Suomi nopeuttaa muista Euroopan maista turvapaikkaa hakeneiden maastakäännyttämistä. Alkuvuoden aikana palautuspäätöksiä on tehty ennätysmäärä. Keskimäärin joka kolmas Suomesta turvapaikkaa hakeva on hakenut turvapaikkaa muusta EU-maasta.
Suomi on alkuvuoden aikana purkanut turvapaikanhakijasumaa tekemällä ennätyksellisen paljon maastakäännytyspäätöksiä niin sanotulla Dublin-menettelyllä.
Mikäli maahantuleva turvapaikanhakija on alun perin hakenut turvapaikkaa Suomen ulkopuolelta, on Suomella oikeus palauttaa henkilö takaisin lähtöpisteeseensä.
Suomesta palautettiin kesäkuun loppuun mennessä lähes 1 100 turvapaikanhakijaa. Tämä on saman verran kuin viime vuonna yhteensä.
- Kaikki keinot kustannusten säästämiseksi ja varojen järkeväksi kohdentamiseksi ovat tässä vaiheessa kannatettavia, sanoo sisäasianministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.
Noin joka kolmas turvapaikanhakija on hakenut turvapaikkaa alun perin muusta Euroopan maasta.
Dublin-tapausten käsittelyä nopeutetaan, sillä perusteettomat hakemukset kuormittavat jo ennestään ruuhkaista järjestelmää ja aiheuttavat kustannuksia.
Ihmisoikeusjärjestöt arvostelevat turvapaikkakäytäntöjä
Sekä ihmisoikeusjärjestöt että Euroopan ihmisoikeuskomissio ovat kritisoineet Dublin-sopimusta. Ongelmia aiheuttaa Euroopan maiden toisistaan huomattavasti poikkeavat turvapaikkakäytännöt. Etenkin Etelä-Euroopassa turvapaikanhakijoiden kohtelu on kovaa.
- Kreikka on täysin oma lukunsa, mutta ongelmia on myös Maltalla ja Italiassa. Kreikassa edes turvapaikkahakemuksen jättäminen on liki mahdotonta, kertoo Pakolaisneuvonta ry:n vastaava lakimies Kirsi Hytinantti.
- Sinänsä käsittelyn nopeuttaminen on hyvä asia. Ongelmia tulee, mikäli Dublin-sopimusta käytetään kategorisesti niin, ettei turvapaikanhakijan yksilöllisiä perusteluja harkita, Hytinantti sanoo.
YLE (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/suomi_vauhdittaa_turvapaikanhakijoiden_kaannyttamista_1008902.html)
Lue myös:
Ibrahim on kiertänyt Eurooppaa kaksi vuotta (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/ibrahim_on_kiertanyt_eurooppaa_kaksi_vuotta_1031783.html)
Miten me voimme tietää puhuuko Ibrahim totta vai tarua? Tuossa asemassa on todella matala kynnys hommata itselleen säälipisteitä kertomalla tunteisiin vetoavia tarinoita. Vai puhuuko Ibrahim sittenkin totta?
Minä uskallan väittää, että lähes kaikki Dublin-tapaukset valehtelevat jotta heillä olisi parempi mahdollisuus jäädä Suomeen. Myös monet avustajat kehottavat ihmisiä valehtelemaan tai repimään paperinsa, että heidän mahdollisuudet jäädä haettuun maahan kasvaisi.
Toimittajan vastuulle jää esittää todisteet väitetyistä tapahtumista. Jos niitä ei esitetä, niin ei hakijan väitteisiin ole uskomista. Sama pätee myös oikeudessa.
Quote from: do.ut.des on 02.10.2009, 18:35:32
Miten me voimme tietää puhuuko Ibrahim totta vai tarua? Tuossa asemassa on todella matala kynnys hommata itselleen säälipisteitä kertomalla tunteisiin vetoavia tarinoita. Vai puhuuko Ibrahim sittenkin totta?
Minä uskallan väittää, että lähes kaikki Dublin-tapaukset valehtelevat jotta heillä olisi parempi mahdollisuus jäädä Suomeen. Myös monet avustajat kehottavat ihmisiä valehtelemaan tai repimään paperinsa, että heidän mahdollisuudet jäädä haettuun maahan kasvaisi.
Toimittajan vastuulle jää esittää todisteet väitetyistä tapahtumista. Jos niitä ei esitetä, niin ei hakijan väitteisiin ole uskomista. Sama pätee myös oikeudessa.
Säälien itseäni muistelen niitä kaukaisia aikoja, jolloin uskoin vielä about puolet mitä turvapaikanhakijat mediassa suolsivat. Näyttää siltä, että lähdekritiikki ja ylipäänsä kriittinen suhtautuminen loppuu toimittajilta siihen paikkaan kun he alkavat haastattelemaan pakolaista/turvapaikanhakijaa. Miksi? Koska kyseessä on ns. heikompi osapuoli? Riittääkö 'heikko'-kortin vilautus ummistamaan silmät ja korvat?