, koska työn löytäminen täällä on niin vaikeaa, sanoo 24-vuotias Donna Owindi.
Mutta Suomi tarvitsee maahanmuuttajia! Täällä on huutava työvoimapula. Kohta suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja tulee sosiaalipommi. Miten yhtä aikaa voi olla, että työn löytäminen on vaikeaa? Joku kyllä valehtelee ja epäilen, ettei se ole tämän tarinan päähenkilö.
QuoteOpiskelutovereiden kokemukset ovat samanlaisia. Owindi on itse kotoisin Keniasta ja puoliksi suomalainen.
Tyyppi on siis puoliksi suomalainen, mutta ei osaa suomea kovinkaan hyvin. Kannattaisikohan sillon opiskella Keniassa, jos kerta osaa paikallisia kieliä paremmin?
QuoteSe oli todella epäreilua. Koulussammekin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa.
Voi surku! Miksiköhän
Suomessa vaaditan, että ihmiset osaavat
suomea? Perin kummallista.
QuoteMiten voi edes opetella suomea paremmin, jos ei päästetä osaksi yhteiskuntaa?
Ei päästetä osaksi yhteiskuntaa? Eiköhän ne samat oikeudet, jotka yhteiskunta takaa supisuomalaiselle päde myös tälle opiskelijalle. Jos ei ole riittävästi tahtoa liittyä yhteiskuntaan, niin eihän siihen pääsekään. Useimmissa opiskelupaikoissa on erinäköisiä harrastuskerhoja ja muita järjestöjä, joihin voi liittyä, että saa kontakteja. Sinne vaan liittymään, niin johan alkaa yhteiskunnasta löytymään ainakin pieni nurkka, jonne saa mennä.
Quote- Suomalaiset eivät osaa small talkia. Jos menen töihin ja kysyn miten viikonloppu meni, saatetaan vastata vain, että siinähän se meni. Jos kysyy, mitä perheelle kuuluu, ihmiset luulevat, että haluan jotain.
Kyllä suomalaiset osaavat Small Talkin. Se ei kuitenkaan kuulu Suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Luulisi, että puoliksi suomalainen ja täällä vuosia asunut olisi jo sisäistänyt kulttuurin siinä määrin, että ymmärtäisi millä tavoin Suomessa keskustellaan.
Selkeästi positiivisemman puoleinen kulttuurin rikastuttaja, mutta silti hirmuinen määrä ruinaamista ja suomalaisten syyttelyä.
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
Eräs tyttö valmistui koulustamme, mutta ei saanut papereita ulos, koska jäi ilman harjoittelupaikkaa. Se on aika surullista.
Ei silloin ole vielä valmistunut, jos ei saa papereitaan ulos. Jotain tehtäviä on rästissä. Suorittamaton harjoittelu voi olla tälläinen syy. Joten jotain yksilön älyssä on vikana jos kuvittelee jonkun saavan paperit ulos oppilaitoksesta tekemättä kaikkia tutkintoon vaadittavia tehtäviä.
QuoteKerran työpaikkaa hakiessani minulle sanottiin, että paikka on tarkoitettu suomen kieltä puhuville suomalaisille, vaikka työnantaja ei edes soittanut minulle. Hän vain oletti, etten osaa suomea. Se oli todella epäreilua. Koulussammekin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa
Minulle ei ole koskaan ilmoitettu mitään syytä, jos ei ole otettu työhaastatteluun asti.
Suomalaisessa koulussa pakko opiskella suomea tutkinnon saamiseksi? Minun on suomen lisäksi ollut pakko oppia myös tarpeetonta ruotsia. Owindin ei ilmeisestikään täydy, joten turhaan valittaa Suomen valtakielen oppimisesta suomalaisessa koulussa.
Entä yritetäänkö tuossa harjoittelupaikan saanti vaikeuksiakin liittää rasismiin? Parissa kappaleessa puhutaan vaikeuksista aivan kuten koskisi kaikkia opiskelijoita, mutta sitten hypätään asenteisiin kansainvälistymisestä.
Eikä suomalainen jaksa small talkia. Se on osa suomalaista kulttuuria - mitä sitä turhaan höpisemään, jos ei ole asiaa. Oikeasti kansainvälinen ihminen huomioisi tämän ja kunnioittaisi kulttuuriamme siten, kuin kunnioittaa muidenkin kulttuureiden erityispiirteitä. Suomalainen kulttuuri on kulttuuri muiden joukossa, eikä yhtään sen vähäpätöisempi.
Ja terve menoa Uuteen-Seelantiin, sinne on ulkomaalaisten hankala päästä asumaan. Siellä ei kukaan edes välitä, vaikka systeemiä väitettäisiin rasistiseksi. Saattaa nimittäin hyvinkin olla, ettei siellä tarvita Suomessa kauppakorkean käynyttä. Lääkärinä sinne kyllä pääsisi. Suomessa taas kaikki on toisin - koulutettujen länsimaalaisten on vaikea saada työ- ja oleskelulupaa, vaikka olisi suomalainen aviopuoliso, kun taas Afrikasta ja Lähi-idästä pääsee tällä haavaa noin vuodeksi ilmaiseksi elämään ja 40% todennäköisyydellä voi jäädä maahan.
Kaikesta tästä huolimatta suomalaiset ovatkin niitä rasisteja ja uusiseelantilaiset kansainvälisiä. Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa sama systeemi käyttöön kuin Uudessa-Seelannissa?
Lopuksi voin todeta, että ruotsalainen ja saksalainen turhautuvat, jos englannin sijasta koetan puhua heidän äidinkielellään. Kyllähän se hankaloittaa kielen oppimista, mutta ei se ole mitenkään suomalainen ilmiö.
Quote from: Suomitalon renki on 20.10.2009, 21:03:06Ei silloin ole vielä valmistunut, jos ei saa papereitaan ulos. Jotain tehtäviä on rästissä. Suorittamaton harjoittelu voi olla tälläinen syy. Joten jotain yksilön älyssä on vikana jos kuvittelee jonkun saavan paperit ulos oppilaitoksesta tekemättä kaikkia tutkintoon vaadittavia tehtäviä.
Pakollinen harjoittelu on aivan oikeasti turha lisä, joka taidettiin naittaa tutkintoon vasta 90-luvulla. Aivan liian usein lakia harjoittelusta ei edes noudateta, vaan palkattomalla harjoittelijalla teetetään vaativia ja itsenäisiä töitä, vaikka näin ei saisi tehdä.
Sanoisin harjoittelupakon tutkinnon edellytyksenä olevan modernia orjuuttamista, sillä sen perusteella vuosittain tuhansia ihmisiä pakotetaan tekemään töitä ilmaiseksi, koska lakia harjoittelun osalta ei valvota, eivätkä nuoret ihmiset ymmärrä oikeuksiansa - tai eivät uskalla pitää kiinni oikeuksistaan saadakseen tutkintonsa valmiiksi.
Jos minusta olisi tehty itkulaulu niin ei sitä missään olisi julkaistu. Ei edes Karpolla on asiaa ohjelmassa. Itkulauluja on jo satoja tuhansia tässä itkulaulujen lintukodossa. Duunia ei yksinkertaisesti ole vaikka opiskelisi ja valmistuisi(poislukien jotkin parasiittivirat tuottamattomat virat ja toimet, Valde maksaa). M.O.T
En kyllä itsekkään nauti small-talkin puutteesta ihmisissä.
Itse kun yritän aina jotain pientä puhua, joskus vain jotta aloittaisi isompaa keskustelua. Mutta sitten on näitä jotka ovat sitä mieltä ettei koskaan pidä puhua ja pitää olla omissa oloissaan..
Quote from: Arndt Pekurinen on 20.10.2009, 16:58:02
Viimeisen vuoden AMK-opiskelija ei ole maisteri vaan pikemminkin merkonomi. Palataan asiaan sitten kun ne maisterin paperit on hankittu? Onnea vaan Owindille, toivottavasti laitumet ovat muualla vihreämmät.
Merkonomit tulevat astetta alempaa kuin ammattikorkeasta, mutta toisaalta ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät myöskään ole maistereita (ellei sitten kiinnosta jatkaa yliopiston puolella, mitä monet tekevät). Mutta se siitä pilkun viilauksesta :)
Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa myös ylempiä tutkintoja, jotka tutkinnon tason perusteella rinnastuvat maisterin tutkintoihin eli ylempiin korkeakoulututkintoihin. Owindin tapauksessa jos hän jatkaisi opintoja AMK:ssa tradenomin tutkinnon suoritettuaan hänen pitäisi ensin olla kolme vuotta oman alan koulutusta vastaavassa työssä ja palata sitten suorittamaan tradenomi (ylempi AMK) -nimistä tutkintoa. Maisteri hän ei silti olisi.
Quote from: N on 21.10.2009, 13:04:25
Merkonomit tulevat astetta alempaa kuin ammattikorkeasta, mutta toisaalta ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät myöskään ole maistereita (ellei sitten kiinnosta jatkaa yliopiston puolella, mitä monet tekevät). Mutta se siitä pilkun viilauksesta :)
Mutta siltikin viimeisen vuoden tradenomiopiskelija on lähempänä merkonomia kuin ekonomia ;). Tradenomiopinnoista saa aika nihkeästi hyvitystä yliopistossa Suomessa, mutta ulkomailla se onkin jo eri juttu, jossa maisteriksi pääsee jopa vuoden jatko-opinnoilla työkokemusvaatimuksen täytyttyä. Eli aika hanurista linkittää tuo "maisteriksi tähtäävä" ja ulkomaille lähtö jotenkin Suomen huonouteen työmarkkinoilla, jos maisteriksi pääsee ulkomailla kolme vuotta nopeammin.
Jotenkin näistä jutuista unohtuu aina maininta yleisestä akateemisesta työttömyydestä Suomessa. Tilanne on Suomessa melko huono, sillä työttöminä on paljon myös suomalaisia hyvin koulutettuja kielitaitoisia maistereita ja tohtoreita. Osa korkeasti koulutetuista suomalaisista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä tai satunnaisissa pätkätöissä. Elämä ei ole helppoa alkuperäisväestöllekään.
Järki kuitenkin sanoisi, että ensin pitäisi työllistää oman maan nuoret ja aikuiset ja vasta sen jälkeen pyrkiä hakemaan työvoimaa muualta, jos sille jää tarvetta. Näin voitaisiin yrittää ehkäistä kotimaista aivovientiä, joka tätä menoa vain kiihtyy, jos asialle ei mitään tehdä. Ei ole mitään järkeä kouluttaa maassiivisia määriä akateemisia siivoojia ja postinjakajia.
Quote from: Kala on 20.10.2009, 22:49:43
Pakollinen harjoittelu on aivan oikeasti turha lisä, joka taidettiin naittaa tutkintoon vasta 90-luvulla. Aivan liian usein lakia harjoittelusta ei edes noudateta, vaan palkattomalla harjoittelijalla teetetään vaativia ja itsenäisiä töitä, vaikka näin ei saisi tehdä.
Näinpä. Lopulta harjoittelupaikan pitkän ajan kuluttua ja häpeilemättömän suhdeverkosto**********n tuloksena saaneena huomasin olevani vastuussa en pelkästä opinnäytetyöstäni, vaan myös verrattain vaativasta integraatio-operaatiosta. Harjoittelujakson päätyttyä - ja molemmat hommani kunniakkaasti loppuun saatettuani - minut Sarasvuomaisesti "vapautettiin" etsimään uusia haasteita. Onneksi tuuri kävi eikä tarvinut kauaa etsiä.
Bottom line? Kyllä nuo paikat ovat kiven alla aivan kenelle tahansa, eikä kielitaidottomuus ainakaan eduksi ole. Maailma on kova paikka.
Quote from: Jepulister on 20.10.2009, 16:59:23
Joopa joo. Taas yksi hyvä syy kiirehtiä EU-ETA-maiden ulkopuolelta tuleville lukukausimaksuja. Hyöty tulisi kahtakin kautta. Ensinnäkin opiskelemaan tulisi vain sellaisia, joilla on kunnollinen motivaatio edes yrittää työllistyä. Lisäksi poistuisi kokonaan se kansantaloudellinen tappio, joka tästäkin Donnasta aiheutuu hänen karistaessaan Suomen pölyt jaloistaan.
Ja kyllä, vielä toistaiseksi ammattikorkeakouluista on valmistuttu AMK-tutkintoihin. Maisteriksihan saa ilmoittaa haluavansa kuka tahansa, mutta ei sellaiseksi Haaga-Heliassa pääse.
Olen kyllä samaa mieltä tuosta lukukausimaksusta EU-ETA-alueen ulkopuolelta tulijoille. Syinä juurikin tuo motivaatio ja taloudellisuus. Totta kyllä, voisi jonkin verran vähentää myös niitä motivoituneita ulkomaalaisia hakemasta Suomeen opiskelemaan, mutta toisaalta samalla se varmistaisi, että maksuista huolimatta jotain motivaatiota on olemassa.
Sekin vielä, että mikäli suomalainen koululaitos on niin hyvä kuin mitä sitä mainostetaan, niin sehän toimisi hyvinkin sellaisena vientituotteena (mikäli lukukausimaksut ovat kohdallaan). Toisaalta samaan aikaan joidenkin tiettyjen valtioiden (köyhimpien) osalta voitaisiin neuvotella sopimuksia, että tietty määrä ihmisiä pääsee ilmaiseksikin, ihan kehitysavun osittaisena korvikkeena tai vastaavana.
Nykyään verovaroilla koulutetaan vain paljon ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, josta lopulta ei ole suomalaisille pätkääkään hyötyä juuri tuon takia, ettei välttämättä kiinnosta jäädä maahan sen tutkinnon jälkeen. Tässä taas ei ole mitään järkeä, paitsi niiden maiden kannalta johon he muuttavat. Tuohan se tieten tunnettavuutta Suomelle, mutta kalliiksi tulee tämä mainoskampanja tätä kautta.
Quote from: Tooheys
Mutta siltikin viimeisen vuoden tradenomiopiskelija on lähempänä merkonomia kuin ekonomia Wink. Tradenomiopinnoista saa aika nihkeästi hyvitystä yliopistossa Suomessa, mutta ulkomailla se onkin jo eri juttu, jossa maisteriksi pääsee jopa vuoden jatko-opinnoilla työkokemusvaatimuksen täytyttyä. Eli aika hanurista linkittää tuo "maisteriksi tähtäävä" ja ulkomaille lähtö jotenkin Suomen huonouteen työmarkkinoilla, jos maisteriksi pääsee ulkomailla kolme vuotta nopeammin.
Onhan se jonkinverran realistisempaa verrata merkonomiin kuin ekonomiin, ei siinä mitään, mutta ehkä järkevämpää on kuitenkin käyttää sitä nimeä joka sillä jo oikeasti onkin :) Ja tosiaan mikäli muualla pääsee helpommin maisteriksi, niin kylläpä se houkutus voi olla suuri hakeutua johonkin missä se tosiaan käy helpommin, mikäli suoritetun tutkinnon arvostus on samalla tasolla. Olettaen siis tieten että mielenkiintoa muutenkin on muitakin maita kohtaan.
Tätä en kyllä voi käsittää. Mitä ******** järkeä on kouluttaa ILMAISEKSI ihmisiä, joiden tiedetään lähtevän maasta paperit saatuaan? Jos ilmaiseksi kouluttaminen on välttämätöntä Suomen kansainvälisen rikkauden turvaamiseksi, niin miksei koulussa ole pakollisena aineena vaikkapa 40 op suomea? Mitähän mahtaa nykyisin olla pakollisena? Varmaan 5 op suomen perusteet, sillä ei pitkälle pötkitä, sillä moni puhuu vain englantia tai äidinkieltään vapaa-ajallaan ja opetuskin on englanniksi.
Quote from: PYO on 20.10.2009, 20:47:19
Quote from: skrabb on 20.10.2009, 16:06:47
Se oli todella epäreilua. Koulussammekin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa.
Voi surku! Miksiköhän Suomessa vaaditan, että ihmiset osaavat suomea? Perin kummallista.
Itse tuon kyllä ymmärsin siten, että on epäreilua työnantajan osalta olettaa, että hän ei osaa suomea koska suomea on pakko opiskella.
Jos hän on osoittanut osaavansa suomea kirjoittamalla hakemuksen sekä CV:n suomeksi (olettaen, että ei ole erikseen käsketty antamaan näitä jollain muulla kielellä) ja kertomalla kielitaidossa suomenkielen taitonsa tilan (ja kyseinen tila on vähintään "hyvä"), niin en näe miksi työnantaja alkaisi erikseen mainitsemaan suomenkielen osaamista hylkäysperusteena (toki riippuu paljon työpaikasta. Suomen kielen lehtoriksi on turha hakea vielä tuolla :))
Quote from: Buzer on 21.10.2009, 18:00:18
Itse tuon kyllä ymmärsin siten, että on epäreilua työnantajan osalta olettaa, että hän ei osaa suomea koska suomea on pakko opiskella.
Minä taas ymmärsin, että koulussakin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa, kuten hän sanoi. En pidä sitä outona, että Suomessa tutkinnon suorittava joutuisi opiskelemaan suomea/ruotsia/saamea.
Kuten joku edellä mainitsikin, on jokseenkin outoa, että työnhakijalle ilmoitetaan jokin selkeä syy, jos paikkaa ei saa. Itselleni vastaus on ollut A) ei mitään kuulunut ikinä B) paikka on jo täytetty C) valintamme ei tällä kerralla osunut sinuun D) et vastannut kriteerejämme. Joo, ja en ole mamu, mutta silti kärsinyt tällaisesta rasissmista.
Uskon, että maisteriksi tähtääviä on maassamme riittävästi. Aikomuksensa toteuttaneitakin löytyy koko lailla kysyntää vastaavasti. Tähtääjien tähtäinten siirtymä rajojemme ulkopuolelle tuskin hidastaa talouden elpymisprosessia Suomessa. Toivon joka tapauksessa kaikkea parasta Kenian nousujohteiselle taloudelle.
Tässä taas otsikon mukaan huipputärkeä huippuosaaja ei jää Suomeen. Mikä hirveä menetys. Jos mietitään asiaa vähän tarkemmin, niin hän ei ole mitenkään elintärkeä huippuosaaja Suomelle. Vastavalmistunut kaveri AMK:sta. Haloo onhan noita työttöminä ihan suomalaisiakin.
Ja mitä tulee kieliasiaan. Minusta on täysin kohtuullista olettaa, että Suomessa opetellaan Suomen kieli, jos täällä on tarkoitus asua ja tehdä työtä. Oma työni on kansainvälistä ja olen monet kerrat liikuttunut, kun italialainen, ranskalainen tai muu ulkomaalainen on nähnyt sen vaivan, että on opetellut suomea. Viimeksi tänään yllätyin ilosesti, kun eräs keskieurooppalainen alkoikin yhtäkkiä puhumaan ihan kelpo suomea.
Onhan se nyt ihan selvä, että jos työntekijä ei osaa suomea, siitä voi koitua isoja ongelmia yritykselle. Miksi siis ottaa töihin suomea osaamaton jamppa, kun hakijana on suomea osaava ja yhtä pätevä. Turha siinä on sitten mussuttaa.
Quote from: M on 20.10.2009, 17:43:00
Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla.
Sama vika täällä Turussa. Tutuista yliopisto-opiskelijoista ehkä kolme sai omaa koulutustaan vastaavia kesätöitä ja hekin puhtaasti suhteilla. Muuta jakoivat WWF:n monisteita tai pakkasivat säilykkeitä, millä on kovin vähän tekemistä vaikkapa fysiikan tai tietotekniikan insinöörin tutkintojen kanssa.
Quote from: hammerzeit on 22.10.2009, 13:44:12
Quote from: M on 20.10.2009, 17:43:00
Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla.
Sama vika täällä Turussa. Tutuista yliopisto-opiskelijoista ehkä kolme sai omaa koulutustaan vastaavia kesätöitä ja hekin puhtaasti suhteilla. Muuta jakoivat WWF:n monisteita tai pakkasivat säilykkeitä, millä on kovin vähän tekemistä vaikkapa fysiikan tai tietotekniikan insinöörin tutkintojen kanssa.
Kyllä tuo sama ongelma on ollut jo pitkään. Itse onnistuin aikoinaan saamaan "harjoittelupaikan" (normi kesäduuni), joka proffan hyvin suosiollisella tulkinnalla oli tutkintoon sopiva harjoittelu. Uskoisin, etten ole ainoa, jonka kohdalla tämä tehtiin.
LB
Markkinatalouteen perustuvassa talousjärjestelmässä kysyntä ja tarjonta määrittelevät sen, löytyykö harjoittelupaikkoja, työpaikkoja, palkkaa, kiva puoliso ja iso omakotitalo. Opinnäytteiden ja tutkintojen idea on tarjota markinnoilla tarvittavaa ja rahaksi muutettavaa osaamista. Mikäli tätä osaamista ei löydy, ei löydy myöskään edellä mainittuja etuisuuksia. Itse asiassa syrjintä, kohdistuupa se sitten minkälaiseen erityisosaajaryhmään tahansa, on mahdottomuus pitemmällä aikavälillä vapaassa markkinataloudessa. Julkisen sektorin ja muiden ei-kaupallisuuteen perustuvien piirissä tietysti kysyntä, tarjonta ja markkina-arvo määritellään kokonaan toisin perustein.
Quote from: ESPRIMO on 22.10.2009, 14:32:12
Markkinatalouteen perustuvassa talousjärjestelmässä kysyntä ja tarjonta määrittelevät sen, löytyykö harjoittelupaikkoja, työpaikkoja, palkkaa, kiva puoliso ja iso omakotitalo. Opinnäytteiden ja tutkintojen idea on tarjota markinnoilla tarvittavaa ja rahaksi muutettavaa osaamista. Mikäli tätä osaamista ei löydy, ei löydy myöskään edellä mainittuja etuisuuksia. Itse asiassa syrjintä, kohdistuupa se sitten minkälaiseen erityisosaajaryhmään tahansa, on mahdottomuus pitemmällä aikavälillä vapaassa markkinataloudessa. Julkisen sektorin ja muiden ei-kaupallisuuteen perustuvien piirissä tietysti kysyntä, tarjonta ja markkina-arvo määritellään kokonaan toisin perustein.
Teoriassa näin, käytännössä ihmiset jotka pyörittävät markkinataloutta tekevät monia päätöksiä ihan perstuntumalta ilman että ne ovat mitenkään hyviä yrityksienkään kannalta.
Tämä ei siis ole puolustuvuoro tuolle "Rasismia" huutelulle, vaan tuo käytäntö koskee myös valkonaamoja suomalaisiakin, mikäli hiukset ovat liian pitkät/lyhyet tai jotain muuta yhtä viisasta. Oli miten oli, varsinkin haastattelutilanteissa ihmisen persoona (mukaanlukien ulkonäön ihonväreineen) vaikuttaa aina päätöksiin. Ihonväriin tai pelkkään nimeen perustuviakin päätöksiä siis tulee ajoittain vastaan, mutta turha yleistää sitäkään liialti kun samaan aikaan jää useita päteviä valkonaamoja ja oikeanlaisen nimen omaaviakin ilman työ- tai harjoittelupaikkaa.
Tuota tilannetta ei muuteta valituksella ja lainsäädännöllä, vaan sillä että nämä syrjityksi itsensä kokevat ihmiset tekevät enemmän työtä ja näinollen rikkovat sitä muuria. Ei ehkä ole reilua juuri heitä kohtaan sen tiedän, mutta pitkällä tähtäimellä parempi käytäntö.