Jäljempänä ote Kristina Ljungqvistin US blogikirjoituksen monikulttuuria koskevasta osuudesta.
http://titta.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/04/monikulttuurisuus-pyha-lehmako/
Monikulttuurisuus -pyhä lehmäkö?
Tämä ajatuskuvio johti sitten seuraavaan: miksi ihmeessä meillä Suomessa kaikki isot puolueet haluavat, että Suomi on monikulttuurinen maa? Mitä suomalaiset ihmiset siitä hyötyvät?
- Jos minä menen Italiaan, Espanjaan tai minne tahansa nk. vanhaan maahan, jossa ihmiset ovat rakentaneet minäkuvansa ja omanarvontuntonsa satojen vuosien kuluessa, minua kohdellaan siellä vieraana. Jos haluan asua siellä, minä sopeudun heidän tapoihinsa ja kulttuuriinsa ja opettelen heidän kielensä. Ihan oma-aloitteisesti, omin kustannuksin.
En minä voi vaatia siellä lapsilleni suomalaista koulua, päivähoitoa tai edes virastossa asiointipalvelua suomeksi. Kyllä tällainen toiminta tulee maalle ja kaupungille niin kalliiksi, ettei siitä edes keskustella niissä maissa, saati sitten mätetä veronmaksajien rahoja edes tulkki-yms. palveluihin.
- Muistan kuinka kerran Teneriffalla joku varasti lompakkoni ja vei mm. ajokorttini. Minun piti tehdä siitä rikosilmoitus, saadakseni matkavakuutuksesta korvauksen ja hakeakseni uutta ajokorttia.
Jonotettuani kolme tuntia poliisilaitoksen eteistilassa, tuli vuoroni ja poliisi kysyi, puhunko espanjaa. Minulla oli mukanani valmiiksi täytetty rikosilmoituslomake, jonka teksti oli sekä espanjaksi, että englanniksi. Vastasin totuuden mukaisesti, etten puhu espanjaa. Poliisi otti minua kiinni olkapäistä ja käänsi minut ympäri ja ilmoitti, että mene kotiin ja tule takaisn sitten kun osaat espanjaa! Hän pisti lapun luukulle ja lähti siestalle. Pihisin tietysti raivosta, mutta eipä se paljon auttanut.
- En tietenkään ihannoi tuon poliisin käytöstä, mutta olipahan hyvä osoitus siitä, miten muun maailman elävään siellä suhtaudutaan. Joten katse peiliin, hyvät ihmiset.
Onko monikulttuurisuus sitä, että suomalaiset kelpaavat omassa maassaan vain maksamaan toinen toistaan ihmeellisempiä veroja, että saadaan raavittua kasaan ne rahat, joilla joku eliitti pyörittää illuusiotaan monikulttuurisuuden hienoudesta samaan aikaan, kun omat nuoret syrjäytyvät, vanhukset jäävät heitteille ja sairaat saavat hoitoa vain jos ovat työikäisiä ja/tai heillä on paksu lompakko. Ja samaan aikaan myös osa perheistä voi niin huonosti, ettei resurssit enää riitä edes lasten hoitamiseen kasvattamisesta puhumattakaan...huostaanotot lisääntyvät ja kansa voi huonosti.
Eikö historiasta ole opittu mitään? - Minulle sieltä on jäänyt mieleen lause: " Emme ole ruotsalaisia, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia!". Se on ollut oman kansallistunteeni perusta ja olen eri puolilla maailmaa voinut rinta rottingilla sanoa olevani suomalainen.
Mielestäni meidän pitää kaikissa tilanteissa pitää oman maamme ja kaupunkiemme ihmisistä huolta, eikä jakaa pienen kansan pienistä tuloista kerättyjä verovaroja ulkopuolisille. Eihän sitä lasketa edes kehitysavuksi!