Quote"Totuudenjälkeinen aika" alkoi oikeasti jo 1980-luvulla, tutkimus paljastaa: Rationaalinen kieli hiipunut, omista tunteista puhuminen moninkertaistunut
Tulos perustuu erilaisten sanojen yleisyyden laskemiseen englannin- ja espanjankielisessä kirjallisuudessa.
[...]
Julkisuudessa on puhuttu viime vuosina paljon siitä, että ihmisten luottamus tieteeseen on heikentynyt, eikä julkisessa keskustelussa enää vedota entiseen tapaan tosiasioihin. Uuden tutkimuksen mukaan tämä ilmiö on kuitenkin vanhempi kuin luulemmekaan: käänne tapahtui jo 1980-luvulla.
[...]
Näin ainakin englanninkielisissä ja espanjankielissä maissa, joita alankomaalais-yhdysvaltalaisen ryhmän tutkimus koskee. Marten Schefferin johtama monitieteinen ryhmä perustaa väitteensä siihen, miten sanavalinnat englannin- ja espanjankielisessä kirjallisuudessa ovat muuttuneet vuosina 1850–2019.
Havaintoaineistona, jota tutkijat haravoivat automatisoidusti, oli useita miljoonia digitoituja kirjoja näiltä vuosilta Googlen Ngram-tietopankin kautta.
Rationaalisuuteen vetoaviksi sanoiksi tutkijat tulkitsivat muun muassa sanat analyysi, data, raja/rajoittaa (limit), tulos, määrittää, järjestelmä, koko ja prosentti. Vaistoomuksiin, vaikutelmiin ja tunteisiin liittyviksi sanoiksi he tulkitsivat muun muassa sanat kuvitella, viisaus, mieli, ajatella/luulla (think), uskoa, totuus ja tuntea/tuntu (feel), sekä kirsikkana kakun päällä Facebook.
Tulokset paljastavat, että havaintojakson alusta eli vuodesta 1850 aina 1980-luvulle asti rationaalisuuteen vetoavien sanojen käyttö lisääntyi yhtäjaksoisesti. Sitten alkoi alamäki.
[...]
Ensiksikin lehdistötiedotteen yhteydessä julkaistusta kaaviosta (jutun alussa) nähdään, että tunnesanojen nousu alkoi vasta 1990-luvulla eli hieman myöhemmin kuin rationaalisten sanojen lasku. Toiseksi, käänteen jälkeen tunnesanojen yleisyys on noussut selvästi jyrkemmin kuin rationaalisuuteen vetoavien sanojen käyttö on vähentynyt.
Erityisen merkillepantavaa on, että muutokset ovat samansuuntaiset sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Tutkijat havaitsivat saman muutoksen myös sanomalehti New York Timesin digitoidussa arkistossa, johon he vertasivat Googlen kirjakokoelmaa.
[...]
Tutkimusmenetelmistä
Toteuttaakseen analyysinsa mahdollisimman objektiivisesti tutkijat eivät tyytyneet sanojen luokitteluun käsin. Tieteellisen artikkelin mukaan he etsivät aineistosta koneellisesti 5000 yleisintä englannin ja espanjan sanaa, ja laskivat niiden kaikkien muutokset.
[...]
Lisäksi Schefferin ryhmä teki aineistolle niin sanotun pääkomponenttianalyysin. Tämä termi tarkoittaa monimutkaista tilastomatemaattista menetelmää, jossa etsitään havaintoaineistosta suurimmat korrelaatiot. Tässä tapauksessa kyse oli sanojen esiintymistiheyden korrelaatiosta vuosilukuun.
[...]
Tutkijoiden mukaan sosiaalisen median nousu noin vuodesta 2007 alkaen on kiihdyttänyt muutoksia. Tieteellisen artikkelin datakaaviot tosin näyttäisivät siltä, että tämä koskee lähinnä espanjan kieltä, jossa muutos toissa vuosikymmenen puolivälin jälkeen tapahtui kuin veitsellä leikaten. Englanninkielisessä kirjallisuudessa muutos on sen sijaan ollut melko tasaista.
Alankomaalaisessa Wageningenin yliopistossa työskentelevä Scheffer huomauttaa, että perimmäisiä syitä näiden käänteiden taustalla ei voida laskea heidän data-analyysimenetelmillään.
Tieteellinen artikkeli tutkimuksista on julkaistu Pnas-lehdessä joulukuussa. Se on vapaasti luettavissa.
Tekniikka & Talous, 31.1.2022 (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/d717f3be-8b87-4eed-9f63-6688d7ce7618)
(Suositus alkuperäisen lähteen lukemiselle, korostukset minulta. En muista, kuuluiko T&T:n julkaisupolitiikkaan pistää artikkelit maksumuurin taakse jonkun määräajan jälkeen, joten myös siksi suositus.)
Linkki Pnas-lehden artikkeliin: https://www.pnas.org/content/118/51/e2107848118 (https://www.pnas.org/content/118/51/e2107848118)
Radio Rockin tyyliin epäsovinnainen kysymys: rautaa vai
paroskaa?
Oma vastaus: rautaa. Ja tämä täydellä T&T:n tarjomalla täydellä varmuudella kurkkimatta sekä ilman syväanalyysiä alkuperäisistä lähteistä. Entä muut, mitään mieltä?
Edit: paskaa -> roskaa.
Vai, että rautaa?
Aika pitkä aika on kulunut 1850 -luvusta, jolloin on siirrytty viktoriaanisen ajan moraaliteeskentelystä ja kaksinaismoralismista nykyaikaan. Myöskin kirjallisuuden funktio ja allegoriat ovat muuttuneet, kontekstista puhumattakaan.
Myöskin T&T -lehti on muuttunut tunteilevaksi "tieteen" (ilmastonmuutos ja tiemitämuuta) puolustelijaksi, poliittisen korrektiuden ja wokefiilisten vauhdittamaksi paskajulkaisuksi, jota en halua lukea edes ilmaiseksi. Lehti on vajonnut niin alas 1980 -luvun tasostaan, että ihan oikeasti ihmettelen, kuka sitä viitsii enää lukea?
Tuollaisen hutkimuksen skaala on niin suuri, että ilman kontekstisidonnaista tarkastelua ei voi yksittäisten sanojen esiintymistiheydellä mitata yhtään mitään. Kieli, ajattelu ja mielikin muuttuu aikojen saatossa.
Vai ajattelemmeko samoilla premisseillä kuin vuonna 1850?
Minä väitän, että emme.
Quote from: Pentecost on 31.01.2022, 12:37:48
Aika pitkä aika on kulunut 1850 -luvusta, jolloin on siirrytty viktoriaanisen ajan moraaliteeskentelystä ja kaksinaismoralismista nykyaikaan. Myöskin kirjallisuuden funktio ja allegoriat ovat muuttuneet, kontekstista puhumattakaan.
Viktoriaaninen aika oli vain ja ainoastaan sumujen saarilla. Edes brittien siirtomaissa ei eletty oletettujen viktoriaanisten moraalikäsitysten mukaan.
Muuten olen sitä mieltä, että totuuden jälkeinen aika alkoi silloin, kun filosofiassa siirryttiin skolastiikasta roskaan eli viimeistään joskus 1500 - luvulla.
Quote from: Pentecost on 31.01.2022, 12:37:48
Vai, että rautaa?
...
Myöskin T&T -lehti on muuttunut tunteilevaksi "tieteen" (ilmastonmuutos ja tiemitämuuta) puolustelijaksi, poliittisen korrektiuden ja wokefiilisten vauhdittamaksi paskajulkaisuksi, jota en halua lukea edes ilmaiseksi. Lehti on vajonnut niin alas 1980 -luvun tasostaan, että ihan oikeasti ihmettelen, kuka sitä viitsii enää lukea?
...
Sen nimi oli tuolloin insinööriuutiset. Se oli kiehtova lehti, nykyään harvaan keskittyy samallalailla kuin siihen silloin.
Quote from: Dangr on 31.01.2022, 13:41:54
Quote from: Pentecost on 31.01.2022, 12:37:48
Vai, että rautaa?
...
Myöskin T&T -lehti on muuttunut tunteilevaksi "tieteen" (ilmastonmuutos ja tiemitämuuta) puolustelijaksi, poliittisen korrektiuden ja wokefiilisten vauhdittamaksi paskajulkaisuksi, jota en halua lukea edes ilmaiseksi. Lehti on vajonnut niin alas 1980 -luvun tasostaan, että ihan oikeasti ihmettelen, kuka sitä viitsii enää lukea?
...
Sen nimi oli tuolloin insinööriuutiset. Se oli kiehtova lehti, nykyään harvaan keskittyy samallalailla kuin siihen silloin.
Lehti on lehti ja nykyään(kin) ihmiset haluavat lukea niitä uutisia mitkä vahvistavat omaa maailmankäsitystä, mutta myöskin sitä mistä auktoriteetit maksavat.
Esimerkiksi valde maksaa verotusoikeudella Ylen yli 6000€ keskipalkat ja myös näin korona-aikana yksityisten tiedonvälitysten tukia.
Kannattaa siis silittää velkarahalla tiedonvälitystä voitelevaa hallitusta myötäkarvaan! ;)
Suomessa kapitalismi ja riskinotto tarkoittaa sitä, että saa jalkansa veronmaksajan oven väliin. Loppu on sitä, että nuoleskelet hallitusta, tutkivan journalismin sijaan. Miksi? No siksi, että me kaikki haluamme tietää, että ollaan maailman onnellisin ja vähiten korrupteitunut maa.
https://www.youtube.com/watch?v=Ganmvbdp6pY
Me ollaan sankareita kaikki, jos yksin silmin katsotaan...
Artikkelissa on varmaan totuuden siemen.
Ihmisten oli helppoa uskoa tieteeseen, kun alkoi ilmestyä kuvia tähdistä, puhuttiin painovoimasta ja sähköstä ja elektroniikasta. Keksittiin tietokone. Tai lääketiede, alettiin tehdä tähystysleikkauksia, syöpiä saatiin leikeltyä ja pysäyteltyä. Magneettikuvaus. Kun ihminen näki magneettikuvat kehostaan hän saattoi vain "Wau", kuinka ihanaa tiede on. Kuulennot, Hubble, ydinvoima, atomipommit, GPS-satelliitit, vakoilusatelliittien kuvat. Mikrobiologia, tunneling microscope, kuvia optisen näkökyvyn taakse menevistä muodoista. Kemia, ensin nailon ja sitten synteettisten kuitujen tuleminen vaatteisiin, teflon ja gore-tex...
Niin. Mitä tapahtui myöhemmin?
Miettikääpä, mitä kaikkea alettiin nimittää "tieteeksi"?? Mitä kaikkea alettiin opettaa yliopistoissa? Kaiken maailman kommunistien ja marxistien marssi läpi instituutioiden mädätti "tieteen". Tuli humanistisia tieteitä, naistutkimusta, sukupuolentutkimusta ja ties mitä "tiedettä". Kansalle opetettiin, että jos minun mielestäni kikkelistä huolimatta olen nainen, niin sen legitimisointi on "tiedettä". Aivossa voi olla niks ja naks ja sukupuolia on enemmän kuin kaks!
Kovat tieteet ja ns. pehmeät tieteet...
Toinen murros on tapahtunut, kun on menty atomi- tai alkeishiukkastasoa syvemmälle ja toisessa päässä miljoonien valovuosien taakse mustien aukkojen sisälle. Tiede, joka perustuu olettamuksille, joita ei voi näyttää konkreettisesti todeksi vaan jonkun hiukkasen hetkellisen olemassaolon voi päätellä muutoksesta energiavuossa tms. niin aletaan lähestyä sielläkin uskon asioita. Miten paljon helpompaa on opettaa ja havainnollistaa koululaisille veden kappaleeseen aiheuttama noste, kuin fotonin dualistinen hiukkas- ja aaltoluonne.
Kun tieteestä on tullut "tiedeyhteisön nykyisen näkemyksen mukaan voi olla, että mustan aukon blaa blaa" tai että sukupuolentutkijan mielestä sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, niin tavallinen ihminen voi samaistua tähän ja tuumata vaikka että hänen mielestään maapallo on litteä ja löytää hypoteesiaan tukevia väitteitä koko internetin vääränään.
Summa summarum:
Tieteeltä on vienyt pohjaa siis kaksi asiaa: Hypoteesien todistelun mahdottomuus tieteen karatessa konkreettisen käsityskyvyn ulkopuolelle (mikrotaso/makrotaso) ja hömppätieteet.
-i-
Quote from: ikuturso on 01.02.2022, 13:41:29
Summa summarum:
Tieteeltä on vienyt pohjaa siis kaksi asiaa: Hypoteesien todistelun mahdottomuus tieteen karatessa konkreettisen käsityskyvyn ulkopuolelle (mikrotaso/makrotaso) ja hömppätieteet.
-i-
Tietääkseni - tai ehkä paremminkin luullakseni :) - fyysikoiden keskuudessa on ollut paljonkin juttua siitä, että liian paljon perustuu pelkästään matematiikalle ja tietona pidetään liian paljon sellaista tietoa, jonka kokeellinen todistaminen on mahdotonta. Eli rakennetaan jo pelkästään matemaattisesti laskettujen teorioiden päälle uusia "totuuksia". Tai jotain tuollaista.
muoks:
Mitä humanistisiin tieteisiin tulee, niin niiden olisi hyvä palata filosofisille juurilleen. Eli käytännössä tomismiin. Se toimii ja muistuttaakin tavallaan analyyttista filosofiaa poiketen siitä keskeisesti siinä, että se ei ole umpikujassa.