Maatilojen ajaminen konkurssiin ei palvele ketään. Kepulit ovat unohtaneet maanviljelijät. Lisätuki myös laskisi hintapaineita kuluttajille. Persuilla olisi hyvä tilaisuus nyt nostaa kannatustaan kun nyt toimisivat järkevästi.
Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.
Suomen on oltava ruuan suhteen omavarainen, eli ruokatuotantoa ei voi ajaa alas vaikka jossain etelämpänä maanviljelys paremmin kannattaakin.
Täällä elämme ja täällä syömme, joten täällä myös peruselintarvikkeet itse tuotamme.
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:03:21
Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.
Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 19.02.2022, 17:29:08
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:03:21
Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.
Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:32:53
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
Tässätapauksessa sen pitäisi tarkoittaa sitä että jatkossa elintarvikkeiden hinnat nousisi reippaasti tai luopuisimme huoltovarmuudesta.
Tai sitten molempia yhtäaikaa.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 19.02.2022, 16:55:49
Maatilojen ajaminen konkurssiin ei palvele ketään. Kepulit ovat unohtaneet maanviljelijät.
Tämä on ollut pitkäaikainen näivetys siitä alkaen kun Veikko Vennamo lähti Maalaisliitosta.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 19.02.2022, 17:39:56
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:32:53
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
Tässätapauksessa sen pitäisi tarkoittaa sitä että jatkossa elintarvikkeiden hinnat nousisi reippaasti tai luopuisimme huoltovarmuudesta.
Tai sitten molempia yhtäaikaa.
Jokainen käyttää vaatteita. Suomessa on nykyään vähemmän vaatteiden tuotantoa kuin viime vuosisadalla. Eipä ole vaatteet silti kallistuneet.
Suomalaisessa maataloudessa pitäisi tottua kapitalistiseen markkinatalouteen ja siihen kuuluvaan yritystoiminnan riskiin. Maatalousyrittäjyyteen liittyy riski kuten muuhunkin liiketoimintaan.
Kultaisella 80-luvulla oli muistaakseni omenoiden tuontikielto kotimaisen omenan satokautena.
Muistaako joku muu?
Sama käyttöön kaikkien mahdollisten ruoka-aineiden kanssa.
Quote from: käpyQaarti on 19.02.2022, 18:05:01
Kultaisella 80-luvulla oli muistaakseni omenoiden tuontikielto kotimaisen omenan satokautena.
Muistaako joku muu?
Sama käyttöön kaikkien mahdollisten ruoka-aineiden kanssa.
Kyllä noissa maatalousjutuissakin voisi käyttää järkeä. Esim Sokeri voisi olla tuontikamaa mutta peruselintarvikkeissa pitäisin jonkinlaisen omavaraisuuden. Se omenoiden tuontikielto oli muistaakseni ainoastaan muutaman kuukauden syksyllä.
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:32:53
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 19.02.2022, 17:29:08
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:03:21
Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.
Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
Kuulisin mielellään mikä on se markkinatalous, joka mielestäsi vallitsee maataloustuotannossa.
Maataloushan on umpisosialisoitu monella lailla ja se johtaa juuri siihen, ettei markkinaehtoisesti pysty enää toimimaan.
Maatalouden suhteen on olemassa kaksi suurta mörköä: EU ja maataloustuet. Nämä ovat osaltaan kytköksissä toisiinsa mutta ne voi myös käsitellä erikseen.
Maataloustuet, eri muodoissa, mädättävät toimivat maatalousmarkkinat siten, että ostoporras (raaka-aineiden jalostajat) painavat hinnat alas vedoten tukiin, jotka viljelijä (tai muu alkuruoan tuottaja) saa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että markkinatalous häviää kokonaan kuviosta ja viljelijä elää tavallaan sosiaaliturvan varassa.
Toinen efekti tuista on, että kannattamattomat tilat voidaan tukien varassa pitää hengissä vetäen maton oikean hintamuodostuksen alta. Tuet siis aiheuttavat sen, että kaikki joutuvat myymään tuotteensa liian halvalla koska tuettua kilpailua on liikaa. Tuet siis luovat ostajan markkinat, jossa myyjällä ei ole enää mitään sananvaltaa (tämä ongelma koske kaikkea tuettua liiketoimintaa).
Jos tukia ei annettaisi, markkinatalous toimisi tuotantoportaassa ja aidosti kannattamattomat tilat lopettaisivat ja muut voisivat asettaa hintansa oikealle tasolle. Paitsi että ...
EU:n sotkee koko kuvion siten, että kun tullit hävisivät, suomalainen viljelijä päätyi kilpailemaan esim. Etelä-Euroopan halpamaiden kanssa. Esim. Espanjan palkkataso on Suomea alhaisempi ja pitkä viljelysesonki tekee sen, että espanjalainen viljelijä pystyy tuottamaan suomalaista huomattavan paljon halvemmalla yksikkökustannuksella.
Lisäongelma on muiden EU-maiden kuten Ranskan suuret maataloustuet, joiden turvin ranskalainen viljelijä voi viedä tuotoksiaan alihintaan tullitta muualle Eurooppaan kilpaillen tukien varassa suomalaisten tuottajien kanssa suoraan tai epäsuorasti.
Maatalouden alasajo Suomesta alkoikin oikeastaan kun liityttiin EU:iin tai viimeistään euron myötä. Oli siis väistämätöntä, että maatalous Suomesta häviää kokonaan jossain vaiheessa ellei ulkomailta tulevat dumppituotteet saada kuriin. Suomi ei ole tässä yksin. Tilanne Ruotsissa on vielä pahempi koska lyhyt maaetäisyys Euroopan halpamarkkinoille on alentaa tuontikynnystä Ruotsiin entisestään.
On vaikea löytää mitään pysyviä ratkaisuja tähän ongelmaan jos aiotaan pysyä EU:ssa. Ainoa vaihtoehto on oikeastaan tukien kasvattaminen ja sitä kautta tekohengittää maataloustuottajia. Se tietenkin vain pahentaa tilannetta pitkän päälle ja vie lopulta umpikujaan, mutta juuri muutakaan ei voi lyhyellä tähtäimellä tehdä. Eli lisää veroja ja lisää tukia, kuten aina ennenkin on ratkaistu kaikki ongelmat.
Suomessa on harjoitettu maataloutta jotain 3000 vuotta. Oliko silloin ensimmäiset viljapellot tai kasvatettiinko kasveja ja juureksia? Vai aloitettiinko kasvattamaan karjaa, sikoja, kanoja? Tietääkö anyone maataloushistoriasta? Varsinaista maataloustukea ei tainnut olla ennen kuin se otettiin käyttöön 1960-70-luvun maaltapaon aikaan.
Jos ollaan kokonaan tuontiruuan varassa, silloin on mahdollista että ruuan tuottajamaa ei jostain syystä suostukaan myymään ruokaa Suomeen. Esimerkiksi se tarvitsee ne itse. Jos tulee satovahinko tms. jotain minkä johdosta viljan, kasvisten, hedelmien, jne tuotantomäärä ei ole niin suuri kuin oli tarkoitus, silloin sitä ei riitä vietäväksi niin paljon kuin oli suunniteltu.
Lisäksi tuontiruuan varassa oleva maa on mahdollista näännyttää nälkään jos se laitetaan ruokasaartoon. Ruokasaarto iskee pahasti jos ei ole omaa maataloutta. Entä sotatilanne? Jos joku meinaa tuoda Suomeen ruokaa, silloin Venäjä voi esim. kaapata tai tuhota laivan, rekan, junan tai lentokoneen joka sitä ruokaa toisi.
Jos halutaan poistaa maataloustuki, se edellyttäisi sitä että poistetaan ruuan ALV kokonaan. Valtiolle on matemaattisesti samantekevää laittaako se X-summan rahaa maataloustukeen vai siihen että rahoittaa ruuan ALV:n poiston. Sitäpaitsi miksi valtiolle pitää maksaa siitä että saa syödä?
Se on selvää että tiettyjä ruokatarvikkeita ei voi kasvattaa vaikka miten tukisi: esim. kahvi, tee, trooppiset hedelmät ja kasvit jne. Niitä ei ole ikinä tehty Suomessa joten niiden tuonti ei ole nytkään mikään outo juttu.
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:57:48
Jokainen käyttää vaatteita. Suomessa on nykyään vähemmän vaatteiden tuotantoa kuin viime vuosisadalla. Eipä ole vaatteet silti kallistuneet.
Suomalaisessa maataloudessa pitäisi tottua kapitalistiseen markkinatalouteen ja siihen kuuluvaan yritystoiminnan riskiin. Maatalousyrittäjyyteen liittyy riski kuten muuhunkin liiketoimintaan.
Mitä arvelet jos elintarvikkeiden kohdalla olisi 40-luvun alussa totuteltu kapitalistiseen markkinatalouteen ja maatalousyrittäjät ottaneet riskin tuottamiensa elintarvikkeiden markkinoinnissa.
Quote from: Pallopääkissa on 19.02.2022, 19:07:24
...
Jos ollaan kokonaan tuontiruuan varassa, silloin on mahdollista että ruuan tuottajamaa ei jostain syystä suostukaan myymään ruokaa Suomeen. Esimerkiksi se tarvitsee ne itse. Jos tulee satovahinko tms. jotain minkä johdosta viljan, kasvisten, hedelmien, jne tuotantomäärä ei ole niin suuri kuin oli tarkoitus, silloin sitä ei riitä vietäväksi niin paljon kuin oli suunniteltu.
Lisäksi tuontiruuan varassa oleva maa on mahdollista näännyttää nälkään jos se laitetaan ruokasaartoon. Ruokasaarto iskee pahasti jos ei ole omaa maataloutta. Entä sotatilanne? Jos joku meinaa tuoda Suomeen ruokaa, silloin Venäjä voi esim. kaapata tai tuhota laivan, rekan, junan tai lentokoneen joka sitä ruokaa toisi.
...
Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.
Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.
Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.
Kaikkien elintarvikkeiden tuominen myös maksaa, ja EU:n kautta joudumme tuklemaan muiden maiden maataloutta. Lisäksi pitää löytää iso määrä uusia työpaikkoja. Samoiten riski sille että kuluttajien ruokalasku kasvaa on iso. Varsinkin silloin jos meillä olisi oma valuutta, ja joutuismme tuomaan kaiken ulkoa olisimme kusessa paljon helpommin. Hyvä esimerkki tästä on venezuela. Maa voisi helpostikin tukea maataloutta sen verta paljon että Ruoka olisi liki ilmaista. Nyt köyhät jonottaa ruokaa.
Quote from: Totti on 19.02.2022, 18:58:53
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:32:53
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
Kuulisin mielellään mikä on se markkinatalous, joka mielestäsi vallitsee maataloustuotannossa.
Kapitalistisessa markkinataloudessa kuluttajat äänestävät lompakoillaan. Osa yrityksistä lopettaa kun kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan heidän tuotteistaan tarpeeksi kattaakseen yritystoiminnan kuluja. Olet ihan oikeassa maataloustukien ongelmallisuudesta. Niitä pitäisi leikata.
Sen sijaan kansainvälinen kilpailu ei ole huono asia eikä mitenkään maataloudelle ominainen asia. Esimerkiksi suomalainen teknologiateollisuus kilpailee aasialaisten, amerikkalaisten ja eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa.
On syytä mainita maataloudessa käytettävän paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Ainakin thaimaalaisia, ukrainalaisia ja venäläisiä työskentelee suomalaisessa maataloudessa. Työolosuhteet eivät aina ole kunnossa. Maatalousyrittäjät puhuvat kotimaisen suosimisesta, mutta eivät sitä työntekijöitä palkatessaan tee.
Quote from: Dangr on 19.02.2022, 19:39:43
Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.
Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.
Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.
Näin asia valitettavasti todellakin on: solidaarisuuteen vedotaan vain silloin kun sitä ei tarvita.
Realiteetti on, että kriisitilanteessa, jokaisen maan johtoporras pyrkii ensisijaisesti varmistamaan oman uudelleenvalintansa ja silloin kaikki keinot ovat pöydällä. Ja jos kyse on niukkuuskriisistä, voi saman tien unohtaa solidaarinen resurssien jakaminen vaan vahvimmat kähmivät itselleen kaiken varmistaakseen poliittisen suosionsa.
Jos syntyisi esim. merkittävä ruokapula Eurooppaan, olisi ihan turha kuvitella, että vaikkapa Ranska ja Saksa jakaisi tuotantonsa Suomen kanssa. Kyllä jokainen kansaa ruokkii ensisijaisesti itsensä.
Tämän puitteissa ei pidä tehdä itsensä riippuvaiseksi ulkomaista ainakaan ruoan suhteen. Viiniä ja avokadoja ei tarvitse Suomessa tuottaa, mutta ainakin perustavara, joka pitää kansan hengissä olisi suotava saada kotoa.
Jos kapitalismilla mennään, niin ruokaa kannattaa ostaa sieltä, mistä saa halvalla. Sen jälkeen kun sota tai korona iskee ja huolto romahtaa, niin voi syödä somaleita ja sen jälkeen kuolla nälkään.
Tuontiruuan osto toimii niin kauan kun on joku joka myy. Mutta mitä silloin jos ei olekaan ketään joka myisi? Joko ei ole mitään, tai pitää ruuat itsellään, myy toiselle, tai sitten joku kaappaa ne välistä.
Tilanteessa jossa tuontiruoka kallistuu tai sitä ei kerta kaikkiaan ole tai saa mistään jolla sitä olisi, silloin on aikaisempaa kannattavampaa alkaa tuotaa itse.
Ulkomaisen työvoiman käyttö suomalaisessa maataloudessa tai maatalouteen luettavilla aloilla on outoa. Eikö maatalouden pitänyt menettää työllistävän merkityksensä 1960-70-luvulla? Tilakoot ovat kasvaneet ja käytössä olevan työvoiman määrä romahtanut.
Ulkomaisen työvoiman käyttö on ongelma työllisyydelle ja kansantaloudelle. Ulkomaisen työntekijän palkkaaminen tarkoittaa sitä että suomalainen on jäänyt palkaamatta. Kun suomalainen on jäänyt palkkamatta, häneltä jää verotulot maksamatta eli kyseessä on verotulonmenetys. Kun suomalainen on jäänyt palkkaamatta, hän ei saa rahaa jota käyttäisi ostovoiman muodossa eli kyseessä on ostovoiman menetys. Kun ilman työpaikkaa jäänyt suomalainen on pidettävä hengissä, hänelle pitää maksaa työttömyyskorvausta ja muuta sosiaaliturvaa, se merkitsee julkisten menojen kasvua.
Kuluttaja luulee saavansa ruokatarvikkeen halvemmalla, mutta se minkä hän säästää tavaran hinnassa, sen hän menettää siinä kun maksaa veroja joilla pitää hengissä työttömäksi jääneen suomalaisen.
Miksi ulkomainen ruoka on halvempaa?
No koska se on huonompilaatuista, työehdoissa ja palkoissa tingitään paljon härskimmin, globaalit megatuottajat pystyvät kikkailemaan markkinahinnoilla, EUn toiminta, kotimaisen tuotannon kurjistaminen....
Onko valtion omavaraisuuden tärkeys hörhöajattelua? Siltä se tuntuu.
Jos ilmasto-olot ovat otolliset tietynlaisen lajikkeen kasvattamiselle, tai karjan ja sikojen pitämiseen ulkona suurimman osan vuodesta, se pitää tuotantokustannukset matalammalla. Siksi jossain Argentiinassa nauta on ulkona ympäri vuoden ja Uudessa Seelaannissa ja Australiassa lampaat määkivät ulkona vuoden ympäri. Tai meneekö ne sateen ajaksi katoksen alle?
Suomalainen veronmaksaja tukee muun muassa kiinalaisten lihansyöntiä, sillä Suomessa tuotettua ja verorahoilla tuettua lihaa viedään Kiinaan. Suomalaisena ja Suomen etua ajavana ihmisenä en voi tukea tälläistä politiikkaa. Kiinalaiset maksakoon itse ruokansa, ei se ole suomalaisen veronmaksajan asia subventoida heidän aterioita.
Huoltovarmuuden osalta tulee muistaa kaksi asiaa. Ensinnäkään kriisiaikana ei tarvita yhtä suurta tuotantoa kuin normaalioloissa. Osalle suomalaisista kalorivaje tekisi ihan hyvää... Toisekseen, täytyy harkita sitäkin kuinka paljon voidaan varastoida kriisien varalta.
Quote from: Pallopääkissa on 19.02.2022, 21:17:15
Ulkomaisen työvoiman käyttö suomalaisessa maataloudessa tai maatalouteen luettavilla aloilla on outoa. Eikö maatalouden pitänyt menettää työllistävän merkityksensä 1960-70-luvulla? Tilakoot ovat kasvaneet ja käytössä olevan työvoiman määrä romahtanut.
Ulkomaisen työvoiman käyttö on ongelma työllisyydelle ja kansantaloudelle. Ulkomaisen työntekijän palkkaaminen tarkoittaa sitä että suomalainen on jäänyt palkaamatta. Kun suomalainen on jäänyt palkkamatta, häneltä jää verotulot maksamatta eli kyseessä on verotulonmenetys. Kun suomalainen on jäänyt palkkaamatta, hän ei saa rahaa jota käyttäisi ostovoiman muodossa eli kyseessä on ostovoiman menetys. Kun ilman työpaikkaa jäänyt suomalainen on pidettävä hengissä, hänelle pitää maksaa työttömyyskorvausta ja muuta sosiaaliturvaa, se merkitsee julkisten menojen kasvua.
Kuluttaja luulee saavansa ruokatarvikkeen halvemmalla, mutta se minkä hän säästää tavaran hinnassa, sen hän menettää siinä kun maksaa veroja joilla pitää hengissä työttömäksi jääneen suomalaisen.
Minusta olisi myös syytä puhua kuinka suomalaisesta ruuasta voidaan puhua jos ulkomaalaiset tekevät merkittävän osan työstä. Enhän minä sano käyneeni suomalaisella parturillakaan jos käyn Helsingissä leikkauttamassa hiukseni kurdilla.
Ulkomaisen työvoiman käyttö maataloudessa on ongelma ainakin sotatilanteessa tai sodan uhan kaltaisessa kriisissä. Mielestäni se on absurdia jos ruokahuolto olisi ulkomaalaisten varassa. Lähtisivätkö ne kausityöläiset sotatilanteessa kotimaihinsa? Saataisiinko sotatilanteessa niitä kausityöläisiä hankittua mistään? Laitetaanko ne kausityöläiset sotimaan?
Jos halutaan saada halvempia ruokatavarvikkeita, silloin on parempi rehellisesti ulosliputtaa esim. mansikkapeltoja ulkomaille ja teettää työt siinä maassa paikallisella työvoimalla. Sitten siellä tuotettu tavara tuotaisiin Suomeen. Se olisi parempi kuin tuoda ulkomailta työntekijät Suomeen tilanteessa jossa heille maksetaan huonommin ja huonommilla työehdoilla kuin suomalaisille.
Ulkomailla tuotettu ja paikallisen työvoiman tekemä tavara, joka tuodaan Suomeen, on sentään rehellisesti ulkomaalainen tavara. Siinä on avoimesti tiedossa että se on ulkomainen tavara eikä sitä väitetä suomalaiseksi.
Joskus 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaisille kelpasi mennä mansikkapellolle poimimaan. Oli tavallista että lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat poimivat mansikoita kesäloma-aikana. Myöhemmin jossain kohdssa kävi niin etteivät mansikkapellon työt kelvanneet suomalaisille. Milloin tämä alkoi ja miten siihen tilanteeseen oli tultu?
Quote from: käpyQaarti on 19.02.2022, 21:23:53
Miksi ulkomainen ruoka on halvempaa?
No koska se on huonompilaatuista,
Tässä on tullut tähän ikään eletyksi noin 40 valtiossa eikä missään niistä ole haluttu syödä suomalaista ruokaa, vaikka se onkin maailman parasta ja puhtainta ja ja ja ... kalleinta? Kaikkialla oman maan ruoka on ollut ykkössijalla paikallisten elämässä.
Suomen mätä on siinä, että kaiken maailman tukiaisilla tuotetaan bulkkia vientiin ja samaan aikaan kotimarkkinoiden ruokatuotteiden hinnat määräytyvät sen mukaan, kuka maksaa eniten.
Maatalousyrittäjät syövät muiden ihmisten ruokapöydässä, työntää kätensä muiden taskuun ja syövät niiden laskuun >:(
Quote from: JoKaGO on 20.02.2022, 00:43:15
Quote from: käpyQaarti on 19.02.2022, 21:23:53
Miksi ulkomainen ruoka on halvempaa?
No koska se on huonompilaatuista,
Tässä on tullut tähän ikään eletyksi noin 40 valtiossa eikä missään niistä ole haluttu syödä suomalaista ruokaa, vaikka se onkin maailman parasta ja puhtainta ja ja ja ... kalleinta? Kaikkialla oman maan ruoka on ollut ykkössijalla paikallisten elämässä.
Suomen mätä on siinä, että kaiken maailman tukiaisilla tuotetaan bulkkia vientiin ja samaan aikaan kotimarkkinoiden ruokatuotteiden hinnat määräytyvät sen mukaan, kuka maksaa eniten.
Maatalousyrittäjät syövät muiden ihmisten ruokapöydässä, työntää kätensä muiden taskuun ja syövät niiden laskuun >:(
Kuten ylempänä sanoin, maataloustuet voidaan poistaa, mutta silloin pitää poistaa ruuan ALV. Maataloustukiin menevät rahat voisi näin käyttää ruuan ALV:n poistoon. Ruoka maksaa muutenkin saatanasti ja kartellikaupat S-ryhmä ja K-ryhmä uivat rahoissa. Mielestäni K ja S ovat tässä se pääperkele. Mielestäni voisit haukkua niitäkin.
K ja S voivat sanella millä hinnalla ne ostavat maalaisilta ruokaa. Maalaisten on pakko myydä kun ei ole muita. Lidl on toisinaan ostanut maalaislta ruokaa ja maksanut paremmin ja silti myynyt ne halvemmalla kuin K ja S.
Muistan kun markka-ajan lopulla jotain 1999-2001 sadalla mummonmarkalla sai peruskaupasta hankittua aika paljon kaikkea. Nyt ei saa jollain 20 eurolla paljon mitään K- ja S-ryhmän kaupoissa. Lidlissä saa hankittua parillakympillä enemmän kuin kartellikaupoissa.
Kauppaliikkeitä ei ole siihen malliin kun niitä oli joskus 1970-80-luvuilla. Puhumattakaan yksittäisistä ketjuttomista kaupoista.
Huoltovarmuuteen liittyvästä ruuan varastoinnista. Varastot pitää aika ajoin uusia. Jos sota tai jokin kriisi kestää kauan, siinä on riski että varastot syödään tyhjiksi, jos ei mistään saada täytettä niihin.
Viime vuosina valtio on myynyt vilja- ja öljyvarastoja kun on tarvinnut nopeaa rahaa. Mutta onko se täyttänyt varastot uudella tavaralla?
Quote"Lainaus käyttäjältä: Hämeenlinnan Oraakkeli
Maatilojen ajaminen konkurssiin ei palvele ketään. Kepulit ovat unohtaneet maanviljelijät.
Luulisi kepuleiden miettivän miten saisi äänestäjiään takaisin. Tuolla menolla Punaviher-mädättäjä hallituksen ainoa vastaan inisijä, joka kuitenkin pitää hallituksessa oloa tärkeämpänä, kuin olisi huolissaan alati vähenevästä kannattaja joukostaan. Punaviherjoukkion hiljaisuus tilanteeseen lienee olevan hiljainen myöntyminen asiaan, koska kansainväliset velvoitteet, Ilmastohumppa ja EUrostoliitto sekä kepuleiden heikentyminen on tärkeämpää.
Huoltovarmuus pitäisi miettiä mitä sillä halutaan tarkoittaa, ja mitä ei. Koskeeko se esimerkiksi kurkkuja? Sianlihaa? jne. Huoltovarmuusargumentti pitäisi olla käytössä järkevästi, eli niin, että perhana soikoon koko maailmantalous romahti no huoltovarmuutemme turvaa kaurapuurot kaikille, muttei välttämättä sisäfilettä.
Quote from: Dangr on 19.02.2022, 19:39:43
Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.
Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.
Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.
Kaikkialla (liioitellen) paitsi Suomessa. Ainakin nyky-hallitus lähettäisi viimeisen kaalinpäänkin Italiaan. On lähettänytkin ja ottanut velkaa lähettää lisää. Osa toki mennyt Espanjaan ja muualle, ettei nyt Italiaa tikun nokkaan nosteta. Maatalous on vain yksi osa isompaa harkitsemattomuuden hulluutta tai yksi sen ilmentymistä.
Quote from: Totti on 19.02.2022, 19:57:20
Näin asia valitettavasti todellakin on: solidaarisuuteen vedotaan vain silloin kun sitä ei tarvita.
[/quote]
Juuri noin.
Quote from: n.n. on 20.02.2022, 02:15:22
Quote from: Dangr on 19.02.2022, 19:39:43
Tämä nähtiin korona-aikana maskien kanssa. EUssa olevat maat takavarikoivat niiden kuljetuksia, kielsivät viennin ja nappasivat tehtaan linjalta tulevat tuotteet.
Se solidaarisuus ja tavaroitten vapaa kulku unohtui.
Sama tapahtuu ruoan suhteen jos on tarve.
Kaikkialla (liioitellen) paitsi Suomessa. Ainakin nyky-hallitus lähettäisi viimeisen kaalinpäänkin Italiaan. On lähettänytkin ja ottanut velkaa lähettää lisää. Osa toki mennyt Espanjaan ja muualle, ettei nyt Italiaa tikun nokkaan nosteta. Maatalous on vain yksi osa isompaa harkitsemattomuuden hulluutta tai yksi sen ilmentymistä.
Tähän samaan syssyyn kuuluu myös asumistuki. Alkujaan asumistuki oli varmaan hyvä idea, tarkoituksena halpuuttaa asumista. Mutta kun asumistuen saajia on paljon, tällöin se on varmasti myötävaikuttanut vuokratason nousuun. Ulkomaalaisten määrän kasvaessa heidän osuus asumistuen saajista on noussut.
Käytännössä asumistuki on vuokranantajille suunnattu tulonsiirto. Kuinka paljon matalampi vuokrataso olisi keskimäärin, jos ei olisi asumistukea, ja jos asumistukea ei olisi koskaan ollutkaan?
Tämä ketju taitaa mennä maataloustuki-keskusteluksi. Jos halutaan lopettaa maataloustuki, siis viljelijöille suoraan maksettu raha, olen valmis siihen kahdella ehdolla. Ensimmäinen on ensisijainen ehto, toinen on toissijainen. Ensimmänen ehto on ruuan ALV pois kokonaan. Jos se vaatisi eron EU:sta sitten erotaan. EU:sta pitää muutenkin erota. Toinen on asumistuen poisto.
Seuraavat ovat lisäbonuksia eli polttoainevero ja energiavero sekä sähkön siirtohinnat.
Polttoainevero on oma keskusteluaihe, mutta polttoaineveron kevennys ja varsinkin poisto tiputtaisi ruuan hintaa kaupassa, kun rahdin ja jakelun osuus hinnata pienenisi. Polttoaineen pumppuhinnassa mukana vain ALV eikä muita veroja.
Energiavero eli sähkövero vaikuttaa myös ruokaan liittyvään tuotantoketjuun maatilalta kauppaan. Energiaveroon tuntuva kevennys tai meluiten ottaisi pois. Sähkölaskussa ei olisi muita veroja kuin ALV.
Sähkölaskun lisäksi on sähkön siirtomaksu. Sähkönsiirrosta vastaava yhtiö pitää valtiollistaa takaisin ja määrätä toimimaan omakustannushinnalla tai pienellä voittomarginaalilla.
Quote from: JoKaGO on 20.02.2022, 00:43:15
...
Tässä on tullut tähän ikään eletyksi noin 40 valtiossa eikä missään niistä ole haluttu syödä suomalaista ruokaa, vaikka se onkin maailman parasta ja puhtainta ja ja ja ... kalleinta? Kaikkialla oman maan ruoka on ollut ykkössijalla paikallisten elämässä.
....
Kehitys kehittyy. Vaikka eilen tilanne olisi noin, huomenna voi olla paremmin.
QuoteSuomalainen peruna 62 euroa - belgialaisen Michelin-ravintolan kallein annos voi hämmentää
Huippukokki Alain Bianchinin ravintolan kallein annos on 62 euroa maksava alkupala, jonka pääosassa on suomalainen peruna. Mitä ihmettä?
...
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/1c0146f5-1b07-407e-ba92-5aa988ba3d7a (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/1c0146f5-1b07-407e-ba92-5aa988ba3d7a)
Quote from: Pallopääkissa on 20.02.2022, 00:47:19
Kuten ylempänä sanoin, maataloustuet voidaan poistaa, mutta silloin pitää poistaa ruuan ALV.
Miksi ihmeessä? Pikemminkin ruuan alennettu ALV tulisi poistaa. ALV:n alennus välittyy huonosti hintoihin. ALV:n nosto kyllä johtaa korkeampiin hintoihin, mutta ALV:n alennus ei johda hintojen laskuun samalla tavalla. Tätä on Suomessa tutkittu.
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:32:53
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 19.02.2022, 17:29:08
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:03:21
Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.
Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
"Saksalainenkin lämmittää jollain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten ydinvoimayhtiöiden tulee tuottaa heidän energiansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan".
Venäläinen kaasu nyt vaan on halvempaa ja puhtaampaa.
Mietipä sitä kun Itämerellä liikennöinti vaikeutuu...
Quote from: Tsuudi on 20.02.2022, 09:21:25
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:32:53
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 19.02.2022, 17:29:08
Quote from: Hae-won on 19.02.2022, 17:03:21
Kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen on osa kapitalista markkinataloutta.
Maatakous ei ole kannattamatonta jokainen syö jokapäivä jotakin. Tässä tapauksessa markkinatalous ei toimi kunnolla.
Jokainen syö jotain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten maatalousyrittäjien tulee tuottaa heidän ruokansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan.
"Saksalainenkin lämmittää jollain, mutta se ei tarkoita, että juuri nykyisten ydinvoimayhtiöiden tulee tuottaa heidän energiansa. Kilpailu ja luova tuho kuuluu markkinatalouden dynamiikkaan".
Venäläinen kaasu nyt vaan on halvempaa ja puhtaampaa.
Mietipä sitä kun Itämerellä liikennöinti vaikeutuu...
Venäläinen kaasu ei todellakaan ole ydinvoimaa puhtaampaa. Valtion päätös ajaa ydinvoima alas on poliittinen päätös: kuluttajien päätös ostaa ulkomaista ruokaa on kuluttajien oma päätös.
Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 09:23:54
Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.
Höpö höpö. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kauppakamarinulikoiden kannattaa pitää näppinsä erossa sellaisista asioista kuin maanpuolustus.
Pölhökapitalisti myy kaupunginmuurin kivetkin eniten tarjoavalle, kun on viimeisestä muurintarpeesta kulunut riittävästi aikaa.
Quote from: Tsuudi on 20.02.2022, 09:29:35
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 09:23:54
Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.
Höpö höpö. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kauppakamarinulikoiden kannattaa pitää näppinsä erossa sellaisista asioista kuin maanpuolustus.
Pölhökapitalisti myy kaupunginmuurin kivetkin eniten tarjoavalle, kun on viimeisestä muurintarpeesta kulunut riittävästi aikaa.
Yritystoimintaan liittyy riski ja joskus se riski realisoituu. Näin se homma menee jatkossakin eikä agraarisosialistit asiaa tule muuttumaan, vaikka veronmaksajien lompakko heidän silmissä näyttääkin olevan pohjaton.
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 09:23:54
......
Venäläinen kaasu ei todellakaan ole ydinvoimaa puhtaampaa. Valtion päätös ajaa ydinvoima alas on poliittinen päätös: kuluttajien päätös ostaa ulkomaista ruokaa on kuluttajien oma päätös.
Sosialismille näyttää olevan paljon kannatusta hommafoorumilla.
Sosialismin kannatukseen Hommalla en ota kantaa, mutta kyllä tuo ulkomaisen ruoan lisääntyminen kaupoissamme on juurikin poliittisten päätösten syytä.
Ulkomaista ruokaa ostetaan sen hinnan takia, se on halvempaa. Se, että suomalaisilla ei ole varaa syödä suomalaista ruoka, on mitä suurimmissa määrin poliittisten päätösten syytä.
Follow the money.
Kaikki tuntemani jyväjemmarit ovat karkeasti yleistäen täysin persaukisia, onnettomia pirulaisia jotka pääosin velvollisuuden tunteesta ovat jatkaneet sukutilansa pyörittämistä, surkeimmilla on niskassa sellaiset velat investoinneista mistä eivät tule selviämään.
Näitä ihmisiä on mukava mätkiä. Valtio avusti myymällä lannoitetuotannon ulos, tuotantopanosten kustannus noussut raketin lailla. Tukipolitiikasta he eivät ole päättäneet, joutuvat niiden kanssa kuitenkin elämään. Maatalouskuvio on maailmanlaajuisesti monimutkainen, mätä ja tuilla pönkätty himmeli, jonka tarkoitus on tuoda halpaa ruokaa kauppaan. Alkutuottajalta tuolla kuviolla on nimenomaan viety yrittäjän vapaus. Tai olisi siinä vielä vapaus työntää pensselit santaan ja olla yrittämättä, mitä enenevissä määrin tapahtuukin.
Ruokaa saisi tuotettua halvemmalla muualla, se on riidatonta. Ruoka kuuluu kyllä huoltovarmuus- ja eettisyysmielessäkin minun maailmassani yhteiskunnan itsensä hoidettaviin asioihin, rinnastan ruokatuotannon osaltaan infraan. Kuinka mairittelevia viime vuosien kokemukset ovat siitä, kun kaikki lasketaan erittäin häiriöherkän globaalin logistiikka-aparaatin varaan?
Kustannustehokkuusajattelu on kuitenkin mielestäni hölmön lyhytnäköistä näissä yhteiskunnan fabriikkiin pureutuvissa asioissa. Jos se ajatus viedään maaliin, mehän mahtuisimme kaikki muutamaan kerrostaloon, miksi pitää yllä tieverkkoakaan? Better yet, kannattaako meidän kenenkään edes asua täällä? Muutetaan Suomi Espanjaan.
Minä olisin varmaan kriittisempi maatalouden tukemista kohtaan, ellei sen edellä olisi punch listillä muutamaa sataa muuta kohdetta mihin työnnetään yhteistä rahaa. Sellaisia parhaimmillaan hyödyttömiä ja pahimmillaan suorastaan yhteiskunnalle tuhoisia rahareikiä.
Tässä keskustelussa pitäisi muistaa, että maataloutta tuetaan jo nyt merkittävästi. Tämä tosiasia pitää muistaa kun vaaditaan lisää tukia entisten päälle.
Jos maatalousyrittäjä ei näistä tuista huolimatta pärjää, on ihan aiheellista kysyä pitäisikö hänen olla maatalousyrittäjä ensinkään. Ei yrittäjyys ole kaikille oikea ratkaisu, eikä varsinkaan maatalousyrittäjyys. Niin se menee muillakin aloilla. Yrittäjä kantaa itse vastuunsa eikä veronmaksajien velvollisuutena pidä olla taata yrittäjien tulotasoa.
Joka tapauksessa kuluttajat saavat itse valita. Jos haluatte tukea vaikkapa kurkkujen tuotantoa pimeässä ja kylmässä pohjolassa, niin ostakaa suomalaisia kurkkuja. Kyllä niitä kaupoista saa. Tämä ihmisten vapaus, yksilönvapaus valita mitä ostaa, on toki asia josta maatalouslobby ei pidä. Onhan kilpailu yrittäjän näkökulmasta ikävä asia.
Myös ulkomaalaisen työvoiman käyttö maataloudessa on syytä ottaa luupin alle. Onko kyse ylipäätään suomalaisesta ruuasta? Minulle työperäinen maahanmuutto käy oikein mainiosti, erityisesti hyväpalkkaisten nettoveronmaksajien maahanmuutto, mutta jos samalla vaaditaan kotimaisen suosimista kun palkataan halvempaa ulkomaalaista työvoimaa, niin on turha kerätä sympatioita minulta.
Oman elintarviketuotannon romahduttaminen ja sen antaminen muiden valtioiden käsiin on sama asia kuin antaisi Herra Putinille tehtäväksi hoitaa Suomen puolustus. Ihan varmasti vladimir tarttuisi haasteeseen ja hoitaa sen kustannustehokkaasti. Yhtä varmasti leivän saa ostettua muualta halvemmalla, ainakin jonkun aikaa.
Ihan käsittämätöntä touhua ja keskustelua. :facepalm:
Se on totta, että maataloutta tuetaan jo merkittävästi - kuten muuallakin. Meillä on kuitenkin poonuksena nämä etäisyydet, talvet, tuotannontekijöiden epäsuhta eli luonnollisia monopoleja vastaavat rampauttajat kuten lannoitetuotanto ja keskittynyt kauppa sekä pienet tilakoot.
Näitä voi pitää syynä viedä tuotanto muualle, omaan pirtaani se ei sovi aiemmin mainituista syistä.
Toinen käsi antaa, toinen ottaa and then some. Valtio omilla toimillaan myös vaikeuttaa tuottajan asemaa, ja sehän on sitten koit' pärjäil, mitäs läksit.
Tällainen artikkeli tuottajan näkökulmasta ui vastaani, mielestäni hyviä pointteja varsinkin tuosta tehokkuusnäkökulmasta.
https://www.jokinotko.fi/blogi/vapaa-lehma-ei-laidunna (https://www.jokinotko.fi/blogi/vapaa-lehma-ei-laidunna)
Surkeaa, mielikuvituksetonta porukkaa markkinoinnissa. Jos haluaa sian neljänneksen ostaa tai muuta, niin pitää tuntea oikeat porukat ja hakea jostain susirajan takaa klo 19.47 +-2minuuttia.
Tuntuu siltä kuin pääsy vapaamuurareihin olisi helpompaa kuin saada kontakti possuja myyviin.
Missä ilmoitukset lehdissä, ilmoitustauluilla jne.? Hinta tämä, kilo tämä, lisähinta pikkupaloittelusta Xe ja tuodaan kotiin.
Ja takuuvarma hittivinkki: Porsassaavi. Saavillinen porsasta + saavi kaupanpäälle. Noudettavissa lähimmältä parkkialueelta. Tyyliin jäätelöauto.
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 10:34:49
Tässä keskustelussa pitäisi muistaa, että maataloutta tuetaan jo nyt merkittävästi. Tämä tosiasia pitää muistaa kun vaaditaan lisää tukia entisten päälle.
Jos maatalousyrittäjä ei näistä tuista huolimatta pärjää, on ihan aiheellista kysyä pitäisikö hänen olla maatalousyrittäjä ensinkään. Ei yrittäjyys ole kaikille oikea ratkaisu, eikä varsinkaan maatalousyrittäjyys. Niin se menee muillakin aloilla. Yrittäjä kantaa itse vastuunsa eikä veronmaksajien velvollisuutena pidä olla taata yrittäjien tulotasoa.
Olet ihan oikeassa siitä, että yrittäminen ei lähtökohtaisesti pitäisi perustua sosialismiin vaan markkinatalouden mekanismeihin.
On kuitenkin olemassa muutama yhteiskunnallinen toiminto, jossa joudutaan periaatteellisista syistä luopumaan markkinamekanismeista ainakin osittain. Maatalous eli ruoan alkutuotanto on yksi tällainen.
Suomen ei tarvitse olla täysin omavarainen kaiken ruoan osalta, mutta suuret bulkkituotteet kuten vilja, valikoidut juurekset (peruna jne.) ja perusliha tulisi pystyä tuottamaan maan sisällä joko pysyvästi tarpeellinen määrä tai siten, että määrät voidaan kasvattaa nopeasti.
Ts. huoltovarmuus pitää taata jollain mekanismilla ja se tarkoitta käytännössä varmuusvarastojen ylläpitoa sekä jotain tukia, joilla ylläpidetään osa siitä maatalouden kapasiteetista, joka on normaalitilanteessa (ei kriisiaikoina jolloin hinnat nousevat) kannattamatonta. Jotain tukia on siis maksettava huoltovarmuuden takia, kuinka paljon on sitten eri kysymys.
Maataloustukipolitiikka on kuitenkin jo kymmeniä vuosia sitten riistäytynyt käsistä koska kepu on junaillut niitä yhä lisää toimintoihin, joilla ei ole mitään tekemistä huoltovarmuuden kanssa. Esim. ns. "puutarhaviljelys" on tuenalaista viljelyä, joka on mm. johtanut siihen, että kukkatuotannosta saa tukia eli veronmaksajat tukevat joulutähtien ja pääsiäisnarsissien myyntiä. Myös ns. "hevostaloudesta" maksetaan tukia (2022 31 miljoonaa) eli käytännössä erinäiseen ravi- ja harrasteratsastukseen.
Maataloustuet olisi siis kohdennettava täysin uusiksi ja karsittava pois jonninjoutavat luksustuet kuten hevoset ja kukat, joita ei voi mitenkään perustella huoltovarmuudella.
Mutta, ja kuten aikaisemmin kirjoitin, EU on tässä massiivinen ongelma myös huoltovarmuustuotteiden osalta kun tullimuuria ei ole. Tukien määrää voisi laskea merkittävästi jos ulkomaisesta halpatuotannosta voisi veloittaa tullimaksuja eli maataloudessa voisi siirtyä kohti markkinaehtoisempaa hinnoittelua.
EU siis aiheuttaa sen, että oma maataloutemme muuttuu mahdottomaksi ja huoltovarmuus rapistuu jos sitä ei tueta yhä enemmän.
Mitä mieltä hommalaiset on siitä, että suomalaiset veronmaksajat tukevat kiinalaisten sianlihan syöntiä? Tekin maksatte veroja, jotta Li, Yang, Liu, Zhang jne. saavat sianlihaa halvemmalla. Onko tämä sitä "suomalaiset ensin" -politiikkaa?
Suomi tuottaa sianlihaa yli tarpeensa. Huoltovarmuuteen riittää vähempikin: kriisioloissa syödään vähemmän kuin normaalisti ja silloin ei ruokaa viedä ulkomaille. Myös
@Totti huomio maataloustukien huonosta kohdennuksesta huoltovarmuuden kannalta on olennainen. Kukkien tuotanto tai ravihevosten tukeminen ei ole huoltovarmuuden kannalta mitenkään tarpeellista.
[tweet]1473946333908291585[/tweet]
Quote from: Sivulause on 20.02.2022, 10:06:19
Kaikki tuntemani jyväjemmarit ovat karkeasti yleistäen täysin persaukisia, onnettomia pirulaisia jotka pääosin velvollisuuden tunteesta ovat jatkaneet sukutilansa pyörittämistä, surkeimmilla on niskassa sellaiset velat investoinneista mistä eivät tule selviämään.
Monesti kyse ei edes ole velvollisuuden tunteesta vaan yritystoimintaa ei yksinkertaisesti voi lopettaa menemättä konkurssiin.
EU:n takia maatilojen koko on vähentynyt mutta samalla koko on kasvanut merkittävästi ( https://www.luke.fi/maatilojen-maara-vahenee-toiminta-monipuolistuu/ ), esim. vuoden 1995-2015 välillä puolet maatiloista hävisi (100 000 -> 51 000), 2021 maatiloja oli enää 44 700, samalla eläinten määrä pysynyt suurin piirtein samana.
Maatilojen kasvu eli investoinnit on käytännössä tehty kokonaan velaksi koska maatila ei pysty rahoittamaan kalliita investointeja tulorahoituksella. Tämä tarkoittaa, että tilat ovat velkaantuneimpia kun koskaan aikaisemmin ja vaappuvat jatkuvasti vararikon partaalla. Velalla laajentanut maatilayrittäjä ei siis voi lopettaa toimintaansa koska silloin tulot lakkaavat mutta velka jää. Hyvin moni tilallinen on siis päätynyt pakkorakoon, missä tilatoiminta on pakko jatkaa halusi tai ei.
Uusi ongelma on mm. iltalehtien jutuissa mainittu syömävelka, jonka puitteissa eläinfarmarit ovat joutuneet ostamaan rehua elukoille velaksi. Tämä on takuuvarma konkurssiin tie ellei kannattavuus nopeasti ala nousemaan.
Samalla on todettava, että maatilojen kokohyöty on rajallinen. Kasvattamalla tilakokoa saadaan yksikkökustannuksia eli tuotantokuluja laskettua, mutta ei kuinka paljon tahansa. On aina olemassa joku kulujen alaraja, jonka alle mikään massatuotanto ei pysty menemään vallitsevalla teknologialla, etenkin jos pohjalla on myös investointilainojen pääomakustannukset, joita ei voi alentaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilakokojen kasvattaminen ei nosta Suomen olosuhteissa kannattavuutta niin paljon, että pystyisi kilpailemaan esim. ranskalaisen viljelijän kanssa, jolla on esim. kaksi vuotuista viljelyssesonkia käytettävissään. Eli riippumatta tilakoosta, Suomen maatalous ei pysty markkinaehtoisesti mitenkään kilpailemaan Euroopan etelämaiden kanssa.
QuoteMaatalouskuvio on maailmanlaajuisesti monimutkainen, mätä ja tuilla pönkätty himmeli, jonka tarkoitus on tuoda halpaa ruokaa kauppaan.
Herää kuitenkin kysymys onko se ruoka oikeasti halpaa? Jos osa ruoan hinnassa maksetaan veroissa, niin hinta on lopulta kalliimpi kun jos maksaisi oikean hinnan koska välissä on liuta kuppaajia, jotka vetävät oman osansa välistä.
Toisaalta, lähes kaikki tuettu toiminta tuuppaa olla kokonaishinnaltaan kalliimpaa kun jos kuluttaja kilpailuttaisi ja maksaisi hinnan suoraan itse. Väliportaathan pystyvät tukien puitteissa nostaa hintoja niin kauan kun kuluttajan ostovoima sen sallii. Ruoan osalta tämä tarkoittaa, että kaupat pitävät maksimaalisen hintatason minkä uskaltavat asiakkaalta pyytää ja maksavat tukiin vedoten viljelijälle mahdollisimman vähän. Tuet siis nostavat väliportaan katteita ja taitavat siis lopulta valua suoraan väliportaan taskuihin, siis niille, jotka muutenkin pitäisi pystyä toimia markkinaehtoisesti.
Vapaa markkinatalous on obskurantistinen myytti.
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 13:23:00
Mitä mieltä hommalaiset on siitä, että suomalaiset veronmaksajat tukevat kiinalaisten sianlihan syöntiä? Tekin maksatte veroja, jotta Li, Yang, Liu, Zhang jne. saavat sianlihaa halvemmalla. Onko tämä sitä "suomalaiset ensin" -politiikkaa?
Omalta osaltani en kannata sitä, että ulkomaisten syömistä tuetaan suomalaisten verovaroilla.
Tähän tilanteeseen ollaan kuitenkin päädytty sen takia, että maataloustuki ei kohdistu käyttötarpeen vaan tuotannon mukaan. Nykyisen tukipolitiikan puitteissa ei siis voida kontrolloida minne tuettu ruoka päätyy.
Toisaalta poliitikot ovat jopa aktiivisesti yrittäneet edistää ruoan vientiä Suomesta. Tämä on periaatteellisella tasolla järkevää (edistää vientiä), mutta on varmaan unohdettu, että se tapahtuu veronmaksajien kustannuksella eli käytännössä "vienti" onkin ruoan kokonaista tai osittaista lahjoittamista ulkomaille. Väliporras tosin hyötyy tästä eli Atria, Snellman, HK ja muut ruokajalostajat, jotka vievät tuotteita ulkomaille, saavat siitä lisää verotuettua kauppaa. Väliportaalle tämä järjestely sopii siis erinomaisesti ja se pitää tietysti myös huolen siitä, että poliitikot tekevät oikeita päätöksiä asian tiimoilta.
Koko ruoantuotannon asetelma on järjetön, mutta koska verorahoitteisesta toiminnasta hyötyy niin moni suuryritys ja poliitikko, tätä sotkua ei saada kovin helposti korjattua.
Ongelma on poliittisesti samankaltainen kun sosiaalitukien kanssa, jos joku haluaa järkiperäistää niitä, aletaan kirkumaan lasten ja mummojen tappamisesta. Yhtä lailla maataloustukien järkiperäistäminen johtaisi syytteisiin kansan näännyttämisestä keskitysleirikuntoon.
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 09:14:54
Quote from: Pallopääkissa on 20.02.2022, 00:47:19
Kuten ylempänä sanoin, maataloustuet voidaan poistaa, mutta silloin pitää poistaa ruuan ALV.
Miksi ihmeessä? Pikemminkin ruuan alennettu ALV tulisi poistaa. ALV:n alennus välittyy huonosti hintoihin. ALV:n nosto kyllä johtaa korkeampiin hintoihin, mutta ALV:n alennus ei johda hintojen laskuun samalla tavalla. Tätä on Suomessa tutkittu.
Johonkin ne maataloustukiin käytetyt rahat pitäisi käyttää ja tuo veron poiston rahoitus olisi yksi. En tarkoittanut sitä että kassalla näkyvä hinta olisi välttämättä halvempi, vaan että tuen poiston aiheuttama hinnan nousu kumottaisiin sillä että poistettaisiin hinnan päälle tuleva ALV. Näin hinta olisi kassalla sama kuin nyt vaikka maataloustuki poistettaisiin.
Saattaisi olla mahdollista että kiinalaiset haluavat ostaa Suomesta maatiloja, tuottaa siellä viljaa ja lihaa, ja viedä ne Kiinaan. Siinäkin tilanteessa jos ei maataloustukea olisi. Kiina kun on ostanut ulkomailta maata ja maatiloja sekä elintarvikeyhtiöitä.
Jos Kiina haluaa kaikki possut mitä on tarjolla, silloin varmaan niille voi myydä possunlihaa vaikka sen todellisella hinnalla, josta on poistettu maataloustukien vaikutus.
Vaikka en pidä maataloustuista ja sen käyttökohteista, niin isoin osa Suomen viennistä saa jotain tukia. Miksi maatalous olisi eriasia? Metsätaloudella on tusinoittain tukia ja samoin voisi sanoa että suomalaiset tukevat kinukkien takapuolten puhtautta jne.
Kaupat, teollisuus ja kaikki saavat tukia, ei epänormaalia huippuunsaverotetussa yhteiskunnassa.
Quote from: Totti on 20.02.2022, 13:24:32
Quote from: Sivulause on 20.02.2022, 10:06:19
QuoteMaatalouskuvio on maailmanlaajuisesti monimutkainen, mätä ja tuilla pönkätty himmeli, jonka tarkoitus on tuoda halpaa ruokaa kauppaan.
Herää kuitenkin kysymys onko se ruoka oikeasti halpaa? Jos osa ruoan hinnassa maksetaan veroissa, niin hinta on lopulta kalliimpi kun jos maksaisi oikean hinnan koska välissä on liuta kuppaajia, jotka vetävät oman osansa välistä.
Toisaalta, lähes kaikki tuettu toiminta tuuppaa olla kokonaishinnaltaan kalliimpaa kun jos kuluttaja kilpailuttaisi ja maksaisi hinnan suoraan itse. Väliportaathan pystyvät tukien puitteissa nostaa hintoja niin kauan kun kuluttajan ostovoima sen sallii. Ruoan osalta tämä tarkoittaa, että kaupat pitävät maksimaalisen hintatason minkä uskaltavat asiakkaalta pyytää ja maksavat tukiin vedoten viljelijälle mahdollisimman vähän. Tuet siis nostavat väliportaan katteita ja taitavat siis lopulta valua suoraan väliportaan taskuihin, siis niille, jotka muutenkin pitäisi pystyä toimia markkinaehtoisesti.
Hyvä tarkennus, oma ajatukseni jäi kesken tässä rytinässä.
Ei siis mielestänikään ole aidosti halpaa, vaan vääristettyä. Alkutuottajan osaa tuossa kuviossa ei kannata kyllä tosiaan kadehtia.
Ot, samankaltaiset ongelmat tunkevat läpi joka paikassa tällaisessa sosialistis-byrokraattisessa yhteiskunnassa, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asumistuki, tuki vähävaraiselle vai tuki suurille matalapalkka-alojen työllistäjille? Hankalia systeemitason ongelmia. Kaikilla on se yhteinen nimittäjä, että lisäävät tuottamatonta kulua ja hankaloittavat kilpailua suhteessa niihin, joille ei tällaista yyteiskunnallista kulurakennetta ole.
Ikävä kyllä sellaista tasaista pelikenttää ei meidän yhteiskunnasta löydy oikein millään alalla. Jos ei suorat tuet niin sitten vähennykset veroista, joku virkamiesten kyhäämä koiruus on mukana jos haluaa pärjätä.
Quote from: Dangr on 20.02.2022, 13:50:13
Vaikka en pidä maataloustuista ja sen käyttökohteista, niin isoin osa Suomen viennistä saa jotain tukia. Miksi maatalous olisi eriasia? Metsätaloudella on tusinoittain tukia ja samoin voisi sanoa että suomalaiset tukevat kinukkien takapuolten puhtautta jne.
Kaupat, teollisuus ja kaikki saavat tukia, ei epänormaalia huippuunsaverotetussa yhteiskunnassa.
Yritystukia arvioida kriittisesti ja toivottavasti niitä tullaan arvioimaan kriittisesti. Mutta toisaalta viennissä on eroa: osa viennistä on korkean arvonlisän vientiä, osa, kuten maatalous, matalan arvonlisän vientiä. Viennin arvonlisä on se mistä pitää olla kiinnostunut kun puhutaan viennin merkitysestä Suomen taloudelle. Mutta kyllä, olet ihan oikeassa. Muidenkin yritystukien kuin maatalousyrittäjien tukien tarvetta tulee arvioida. Suomella ei poliitikkojen mainitsemaa jakovaraa ole, eikä yrityksille maksetut tuet aina ole taloudellisesti järkeviä.
Suomi on muuten ainoa EU-maa, jossa maataloustuet on maatalouden tuottamaa arvonlisää suurempia.
Näitä on vaikea muuttaa ceteris paribus, mutta pakko on tulossa jossainvaiheessa korjata koko yhteiskunnan tukirumbaa. Ensimmäisenä askeleena näkisin kansalaispalkan.
Jos haluatte tutustua rahanhävitykseen, niin tutkikaa porotalouden sekä lohen avomerikalastuksen tukien määrää verrattuna alan tuottoon.
Quote from: Hae-won on 20.02.2022, 13:23:00
Mitä mieltä hommalaiset on siitä, että suomalaiset veronmaksajat tukevat kiinalaisten sianlihan syöntiä? Tekin maksatte veroja, jotta Li, Yang, Liu, Zhang jne. saavat sianlihaa halvemmalla. Onko tämä sitä "suomalaiset ensin" -politiikkaa?
Minusta yksittäisestä 7 prosenttiyksiköstä vaahtoaminen on hieman matalamielistä keskustelua. Asia olisi eri, jos tuotantoa olisi vaikka 170% omaan kulutukseen nähden.
Jos katsotaan asiaa kokonaisuutena, niin lihantuotanto Suomessa on aavistuksen pienempi kuin kulutus. Tilastoja voi tarkemmin katsoa tuolta sivustolta: https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html (https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html)
Lisäksi:
Quote from: https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.htmlKokonaiskulutuksen kotimaisuusaste oli 82,8 %.
Eli, tuotannosta vientiin menevä osuus on varsin maltillinen.
Minusta oma ruuantuotanto on mitä suurimmassa määrin huoltovarmuuden alainen asia, jota ei pidä ajaa alas. Jokainen voi vaikka ajatusharjoituksena miettiä omaa ruokahuoltoaan siinä tilanteessa kun kotimainen tuotanto on lakkautettu ja ulkomailta ei saa jonkin kriisin takia. Kaikella ulkona viljellyllä on omat kylvökautensa, joten kriisin osuessa vaikka syksylle, seuraava erä kotimaista tuotantoa olisi saatavilla vasta seuraavana syksynä.
Noin muuten jos sianlihaa tuotetaan yli oman tarpeen, eikö ne ylimääräiset lihat voisi vaikka jakaa köyhille ruokajaossa tms. Possunliha kelpaa aina joten se ei jää kuleksimaan.
Jokin vuosi sitten oli puhe tanskalaisista kinkuista kun niitä myytiin Suomessa. Tanskassa oli ilmeisesti ollut normaalia suurempi määrä kinkkuja.
Jos maataloutta harjoitettiin Suomessa noin 3000 vuotta ilman maataloustukia, se tarkoittaa sitä että tukematon maatalous voi toimia. Joku joka tietää maataloushistoriasta, voi kertoa enemmän.
Quote from: Totti on 20.02.2022, 13:24:32
Herää kuitenkin kysymys onko se ruoka oikeasti halpaa? Jos osa ruoan hinnassa maksetaan veroissa, niin hinta on lopulta kalliimpi kun jos maksaisi oikean hinnan koska välissä on liuta kuppaajia, jotka vetävät oman osansa välistä.
Toisaalta, lähes kaikki tuettu toiminta tuuppaa olla kokonaishinnaltaan kalliimpaa kun jos kuluttaja kilpailuttaisi ja maksaisi hinnan suoraan itse. Väliportaathan pystyvät tukien puitteissa nostaa hintoja niin kauan kun kuluttajan ostovoima sen sallii. Ruoan osalta tämä tarkoittaa, että kaupat pitävät maksimaalisen hintatason minkä uskaltavat asiakkaalta pyytää ja maksavat tukiin vedoten viljelijälle mahdollisimman vähän. Tuet siis nostavat väliportaan katteita ja taitavat siis lopulta valua suoraan väliportaan taskuihin, siis niille, jotka muutenkin pitäisi pystyä toimia markkinaehtoisesti.
Tässä on mainittava K- ja S-ryhmien kartellimainen asema vähittäiskaupassa. Mielestäni olisi aiheellista pohtia mikä on niiden merkitys siinä kun ruokakaupan reissulla menee rahaa törkeesti.
Huoltovarmuudesta voitiin puhua silloin, kun Ukko-Pekka kuljetti ihmisiä ja Risto tavaraa kiskoilla. Vossikka eli issikka vei rikkaita kaupungilla ja suomenhevonen raatoi pöölimetsässä ja pellolla.
Hyväksyn maataloustuet vasta sitten, kun kaikki, siis kaikki, maatalouskoneet käyvät vaikkapa rypsipohjaisella polttoaineella. Paluu takaisin aikaan, jossa yksi kaurahalme piti viljellä talon hevosille, siis rypsiä pitää kasvattaa jos mielii kyntää traktorilla!
EU:lta tippuvista murusista luovutaan, samoin kuin sinne annettavista jäsen-, tuki-, korona-, jamitävielä-tukirahoista. Niillä kehitetään Suomeen huoltovarmuuden takaava infra landelle.
On itsepetosta kyntää peltoja fossiilisella dieselillä ja puhua ruuantuotannon huoltovarmuudesta, sen tajuaa kastematokin :facepalm:
Huoltovarmuuteen kuuluu myös varmuusvarastot (ruoka, polttoaine)
Katainen (jota pidin historian huonoimpana pääministerinä ennenkuin kävelevä katastrofi Marin tuli puikkoihin) puolitti leipäviljan varmuusvarastot.
https://www.ksml.fi/paikalliset/2526101 (https://www.ksml.fi/paikalliset/2526101)
Quote from: JoKaGO on 20.02.2022, 15:05:09Hyväksyn maataloustuet vasta sitten, kun kaikki, siis kaikki, maatalouskoneet käyvät vaikkapa rypsipohjaisella polttoaineella.
Rypsiöljy tuskin on hyvä ratkaisu polttoaineen tuotannolle. Hommalla on jo ketju olemassa diiselin tuotannosta turpeesta: https://hommaforum.org/index.php?topic=8313.0 (https://hommaforum.org/index.php?topic=8313.0)
Yksi kysymysmerkki on varmaan se, kuinka nopeasti tuotantolaitokset saa rakennettua mahdollisen kriisin osuessa kohdalle. Polttoaineilla on ymmärtääkseni kuitenkin ihan huomattavat varmuusvarastot olemassa.
Mikä on polttoaineen kulutus hehtaarille viljaa tai perunaa viljellessä?
Onko olemassa rypsillä, rapsilla tai auringonukkaöljyllä toimivaa moottoria? Ukko-Pekka ja Risto ja mikä tahansa höyryveturi voi kulkea kotimaisella voimalla eli metrihaloilla.
Quote from: Pallopääkissa on 20.02.2022, 16:41:17
Onko olemassa rypsillä, rapsilla tai auringonukkaöljyllä toimivaa moottoria. Ukko-Pekka ja Risto voivat kulkea kotimaisella voimalla eli metrihaloilla.
Dieselmoottori, varsinkin hieman vanhempi. Parantaa kun öljyn "keittää" metanolin kanssa eli esteröi.
Youtube haku "using old frying oil car"
Quote from: Dangr on 20.02.2022, 15:29:03
Mikä on polttoaineen kulutus hehtaarille viljaa tai perunaa viljellessä?
Riippuu paljon korjuu olosuhteista, paljonko kuivattavaa, onko märkää. Maalajit ja yms. 25-250l/ha. Luomu viljaa ja valkuaiskasveja on syntynyt itellä 50L/ha
Rypsin viljelystä on ollut puhetta ketjussa.
Tonnista rypsiä saisi 600-700 litraa dieseliä käsittääkseni. Loppu jäte, eli rypsirouhe olisi arvokasta valkuaista. Jota minäkin ostan, ja syötän ohra/kaurajauhojen seassa mullikoille.
Itselläni ei ole kokemusta rypsin viljelystä.
Mutta se on vähentynyt radikaalisti viime vuosina näillä kotikulmillani.
Syitä on käytännön ongelmat, joista maajussi kaverini ovat ottaneet puheeksi joskus.
Rypsiä tai rapsia voi viljellä samalla lohkolla vain neljän vuoden välein. Sama on myöskin herneellä. Siinä on joku möhöjuuri tauti riski.
Toinen ongelma on kirvat. Nämä pirulaiset syövät rypsin oraat tai taimet parempiin suihin. Niitä pitäisi joka alkukesän ilta myrkyttää. Tämä kirva ongelma on kuulemma jatkuvasti pahentunut.
Maataloudesta yleensä voisin sanoa että Suomi, etelä ja Lounais rannikkoa, sekä pohjanmaata lukuun ottamatta sopisi luontevammin nautakarja pohjaiseen, nurmivaltaiseen maatalouteen. Eli märehtijä talouteen. Ja sitähän se on ollutkin. Ehjää ei saisi yrittää korjata.
Quote from: Pallopääkissa on 20.02.2022, 13:43:19
Saattaisi olla mahdollista että kiinalaiset haluavat ostaa Suomesta maatiloja, tuottaa siellä viljaa ja lihaa, ja viedä ne Kiinaan. Siinäkin tilanteessa jos ei maataloustukea olisi. Kiina kun on ostanut ulkomailta maata ja maatiloja sekä elintarvikeyhtiöitä.
Jos Kiina haluaa kaikki possut mitä on tarjolla, silloin varmaan niille voi myydä possunlihaa vaikka sen todellisella hinnalla, josta on poistettu maataloustukien vaikutus.
Noissa tukihommeleissa tulisi myös muistase että sianlihan hinnastakin tulee veroja valtion kassaan, ja jos verot ovat alle maksetun tuen niin sitten vasta tuotanto on kannattamatonta.
Quote from: dr jeep on 20.02.2022, 15:23:34
Polttoaineilla on ymmärtääkseni kuitenkin ihan huomattavat varmuusvarastot olemassa.
Ihan yhtä huomattavat varmuusvarastot kuin oli maskeja silloin koronan puhjetessa, kun se Aku Hirviniemen yksi komediahahmo-ministeri sanoi, että kun huoltovarmuusvaraston ovi avataan niin sieltä riittää. Ei riittänyt, eikä riitä polttoaineidenkaan varmuusvarastot.
Mites olisi häkäpöntöllä toimivat autot ja traktorit ja muut koneet maatilan töihin? Jos vielä vanhemmalla mallistolla mennään, sitten olisi höyrytraktorit jotka toimisivat haloilla.
Jos on maatila jossa voi tehdä biopolttoainetta, sitä voi sitten käyttää moottoreihin ja koneisiin.
Quote from: Pallopääkissa on 20.02.2022, 20:32:37
Mites olisi häkäpöntöllä toimivat autot ja traktorit ja muut koneet maatilan töihin? Jos vielä vanhemmalla mallistolla mennään, sitten olisi höyrytraktorit jotka toimisivat haloilla.
Jos on maatila jossa voi tehdä biopolttoainetta, sitä voi sitten käyttää moottoreihin ja koneisiin.
Häkäpöntössä on tietysti hauskaa se, että polttoaineen prosessointiin tarvittava laitteisto kulkee ajoneuvon mukana, ja Suomen kaltaisessa metsäisessä maassa polttoainetta löytyy joka puolelta. Polttoaineen prosessointiin käytetyn laitteiston kuljettaminen mukana on muilta osin hieman epäkäytännöllistä.
Silloin kun Suomessa
ihan oikeasti käytettiin häkäpönttöjä, ei tiedetty kuinka kauan sota ja polttoainepula mahdollisesti jatkuisi, ja siksi suunniteltiin häkäpönttöjen seuraajaa eli kotimaista metanolin tuotantoa ja metanolilla käyviä moottoreita.
Quote
Puupohjainen synteettinen metanoli oli yksi vaihtoehtoinen polttoaine, jota sodan aikana suunniteltiin otettavan liikennekäyttöön, mutta valmistuksen aloittamisesta saatiin tehtyä päätös vasta vuonna 1943, joten tehdasta ei saatu valmiiksi ennen sodan loppumista. Puupohjainen metanolisynteesi aloitettiin Suomessa teollisesti vuonna 1949 Enso-Gutzeitin metanolitehtaalla Imatralla. Kapasiteetti oli 3500 t/v eli tehdashanke osoitti mahdolliseksi soveltaa kaasutuspohjaisia synteesejä varsin pienessä kokoluokassa, paljon pienemmässä kuin esimerkiksi Saksan 1940-luvun FT-tehtaat olivat. Se merkitsee, että kaasutuspohjaisten synteettisten biopolttoaineiden, eli metanolin lisäksi myös metaani ja FT-polttoaineet, valmistus puusta pienessä kokoluokassa tuli Suomessa teknisesti osoitettua jo 1940-luvulla.
Lähde: Lampinen, Ari: Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta (https://web.archive.org/web/20140407074926/http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf)
Biomassa tulee nähdä ensisijaisesti kätevänä hiilen lähteenä, ja metanolin valmistuksessa tarvittava primäärienergia voitaisiin tuottaa enimmäkseen muilla keinoilla, esimerkiksi ydinvoimaloilla.
Suomen maatalouden infrastruktuuri on aika arvokas. Muistan joskus lukeneeni, markka-aikana, että peltojen salaojien arvo olisi ollut 4 mdr markkaa silloin. Nyt toki suurempi. Ja tuo nyt oli vain yksi esimerkki.
Nyt ukrainan tilanne on päällä, huomautan venäjän olevan aika suuri viljan viejä, samoin toki ukrainan. Maailma ei oikein tule toimeen, ilman noiden valtioiden ylijäämää viljasta. Noh viljaa syötetään toki karjalle paljon, joka jalostaa sen lihaksi, maidoksi. Tästähän me päästäänkin pian keskusteluun, jossa tulee tämä kasvisruokakeskustelu. Eli syödä vain vehnää, ihmiset. Noh tuo nyt oli saivartelua, pian tulee joku vegetarisisti oikaisemaan kärjistettyjä väitteitäni. 8)
Tämä kriisi maataloudessa koskee nyt toki pääasiassa kotieläintaloutta.
Vaikka itse olen alan ihmisiä, niin toivoisin monen miettivän asiaa.
Quote from: Mäyräkoira on 20.02.2022, 19:08:59
Rypsin viljelystä on ollut puhetta ketjussa.
Tonnista rypsiä saisi 600-700 litraa dieseliä käsittääkseni. Loppu jäte, eli rypsirouhe olisi arvokasta valkuaista. Jota minäkin ostan, ja syötän ohra/kaurajauhojen seassa mullikoille.
Itselläni ei ole kokemusta rypsin viljelystä.
Mutta se on vähentynyt radikaalisti viime vuosina näillä kotikulmillani.
Syitä on käytännön ongelmat, joista maajussi kaverini ovat ottaneet puheeksi joskus.
Rypsiä tai rapsia voi viljellä samalla lohkolla vain neljän vuoden välein. Sama on myöskin herneellä. Siinä on joku möhöjuuri tauti riski.
Toinen ongelma on kirvat. Nämä pirulaiset syövät rypsin oraat tai taimet parempiin suihin. Niitä pitäisi joka alkukesän ilta myrkyttää. Tämä kirva ongelma on kuulemma jatkuvasti pahentunut.
Maataloudesta yleensä voisin sanoa että Suomi, etelä ja Lounais rannikkoa, sekä pohjanmaata lukuun ottamatta sopisi luontevammin nautakarja pohjaiseen, nurmivaltaiseen maatalouteen. Eli märehtijä talouteen. Ja sitähän se on ollutkin. Ehjää ei saisi yrittää korjata.
Tarkoittaako karjatalous sekä maidon että naudanlihan tuotantoa? Niin no jos lehmä ei enää tee maitoa se pistetään lihoiksi. Sonnin virka on perinteisesti ollut siitossonni mutta onko niitä nykyään kun käytetään keinosiemennystä?
Miten on sikojen ja kanojen kanssa? Missä päin Suomea se toimii parhaiten? Entä hevostalous ja hevosenliha?
Quote from: Mäyräkoira on 22.02.2022, 21:57:07
Vaikka itse olen alan ihmisiä, niin toivoisin monen miettivän asiaa.
Maataloudesta on ollut aika vähän keskustelua foorumilla, tai ainakaan en ole huomannut sitä. Tämä ketju mielestäni ensimmäinen ja saanut mielenkiintoisen alun. Kuitenkin tässä ketjussa ei ole vielä tullut esiin suuremmin kantoja, joissa kannatetaan maatalouden alasajoa Suomessa. Päinvastoin, itse aistin niin tältä foorumilta kuin muutenkin nousevan kannatuksen omavaraisuudelle, ruuan pientuotannolle ja vaihtoehtoisille jakelutavoille. Viimeinen ei ole ihan uusi juttu. Arvioisin että meidän ruokakunnassa näistä ruuan tai ruoka-aineksien hankintatavoista on ollut juttua ja pientä kaupankäyntiä viimeiset 10 vuotta. Ässän, Koo-marketin tai Lidlin korvaajiksi näistä vaihtoehdoista ei ole vielä ollut eikä ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Juuri eilen kävin taas pientuottajien jakeluautolla ostamassa mm. kananmunia ja juustoja. Kävijöitä oli taas useita muitakin. Eräs rouva sattui paikalle ja kiinnostuneena kyseli, mikäs tämä juttu on. Toinen rouva kertoi lyhyesti ja osoitti jakeluauton kyljessä olevaa nettiosoitetta (eggspress.fi), mistä saa lisätietoja ja ostettua tuotteita.
Minä kyselin hieman joidenkin tuotteiden huonon saatavuuden perään. Olisi ostettu jakeluautolta enemmänkin ja jalostetumpia tuotteita, jos vain olisi saatavilla. Aiemmin on ollut. Sain selitykseksi, että kaipaamani tuotteet ovat viimeksi jääneet kauppiaan käsiin nopean vanhenemisen johdosta, joten hänen on pitänyt vähän "katsella tilannetta". Kertoi kuitenkin saaneen palautetta, että tuotteelle on kysyntää.
Ymmärrän hyvin, että nämä lähiruokaringit ym. jakeluautot ovat täysin nappikauppaa. Ja vallitseva poliittinen tahto haluaa hiljaisesti nimenomaan kuristaa nappikaupan hengiltä - tai että sitkeimmät ja aatteessaan kirkasotsaisimmat jaksavat pitää kulisseja yllä vapaan yrittäjyyden mielikuvan ylläpitämiseksi aina jonkun aikaa.
Suuressa kuvassa en tiedä, mitä Suomen maataloudelle ja ruuantuotannolle pitäisi tehdä Ja yhtä neuvottomalta näyttää kommentoijien enemmistö. Sen tiedän varmaksi omalta kohdaltani, että Suomen Keskustaan, MTK:hon ja muihin vakiintuneisiin maatalouden edunvalvontamekanismeihin en luota enää pätkääkään. Ne ovat jo näyttönsä antaneet. Joutaisivat poistua rasittamasta. Joku tulosvastuu niilläkin pitäisi olla ja tämä tulos, että jälleen puhutaan maatalouden katastrofista on merkki ettei näiden touhut ole tuottaneet tulosta. Joten tulos tai ulos -periaate myös niille!
Mutta yksi mielipide ei muuta mitään. Ja kuten on nähty edes yli 500 000 suomalaisen äänestäjän mielipide ei muuta mitään. Tämä on tilanne, missä "persujen pitäisi" jälleen kerran - tehdä jotain ihmeitä. Epäilen ettei persuissakaan ole edes sen kummempaa hopealuotia tai "vaihtoehtoa", millä maatalouden ja ruokatuotannon omavaraisuusasiat ratkaistaisiin "kun vain pääsisivät päättämään hallitukseen eikä vain huutelemaan tuuleen oppositiosta".
---
Oikoluvun jälkeen kiinnitin huomioni maataloustuottaja Homma-jäsen Mäyräkoiran tähän kaneettiin.
Quote from: Mäyräkoira on 22.02.2022, 21:57:07
Tämä kriisi maataloudessa koskee nyt toki pääasiassa kotieläintaloutta.
Aijaa. Miten? Mikä tekee kotieläintaloudesta herkempää kuin kasviviljely? Luulisi Suomen ilmaston ja paikoin maaston aiheuttavan toisinpäin. Samoin Suomen historia ihmisten kuolemaan johtaneista nälkävuosista kertoo, että tuolloin katovuosien jälkeen (olisiko ilmastonmuutos ollut jo silloin) selvittiin jatkoon nimenomaan panostamalla kotieläintalouteen.
Quote from: repo on 23.02.2022, 09:12:15
Ymmärrän hyvin, että nämä lähiruokaringit ym. jakeluautot ovat täysin nappikauppaa.
Helsingissä toimii tai toimi tällainen piiri, jota yritin suosia. Mutta hinnat olivat samoja tai enemmän Stocmannilla. Jos tuottajalle jää muutama prosentti tuotteen loppuhinnasta, niin tämän suoramyynnin luulisi olevan vähän edullisempaa, varsinkin kun suoraan autosta myydään ilman kuitteja käteisellä. Luomutuotanto ymmärrettävästi lisää tuotteiden hintaa, mutta en huomannut, että luomuyrtit ja -kasvikset maistuisi yhtään paremmalta kuin tavalliset.
Savulohta ostin usein kohtuulliseen hintaan, mutta nyt en ole pariin vuoteen käynyt Hietaniemen markkinoilla, jotka siis olivat kerran viikossa iltaisin.
^^^
Yksi sukulainen tuottaa lihaa, ja hän markkinoi tuotteitaan lopputuottajille ahkeralla Facebook -mainonnalla kavereilleen ja asiakkailleen, ja toimittaa tuotteet asiakkaille omalla autollaan.
Voisin toki kirjoittaa maataloudesta vaikka kuinka paljon.
Maatalousaluepolitiikasta vaikka sen verran että savosta ei kannata viljaa rahdata maailman markkinoille, kun satamat on kaukana. Toisin kuin esim pohjanmaalla. Kaskisista esimerkiksi viedään kauraa Saksaan.
Kotieläintaloutta tämä kriisi koskee mm. Sillä tavalla, että tuttavani joka pitää sikoja teuvalla, josta oli iltapaskassa hiljattain juttuakin, kertoili että ei kannata ostaa viljaa siolle ruuaksi. Vilja on kallista, lihan hinta mataa. Tuet ei riitä mihinkään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008617498.html
Quote
Sirpa toteaa, että sikatiloilla on aivan kauhea tilanne siksi, että kallis vilja joudutaan syöttämään sioille, kun se ennemmin kannattaisi myydä pois.
– Meillä ei ole mitään mahdollisuutta myydä viljaa ulos, sillä kaikki käytetään itse, eikä se edes riitä, Sirpa kertoo.
Tilalle tuotiin juuri viljakuorma, jonka tonnihinta oli 300 euroa. Aiemmin viljatonnin sai 150 eurolla. Lisäksi on maksettava rahtikulut ja arvonlisävero.
Samana päivänä haettiin porsaita.
Reijo näyttää hintalappua, jonka leikkasi talteen Sirpan ostamasta jauhelihapaketista. Nauta-sika-jauhelihan kilohinta oli 7,99 euroa.
Reijo ei ollut uskonut silmiään. Seuraavalla viikolla hinta oli vielä kovempi: porsaan jauheliha maksoi kaupassa 9,38 euroa kilo. Tuottaja saa lihakilosta 1,65 euroa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2022, 09:27:50
Helsingissä toimii tai toimi tällainen piiri, jota yritin suosia. Mutta hinnat olivat samoja tai enemmän Stocmannilla. Jos tuottajalle jää muutama prosentti tuotteen loppuhinnasta, niin tämän suoramyynnin luulisi olevan vähän edullisempaa, varsinkin kun suoraan autosta myydään ilman kuitteja käteisellä. Luomutuotanto ymmärrettävästi lisää tuotteiden hintaa, mutta en huomannut, että luomuyrtit ja -kasvikset maistuisi yhtään paremmalta kuin tavalliset.
Meillä ei ole kauheasti itketty pientuottajien ja vaihtoehtojakelijoiden tuotehinnoille, mutta en kiellä etteikö niitä kuitenkin hieman vertailla ja joskus ostosten loppusumman noustessa reilusti yli 100 euron jotain jätetään pois. Kaupan ja tuoteiden vertaaminen Stockmannin, Ässän ja muiden massajakelijoiden tuotetarjontaan on vähän vaikeaa - tai ainakaan itse en ole löytänyt sille sopivampaa mittatikkua kuin perstuntuma (mitä sanoin edellä yli satasen loppusummasta).
Viimeksi jäi ISOn kaupan laariin suomalaiset yli 5 euroa/kilo tomaatit tai kurkut enkä ottanut espanjalaista vaihtoehtoa. Joutukoot ISOn kaupan hävikiksi minun puolesta. Mitä tulee luomun heikompaan makuun, niin en tiedä, kun minut on totutettu niihin ja aivopesty niiden parempaan terveellisyyteen. Eipähän tule luomua popsiessa sellainen himo popsia liikaa kuin esimerkiksi pringless-perunalastuja popsiessa. Jälkimmäistä on lähipiirissä syytetty siitä, että siihen olisi lisätty jotain nautintoa lisäävää ainetta.
Mutta mutta juttu tässä on tuo massan tuottaminen, niin jakelussa kuin tuotteissa. Vain massalla pääsee ansioille - sama koskee aika montaa muutakin tuotannon alaa Suomessa. Miksi? Miksi Suomessa pientuotanto ei menesty, kuten etelä-Euroopassa? Vai menestyykö se edes siellä, kun täältä pitää lähettää tukia sinnekin?
Quote from: Mäyräkoira on 23.02.2022, 09:42:05
Voisin toki kirjoittaa maataloudesta vaikka kuinka paljon.
No jos hiljakseen, kun viitsii ja ehtii -periaatteella kertoisit yhden tuottajan näkökulmasta. Se olisi vaihteeksi jo jotain muuta kuin Keskusta-, MTK-, Valio-suodatettu tarinan kerronta.
https://youtu.be/d5AdZNkKO6w
Siinä heikelä ja Koskelo, jossa puhutaan lihatilojen ahdingosta.
Kuunnelkaa tuo Jakso. Ja siis kuunnelkaa se.
Tuossa ylempänä puhuin, siitä että venäjä, ja ukraina ovat suuria viljan viejiä. Jos kylvöt jäävät ukrainassa väliin, ja jos venäjä ei saa viedä viljaansa, sen hinta nousee..
Ruuan hinta nousee.. Ja sen on nyt muutenkin pakko nousta, jotta maajussit saavat kulut peittoon..
Jos ei saada maakaasua, ei voi tehdä ammoniakkia, ja apulantaa.. maajusseilla ei ole nytkään rahaa ostaa apulantaa..
Me olemme kaikki köyhempiä tulevaisuudessa. Halla Aho sanoi noin kun korona alkoi.. Myös ruuan hinnan välttämätön nousu, samoin kuin energian, ja vielä jos pyhäjoen voimalakin jää tekemättä.. Voi huh..Huh.. Moni ei tiedäkään vielä, miten maailma tänään muuttui.
^Osaatko sanoa sikataloudesta missä päin Suomea se onnistuu parhaiten? Käsittääkseni sikataloutta on laajemmin eri puolilla Suomea kuin viljanviljelytaloutta. Pitääkö olla tietynlaiset pellot jossa kasvaa possuille sopivaa safkaa tai jokin muu?
Historiasta sanotaan että 1866-68 nälkävuosien jälkeen alettiin panostaa aiempaa enemmän karja- ja sikatalouteen.
^ Koskenkorvalla ilmajoella, on altian, vai mikä se nyt nykyään onkin, suuri etanolitehdas. Joka ostaa valtavasti viljaa pohjalaisilta maatiloilta. Josta tehdään teollisuudelle, sekä ihmisille viinaa/etanolia. Ja sivu tuotteet eli mäski, ja siitä jalostetut rehut syötetään sioille. Sekä myös naudoille.
Pohjanmaalla on sikataloutta runsaasti. Mutta mitä on runsaasti? Suomessa on alle 900 maatilaa, joissa on sikoja. Näin muutama vuosi sitten, nyt varmaan vähemmän. Toisaalta nykyiset sikalat ovat valtavia teollisuuskompleksejä, joista talonpoikaisuus rupeaa olemaan kaukana. :-\
Onpa täällä myöskin, ainakin ollut joskus suomen rehun rehutehtaat seinäjoella. Itse olen ostanut naudoilleni kivennäisiä siltä a-rehu firmalta joka on kompleksissa, tuon viinatehtaan kanssa.
Varsinais Suomessa on ollut jonkinlainen sikalakeskittymä, ainakin joskus. Tuolla huittisten seutuvilla. Vai satakuntaako se nyt onkin.
Pohjanmaalla päin on sianteurastusta pietarsaaressa, ja nurmossa.
^Minkä tyyppinen vilja sopii oluen tai viinan tekoon? Onko sillä eroa missä päin Suomea olueseen tai viinaan käytetty vilja on peräisin?
Onko sioilla mahdollisuuksia ulkoilla samalla tavalla kuin lehmillä? Jos on aitaus, estääkö se sikoja karkaamasta, vai käykö niin että ne hyppäävät aidan yli tai kaivavat tunnelin aidan alta?
Ohrasta tehdään etanolia Koskenkorvalla. Mallasohrasta tehdään maltaita, mm laihialla.
Luomusikalat, joita on vähäsen. ulkoiluttavat sikoja, sika itsessään on hyvin viisas eläin. Muistan lukeneeni joskus, että maailman yhdeksänneksi viisain. Oli niitä meilläkin joskus kasarilla. Ja toisinaan pääsivät karkuunkin. :D siis sikalastamme. Osaavat haan, pirut aukaista.
Quote from: Pallopääkissa on 24.02.2022, 22:51:01
^Minkä tyyppinen vilja sopii oluen tai viinan tekoon? Onko sillä eroa missä päin Suomea olueseen tai viinaan käytetty vilja on peräisin?
Onko sioilla mahdollisuuksia ulkoilla samalla tavalla kuin lehmillä? Jos on aitaus, estääkö se sikoja karkaamasta, vai käykö niin että ne hyppäävät aidan yli tai kaivavat tunnelin aidan alta?
Oluesta en niin tiedä, mutta viinaa saa tehtyä kiljusta. Hiiva+sokeri+vesi+aika, ja sitten tislaamaan. Tai
polttamaan, kuten se suomeksi sanotaan.
Venäjän maanviljelyksestä. Se on nyt suljettu pois kansainvälisestä kaupasta, kauanko maanviljelyslaitteet kestävät ilman monimutkaisempia varaosia? Laakereita, kulmarautaa ja hitsauksia saa varmasti, mutta miten hydrauliikka ja elektroniikka? Osa venäläisten maanviljelyskoneiden moottoreista on nykyään Cumminsin, saako niihin varaosia?
Onko ensitalvi Venäjällä nälänhädän aikaa? Kotoinen kaalimaa saattaa kokea renesanssin.
Quote from: hankmo on 20.02.2022, 18:37:35
Quote from: Dangr on 20.02.2022, 15:29:03
Mikä on polttoaineen kulutus hehtaarille viljaa tai perunaa viljellessä?
Riippuu paljon korjuu olosuhteista, paljonko kuivattavaa, onko märkää. Maalajit ja yms. 25-250l/ha. Luomu viljaa ja valkuaiskasveja on syntynyt itellä 50L/ha
Keskimäärin viljat tekevät valtakunnan keskisadoilla, 3 300 - 3 900 kg/ha
Perunan satomäärät ovat keskimäärin 25-30 tonnia hehtaarilla.
Joku aika sitten löpö maksoi euron litra, nyt 2e?
Lasken ihan mielenkiinnosta Hankmon max. luvun mukaan polttoainekulut polttoaineena, ei lannoitteitten ja muita mukana:
Vilja
250l/ha*1e/l/3500kg/ha=0,0714e/kg
250l/ha*2e/l/3500kg/ha=0,143e/kg
Peruna
250l/ha*1e/l/27000kg/ha=0,00926e/kg
250l/ha*2e/l/27000kg/ha=0,0185e/kg
Jos se on oikealla suuruusluokalla, niin alkutuottajan menot eivät tätä maata todennäköisesti aja konkurssiin. Verot ja välikäsien katteet sen tekevät.
Lannoitteisiin en nyt jaksa perehtyä, ulkona on niin kaunis sää.
https://www.yara.fi/contentassets/933fda523d41435ca01181ddbd46f4b1/yara_lannoiteopas_2020_fi_0409.pdf/
Viljelijällä kymmeniä tuhansia ulosotossa: mitta tuli täyteen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7e6153d-144e-480a-a62d-96c64706aedd
QuoteKyse on siitä, että maataloustukiaisia ei vielä tänä vuonna ole maksettu. Rahat on loppu.
...
– Isommat tilat saattavat ajaa pienempiä tiloja ahdinkoon siten, että on pakko lopettaa. Sitten pellot ostetaan halvalla. Isommilla, osuuskunta- ja oy-pohjaisilla tiloilla menee hyvin. Tätä EU-tuet ruokkivat, hän väittää.
...
Tukien leikkaus alkoi 2010–2011. Ahdinko syveni muutamaa vuotta myöhemmin.
– Pahin talouskriisi alkoi, kun Putin hyökkäsi Krimille. Maidon hinta romahti 58 sentistä 32 senttiin. Hitaasti se on noussut 37 senttiin.
...
– Siitä lähtien on yritetty selviytyä jotenkin. Vuosi vuodelta, vaikka maitomäärä on saatu nousemaan, rahaa tulee vähemmän.
Nykyisillä apulannan ja polttoöljyn hinnoilla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa toimintaa, mies valittaa. Viime vuonna tienattuja rahoja, maataloustukia, saa odottaa tämän vuoden jouluun asti. Ennakkoverot on pitänyt maksaa, vaikka rahoja ei ole tullut.
– Meinaa olla tuskallista. Minkäänlaisia järkeviä taloudellisia edellytyksiä ei ole jatkaa.
Alkutuottajien moottoripolttoöljyn hinta on noussut pilviin. Se maksoi pitkään 0,89 euroa litralta, nyt yli 1,70, mies ynnää.
...
Viljelijätuttavapiireistään mies on kuullut, että yksikään tuttu tila ei ole tänä vuonna ostanut lannoitteita. Moni aikoo viljellä kokonaan ilman apulantaa. Hän sanoo, että lannoitteen hinta on noussut 400 euroa tonnilta jopa yli tuhanteen euroon per tonni. Maaseudun Tulevaisuus kertoi viikko sitten, että Yara keskeytti tilapäisesti pelto- ja metsälannoitteiden uusien tilauksien vastaanoton 8. maaliskuuta raaka-aineiden ja energiamarkkinan rajuista hintamuutoksista johtuen. Lannoitteiden kemikaaleista iso osa tulee Venäjältä.
...
– Kasvuaika pitenee. Jos tulee kuivia jaksoja, pellosta ei synny yhtään mitään. Se on ollut jo monta vuotta liian kallista.
Samalla puhutaan mahdollisesta ruokakriisistä.
...
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi viljelijän ahdingosta, että vastaavia yhteydenottoja on tullut runsaasti ja kiihtyvästi viime syksystä alkaen.
...
– Totesimme jo alkusyksystä, että maatilojen kustannusten hallitsematon nousu vaarantaa koko suomalaisen ruokajärjestelmän, elleivät maatilojen myyntihinnat nouse nopeasti. Paljon mitään ei markkinoilla tapahtunut. Maataloustuotteiden hinnan nousu alkoi muualla Euroopassa, mutta meillä hinnat laahasivat.
https://markets.businessinsider.com/commodities/wheat-price
Vehnän hinta on melkein kaksinkertaistunut vuodessa viljapörsseissä Ukrainan sodan takia. Tänään se on 38 senttiä / kg. Jos hinta pysyy ylhäällä, niin viljatilojen kannattavuus Suomessa on huippuhyvä 2022.
Mediassa esiintyy väitteitä, että muka vehnän korkea hinta voisi aiheuttaa nälkää joissakin maissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Tuo 38 senttiä on niin vähän, että köyhäkin voi ostaa vehnää yllin kyllin.
Huoltovarmuuspaketti, mitä jäi käteen?http://www.maaseutumedia.fi/huoltovarmuuspaketti-mita-jai-kateen/?fbclid=IwAR0MctwhH32QAT104Gsk9G4qg4YvWARqJ5Gpqf6O8qzTMyErIZDTI5c7BB0
Quote from: MaasetuMediaHuoltovarmuuspaketti — tiloille luvattiin rahaa viikoissa
Ensinnäkin paketin oli tarkoitus taata että tiloille saadaan rahaa viikoissa, jolloin siementen, lannoitteiden ja polttoaineen maksu turvataan.
Lopputulos onkin se että ensimmäisiä rahoja saadaan odotella joskus heinäkuussa, toinen isompi osa lokakuussa ja loppu hamassa tulevaisuudessa.[/b] Ei siinä olen kyllä kiitollinen tästäkin vähästä, mutta mitään tekemistä tällä ei ole huoltovarmuuden turvaamisen kannalta.[/b]
[...]
Entäs sitten mitä tekemistä seuraavilla on akuutin kassakriisin tai huoltovarmuuden kannalta:
• Investointituki 28 miljoonaa euroa vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuuteen liittyviin investointeihin ja muutoksiin
* Investointituki muun muassa biokaasumädätteiden kehittyneille käsittelytekniikoille 14,5 miljoonaa euroa
* Ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä:
* Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman lisärahoitukseen 9 miljoonaa euroa
ym ym.
[...]
... rahaa tarvitaan kipeästi tuotannon pyörittämiseen. Entäs mitä tekemistä peltojen viljelykunnon heikentämisellä kosteikkoviljelmäksi muuttamisella on kassakriisin hoidon tai huoltovarmuuden kanssa? Ei mitään.
[...]
Summa summarum, mahalasku tuli ja todella ruma.
Toinen surkea uutinen oli että tätä konkurssipesää nimeltä suomen maatalous laitettiin hoitamaan Lakimies, kun olisi tarvittu maatalouden rautaista ammattilaista enemmän kuin koskaan. Olen todella huolissani tästä kehityksestä, raha kohdentui heikosti ja tulee joskus jälkijunassa kun konkurssi on jo korjannut nipun tiloja.
Quote from: Ajattelija2008 on 23.03.2022, 12:12:09
https://markets.businessinsider.com/commodities/wheat-price
Vehnän hinta on melkein kaksinkertaistunut vuodessa viljapörsseissä Ukrainan sodan takia. Tänään se on 38 senttiä / kg. Jos hinta pysyy ylhäällä, niin viljatilojen kannattavuus Suomessa on huippuhyvä 2022.
Pitää ottaa huomioon myös nämä hirveästi nousseet tuotantopanokset. Esim, jos polttoöljyllä joutuu kuivaamaan, niin ei välttämättä kannata muuta kuin kipata jyväkuorma metsään, jos sitä pitää kuivurissa 10 tuntia pyörittää. Noh se nähdään sitten syksyllä, kuinka märät kelit tulevat. Ja ei polttoöljy nyt ainut tyyristynyt tuotantopanos ole.
Nauraisin kippurassa ellei tämä olisi totta.
Sorsalampi, salainen ase huoltovarmuuden takaamiseksi. Uusi Nokia.
Tai helvetin kallis biokaasulaitos. Kysyisin, että mistä sitä biomassaa saa kun elukat on jo juotu kannattamattomina, mutta turha tässä on kysellä kun suunnitelmat on selvät.
Sorsalampi. Voi jumalauta.
Taloustieteilijä Tuomas Malinen otti rankasti kantaa Neuvottelija-podcastissa suomalaiseen ruokatuotantoon.
Huoltovarmuuspaketista uutta tietoa - EU ei hyväksynyt huoltovarmuuspakettia. http://www.maaseutumedia.fi/tuomas-malinen-vihrea-syopa-tuhoaa-huoltovarmuuden/?fbclid=IwAR3dX40OvlmQT3IkVRZhQv_426B-3U-uPbGjeOGgjo0mfa_wKMrdROmqdno
Quote from: MaaseutuMediaTuomas Malinen: Vihreä syöpä tuhoaa huoltovarmuuden
Vihreä syöpä on Tuomas Malisen mukaan Suomen ja EU;n suurin ongelma.
Huoltovarmuuden turvaaminen pitää olla jokaisen poliitikon fokus. "Viherpolitiikka on Euroopan syöpä."
[...]
Minkä takia meidän poliitikkojen pitää tuhota Suomen omavaraisuus sen takia, että näytetään mallia tai jotain. Tilanne on hänen mukaansa uskomattoman synkkä, jos ruokaa ei ole. "Jos nämä valtion tukipaketit menee tälleen, niin meiltä kaatuu lihatuotanto alta."
Turve on myös keskeinen osa ruuan tuotantoa. Turpeen tuotanto on hänen mukaansa vedettävä välittömästi maksimiin.
[...]
EU byrokratia estää omaa ruokahuoltoa ja omavaraisuutta.
[...]
Malinen lyttää huoltovarmuuspaketin. "300 miljoonan euron tukipaketti. EU esti, ettei 300 miljoonan tukia ei saa maksaa ennen kesää. Vaan kesällä ja syksyllä jotain".
[...]
Antti Kurvinen, huonoin mahdollinen valinta maatalousministeriksi
Uuden maatalousministerin valintaa Tuomas Malinen pitää huonoimpana mahdollisena valintana. Hän kertoo uuden uuden maatalousministerin Antti Kurvisen pohjalaisen lempinimen olevan "sikatilan emäntä".
"Se kertoo paljon hänen arvostuksestaan". Malinen käskee ihmisiä laittamaan keskustan puheenjohtalle Annika Saarikolle viestiä, että Antti Kurvinen ulos ja Anne Kalmari sisään.
[...]
"Minkä ihmeen takia EU:lla on niin paljon valtaa meidän maatalouspolitiikasta. Siinä ei ole mitään järkeä."
Malinen oli saanut kansanedustaja Anne Kalmarilta tietoa, että EU ei hyväksynyt huoltovarmuuspakettia. Miksi Suomi kysyi, oli häneltä kysytty. Oliko kyseessä ilmoitusmenettely vai kielto?
Malinen lyttää huoltovarmuuspaketin. "300 miljoonan euron tukipaketti. EU esti, ettei 300 miljoonan tukia ei saa maksaa ennen kesää. Vaan kesällä ja syksyllä jotain".
[...]
"Jos halutaan varmistaa kotimainen ruokatuotanto, siihen on hyvin yksinkertainen keino.
Nostetaan tuottajahintoja, yksinkertainen keino.
[...]
Jos turvetta ei tuoda pöydälle, hallitus pitää vaihtaa
"Tässä on pelin paikka. Jos turvetta ei tuoda pöydälle, hallitus pitää vaihtaa. Ei mitään mutta vaihtoehtoa. Pelleily saa luvan loppua. Turve ei saa olla ideologinen asia."
Tuomas Malinen suomii aika rankasti Satu Hassia (vih).
"Paljon mietitty, miten turvetta voidaan kestävällä tavalla hyödyntää. Ei tapahtunut, koska Satu Hassi."
[...]
...Joseph Stiglitzin, Nobel-palkitun ekonomistin ja 100 vaikutusvaltaisimman ekonomistin maailmassa (Time). Stiglitz ollut myös maailmanpankin johtava ekonomisti.
Hän loi kuvaa maailman ruokakriisistä. Jos Ukraina ja Venäjä tuottaa kolmanneksen maailman viljasta, nälkä kurnii varsinkin Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, missä Ukrainan vilja on tärkeä.
Hänen mukaansa Euroopassa ei nähdä nälkää, mutta ruuan hinta nousee merkittävästi. Malinen on realistisempi.
Hän näkee asian paikallisesti Suomesta. Hänen mukaansa monet EU-maat ovat harkinneet ruuan vientikieltoa — Haluttiin säästää ruokaa omalle kansalle. Näin Euroopassa. Suomen viljan omavaraisuus on vain alle puolet (oma ?) ja varmuusvarastot on ajettu alas.
Ukraina ruokkii Lähi-Idän ja Afrikan. "Pysähtykö globaali ruokakauppa", Tuomas Malinen pohtii.
(
oma ?) Suomalainen elintarviketeollisuus jalosti vuonna 2019 noin 440 miljoonaa kiloa viljaa. Määrästä oli vehnää 51 prosenttia, kauraa 28 prosenttia ja ruista 19 prosenttia. Näissä elintarvikeviljoissa olemme yleensä omavaraisia, ja joitakin viljoja myös viedään Suomesta. 29.4.2020
Liittynee tähän ketjuun.
Olen jonkin aikaa seuraillut oman kuntani Reko-piirejä naamakirjassa. Reko = tuottajat kauppaavat tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. On munia, lihaa, taljoja, kasviksia, hunajaa, kalaa, marjoja... vähän kaikkea, mitä nyt suomalaisilla maatiloilla voi tuottaa.
Hinnat ovat alkaneet ihmetyttää suuresti.
Yksikin tuottaja pyytää esim. perunakilosta 5 e. Prismassa kilo saman lajikkeen perunaa noin 1 e. Sipulit 2,50 e/nippu, Prismassa 1,50 /nippu.
Toinen kauppaa pientä kassillista vihreitä (eli persiljaa, timjamia, lehtisalaattia jne) hintaan 15 e/kassi.
Munat monilla ihan ryöstöhintaisia (eikä edes luomua), tuplasti tai triplasti kilohinnaltaan jo aiemmin mainittuun Prismaan verrattuna.
Tuoreet leipälimput 6-12 e/kpl.
Lihat tuplasti sillä hinnalla mitä marketeissa.
Minä luulin, että suoraan tuottajilta saa halvemmalla, tai edes samaan hintaan kuin Prismalta. Luulin että S-ryhmä vetää välistä, mutta mitä hittoa! Miten joku Prisma voi myydä samoja tuotteita puolet tai viisi kertaa halvemmalla kuin mitä tuottaja pyytää suoraan kuluttajalta? Selittäisikö joku mulle ketä tässä koijataan?
^ Mökki-ihmisille "special price just for you"-hinnoittelu ?
Mutta noin se menee kun volyymi myynnistä puuttuu ja se pitää saada plussalle kaikkien kuluerien jälkeen.
Tuttava tuskaili lampaidensa kanssa, että villa ei kelpaa kehräämöille koska hinnoittelu on liian korkea. "Liian korkea hinta" ei kata edes lampaan kerimiskulua...
Sitten itketään, että "villaa ei olisi vaikka menisi kuinka paljon".
Quote from: Larva on 26.07.2024, 08:56:00Minä luulin, että suoraan tuottajilta saa halvemmalla, tai edes samaan hintaan kuin Prismalta.
Jos he myyvät toisilleen niin että vitosen pussi vaihtuu toiseen vitosen pussiin ja raha ei siinä liiku. Mutta jos joku haluaa rahalla ostaa, sekin käy.
Quote from: Titus on 26.07.2024, 09:07:26Tuttava tuskaili lampaidensa kanssa, että villa ei kelpaa kehräämöille koska hinnoittelu on liian korkea. "Liian korkea hinta" ei kata edes lampaan kerimiskulua...
Onko kerimiskulut jonkun muun työstä vai onko keriminen omaa työtä? Sitten pitää opetella kehräämään lankaa. Jos itse kehrätty lanka on liian kallista ja laatu vaihtelee liikaa sitten pitää kutoa sukkia, lapasia ja villatakkeja. Jos itse kudotut ei mene kaupaksi kun on korkea hinta, sitten niillä vaatetetaan oma perhe.
Näperryksissä yksikköhinnat iskevät kovaa. Kilo perunaa on kallista jos tuottaja tuo sen omalla autolla kaupunkilaisten ostettavaksi.
Toinen tila myy 10 000 kiloa yhdellä kuormalla ketjun tukkuun. Voihan edullista hintaa halajava mennä ostamaan suoraan tilalta täyden peräkärryllisen pottua/munia/villaa. Silloin luulisi hinnankin olevan alle kaupan hintojen.
ˆ Sitten on sekin välimuoto, että paikallinen yrittäjä myy laarillisen perunaa kyläkaupalle tukun ohi. Ostaja voi itse pussittaa ja punnita haluamansa määrän. Jää tukkuporras ja pakkauskulut pois.
Ainakin uusien perunoiden kanssa toimitaan meilläpäin niin. Ja käsittääkseni esim. Kesko sallii sen kauppiaille.
-i-