Suomen tulevaisuus ei näytä lupaavalta. Kantaväestö vanhenee. Taloudella ei ole viime vuosina mennyt hääppöisesti. Etelä-Euroopan euromailla on mennyt jopa vielä huonommin kuin Suomella. Tulevaisuudessa eteläisemmät euromaat takuulla vaativat suomalaisilta suurempia tulonsiirtoja. Jopa ilman näitä etelä-Eurooppaan kohdistuvia tulonsiirtoja suomalaisen hyvinvointivaltion rahoitus kohtaa haasteita. Suomessa asuu huonosti työllistyviä humanitaarisia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisten oppimistulokset ovat kantaväestöä jäljessä. Osa maahanmuuttajataustaisista, niin ensimmäisen kuin toisen polven maahanmuuttajista, sortuu rikoksen tielle. Huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien ongelmat näyttävät muun Euroopan tavoin periytyvän myöhemmille maahanmuuttajasukupolville. Syrjäisen sijainnin, kylmän ilmaston, heikon palkkatason ja korkean verotuksen sekä tuntemattomuuden vuoksi Suomi ei ole ulkomaalaisille osaajille houkutteleva kohde. On mahdollista, että Suomi on tulevaisuudessa vielä vähemmän houkutteleva kohde työ- ja opiskeluperäisille maahanmuuttajille. Taloudesta ja turvallisuudesta on pidettävä huolta. Ilokseni voin kertoa monen tuntemani maahanmuuttajan tiedostavan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien sopeutumisongelmat Euroopassa - eivätkä he pidä näitä sopeutumisongelmaisia maahanmuuttajina minään Suomen vetovoimaa nostavina henkilöinä.
Minulla on kunnia tuntea lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia. He ovat juuri sellaisia osaajia joita Suomi tarvitsee, kaipaa ja himoitsee. Heitä yhdistää sama asia: he eivät puhu suomea tai ruotsia juuri yhtään. Joukossa on sekä pitkään Suomessa asuneita että vain muutaman vuoden Suomessa asuneita. He eivät koe tarvetta suomen osaamiselle. Englannilla hoituu asiat niin töissä kuin vapaalla. Oikeastaan ainoat tuntemani suomea enemmän opiskelleet ulkomaalaiset ovat he, jotka ovat kokeneet Suomen kansalaisuuden tarpeelliseksi. Kaikilla ulkomaalaisilla ei ole tarvetta Suomen passille. Ylipäätään he eivät koe olevansa suomalaisia Suomessa. He eivät kossun voimalla laula Kari Tapion Olen Suomalaista räkälässä. He eivät kansallispuvussa tavaa Kalevalaa. He voivat arvostaa ja viihtyä suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta muutaman miljoonan ihmisen puhumaa marginaalikieltä he eivät näe tarpeelliseksi itselleen.
Nostin esille toisessa aiheessa, kuinka pelkästään Aalto-yliopistossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on jo itsessään kohtalainen määrä, mutta kun mukaan lisätään kandidaattiopiskelijat, jatko-opiskelijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, on selvää, että pääkaupunkiseudulla on merkittävä ulkomaalaisten opiskelijoiden väestö. Opetusta on muutettu englannin kieliseksi: Aallossa suurin osa maisteriohjelmista on englanniksi. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kansainvälistymisen eteen tekemä työ kantaa hedelmää. Englannin kielellä on saatu houkuteltua lahjakkaita ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka englannin kielellä voidaan houkutella Suomeen ulkomaalaisia kykyjä. Voin oman opiskeluaikaisen kokemukseni perusteella kertoa pääkaupunkiseudulla olevan opiskelija-asunnoista koostuvia pihapiirejä, joissa suomalaiset opiskelijat ovat pieni vähemmistö - ja ne siellä asuvat ulkomaalaiset opiskelijat eivät suinkaan puhuneet suomea tai ruotsia.
(Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita kansainvälisten opiskelijoiden rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti viettäneet monilla tavoin nautinnollista aikaa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.)
Lukija saattaa aprikoida: Suomessa on jo englannilla pärjääviä ulkomaalaisia osaajia, joten miksi vahvistaa englannin asemaa Suomessa? Jotta saisimme enemmän kaivattuja osaajia Suomeen. Maailmalla on mainostettava suomalaisten englannin osaamista. Englanninkielinen varhaiskasvatus on vetovoimatekijä osaajille, joilla on lapsia tai aikeita hankkia lapsia. Yhteistyön viranomaisten on sujuttava englanniksi ilman mitään ongelmia. Englanti on osaajien houkuttelemisessa matalalla roikkuva hedelmä.
Myös jatkossa voidaan vaatia välttävää suomen tai ruotsin osaamista kansalaisuuden ehtona, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Muutoksen tuulet puhaltavat. Suomen suurimman kaupungin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti Suomen pääkaupungin muuttamista englannin kieliseksi. Espoo ja Vantaa ovat kieliasiassa jo edenneet. Englannin aseman vahvistaminen Suomessa ei enää ole mitään anglofiilistä teoriaa, vaan se on totisinta totta.
Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.
Millä tapaa nuo maisterit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa? Minun nähdäkseni ongelma on että koulutus ja muu nuorisokenttä on rakennettu paljon isommalle väkimäärälle jolloin jos oppilaat loppuu, koulu pitäisi sulkea ja myydä muuhun käyttöön sen sijaan että maksaa ulkomaalaisille siitä että opiskelevat suomessa. Lisäksi kyseenalaistan ylipäänsä englanniksi tarjotun koulutuksen mielekkyyden julkisrahoitteisesti. Sen tarve suomalaiselle yhteiskunnalle on ainoastaan suomessa marginaalisen pienillä erikoisaloilla joissa kotimaista osaamista ei käytännössä juuri ole.
Yksinkertaisesti monikulttuurinen ja muun kuin suomenkielinen suomi ei ole enää suomi vaan pohjoinen maapläntti kielipuolista ja juuretonta väkeä. Mikäli ko henkilöt olisivat oikeasti taitavaa väkeä, niin 80%+ oppii auttavasti peruskielitaidon vuodessa ja tyydyttävän tason parissa. Myös vakavan keskustelun paikka tulisi olla mikäli SUOMEN pääkaupungissa puhutaan niin vähän kantakieltä ettei sitä opi enää ihmisten kanssa peruselämisen yhteydessä. Ne tutut ketkä lähteneet maailmalle ovat oppineet italiat, japanit ja saksat varsin hyvälle tasolle muuteman työvuoden sisään, joten ihmettelen kovasti mikä estää kieltä oppimasta ja mihin muka englannin aseman vahvistamista tarvittaisiin mikäli se jo nyt toimii ilman ongelmia?
Vaihdetaan suomen kieli pidginiksi, siitähän se kasvuloikka uudelle tasolle syntyy.
Quote
X
Here are 20 examples of Nigerian pidgin.
How you dey?
This is pidgin for 'How are you?' With friends, you can also say:
How na?
How far/body?
You can respond by saying:
I dey (I am fine)
I dey Kampe (I am doing well)
You too much
This is pidgin for:
You are far too kind.
Thank you.
Good job!
I wan Chop or I dey H
Unlike the English word, 'chop' which implies that something is being sliced or hacked; in pidgin it means 'food'. So 'I wan Chop' or 'I dey H' means 'I want to eat' or 'I am hungry.'
To show that you are extremely hungry, you can say:
Hunger dey tear my belle.
Hunger wan kill me.
When you hear, 'You don chop up?' the speaker means 'You are prospering or have put on some weight.'
Dis food sweet well, well
This phrase means 'This meal is delicious'. You can also say 'Dis food sweet no be small.'
K-leg
The situation or topic is either suspicious or untrue.
For instance, one could say: 'You sure of dis tin wey you dey talk so? Dis matter get k-leg.'
It means, 'Are you sure of what you are saying? This doesn't seem true.'
E be like film
This phrase is used to express incredulity, especially when reporting a scenario, movie or circumstance.
For instance, a person reporting an accident that happened quickly could say:
'di way wey di car tumble ern, e be like film!' meaning 'the way the car tumbled was just like in the movies, or incredible.'
Sometimes we switch it with 'e be like magic.'
Abi?
This means 'Right?' or 'Isn't it?'
For example, if you're shopping for lemons you might say: 'Dis bag na lemon green e be, abi?'
It means: 'The shade of green on this bag is lemon green, right?'
Na so/Na so?
This means 'It is so' or 'I concur/ is that so?
'No be so' means 'It is not so.'
'I no gree' means ' I disagree.'
For instance, you could ask: 'No so dem dey fry meat, abi?
It means: 'This is how meat is fried, right?' Someone could answer saying 'na so', meaning 'yes' or even say 'ern-ern, na so?' if they are not sure of the answer.
Notin Spoil
'Notin spoil' means 'all is well.'
If for instance you were in the kitchen, cooking with a friend, then you both step out for a bit and realise that the meal is burning, then one person runs off to check, you might have this conversation:
You: 'Di food burn?' or 'notin spoil abi?' meaning ' did the meal burn?'
Response: 'E burn small, but notin spoil.' Meaning 'Yes, it did but not enough to ruin it' but if he simply says 'Notin spoil' it means 'All is well, the meal is intact.'
Gbam!
This is a response that means 'exactly or precisely.'
You can use the suffix '–solutely' from the word 'absolutely' to create 'Gbamsolutely', which is used in more sophisticated circles.
Abeg
This simply means 'Please.'
You could say, 'Abeg come chop food' which is an invitation to a meal. It means 'Please, come and join me.'
I no get
'I no get anytin to tell you' means, 'I have nothing to say to you' or 'I have no words.'
If you're shopping you might say 'I no get basket of tomatoes for house.' This means, 'I don't have a basket of tomatoes at home.'
Go Slow
This means 'Traffic Jam.' You will hear people say things like 'Go slow hold me as I dey com.' It means 'On my way here, I was help up in a traffic jam.'
Comot
This could mean 'go', 'leave', or 'get out!'
Make we comot (Let us go out)
Comot from dia ( leave)
Comot! (Get out!)
Dey
This is the pidgin form of the verb 'to be'.
For example, 'You too dey tear head!' means 'you are too quarrelsome or short-tempered.'
'Tear head' means angry or quarrelsome.
Wetin?
This means 'What?'
While wetin dey happen?' means 'What is going on?'
I Sabi
'I know', or 'I understand.'
Wahala
Wahala means 'Trouble', and its meaning can change depending on context.
When someone says 'No wahala, they could mean 'Yes' or 'No problem'.
The flip side is 'Wahala dey o', meaning there is a problem. It is rare for this word to stand alone, except to express surprise at a disconcerting situation.
'Gbege' and 'Yawa' also mean 'trouble'.
God don butter my bread
God has answered my prayers.
X
https://www.britishcouncil.org/voices-magazine/nigerian-pidgin-words-phrases (https://www.britishcouncil.org/voices-magazine/nigerian-pidgin-words-phrases)
Miksei samantien siirrytä digiaikaan ja vaihdeta binääriksi?
Quote from: Hae-won on 21.09.2021, 20:06:46
Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.
Aiheen ei tarvitse välttämättä herättää tunteita lainkaan. Se on ihan rationaalisesti osoitettavissa puhtaaksi puolikieliseksi roskaksi. Itse kirjoittajakaan ei olisi osannut kirjoittaa sitä englanniksi niiin, että se ei olisi herättänyt englantia äidinkielenään puhuvissa säälinsekaista huvitusta.
Tämä YLE:n tuore juttu sopii tähän keskustelunavaukseen kuin nyrkki silmään.
https://yle.fi/uutiset/3-12108445
QuoteTeknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla
Teknologiateollisuuden mukaan tuleva osaajapula ratkaistaan työperäisellä maahanmuutolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuspäällikön mukaan Suomessa työnantajat ovat ehkä tottuneet siihen, että koulujärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa.
[...]
Nokialla on käsillään herkullinen kasvun paikka 5G-teknologian alkuvaiheessa. Edessä voi häämöttää entistä parempi mobiililaajakaista, esineiden ja asioiden internet ja ties mitä muuta, mutta osaajapula huolettaa Nokian Suomen maajohtajaa Tommi Uittoa.
Edellisen kolmen vuoden aikana Nokia on palkannut Suomessa noin 1 200 vakinaista työntekijää pääasiassa tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tänä vuonna haettavaksi tuli 500 työpaikkaa, mutta niistä vielä parisataa on Uiton mukaan täyttämättä.
[...]
Nokia ei ole yksin. Alan työmarkkinajärjestön Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puolet 130 000:sta selittyy eläköitymisellä, puolet odotetulla kasvulla.
Pulaa on tietenkin digiosaajista, mutta kasvavaa tarvetta olisi myös vähähiilisyyden, kiertotalouden ja ilmastoteemojen osaajille. Vajetta on myös niin sanotusti tavallisista ammattilaisista, kuten hitsareista tai robotin käytön osaajista konepajateollisuudessa.
[...]
Teknologiateollisuus esitteli selvitystä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Osaajapulan ratkaisuiksi ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä, täsmäkoulutusta ja myös sen varmistamista, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun ja valmistuvat.
Yli muiden teemojen nousi kuitenkin työperäinen maahanmuutto – tai Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntysen sanoin työhön johtava maahanmuutto.
– Olemme alkaneet puhua hieman laajemmasta termistä. Tulipa henkilö Suomeen työn tai koulutuksen takia, puolisona tai lapsena, niin näemme tärkeänä, että jonkin ajan kuluttua hän työllistyy ja tekee suomalaisen yhteiskunnan eteen työtä, Pöntynen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomen nykyinen hallitus on lupautunut nopeuttamaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja. Eduskunnan käsittelyssä on nyt esitys D-viisumista, joka helpottaisi aluksi ainakin erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahanmuuttoa.
Se yksinään ei Teknologiateollisuudelle riitä.
– Lisäksi tarvitsemme vahvasti parempaa kotouttamista. Se vaatii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden tarjoamista esimerkiksi englannin kielellä, eikä siihen ole vielä tartuttu, Pöntynen toteaa.
[...]
Quote from: Hae-won on 21.09.2021, 20:06:46
Minulla on kunnia tuntea lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia. He ovat juuri sellaisia osaajia joita Suomi tarvitsee, kaipaa ja himoitsee. Heitä yhdistää sama asia: he eivät puhu suomea tai ruotsia juuri yhtään. Joukossa on sekä pitkään Suomessa asuneita että vain muutaman vuoden Suomessa asuneita. He eivät koe tarvetta suomen osaamiselle. Englannilla hoituu asiat niin töissä kuin vapaalla. Oikeastaan ainoat tuntemani suomea enemmän opiskelleet ulkomaalaiset ovat he, jotka ovat kokeneet Suomen kansalaisuuden tarpeelliseksi. Kaikilla ulkomaalaisilla ei ole tarvetta Suomen passille. Ylipäätään he eivät koe olevansa suomalaisia Suomessa. He eivät kossun voimalla laula Kari Tapion Olen Suomalaista räkälässä. He eivät kansallispuvussa tavaa Kalevalaa. He voivat arvostaa ja viihtyä suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta muutaman miljoonan ihmisen puhumaa marginaalikieltä he eivät näe tarpeelliseksi itselleen.
Eli kuvasit siis normi expatin. Kuten sanoit expat vaan "viihtyy" jossain, mutta heti kun tulee parempi tarjous tai vähän kovempi syysmyrsky niin nää expatit lähtee ensimmäisenä häntä koipien välissä lipettiin. Tämä on on ihan sallittua, mutta näistä viihtyjistä kannattaa tosiaan pitää erillään ne miehet ja naiset, eli nää kossun voimalla laulavat suomalaiset, jotka sotivat tämän maan puolesta ja nostivat sen raa'alla työllä pohjamudista yhdeksi maailman parhaista valtioista, jotta nyt täällä saa käydä viihtymässä niinkin sivistymättömiä "osaajia", jotka eivät 10 vuoden oleskelunkaan jälkeen pysty opettelemaan yhtään suomea tai ehkä vielä pahempi edes ymmärrä miksi sen opettelu on tarpeellista.
Quote from: Hae-won on 21.09.2021, 20:06:46
Nostin esille toisessa aiheessa, kuinka pelkästään Aalto-yliopistossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on jo itsessään kohtalainen määrä, mutta kun mukaan lisätään kandidaattiopiskelijat, jatko-opiskelijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, on selvää, että pääkaupunkiseudulla on merkittävä ulkomaalaisten opiskelijoiden väestö. Opetusta on muutettu englannin kieliseksi: Aallossa suurin osa maisteriohjelmista on englanniksi. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kansainvälistymisen eteen tekemä työ kantaa hedelmää. Englannin kielellä on saatu houkuteltua lahjakkaita ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka englannin kielellä voidaan houkutella Suomeen ulkomaalaisia kykyjä. Voin oman opiskeluaikaisen kokemukseni perusteella kertoa pääkaupunkiseudulla olevan opiskelija-asunnoista koostuvia pihapiirejä, joissa suomalaiset opiskelijat ovat pieni vähemmistö - ja ne siellä asuvat ulkomaalaiset opiskelijat eivät suinkaan puhuneet suomea tai ruotsia.
Kyllä se houkutteleva tekijä on maksuton opiskelu. Englanninkielisiä ohjelmia kun on lähes kaikkialla muuallakin. Englanninkieliset ohjelmat ainakin maisteritasolla ja varsinkin tietyillä aloilla ovat ihan järkevä juttu, mutta ulkomailta tulleille tulee olla lukukausimaksu. Suomalaisten veronmaksajien tehtäviin ei kuulu kouluttaa ulkomaalaisia, joiden tarkoitus on ottaa hölmöläisiltä löysät rahat pois ja lähteä samantien muualla.
Quote from: Hae-won on 21.09.2021, 20:06:46
Lukija saattaa aprikoida: Suomessa on jo englannilla pärjääviä ulkomaalaisia osaajia, joten miksi vahvistaa englannin asemaa Suomessa? Jotta saisimme enemmän kaivattuja osaajia Suomeen. Maailmalla on mainostettava suomalaisten englannin osaamista. Englanninkielinen varhaiskasvatus on vetovoimatekijä osaajille, joilla on lapsia tai aikeita hankkia lapsia. Yhteistyön viranomaisten on sujuttava englanniksi ilman mitään ongelmia. Englanti on osaajien houkuttelemisessa matalalla roikkuva hedelmä.
Myös jatkossa voidaan vaatia välttävää suomen tai ruotsin osaamista kansalaisuuden ehtona, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Muutoksen tuulet puhaltavat. Suomen suurimman kaupungin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti Suomen pääkaupungin muuttamista englannin kieliseksi. Espoo ja Vantaa ovat kieliasiassa jo edenneet. Englannin aseman vahvistaminen Suomessa ei enää ole mitään anglofiilistä teoriaa, vaan se on totisinta totta.
Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.
Sori, mutta yllä kuvattu on pelokkaan kaverin mentaliteetti eli sellaisen jolta puuttuu itsekunnioitus ja siitä syystä kukaan ei myöskään kunnioita tämmöistä kaveria, vaan ulkomailla sille naureskellaan. Suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole tukea pääkaupunkiseudun muuttamista englanninkieliseksi enklaaviksi saatikka englanninkielen virallistamista Suomessa. Kieli on yksi oleellisimmista osista suomalaista kulttuuria ja jos sen asemaa on valmis heikentämään, jotta saa jonkun verran enemmän kaiken palvelun englanniksi vaativia ulkomaisia "osaajia", jotka lähtevät lipettiin heti jos edes näyttää siltä, että heidän pitäisi uhrata jotain Suomen eteen, niin otan kyllä todella osaa. Lievästi sanottuna halvalla menee. Kyse on tietysti arvovalinnasta. Joko englanti on virallinen kieli Islannissa? Miksi Suomi ei Ruotsin tai Venäjän vallan aikana ottanut käyttöön ruotsia tai venäjää? Oltaisiin saatu enemmän osaajia Ruotsista ja Venäjältä, jos rahvaillekkin olisi opetettu ruotsia tai venäjää.
Ilahduttava nähdä aiheen synnyttäneen keskustelua. Aihe herätti hommalaisissa huolia ja murheita, mikä ei ole lainkaan yllättävää. Pyrin tässä lievittämään näitä pelkoja. Osa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista ei välttämättä tajua, kuinka paljon pääkaupunkiseudulla on suomea ja ruotsia puhumattomia ihmisiä.
Quote from: Tabula Rasa on 21.09.2021, 20:34:09
Millä tapaa nuo maisterit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa?
He tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kaivattua osaamista. Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita heidän rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti monilla tavoin nauttineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa vietetystä ajasta.
Elinkeinoelämässä on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali. "Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen."
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/
Quote from: Tabula Rasa on 21.09.2021, 20:34:09
Mikäli ko henkilöt olisivat oikeasti taitavaa väkeä, niin 80%+ oppii auttavasti peruskielitaidon vuodessa ja tyydyttävän tason parissa.
He ovat taitavaa väkeä. Syy miksi he eivät opi suomea on se, etteivät he ole nähneet syytä oppia sitä.
Itse asiassa tuntemani suomea osaavat maahanmuuttajat tuppaavat olemaan matalamman koulutustason maahanmuuttajia. Heillä onkin hyvä syy opiskella suomea: kansalaisuus. Monelle osaajalle Suomen kansalaisuus ei ole yhtä tärkeä asia kuin heille.
Quote from: Tabula Rasa on 21.09.2021, 20:34:09
Myös vakavan keskustelun paikka tulisi olla mikäli SUOMEN pääkaupungissa puhutaan niin vähän kantakieltä ettei sitä opi enää ihmisten kanssa peruselämisen yhteydessä.
Ei Helsingissä tietenkään opi suomea, jos sitä ei tarvitse.
Quote from: Tabula Rasa on 21.09.2021, 20:34:09
Ne tutut ketkä lähteneet maailmalle ovat oppineet italiat, japanit ja saksat varsin hyvälle tasolle muuteman työvuoden sisään, joten ihmettelen kovasti mikä estää kieltä oppimasta ja mihin muka englannin aseman vahvistamista tarvittaisiin mikäli se jo nyt toimii ilman ongelmia?
Italiassa, Saksassa ja varsinkin Japanissa paikalliset puhuu huonompaa englantia kuin suomalaiset. Lisäksi kyseisiä kieliä puhutaan paljon enemmän kuin suomea, mikä motivoi opiskeluun.
Pari viikkoa sitten eräs Suomessa asuva japanilainen totesi twitterissä, että kun suomalaiset sanovat etteivät he puhu englantia, se tarkoittaa etteivät he puhu täydellistä englantia. Japanilaisten sanoessa saman he tarkoittavat etteivät he oikeasti puhu englantia.
Quote from: IDA on 21.09.2021, 21:30:45
Quote from: Hae-won on 21.09.2021, 20:06:46
Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.
Aiheen ei tarvitse välttämättä herättää tunteita lainkaan. Se on ihan rationaalisesti osoitettavissa puhtaaksi puolikieliseksi roskaksi. Itse kirjoittajakaan ei olisi osannut kirjoittaa sitä englanniksi niiin, että se ei olisi herättänyt englantia äidinkielenään puhuvissa säälinsekaista huvitusta.
Viestisi perusteella on ilmeistä, että aihe herätti sinussa suuria tunteita. Antamasi väärä todistus minun englannin osaamisesta on siitä selvä merkki. Sinun ei kannata olla huolissani siitä, kuinka minulta luonnistuu kommunikointi englantia äidinkielenään puhuvien kanssa, sillä se kyllä luonnistuu aivan mainiosti. :-)
Yleisesti annan sellaisen vinkin, että kannattaa olla olettamatta liikoja muista keskustelijoista. Olen internetissä törmännyt jo tarpeeksi elämänsä esson baarissa viettäneisiin keski-ikäisiin ukkoihin, jotka luulevat kaikkien muiden keskustelijoiden olevan samanlaisia kuin he itse. Kun ei ole hoksnokkapäätä eikä laajaa elämänkokemusta, niin sitä automaattisesti saattaa kuvitella muiden internetin käyttäjien olevan samanlaisia kuin itse on. Sellainen oletus on kuitenkin virheellinen eikä kerro muusta kuin olettajan ahtaasta maailmankuvasta.
Quote from: Histon on 21.09.2021, 21:40:14
Tämä YLE:n tuore juttu sopii tähän keskustelunavaukseen kuin nyrkki silmään.
https://yle.fi/uutiset/3-12108445
QuoteTeknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla
Teknologiateollisuuden mukaan tuleva osaajapula ratkaistaan työperäisellä maahanmuutolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuspäällikön mukaan Suomessa työnantajat ovat ehkä tottuneet siihen, että koulujärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa.
[...]
Nokialla on käsillään herkullinen kasvun paikka 5G-teknologian alkuvaiheessa. Edessä voi häämöttää entistä parempi mobiililaajakaista, esineiden ja asioiden internet ja ties mitä muuta, mutta osaajapula huolettaa Nokian Suomen maajohtajaa Tommi Uittoa.
Edellisen kolmen vuoden aikana Nokia on palkannut Suomessa noin 1 200 vakinaista työntekijää pääasiassa tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tänä vuonna haettavaksi tuli 500 työpaikkaa, mutta niistä vielä parisataa on Uiton mukaan täyttämättä.
[...]
Nokia ei ole yksin. Alan työmarkkinajärjestön Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puolet 130 000:sta selittyy eläköitymisellä, puolet odotetulla kasvulla.
Pulaa on tietenkin digiosaajista, mutta kasvavaa tarvetta olisi myös vähähiilisyyden, kiertotalouden ja ilmastoteemojen osaajille. Vajetta on myös niin sanotusti tavallisista ammattilaisista, kuten hitsareista tai robotin käytön osaajista konepajateollisuudessa.
[...]
Teknologiateollisuus esitteli selvitystä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Osaajapulan ratkaisuiksi ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä, täsmäkoulutusta ja myös sen varmistamista, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun ja valmistuvat.
Yli muiden teemojen nousi kuitenkin työperäinen maahanmuutto – tai Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntysen sanoin työhön johtava maahanmuutto.
– Olemme alkaneet puhua hieman laajemmasta termistä. Tulipa henkilö Suomeen työn tai koulutuksen takia, puolisona tai lapsena, niin näemme tärkeänä, että jonkin ajan kuluttua hän työllistyy ja tekee suomalaisen yhteiskunnan eteen työtä, Pöntynen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomen nykyinen hallitus on lupautunut nopeuttamaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja. Eduskunnan käsittelyssä on nyt esitys D-viisumista, joka helpottaisi aluksi ainakin erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahanmuuttoa.
Se yksinään ei Teknologiateollisuudelle riitä.
– Lisäksi tarvitsemme vahvasti parempaa kotouttamista. Se vaatii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden tarjoamista esimerkiksi englannin kielellä, eikä siihen ole vielä tartuttu, Pöntynen toteaa.
[...]
Hyvä nosto. Suomi tarvitsee ulkomaisia osaajia. Tässä ulkomaalaiset opiskelijat voivat olla keskeisessä roolissa, jos Suomi oppii hyödyntämään heidän potentiaaliaan paremmin. Haluammeko säilyttää hyvinvointivaltion? Siitä tässä on kyse.
Kannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia.
Minä luotan Teknologiateollisuuden arvioon. Englannin kielen on oltava keskeisessä asemassa, mikäli haluamme Suomeen ulkomaalaisia osaajia.
Tästä aiheesta on ennenkin ollut keskustelua. Tosiasia kuitenkin on, piti siitä tai ei, että Suomessa pystyy elämään englanniksi vuosikausia. Olen sen mm omalla työpaikallani todistanut.
No, on tietenkin eroa että onko kyseessä suuryritys vai jokin Reiskan autokorjaamo mutta ymmärtänette mitä tarkoitan.
Ilmeisesti tilanne on sama muissakin Pohjoismaissa mutta yritäpä elää koko elämäsi englanniksi esim Saksassa tai Ranskassa. Ei muuten onnistuisi.
Quote from: Hjuu Hefnöö on 21.09.2021, 22:14:19
Sori, mutta yllä kuvattu on pelokkaan kaverin mentaliteetti eli sellaisen jolta puuttuu itsekunnioitus ja siitä syystä kukaan ei myöskään kunnioita tämmöistä kaveria, vaan ulkomailla sille naureskellaan.
Tämä on höpöhöpöä. Itsekunnioitusta minulla on aivan riittävästi, eikä minulle myöskään naureskella ulkomailla. Koska minulla on itsekunnioitusta riittävästi, en pelkää erilaisia kieliä puhuvia ihmisiä.
Quote from: Hjuu Hefnöö on 21.09.2021, 22:14:19
Suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole tukea pääkaupunkiseudun muuttamista englanninkieliseksi enklaaviksi saatikka englanninkielen virallistamista Suomessa. Kieli on yksi oleellisimmista osista suomalaista kulttuuria ja jos sen asemaa on valmis heikentämään, jotta saa jonkun verran enemmän kaiken palvelun englanniksi vaativia ulkomaisia "osaajia", jotka lähtevät lipettiin heti jos edes näyttää siltä, että heidän pitäisi uhrata jotain Suomen eteen, niin otan kyllä todella osaa. Lievästi sanottuna halvalla menee. Kyse on tietysti arvovalinnasta.
Kyse ei tietenkään ole englannin kielisestä enklaavista eikä sellaista ole näköpiirissä maahanmuuttajien nykyisillä määrillä. Pikemminkin on kyse siitä, että hyödynnettäisiin paremmin suomalaisten kohtuullisen hyvää englannin osaamista.
Suomen kieli tuskin kuihtuu seuraavien vuosikymmenien aikana, mutta englannin kielen tullee ottamaan suuremman roolin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Suomen kielen oppiminen on varmasti paikallaan matalan koulutustason maahanmuuttajilla, jotka sitä tarvitsevat työpaikoillaan ja ehkä muuallakin. En vastusta tätä. Uskon matalamman koulutustason maahanmuuttajien haluavan Suomen kansalaisuuden, mikämyös toimii motivaattorina suomen tai ruotsin opiskeluun.
Quote from: Hae-won on 02.10.2021, 00:34:00
Hyvä nosto. Suomi tarvitsee ulkomaisia osaajia. Tässä ulkomaalaiset opiskelijat voivat olla keskeisessä roolissa, jos Suomi oppii hyödyntämään heidän potentiaaliaan paremmin. Haluammeko säilyttää hyvinvointivaltion? Siitä tässä on kyse.
Kannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia.
Minä luotan Teknologiateollisuuden arvioon. Englannin kielen on oltava keskeisessä asemassa, mikäli haluamme Suomeen ulkomaalaisia osaajia.
Nuo ongelmanaiheuttajat ovat vasemmistoaktivistit ja matut. Ja syyt ovat niiden idologiassa, eli oppilasaineksessa. Kehitysvammaisesta ei tule tohtoria muuten kuin vasemmiston propagandassa. Potentiaalimme hyödyntäminen on kiinni nimenomaan siitä että osaavat saisivat tarvittua tukea kasvuaan kohti korkean tuottavuuden työtä.
Kehitysvammatason tulonsiirtomatujen ja omaan sänkyyn paskovien vasurien koulutus on mitä suurinta resurssien hukkaa ja tuollaisten asennevammojen yhteismitallista opetustarjontaa eli suomeksi niiden opinhaluisten koulunkäynnin pilaamista tulisi vähentää ja asennevammaiset viskata pihalle kaikista koululaitoksista, niin oppilas kuin opettajapuolella. Sosiaalietuudet voisi sitoa peruskoulun riittävällä tasolla suorittamiseen tai vaihtoehtoisesti täysi-ikäisyyden rajaksi ja samalla omaan päätösvaltaan kykenevän rajaksi tuo. Kallukoulut tms ei huvita laitokset ihan erikseen ja sen verran heikkotasoisiksi etteivät houkuta ketään. Toki vaatisi sen että koulussa kenkää tulisi perseilystä ihan hiton paljon helpommin kuin nyt ja sitä hoidettaisiin ihan muuten kuin nykyisellä armovitosilla ilman minkäänlaista osaamista-touhuilla. Toiselta luokalta ei tule päästä enää pois ilman lukutaitoa ja vaaditut lasku, yms luonnontiedeainetasot on helppo laatia ja noudattaa.
Nuo ulkomaiset osaajat ovat juurikin näitä kehitysmaamatuja joita kiinnostaa lähinnä helppo raha. Oikeasti osaavat eivät tule tänne koska saavat moninkertaisen rahan ja hyvinvoinnin samalla osaamisella muualta. Nokioiden ja muiden ainoa ongelma on etteivät voi kilpailla eunkiinalaisten(eli jonnekin italiaan kuskatun kiinalaisorjatyövoiman) tms ihmissalakuljettajien polkemien kehitysmaapalkkojen kanssa rehellisillä keinoin, jolloin vapaan liikkuvuuden neljästä peruspilarista on jo työvoiman liikkuvuus selkeästi sitä ihtiään ja vahvasti. Joten jos valitsevat kilpailla kehitysmaaorjilla niin silloin en näe mitään moraalista ongelmaa pistää kiinni sellaiset puljut. Talous jossa ei kannata normaalilla palkalla tehdä, on paskottu niin perusteellisesti ettei sellaisella yrityksellä tai sen taustavoimilla tulisi olla mitään asiaa vapaille markkinoille.
Quote from: Hae-won on 02.10.2021, 00:25:22
Ilahduttava nähdä aiheen synnyttäneen keskustelua. Aihe herätti hommalaisissa huolia ja murheita, mikä ei ole lainkaan yllättävää. Pyrin tässä lievittämään näitä pelkoja. Osa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista ei välttämättä tajua, kuinka paljon pääkaupunkiseudulla on suomea ja ruotsia puhumattomia ihmisiä.
Quote from: Tabula Rasa on 21.09.2021, 20:34:09
Millä tapaa nuo maisterit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa?
He tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kaivattua osaamista. Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita heidän rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti monilla tavoin nauttineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa vietetystä ajasta.
Elinkeinoelämässä on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali. "Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen."
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/
Kulttuurin rikastus oli jotain mikä todettiin jo paskapuheeksi 20-30v sitten jolloin sen levyn soittaminen tekee sinusta trollin. Olen sekä koti että ulkomaisen opiskelijaköörin kanssa viettänyt aikaa ja kotimainen on ollut ylivoimaisesti kykenevämpää mitä tulee yliopisto/amktasolle. Näihin syrjemmässä oleviin yliopistoihin tulee lähinnä sitä sakkia mikä ei kelpaa muualle tai tulee ilmaisen koulutuksen perässä. Se että suomalaiset=suomalainen yhteiskunta hyötyvät tarkoittaa että viivan alle jää tuloja, eikä ryyppyreissuja saksalaisin viinoin. Ulkkari ei jää koska jos osaamista on se häipyy moninkertaisten palkkojen perään muualle. Ja ne joilla ei osaamista ole liittyvät siihen vassarien ikuisuusopiskelijaelämänkallulaumaan joka eroaa nistien porukasta lähinnä siinä että on jotain yrittävinään nimellisesti. Eli eivät tule hyödyttämään yhteiskuntaa missään tapauksessa, jolloin korkeakoulutusten englanninkielisistä tutkinnoista pitäisi poistaa kaikki ilmaiseksi ulkomaisille tarjottava koulutus ja rahat siirtää kovien aineiden opetuksen tasoon.
QuoteKannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia.
Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.
Meidän kannattaa siirtää suomalaiset nuoret Taiwaniin ja jättää matut, kaikki jotka äänestävät vasemmistoa ja neekerit keskenään.
Sää paranee, Taiwanin Pisa tulokset paranee ja kaikki on tyytyväisiä.
Quote from: Hamsteri on 02.10.2021, 01:16:17
Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.
Ei ihan noinkaan. Esimerkiksi Pisa-testien alamäki johtuu vain osaksi suoraan maahanmuuttajien osuuden kasvusta. Suomalaisten oppimistulokset laskevat, mutta se johtuu muun muassa siitä, että resursseja suunnataan Suomeen rahdatuille "ulkomaalaisille osaajille".
Quote from: Roope on 02.10.2021, 01:54:47
Quote from: Hamsteri on 02.10.2021, 01:16:17
Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.
Ei ihan noinkaan. Esimerkiksi Pisa-testien alamäki johtuu vain osaksi suoraan maahanmuuttajien osuuden kasvusta. Suomalaisten oppimistulokset laskevat, mutta se johtuu muun muassa siitä, että resursseja suunnataan Suomeen rahdatuille "ulkomaalaisille osaajille".
Kyllä vain. Ja eräs osasyy on myös vuoden 16 opetussuunnitelma, joka on hankaloittanut monen lapsen koulunkäyntiä, kuten olemme saaneet lukea. Mutta en jatka tästä enempää, koska ketjun aihe.
Tyydyn vain toteamaan, että julkisen sektorin ei pidä tuottaa massoille mitään englanninkielisiä palveluja, tässä maassa käytetään maan omia kieliä, joita ulkomaalainen voi opiskella ja jos ei vielä osaa, voi maksaa omat tulkkinsa. Toki pakolaisille ja turvapaikanhakijoille pitää olla ensimmäiset kaksi vuotta tulkit samalla kun kielen opiskeluun velvoitetaan tai kannustetaan vahvasti vähentämällä opiskeluhaluttomien tukia.
Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).
Quote from: Hamsteri on 02.10.2021, 01:16:17
QuoteKannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia.
Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.
Meidän kannattaa siirtää suomalaiset nuoret Taiwaniin ja jättää matut, kaikki jotka äänestävät vasemmistoa ja neekerit keskenään.
Sää paranee, Taiwanin Pisa tulokset paranee ja kaikki on tyytyväisiä.
Täältä takarivistä huutelen, että molempien maiden väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä kyllä laskisi tuossa operaatiossa. Niin Taiwanin kuin Suomenkin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.10.2021, 08:18:56
Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).
Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.
Quote from: Swen OF Sweden on 02.10.2021, 09:00:58
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.10.2021, 08:18:56
Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).
Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.
Helsingissä on yksi pubi, jossa 90-luvullakaan ei tietyiltä baarimikoilra saanut tilattua edes olutta suomeksi. Ihan käsittämätöntä pelleilyä.
Satun jotain tietämään Suomen englanninkielisestä korkeakouluopetuksesta.
Sille uhrataan älyttömät rahat suomalaisten veronmaksajien selkänahasta. Ja mitä saadaan?
Napiseva satsi enimmäkseen kiinalaisia opiskelijoita, jotka Suomessa ilmaisen koulutuksen saatuaan lähtevät samantien (vielä toistaiseksi) arvostettu suomalainen tutkintotodistus matkalaukussaan. Sillä kelpaa sitten hakea ja hakeutua mielenkiintoisempiin maihin kuin Suomi.
Opettajina/luennoitsijoina on useimmiten vaikka henkilö Nepalista, joka osaa sujuvasti imuroida koneelleen valmiit luentomateriaalit vaikka MIT:istä (Massachusetts Institute of Technology). Ei mitään yhtymäkohtaa Suomeen, suomalaisiin teollisuusyrityksiin ja niiden vientiin. Palkkansa eteen tekevät minimin, mutta onhan se niin hienoa, että oikein englanniksi osaa "opettaa". Jos kirjoja käyttävät, niin ne ovat jenkkikirjoja, ja vientituotteina ovat aina suuryritysten globaalit kulutustavarat, eivät suomalaisten pk-yritysten BTB-tuotteet.
Kaikki hukkaan heitettyä rahaa... Ja pois suomalaiselta. Sekä kansalaiselta että yritykseltä.
Vaikea/mahdoton kielemme on paras kilpemme. Äärimmäisistä kielivaatimuksista on tärkeää pitää tiukasti kiinni, koska ne käytännössä tehokkaasti estävät mamujen integroitumisen ja sulautumisen järjestelmäämme, mikä helpottaa mamuongelman lopullista korjaamista tulevaisuudessa.
Quote from: Swen OF Sweden on 02.10.2021, 09:00:58
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.
Kuulin yhdestä Euroopan ulkopuolelta tulleesta, joka Nokialta potkut saatuaan oli vuosia työttömänä, mutta on nyt R-kioskiyrittäjä pääkaupunkiseudulla. Ymmärtää suomea paremmin kuin antaa ymmärtää. Kaipa kuitenkin pitää lastaan ja palkattua suomea puhuvaa työvoimaa tiskin takana. Niin ne ihmeelliset ulkomaalaiset muuttuvat muutaman vuoden työttömyyden jälkeen samanlaiseksi jätteeksi kuin kantasuomalaisetkin (kun ajatellaan työllistettävyyttä alkuperäisen alan oikeisiin palkkatöihin).
En näe siinä ongelmaa, jos otolliset yritykset pk-seudulla linjaisivat viralliseksi kielekseen englannin kielen, tilanteeseen olisi erittäin helppo sopeutua.
Kielen käytöllä katson olevan vain silloin arvoa, jos on valmius käyttää elävää kieltä, arjen toiminnoissa. Pärjäisin kaikissa arkisissa tilanteissa kolmella kotimaisella (suomi, ruotsi, englanti), ja jossakin muodossa pyrin käyttämään näitä kolmea kieltä päivittäin, jotta myös pidän kielitaitoa yllä.
Näen siinä jonkinlaista tarkoituksellista itsekorostuksen makua miten akateemisten kannanotoissa meidän tulisi aina ja kaikkialla käyttää suomen kieltä, sen ilmaisuvoiman vuoksi, sekä edistääksemme kielen asemaa. Oikeammin olisi sanoa, että eri kielillä on luonnehdittavissa eri asioita ja kiteytettävissä sanoman ydin, ja ne tuovat rikkautta kommunikointiin eri tavoin. Mikä tietenkin edellyttää kielitaitoa, ja kunkin kielen ominaisuuksien ymmärtämistä.
On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.
Quote from: Swen OF Sweden on 02.10.2021, 09:00:58
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.10.2021, 08:18:56
Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).
Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.
Se nyt vaan valitettavasti on niin että Suomessa asuvien natiivien englanninkielisten kanssa suurin osa suomalaisista ei halua puhua suomea vaan treenata omaa englantiansa. Tuo on epäkohta ja kieltämättä pienen maan juttu ja kuten aiemmin sanoin niin Saksassa tai Ranskassa moinen ei ikinä kävisi päinsä.
Riippuu aika paljon tilanteesta, mutta useimmiten koen kiusalliseksi sen, jos joku tulee selittämään englantia. Ellei ole mitään akuuttia hätää kieltäydyn englannin puhumisesta ja puhun suomea.
Quote from: Brandis on 02.10.2021, 21:29:54
On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.
Tuossa on riski että joku kieli joutuu kyökkikielen asemaan. Neuvostoliitossa eläneillä ei-venäläisillä kansoilla on kokemusta siitä, miten ajateltiin että vain Venäjäksi pystyttäisiin ilmaisemaan kaikki tieteen ja kehittyneen yhteiskunnan asiat ja viron kaltaiset kielet olisivat siihen tarkoitukseen liian pieniä.
Quote from: Brandis on 02.10.2021, 21:29:54
En näe siinä ongelmaa, jos otolliset yritykset pk-seudulla linjaisivat viralliseksi kielekseen englannin kielen, tilanteeseen olisi erittäin helppo sopeutua.
Kielen käytöllä katson olevan vain silloin arvoa, jos on valmius käyttää elävää kieltä, arjen toiminnoissa. Pärjäisin kaikissa arkisissa tilanteissa kolmella kotimaisella (suomi, ruotsi, englanti), ja jossakin muodossa pyrin käyttämään näitä kolmea kieltä päivittäin, jotta myös pidän kielitaitoa yllä.
Näen siinä jonkinlaista tarkoituksellista itsekorostuksen makua miten akateemisten kannanotoissa meidän tulisi aina ja kaikkialla käyttää suomen kieltä, sen ilmaisuvoiman vuoksi, sekä edistääksemme kielen asemaa. Oikeammin olisi sanoa, että eri kielillä on luonnehdittavissa eri asioita ja kiteytettävissä sanoman ydin, ja ne tuovat rikkautta kommunikointiin eri tavoin. Mikä tietenkin edellyttää kielitaitoa, ja kunkin kielen ominaisuuksien ymmärtämistä.
On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.
t
Olipa itsekeskeinen näkemys! :facepalm:
Eli kun sinä pärjäät, niin muidenkin suomalaisten pitää pärjätä?
Eli olet jo hyväksynyt sen, että suomesta tulee keittiö kieli.
Akateeminen maailma suomessa tuhoaa määrätietoisesti suomen kieltä ja se ei voi olla hyväksyttävää ja tämä kielteinen kehitys pitää saada loppumaan.
Miten helvetissä suomen kielen puolustaminen ja suojeleminen voisi olla jotain turhaa itsekorostusta?
Quote from: Tabula Rasa on 02.10.2021, 00:51:31
Nuo ulkomaiset osaajat ovat juurikin näitä kehitysmaamatuja joita kiinnostaa lähinnä helppo raha.
Ei pidä paikkaansa. Suosittelen, että menet ulos ja tutustut maahanmuuttajiin. Jos asut jossain pikkukylässä, niin sitten sinun täytyy vierailla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuu runsaasti ulkomaalaisia osaajia. Nyt puhutaan korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista jotka ovat tulleet Suomeen joko työ- tai opiskeluperäisinä maahanmuuttajina. He eivät ole humanitaarisia maahanmuuttajia. Voit vaikka vierailla pääkaupunkiseudun yliopistoissa ja harrastaa etnistä profilointia. Osa näissä opinahjoista opiskelevista ulkomaalaisista jää Suomeen töihin valmistuttuaan. Sunnuntaisin, kun yliopistojen kirjastot ovat kiinni, voit mennä Oodiin ja katsoa millaista väkeä siellä on opiskelemassa. Oodi sijaitsee Helsingin päärautatieaseman vieressä, joten ulkopaikkakuntalaisetkin löytävät sen ilman suurempia navigointihaasteita.
Quote from: Tabula Rasa on 02.10.2021, 00:51:31
Oikeasti osaavat eivät tule tänne koska saavat moninkertaisen rahan ja hyvinvoinnin samalla osaamisella muualta.
Suomessa asuu ulkomaalaisia osaajia, vaikkei Suomi ole kaikista houkuttelevin kohde ulkomaalaisille osaajille.
Quote from: Tabula Rasa on 02.10.2021, 00:51:31
Nokioiden ja muiden ainoa ongelma on etteivät voi kilpailla eunkiinalaisten(eli jonnekin italiaan kuskatun kiinalaisorjatyövoiman) tms ihmissalakuljettajien polkemien kehitysmaapalkkojen kanssa rehellisillä keinoin
Absurdi kommentti. Nämä osaajat eivät ole mitään ihmissalakuljettajien tuomia orjia, vaan kohtuullisella palkalla työskenteleviä koulutettuja ihmisiä.
Quote from: Hamsteri on 02.10.2021, 01:16:17
Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.
Ulkomaalaiset osaajat eivät opiskele suomalaisissa peruskouluissa. Ulkomaalaiset osaajat muuttavat Suomeen työ- ja opiskeluperäisinä maahanmuuttajina. Opiskeluperäisinä maahanmuuttajina he opiskelevat suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ulkomaalaiset osaajat eivät laske suomalaisten peruskouluopiskelijoiden oppimistuloksia. Väitteesi ei pidä paikkaansa.
Pääkaupunkiseudulla asuu korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia (heitä asuu jonkin verran myös muissa yliopistokaupungeissa, mutta uskon ulkomaalaisten osaajien voimakkaasti keskittyvän pääkaupunkiseudulle). Kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat eivät ole humanitaarisia maahanmuuttajia, pienituloisia duunareita tai Suomeen varakkaan länsimaan passin perässä muuttaneita prostituoituja.
Tällä foorumilla on se ongelma, että osa keskustelijoista luulee kaikkien Suomessa asuvien maahanmuuttajien olevan humanitaarisia maahanmuuttajia tai kouluttamattomia duunareita. Tämä on ymmärrettävä ajatus jos asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja/tai ei ole töiden tai opiskelujen takia ollut näiden osaajien kanssa tekemisissä, mutta se on silti virheellinen ajatus.
Quote from: Tabula Rasa on 02.10.2021, 00:59:04
Quote from: Hae-won on 02.10.2021, 00:25:22
He tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kaivattua osaamista. Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita heidän rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti monilla tavoin nauttineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa vietetystä ajasta.
Elinkeinoelämässä on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali. "Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen."
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/
Kulttuurin rikastus oli jotain mikä todettiin jo paskapuheeksi 20-30v sitten jolloin sen levyn soittaminen tekee sinusta trollin. Olen sekä koti että ulkomaisen opiskelijaköörin kanssa viettänyt aikaa ja kotimainen on ollut ylivoimaisesti kykenevämpää mitä tulee yliopisto/amktasolle. Näihin syrjemmässä oleviin yliopistoihin tulee lähinnä sitä sakkia mikä ei kelpaa muualle tai tulee ilmaisen koulutuksen perässä. Se että suomalaiset=suomalainen yhteiskunta hyötyvät tarkoittaa että viivan alle jää tuloja, eikä ryyppyreissuja saksalaisin viinoin. Ulkkari ei jää koska jos osaamista on se häipyy moninkertaisten palkkojen perään muualle. Ja ne joilla ei osaamista ole liittyvät siihen vassarien ikuisuusopiskelijaelämänkallulaumaan joka eroaa nistien porukasta lähinnä siinä että on jotain yrittävinään nimellisesti. Eli eivät tule hyödyttämään yhteiskuntaa missään tapauksessa, jolloin korkeakoulutusten englanninkielisistä tutkinnoista pitäisi poistaa kaikki ilmaiseksi ulkomaisille tarjottava koulutus ja rahat siirtää kovien aineiden opetuksen tasoon.
En ole huomannut kotimaisten opiskelijoiden olevan ulkomaalaisia kyvykkäämpiä. Suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisesti ihan kohtalaisella tasolla. Mitä tulee ulkomaalaisten opiskelijoiden kotimaisten opiskelijoiden opiskelijaelämää rikastuttavaan vaikutukseen, niin sehän on tietysti totta. Itsekin olen monilla tavoin nauttinut ulkomaalaisten opiskelijoiden seurasta.
Väitteesi siitä etteikö Suomessa työskentelisi osaavia ulkomaalaisia ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Quote from: Siener on 02.10.2021, 10:38:37
Napiseva satsi enimmäkseen kiinalaisia opiskelijoita, jotka Suomessa ilmaisen koulutuksen saatuaan lähtevät samantien (vielä toistaiseksi) arvostettu suomalainen tutkintotodistus matkalaukussaan. Sillä kelpaa sitten hakea ja hakeutua mielenkiintoisempiin maihin kuin Suomi.
Kiinalaiset eivät ole edes suurin Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten ryhmä. Vietnamilaisia ja venäläisiä on enemmän. Sikäli mielenkiintoista, mutta varmaan kiinalaisia kiinnostaa enemmän Yhdysvallat, Kanada, Australia ja UK. Suomen huokeat lukukausimaksut saattavat houkutella vietnamilaisia enemmän.
Quote from: Siener on 02.10.2021, 10:38:37
Opettajina/luennoitsijoina on useimmiten vaikka henkilö Nepalista, joka osaa sujuvasti imuroida koneelleen valmiit luentomateriaalit vaikka MIT:istä (Massachusetts Institute of Technology). Ei mitään yhtymäkohtaa Suomeen, suomalaisiin teollisuusyrityksiin ja niiden vientiin. Palkkansa eteen tekevät minimin, mutta onhan se niin hienoa, että oikein englanniksi osaa "opettaa". Jos kirjoja käyttävät, niin ne ovat jenkkikirjoja, ja vientituotteina ovat aina suuryritysten globaalit kulutustavarat, eivät suomalaisten pk-yritysten BTB-tuotteet.
Mikä ongelma MIT:n luentomateriaaleissa ja jenkkikirjoissa on? Opiskellessa käytin molempia ja koin ne hyödyllisiksi. Jenkkikirjoja käyttää kurssimateriaaleina myös moni suomalainen opettaja.
Quote from: Tavan on 02.10.2021, 10:58:28
Vaikea/mahdoton kielemme on paras kilpemme. Äärimmäisistä kielivaatimuksista on tärkeää pitää tiukasti kiinni, koska ne käytännössä tehokkaasti estävät mamujen integroitumisen ja sulautumisen järjestelmäämme, mikä helpottaa mamuongelman lopullista korjaamista tulevaisuudessa.
Selvennä mitä tarkoitat "mamuongelman lopullisella korjaamisella".
Suomessa ei ole äärimmäisiä kielivaatimuksia edes nyt.
Selvennä mitä tarkoitat sillä, että vaikea kielemme olisi "paras kilpemme".
Ilkka Paananen kirjoitti HS:ssä englannin kielestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Leikkaan kielikysymyksen kannalta olennaiset kohdat alle.
https://www.hs.fi/visio/art-2000008299387.html
"Työpaikan virallinen kieli kertoo, pitääkö yritys pelikenttänä Suomea vai koko maailmaa, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Ilkka Paananen.
Usein tämä konkretisoituu niinkin yksinkertaiseen asiaa kuin siihen, minkä kielen yritys valitsee käyttöön. Tehdäänkö liiketoimintasuunnitelmat, palaverimuistiinpanot, työnhakuilmoitukset ja vastaavat oleelliset dokumentit suomeksi vai englanniksi?
Vaikka yrityksessä ei alkuun olisi yhtään suomea taitamatonta työntekijää, on heitä myös vaikeampi jatkossa saada, jos kaikki on suomeksi. Tämä on hämmästyttävän yleistä, mikä on uskomatonta, koska Suomessahan oikeastaan kaikki puhuvat aivan erinomaista englantia.
JOSKUS asia saa jopa surkuhupaisia piirteitä. Minut kutsuttiin hiljattain työryhmään, jossa pohdittiin, miten Suomesta saataisiin houkuttelevampi ulkomaalaisten huippuosaajien silmissä. Ehdotin työryhmään muutamaa ulkomaalaista työntekijäämme asiantuntijoiksi. Homma tyssäsi siihen, että työryhmän kieleksi oli valittu suomi, jota yksikään näistä meidän muualta tulleista työntekijöistä ei puhunut.
Itse olen ollut onnekas, koska olen saanut olla mukana yli 20 vuotta suomalaisella pelialalla, mikä on monessa mielessä ollut uranuurtaja globaalissa ajattelussa. Isoksi osaksi tämä on ollut käytännön sanelema pakko. Kotimarkkinamme on niin pieni, että kenellekään ei tulisi mielenkään tehdä pelejä muu kuin maailmanmarkkina mielessä.
Vaikka suomalainen osaaminen on aina ollut pelialan aivan terävintä kärkeä, niin tästä huolimatta suomalaiset pelialan yritykset ovat aina rekrytoineet osaajia maailmalta. Sumea, ensimmäinen pelifirma, jota olin perustamassa, palkkasi ensimmäisen venäläisen koodarin vuonna 2003. Muistan, kuinka alkuun tuntui hassulta muuttaa kaikki toiminta englanniksi, jotta kaikki ymmärtäisivät, mitä ollaan tekemässä. Mutta pian tähän jo totuttiin, ja kolme vuotta myöhemmin meillä oli ihmisiä jo yli 40 eri maasta. Ja iso osa heistä muuten edelleen asuu täällä, mukaan lukien tämä ensimmäinen koodari.
VÄLILLÄ huomaa, että englannin aseman vahvistumista jopa virallisena kielenä pelätään, ja se koetaan uhkaksi suomen kielelle ja jopa omalle kulttuurillemme. Itse koen asian aivan päinvastoin: mielestäni Suomessa on niin vahva kulttuuri, että muualta otetut vaikutteet vain rikastavat sitä ja tekevät siitä vahvemman.
Olen omin silmin nähnyt tämän Supercellissä. Helsingin konttorissamme työskentelee ihmisiä 43 eri maasta. Juuremme ja arvomme ovat syvällä suomalaisen kulttuurin ytimessä, mutta nämä ulkomaalaiset ovat tehneet kulttuuristamme paljon vahvemman kuin mitä se ilman heitä olisi koskaan ollut.
Aikaisemmasta firmasta oppineena, Supercelliä perustettaessa vuonna 2010 kielikysymyksestä ei siis tarvinnut edes keskustella: teimme kaiken alusta alkaen englanniksi, vaikka kaikki perustajat olivat suomalaisia."
Quote from: Swen OF Sweden on 03.10.2021, 11:35:37
Quote from: Brandis on 02.10.2021, 21:29:54
En näe siinä ongelmaa, jos otolliset yritykset pk-seudulla linjaisivat viralliseksi kielekseen englannin kielen, tilanteeseen olisi erittäin helppo sopeutua.
Kielen käytöllä katson olevan vain silloin arvoa, jos on valmius käyttää elävää kieltä, arjen toiminnoissa. Pärjäisin kaikissa arkisissa tilanteissa kolmella kotimaisella (suomi, ruotsi, englanti), ja jossakin muodossa pyrin käyttämään näitä kolmea kieltä päivittäin, jotta myös pidän kielitaitoa yllä.
Näen siinä jonkinlaista tarkoituksellista itsekorostuksen makua miten akateemisten kannanotoissa meidän tulisi aina ja kaikkialla käyttää suomen kieltä, sen ilmaisuvoiman vuoksi, sekä edistääksemme kielen asemaa. Oikeammin olisi sanoa, että eri kielillä on luonnehdittavissa eri asioita ja kiteytettävissä sanoman ydin, ja ne tuovat rikkautta kommunikointiin eri tavoin. Mikä tietenkin edellyttää kielitaitoa, ja kunkin kielen ominaisuuksien ymmärtämistä.
On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.
t
Olipa itsekeskeinen näkemys! :facepalm:
Eli kun sinä pärjäät, niin muidenkin suomalaisten pitää pärjätä?
Eli olet jo hyväksynyt sen, että suomesta tulee keittiö kieli.
Akateeminen maailma suomessa tuhoaa määrätietoisesti suomen kieltä ja se ei voi olla hyväksyttävää ja tämä kielteinen kehitys pitää saada loppumaan.
Miten helvetissä suomen kielen puolustaminen ja suojeleminen voisi olla jotain turhaa itsekorostusta?
Mistä moinen purkaus?
Ei, vaan on hyvä tunnustaa realiteetit ja katsoa Suomen maantieteellistä asemaa pienenä valtiona. Me tarvitsemme, sosiaalisesti pärjätäksemme, osaamista muista kielistä, ts. valtakielistä. Venäjän kielen edes auttava taitaminen olisi myös hyvä lisä suomalaisille.
Olen aina ymmärtänyt vain hyvin huonosti senkaltaista asennetta, että ylennetään itseä laittamalla alas muita - koen, että se kuuluu epävarmuuteen, epävarman ihmisen piirteisiin. Miksi et sivistä ja edesauta itseäsi ja omaa kehitystäsi opettelemalla pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään näitä ihmisiä enemmän/paremmin omassa kulttuurisessa kontekstissaan? Kieli on keskeinen osa kulttuuria, siksi(kin) se on kiehtovaa.
Kyökkikielen asema oli hyvä huomio (l'uomo normalelta), mutta se ei ollut alunperin mikään tarkoitukseni. Ja jokainen, pienikin, kieli tulee säilyttää niin elinvoimaisena, että sen avulla voidaan ilmaista monenlaisia asioita rikkaasti. Tämän sanominen ei ota mitään pois siitä, että on vain asioita, joilla on tuhatvuotiset perinteet, jotka tulevat sanotuiksi paremmin jollakin toisella kielellä kuin toisella. Toinen kieli vain onnistuu kuvaamaan niiden luonteen paremmin, tehden oikeutta kuvattavissa olevalle asialle. Etkö sinä silloin koe, että tätä ilmaisuvoimaa tulee sanomisen takana hyödyntää täyteen potentiaaliinsa saakka? Siitä huolimatta, ja ehkä myös sen vuoksi, on jokaisen pienen kansakunnan oikeus, kohtuullisuus ja velvollisuus pitää oma kielensä elossa.
Miksi oletusarvoisesti muiden kielten oppiminen ja opiskelu ottaisi yhtään mitään pois omalta äidinkieleltä? Näen, että ne vain tukevat toinen toisiaan tässä maailmanajassa..
Kyökkienglanti, heh. Kyökkiruotsi oli piikojen kieli 50-luvulla. Osaan kyllä lukea Aftonbladetin, laulamaan ruotsin nuotilla en ala. Ruotsissakin saa paremman palvelun englanniksi, kuin ranta/kouluruotsillamme. Se on se puheen nuotti, joka paljastaa. Siksi savon murretta puhuva mutiainen hämmentää. Ristiriita tulee siitä, että kasvot ja kieli eivät ole yhteensopivat. Lienee ihan evoluutioilmiö, että oman heimon tms. jäsenen naama on helpompi tunnistaa ja tulkita tämän mielenliikkeitä.
Englanninkieli on rikas valtakieli, mitä fennoskandian kielet eivät ole. Anglofiilina pidän siitä ja suomenkielestä kaikkine hauskoine murteineen.
40+ vuotta ICT-guruilleena en todellakaan olisi suomella tai pthyi ruotsilla pärjännyt. Puhukaamme mieluummin kaunista suomenkieltä rikkaaine murteineen kotikielenä ja töissä tarpeen mukaan englantia. Vaikka sitten pidgin englantia.
Englantia puhutaan monin tavoin, eikä siinä olla kovin tarkkoja kieliopista ainakaan kehittymättömissä maissa.
Suomen kielen raiskaaminen on tullut tavaksi, niin että kielikorvani särö on kovilla. Huolimaton puhe niinkutuksineen on yhtä kärsimystä. Huoliteltu kielenkäyttö edustaa ainakin jonkin asteista sivistyneisyyttä.
Quote"Huoliteltuun yleiskieleen suositellaan kuitenkin edelleen minun toiveeni -tyyppisiä muotoja. Toisaalta kirjoitetussa kielessä sinun hammalääkärisi -tyyppiset ilmaukset pärjäävät hyvin ilman pronominia: hammaslääkärisi-tyyppiset pelkän possessiivisuffiksin sisältävät muodot ovat oikein käyttökelpoisia"
https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-15-tiedekysymys-katoaako-possessiivisuffiksi-suomen-kielesta/
Quote from: Brandis on 05.10.2021, 01:58:28
Miksi et sivistä ja edesauta itseäsi ja omaa kehitystäsi opettelemalla pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään näitä ihmisiä enemmän/paremmin omassa kulttuurisessa kontekstissaan?
Tää oli hauska :)
Aivan. Peruskoulun ruotsinkelen opinnot sivistävät koululaisia. Koulutien päässä häämöttää valtion ylemmän palkkaluokan virka, johon vaaditaan virkamiesruotsin tutkinnon suorittaminen. Suomi on kaksikielinen maa ja sillä selvä. Hurreja 5,2%.
Ruotsinkielen pakollinen opiskelu ei auta pärjäämään ruotsalaisten kanssa eikä ymmärtämään ruotsalaisia omassa
kulttuurisessa kontekstissaan. Ei edes Porvoon torilla. Vai kuinka, mitähäh?
Quote from: Radio on 05.10.2021, 21:53:53Aivan. Peruskoulun ruotsinkelen opinnot sivistävät koululaisia. Koulutien päässä häämöttää valtion ylemmän palkkaluokan virka, johon vaaditaan virkamiesruotsin tutkinnon suorittaminen. Suomi on kaksikielinen maa ja sillä selvä. Hurreja 5,2%.
Ruotsinkielen pakollinen opiskelu ei auta pärjäämään ruotsalaisten kanssa eikä ymmärtämään ruotsalaisia omassa
kulttuurisessa kontekstissaan. Ei edes Porvoon torilla. [..]
Ruotsinkieliset Suomessa ovat aivan itse näivettäneet kieltään sen lisäksi, että se on varsin heikko kieli ilmaisuvoimaltaan tai monipuolisuudeltaan (kuten itsekin yllä sanoit
'Englanninkieli on rikas valtakieli, mitä fennoskandian kielet eivät ole'). Ja koska se ei ole kovin monimutkainen, tai ilmaisuvoimainen kieli, se on äärimmäisen helppo kieli oppia. Suomen historiassa on perheitä kääntynyt puhumaan lapsilleen ruotsia, päättäneet, että kotikieli on nyt ruotsi, mikä näkyy kielen näivettymisenä yhä entisestään.
Monet suomenruotsalaiset ovat hanakasti tarttumassa mahdollisuuksiin keskustella äidinkielellään riikinruotsia hallitsevien kanssa, jotta oma äidinkieli vahvistuisi. Ymmärrettävistä syistä. Mutta kääntöpuoleltaan, koska ruotsi on kielenä (etenkin Suomessa) niin helppo hallita, en tiedä miksi se on saanut pelätyn tai vieroksutun aseman suomenkielisten keskuudessa.
Esimerkiksi yo-kirjoitusten helpoin magna on takuulla siinä, kun pistää ruotsin kielen kuntoon, ja osallistuu siihen keskipitkän kielen yo-kokeeseen.
Quote from: Swen OF Sweden on 05.10.2021, 10:29:36
Quote from: Brandis on 05.10.2021, 01:58:28
Miksi et sivistä ja edesauta itseäsi ja omaa kehitystäsi opettelemalla pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään näitä ihmisiä enemmän/paremmin omassa kulttuurisessa kontekstissaan?
Tää oli hauska :)
Niin olikin. Mutta sen ymmärtäminen vaatii ehkä vähän enemmän kapasiteettia, kun mitä sinulta ja tykkääjältäsi löytyy.. .
Quote from: Hae-won on 04.10.2021, 13:55:03
Selvennä mitä tarkoitat "mamuongelman lopullisella korjaamisella".
Suomessa ei ole äärimmäisiä kielivaatimuksia edes nyt.
Selvennä mitä tarkoitat sillä, että vaikea kielemme olisi "paras kilpemme".
Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta. Se on aina helpompaa, mikäli he eivät ole onnistuneet integroitumaan yhteiskuntaan esimerkiksi työmarkkinoiden kautta.
Työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskuntaan kiinnittymistä vaikeuttaa kielitaidottomuus. Mamujen kielitaidottomuutta taas edesauttaa hyvin vaikean suomen kielen tiukka vaatiminen. Suomen kielen vaatiminen on itsessään äärimmäinen kielivaatimus, koska suomen kieli on äärimmäinen kieli, jota 99% mamuista ei voi koskaan oppia tyydyttävällä tavalla.
Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.
Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta
hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.
Quote from: Radio on 05.10.2021, 03:33:18
Kyökkienglanti, heh. Kyökkiruotsi oli piikojen kieli 50-luvulla. Osaan kyllä lukea Aftonbladetin, laulamaan ruotsin nuotilla en ala. Ruotsissakin saa paremman palvelun englanniksi, kuin ranta/kouluruotsillamme. Se on se puheen nuotti, joka paljastaa. Siksi savon murretta puhuva mutiainen hämmentää. Ristiriita tulee siitä, että kasvot ja kieli eivät ole yhteensopivat. Lienee ihan evoluutioilmiö, että oman heimon tms. jäsenen naama on helpompi tunnistaa ja tulkita tämän mielenliikkeitä.
Englanninkieli on rikas valtakieli, mitä fennoskandian kielet eivät ole. Anglofiilina pidän siitä ja suomenkielestä kaikkine hauskoine murteineen.
40+ vuotta ICT-guruilleena en todellakaan olisi suomella tai pthyi ruotsilla pärjännyt. Puhukaamme mieluummin kaunista suomenkieltä rikkaaine murteineen kotikielenä ja töissä tarpeen mukaan englantia. Vaikka sitten pidgin englantia.
Englantia puhutaan monin tavoin, eikä siinä olla kovin tarkkoja kieliopista ainakaan kehittymättömissä maissa.
Suomen kielen raiskaaminen on tullut tavaksi, niin että kielikorvani särö on kovilla. Huolimaton puhe niinkutuksineen on yhtä kärsimystä. Huoliteltu kielenkäyttö edustaa ainakin jonkin asteista sivistyneisyyttä.
Quote"Huoliteltuun yleiskieleen suositellaan kuitenkin edelleen minun toiveeni -tyyppisiä muotoja. Toisaalta kirjoitetussa kielessä sinun hammalääkärisi -tyyppiset ilmaukset pärjäävät hyvin ilman pronominia: hammaslääkärisi-tyyppiset pelkän possessiivisuffiksin sisältävät muodot ovat oikein käyttökelpoisia"
https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-15-tiedekysymys-katoaako-possessiivisuffiksi-suomen-kielesta/
Alat puhumaan jotain kirjakieltä helsingissä niin sua pidetään nössönä/hintahtavana tms joten täällä kannattaa puhua sitä puhekieltä.Itsehän en yritä olla mitä en ole kuten jotkut kirjakieltä puhuvat yrittää olla tyyliin olen sinua parempi ja "sivistyneempi".Itsekkin tullut huomattua että sitä tönkkö enlantia puhumalla porukka ymmärtää paljon paremmin juuri esim tietokonejuttuja kuin että alkaisit vääntämään jotain enlanninkielen opettajien määrittelemään sanastoa.
Quote from: Hae-won on 02.10.2021, 00:26:57
Quote from: IDA on 21.09.2021, 21:30:45
Quote from: Hae-won on 21.09.2021, 20:06:46
Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.
Aiheen ei tarvitse välttämättä herättää tunteita lainkaan. Se on ihan rationaalisesti osoitettavissa puhtaaksi puolikieliseksi roskaksi. Itse kirjoittajakaan ei olisi osannut kirjoittaa sitä englanniksi niiin, että se ei olisi herättänyt englantia äidinkielenään puhuvissa säälinsekaista huvitusta.
Viestisi perusteella on ilmeistä, että aihe herätti sinussa suuria tunteita. Antamasi väärä todistus minun englannin osaamisesta on siitä selvä merkki. Sinun ei kannata olla huolissani siitä, kuinka minulta luonnistuu kommunikointi englantia äidinkielenään puhuvien kanssa, sillä se kyllä luonnistuu aivan mainiosti. :-)
Yleisesti annan sellaisen vinkin, että kannattaa olla olettamatta liikoja muista keskustelijoista. Olen internetissä törmännyt jo tarpeeksi elämänsä esson baarissa viettäneisiin keski-ikäisiin ukkoihin, jotka luulevat kaikkien muiden keskustelijoiden olevan samanlaisia kuin he itse. Kun ei ole hoksnokkapäätä eikä laajaa elämänkokemusta, niin sitä automaattisesti saattaa kuvitella muiden internetin käyttäjien olevan samanlaisia kuin itse on. Sellainen oletus on kuitenkin virheellinen eikä kerro muusta kuin olettajan ahtaasta maailmankuvasta.
Toi menee myös toistepäin eli luulet että joku tietää saman kuin itse mutta sitten selviääkin jutuista ettei se tiedäkkään.Sitä elämänkokemusta on monenlaista ja osa ihmisistä on elänyt ihan erillaista elämää koko pienen ikänsä kuin itse.Vanhemmat äijät yleensä tajuaa asian mutta nuorilla on juuri tollaista ylimielisyyttä.Millois muuten aloit käyttämään nettiä ja kai tiedät mikä on purkki?.;D
Quote from: Hae-won on 02.10.2021, 00:39:24
Quote from: Hjuu Hefnöö on 21.09.2021, 22:14:19
Sori, mutta yllä kuvattu on pelokkaan kaverin mentaliteetti eli sellaisen jolta puuttuu itsekunnioitus ja siitä syystä kukaan ei myöskään kunnioita tämmöistä kaveria, vaan ulkomailla sille naureskellaan.
Tämä on höpöhöpöä. Itsekunnioitusta minulla on aivan riittävästi, eikä minulle myöskään naureskella ulkomailla. Koska minulla on itsekunnioitusta riittävästi, en pelkää erilaisia kieliä puhuvia ihmisiä.
Kyllä sinulle ainakin seläntakana naureskellaan, jos lähdet esittämään, että Suomen uudeksi viralliseksi kieleksi pitää lisätä englanti ja suomalaisten veronmaksajien pitää maksaa kaikki englanninkieliset palvelut päiväkodeista lähtien, jotta tänne voidaan houkutella hieman lisää ulkomaalaisia osaajia. Voit kokeilla tätä ehdottamalla kivenkovaa kaikille ulkomaalaisille, että heidänkin maassaan pitää ehdottomasti tehdä englannista virallinen kieli ja kaikki palvelut pitäisi olla veronmaksajien kustantamana saatavilla englanniksi päiväkodeista lähtien.
Quote from: Hae-won on 02.10.2021, 00:39:24
Quote from: Hjuu Hefnöö on 21.09.2021, 22:14:19
Suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole tukea pääkaupunkiseudun muuttamista englanninkieliseksi enklaaviksi saatikka englanninkielen virallistamista Suomessa. Kieli on yksi oleellisimmista osista suomalaista kulttuuria ja jos sen asemaa on valmis heikentämään, jotta saa jonkun verran enemmän kaiken palvelun englanniksi vaativia ulkomaisia "osaajia", jotka lähtevät lipettiin heti jos edes näyttää siltä, että heidän pitäisi uhrata jotain Suomen eteen, niin otan kyllä todella osaa. Lievästi sanottuna halvalla menee. Kyse on tietysti arvovalinnasta.
Kyse ei tietenkään ole englannin kielisestä enklaavista eikä sellaista ole näköpiirissä maahanmuuttajien nykyisillä määrillä. Pikemminkin on kyse siitä, että hyödynnettäisiin paremmin suomalaisten kohtuullisen hyvää englannin osaamista.
Suomen kieli tuskin kuihtuu seuraavien vuosikymmenien aikana, mutta englannin kielen tullee ottamaan suuremman roolin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Suomen kielen oppiminen on varmasti paikallaan matalan koulutustason maahanmuuttajilla, jotka sitä tarvitsevat työpaikoillaan ja ehkä muuallakin. En vastusta tätä. Uskon matalamman koulutustason maahanmuuttajien haluavan Suomen kansalaisuuden, mikämyös toimii motivaattorina suomen tai ruotsin opiskeluun.
Onko joku estämässä, että suomalaisten hyvää englannin osaamista ei hyödynnetä?
Onko suomalaisen veronmaksajan tehtävä edistää suomenkielen kuihtumista virallistamalla englanninkieli ja kustantamalla kaikki palvelut päiväkodista lähtien englanniksi?
Kuihduttamalla suomenkielen saamme siis hieman lisää ulkomaalaisia expatteja, jotka eivät halua opetella sanaakaan suomea, kouluttavat lapsensa englanniksi suomalaisten veronmaksajien piikkiin ja jotka lähtevät heti lipettiin täältä, jos tulee parempi tarjous tai näyttää siltä, että heidän tulisi uhrata jotain Suomen hyväksi.
Tämä on tietysti arvovalinta, mutta jos suomenkieltä tosiaan lähdetään köyhdyttämään näin halvalla ja vielä meidän omilla rahoilla, niin otan osaa.
Olen suorastaan yllättynyt miten tämänkaltainen kolumni on valtiorahoitteisen YLE:n mokusihdistä päässyt läpi. :)
Kannattaa lukea ajatuksella ja kokonaan, saa moni kaltaiseni nuivahko paljon ammennettavaa tämän ja muutaman muunkin topikin keskusteluun. 8)
https://yle.fi/uutiset/3-12116705 (https://yle.fi/uutiset/3-12116705)
QuoteHuippuosaaja on myyttinen ulkomaalaistaustainen henkilö, ammatiltaan kasvuyrittäjä tai innovaatiotohlo. Hän on aikeissa muuttaa Suomeen, koska täällä on puhdas luonto, maabrändi ja Monocle-lehdessäkin sanottiin, että Helsinki on paras kaupunki. Mutta voi, hänen lapsensa ja puolisonsa eivät pääsisikään täällä englanninkieliseen kouluun kuten, niin, – missä maassa?
Muitakin ongelmia on kuten pieni palkka ja isot verot. Yhtä kaikki huippuosaaja on niin avuton taapero, että hänelle on tasoitettava tie kynnystäkin alemmas: työluvat nopeutetussa järjestyksessä, verot alas ja palkat ylös.
Ja tietenkin suomalaisten työpaikkojen ja koulujen on puhuttava hänen kieltään, englantia (muita kieliä ei huippuosaajalla voi olla).
Quote from: Tavan on 07.10.2021, 07:26:44
Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta.
Tämä ei tietenkään ole hyvä asia eikä onneksi realistista. Rikoksiin syyllistyviä maahanmuuttajia pitäisi mielestäni karkoittaa nykyistä alemmalla kynnyksellä.
Quote from: Tavan on 07.10.2021, 07:26:44
Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.
Tässä on eroja maahanmuuttajaryhmien välillä. Toisen polven maahanmuuttajat kotoutuvat sitä paremmin mitä ryhmänsä ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Aivan kuten kantaväestöllä myös maahanmuuttajilla ongelmat ja menestys periytyvät.
En ole huomannut esimerkiksi kiinalaisten toisen polven maahanmuuttajien suomen osaamisen olevan ainakaan huonompaa kuin kantasuomalaisilla. Saattaa jopa olla parempaa kuin kantasuomalaisilla, he kun kokemukseni mukaan tuppaavat kouluttautumaan korkea-asteelle asti.
Quote from: Tavan on 07.10.2021, 07:26:44
Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.
Etnisellä tulevaisuudella ei ole väliä. Suomen kansa toivottaa hyvin sopeutuvat maahanmuuttajat tervetulleeksi.
Quote from: Hae-won on 12.10.2021, 13:08:25
[
Etnisellä tulevaisuudella ei ole väliä.
Tuo voi pitää paikkansa vain silloin, jos kaikki etnisyydet jakavat tuon mielipiteen.
Quote from: Swen OF Sweden on 02.10.2021, 09:00:58
Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Minulle on toisinaan ok puhua englantia Suomessa UK, US, CAN ja AU-kansalaisten kanssa. Koska he eivät raiskaa kieltään, ja ymmärrän kieltä.
"Helsingissä on yksi pubi, jossa 90-luvullakaan ei tietyiltä baarimikoilra saanut tilattua edes olutta suomeksi."
Jos tarjolla on irlantilaista musiikkia ja tummaa olutta, olen valmis vähän tinkimään peritaatteistani.
Kun vedin Nokialla puoli vuotta englanniksi ICT-alan kursseja, intialaiset eivät aina ymmärtäneet edes toistensa puhetta. Ns. englanniksi.
Välillä ihmetyttää miten hitossa irlantilaiset ymmärtävät toisiaan ;)
The STRONGEST Irish Accent You'll Ever Hear!
https://www.youtube.com/watch?v=3VA9vuId3ds
The amazing Irish accent and stolen sheeps
https://www.youtube.com/watch?v=Q47CuQX0gn8
Eräässä Afrikan maassa meillä oli rakennusprojekti, tekijöitä ainakin kymmenestä maasta + paikalliset.
Kollega veti rakennusaikataulun ja alkumiitingin suomeksi, ja kaikki ymmärsivät mainiosti ja vieläpä oikein.
Seurasivat vain missä esittäjän sormi kulkee piirustuksilla ja missä kohtaa tulee se perkele ja sormella naputtaa piirustusta että tässä tarkkana. Helppo homma kun kaikki osapuolet olivat alojensa ammattilaisia ja tiesivät mitä pitää tehdä vaikka ei työmaapäällikön kieltä osanneetkaan.
Rallienglannilla tuskin olisi onnistunut saati rantaruotsiksi. Kun kukaan ei ymmärtänyt kieltä, piti olla skarppina ja ajatella mistä on kyse eikä luottaa siihen mitä on kuulevinaan ja siitä sitten ymmärtävinään.
Quote from: Golimar on 12.10.2021, 15:51:45
Välillä ihmetyttää miten hitossa irlantilaiset ymmärtävät toisiaan ;)
The STRONGEST Irish Accent You'll Ever Hear!
https://www.youtube.com/watch?v=3VA9vuId3ds
The amazing Irish accent and stolen sheeps
https://www.youtube.com/watch?v=Q47CuQX0gn8
Kyllä humalikko toista ymmärtää vaikka ei yhteistä kieltä olisikaan. Se on sitä telepatiaa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 12.10.2021, 15:37:15
Quote from: Swen OF Sweden on 02.10.2021, 09:00:58
Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Minulle on toisinaan ok puhua englantia Suomessa UK, US, CAN ja AU-kansalaisten kanssa. Koska he eivät raiskaa kieltään, ja ymmärrän kieltä.
Minä puhun mielelläni turistien kanssa englantia, tilanne on toinen jos henkilö on muuttanut maahan pysyvästi ja esimerkiksi toimii palveluammatissa.
En koskaan alennu asioimaan paikoissa, jos palvelua ei ole suomeksi.
Hetkinen..olinpa huono muistinen, Ahvenanmaalla olen kyllä käyttänyt tätä pohjoistanskalaista albiino muretta, jota ruotsiksi kutsutaan
Quote from: Tavan on 07.10.2021, 07:26:44
Quote from: Hae-won on 04.10.2021, 13:55:03
Selvennä mitä tarkoitat "mamuongelman lopullisella korjaamisella".
Suomessa ei ole äärimmäisiä kielivaatimuksia edes nyt.
Selvennä mitä tarkoitat sillä, että vaikea kielemme olisi "paras kilpemme".
Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta. Se on aina helpompaa, mikäli he eivät ole onnistuneet integroitumaan yhteiskuntaan esimerkiksi työmarkkinoiden kautta.
Työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskuntaan kiinnittymistä vaikeuttaa kielitaidottomuus. Mamujen kielitaidottomuutta taas edesauttaa hyvin vaikean suomen kielen tiukka vaatiminen. Suomen kielen vaatiminen on itsessään äärimmäinen kielivaatimus, koska suomen kieli on äärimmäinen kieli, jota 99% mamuista ei voi koskaan oppia tyydyttävällä tavalla.
Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.
Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.
Huomaa että et asu pk-seudulla tai Tampereella tai Turussa.
Suomessa syntyneet somalit usein puhuvat ihan kelpoa Suomea. Keskenään he sitten möykkäävät sillä omalla kielellään.
Quote from: -PPT- on 12.10.2021, 21:52:32
Quote from: Tavan on 07.10.2021, 07:26:44
Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta. Se on aina helpompaa, mikäli he eivät ole onnistuneet integroitumaan yhteiskuntaan esimerkiksi työmarkkinoiden kautta.
Työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskuntaan kiinnittymistä vaikeuttaa kielitaidottomuus. Mamujen kielitaidottomuutta taas edesauttaa hyvin vaikean suomen kielen tiukka vaatiminen. Suomen kielen vaatiminen on itsessään äärimmäinen kielivaatimus, koska suomen kieli on äärimmäinen kieli, jota 99% mamuista ei voi koskaan oppia tyydyttävällä tavalla.
Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.
Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.
Huomaa että et asu pk-seudulla tai Tampereella tai Turussa.
Suomessa syntyneet somalit usein puhuvat ihan kelpoa Suomea. Keskenään he sitten möykkäävät sillä omalla kielellään.
Jep. Suomessa syntyneet tai hyvin nuorena Suomeen muuttaneet ihmiset kyllä osaavat puhua suomea olivatpa heidän vanhemmat kotoisin mistä tahansa.
Yllä kirjoitin toisen polven kiinalaisten maahanmuuttajien osaavan suomea ehkä jopa paremmin kuin monen kantasuomalaisen. Tämä arvioni perustuu siihen, että kokemukseni mukaan kyseiset toisen polven maahanmuuttajat usein opiskelevat pitkälle. Väestötasolla koulutustaso varmaan korreloi kirjoitetun kielen osaamisen kanssa. Tällä viittasin kirjoitettuun kieleen. Sen sijaan suomea kyllä osaa puhua kuka tahansa Suomessa nuoresta iästä lähtien asunut, jäipä opinnot miten lyhyiksi tahansa.
Turiteista puheenollen, puhuin tässä taannoin Aussieläkeläisen kanssa, ja hän kertoi tarkemmin "No way" meininginnstä, jossa haittamamuja ei vastaanotetaan vaan onhataan johon paikka, joka on persläpi. Erityisesti hän kertoi kansalaisuuden saamisesta, joka on hyvinkin vaikeaa. Piti asua samassa paikassa ensin 5 vuotta jatkuvasti työllistettynä, ja sitten vielä 5 vuotta ihan missä vaan, tms. Voi olla, että muistan asian jotenkin väärin. Mutta tärkeää tässä on se, että se mikä tänne pallon toiselle puolelle kuullaan Australiasta, menee aika monen suodattinen läpi.
Tämmöiset lähikontaktit ovat jees.
Olen tämän ennenkin sanonut, mutta sitten alkaa ulkomailla nähdä unia englanniksi, niin sitä toimii voivansa puhua suomea Suomessa.
Ja etenkin en halua puhua Helsingin parhaalla parturille mitään, koska hänen ranskanaksettisesta englannista ei saa mitään selvää. Joten suomeksi vaan minulle, kiitos.
^"virolaiset mielellään palaavat Viroon, jos vain töitä löytyy".
Sen aikaa töissä täällä että pääsee sosiaaliturvaan kiinni, lapsilisät jne. Sitten takaisin kotiin jossa €urolla saa enemmän.
Paljonko lienee Virossa nykyisin keskipalkka?.
Quote from: HDRisto on 13.10.2021, 00:08:18
^"virolaiset mielellään palaavat Viroon, jos vain töitä löytyy".
Sen aikaa töissä täällä että pääsee sosiaaliturvaan kiinni, lapsilisät jne. Sitten takaisin kotiin jossa €urolla saa enemmän.
Paljonko lienee Virossa nykyisin keskipalkka?.
Viron keskipalkka oli vuoden 2021 huhti-kesäkuussa 1538 euroa kuukaudessa ja saman jakson mediaanipalkka 1270 euroa.
Lähde: https://estofennia.eu/viro-keskipalkka-mediaanipalkka/
Noihan etuudet kai maksetaan vaikka asuisit virossa?.
Ihan niinkun kieli olisi jokin rajoittava tekijä hyvinvoinnin lisäämisessä. Paljon järkevämpää olisi kansankapitalismin lisääminen ja sitäkautta hyväpalkkaisten työpaikkojen lisääminen.
Ihan höpöhöpö juttu koko threadi. Sitä kieltä bisneksessä käytetään aina, mikä on optimaalista. Sen huomaa esim siitä että megafirmoissakin keskustelu muuttuu heti äidinkielelle jos kaikki osallistujat sitä puhuu. Kukaan ei halua puhua englantia englannin takia.
Se ärsyttää enempi että suomen kieleen tungetaan erilaisia anglismeja väkisin, vaikka suomenkielinen ihan yleinen sana on olemassa. Tähän syyllistyvät erityisesti toimittajat yhä useammin.
Hieno aloitus joka kertoi oikeaa asiaa näistä työperäisistä maahanmuuttajista ja 1-tason tutkinnon opiskelijoista.
Tämä thread kertoo paljon hommalaisista.
Ketjussa kerrotaan maahanmuuttajien ilmaisesta yliopisto-opiskelusta ja englanninkielen turhuudesta. No yliopistoissa on kuitenkin ulkomaalaisille lukukausimaksut. Joku kirjoitti myös, että englanti suomessa voi olla jonkun pienen erityisalan kieli. Hän oli oikessa ja tämä erikoisala on suomen ulkomaankauppa.
Olen tehnyt paljon töitä suomalaisissa globaaleissa yrityksissä. Olen myös toiminut vienninedistämisessä. Useimmat työpalaverit kotimaassa on käyty englanniksi. Myös esimerkiksi yrityksen espanjankielisissä maissa olevissa toimipisteissä englanti on se kieli.
Seurustelu eri kulttuurien edustajien kanssa on todella avartavaa. Se auttaa ymmärtämään maailmaa paljon paremmin syvällisemmin kuin peruskoulun maantieto.
Tervetuloa kaikki veroja maksavat, meitä auttavat ja sivistävät maahanmuuttajat.
Ilahduttavaa nähdä järkipuhetta Helsingin Sanomissa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008409587.html
Quote
Suomen kielen osaamisen ei enää pitäisi olla Suomessa välttämätöntä
Englannin kielen tunnustaminen viralliseksi kieleksi parantaisi olennaisesti Suomen kilpailukykyä.
15:00
JUTUSSA "Suomen kielestä liian kovat vaatimukset" (HS 15.11.) kerrottiin Suomeen muuttaneista, joiden oli hankalaa työllistyä, koska vaadittiin lähes täydellistä suomen kielen hallintaa.
Nykyisin englannin kieli on työkielenä useissa suurissa suomalaisissa pörssiyrityksissä. Myös Espoon kaupunki on ensimmäisenä kaupunkina Suomessa ottanut englannin kielen viralliseksi asiointikieleksi. Helsingin kaupunkikin on hiljattain julkaissut englanninkielisten palveluiden kehittämisohjelman.
Englannin kielen ottaminen jonkinlaiseksi tunnustetuksi viralliseksi kieleksi parantaisi olennaisesti Suomen kilpailukykyä ja todennäköisesti tekisi Suomesta houkuttelevan kansainvälisten yritysten pääkonttorien sijoituspaikan. Myös suomalaiset teknologiayritykset ja start up -yritykset saisivat helpommin kaipaamaansa ulkomaalaista työvoimaa, jos Suomea voitaisiin mainostaa englanninkielisenä maana.
Englannin kielen osaajia on Suomessa jo nyt paljon enemmän kuin ruotsin kielen osaajia, joten englannin kielen tunnustaminen viralliseksi kieleksi ei olisi radikaali toimenpide. Suomen kielen osaamisen ei pitäisi olla Suomessa enää välttämätöntä.
Pekka Salo
yrittäjä, Helsinki
Quote from: Swen OF Sweden on 20.11.2021, 17:15:40
QuoteSuomen kielen osaamisen ei pitäisi olla Suomessa enää välttämätöntä.
Pekka Salo
yrittäjä, Helsinki
Tuossa ei ole kyllä mitään ilahduttavaa.
Ei vittu, voiko joku oikeesti olla noin pihalla :facepalm:
Onko sinulla mitään asiallista kritiikkiä kyseistä kirjoitusta kohtaan?
Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 17:48:32
Onko sinulla mitään asiallista kritiikkiä kyseistä kirjoitusta kohtaan?
Otin kirjoituksesta sen oleellisimman osan, mitä ei voi olla huomioimatta ja mikä on enemmän kuin huolestuttavaa 8)
Engannin kielen osaaminen yritysmaailmassa on itsestään selvää ja hyvä asia. Pekka Salo taasen sekoittaa tämän asian aivan väärää yhteyteen ja selkeästi haluaa heikentää suomen kielen asemaa suomessa, mikä on ainakin minusta maanpetosta 8)
Oikeastaan tälläiset avaukset ja visiot oli pitkälti syynä Trumpin vaalivoittoon ja mahdolliseen tulevaankin vaalivoittoon.
Kantaväestö ns kansan syvät rivit on kyllästyneitä näihin cityvihreisiin Vartiaisiin jotka sieltä pilvenpiirtäjistään visioi utopioitaan.
Voin sanoa, että monia ei kiinnosta mikään utopistinen kansainvälistyminen, sen enempää kuin loputon talouskasvukaan. Kummatkin on täysin turhia asioita.
Englantia toki osaan, että eipä siinä ja juttelen mamujenkin kanssa siinä missä muidenkin.
Sitäpaitsi nyt on ilmasto-hätätila olisi järjetöntä ottaa tänne yhtään lisää ihmistä ihmiskunnan suurimman kriisin keskellä. Etelän maissa on paljon energiaystävällisempää asua kuin pohjoisessa, olisi kaikille parasta, että nämä englannin kielestä haaveilevat muuttaisi etelän maihin ilmastonmuutoksen takia. Vain se voi pelastaa maapallon.
Pekka Salo päästi viikon aivoripulin. Englannin kielen taito voi olla huippuluokkaa ilman, että kustaan oman kielen ja kulttuurin päälle. Jos tekisimme jotain tuollaista, olisi ulkomaailman reaktio mahdollisesti lähinnä halveksiva. Kukaan ei arvosta omaa pesään paskojia.
Kommenteissa oli ainakin yksi karkea asiavirhe. Pk-seudulla ei todellakaan 5% puhu englantia äidinkielenään. Edes venäjää ei puhu noin moni.
Quote from: Swen OF Sweden on 20.11.2021, 18:00:07
Engannin kielen osaaminen yritysmaailmassa on itsestään selvää ja hyvä asia. Pekka Salo taasen sekoittaa tämän asian aivan väärää yhteyteen ja selkeästi haluaa heikentää suomen kielen asemaa suomessa, mikä on ainakin minusta maanpetosta 8)
Minusta suomalaisesta hyvinvointivaltiosta huolehtiminen ei ole maanpetosta, mutta jokaisella on tietysti oma käsitys maanpetoksesta.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 20.11.2021, 18:10:28
Oikeastaan tälläiset avaukset ja visiot oli pitkälti syynä Trumpin vaalivoittoon ja mahdolliseen tulevaankin vaalivoittoon.
Kantaväestö ns kansan syvät rivit on kyllästyneitä näihin cityvihreisiin Vartiaisiin jotka sieltä pilvenpiirtäjistään visioi utopioitaan.
Voin sanoa, että monia ei kiinnosta mikään utopistinen kansainvälistyminen, sen enempää kuin loputon talouskasvukaan. Kummatkin on täysin turhia asioita.
Englantia toki osaan, että eipä siinä ja juttelen mamujenkin kanssa siinä missä muidenkin.
Sitäpaitsi nyt on ilmasto-hätätila olisi järjetöntä ottaa tänne yhtään lisää ihmistä ihmiskunnan suurimman kriisin keskellä. Etelän maissa on paljon energiaystävällisempää asua kuin pohjoisessa, olisi kaikille parasta, että nämä englannin kielestä haaveilevat muuttaisi etelän maihin ilmastonmuutoksen takia. Vain se voi pelastaa maapallon.
Jos kansainvälinen elämä tai talouskasvu ei kiinnosta, niin ei hätää, ei niistä ole pakko nauttia. Pohjois-Koreassa on onnistuneesti kieltäydytty sekä talouskasvusta että kansainvälistymisestä.
Voit toki muuttaa johonkin etelän maahan jos niin haluat. Toisaalta joissain maissa asukaskohtaiset päästöt ovat suuremmat kuin Suomessa, joten argumenttisi mukaan toivotat näissä maissa asuvat ihmiset tervetulleeksi Suomeen. Hienoa.
Quote from: Hippo on 21.11.2021, 12:30:26
Pekka Salo päästi viikon aivoripulin. Englannin kielen taito voi olla huippuluokkaa ilman, että kustaan oman kielen ja kulttuurin päälle. Jos tekisimme jotain tuollaista, olisi ulkomaailman reaktio mahdollisesti lähinnä halveksiva. Kukaan ei arvosta omaa pesään paskojia.
Mietit liikaa mitä muut suomalaisista ajattelevat. Olisi varmasti elämänlaatusi kannalta parempi jos vähän parannat itsetuntoasi. Oman kielen ja kulttuurin päälle kukaan ei ole kusemassa.
Quote from: Hae-won on 24.11.2021, 10:44:57
Minusta suomalaisesta hyvinvointivaltiosta huolehtiminen ei ole maanpetosta
Ei tietystikkään ole, mutta se on karkeaa maanpetosta, että kannattaa suomea, missä ei ole välttämätöntä osata suomea lainkaan >:(
Quote from: Swen OF Sweden on 24.11.2021, 20:39:15
Quote from: Hae-won on 24.11.2021, 10:44:57
Minusta suomalaisesta hyvinvointivaltiosta huolehtiminen ei ole maanpetosta
Ei tietystikkään ole, mutta se on karkeaa maanpetosta, että kannattaa suomea, missä ei ole välttämätöntä osata suomea lainkaan >:(
Sellaienn Suomi on jo monelle totisinta totta. Olen tainnutkin mainita tuntevani lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia ulkomaalaisia osaamisperäisiä maahanmuuttajia joilla ei ole suomen osaamiselle mitään tarvetta.
Quote from: Hae-won on 24.11.2021, 21:01:28
Sellaienn Suomi on jo monelle totisinta totta. Olen tainnutkin mainita tuntevani lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia ulkomaalaisia osaamisperäisiä maahanmuuttajia joilla ei ole suomen osaamiselle mitään tarvetta.
Näin varmasti on ja myös täällä ruotsissa se on hyvin laajalle levinnyttä.
Tämänkö vuoksi pitäisi englannin kieli virallistaa suomessa? jonka jälkeen he voisivat jokaisen asian vaatia kielellään ja myös ne ei osaamisperäiset saisivat palvelut englanniksi.
Täysin suomalaisvastainen ja maanpetoksellinen teko/mielipide
. piste >:(
Quote from: Hae-won on 24.11.2021, 10:44:57
Quote from: Hippo on 21.11.2021, 12:30:26
Pekka Salo päästi viikon aivoripulin. Englannin kielen taito voi olla huippuluokkaa ilman, että kustaan oman kielen ja kulttuurin päälle. Jos tekisimme jotain tuollaista, olisi ulkomaailman reaktio mahdollisesti lähinnä halveksiva. Kukaan ei arvosta omaa pesään paskojia.
Mietit liikaa mitä muut suomalaisista ajattelevat. Olisi varmasti elämänlaatusi kannalta parempi jos vähän parannat itsetuntoasi.
Aika röyhkeää kehottelua. Sinähän itse vetoavat helvetin usein siihen, että moni/enemmistö tms. ajattelee niin ja näin; ja nämä luonnollisesti bäckuppina teikäläisen kalergismeille.
Katsopa nyt peiliin, ja lakkaa itse vetoamasta muihin ja kehottele vasta sen jälkeen.
Suomen kieli on rikkaudessaan ja murteissaan arvokas asia ja elintärkeä kansallisen koheesion ylläpitäjä. Suomenruotsilla on historiallinen asemansa.
Yhteyksissä muuhun maailmaan tarvitaan ns. vierasta kieltä. Niistä on IIWW jälkeen valikoitunut englanninkieli, jolla pärjää hyvin. No ehkei Ranskassa.
Englanninkieli ei virallistamista tarvitse, päinvastoin. Helsingissä puhutaan jo monenlaista mongerrusta. Englantia äidinkielenään puhuvia on vähän, venäläisiä, somaleita, arabeja ja yli sataa muuta kieltä äidinkielenään (isän) puhuvia on paljon.
Quote from: Hae-won on 24.11.2021, 21:01:28
Olen tainnutkin mainita tuntevani lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia ulkomaalaisia osaamisperäisiä maahanmuuttajia joilla ei ole suomen osaamiselle mitään tarvetta.
Olet maininnut asiasta niin monesti, että on vaikeaa arvioida onko sinulla jotain ymmärryksen erityishaasteita, jotka saavat sinut taistelemaan rakentamaasi hommaforumin käyttäjän arkkityypin olkiukkoa vastaan, vai heitätkö vain läppää toistelemalla näitä samoja juttuja:
- öyh möyh Esson baari persvako äiä urpo juntti perussuomalaiset
- panin juuri tinderistä löytämääni X kansallisuuden muikkelia, kansainvälisyys on ihanaa :3
- asun PK-seudulla!
- minulla on kansainvälinen tuttavapiiri!!
- tunnen kansainvälisiä osaajia!!!
- te siellä hevonkuusen junttilassa ette varmaan tajua miten siistiä on asua PK-seudulla ja olla kansainvälinen!!!!
- Suomessa pärjää ihan hyvin englanniksi jos on kansainvälisten osaajien tuttavapiiri kuten minulla
- kaikista kansainvälisen osaajan kiireistä huolimatta minulla on runsaasti aikaa kirjoittaa hommaforumille siitä miten mageeta on kun Suomi kansainvälistyy ja tulee lisää kosmopoliitteja osaajia joiden ammatteja voin namedroppailla hommaforumille :3
Tässäkin ketjussa on kirjoittajina monia ulkomailla asuneita intörnäshönäliä elämää nähneitä, jotka eivät halua tuhota ainutlaatuisen kansansa harvinaista kieltä. Englannin osaamisessa ei ole mitään erityistä eikä sen asema todellakaan tarvitse lakisääteistä vahvistusta. Suomen kielipolitiikan kipupiste on pakkoruotsi ja sen seurauksena huono muiden kielten kuin hyvän englannin ja huonon ruotsin osaaminen.
Pienten kansallisvaltioiden kielet ovat jatkuvassa vaarassa varsinkin englannin kansainvälisen hegemonian vuoksi. Meidän ainutlaatuista kieltämme on aktiivisesti suojeltava ja suomi on käytännössä pidettävä tämän yhteiskunnan täysin selkeänä ykköskielenä, jota osaamatta täällä eivät voi pärjätä kuin turistit ja satunnaiset pidempään vierailevat tänne kutsutut henkilöt.
Jokaisen suomalaisen on hyvä osata englantia ihan vaikka pelkästään sen vuoksi, että ymmärtää paremmin mitä maailmalla tapahtuu. Ja tietenkin vientiin suuntautuva teollisuus tarvitsee sujuvaa englantia osaavia henkilöitä. Kunnollisella englannin kielen osaamisella saa lisäksi paljon enemmän irti kaikenlaisesta ulkomaisesta kulttuurituotannosta. Tämä ei silti tarkoita sitä, että Suomessa pitäisi alkaa globalistien riemuksi säätää englantia miksikään viralliseksi kieleksi.
Huomautan tässä kohtaa, että puhun englantia käytännössä lähes natiivitasoisesti useamman asiaan huomiota kiinnittäneen britin ja jenkin mukaan. Luen jatkuvasti sekä englanninkielisiä nettiartikkeleita että kirjoja ja tuotan jatkuvasti myös englanninkielistä tekstiä. Ei siis ole kyse mistään "peräkammarin juntin" vieraiden kielten pelosta, vaan siitä, että haluan pitää Suomen edelleen suomalaisena ja suomenkielisenä tulevaisuudessa. Sekarotuinen ja sekakielinen yhteiskunta on jokaiselle kansallismieliselle suomalaiselle kauhistus.
Olisi myös erittäin suotavaa, että Suomesta löytyisi nykyistä enemmän esim. saksaa, ranskaa ja espanjaa osaavia suomalaisia. Tässä tietenkin on käytännön esteenä pakkoruotsi, josta pitää päästä eroon.
Suomalaisten kielellinen itsetunto on hakattu maanrakoon satoja vuosia ruotsalaisten/suomenruotsalaisten toimesta ja sama jatkuu edelleen.
Ikävää asiassa on se, että suomenkieliset itse ovat mukana tässä ja tämä johtuu juuri siitä kielellisen itsetunnon olemattomuudesta.
Katsokaa ympärillenne kun kuljette kaupoissa, turuilla ja toreilla tai missä tahansa suomessa.
Ravintoloissa lukekaa ruokalistaa, jos sellaista enään edes löydätte?
Suomen kieli ei tunnu kelpaavan monillekaan yrittäjille jne..
ja tämä perustuu juuri siihen alistettuun ja huonoon kielelliseen itsetuntoon.
Tästä pitää päästä eroon kokonaan.
Jokainen voi tehdä tämän asian hyväksi jotain ja pienetkin teot ovat merkityksellisiä.
Lähetä asiakaspalautetta, vaadi suomeksi jne..
Vältä tai lopeta sellaisissa ravintoloissa käynti, missä ei ole selvästi suomeksi ruokalistaa ja muista huomauttaa aina kun on tilaisuus!!! suosi ravintoloita/yrityksiä, millä on nimi suomeksi. Kun tilaat puhelimella taksin, niin vaadi saada taksi, minkä kyltissä lukee taksi, ei taxi.
jos käytte kuuntelemassa luentoja, niin jos ette ymmärrä luennoitsijan käyttämiä vierasperäisiä ilmaisuja, niin rohkeasti vaan kysytte, mitä se ja se sana tarkoittaa suomeksi.(Tätä minä olen harrastanut paljon ja saanut myös myönteistä muutosta asiaan)
Älkää antako periksi koskaan tässä kielen puolustamisessa!
Tunnustan olevani fennomaani ja anglofiili. Kun en ole kielinero, niin vain 2 kielellä osaan ajatella. Hyvin on riittänyt. Ruotsinkieli historiallisena jäänteenä on niin vankassa asemassa, että sen vaatiminen virkamiehiltä oikein tutkinnon jälkeen on tuhlausta. Samoin "pakkoruotsi" kouluissa on jostain poissa, joten annettakoon sille englanninkielen asema. Siis vapaaehtoinen valinta.
Monikulttuurisuuden fanaatikot toki haluaisivat antaa kaikkien kielien kukkia, se tuhoaa hyvän suomen kielen osaamisen.
Jos nyt joku asia vituttaa, se on verotuspäätökseen laitettu oma rivinsä YLE:n pakkoverolle.
En kyllä vapaaehtoisesti antaisi euroakaan Venäjänkielisille uutisille, joita toimittaa oikein oma Ylen venäjänkielinen toimitus.
Koska alkaa tulla husu-uutiset somaliaksi?
Pari uutista.
Tekniikka ja Talous lehti kertoi Aalto-yliopistossa englannin kielen käytön lisääntyvän kanditasolla. Lähes kaikki maisteriopinnot ovat jo englanniksi, mutta nyt englannin käyttö kanditasolla lisääntyy entisestään. Toki aikaisemminkin opetusta on ollut kanditasolla englanniksi. Tämä on ymmärrettävää kehitystä, sillä Aallon opiskelijoista suuri osa on ulkomaalaistaustaisia. Jutusta kiinnostuneet voivat googlettaa jutun otsikolla: Aalto-yliopistossa suomenkielisistä tutkinnoista iso osa pakko tehdä englanniksi – Kielipolitiikasta kanneltiin taas oikeuskanslerille
Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi kertoo, että Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea. Jutun otsikko: Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea. Juttu kertoo toisen polven maahanmuuttajista, jotka eivät opi suomea, vaikka ovat koko ikänsä asuneet Suomessa. Näissä kouluissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea.
Sinänsä mielenkiintoista. Tuntemani toisen polven maahanmuuttajat puhuvat suomea ja osa heistä kirjoittaa oikein hyvää suomea. Tietenkään nämä tuntemani toisen polven maahanmuuttajat eivät ole peruskouluikäisiä. Nurmi ei jutussaan kerro suomea oppimattomien toisen polven maahanmuuttajien etnisyyttä. Se olisi mielenkiintoinen tieto, sillä eri maahanmuuttajaryhmien oppimistuloksissa on eroja.
Nämä uutiset kertovat siitä kehityksestä mikä Suomessa on meneillään. Englantia ei välttämättä tulla aivan lähitulevaisuudessa virallistamaan, mutta vieraskielisyys ja englannin kielen käyttö lisääntyvät virallistettiinpa englanti tai ei.
Quote
Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.
Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
"Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana", Bernelius ja Huilla kirjoittavat.
Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
"Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu", Lampi kirjoittaa.
"Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan", Lampi jatkaa.
Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Keskiarvoluku antaa huomisesta liian hallittavan mielikuvan. Monilla alueilla osuus jää kymmenen prosentin paikkeille.
Sitten on kymmeniä oppilasalueita, joilla osuus nousee 50 prosentin tietämiin ja reippaasti sen ylikin.
Kun peruskoulu ei enää turvaa kaikille suomalaislapsille suomen kielen taitoa, muutoksen vaikutukset ovat dramaattisia.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee
Quote from: Mangustin on 25.11.2021, 01:44:58
Quote from: Hae-won on 24.11.2021, 21:01:28
Olen tainnutkin mainita tuntevani lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia ulkomaalaisia osaamisperäisiä maahanmuuttajia joilla ei ole suomen osaamiselle mitään tarvetta.
Olet maininnut asiasta niin monesti, että on vaikeaa arvioida onko sinulla jotain ymmärryksen erityishaasteita, jotka saavat sinut taistelemaan rakentamaasi hommaforumin käyttäjän arkkityypin olkiukkoa vastaan, vai heitätkö vain läppää toistelemalla näitä samoja juttuja:
- öyh möyh Esson baari persvako äiä urpo juntti perussuomalaiset
- panin juuri tinderistä löytämääni X kansallisuuden muikkelia, kansainvälisyys on ihanaa :3
- asun PK-seudulla!
- minulla on kansainvälinen tuttavapiiri!!
- tunnen kansainvälisiä osaajia!!!
- te siellä hevonkuusen junttilassa ette varmaan tajua miten siistiä on asua PK-seudulla ja olla kansainvälinen!!!!
- Suomessa pärjää ihan hyvin englanniksi jos on kansainvälisten osaajien tuttavapiiri kuten minulla
- kaikista kansainvälisen osaajan kiireistä huolimatta minulla on runsaasti aikaa kirjoittaa hommaforumille siitä miten mageeta on kun Suomi kansainvälistyy ja tulee lisää kosmopoliitteja osaajia joiden ammatteja voin namedroppailla hommaforumille :3
Tässäkin ketjussa on kirjoittajina monia ulkomailla asuneita intörnäshönäliä elämää nähneitä, jotka eivät halua tuhota ainutlaatuisen kansansa harvinaista kieltä. Englannin osaamisessa ei ole mitään erityistä eikä sen asema todellakaan tarvitse lakisääteistä vahvistusta. Suomen kielipolitiikan kipupiste on pakkoruotsi ja sen seurauksena huono muiden kielten kuin hyvän englannin ja huonon ruotsin osaaminen.
Pääkaupunkiseudulla tilanne maahanmuuton suhteen on erilainen kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulle keskittyy niin hyvätuloiset ulkomaalaiset osaajat kuin huonosti sopeutuvat humanitaariset maahanmuuttajat. Hommalla on tuotu esille, kuinka pääkaupunkiseudulla asuu paljon huonosti kotoutuvia humanitaarisia maahanmuuttajia. Et ole tietääkseni pitänyt sen mainitsemista ongelmana. Ongelmasi taitaa olla tässä siinä, etten vain voivottele pääkaupunkiseudulla asuvan humanitaarisia maahanmuuttajia, vaan kerron pääkaupunkiseudulla asuvan myös korkeasti koulutettuja osaajia. Maahanmuutosta muodostuva käsitys voi olla hyvin erilainen riippuen siitä missä päin Suomea asuu.
Jossain pienessä kylässä asuvalla ihmisellä maahanmuuttajista ensimmäisenä voi tulla mieleen ukrainalaiset maatalousorjat ja venäläiset vaimot. Pääkaupunkiseudulla asuvalla ihmisellä käsitys voi olla vaikkapa korealainen väitöskirjatutkija ja meksikolainen IT-ammattilainen. Jollain toisella se voi olla Lähi-idästä kotoisin oleva ravintoloitsija ja taloyhtiössä ongelmia aiheuttava afrikkalaistaustainen maahanmuuttaja.
On toki totta, että olen maininnut tapaavani Tinderin kautta ulkomaalaisia. Tinder on hyvin käyttökelpoinen väline uusien ihmisten tapaamiseen. Seksiäkin joskus tulee harrastettua, mutten ole sitä erikseen maininnut. Usein tulee vain tavattua ihmisiä ilman seksuaalista kanssakäymistä. Pidän tätä avautumistasi kuitenkin kummallisena, koska olet tuonut esille miten on mielestäsi hyvä asia jos maaseudun Keimo lisääntyy thaivaimon kanssa, tai kuinka afrikkalaiset naiset voisivat olla hyviä pariutumiskumppanieta. Luulisi, että em. asioita sanova ihminen ei näe ongelmaksi sitä, että joku Tinderin kautta tapaa ulkomaalaisia. Hetkinen... Ei kai tässä ole kyse siitä, että toin ilmi, etten ole kiinnostunut thaimaalaisista ja filippiiniläisistä naisista? Olen ymmärtänyt sinun pitävän kyseisistä kaakkoisaasialaisista naisista. Nyt on sanottava, ettei muiden mielipiteistä kannata noin paljoa välittää. Itse pidän itäaasialaisista ja länsieurooppalaisista naisista. Jos vaikka joku etnonationalisti toisi ilmi, ettei hän voisi kuvitella pariutuvansa vaikkapa korealaisen tai juutalaisen naisen kanssa, niin en minä siitä mieltä pahottaisi. Korkeintaan huvittaisi. Makuja on monia.
Mainittakoon, etten mitenkään tuomitse thaivaimoja tms vaikken itse olekaan heistä kiinnostunut. Ihmiset saavat pariutua kenen kanssa tahtovat. Olen onnellinen muiden parisuhdeonnesta!
Mutta on totta, että olen tuonut esille tilannettani. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttokriitikoilla on kyseenalainen maine, mikä on harmiksi maahanmuuttopolitiikan kehittämiselle. Maahanmuuttokriitikoista on vallalla ikävä käsitys, mikä ei vastaa totuutta. Tästä pitääkin oikeastaan tehdä tästä kokonaan oma aiheensa.
Olet aivan oikeassa, ettei englannin osaamisessa ole mitään erityistä. Suomalaiset osaavat englantia hyvin. Tämä mahdollistaakin englannin laajemman käytön Suomessa.
Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea. Ei suomalaisella osaamisella tee paljoakaan globaalissa maailmassa, jollei meillä ole kielitaitoisia insinöörejä. Englanti minimi, siihen päälle latinalaiset kielet, kiina, saksa, venäjä ... Ei niin, että kaikki osaavat kaikkea, vaan yksi osaa enkun ja kiinan, toinen enkun ja ruotsin :roll: jne. RUOTSI POIS PAKOLLISTEN KIELTEN JOUKOSTA!
Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea, kirjoitin. Ei olisi, jollei tietäisi, että päättäjien motiivi on matujen takia :facepalm:
Tätäkin mätää vastaan pitää nationalistien kamppailla. Suomen kieli on köyhän ja vähäpätöisen kansamme kallein aarre. Kyseessä on kieli, jota ulkomaiset kielitieteilijät ovat jo vuosisatoja ihailleet äimistyneinä. Suomen kielessä yhdistyvät kaikkien muiden kielten kauneimmat aspektit mykistävällä tavalla. Suomi on kielistä jaloin. Tosimaailman Quenya.
Sitä ei pidä saastuttaa ja köyhdyttää anglismeilla ja englannin kielen suosimisella, nöyryyttää ja alistaa bättre folk-politiikalla, eikä sen käyttöä kaventaa rappiollisen kansainvälisyysaatteen nojalla.
Quote from: Tavan on 06.01.2022, 16:46:34
Tätäkin mätää vastaan pitää nationalistien kamppailla. Suomen kieli on köyhän ja vähäpätöisen kansamme kallein aarre. Kyseessä on kieli, jota ulkomaiset kielitieteilijät ovat jo vuosisatoja ihailleet äimistyneinä. Suomen kielessä yhdistyvät kaikkien muiden kielten kauneimmat aspektit mykistävällä tavalla. Suomi on kielistä jaloin. Tosimaailman Quenya.
Sitä ei pidä saastuttaa ja köyhdyttää anglismeilla ja englannin kielen suosimisella, nöyryyttää ja alistaa bättre folk-politiikalla, eikä sen käyttöä kaventaa rappiollisen kansainvälisyysaatteen nojalla.
Ihan kielen kauneuden kannalta ehkä näin, kun ollaan suomalaisia, mutta todennäköisesti ihan jokaisella kielellä ja kansalla on ihan vastaavat oikeutetut perustelut. Maailma on kuitenkin nykyään melkoisen globaali ja siten kielien suhteen Suomessa ei kannata omaksua mitään Pohjois-Korea-henkistä maailmankatsomusta.
Quote from: JoKaGO
Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea. Ei suomalaisella osaamisella tee paljoakaan globaalissa maailmassa, jollei meillä ole kielitaitoisia insinöörejä. Englanti minimi, siihen päälle latinalaiset kielet, kiina, saksa, venäjä ... Ei niin, että kaikki osaavat kaikkea, vaan yksi osaa enkun ja kiinan, toinen enkun ja ruotsin :roll: jne. RUOTSI POIS PAKOLLISTEN KIELTEN JOUKOSTA!
Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea, kirjoitin. Ei olisi, jollei tietäisi, että päättäjien motiivi on matujen takia
Ruotsista pitää päästä opetuksessa reliikkinä eroon ja edetä kuten sanoitkin. Kuitenkin Suomea ei oikein pitäisi muuttaa miksikään monikieliseksi baabelin valtakunnaksi, vaan pitää olla yksi valtakieli, jota kaikkien pitää edes jotenkin ymmärtää ja se ei voi oikein olla muu kuin suomen kieli. Kuitenkin maailma muuttuu ja siksi ehkä jotain muutakin pitäisi miettiä kuin jumittua 1900-luvun alun kielikiihkoiluun.
Nimittäin Suomi voidaan määritellä uudella tavalla kaksikieliseksi valtioksi, kun se toinen kieli onkin englanti, ruotsin sijasta. Hyöty on aivan valtava. Konkreettinen hyöty on huikea, englanti on maailmankieli, kaikkien maahanmuuttajien yleiskieli, lukuunottamatta joitain humanitaarisia juttuja.
Ruotsin kielen tietoiseen massiiviseen tekohengitykseen (kaksikielinen byrokratia and all that...) käytetyt rahat vapautuvat yhteiskuntaa oikeasti hyödyttävään käyttöön (englanti), koska lähes kaikki äidinkielenään ruotsia puhuvat suomalaiset osaavat täydellisesti suomea, joten jonkun kaksikielisyyskulissin ylläpito on täysin idioottimaisuutta.
Quote from: Augustus on 06.01.2022, 17:21:27
Ihan kielen kauneuden kannalta ehkä näin, kun ollaan suomalaisia, mutta todennäköisesti ihan jokaisella kielellä ja kansalla on ihan vastaavat oikeutetut perustelut. Maailma on kuitenkin nykyään melkoisen globaali ja siten kielien suhteen Suomessa ei kannata omaksua mitään Pohjois-Korea-henkistä maailmankatsomusta.
Mielestäni liioittelet kielten kauneuden subjektiivisuutta. Eivät suomalaiset itse osaa oikein arvostaa kieltään. Pitää usein kuunnella ulkomaalaisia puolueettomia näkemyksiä, jos haluaa saada arvion suomen kielen laadusta.
"Suomenkieli on luonnonrikkaimpia, säännöllisimpiä, helpoimmin muodostuvia ja soinnukkaimpia kieliä maan päällä. Siinä on mitä kaunein kerakkeiden ja ääntiöiden sopusointu, jossa kohden se on italiankielen kaltainen. Siinä ei ole ensinkään noita inhottavia suhuäänteitä eikä noita kovia huokuäänteitä, joita tavataan slaavilaisissa ja lapinkielessä. Siinä on aivan määrätty sointu niinkuin ranskankielessä. Siinä on useampia muotoja ja vähemmän taivutustapoja ja poikkeuksia kuin latinassa, s.o. suurempia etuja ja vähemmän vaillinaisuuksia. Siinä on tavattoman runsaasti sanajohdannaisia ja -yhdistyksiä, kuten kreikan- ja saksankielessä. Se näyttää siis valinneen ja yhdistäneen mitä parasta on kaikissa muissa Euroopan kielissä; mutta koska ei ole mitään täydellistä taivaan kannen alla, niin ei ole suomenkielelläkään sitä, mikä näyttää olevan tärkeämpää kuin kaikki sisälliset edut, nimittäin suurta kirjallista käyttöä, laajaa alaa, lähempää yhteyttä heimokielten kanssa ja kunniaa olla loistavan hovin puhekielenä."- Rasmus Rask, juhlittu tankalainen lingvisti ja filologi vuonna 1820.
"Most important for me, perhaps, after Gothic was the discovery in Exeter of a Finnish Grammar. It was like discovering a complete wine cellar filled with bottles of an amazing wine of a kind and flavour never tasted before. It quite intoxicated me; and I gave up the attempt to invent an 'unrecorded' Germanic language, and my own language – or series of invented languages – became heavily Finnicized in phonetic pattern and structure."- J.R.R. Tolkien, maineikas filologi ja kirjailija vuonna 1955.
Quote from: Tavan on 06.01.2022, 16:46:34
Tätäkin mätää vastaan pitää nationalistien kamppailla. Suomen kieli on köyhän ja vähäpätöisen kansamme kallein aarre. Kyseessä on kieli, jota ulkomaiset kielitieteilijät ovat jo vuosisatoja ihailleet äimistyneinä. Suomen kielessä yhdistyvät kaikkien muiden kielten kauneimmat aspektit mykistävällä tavalla. Suomi on kielistä jaloin. Tosimaailman Quenya.
Sitä ei pidä saastuttaa ja köyhdyttää anglismeilla ja englannin kielen suosimisella, nöyryyttää ja alistaa bättre folk-politiikalla, eikä sen käyttöä kaventaa rappiollisen kansainvälisyysaatteen nojalla.
Jaksan kyllä ihmetellä, miten typerryttävän välinpitämätöntä väkeä löytyy jopa Homma-forumilta. Eurooppalainen nationalismi, kansallisaate, kaikki, mitä kannatamme täällä perustuu kieleen. Se on tärkein perintö, mitä meillä on. Suomen kielen nosto sivistys- ja tiedekieleksi oli uskomaton kamppailu ja ehkä maailman menestyksekkäin esimerkki siitä, miten vähäpätöinen kolonisoitu alue nostaa itsensä korkeakulttuuriksi. Kaikki todennäköisyydet olivat meidän kansallista menestystarinaa vastaan, ja kohtalomme oli joutua joko kituvaksi venäläiseksi vähemmistöksi tai ruotsalaisten syrjäyttämäksi Pohjois-Ruotsin suomalaisten tapaan.
Jotenkin kuvaavaa nykyajan historiatonta ja materialistista taustaa vastaan, että jopa "nationalisteista" osa on sitä mieltä, että kansallisidentiteettimme muodostama kieli pitää mitätöidä taas alaluokan halveksutuksi puhekieleksi, koska jonkun mielestä "kansainvälistyminen" tuo ehkä vähän lisää massia. Me ihan oikeasti taisteltiin, että me saatiin suomen kieli yliopistoihin. Oksettavaa toksista kokoomuslaista, sukua kriittisen infrastruktuurin myynnille syömävelkaa vastaan. Koko maailmankuva perustuu kiilusilmäiseen lyhytjänteiseen ahneuteen, kuin narkkari, joka miettii että mitä mä voisin myydä tai varastaa, äidin korut?, naapurin pyörän? että saisin lisää huumeita huomenna.
Miksi Israel elvytti heprean? Miksi Kazakstan ei halua venäjää viralliseksi kieleksi? Miksi ukrainalaiset yrittävät elvyttää ukrainan käytön ja irlantilaiset iirin? Miksi virolaiset eivät ole kiitollisia venäjän taidon tuomista mahdollisuuksista? Entä miten Afrikka on sotaisa persläpi, vaikka useissa valtioissa puhutaan englantia tai ranskaa? Ei voi olla itsenäistä valtiota ilman kansallisaatetta ja kansallisaatteen pohjana on Euroopassa kieli.
Quote from: sancai on 06.01.2022, 18:20:06
Quote from: Tavan on 06.01.2022, 16:46:34
Tätäkin mätää vastaan pitää nationalistien kamppailla. Suomen kieli on köyhän ja vähäpätöisen kansamme kallein aarre. Kyseessä on kieli, jota ulkomaiset kielitieteilijät ovat jo vuosisatoja ihailleet äimistyneinä. Suomen kielessä yhdistyvät kaikkien muiden kielten kauneimmat aspektit mykistävällä tavalla. Suomi on kielistä jaloin. Tosimaailman Quenya.
Sitä ei pidä saastuttaa ja köyhdyttää anglismeilla ja englannin kielen suosimisella, nöyryyttää ja alistaa bättre folk-politiikalla, eikä sen käyttöä kaventaa rappiollisen kansainvälisyysaatteen nojalla.
...
Jotenkin kuvaavaa nykyajan historiatonta ja materialistista taustaa vastaan, että jopa "nationalisteista" osa on sitä mieltä, että kansallisidentiteettimme muodostama kieli pitää mitätöidä taas alaluokan halveksutuksi puhekieleksi, koska jonkun mielestä "kansainvälistyminen" tuo ehkä vähän lisää massia. Me ihan oikeasti taisteltiin, että me saatiin suomen kieli yliopistoihin. Oksettavaa toksista kokoomuslaista, sukua kriittisen infrastruktuurin myynnille syömävelkaa vastaan. Koko maailmankuva perustuu kiilusilmäiseen lyhytjänteiseen ahneuteen, kuin narkkari, joka miettii että mitä mä voisin myydä tai varastaa, äidin korut?, naapurin pyörän? että saisin lisää huumeita huomenna.
...
Hmm, no kyllä minä ainakin katson olevani nationalisti enkä mikään "nationalisti" ja siksi kannatan englannin käyttöönottoa toisena kotimaisena ruotsin sijasta. Ihan siksi, että siitä on meille suomalaisille hyvin paljon hyötyä, ruotsin sijasta, jonka boostaaminen on täyttä resurssien haaskaamista. Maailma nyt vaan globaalistuu rankalla tavalla, halusimme tai emme ja siksi pitää meidän suomalaisten olla ajan hermoilla vastataksemme tulevaisuuden haasteisiin. Kansan hyvä kielitaito on eduksi Suomelle ja suomalaisille.
Olen hyvin kriittinen siihen, että suomalaisten pitäisi hirttää itsensä johonkin 30-luvun kansallisromanttisiin fiiliksiin, olkoon ne ideana kuinka houkutttelevia tahansa. Se aika on jo mennyttä, paremminkin pitää kyetä vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin, esimerkiksi mun mielestä ei pidä edelleenkään roudata mitään MENA/Afrikka/Islam-porukkaa ym. Suomeen, EU:sta pitää erota jne.
Quote from: Augustus on 06.01.2022, 18:49:39
Hmm, no kyllä minä ainakin katson olevani nationalisti enkä mikään "nationalisti" ja siksi kannatan englannin käyttöönottoa toisena kotimaisena ruotsin sijasta.
En löydä tuosta kyllä mitään suomalaista turvaavaa, en minkäänlaista suomalaista nationalismia tai muutakaan isänmaallista.
Ruotsin asema suomessa on tietysti ylimitoitettu ja jopa rasistisesti suomalaisia sortava ja sen kaikesta
pakollisuudesta pitää päästä eroon ehdottomasti.
Vähemmistökielenä Ruotsi on osa suomea, aivan kuin Suomi ruotsissa.(Suomi tosin huomattavsti heikommassa asemassa ruotsissa)
Englannin kieli ruotsin sijaan toisena kotimaisena on puhtaasti maanpetoksellinen näkemys, ei muuta >:(
Aina löytyy näitä, jotka rahanahneus silmissä myy vaikka äitinsä ja lapsensa 8)
Quote from: Augustus on 06.01.2022, 18:49:39
tHmm, no kyllä minä ainakin katson olevani nationalisti enkä mikään "nationalisti" ja siksi kannatan englannin käyttöönottoa toisena kotimaisena ruotsin sijasta. Ihan siksi, että siitä on meille suomalaisille hyvin paljon hyötyä, ruotsin sijasta, jonka boostaaminen on täyttä resurssien haaskaamista. Maailma nyt vaan globaalistuu rankalla tavalla, halusimme tai emme ja siksi pitää meidän suomalaisten olla ajan hermoilla vastataksemme tulevaisuuden haasteisiin. Kansan hyvä kielitaito on eduksi Suomelle ja suomalaisille.
Mielestäni olet väärässä, tai ainakin lähtökohtasi näkemykseesi on väärä. Suomi on meidän kielemme ja se pitää nähdä meidän kielenämme, kaikissa konteksteissa.
Sen sijaan pakkokielet pitäisi poistaa ja korvata vapaasti valittavilla vierailla kielillä. Toki, en oleta että millekään muille suomen ja ruotsin kaltaisille mikrokielille on edes kysyntää. ;D
Quote from: Swen OF Sweden on 06.01.2022, 19:18:47
Quote from: Augustus on 06.01.2022, 18:49:39
Hmm, no kyllä minä ainakin katson olevani nationalisti enkä mikään "nationalisti" ja siksi kannatan englannin käyttöönottoa toisena kotimaisena ruotsin sijasta.
En löydä tuosta kyllä mitään suomalaista turvaavaa, en minkäänlaista suomalaista nationalismia tai muutakaan isänmaallista.
Ruotsin asema suomessa on tietysti ylimitoitettu ja jopa rasistisesti suomalaisia sortava ja sen kaikesta
pakollisuudesta pitää päästä eroon ehdottomasti.
Vähemmistökielenä Ruotsi on osa suomea, aivan kuin Suomi ruotsissa.(Suomi tosin huomattavsti heikommassa asemassa ruotsissa)
Englannin kieli ruotsin sijaan toisena kotimaisena on puhtaasti maanpetoksellinen näkemys, ei muuta >:(
Aina löytyy näitä, jotka rahanahneus silmissä myy vaikka äitinsä ja lapsensa 8)
No niin, voihan tuon noinkin ajatella. Mutta tavallaan yritin visioida sitä Suomen tulevaisuutta ja mikä olisi parasta Suomelle tulevaisuudessa. Vaikka englannin käyttöönotto kuulostaa maanpetokselta niin oikeastaan olemme jo siinä tilanteessa (de facto) monissa asioissa, ulkomaalaistaustaisten määrä on jo niin suuri, että melkein kaikki viralliset jutut pitää antaa myös englanniksi, se perinteellinen ruotsi + suomi ei enää vastaa todellisuutta.
Quote from: JoKaGO on 06.01.2022, 15:22:10
Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea. Ei suomalaisella osaamisella tee paljoakaan globaalissa maailmassa, jollei meillä ole kielitaitoisia insinöörejä. Englanti minimi, siihen päälle latinalaiset kielet, kiina, saksa, venäjä ... Ei niin, että kaikki osaavat kaikkea, vaan yksi osaa enkun ja kiinan, toinen enkun ja ruotsin :roll: jne. RUOTSI POIS PAKOLLISTEN KIELTEN JOUKOSTA!
Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea, kirjoitin. Ei olisi, jollei tietäisi, että päättäjien motiivi on matujen takia :facepalm:
Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä. Jos otettaisiin englanti opetuskieleksi, niin opettajienkin tulisi olla natiiveja englannin puhujia. Mistä nämä saataisiin ?
Kun äidinkieleltään suomalainen rupeaisi opettamaan vajavaisella englannin taidollaan, opetuksessa käytettäisiin varmasti asiayhteyteen sopimattomia sanoja ja ehkäpä keksittäisiin ihan uusia , ulkopuolisille käsittämättömiä sanontoja.
Mitä sitten tulee englannin ottamiseen maamme toiseksi, viralliseksi kieleksi, niin alkaa mennä kehitysmaameiningiksi. Eihän meillä ole juurikaan väestöä, joka puhuisi englantia äidinkielenään
Muistan kun kävin 30v sitten Israelissa. Se on kaksikielinen valtio. Heprea ja arabia siis.
Kuitenkin, joka paikassa englanti oli erittäin vallitseva kieli. Kaikki tienviitat olivat sekä hepreaksi että englanniksi. Missä tahansa asiointi oli mahdollista englanniksi.
Quote from: Augustus on 06.01.2022, 19:37:49
tavallaan yritin visioida sitä Suomen tulevaisuutta ja mikä olisi parasta Suomelle tulevaisuudessa. Vaikka englannin käyttöönotto kuulostaa maanpetokselta niin oikeastaan olemme jo siinä tilanteessa (de facto) monissa asioissa, ulkomaalaistaustaisten määrä on jo niin suuri, että melkein kaikki viralliset jutut pitää antaa myös englanniksi, se perinteellinen ruotsi + suomi ei enää vastaa todellisuutta.
Se ei pelkästään kuulosta maanpetokselta, vaan se on myös sitä.
Suomen tulevaisuudelle ja suomalaisten turvallisuudelle oma kieli ja sen kyseenalaistamaton asema itsestään selvänä pitää olla pyhä!
Koko valtakunnallisesti suomessa ei pidä olla mitään muita virallisia kieliä kuin suomi ja tämä pitäisi lukea perustuslaissa. Tällä hetkellä valitettavasti suomessa vain ruotsi on koko valtakunnallisesti virallinen kieli, mikä sekin on mielestäni raaka petos >:(
Suomen kansan olemassaolo turvataan kiellä parhaiten ja mitään muuta kieltä kuin suomea ei saa yhdeltäkään suomalaiselta maassamme vaatia.
Kouluissa kielten opiskelu pitää olla aina valinnaisia ja on aina hyvä osata vieraita kieliä, mutta mitään ei pidä tehdä suomen oman kielen kustannuksella. piste 8)
Minut ymmärrettiin vähän väärin, koska annoin mahdollisuuden ymmärtää väärin ;D Itse koko pienen ikäni vientiteollisuuden palveluksessa työskennelleenä toin näkemykseni tältä kantilta keskusteluun.
Totta helvetissä, eihän Suomessa puhuta muuta kuin suomea kaupoissa, sairaaloissa, younameit. Tämä on ehdotonta, ei ole muuta kuin suomen kieli normielämässä!
Quote from: repsikka on 06.01.2022, 19:52:30
Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä. Jos otettaisiin englanti opetuskieleksi, niin opettajienkin tulisi olla natiiveja englannin puhujia. Mistä nämä saataisiin ?
Kun äidinkieleltään suomalainen rupeaisi opettamaan vajavaisella englannin taidollaan, opetuksessa käytettäisiin varmasti asiayhteyteen sopimattomia sanoja ja ehkäpä keksittäisiin ihan uusia , ulkopuolisille käsittämättömiä sanontoja.
Mitä sitten tulee englannin ottamiseen maamme toiseksi, viralliseksi kieleksi, niin alkaa mennä kehitysmaameiningiksi. Eihän meillä ole juurikaan väestöä, joka puhuisi englantia äidinkielenään
Ei tarvitse olla "Oxford English" opetuskielenä, vaan enkunkieliset oppikirjat, joista löytyy kuhunkin oppiaineeseen liittyvä terminologia, ja sen tasoinen kielitaito riittää. Ja nythän maisteritutkintoon vaaditaan "virkamiesruotsin" kielen taito, niin miksei voitaisi vaatia sen sijaan "opettaja-enkun" taitoa AMK-opettajilta?
Ei Suomen tarvitse olla kaksikielinen maa, yksikielisyys riittää. AMK- ja korkeakoulutasolla voitaisiin hyvin vaatia enkun taitoa, mikä käytännössä kaikilta ylioppilailta löytyy.
Quote from: JoKaGO on 06.01.2022, 22:07:23
Ei Suomen tarvitse olla kaksikielinen maa, yksikielisyys riittää.
Nyt JoKaGO kuulostaa hyvältä :)
Se on selvää, että eri aloilla pitää osata kieliä ja pakollinen virkamiesruotsi vie vain turhaan voimavaroja. suurimmallle osalle muut kielet ovat huomattavasti tärkeimpiä oppia kuin joku pohjois-tanskalainen albiino murre, jota myös ruotsiksi kutsutaan 8)
Englannin kielen virallistaminen ei ole realismia lähitulevaisuudessa, joten sitä ei tarvitse pelätä aivan heti. Tulevina vuosikymmeninä siitä tullaan kuitenkin käymään vakavaa poliittista keskustelua, enkä ylläty, jos vaikkapa vuonna 2060 Suomessa englanti on de facto virallinen kieli ellei jopa de jure.
Yksi ala jolla kielitaitovaatimusten täytyy olla kunnossa on terveydenhoito. Ymmärtääkseni filippiiniläiset hoitajat ovat työnsä hyvin hoitavaa asiallista väkeä, joten toivotan heidät tervetulleeksi Suomeen. Tulkoon niin paljon kuin on tarvetta. Kielitaidon täytyy kuitenkin olla kunnossa. Vaikka suomalaiset osaavatkin englantia hyvin, eivät kaikki osaa englantia. Sairastuessa kielitaito saattaa entisestään heikentyä samaan tapaan kuin väsyneenä voi olla vaikea löytää sopivaa sanaa. Terveydenhoitoalan riittävät kielitaitovaatimukset onkin asia, josta on hyvä pitää ääntä.
[tweet]1478749270916444167[/tweet]
Quote from: JoKaGO on 06.01.2022, 22:07:23
Ei Suomen tarvitse olla kaksikielinen maa, yksikielisyys riittää. AMK- ja korkeakoulutasolla voitaisiin hyvin vaatia enkun taitoa, mikä käytännössä kaikilta ylioppilailta löytyy.
Et vaadi yksikielisyyttä vaan kaksikielisyyttä eli diglossiaa. Diglossia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsee kaksi eri kieltä tai kielen muotoa, joita käytetään eri yhteyksissä, toinen kieli on yleensä korkean statuksen ja toinen matalan statuksen kieli. Ennen korkean statuksen kieli oli ruotsi, jonka taitoa vaadittiin yliopisto-opiskelijoilta. Kansallisen heräämisen myötä suomi nostettiin sivistyskieleksi ja yliopistoihin. Nyt haluamme taas palata globalistiseen järjestelmään, jossa äidinkielemme lasketaan matalan statuksen kieleksi ja eliitin kieleksi nostetaan vieras kieli.
Yleensä tällaiseen diglossiaan liittyy kolonialismi. Esim. Venäjällä ja Kiinassa koulutus on venäjäksi ja mandariinikiinaksi, vähemmistökielten asema on puhtaasti arkinen puhekieli. Matalan statuksen vähemmistökielet nähdään niin häpeällisinä, että nuoret eivät edes halua puhua enää äidinkielellään. Wu- eli Shanghai-kiina onkin maailman puhutuin kuoleva kieli. Kielellä on yhä 80 miljoonaa puhujaa, mutta nuoret ovat lopettaneet sen käytön.
Samoin entisissä monikansallisissa suurvalloissa eliitti puhui yleensä eri kieltä kuin kansa. Itä-Euroopassa saksa oli eliitin ja sivistyksen kieli ennen nationalismia, tsekin kieli kuoli melkein sukupuuttoon 1800-luvulla. Espanjan ja ranskan moninaiset vähemmistökielet tukahdutettiin. Entisissä siirtomaissa diglossia elää yhä, esimerkiksi Filippiineillä ja Intiassa englanti on yläluokan keino erottua alaluokasta ja media käyttää yleisesti englantiin perustuvaa sekakieltä. Monissa Afrikan maissa koulutus on tyystin ranskaksi tai englanniksi. Myös islamisaatio on perinteisesti tuottanut diglossiaa siten, että klassinen arabia tai siitä vaikutteita saanut kieli on nostettu sivistyskieleksi.
Miksi kannatatte kulttuurikolonialismia?
Quote from: JoKaGO on 06.01.2022, 22:07:23
Ei tarvitse olla "Oxford English" opetuskielenä, vaan enkunkieliset oppikirjat, joista löytyy kuhunkin oppiaineeseen liittyvä terminologia, ja sen tasoinen kielitaito riittää. Ja nythän maisteritutkintoon vaaditaan "virkamiesruotsin" kielen taito, niin miksei voitaisi vaatia sen sijaan "opettaja-enkun" taitoa AMK-opettajilta?
Koska tämä maa on suomenkielinen. Ainoa järjellinen vaatimus on suomen osaaminen. Tietenkin vieraiden kielten osaaminen on positiivinen asia.
Quote from: Hae-won on 06.01.2022, 22:44:39
Englannin kielen virallistaminen ei ole realismia lähitulevaisuudessa, joten sitä ei tarvitse pelätä aivan heti. Tulevina vuosikymmeninä siitä tullaan kuitenkin käymään vakavaa poliittista keskustelua, enkä ylläty, jos vaikkapa vuonna 2060 Suomessa englanti on de facto virallinen kieli ellei jopa de jure.
Yksi ala jolla kielitaitovaatimusten täytyy olla kunnossa on terveydenhoito. Ymmärtääkseni filippiiniläiset hoitajat ovat työnsä hyvin hoitavaa asiallista väkeä, joten toivotan heidät tervetulleeksi Suomeen. Tulkoon niin paljon kuin on tarvetta. Kielitaidon täytyy kuitenkin olla kunnossa. Vaikka suomalaiset osaavatkin englantia hyvin, eivät kaikki osaa englantia. Sairastuessa kielitaito saattaa entisestään heikentyä samaan tapaan kuin väsyneenä voi olla vaikea löytää sopivaa sanaa. Terveydenhoitoalan riittävät kielitaitovaatimukset onkin asia, josta on hyvä pitää ääntä.
[tweet]1478749270916444167[/tweet]
Vain PK-seudulla ja ehkä jossain Turussa kenties, muualla ei niinkään, vai et kai tosissasi luule, että Kainuussa alettaisiin puhumaan englantia vuonna 2060 sen enempää kuin nytkään.
Toki """""" ansiosta olette haalineet pk-seudulle miljoona mamua eikä pk-seutu enää ole osa Suomea muutakuin byrokraattisessa mielessä, että eipä siinä. Enjoy.
Kyllä kovien tieteiden oppiminen ja ymmärtäminen vaatii hyvin pitkälti englannin kielen taidon. Ei se syrjäyttäisi suomen kieltä suomalaisessa viitekehyksessä toimittaessa. Ja pehmeällä puolella, sosiaali- ja terveydenhoidon puolella, suomen kieli on se ainoa oikea.
Quote from: sancai on 06.01.2022, 22:49:06
Et vaadi yksikielisyyttä vaan kaksikielisyyttä eli diglossiaa. Diglossia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsee kaksi eri kieltä tai kielen muotoa, joita käytetään eri yhteyksissä, toinen kieli on yleensä korkean statuksen ja toinen matalan statuksen kieli. Ennen korkean statuksen kieli oli ruotsi, jonka taitoa vaadittiin yliopisto-opiskelijoilta. Kansallisen heräämisen myötä suomi nostettiin sivistyskieleksi ja yliopistoihin. Nyt haluamme taas palata globalistiseen järjestelmään, jossa äidinkielemme lasketaan matalan statuksen kieleksi ja eliitin kieleksi nostetaan vieras kieli.
....
Tähän voisi tuoda myös sen, että ruotsi syrjäytti suomen Suomen vauraan osan seurustelukielenä jo 1700-luvulla, kun yliopiston pääkieli oli vielä latina tai ainakin kun latina ja ruotsi olivat yhtä tärkeitä (vähän kuin englanti ja suomi tällä hetkellä). Tuolloin 1700-luvulla Ruotsi pyrki nostamaan ruotsin keitlä muistaakseni ranskan sijaan, mikä sitten Suomessa tarkoitti suomen väheksyntää. Englantia ei haluta yhteiskunnalliseksi kieleksi siksi, että se on tärkeä kieli tieteessä, vaan siksi, että nykyinen kulttuuri-ilmapiiri (televisio, Internet, mainokset, pop-musiikki) on englannin kielen kyllästyttämä, koska Suomi on yhä enemmän Yhdysvaltalaisen kulttuurikolonialismin alainen.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 06.01.2022, 23:11:36
Vain PK-seudulla ja ehkä jossain Turussa kenties, muualla ei niinkään, vai et kai tosissasi luule, että Kainuussa alettaisiin puhumaan englantia vuonna 2060 sen enempää kuin nytkään.
Toki """""" ansiosta olette haalineet pk-seudulle miljoona mamua eikä pk-seutu enää ole osa Suomea muutakuin byrokraattisessa mielessä, että eipä siinä. Enjoy.
Toisaalta on syytä muistaa Suomen väestön keskittyvän Etelä-Suomeen. Mutta ei suomen kieli tule kuolemaan vaikka englanti valtaakin alaa. Suomea puhutaan jatkossakin ympäri Suomea, mutta vähemmän kuin nykyään.
2060-lukuun on tietysti niin pitkä aika, että on vaikea ennustaa. Mutta onhan englanti jo nyt hiljalleen vallannut alaa Suomessa, ja mikäpä kehityksen suunnan kääntäisi?
Quote from: Hae-won on 07.01.2022, 15:43:10
Quote from: kriittinen_ajattelija on 06.01.2022, 23:11:36
Vain PK-seudulla ja ehkä jossain Turussa kenties, muualla ei niinkään, vai et kai tosissasi luule, että Kainuussa alettaisiin puhumaan englantia vuonna 2060 sen enempää kuin nytkään.
Toki """""" ansiosta olette haalineet pk-seudulle miljoona mamua eikä pk-seutu enää ole osa Suomea muutakuin byrokraattisessa mielessä, että eipä siinä. Enjoy.
Toisaalta on syytä muistaa Suomen väestön keskittyvän Etelä-Suomeen. Mutta ei suomen kieli tule kuolemaan vaikka englanti valtaakin alaa. Suomea puhutaan jatkossakin ympäri Suomea, mutta vähemmän kuin nykyään.
2060-lukuun on tietysti niin pitkä aika, että on vaikea ennustaa. Mutta onhan englanti jo nyt hiljalleen vallannut alaa Suomessa, ja mikäpä kehityksen suunnan kääntäisi?
Niin... Mitäköhän kieltä vanhukset opetteli kouluissa, ettei olisi ollut maailmankieli saksaa.
Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.
Tai kuka tietää, ehkä se tulee olemaan joku muu. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka sen ottaa..
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.01.2022, 16:14:13
Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.
Kiina voisi olla todella hyvä yleiskieli. Se suosii introvertteja ihmisiä siinä mielessä, että se on helpompi oppia kirjallisena kuin puhuttuna. Jaksaa vain tahkota noin 3000 - 5000 merkkiä piirtäen niitä vihkoon tai tabletille, niin pääsee jo aika pitkälle. Kiinalaisen kirjoituksen oppiminen kehittää myös piirustustaitoa yleisellä tasolla. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden geopoliittiset neuvottelut ratkeaisivat siihen, kuka piirtää sanat herkemmällä siveltimellä.
Quote from: AJIH on 07.01.2022, 11:34:37
Quote from: sancai on 06.01.2022, 22:49:06
Et vaadi yksikielisyyttä vaan kaksikielisyyttä eli diglossiaa. Diglossia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsee kaksi eri kieltä tai kielen muotoa, joita käytetään eri yhteyksissä, toinen kieli on yleensä korkean statuksen ja toinen matalan statuksen kieli. Ennen korkean statuksen kieli oli ruotsi, jonka taitoa vaadittiin yliopisto-opiskelijoilta. Kansallisen heräämisen myötä suomi nostettiin sivistyskieleksi ja yliopistoihin. Nyt haluamme taas palata globalistiseen järjestelmään, jossa äidinkielemme lasketaan matalan statuksen kieleksi ja eliitin kieleksi nostetaan vieras kieli.
....
Tähän voisi tuoda myös sen, että ruotsi syrjäytti suomen Suomen vauraan osan seurustelukielenä jo 1700-luvulla, kun yliopiston pääkieli oli vielä latina tai ainakin kun latina ja ruotsi olivat yhtä tärkeitä (vähän kuin englanti ja suomi tällä hetkellä). Tuolloin 1700-luvulla Ruotsi pyrki nostamaan ruotsin keitlä muistaakseni ranskan sijaan, mikä sitten Suomessa tarkoitti suomen väheksyntää. Englantia ei haluta yhteiskunnalliseksi kieleksi siksi, että se on tärkeä kieli tieteessä, vaan siksi, että nykyinen kulttuuri-ilmapiiri (televisio, Internet, mainokset, pop-musiikki) on englannin kielen kyllästyttämä, koska Suomi on yhä enemmän Yhdysvaltalaisen kulttuurikolonialismin alainen.
Juuri näin. Eurooppalainen nationalismi kytkeytyy kieleen ja joidenkin mielestä sen laukaisi kirjapainotaito ja lukutaitoisuuden yleistyminen. Keskiajalla katolilaisen Euroopan tieteelllinen ja hengellinen kieli oli latina. Kirjapainotaito loi tarpeen luoda kirjakieli Euroopan kansankielille. Kansankielien merkitys kasvoi ja pikku hiljaa ne korvasivat latinan. Euroopan valtiot eivät kuitenkaan olleet enimmäkseen kansallisvaltioita vaan monikansallisia suurvaltoja, joten kansankielten käyttö loi jännitteitä. Esim. Itävalta-Unkari oli tuhoon tuomittu saksan kielen ylivallan myötä, vaikka virallisesti latina säilyi virallisena kielenä vuoteen 1844. Samankaltainen asetelma oli Ruotsin suurvallassa ja myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Typerää käyttää Suomessa muuta kuin suomea jotain poikkeustilanteita lukuunottamatta. Enkun pointti on, että voi kommunikoida muun planeetan kanssa. Ne jotka on eri mieltä pitäisi lähettää Somaliaan. Siellä voi miettiä syvemmin kieliasioita. Pakkoruotsittajat pitäisi lähettää myös Somaliaan.
Mitä enkkuun yleisesti tulee niin ihan paska kieli mitä natiivit ei osaa itsekään puhua. "Archipelago tai Rendezvous" joku 90% briteistä ei osaa lausua tai kirjoittaa tuota. Suomalaisten enkun taito lausumista lukuunottamatta on parempi kuin suurimmalla osalla Detroittia.
Quote from: Hamsteri on 08.01.2022, 09:30:50
Typerää käyttää Suomessa muuta kuin suomea jotain poikkeustilanteita lukuunottamatta. Enkun pointti on, että voi kommunikoida muun planeetan kanssa. Ne jotka on eri mieltä pitäisi lähettää Somaliaan. Siellä voi miettiä syvemmin kieliasioita. Pakkoruotsittajat pitäisi lähettää myös Somaliaan.
Mitä enkkuun yleisesti tulee niin ihan paska kieli mitä natiivit ei osaa itsekään puhua. "Archipelago tai Rendezvous" joku 90% briteistä ei osaa lausua tai kirjoittaa tuota. Suomalaisten enkun taito lausumista lukuunottamatta on parempi kuin suurimmalla osalla Detroittia.
Noinhan se menee, jos vaihdetaan suomi englantiin niin siitä tulee pidginiä eikä se hyödytä ketään.
Englannin kieli on germaaninen kieli jossa on paljon sanastoa romaanisista kielistä ja se on ongelma, saman asian voi sanoa monella eri tavalla ja jos käytät tilanteessa vääriä sanoja vaikutat urpolta tai kuuntelijat eivät ymmärrä. Sitten ne luokkaerot jotka ovat luonnollisesti suurimmat Englannissa, puhetapa joka poikkeaa yläluokan puheesta määrittelee alempiarvoiseksi.
A Conversation in Old English and Old Norse
https://www.youtube.com/watch?v=eTqI6P6iwbE
The Great Vowel Shift and the History of Britain.
https://www.youtube.com/watch?v=VOOAb7erAmE
Ehkä aihe soveltuu myös yleisemmälle keskustelulle vieraskielisyyden aiheuttamista muutoksista Suomessa ellei sille ole jo omaa säiettään. Maahanmuutto tulee muuttamaan yhteiskuntia myös kieliasioiden osalta.
Quote from: IDA on 07.01.2022, 18:50:49
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.01.2022, 16:14:13
Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.
Kiina voisi olla todella hyvä yleiskieli. Se suosii introvertteja ihmisiä siinä mielessä, että se on helpompi oppia kirjallisena kuin puhuttuna. Jaksaa vain tahkota noin 3000 - 5000 merkkiä piirtäen niitä vihkoon tai tabletille, niin pääsee jo aika pitkälle. Kiinalaisen kirjoituksen oppiminen kehittää myös piirustustaitoa yleisellä tasolla. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden geopoliittiset neuvottelut ratkeaisivat siihen, kuka piirtää sanat herkemmällä siveltimellä.
Erilainen kirjoitusjärjestelmä ja tonaalisuus tekevät kiinasta työlään kielen oppia. Englannin etu on sen läsnäolo kaikkialla, jonka johdosta oppimisen sopivasta materiaalista ei ole pulaa. Kiinalaiset myös puhuvat vuosi vuodelta parempaa englantia, minkä myötä tarve kiinan osaamiselle on vähäisempää. En usko mandariinikiinan ikinä nousevan samaan asemaan kuin englannin. Kiina voi tietysti olla erittäin hyödyllinen kieli jos sitä oikeasti osaa (siis muutakin kuin väärin lausuttu nihao), mutta kiinan oppiminen hyödylliselle tasolle ei ole helppoa. Kiinan opiskelu olisi hyvä aloittaa jo lapsena. Näin toki joissain suomalaisperheissä tehdään palkkaamalla kiinan opettaja nuorille lapsille.
Quote from: Hae-won on 08.01.2022, 17:57:29
Ehkä aihe soveltuu myös yleisemmälle keskustelulle vieraskielisyyden aiheuttamista muutoksista Suomessa ellei sille ole jo omaa säiettään. Maahanmuutto tulee muuttamaan yhteiskuntia myös kieliasioiden osalta.
Quote from: IDA on 07.01.2022, 18:50:49
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.01.2022, 16:14:13
Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.
Kiina voisi olla todella hyvä yleiskieli. Se suosii introvertteja ihmisiä siinä mielessä, että se on helpompi oppia kirjallisena kuin puhuttuna. Jaksaa vain tahkota noin 3000 - 5000 merkkiä piirtäen niitä vihkoon tai tabletille, niin pääsee jo aika pitkälle. Kiinalaisen kirjoituksen oppiminen kehittää myös piirustustaitoa yleisellä tasolla. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden geopoliittiset neuvottelut ratkeaisivat siihen, kuka piirtää sanat herkemmällä siveltimellä.
Erilainen kirjoitusjärjestelmä ja tonaalisuus tekevät kiinasta työlään kielen oppia. Englannin etu on sen läsnäolo kaikkialla, jonka johdosta oppimisen sopivasta materiaalista ei ole pulaa. Kiinalaiset myös puhuvat vuosi vuodelta parempaa englantia, minkä myötä kiinan osaamiselle on vähäisempää. En usko mandariinikiinan ikinä nousevan samaan asemaan kuin englannin. Kiina voi tietysti olla erittäin hyödyllinen kieli jos sitä oikeasti osaa (siis muutakin kuin väärin lausuttu nihao), mutta kiinan oppiminen hyödylliselle tasolle ei ole helppoa. Kiinan opiskelu olisi hyvä aloittaa jo lapsena. Näin toki joissain suomalaisperheissä tehdään palkkaamalla kiinan opettaja nuorille lapsille.
Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...
^
Enkun ylivalta perustui/perustuu brittien jättimäiseen siirtomaaimpperiumiin ja sen jälkeen Usan "siirtomaaimpperiumiin" (Filippiinit, Belize, Puerto Rico) jne ja brittien ex-siirtomaaimpperiumiin ja Usan "ex-siirtomaaimpperiumiin". Eli tyyliin maihin mihin enkku ehti tarttua tarpeeksi. Sen lisäksi iso osa planeetan viihdettä on enkuksi, niin se tarttuu myös sitä kautta. Kaikenlaisia esperantoja on kokeiltu muttei ne toimineet.
Enkku nyt vaan on "tuossa valmiina" niin porukka käyttää sitä. Jos sen halua syrjäyttää niin pitäisi ensin vallata puolimaapalloa. Kielenähän se ei ole edes erityisen hyvä. Pidän enemmän kielistä, missä on agglutinaatio. Näihin voi "tyyliin" "leveliuppailla" "boomereita" ja "duunareita" vähän riippuen "eksperienssistä" ja "fiiliksestä".
Quote from: kriittinen_ajattelija on 08.01.2022, 20:58:19
Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...
Joo, sitten me maailman kaikki n. 4+ miljardia tankero-englantia ainoana edes kohtuullisen välttävästi osattuna ulkomaan kielenä siirrymme käyttämään öö ranskaa? Venäjää? Mandariinia? Vai lopetammeko kommunikaation keskenämme kokonaan kun Mahtavaa Muriccaa ei enää oo?
^ Ennen englannin ylivaltaa ranska oli laajimmin käytetty kieli kansainvälisissä yhteyksissä ja luullakseni sitä ennen latina oli vastaavassa asemassa.
Quote from: Golimar on 09.01.2022, 10:06:19
^ Ennen englannin ylivaltaa ranska oli laajimmin käytetty kieli kansainvälisissä yhteyksissä ja luullakseni sitä ennen latina oli vastaavassa asemassa.
Joo, ainakin netin mukaan. Kumma, että mahdollisimman huonot kielet päätyy laajenemaan. "Jacques" Jak. Miksi pitää keksiä kieliä, missä on puolet ylimääräisiä kirjaimia. Kiinassa ja sen kaltaisissa kielissä kusee taas "hieroglyfijärjestelmä". Jos saman asian voi kirjoittaa 20 aakkosella niin pakkoko niitä tuhansia merkkejä on keksiä, mitä näiden populaatiot ei itsekään osaa ulkoa.
Quote from: Golimar on 09.01.2022, 10:06:19
^ Ennen englannin ylivaltaa ranska oli laajimmin käytetty kieli kansainvälisissä yhteyksissä ja luullakseni sitä ennen latina oli vastaavassa asemassa.
Ja ranskaa ennen myös espanjaa käytettiin (se olisi nykyäänkin yksi parhaimmista kielistä lingua francaksi, sillä toisin kuin ranskassa ja englannissa, ääntämys vastaa vielä kirjoitettua muotoa (tietenkin jonkin verran alueesta vaihdellen), kieliopiltaan se on ehkä vähän nyky-englantia ja myös nyky-ranskaa vaikeampi). Paljon riippuu tulevaisuudessa siitä, miten musiikki ja viihde leviävät (tietokonepelit käsittääkseni nykyään käännetään lähtökohtaisesti myös espanjaksi). Elokuvateollisuus vaatii paljon rahaa, siksi se on kulttuurimuotona vauraita maita kuten Yhdysvaltoja suosiva. Teknologioiden hinnan aleneminen ja kehittyminen vähentävät eroja siinä.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 08.01.2022, 20:58:19
Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...
Lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä, että Kiina ottaisi maailman johtavan maan aseman USA:lta. Englannin käyttöä lisää sen asema lukuisissa muissakin merkittävissä maissa: Iso-Britannia, Kanada ja Australia. Kiinalainen kulttuuri ei ole näillä näkyvin syrjäyttämässä amerikkalaista. USA:lla on valtava etu Kiinaan nähden kielen ja kulttuurinsa levinneisyyden myötä.
Mandariinikiina on hyödyllinen kieli, muttei se ole syrjäyttämässä englantia.
Ei englannin asema ole EUssakaan heikentynyt vaikka Brexitin jälkeen ainoastaan 1% EUn kansalaisista puhuu englantia äidinkielenään.
Ranska kyllä kovasti ajaa englannin aseman alasajoa. Siinähän yrittää.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.01.2022, 09:48:21
Quote from: kriittinen_ajattelija on 08.01.2022, 20:58:19
Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...
Joo, sitten me maailman kaikki n. 4+ miljardia tankero-englantia ainoana edes kohtuullisen välttävästi osattuna ulkomaan kielenä siirrymme käyttämään öö ranskaa? Venäjää? Mandariinia? Vai lopetammeko kommunikaation keskenämme kokonaan kun Mahtavaa Muriccaa ei enää oo?
Vanhat kurpat puhuu mitä puhuu, ei sillä ole väliä. Sillä on väliä mitä kouluissa aletaan opettamaan uusille sukupolville ja millä kielellä massaviihde tuotetaan.
Pitää muistaa ettei englanti mikään globaali maailmankieli aina ole ollut. Ajat ja valtasuhteet muuttuu ajan myötä..
Ei lingua francana käytetty kieli suoraan liity äidinkielisten puhujien määrään. Jos latinankielisen Länsi-Rooman lopuksi lasketaan 476 jKr. jolloin ruotsalaiset, eli aikakauden termein ilmaistuna gootit sen lopettivat, niin latina jatkoi Länsi-Euroopan lingua francana vielä hyvinkin 1200 vuotta. 1600-luvulle saakka Descartes ja Newton ja kumppanit kirjoittivat enimmäkseen latinaksi ja vasta 1700-luvulla oppineet alkoivat kirjoittaa omilla kielillään.
Helsinki lisää englanninkielisiä koulupaikkoja.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinki-lisaa-englanninkielisia-koulupaikkoja-tavoitteena-helpottaa-ulkomaisten-osaajien-asettumista
Quote
Helsinki lisää englanninkielisiä koulupaikkoja – tavoitteena helpottaa ulkomaisten osaajien asettumista
18.02.2022 11:00
Helsingin kaupunki on avannut uuden jatkuvan haun englanninkieliseen perusopetukseen. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti kansainvälisten osaajien perheiden mahdollisuuksia englanninkieliseen perusopetukseen ja siten helpottaa osaajien asettumista Helsinkiin.
Helsingin kaupunki haluaa kehittää englanninkielisen opetuksen saatavuutta, jotta jokainen oppilas saisi hänelle sopivan koulupaikan joustavasti myös kesken kouluvuotta. Samalla Helsinki on viime vuosina lisännyt merkittävästi englanninkielisten koulupaikkojen määrää. Lisäksi kaupunki seuraa aktiivisesti myös englanninkielisten koulutuspaikkojen kysyntää ja on valmis reagoimaan tilanteeseen tarvittaessa.
Näin se homma etenee.
[tweet]1508077174741426178[/tweet]
Kuinka moni suomalainen osaa venäjää? Korkeintaan 1% on minun arvioni. Virolaisista 50v tai vanhemmista lähes kaikki osaavat venäjää. Neuvostoaikoina kun kysyttiin kieltenosaamisesta niin virolaiset jotka oikeasti osasivat venäjää valehtelivat että eivät oikeasti osaa sillä moisten kyselyiden tarkoitus oli ainoastaan venäläistää maata enemmän.
Itsekin olen joskus kouluvuosinani pari kurssia venäjää opiskellut mutta se on jäänyt ja tänä päivänä en tuota saatanan viholliskieltä kuuna päivänä suostuisi opiskelemaan.
Ketjun otsikkoon sellainen kommentti että on hienoa että on maailmankieli joka ei ole venäjä.
Quote
Englantia ehdotetaan Helsingin virallisten kielten joukkoon
Vihreiden poliitikot nostavat ajatusta englannin nimeämiseksi Helsingin asiointikieleksi. Sillä voisi houkutella kansainvälisiä osaajia.
ENGLANNIN korottaminen kolmanneksi asiointikieleksi on noussut esiin Helsingissä. Helmikuun alussa vihreiden valtuutettu Alviina Alametsä jätti valtuustoaloitteen, jonka mukaan pitäisi selvittää, missä palveluissa englantia tulisi tarjota asiointikielenä.
Kesällä pormestari Juhana Vartiaisella (kok) ehdotti HS:n haastattelussa, että "Helsinki voisi julistautua englanninkieliseksi kaupungiksi".
NYT Vartiainen viestittää suhtautuvansa asiaan "myönteisesti ja innostuneesti". Helsinki tarvitsee Vartiaisen mukaan kansainvälisiä osaajia, ja kaupungin on oltava toimiva myös heille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008626529.html
Miten niin kolmanneksi asiointikieleksi. Ei Helsingistä saa hyvää palvelua ruotsiksi, suomeksikin on vähän niin ja näin.
Suomi ei ole tietääkseni koskaan ollut Britannian siirtomaa, joten en pidä perusteltuna englannin korottamista Suomen virallisten kielten joukkoon. Jos sellainen onnettomuus kuitenkin joskus tulevaisuudessa tapahtuu, niin aivan ensimmäinen asia, johon meidän on ryhdyttävä, on englannin käsittämättömän ortografian järjellistäminen. Oikeastaan sellainen hanke kuuluisi tietysti niille ihmisille, joille englanti on äidinkieli, mutta kun se ei heiltä näytä onnistuvan edes useitten vuosisatojen mittaan, olisi tässä hyvä tilaisuus esitellä maailmalle suomalaista osaamista ja kenties tehdä siitä jopa vientituote.
^Jotakin yritystä on natiiveilla englanninpuhujilla ollut.
https://www.youtube.com/watch?v=A8zWWp0akUU
Voi olla että tarvitsevat kuitenkin apua.
Jos saisin itse päättää niin poistaisin ruotsin ja laittaisin enkun viralliseksi tilalle. Bättre folk tuntea, ettei olla ihan junttilaa ja planeetan ainoa Lingua Franca.
Joku paikallinen suomalainen versio pidgin englannista olisi ihan kiva. Josko sellaisesta olisi kulttuuriviennin tuotteeksi. :)
Quote from: Hae-won on 14.04.2022, 19:43:42
Quote
Englantia ehdotetaan Helsingin virallisten kielten joukkoon
Vihreiden poliitikot nostavat ajatusta englannin nimeämiseksi Helsingin asiointikieleksi. Sillä voisi houkutella kansainvälisiä osaajia.
ENGLANNIN korottaminen kolmanneksi asiointikieleksi on noussut esiin Helsingissä. Helmikuun alussa vihreiden valtuutettu Alviina Alametsä jätti valtuustoaloitteen, jonka mukaan pitäisi selvittää, missä palveluissa englantia tulisi tarjota asiointikielenä.
Kesällä pormestari Juhana Vartiaisella (kok) ehdotti HS:n haastattelussa, että "Helsinki voisi julistautua englanninkieliseksi kaupungiksi".
NYT Vartiainen viestittää suhtautuvansa asiaan "myönteisesti ja innostuneesti". Helsinki tarvitsee Vartiaisen mukaan kansainvälisiä osaajia, ja kaupungin on oltava toimiva myös heille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008626529.html
Vähän hassua tässä on se että a) todelliset nettoveronmaksavat huippuosaajat lienevät kaupungin palveluiden kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista ja b) niissä palveluissa joita he todellisuudessa käyttäisivät englanti on jo de facto käytössä oleva kieli. Puhutaanko tässä nyt jonkin muun tyyppisistä "huippuosaajista" kuin jotka tätä nettoveronmaksua tukisivat? (Vinkki: ulkomaalainen pätkätöitä tekevä kokki ei ole huippuosaaja eikä nettoveronmaksaja vaikka kuinka niin haluttaisiin uskoa. Ei ainakaan ellei työskentele suunnilleen michelintähtiluokitellussa ravintolassa, eikä niitä ole koko maassa montaa.)
Tällaisena tavallisena espoolaisena nähdäkseni hyvätuloisena yksinasujana en kykene edes muistamaan milloin olisin kaupungin palveluita käyttänyt kuin lippuautomaatin kautta jos ei lasketa koronarokotuksia ja passin uusimista näihin prosesseihin. Siis käytännössä vuosikymmeniin. En voi välttyä ajatuksena siltä että kaupungin palvelut on suunnattu lähinnä tuensaajille ja perheille (joka jopa "huippuosaajien" kohdalla tiputtaa perheen helposti pois nettoveronmaksukategoriasta). Todellisille huippuosaajille palkkaus ja verotus on paljon oleellisempi veto- tai työntövoimatekijä kuin kaupungin palveluiden kieli, ja valitettavasti siinä pelissä Suomella ei mene hyvin.
Quote from: l'uomo normale on 14.04.2022, 23:40:29
Joku paikallinen suomalainen versio pidgin englannista olisi ihan kiva. Josko sellaisesta olisi kulttuuriviennin tuotteeksi. :)
Englannin suomi-pidgin on jo olemassa ja tunnetaan nimellä
rallienglanti.
Onko se toisaalta ongelma jos ei-osaaja maahanmuuttaja saa palvelunsa englanniksi?
@foobar Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole huippuosaajia tai edes osaajia. Toki olisi tavoiteltavaa että näin olisi, muttei se ole todellisuutta.
Quote from: Hamsteri on 14.04.2022, 23:21:06
Jos saisin itse päättää niin poistaisin ruotsin ja laittaisin enkun viralliseksi tilalle. Bättre folk tuntea, ettei olla ihan junttilaa ja planeetan ainoa Lingua Franca.
Sama ajatus tuli.
Quote from: Hae-won on 15.04.2022, 11:26:48
Onko se toisaalta ongelma jos ei-osaaja maahanmuuttaja saa palvelunsa englanniksi? @foobar
Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole huippuosaajia tai edes osaajia. Toki olisi tavoiteltavaa että näin olisi, muttei se ole todellisuutta.
Ei varsinaisesti, mutta ongelma on se että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tunnutaan käsiteltävän patologisen epärehellisesti niissä piireissä joilla ylipäänsä olisi mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Se että tukipalvelut saa Helsingin kaupungin tiskiltä helpommin englanniksi tuskin tuo Helsinkiin edes yhtä julkisen talouden kestävyyden kannalta hyödyllistä muuttajaa joka ei tänne muutoin tulisi.
Pääasialliset syyt tähän ovat palkkaan ja sen verotukseen liittyviä. Kun puhutaan "huippuosaajista", usein kyse on esim. IT-alasta. On enemmän tai vähemmän normi että hyväpalkkaisissa maissa tulot voivat osaajalla (ei siis puhuta mistään konsernipomoista) nousta useisiin satoihin tuhansiin euroihin vuodessa. Suomessa saa hakemalla hakea kavereista ketään jonka palkkatulot ylittävät varsinkaan säännöllisesti sadan tuhannen euron rajaa vuodessa, ja siihen vielä päälle ne verot, ja nämä kaverit ovat kyllä alallaan erittäin osaavia. Peli on totaalisesti menetetty jos puhutaan henkilöistä jotka ovat valmiita muuttamaan maasta toiseen työnsä perässä.
Suomeen muuttaminen muuttuu kannattavaksi vain jos mukana on perhe joka alkaa raskaalla kädellä käyttää julkisia palveluita, mutta silloin sen "huippuosaajuuden" suomalaiselle yhteiskunnalle tuoma hyöty liudentuukin merkittävästi. Kun tähän lisätään järjestelmä jonka puitteissa sisään voi kävellä käsittääkseni selkeästi (varsinkin Helsingin asumiskustannustasolla) nettoveronmaksupalkkatasojen alapuolellakin on olemassa vaara että englanninkielisistä palveluista tulee lähinnä houkutin Suomen julkisille palveluille pelkästään taakkaa aiheuttaville tulijoille.
Mielestäni englanninkieliset palvelut eivät sinällään ole ongelma, mutta Suomen pitäisi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikassaan panostaa paljon, paljon enemmän laatuun ja julkisen talouden kannalta taloudelliseen hyödyllisyyteen. Tällä hetkellä järjestelmä mielestäni houkuttelee lähinnä niitä joista on haittaa ja sisältää kasapäin työntövoimatekijöitä niitä kohtaan jotka olisivat meille oikeasti hyödyksi.
Kielen virallistaminen aiheuttaa paljon kallista byrokraattista sälää, joka pakottaa satsaamaan myös marginaalisten tarpeiden täyttämiseen.
Kyllä englanninkielistä palvelua voi lisätä ihan tarkoituksenmukaisuusharkinnan kautta, jolloin kustannukset jäävät murto-osaan ja 80-90% kaikista kuviteltavissa olevista tarpeistakin tulevat täytettyä.
Poliittisesti korrekti hypoteesi sille, miksi Suomi ei houkuta koulutettuja tai korkeapaikkaisia maahanmuuttajia on joko englanninkielisten palveluiden puute tai suomalaisten rasismi, koska näin ei tarvitse kritisoida valtapuolueiden järjestämiä rakenteellisia ongelmia.
Hypoteesia voi testata. Mikäli englanninkieliset palvelut lisäisivät englanninkielistä hyötymaahanmuuttoa, eikö ruotsinkielisten palveluiden pitäisi houkutella Suomeen ruotsalaisia huippuasiantuntijoita? Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan päin vastoin, Suomi kokee aivovuotoa Ruotsiin. Voimme siis todeta, että ehkä syytä pitäisi etsiä esim. paskasta talouspolitiikasta kielipolitiikan sijaan.
^ (sancai) ja ^^ (foobar) viitaten: Tämä on tosiaan mielenkiintoista että korostetaan englanninkielisiä palveluja sen sijaan, että katsottaisiin sitä palkkapuolta kuntoon. Tosin tässäkin pätee ilmeisesti jokin alitajuntainen oletus näillä siantuntijoillamme, että nämä maallemme oikeasti hyödylliset mamut eivät tosin sitten haluaisi opetella maamme kieltä. Fiksuimmat näistä ymmärtävät opetella ajan saatossa maamme kielen, ja hyvä niin. Se tuo sitä sosiaalista kunnioitusta ja positiivista suhtautumista. Niitäkin toki on, jotka muuttavat maahan ja edelleenkään eivät osaa suomea tai ruotsia.
Ymmärtäisin englanninkieliset palvelut erityisasiantuntijoiden (puhun nyt oikeista sellaisista) pehmeänä laskeutumisena Suomeen, mutta tuo toisaalta mahdollistaisi tahattoman segregaation maahanmuuttaneiden veronmaksajien taholta.
Espoossa opettajat eivät suostu lähettämään viestejä englanniksi
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009963566.html
Quote
ESPOOSSA asuva Regina Casteleijn-Osorno kertoo päätyneensä napit vastakkain hänen lastensa uuden koulun kanssa.
Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaisen Casteleijn-Osornon lapset aloittivat elokuussa yläasteella. Heti kouluvuoden alussa Casteleijn-Osorno päätti olla proaktiivinen ja otti yhteyttä koulun rehtoriin toiveella siitä, että heidän lapsiaan koskevat Wilma-viestit kirjoitettaisiin englanniksi. Yleiset tiedotteet voisivat olla yhä suomeksi.
Vaikka Casteleijn-Osorno osaa itse suomea hyvin, hänen hollantilainen miehensä ei kieltä osaa.
Ongelmaa englanniksi tiedottamiselle ei näyttänyt olevan, vaan rehtori vaikutti suostuneen pyyntöön. Casteleijn-Osorno kirjoitti vielä kaikille lastensa opettajille samalla asialla, hän sanoo suurimman osan vastanneen takaisin englanniksi.
Syyskuussa kaikki kuitenkin muuttui nopeasti.
Casteleijn-Osornon sai tytärtään koskevan Wilma-viestin suomeksi. Hän vastasi opettajalle takaisin englanniksi, mutta opettaja jatkoi viestien lähettämistä suomeksi. Casteleijn-Osornon mukaan hän halusi vain ymmärtää, mistä hänen tytärtään koskevassa viestissä oli kyse.
Casteleijn-Osorno päätti ottaa asian tiimoilta yhteyttä koulun rehtoriin, joka vastasi, ettei koulun opettajien tarvitse puhua englantia, eikä heitä voi myöskään vaatia puhumaan englantia.
...
Sananvaihdon jälkeen tilanne karkasi käsistä. Casteleijn-Osorno ei enää saanut mitään viestejä englanniksi.
...
Tilanne on mennyt siihen, että myös kasvotusten tehtävissä opettajatapaamisissa aiemmin englantia Casteleijn-Osornolle puhuneet opettajat ovat käyttäneet vain suomen kieltä.
– Pöydän keskellä oli puhelin, eikä kukaan opettajista katsonut minua tai miestäni, vaan puhuivat tälle puhelimelle, jossa oli tulkki, Casteleijn-Osorno kertoo.
– Sanoimme, että miksi ette puhu suoraan meille? Istumme tässä ja tiedämme, että puhutte englantia.
...
Kaupungin kanta on ollut, että virkakielen on oltava suomi, ettei viestien sisällöstä tule väärinkäsityksiä. Väärinkäsitykset ovat kuitenkin yksi syistä, miksi Casteleijn-Osorno miehineen on toivonut kommunikointia englanniksi.
...
Perhe on asunut Suomessa 20 vuotta. Casteleijn-Osorno on tehnyt yleisen kielikokeen ja hankkinut Suomen kansalaisuuden. Hänen miehensä on opiskellut tohtoriksi Suomessa, mutta ei tutkijan työssään tarvitse kieltä.
– Olemme integroituneet. Omistamme talon, lapsillamme on vain suomalaisia kavereita. Haluamme olla osa yhteisöä.
...
Koulusta on ehdotettu, että vanhemmille pyritään puhumaan selkosuomea, mutta sekään ei juuri auta Casteleijn-Osornon puolisoa.
– He yrittävät puskea tätä agendaa, että jos et opi [kieltä] tarpeeksi, et yksinkertaisesti saa tietoa.
...
Päivittäiset Wilma-merkinnät tehdään vain suomeksi. Kyse on rehtorin mukaan pedagogisista asiakirjamerkinnöistä ja oikeusturvanäkökulman vuoksi ne tehdään suomeksi.
– Haastavammat tilanteet pyritään hoitamaan vanhempien kanssa niin, että järjestetään koululle tapaaminen ja paikalla on myös tulkki.
Aika uskomatonta änkyröintiä näiltä vanhemmilta. Edes puhelintulkkaus ei jollain ihmeen verukkeella kelpaa. Ja miksei riittä se, että suomea osaava äiti kommunikoi koulun kanssa ja kääntää sitten tarvittaessa miehelle? Enkä kutsuisi hirveän hyväksi integroitumiseksi sitä, että jos 20 vuoden oleskelunkaan jälkeen ei osaa suomea. Ehkä näille voisi käyttää niitä kuuluisia kuvakortteja kommunikaatioapuna. Tällaiset kielivaatimukset alkavat olla jo kieli-imperialismia.
Tulevaisuudessa vaikka irakilaiset vanhemmat voivat vaatia, että asiat lasta koskevat asiat hoidetaan irakin arabiaksi koulun suomalais-irakilaistaustaisen henkilökunnan jäsenen kanssa. Ja sitten onkin ulkopuolisilla selvittäminen, jos keskustelujen jälkeen osapuolet ovat erimielisiä mitä tuli sovittua.
Kerrankin koululta esimerkillistä toimintaa.
Englanti ei ole Suomen virallinen kieli eikä sitä tarvitse puhua tai osata.
Myös työpaikoilla on nykyjään paljon englanninkielistä materiaalia, kuten työohjeita. Ei niitä tarvitse ymmärtää tai noudattaa, ellei työsopimuksessa erityisesti mainita englannin kieltä. Näissä tapauksissa tietysti palkkaan tulee lisä tästä erityistaidosta. Jollei tule, ei ummara.
Joten älkää suostuko käyttämään englantia, vaikka sitä osaisittekin, jos asiasta ei ole työsopimusta. Tämä on Suomi ja maahantulijat opetelkoot suomea tai ruotsia.
Jos vaikka jossakin elektroniikkaan liittyvässä kaaviossa lukee 'red', sitä ei tarvitse ymmärtää, ellei asiasta ole sovittu. Ja rahaa vastaan. Pitäkäämme puolemme jumalauta, tämä on Suomi. Ja jos se halutaan muuttaa niin maksakoot sitten perkele edes!
Lisäys: Itsekin olin aiemmin naiivi ja nöyrä. Otin sellaisenaan vastaan töihin liittyvän englanninkielisen materiaalin. Nyttemmin käyn aina insinöörin luona kysymässä, mikä on red, blue tai mitä tahansa. Koska en tiedä. Koska siitä ei makseta. Koska tämä on Suomi. Ja kun saan tietää, mikä on red, en enää viikon päästä muista. Koska ei mulle muistamisesta makseta. Siitä ei sovittu.
Kaupungin kanta on ollut, että virkakielen on oltava suomi, ettei viestien sisällöstä tule väärinkäsityksiä. Väärinkäsitykset ovat kuitenkin yksi syistä, miksi Casteleijn-Osorno miehineen on toivonut kommunikointia englanniksi.
Tässä asian ydin, omalla kustannuksellaan voi maksaa tulkin, joka ottaa vastuun. Usein tämäntyyppiset vaatijat ovat parhaita väärinymmärtäjiä.
Hänen miehensä on opiskellut tohtoriksi Suomessa, mutta ei tutkijan työssään tarvitse kieltä.
Entä lastensa kasvatuksessa ja siihen liittyvissä asioissa? Hän osaa englantia ja muiden on palveltava juuri häntä juuri hänen haluamallaan kielellä. Toimiiko asiat hänen kotimaassaan näin?
No onhan tämä nyt...
Itse jo 5-vuotiaana Maxwell Smartin (Salainen agentti X) opastamana osasin vaikka "kamon", "nouvei" jne.
Kesti hyvin paljon pidempään, että opin ruotsia. Ja vielä pidempään, että saavutin kaksikielisyyden.
Lukioaikana oli kanssaoppilas, joka luki pitkän latinan (aikoi lääkäriksi).
Hän valitsi lyhyen englannin, kun se on niin helppo.
_________
Yleisesti, perusenglanti tyhmentää, mutta jalostunut englanti voi olla mitä hienointa retoriikkaa.
Toivottavasti tämä amerikkalais-hollantilainen perhe muuttaa pois suomesta tai edes
oppisivat kuinka moukkamaisia heidän vaatimuksensa ovat olleet ja pyytäisivät anteeksi?
Tuollaisella ylimielisellä "kieli" asenteella olevia ei suomeen kaivata tai tarvita.
Sillä onko suomi kielenä heille vaikea, ei ole mitään merkitystä tässä asiassa.
Hyvää ja myönteistä asiassa oli se, että koulu pysyi lujana ja toimi esimerkillisesti, mistä
muutkin suomen koulut toivottavsti ottavat esimerkkiä.
Tuli todella hyvä mieli, että jossain myös käytänössä puolustetaan Suomen kieltä.
Tämä toi myös hyvin esiin englannin kielen "muka itsestään selvää" aseman vaarallisuuden ja miten tätä fasistista pakkoenglantia pyritään vaatimaan ja normaalisoimaan kaikkialle.
Suomessa vieraita kieliä puhuvia on 500 000 ja kieliä yli 150, suomea puhuvia on 5 000 000. Englannin kieli on yleistynyt käytännösä käyttökielenä. Sillä on maailmanlaajuinen merkitys. Niin on kiinallakin ja muilla 4 000 puhutulla kielellä.
Englanti on tärkeä meille monissa asioissa, mutta vain harvoissa ammateissa sen osaaminen kirjallisessa tai puheviestinnässä on pakollista.
Ylimielisillä (koti-?) tohtorinnoilla viiraa pahasti, jos ryhtyvät vaatimaan asiakaspalvelua englanniksi yhtään missään.
Näen pätkän otsikosta:
QuoteKysely: Suomalaiset haluavat saada asiakaspalvelua suomeksi
Aivan ennenkuulumatonta! :flowerhat: Onko tämä nyt sitten sulkeutunutta impivaaralaisuutta.
Oikeasti: Onko tämä oikeasti jollekulle shokkiuutinen?
Koko juttu: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000010033993.html
Quote from: Circus Hypno on 05.12.2023, 18:25:15
Näen pätkän otsikosta:
QuoteKysely: Suomalaiset haluavat saada asiakaspalvelua suomeksi
Aivan ennenkuulumatonta! :flowerhat: Onko tämä nyt sitten sulkeutunutta impivaaralaisuutta.
Oikeasti: Onko tämä oikeasti jollekulle shokkiuutinen?
Koko juttu: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000010033993.html
Kaksi ekaa kommenttia olivat logiikaltaan mielenkiintoisia, joskaan eivät rationaalisia:
Quote
Jo tämä kappale uutisen alkupuolella kertoo olennaisen hölmöyden:
Esimerkiksi 70 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomesta ei pitäisi luoda kuvaa maana, jossa voi elää englanniksi.
Tällä siis ihmiset, tai ainakin he, jotka osallistuivat tähän kyselyyn, osoittavat ettei Suomessa tarvita kansainvälisijä osaajia / ammattilaisia.
No, jos eletään pienellä paikkakunnalla Itä-Suomessa ja asioidaan kylän K-kaupassa tai S-kaupassa, tuskin on tarvetta englannin kielelle tai yleensäkään millekkään muulle kielelle kuin suomelle.
Mutta kun lähestytään tätä asiaa kasvukeskuksessa asuvien ja työskentelevien näkökulmasta, ollaan ihan erilaisessa maailmassa. Työpaikkana on hyvin suurella todennäköisyydellä yritys, joka joko toimii kansainvälisillä markkinoilla Suomesta käsin tai on Suomessa toimiva kansainvälisen yrityksen tytäryhtiö.
Mitä luulette maahamme työkomennukselle vaikkapa kolmeksi vuodeksi tulevan kansainvälisen yrityksen toimihenkilön tai työntekijän ajattelevan, kun hän menee ensimmäisinä päivinä lähikauppaan tai markettiin ja hän ei saa yksinkertaistakaan vastausta englanniksi?
Mikä meitä vaivaa? Katselemme erittäin paljon englanninkielisissä maissa tuotettuja elokuvia / tv-sarjoja/ nettisarjoja. Kuuntelemme englanninkielisten artistien musiikkia ja jonotamme lippuja heidän konsertteihinsa.
Mutta auta armias kun joku kysyy "excuse me, where is the Railway station?" Silloin suomalainen vaikenee ja pyörittelee silmiään, saattaa mutista jotain epäselvää ja kiiruhtaa eteenpäin. Että silleen....
QuoteTaas on kyselty väärin ja vääriltä ihmisiltä ja liian pieneltä joukolta. Eihän noissa tuloksissa ole mitään järkeä.
Suomalaisen pitää saada palvelua suomeksi tai suomenruotsiksi, mutta pitää Suomeen mahtua myös englanninkielinen palvelu niille, jotka sitä kaipaavat. Ei suomi tai suomenruotsi ole mikään järkevä vaatimus Suomessa asujalta. Ainoa ehdoton etu olisi helpompi tutustuminen ulkomaalaisiin, mutta sitähän suomalaiset kammoksuvat.
Eikun lisää pikimustaa maalia ja Suomi kiinni ulkomaalaisilta. Sitähän halutaan, kun pelätään toisia ihmisiä. Perussuomalaisen mielestä oma kylä on paras, naapurikyläläiset ovat outoja.
Quote from: Circus Hypno on 05.12.2023, 18:25:15
Näen pätkän otsikosta:
QuoteKysely: Suomalaiset haluavat saada asiakaspalvelua suomeksi
Aivan ennenkuulumatonta! :flowerhat: Onko tämä nyt sitten sulkeutunutta impivaaralaisuutta.
Oikeasti: Onko tämä oikeasti jollekulle shokkiuutinen?
Koko juttu: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000010033993.html
Tuo voi olla shokkiuutinen esimerkiksi joillekin typerille ravintola-alan ja kaupan alan toimijoille. Nämähän haluavat palavasti vieraskielistä halpatyövoimaa ja ulisevat, kun suomalaiset vaativat palvelua omalla kielellään. Tätä hyvin luonnollista vaatimusta yritetään sitten naamioida impivaaralaisuuden ja junttiuden kaapuun, vaikka samanlaisia juntteja jotkut saksalaiset, ranskalaiset ja italialaisetkin ovat, kun eivät jaksa asioida omissa maissaan vieraalla kielellä.
Nauran joka kerta, kun joudun käymään Pasilan Triplassa - anteeksi
Mall of Triplassa. Siellä kaikki kerrokset on nimetty englanniksi ja monissa nimeämisissä noudatetaan huvittavaa muka-kansainvälisyyttä. Kun
Nordic Avenuella on
Food Court, niin ollaan hevonpaskan ytimessä. Oluet voi sitten nauttia perisuomalaisessa
Bierhaus Berlinissä - tällaisia nolosti nimettyjä oluttupiahan on Helsinki jo muutenkin täynnä.
Itselleni tuollainen feikki-kansainvälisyys on luotaantyöntävää. Ulkomaalaisille se voi
joskus ja
hieman helpottaa asiointia, mutta en usko että turistitkaan arvostavat maata, josta yritetään omat piirteet hävittää täysin. Vieraille maillehan mennään katsomaan jotain
erilaista.
Quote from: Skeptikko on 07.11.2023, 18:49:52
Aika uskomatonta änkyröintiä näiltä vanhemmilta. Edes puhelintulkkaus ei jollain ihmeen verukkeella kelpaa. Ja miksei riittä se, että suomea osaava äiti kommunikoi koulun kanssa ja kääntää sitten tarvittaessa miehelle? Enkä kutsuisi hirveän hyväksi integroitumiseksi sitä, että jos 20 vuoden oleskelunkaan jälkeen ei osaa suomea. Ehkä näille voisi käyttää niitä kuuluisia kuvakortteja kommunikaatioapuna. Tällaiset kielivaatimukset alkavat olla jo kieli-imperialismia.
Täysin käsittämätöntä sivistymättömyyttä. Nainen puhuu hyvin suomea, joten se, että hän ei osaa kommunikoida miehensä kanssa lasten kouluasioista herättää jo epäilyksiä suhteen laadusta. Koulu on tehnyt täysin oikean päätöksen kommunikoidessaan vain suomeksi. Se, että kommunikoidaan jollain muulla kielellä on hyväntahtoinen apu, ei mikään vanhemman oikeus, jota voi vaatia.
Toki lehtien jutut voivat aina olla sellaisia, jotka eivät kerro mitään siitä mitä haastateltava on itse sanonut. Tuosta jutusta jää kuitenkin kuva täydellisistä öykkäreistä, jotka vaativat jotain muiden kustannuksella. Suomessa sitäpaitsi on myös kansainvälisiä kouluja. Niihin saa mennä, jos hoitaa kulut. En tiedä olenko liian vanha - kun pyrin keskikouluun, niin siellä oli vielä lukukausimaksut - mutta vanhempien valittaminen ilmaisesta koulutuksesta on jotain mitä ei oikein voi sietää. Toki rakentava kritiikki on aina paikallaan, mutta ollakseen rakentavaa kritiikki tapahtuu aina jossain muualla, kuin roskalehtien palstoilla.
Quote from: Betonikostaja on 05.12.2023, 19:48:25
Itselleni tuollainen feikki-kansainvälisyys on luotaantyöntävää. Ulkomaalaisille se voi joskus ja hieman helpottaa asiointia, mutta en usko että turistitkaan arvostavat maata, josta yritetään omat piirteet hävittää täysin. Vieraille maillehan mennään katsomaan jotain erilaista.
Juuri näin! Minä esimerkiksi kun tilaan taksin suomessa, niin ilmoitan, että lähettäkää vain sellainen auto, missä taksi lukee suomeksi, eikä mitään autoa, missä lukee TAXI.
Kun turistit tulevat suomeen ja seutulan lentokentältä ottavat taksin, niin he kokevat tulleensa johonkin ainutlaatuiseen ja erinlaiseen maahan kun taksijonossa autojen katolla lukee suomeksi: TAKSI.
Tämä ei ole mikään pieni asia ja ongelma.
Suomen kieltä köyhdytetään tietoisesti sisältä päin ja pitää aina pyrikiä valitsemaan suomenkielisen vaihtoehdon puolesta ja tiedostamaan ongelma.
Impivaaralainen asenne on rakentava ja omaansa suojeleva, eikä sitä tarvitse hävetä tai pyydellä anteeksi 8)
Yle Radion toimittaja Jussi Putkonen lausui tässä eräänä päivänä siihen tapaan, että hänestä Suomen pitäisi olla maa, jossa pärjää vain englannilla, koska se Putkosen mukaan houkuttelisi tänne osaajia ulkomailta.
Mielestäni Putkonen ei nyt ymmärrä, että Suomeen ei ole tulossa osaajia vaikka pelkällä englannilla saisikin kaikki palvelut, koska pienet palkat, korkeat verot, heikko ostovoima, katujengit ja paska sää 9 kuukautta vuodesta.
Pelkällä englannin kielellä pärjääminen ei siis käytännössä toisi Suomeen yhtään uutta osaajaa, mutta sen sijaan se olisi hyvä syy niille Suomeen ilolla jo nyt pyrkiville Kelaperäisille matuille ja täällä jo oleville moniosaamattomille olla opettelematta suomea..
Oon käyttänyt enkkua korkeakoulussa, ulkomailla ja kun tulltut myytyä eka maailma paskaa ympäri planeettaa. Enkku ja muut kielet, vaan mahollistaa tollaset rinnakkaisyhteiskunnat ja mitään osaajia Suomeen ei ole tulossa. Omista osaajista tosin pääsee eroon nykysellä neekerisaatiopolitiikalla.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.12.2023, 07:31:05
Yle Radion toimittaja Jussi Putkonen lausui tässä eräänä päivänä siihen tapaan, että hänestä Suomen pitäisi olla maa, jossa pärjää vain englannilla, koska se Putkosen mukaan houkuttelisi tänne osaajia ulkomailta.
Mielestäni Putkonen ei nyt ymmärrä, että Suomeen ei ole tulossa osaajia vaikka pelkällä englannilla saisikin kaikki palvelut, koska pienet palkat, korkeat verot, heikko ostovoima, katujengit ja paska sää 9 kuukautta vuodesta.
Pelkällä englannin kielellä pärjääminen ei siis käytännössä toisi Suomeen yhtään uutta osaajaa, mutta sen sijaan se olisi hyvä syy niille Suomeen ilolla jo nyt pyrkiville Kelaperäisille matuille ja täällä jo oleville moniosaamattomille olla opettelematta suomea..
Aika ilmiselvää. Meistä vaikuttaisi oudolta, jos joku sanoisi, että Brasiliaan, Vietnamiin tai Islantiin saataisi osaajia, jos kaikki puhuisi englantia.
Kokemuksia
- Kun muutaman vuoden asuin englanninkielisessä maassa, aloin nähdä unia englanniksi, ja ajatella englanniksi.
- Äidinkielen säilyttäminen vaatii ylimääräistä ponnistusta. Amerikan serkkuni - 50 vuotta USAssa - on tehnyt niin. Puhuu edelleen täydellistä suomea ilman englannin sanoja lauseessa.
- Kun anoppini oli sotalapsena Ruotsissa 10-vuotiaana, suomi häipyi todella nopeasti. Olisiko ollut parissa vuodessa.
Suomi häipyy yhdessä sukupolvessa, jos emme pidä huolta siitä.
^Olen tässä mietiskellyt positiivista suomenkielen iloista kertovaa ketjua, johon tulisi esimerkkejä hyvästä, kauniista ja oivaltavasta kielestä. Esimerkiksi Eino Jutikkalan kirja Kuolemalla on aina syynsä - Maailman väestönhistorian ääriviivoja on aiheestaan huolimatta koukuttavan sujuvaa luettavaa ja mielestäni pitäisi olla pakollinen esikuva jokaiselle oppikirjan tekstejä kirjoittavalle.
Quote from: F1nka on 06.12.2023, 09:55:59
^Olen tässä mietiskellyt positiivista suomenkielen iloista kertovaa ketjua, johon tulisi esimerkkejä hyvästä, kauniista ja oivaltavasta kielestä. Esimerkiksi Eino Jutikkalan kirja Kuolemalla on aina syynsä - Maailman väestönhistorian ääriviivoja on aiheestaan huolimatta koukuttavan sujuvaa luettavaa ja mielestäni pitäisi olla pakollinen esikuva jokaiselle oppikirjan tekstejä kirjoittavalle.
Parahin F1inka,
Saanko ehdottaa? Ketjun nimi voi olla vaikka:
Esimerkkejä hyvästä, iloisesta, kauniista ja oivaltavasta kielestämme
Quote from: Väestönvaihtaja on 15.04.2022, 11:26:48
Onko se toisaalta ongelma jos ei-osaaja maahanmuuttaja saa palvelunsa englanniksi? @foobar
Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole huippuosaajia tai edes osaajia. Toki olisi tavoiteltavaa että näin olisi, muttei se ole todellisuutta.
Ongelma on se että Suomesta lähtee ulkomaille töihin osaajat eli netto veronmaksajat sitä enemmän mitä parempi on heidän kielitaito.
Suomi kouluttaa omat kansalaiset muiden maiden osaajiksi ja tämän jälkeen tuottaa kehitysmaista Suomeen puolikielitaitoisia osaajia tekemään täällä duunit.
^^Itse otsikoisin
Mieleni minun tekevi:
QuoteMieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.
Veli kulta, veikkoseni,
kaunis kasvinkumppalini!
Lähe nyt kanssa laulamahan,
saa kera sanelemahan
yhtehen yhyttyämme,
kahta'alta käytyämme!
Harvoin yhtehen yhymme,
saamme toinen toisihimme
näillä raukoilla rajoilla,
poloisilla Pohjan mailla.
Mutta asiaan: Tupa vai Peräkammari?
Quote from: F1nka on 06.12.2023, 10:15:17
^^Itse otsikoisin Mieleni minun tekevi:
...
Mutta asiaan: Tupa vai Peräkammari?
Sinun ketju, sinun otsikko! Tupa. Ajattelin vain, että ketjun nimi kertoisi mahdollimman selkeästi mistä kysymys, sinun omilla sanoillasi. :)
Esimerkkejä hyvästä, iloisesta, kauniista ja oivaltavasta kielestämmeMutta lievä arvoituksellisuus olisi varmaan parempi idea. :)
Mieleni minun tekevi
Jos suomen kansa kuolee, on armollista jos suomen kieli kuolee sen mukana.
Minusta n- vierasrotuinen puhumassa suomea on aina jotenkin groteski ilmestys, ja ajatus jostain ruskeasta sekakansasta puhumassa suomea on suorastaan pelottava.
Olen suomalainen, rakastan suomen kieltä, joka on äidinkieleni.
Mielestäni suomen kielen ( ja toki ruotsin kielenkin jos se äidinkieli on ) varjeleminen on tärkeää. Todella tärkeää. En halua asioida vaikkapa ravintoloissa englanniksi, vaan suomeksi, koska tämä on Suomi ja minulla on siihen oikeus. Suomi täytyy säilyttää sivistyskielenä ja yleiskielenä Suomessa ja Suomessa on tehtävä tiedettä ja tutkimusta suomeksi, kirjoittaa suomenkielisiä kirjoja. Koska kukaan muukaan ei sitä tee ja meidän tehtävänämme on säilyttää tämä muinaisuuteen ulottuva ajattelun muoto, ilmaisu ja keino tuleville sukupolville.
Silti pyydän ymmärrystä seuraavalle tunnustukselle:
Meitä on monia Suomessa, joille englanti on kuin toinen kieli, jota käytämme jossain muodossa päivittäin. Jotta voisin esittää tämän ajatuksen ytimen, joudun kertomaan omasta historiastani englannin kielen suhteen. Kyse ei ole minusta, vaan uskon, että tämä kokemus koskee hyvin monia suomalaisia ja he pystynevät samaistumaan pitkälti omaan kokemukseeni, jolla on aivan varmasti yleisempiä, sosiologisia ulottuvuuksia:
Synnyin reilut 50 vuotta sitten suomalaiseen kotiin. Vanhempani olivat molemmat suomenkielisiä, vaikka aikakirjat kertovat, että historiassa esivanhempamme puhuivat ainakin ruotsia ja englantia. Kasvoin täysin suomenkielisessä ympäristössä, jota värittivät isoäitini sipoolaisväritteiset sanat, jotka tulivat ruotsin kielestä ja myöhemmin Stadin slangin sanat, jotka kantautuivat myös synnyinkaupunkiini Järvenpäähän, josta käytiin paljon töissä Helsingissä ja jossa itsekin olen notkunut enemmän ja vähemmän viimeiset noin 40 vuotta.
Jo varhain minulla oli kiinnostus kieliin. Minun ikäluokalleni englanti tuli oppinaineeksi 3. luokalta lähtien, mutta jo ennen sitä olin kyseisestä kielestä kiinnostunut. Siihen aikaan televisiosta tuli kieliohjelma, jossa Neil Hardwick näytteli nuorena miehenä ja jossa opetettiin kevyellä ja hauskalla tavalla englantia.
https://areena.yle.fi/1-50155955
( Neil Hardwick & kumppanit: The cat's in the Moon )
Odotin siis innolla englannin opetusta koulussa, vaikka muutoin inhosinkin koulua autoritäärisyyden ja tyhmien opettajien vuoksi. Osasin jopa hieman englantia ennen englannintuntien alkamista, toki mitättömän vähän - mutta olin innoissani.
Englannista tuli kuvaamataidon ohella lempiaineeni. Olin hyvä ainoastaan englannissa, kuviksessa ja äidinkielessä. Muissa aineissa epäonnistuin surkeasti. Englannista sain säännöllisesti 9-tasoisia koetuloksia ja lukiessani ääntämystäni kiiteltiin, vaikka en osaa sitä vieläkään, vuosikymmenten jälkeen!
Koulujen jälkeen englanti tavallaan jäi taustalle - ainakin koulumaailman suhteen. Sitä ei tarvittu siihen aikaan missään enkä opiskellut mitään, missä sitä olisi varsinaisesti tarvittu. Ainoa, mikä kannatteli yhteyttäni englantiin oli rock and roll. Ostin teininä englanninkielisiä levyjä ja yritin niiden sanoituksista päästä perille, mitä se baby on tai miksi sitä babyä niin kaivataan.
Noina aikoina, nuorena miehenä tulivat enemmän tai vähemmän tutuiksi jotkut englanninkieliset kappaleet. Pystyin kohtalaisella menestyksellä, mitä sanoihin tulee, laulamaan ulkomuistista vaikkapa Beatlesin kappaleen Yellow Submarine. Tai joitakin muita. Sanat, ääntämykset ja ideat aukenivat vähitellen, vaikken koskaan mikään kielinero ollutkaan. Motiivina oli tuolloin rock and roll.
Sitten 90-luvulla myös muut motiivit aukenivat vähitellen. Olin aina teini-ikäisestä saakka ollut kiinnostunut erilaisista elämänkatsomuksista ja filosofioista. Joskus 17-vuotiaana esimerkiksi luin Bhagavad Gitaa suomeksi, vaikken siitä juuri mitään ymmärtänytkään. Mutta 90-luvulla intohimoni filosofiaa ja yleistä elämänymmärrystä kohden alkoi kasvaa. Halusin lukea materiaalia, mutta jossain vaiheessa tuli yhä selvemmäksi, että haluamaani aineisto ei ole suomeksi saatavilla - koska sitä ei olla suomennettu. Tämä sai minut yrittämään englanninkielisen materiaalin lukemista.
Ensi yritykseni - huvittavaa kyllä - oli kirja nimeltään Immanuel Kant: The Critique of Pure Reason. Kirja oli aika paksu. Mutta otin käteeni lyijykynän. Lähdin lukemaan kirjaa ja kun kohtasin itselleni tuntemattoman sanan, laitoin sen ylle lyijykynällä suomennoksen. Näin uskoin saavani lauseen ja viestin haltuuni.
Mutta eihän siitä mitään tullut. Se oli hidasta ja monimutkaista. Ja vaikeasti ymmärrettävissä. Joten luovutin. Tänä päivänä tuo kaikki naurattaa, koska otin luettavakseni kenties erään vaikeaselkoisimmista kirjoita ikinä. Jos se olisi nyt suomeksi ( en tiedä, onko ) ja yrittäisin lukea sen nyt vuosikymmenten kokemusten jälkeen, en missään tapauksessa ymmärtäisi sitä täysin nytkään..
Minun olisi pitänyt aluksi ottaa paljon helpompi kirja. Mutta en malttanut, koska olin aiheesta kiinnostunut. Joka tapauksessa tämä oli alku. En luovuttanut, koska halusin lukea kirjoja aiheista, jotka kiinnostivat ja pian löysinkin muita kirjoja, jotka olivat helpompia, mutta kiinnostavista aiheista.
Näin lukuharrastukseni vähittäin laajeni ja englanninkielen osaamiseni kasvoi. Tulin kuin huomaamattani kohtaan, jossa sanakirjaa ei enää tarvittu. Tai toki tarvittiin, mutta usein en viitsinyt avata sanakirjaa, koska pystyin asiayhteydestä päättelemään, mitä sana suunnilleen tarkoittaa. Tämä toki on virhe, mutta toisaalta se auttoi minua jatkamaan ilman keskeytyksiä.
Olen nyt siis yli 30 vuotta lukenut englanninkielisiä tekstejä. Kaikkea en ymmärrä vieläkään, koska en ole saanut akateemista koulutusta enkä ole varsinaisesti kouluttautunut kyseisen kielen saralla. Silti ymmärrän mielestäni sen verran, että englanninkielisten lähteiden lukeminen on mielekästä ja mukavaa, oivalluksia antavaa. Jo monia vuosia on ollut niin, että noin 95% lukemistani kirjoista on englanninkielisiä. Näin ei ehkä tarvitsisi olla. Mutta en voi muutakaan, jos haluan ottaa vastaan informaatiota.
Nykyisin käytän päivittäin englantia. Luen kirjoja, kuuntelen ja katselen videoita. En kuitenkaan ole tilaisuudessa puhua englantia. Se on tuon kielen suhteen heikko kohtani. Koska ei ole tilaisuuksia puhua kieltä. Ja milloin on, en halua puhua sitä, jos toinen osapuoli on maahantunkeutuja, joka ei edes halua oppia suomea. Silloin kun haluan puhua englantia toisen kanssa, pyrin panostamaan lausumiseen, aksenttiin.
Jos puhun englantia, haluan puhua joko geneerisellä brittiaksentilla tai sitten geneerisellä amerikanaksentilla. Kumpaakaan en osaa. Mutta imitoin, teeskentelen ja koitan taipua, koska pidän aksenteista ja imitaatioista. Luulisin, että ainakin pari minuuttia pystyn huijaamaan niitä, jotka eivät ole kovin perehtyneitä aksentteihin.
No, miksi kirjotin kaiken tuon?
Tässä selitys:
Väitän, että Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joille englannin kieli on niin tuttu ja usein käytetty, että niin sanottuun normaaliin suomen kieleenkin aivan vahingossa ajautuu englanninkielisiä termejä tai niiden muutoksia ilman, että haluaisimme tietoisesti rapauttaa suomen kieltä. Itsekin olen tähän syyllinen, vaikken sitä haluaisi. On kuitenkin niin, että kaikki, mitä teemme etenkin toistuvasti, jättää jälkensä alitajuntaan: kieli ja sanat, joiden kohteita olemme jatkuvasti, muokkaavat omaa kieltämme ja käsitystä siitä. Ja me kaikki tunnemme tilanteen, jossa jokin asia pitäisi sanoa, mutta emme löydä sille suomenkielistä ilmaisua, vaan sen puutteessa sitten turvaudumme englantiin, mikä on valitettavaa.
Joten: pyydän armoa meille tuhansille, jotka käytämme anglismeja. Se ei aina ole tietoista tai tahallista. Se voi olla tottumista, samaistumista, ympäristön vaikutusta, egon kumulatiivisten tendenssien luomaa, käytännöllisyyttä, joskus vain halua tulla ymmärretyksi..
Mutta silti: toivon, että jokainen meistä tekisi parhaansa kommunikoidessaan sillä kielellä, joka on oma äidinkieli toki realiteetit huomioonottaen: turistille ei kannata alkaa sönkätä suomea eikä ruotsia kannata lähtökohtaisesti puhua joensuulaiselle hitsarille, vaikka se oma äidinkieli olisikin.
Ideani tässä on se, että on eri asia osata kieliä ja eri asia toimia arjessa kielellä, joka kulttuurihistoriallisesti on toimiva tässä paikassa Suomessa kuitenkin niin, että me tuhannet ja tuhannet englantiin tottuneet saisimme edes osin anteeksi, että englanti tulee esiin alitajunnastamme. Lupaan kuitenkin olla puhumatta sitä paskamatuille tai jossain baarissa kielitaidottomalle.
Turistit OK.
Australian pääministeri Anthony Albanesella on todella stereotyyppinen aussiaksentti. Monet luulevat että kaikki puhuvat Australiassa kuin hän.
Aussiaksentti on yleinen vitsailun aihe englanninkielisten joukossa.
Suvaitsemattomuus on tässä rakentava ja tuloksia tuova voimavara ja minulla on siitä henkilökohtaisia kokemuksia.
Kun näet valtion tai kunnan toimipaikoissa pelkästään englannninkielisen kyltin, niin ota asia esiin henkilökunnan kanssa ja vaadi kyltin poistoa, jos teet sen kohteliaasti, niin todennäköisesti ei tapahdu mitään, mutta kun sitkeästi vaadit, mikä taho teillä vastaa näistä?
ja suvaitsemattomasti korostat, että tämä on lainvastaista toimintaa(Oletukseni, en tiedä, mikä laki tai pykälä?) niin todennäköisesti asialle tehdään jotain.
Itse meuhkasin eräässä sairaalassa Drive in kyltistä ja kyllä se siitä sitten lopulta lähti.
Ensin tietysti oli hyvin kohtelias, rakentava ja kiltti, seuraavana vuonna kun huomasin, että mitään ei ollut tapahtunut, niin esitin asian uudestaan, hyökkäävällä, suvaitsemattomalla ja periksiantamattomalla tavalla, niin kyltti katosi.
Kannattaa puuttua näihin ja antaa palautetta, vaikka ikävälläkin tavalla, jos ei tuloksia muuten synny.
Jokainen voi tehdä jotain ja sillä saadaan muutos parempaan 8)
^Jos kaikki osaisivat puuttua arjen epäkohtiin samalla tavalla kuin sinä, Suomi olisi hirmusti parempi paikka.
Quote from: Tavan on 06.12.2023, 16:45:50
^Jos kaikki osaisivat puuttua arjen epäkohtiin samalla tavalla kuin sinä, Suomi olisi hirmusti parempi paikka.
Kaikki osaavat kyllä! siis aivan jokainen, mutta ihmiset ovat lannistuneita, eivätkä usko puuttumisen auttavan tai ei tule edes ajatelleksi asiaa. Kun näkee edes vähän vaivaa ja mitä useampi sen tekee, niin muutos parempaan tulee varmasti.
Sitten kun minusta tulee monimiljonääri(Menee vielä hetki) niin perustan Helsingin tai Turun ydinkeskustaan suomalaisen kahvilan/ravintolan missä kaikki on suomalaista, siis aivan kaikki! ruoka, Lohikeitto jne...
Ruokalista jne.. jne... jne..
Kalusteet..
ja väitän, että siitä tulee turistien eniten suosima paikka ja yhtään mainosta tai haastattelua en roskatiedotusvälineille anna.
Periaatteella kaikki selkeää suomea ja suomesta, laadusta tinkimättä ja sopuhinnalla 8)
Quote from: Swen OF Sweden on 06.12.2023, 17:16:31
Sitten kun minusta tulee monimiljonääri(Menee vielä hetki) niin perustan Helsingin tai Turun ydinkeskustaan suomalaisen kahvilan/ravintolan missä kaikki on suomalaista, siis aivan kaikki! ruoka, Lohikeitto jne...
Ruokalista jne.. jne... jne..
Kalusteet..
ja väitän, että siitä tulee turistien eniten suosima paikka ja yhtään mainosta tai haastattelua en roskatiedotusvälineille anna.
Periaatteella kaikki selkeää suomea ja suomesta, laadusta tinkimättä ja sopuhinnalla 8)
Saattasit pettyä tuollaisen ravintolan suhteen, sillä Pohjois-Espalla oli ties kuinka kauan Aino-ravintola tuolla periaatteella, mutta nurin meni ja nyt tilalla on (italialaisten pitämä) italialainen paikka.
Quote from: Lalli IsoTalo on 06.12.2023, 09:16:34
Kokemuksia
- Kun muutaman vuoden asuin englanninkielisessä maassa, aloin nähdä unia englanniksi, ja ajatella englanniksi.
- Äidinkielen säilyttäminen vaatii ylimääräistä ponnistusta. Amerikan serkkuni - 50 vuotta USAssa - on tehnyt niin. Puhuu edelleen täydellistä suomea ilman englannin sanoja lauseessa.
- Kun anoppini oli sotalapsena Ruotsissa 10-vuotiaana, suomi häipyi todella nopeasti. Olisiko ollut parissa vuodessa.
Suomi häipyy yhdessä sukupolvessa, jos emme pidä huolta siitä.
Erään läheiseni sukulaisrouva oli asunut suurimman osan elämästään Ranskassa. Kun hän ikääntyi ja alkoi dementoitua, hänen oli pakko palata Suomeen, sillä dementia vei häneltä kokonaan ranskan kielen eikä hän pärjännyt siellä, koska Ranska ei nuole kaiken maaiman banaanivaltioita ja tarjoa hoivaa ja tulkkausta kaikkien äidinkielille.
Niinpä hän palasi Suomeen viimeisiksi vuosikseen ja puhui parempaa suomea kuin oli diivavuosinaan suostunut puhumaan...
-i-
Quote from: Swen OF Sweden on 06.12.2023, 17:16:31
Sitten kun minusta tulee monimiljonääri(Menee vielä hetki) niin perustan Helsingin tai Turun ydinkeskustaan suomalaisen kahvilan/ravintolan missä kaikki on suomalaista, siis aivan kaikki! ruoka, Lohikeitto jne...
Ruokalista jne.. jne... jne..
Kalusteet..
ja väitän, että siitä tulee turistien eniten suosima paikka ja yhtään mainosta tai haastattelua en roskatiedotusvälineille anna.
Periaatteella kaikki selkeää suomea ja suomesta, laadusta tinkimättä ja sopuhinnalla 8)
" suomesta, laadusta tinkimättä ja sopuhinnalla". Olet mahdottoman tehtävän äärellä, valitettavasti. Ainakin tilitoimistossa tulee olla välimerellistä luovuutta.
https://www.ravintolaaino.fi/fi/
Jos kyse on tästä Aino ravintolasta? niin ei kyllä ole minusta kovinkaan suomalainen tai ainakaan sellainen, jonka minä perustaisin.
Nimi Aino on kyllä hyvä, mutta kyllä tässä on selvästi matkittu jotain aivan muuta kuin suomalaista, eli yritetään olla jotain muuta kuin oikeesti ollaan.
kaikki hienostelu on aina perseestä ja minun ravintolan nimi olisi tietysti:Impivaara
Aito, turvallinen ja täysin vapaa kaikesta englannin ja latinankielisestä pakottamisesta.
90-luvulla pysähdyin kerran hollannin matkalla kaupunkiin nimeltä:Groningen
Siisti mukava kaupunki. Ihmettelin kuitenkin kun keskusta oli täynnä italian lippuja.
Taisi lähes kaikki ravintolat jne.. olla Italialaisia, jotenkin tämä tuntui oudolta ja mietin, että
mistä mahtaisi löytyä sellainen hollantilainen paikka? ja löytyihän se sitten Amsterdamista.
Quote from: Swen OF Sweden on 07.12.2023, 14:11:12
...Taisi lähes kaikki ravintolat jne.. olla Italialaisia, jotenkin tämä tuntui oudolta...
Nuo kaikki ovat kokonaan/osin italian mafian/comorran tms. pyörittämiä...!
Jostain syystä saa lähes joka viikko lukea yleltä jonkin sortin artikkelin jossa pohditaan suomenkielen tarpeellisuutta.
Onko suomen kieli tarpeellista?
Onko suomen kieli osaaminen tärkeetä?
Oletko paha ihminen jos halua puhua suomea?
Onko rasismia jos viihtyy suomen kielisten kanssa?
ym.
19.10.
Asiakkaat vaativat palvelua suomeksi, vaikka Jade Jimenez ei vielä puhunut kieltä – nyt hän kertoo, miltä se tuntui
https://yle.fi/a/74-20056077
7.12.
Pitäisikö päiväkodissa vaatia suomen kielen taitoa? Tätä mieltä Uudenmaan kansanedustajat ovat
https://yle.fi/a/74-20063692
Toki vastakkastakin viestiä on mutta se on kuin pisara meressä, ja enemmän korkealentoista teoriaa jolla muistellaan menneitä.
Pidän käsittämätttömänä, kuinka jotkut suomalaiset ovat valmiina luopumaan suomen kielestä, ainoastaan sen takia, koska englanti on käytännössä, universaali kieli. Valitettavasti minusta tuntuu, ettei tuo kotimaisesta kielestä luopuminen, tule ikinä koskemaan ruotsin kielen pyhää asemaa Suomessa.
Joskus syksyllä tapahtui, että työpaikallani alettiin kouluttaa ihmisiä johonkin uuteen toimintamalliin.
Eihän siinä mitään, informaatio on aina mielenkiintoista - jollei sinänsä niin ainakin syy, miksi se esitetään tai vaikkapa tapa, jolla se kerrotaan.
Se, mikä tässä vituttaa, on se, että koulutus tapahtui siten, että monet sen avainkäsitteet olivat englanniksi. Eikä niitä missään vaiheessa suomennettu tai muutoin selitetty. Ladeltiin vain paskaa yleisölle. En tiedä, mikä järki tuossa oli, koska jokainen työntekijä voi jälkeenpäin jättää ohjeet noudattamatta ja aina vedota siihen, että koulutus tapahtui osittain vieraan maan kielellä.
:facepalm:
Oma äidinkieli on ajattelun kieli. On hyvä osata muitakin kieliä, mutta oman äidinkielen osaaminen määrittää ajattelun rajat.
Onhan se toki ikävää, että palveluammatissa toimivalta vaaditaan suomen kielen taitoa. Mutta pitäisikö sitten asiakkaalta vaatia esimerkiksi englannin kielen taitoa, johon hän ei mahdollisesti ole saanut mitään opetusta, jotta hän pystyisi ymmärrettävästi asioimaan muualta tulleen asiakaspalvelijan kanssa omassa synnyinmaassaan? Vai käsimerkeilläkö mennään? Turistiksiko sitä tässä ennen pitkää joutuu omassa kotimaassaan?
Lain mukaan suomalaisen on saatava julkinen palvelu suomen tai ruotsin kielellä, kumpi onkaan asiakkaan äidinkieli. Mutta sitten yksityinen palveluyritys, se on aivan sama, millä kielellä se oluttuopin täyttäjä tuopin täyttää ja maksupäätettä tarjoaa.
Jos palvelu ei kelpaa, menee sellaiseen baariin, missä olut lasketaan suomen kielellä. Tai vaikka vinkuintian kielellä jos sellaista haluaa.
Quote from: JoKaGO on 09.12.2023, 11:12:39
Mutta sitten yksityinen palveluyritys, se on aivan sama, millä kielellä se oluttuopin täyttäjä tuopin täyttää ja maksupäätettä tarjoaa.
Ei ole samantekevää lainkaan, vaikka kyse on yksityisestä palveluyrityksestä.
Tuo näkemys ei ollut välttämättä loppuun saakka harkittu?
Oikeusmisnisterissä Asumaan niminen RKP:n jäsen ja virkamies(Nainen) selitti minulle aivan samoin, kun olin sinne yhteydessä, kun valitin nordean sekasikiö sanojen ja ilmaisujen käytöstä nettipankissa.
Sain vastaukseksi Asunmaalta, että kyse on yksityisestä yrityksestä ja siihen emme voi puuttua.
Jos yksityinen yritys on perustelu olla palvelematta suomeksi, niin melko heikoilla jäillä ollaan 8)
Hyvin tyypillinen selitys, mutta todella huono.
Minäkin olen törmännyt suomessa ravintoloissa tilanteisiin, että tarjoilija ei ole puhunut muuta kuin englantia, näissä tilanteissa olen aina tuonut kantani tähän esiin ja poistunut paikalta, minkä jokaisen isänmaaliseksi itsensä kokevan pitää itsestään selvänä tehdä.
^Vapaa markkinatalous:
- Yrittäjä saa palvella asiakkaitaan haluamallaan kielellä
- Asiakas saa valita, minkä kielistä palvelua tarjoavassa yrityksessä asioi
Quote from: JoKaGO on 09.12.2023, 20:34:19
^Vapaa markkinatalous:
- Yrittäjä saa palvella asiakkaitaan haluamallaan kielellä
- Asiakas saa valita, minkä kielistä palvelua tarjoavassa yrityksessä asioi
SAA SAA, mutta kun ollaan suomessa, niin myös PITÄÄÄ!!! ja SUOMEKSI!!
Julkiset palvelut on eri juttu. Suomessa suomeksi tai ruotsiksi. Kapakat ja muut yksityset palvelut palvelkoon vaikka somaliaksi, en käytä. Voisin poiketa pubiin, jonka ovessa olisi kyltti BEER SOLD IN ENGLISH ONLY.
Englanti on maailman eniten puhuttu kieli. Suomi ei ja vielä vähemmän suomenruotsi. Ruotsissa puhun englantia. Saa paremman palvelun. Kouruotsi on perseestä.
Toki olen sitä mieltä, että suomenkieli on maailman kaunein ja paras kieli, vanhakin - sitä on puhuttu jo ennen jääkautta. Maailman 6000 kielestä suomi on top 150 joukossa puhujien määrässä.
Kielikorvani paukkuu ja särisee nykyään, kun suomenpuhujat niinkuttelevat ja taivuttelevat miten sattuu. Kunnollista suomea puhuvat enää uutistenlukijat ja tasavallan presidentti.
Quote from: Radio on 09.12.2023, 21:36:27
Ruotsissa puhun englantia. Saa paremman palvelun. Kouluruotsi on perseestä.
Tämä kyllä pitää käytännössä täysin paikkaansa, vaikka itse kyllä käytän täällä aina ruotsia,
mutta tilanteeni on eri, koska en täällä puhu suomenruotsia tai kouluruotsia.
Kaikkien kielien osaaminen on aina hyväksi, oli kieli sitten mikä hyvänsä.
Englanti varsinkin on hyvä osata, mutts ongelmaksi muodostuu se jos ei ole tarkkana, että
ensin asiaa pidetään hyvänä ja muodikkaana ja pikkuhiljaa siitä tulee itsestäänselvää ja lopuksi siitä tulee PAKKOLLISTA! ellei lailla, niin käytännössä kuitenkin ja tämä on erittäin vahingollista, väitti sitten kuka tahansa mitä tahansa.
Olen tavannut ja tunnen monia englantia äidinkielenään puhuvia sekä täällä ruotsissa ja suomessa ja aivan liian monilla heistä on todella väärä asenne, eivätkä pidä lainkaan tarpeellisena oppia vakituisesti asumansa maan kieltä.
Tällaista suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita, eikä millään tavalla kannattaa pisaraakaan.
Rahan ei pidää saada ratkaista tätä asiaa, yksityinen rahakas yritys tulee ja ostaa suomalaiset yritykset pois ja palkkaa asiakaspalveluun vain englantia puhuvia ja sekä olisi hyvää?? Asioihin on hyvä herätä aikaisin, eikä kun paskat on jo housuissa, niin kuin pitkälti täällä ruotsissa on käynyt monissa asioissa. 8)
Olen omalla erittäin kansainvälisellä työpaikallani huomannut että suomalaiset ylipäätään ovat haluttomia puhumaan suomea ulkomaalaisten kanssa koska ulkomaalaisten kanssa on tilaisuus treenata sitä omaa englantia. Siis sellaistenkin ulkomaalaisten kanssa jotka osaavat ihan kohtuullisen hyvin puhua suomea.
Quote from: -PPT- on 09.12.2023, 22:45:24
Olen omalla erittäin kansainvälisellä työpaikallani huomannut että suomalaiset ylipäätään ovat haluttomia puhumaan suomea ulkomaalaisten kanssa koska ulkomaalaisten kanssa on tilaisuus treenata sitä omaa englantia. Siis sellaistenkin ulkomaalaisten kanssa jotka osaavat ihan kohtuullisen hyvin puhua suomea.
Myös suomenkieliset keskenään ja ennenkaikkea suomenruotsalaiset. Helpompi puhua enkkua finskille, kun koettaa muistaa se pakkosuomi joka meni helpoimmalla mahdollisella vaikeustasolla vöyrin lukiossa. Puhumattakaan että osaa paremmin enkkua ja ettei toiselle jää ns kotikenttäetua.
Eräs englantilainen tuttavani kun asioi helsinkiläisissä liikkeissä niin kun hän puhuu englantia niin henkilökunta on tosi mielinkielin ja palvelee englanniksi.
Hän kuitenkin osaa jonkin verran suomea sellaista että siitä saa selvää ja kun hän yrittää suomeksi käydä eri liikkeissä niin henkilökunta on selvästi vähemmän ystävällistä ellei suorastaan kylmäkiskoista.
Tuttavani uskoo että se johtuu siitä että he luulevat häntä venäläiseksi.
Olin muutaman kerran töissä, eräässä monikulttuurisessa paikassa. Siellä oli eräs yksiselitteinen tärkeä sääntö, jota ei missään tapauksessa saanut rikkoa.
Englantia ei saa käyttää missään tilanteessa! (Paitsi asiakkaiden kanssa.)
Loogisena selityksenä oli, ettei muun kieliset eivät ikinä opi kunnolla suomea, jos suomalaiset käyttävät aina englantia kommunikoinnissa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3a88f8f3-0618-4254-823a-e7441b8800a7
QuoteEläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen väläytti perjantaina MTV:n Uutisextra-ohjelmassa (https://www.mtv.fi/video/e32d55e84b63166cda9b/jakso-12-vieraana-ilmarisen-toimitusjohtaja-jouko-polonen), että englanti voitaisiin nostaa viralliseksi kieleksi Suomessa.
Pölönen uskoo, että englanti virallisena kielenä houkuttelisi ihmisiä Suomeen. Suomi kilpailee maahanmuuttajista muiden matalan syntyvyyden maiden kanssa, Pölönen katsoo.
..
Suomen kieli on maahanmuuttajille haastava, Pölönen huomauttaa. Englanniksi asioiminen nopeuttaisi kotoutumista, hän uskoo.
Pölösen mukaan Suomi tarvitsee "kipeästi" opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa.
..
Ajatellaanko esim. vaikkapa Japanissa samoin? "On tää meidän kieli niin haastava mamuille, että nostetaanpa englanti tilalle viralliseksi kieleksi."
Tuo Ilmarisen dorka ulisee vähän väliä että Suomeen pitää haalia matuja, en tiedä onko se luonnostaan noin sekaisin vai vetääkö se jotain aineita.
Quote
X
Tarvitaan kansainvälinen rekrytointiohjelma
Viides erittäin tehokas keino on työperäisen maahanmuuton lisääminen.
– Me tarvitsemme tänne työntekijöitä muualta. Mutta samoista ammattilaisista kilpailevat myös muut maat.
Muualta muuttavien houkuttelemiseksi Suomeen tarvitaan kansainvälinen rekrytointiohjelma. Pitää tietää, minkä alan ihmisiä tarvitaan eri puolille Suomea sekä mistä ja miten heidät houkutellaan muuttamaan tänne.
Suomella on paljon vetovoimatekijöitä:
– Olemme maailman onnellisin kansa, tasa-arvo on kansainvälisesti hyvällä tasolla, koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmät toimivat. Myös neljä vuodenaikaamme ovat ilmastonmuutoksen edetessä kilpailuvaltti. Näitä pitäisi nostaa ja luoda kansainvälistä brändimarkkinointia, Pölönen listaa.
– Samalla on sanottava, että suomalaisten asenteiden pitää olla kunnossa: rasismia ei saa olla. Muualta tulleet pitää ottaa avosylin vastaan yhteiskuntaan ja työpaikoille, sillä ilman työperäisiä maahanmuuttajia emme tule toimeen.
Lisätietoja:
Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, [email protected]
X
https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2023/polonen-tyovoimapulasta/ (https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2023/polonen-tyovoimapulasta/)
Toinen dorka kirjoittaa ihan toista juttua, p*skua sekin.
Quote
Hyvinvointi|
Kolumni
Suomalainen, puhu suomea
Me suomalaiset emme ymmärrä, mitä suomen kielen oppiminen maahanmuuttajalta vaatii, ja toisekseen vielä itse hankaloitamme kielen oppimista, kirjoittaa uutistuottaja Eliisa Aikkila kolumnissaan.
Suomen kielen opiskelulle on raivattava aikaa ja resursseja. Kaikissa elämäntilanteissa se ei ole helppoa.
Eliisa Aikkila HS
13.2. 19:39
HS UUTISOI tiistaiaamuna tuoreesta väitöstutkimuksesta, jonka mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa usein matalapalkkatöihin.
Tarina on tuttu. Työelämän ylitsepääsemättömän korkeilta tuntuvat kielitaitovaatimukset romuttivat myös esimerkiksi korkeakoulussa opiskelevien Oscarin ja Annan tulevaisuudensuunnitelmat. Kauppakorkeakoulun käynyt Ousman kertoo Kalevassa toimivansa ruokalähettinä, koska kielitaidon puutteen takia oman alan töitä ei irtoa.
Tilanne on tuskastuttava: nämä viisaat ja taitavat ihmiset eivät tee sitä, mihin kykenisivät. Se on paitsi inhimillisten varojen tuhlausta myös inhimillinen tragedia.
Oppisivat kielen, osa sanoo, ei se sen kummempaa ole.
ON SE, sanon minä. Moni läheiseni kamppailee asian kanssa, ja olen seurannut kielen oppimiseen liittyviä lukuisia turhauttavia tilanteita vuosien ajan.
Väitänkin, että me suomalaiset emme täysin hahmota, millainen hyppy tuntemattomaan suomen kieltä opiskelemaan ryhtyminen on.
Jos sen päättää oppia, on opiskelulle raivattava valtavasti aikaa ja resursseja. Erityisen kuormittavaa uuden kielen oppiminen on silloin, jos käy samaan aikaan töissä tai opiskelee täyspäiväisesti.
Kielen opettelemisen kynnystä voi nostaa myös epävarmuus tulevaisuudesta. Vuosien työ kielen opettelun eteen valuu hukkaan, jos elämä Suomessa ei vastaakaan odotuksia tai töitä ei yrityksestä huolimatta saa (kielitaidon puutteeksi naamioituu myös rakenteellinen työelämän rasismi), ja päättää lopulta lähteä Suomesta pois.
X
Suomen kielen opiskelu on siis kuin laittaisi kaikki munat samaan koriin: siitä ei ole hyötyä missään muualla. Jos sen oppimiseen sitoutuu, ei auta kuin toivoa, että kaikki tulevien vuosien vaiva oikeasti maksaisi itsensä takaisin ja maassa viihtyy ja pärjää.
Uskaltaisitko sinä tehdä saman? Vai tuntuisiko viisaammalta kartuttaa taitoja, joista olisi hyötyä muuallakin?
X
ON MYÖS muistettava, ettei jokainen maahanmuuttaja lähde opinpuuhiin samalta viivalta. Luonnostaan ujolle puhetuokio vieraalla kielellä voi olla kahtakin kamalampi ajatus.
Aivan kuten suomalaistenkin joukossa, maahan muuttavissa on lukihäiriöisiä, tekemällä oppivia ja kirjoja inhoavia, joilla silti valtavasti muuta annettavaa. Heille suomen kielen kokoisen vuoren kiipeäminen on uskomaton urakka.
Yhteiskuntamme ei ylioppilaiskokeiden tavoin kysy, missä ovat vahvuutesi, panosta niihin. Matikkanerojen ja luonnontieteellisesti lahjakkaidenkin on tehtävä kieliopintoja, vaikkei kielipäätä olisikaan.
X
Samalla meidän tulisi olla empaattisia ja ymmärtää, millainen vaatimus kielen oppiminen todella on. Mieleni tekee ajatella asiaa myös kansantalouden kannalta: minusta on sulaa hulluutta, että kauppatieteiden maisteri ei nykyisen kansainvälisen kaupan aikakaudella pääse käyttämään kaikkea sitä, jonka on viidessä vuodessa oppinut.
X
Siispä: Puhu suomea, kun sitä sinulle puhutaan. Jos puhetoverisi aloittaa itse keskustelun suomeksi, vaikka aksentti olisi miten murtava, älä heti vaihda englantiin.
Kirjoittaja on HS:n lifestyletoimituksen uutistuottaja.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010223486.html (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010223486.html)
QuoteSuomen kielen opiskelu on siis kuin laittaisi kaikki munat samaan koriin: siitä ei ole hyötyä missään muualla. Jos sen oppimiseen sitoutuu, ei auta kuin toivoa, että kaikki tulevien vuosien vaiva oikeasti maksaisi itsensä takaisin ja maassa viihtyy ja pärjää.
Opettelisi ruotsia. Sillä pärjää kaikkialla. Ja kaikki osamat ja bingobangot painukoon vittuun jos ei töitä löydy. Mikä pakko tänne oli tulla ylipäätään? Vielä pitäisi fasilitoida juurettomien heinäsirkkojen urapolkua jonnekin muualle jos Suomi alkaa ahdistaa. Näinhän on tehty jo vuosikymmeniä, tarjoamalla neekereille koulutus englanniksi.
Ennemmin pitäisi mennä 1-kieliseksi. Vantaalla asuu lähes 1% ruotsinkielisiä ja kaupunki on 2-kielinen, koska ruotsi.
Nyt maahanmuuttajien lapset oppii suomenkielen koulussa, jos englanti olisi virallinen kieli, niin kohta tilanne on. Suuret kaupungit fingelskaa ja landella väännetään savvoo.
Sellainen pidgin-kieli joka on kehittynyt englannin tai vaikka ranskan pohjalta on aivan turha missään muualla kuin siellä missä sitä puhutaan.
Quote
X
Pidgin on yksinkertainen kieli, joka syntyy, kun toistensa kieliä ymmärtämättömien ryhmien täytyy löytää nopeasti tapa pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa.[1] Pidginin sanasto on yleensä suurimmaksi osaksi peräisin yhdestä kielestä, mutta sanasto on suppea ja sanat lyhyitä.[2]
Jokaisella pidginillä on oma kielellinen rakenteensa, joka käyttäjän täytyy opetella. Pidgin on normaalisti vieras ja opittu kieli jokaiselle kommunikaation osapuolelle, eikä yleensä kenenkään äidinkieli. Pidgin kehittyy vasta toistuvan tai pitkäaikaisen kontaktin seurauksena, eikä satunnaisessa kohtaamisessa käytetty sekakielinen kommunikaatio vielä ole pidginiä. Pidginiä käytetään yhteisenä kielenä eli lingua francana tyypillisesti vain erityisissä tilanteissa, kuten torilla tai plantaasilla, mutta ei kyseisen tilanteen ulkopuolella, kuten kotona tai sosiaalisissa tilanteissa.
X
Pidgin on yksinkertaistettu kieli, jossa on tyypillisesti vain noin 800–1000 sanaa ja rajoittunut määrä kieliopillisia rakenteita.
X
Pidginejä syntyy monenlaisissa tilanteissa. Sodissa ja miehityksissä pidgin voi syntyä sotilaiden sekä siviilien tai erikielisten sotilaiden välille. Pidginejä on syntynyt myös massamuuttoliikkeissä, kaupankäynnin yhteydessä sekä kolonialismin aikaisilla plantaaseilla
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin)
Quote
X
Rinkeby Swedish (Rinkebysvenska) is any of a number of varieties of Swedish spoken mainly in urban districts with a high proportion of immigrant residents which emerged as a linguistic phenomenon in the 1980s. Rinkeby in Stockholm is one such suburb, but the term Rinkeby Swedish may sometimes be used for similar varieties in other Swedish cities as well. A similar term is Rosengårdssvenska ("Rosengård Swedish") after the district Rosengård in Malmö. The one magazine in Sweden published in these varieties, Gringo, proposes 'miljonsvenska' ("Million Swedish") based on the Million Programme.[1]
Different varieties of Rinkeby Swedish exist which are based on the regional dialects, especially in the major urban centers of Stockholm (Svealand dialects), Malmö (Scanian) and Gothenburg (western Götaland dialects).
X
Opinions among linguists differ on whether to regard Rinkeby Swedish as a sociolect, dialect, ethnolect, or maybe a "multiethnolect". Since the number of influencing languages involved is rather large, and extremely few speakers are likely to be fluent in more than a few of these, the definition of pidgin language may appear more accurate than that of mixed language.
X
https://en.wikipedia.org/wiki/Rinkeby_Swedish (https://en.wikipedia.org/wiki/Rinkeby_Swedish)
Quote from: Golimar on 30.03.2024, 14:36:14
Quote
---
Viides erittäin tehokas keino on työperäisen maahanmuuton lisääminen.
– Me tarvitsemme tänne työntekijöitä muualta. Mutta samoista ammattilaisista kilpailevat myös muut maat.
Muualta muuttavien houkuttelemiseksi Suomeen tarvitaan kansainvälinen rekrytointiohjelma. Pitää tietää, minkä alan ihmisiä tarvitaan eri puolille Suomea sekä mistä ja miten heidät houkutellaan muuttamaan tänne.
-----
– Olemme maailman onnellisin kansa, tasa-arvo on kansainvälisesti hyvällä tasolla, koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmät toimivat. Myös neljä vuodenaikaamme ovat ilmastonmuutoksen edetessä kilpailuvaltti. Näitä pitäisi nostaa ja luoda kansainvälistä brändimarkkinointia, Pölönen listaa.
– Samalla on sanottava, että suomalaisten asenteiden pitää olla kunnossa: rasismia ei saa olla. Muualta tulleet pitää ottaa avosylin vastaan yhteiskuntaan ja työpaikoille, sillä ilman työperäisiä maahanmuuttajia emme tule toimeen.
Tämä oli niin typerää, että 1) joko Pölönen haluaa tänne lisää kehitysmaalaisia, jotka tekevät halpatyötä epäinhimillisissä olosuhteissa, joista voidaan syyttää kantasuomalaisia sitten myöhemmin. Jos on oikeasti hyvätuloinen työntekijä, niin kyseinen henkilö kattaa kyllä elinikänsä aikana sosiaaliturvajärjestelmälle mahdollisesti aiheuttamat kulut ajansaatossa, toki niidenkin pitäisi olla kyllä pieniä jos firman työterveydenhuolto on kunnossa. Mutta koska Pölönen puhuu rasismista, niin luultavasti tällä tarkoitetaan nimenomaan halpatyövoimaa. Mutta kuvitellaanpa sinisilmäisesti, että
2) Pölönen esittää tyhmää ja ei ole tietävinään, että jo nyt tänne saa kyllä rekrytä erityisasiantuntijoita ja Migrillä on kyllä väylät ihan oikeiden erityisasiantuntijoiden maahantuloa varten: https://migri.fi/erityisasiantuntija (palkka vuonna 2024 vähintään 3 638 € kuukaudessa), https://migri.fi/eu-n-sininen-kortti (palkka vuonna 2024 vähintään 5 457 € kuukaudessa), https://migri.fi/yli-ja-keskijohto sekä https://migri.fi/vieraileva-opettaja-luennoitsija-tai-kouluttaja. Tämän kaiken Pölönen olisi saanut pienellä hakukonehaulla selville, esittämällä mielessään kysymyksen "Onko Suomen maahantuloviranomaisella jo olemassa valmiiksi laillisia maahantuloväyliä hyvätuloisia asiantuntijoita varten?".
Tosin näitä ihan oikeita asiantuntijoita rekrytessä käy niin, että firmat joutuvat kaivamaan kuvetta ja PR:n DEI-kiintiöihanteen mukaisia halpaintialaisia ei saa, jos projekti pitää oikeasti saada hoidettua kerralla kuntoon, vaan sitten aletaan kalastelemaan DEI-ihmisten inhokkeja eli valkoisia keski-ikäisiä miehiä, jotka vielä huonossa tapauksessa ovat kristittyjä. Ehkä hyvällä lykyllä saattavat olla naisiakin, mutta naiset nyt tuppaavat keskittymään enemmän pöhinään, eivät kaikki, mutta moni kyllä - toki pöhinään naiset soveltuvat paremmin ja sillekin on aikansa ja paikkansa. Eli tekisivät DEI-ideologian tarpeettomaksi. Tästä taas seuraa, että rasismia ei ilmene, tyypit tekevät kyllä hommansa ja saattavat hyvässä lykyssä ehtiä opettelemaan kielen hyvinkin lyhyessä ajassa, riippuen toki onko tarkoitus asettua asumaan maahan vaiko ei vai onko pelkästään ekspatriaattina komennuksella. Tämä toki maksaa firmalle, mutta ei niin paljoa kuin antaa 20 halpaintialaisen vetää projektin absoluuttisesti ketuiksi. Sitten sama projekti tehdään kahteen kertaan uudestaan.
Quote
Suomalainen, puhu suomea
Tätä tulee tehtyä nytkin, mutta kiitos vihervasemmiston mokutusideologian, niin aiemmin ajateltiin että suomalaisethan voivat käyttää englantia, kun kerta sitä osaavat. Ilmeisesti ideologinen kello on vaihtanut asentoaan, ja nyt ollaan kuin suomalaiset olisivat taas olleet väärässä käyttäessään englantia omassa kotimaassaan asioidessaan ja suomen kieltä pitäisi käyttää taas normaalisti. Eli pestään kädet taas omista päätöksistä ja ollaan ikäänkuin taas omassa maassa oman kielen käyttö olisikin ok. Tätähän persut vaativat aikanaan ja vihervasemmisto nauroi tälle, mutta nyt vihervasemmisto on kuin onkin kääntänyt takkinsa - taas. Ainakin hetkeksi.
Älykkäimmille sivistysmaalaisille ei suomen kielen opettelu ole ongelma, kuten ei joillekin kehitysmaalaisille. Varmasti kirjoittajakin on tämän havainnut, mutta ilmeisesti piti taas päästä epäsuorasti syyllistämään omaa kantaväestöä.
Quote from: Golimar on 30.03.2024, 14:36:14
Quote from: Eliisa Aikkila HS 13.2.2024, HS:n lifestyletoimitus... nämä viisaat ja taitavat ihmiset eivät tee sitä, mihin kykenisivät ... me suomalaiset emme täysin hahmota, millainen hyppy tuntemattomaan suomen kieltä opiskelemaan ryhtyminen on.
Jos ne olisivat
viisaita ja taitavia, niin osaisivat ennen maahantuloa googlata, että Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja suomenruåtsi.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010223486.html[/quote]
Eliisan logiikka on käsittämätöntä. Ajatellaan asiaa toisesta näkökulmasta, kuinka moni suomalainen on muuttumassa sellaiseen maahan jonka pääkieltä ei osaa käytännössä yhtään ja vielä vaatii kohdemaata huomioidaan hänen kielitaidon puuteitta? Kaiken järjen ja logiikan mukaan, ensin opetellaan kohdemaan kieli ja vasta sitten muutetaan maahan.
Tuo pölösen perustelut ja logiikka on aukotonta.
1) Suomessa on paljon yrittäjiä ja asukkaita maaseudulla, jotka eivät puhu englantia
2) Maahanmuuttajat vierastavat Suomea.
3) Säädetään laki, jossa englanti on yksi virallinen kieli Suomessa
4) Suomessa on edelleen yhtä paljon yrittäjiä ja asukkaita maaseudulla, jotka eivät puhu englantia
5) Problem solved.
-i-
Kyllä tää englannin kielen virallistamiskeissi osoittaa, että eliitissä ollaan valmiita antautumaan ja lopettamaan Suomi, antamaan se muukalaisille. Finis Finlandie.
Ei paljoa eroa siitä, että soitettaisiin Putinille, että me antaudutaan ilman ehtoja saman tien. Ei tarvii edes suunnitella hyökkäämistä.
Englannin virallistaminen ei tarkoita, että maahan tulisi Suzanne Innes-Stubbeja, vaan ihan sitä samaa lähi-itä/Afrikka sakkia mitä tähänkin asti. Olisi vaan vielä vähän houkuttelevampaa.
Meidän kansamme ja kielemme on niin pieni että se keikkuu koko ajan veitsen terällä. Jos kansaa ei aktiivisesti puolusteta, se korvautuu. Jos kieltä ei aktiivisesti puolusteta, se kuolee pois.
Englannille tai millekään muulle vieraalle kielelle ei pidä antaa yhtään enempää tilaa. Nytkin ollaan jo liian pitkällä, pääkaupunki on jo mongrelisoitunut. Maaseutu ei ole turvassa.
Quote from: Circus Hypno on 30.03.2024, 13:42:42
QuoteSuomen kieli on maahanmuuttajille haastava, Pölönen huomauttaa. Englanniksi asioiminen nopeuttaisi kotoutumista, hän uskoo.
Tässä tullaan perimmäisen kysymyksen äärelle:
Ketä varten on Suomen maa olemassa?
Quote from: Karjala on 31.03.2024, 20:59:41
Tässä tullaan perimmäisen kysymyksen äärelle:Ketä varten on Suomen maa olemassa?
Meni profiiliin. Kiitos!
1980-luvulla viiskymppiset olivat monasti englannin kielen suhteen vähän kuin mitä tänä päivänä me kaikki olemme kiinan kielen suhteen. Nytr me nauramme noille vanhuksille.
Mahtaako tulevaisuudessa koittaa aika että kiinan kieltä ymmärtämättömille naureskellaan että mitä vanhoja juntteja?
Quote from: -PPT- on 01.04.2024, 03:56:58
1980-luvulla viiskymppiset olivat monasti englannin kielen suhteen vähän kuin mitä tänä päivänä me kaikki olemme kiinan kielen suhteen. Nytr me nauramme noille vanhuksille.
Mahtaako tulevaisuudessa koittaa aika että kiinan kieltä ymmärtämättömille naureskellaan että mitä vanhoja juntteja?
En usko, kiina on vaan niin vaikea kieli, jopa kiinalaisille :) Kiinalaiset näyttävät luottavan tekniikkaan noissa käännöshommissa, näin ainakin mun tuntemat kiinalaiset sanovat (englanniksi).
Olipas taas juttua.
Quote
X
Tässä jutussa pääset kuuntelemaan tekoälyllä tehtyjä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ääninäytteitä ja arvioimaan, millainen suomen kielen taito riittää eri ammateissa.
5:55
•
Päivitetty 6:37
Jaa
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työryhmä: Noora Takamäki, Antti Haanpää, Eeva Sarlin, Teemu Kakko, Karoliina Juntunen ja Lucas Holm
Juttu tiivistettynä
Suomalaisten pitää tottua, että palvelua ei aina saa suomeksi ja että englannin kielen osaaminen muuttuu tärkeämmäksi.
Ulkomaalaistaustaisten on ollut vaikeaa työllistyä Suomeen. He kokevat, että suurin este on kielitaito.
Asiantuntijat kannustavat työnantajia rohkeuteen. Konkarirekrytoijien mukaan jokaiselle löytyy sopiva työympäristö. Tämä on tekoälyn tuottama tiivistelmä, jonka ammattitoimittaja on tarkistanut.
Sulje
Suomalaisten pitää tottua siihen, että palvelua ei enää saa kaikissa paikoissa suomeksi. Pitää osata englantia.
Näin arvioivat kokeneet rekrytoijat, joita Yle haastatteli tätä juttua varten.
Trendi näkyy jo pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa, joissa esimerkiksi ravintolassa ei välttämättä saa palvelua suomeksi.
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ennakoi, että muualla Suomessa saadaan lähitulevaisuudessa tottua samaan. Yksi syy on pitkään jatkunut syntyvyyden lasku.
Siksi Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaalaista työvoimaa palvelualojen lisäksi myös hoiva- ja informaatioteknologian alalle.
Samaan aikaan maassamme monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät saa töitä. He kokevat, että puutteellinen kielitaito on itse asiassa suurin este työn löytymiselle, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
Halusimme selvittää, millainen merkitys kielitaidolla on työnhaussa.
Nauhoitimme kolmen Suomeen työllistyneen maahanmuuttajan puhetta ja kloonasimme heille saman toimittajan äänen. Sen jälkeen annoimme viiden kokeneen rekrytoijan pääkaupunkiseudulta ja Pohjois-Karjalasta arvioida, riittäisikö kielitaito viiteen eri ammattiin Suomessa.
Ammatteja olivat: linja-autonkuljettaja, lähihoitaja, tarjoilija, asianajaja ja lääkäri.
Pääset tässä jutussa kuuntelemaan kaikki kolme ääninäytettä ja arvioimaan myös itse, mihin ammatteihin kielitaito mielestäsi riittää.
Tässä jutussa ääninäytteitä arvioivat rekrytoinnin ammattilaiset. Voit tutustua heihin seuraavassa.
Rekrytoinnin asiantuntijat
Klikkaamalla kuvaa saat lisätietoa asiantuntijoista
Pääkaupunkiseutu
Kristiina Vormala Baronan toimistolla Helsingissä.
Kristiina Vormala
Barona
Hanna Pogorelov kotonaan Järvenpäässä.
Hanna Pogorelov
Staffpoint
Accountor Finago Oy:n Lotta Lehtipuu yhtiön toimistolla.
Lotta Lehtipuu
Accountor
Itä-Suomi
Mika-Jussi Mononen Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.
Mika-Jussi Mononen
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Heli Sivonen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote.
Heli Sivonen
Siun sote
X
Argentiinasta kotoisin oleva Pablo Chaves on ajanut Suomessa taksia 14 vuotta. Chavesin synnyinmaassa suorittama asianajajan tutkinto on tunnustettu Suomessa, ja hän tehnyt muutaman harjoittelun. Kielitaito on kuitenkin noussut työllistymisen esteeksi.
– Ymmärrän, että kieli on alallani tosi tärkeä. Työharjoittelussa tuli vastaan yksi perintöasia, ja testamentti oli ruotsinkielinen. Eivät sitä suomalaisetkaan ymmärtäneet. Tuntuu epäreilulta, kun ei itse saa töitä, Chaves kertoo.
X
Koivukylän päiväkodissa Vantaalla Maria Boglaru kohtaa runsaasti maahanmuuttajaperheitä. Omassa kahdeksan lapsen hoitoryhmässä neljän lapsen äidinkieli on muu kuin suomi.
Boglaru kokee, että taustansa ansiosta hän osaa kohdata eri kielisiä.
– On tilanteita, joissa asiakas ei puhu edes englantia. Silloin katsekontaktilla ja eleillä on iso merkitys, Boglaru sanoo.
X
https://yle.fi/a/74-20079949 (https://yle.fi/a/74-20079949)
Näkökanta, mikä pitäisi kiinnittää johonkin ja lähteä levittämään somessa
Heipparallaa.
Kuuntelin eilen YLE:n pyöreää pöytää, jossa mm. Taru Tujunen pohdiskeli pitääkö ulkomaalaisen työntekijän palveluammatissa osata suomea. Ei kuulemma tarvitse, sillä meillä ravintolat ja hoivakodit sulkeutuvat kaikkialla muualla kuin Helsingissä, jos henkilökunnalta vaaditaan palvelua suomen kielellä.
Kaarina Hazard komppasi sitä, hourimalla jotain blaa-blaa:ta johon rakensi olkiukon "vaaditusta täydellisestä suomen kielestä"
Silloin taas katkesi suoni päästä ja lensi proppu seinästä.
Käsi ylös, kuinka moni suomalainen / hommalainen on käynyt joskus ulkomailla turistikeskuksessa, missä käy paljon suomalaisia? Rodos, Pattaya, aurinkorannikko, Ibiza, Alanya?
o/
Kuinka moni on huomannut, että vaikka noissa paikoissa suomalaisturistit muodostavat vain lopulta murto-osan ravintoloiden ja hotellien asiakaskunnasta, niissä on paljon henkilökuntaa jotka tervehtivät suomeksi, saattavat osata kertoa hintojakin suomeksi ja niissä on myös suomenkielinen menu?
Eli: Sinä haluat palvella, sinä olet Turkissa, sinulla on 20-40% suomenkielisiä asiakkaita. Mitä teet? Opettelet hieman suomea. Eikö niin?
Ja: Sinä tulet Suomeen, olet työtön, haluat ravintolaan töihin, sinulla on 99,9% suomenkielisiä asiakkaita. Mitä teet? Uhriudut saatana somessa ja jakkukalkkunat ja vihervasemmistofemakot komppaavat, ettei saa töitä, koska pitäisi opetella "täydellinen suomi".
Onko tuossa kuvassa jokin pielessä?
Eli aurinkorannikolla löytyy viljalti ravintoloita, jotka haluavat palvella suomalaisia suomen kielellä. Rodoksellakin oli niitä kouroksia, joilla oli suomalainen vaimo, ja nämä "vävypojat" palvelivat turisteja osin suomeksi. Aurinkorannikon Mijasissa nahkatakkikauppias kertoi meille suomeksi, että takit ovat 70% alennuksessa ja seuraavaksi kauppasi japanilaisille takkeja japaniksi.
Vaan kun tulet Suomeen, alkaa intelligentsia keskustella, kuinka hyödyllistä meidän olisi opiskella englantia, jotta ulkomaalaiset voisivat palvella meitä.
Missään päin maailmaa ei olla niin alemmuudentuntoisia, että herrat opiskelevat palvelijan kielen, jotta saavat palvelua. Kaikkialla muualla maailmassa palveluammatissa opiskellaan palvelemaan maksavaa asiakasta maksajan kielellä. Meillä tällainen ajattelu katsotaan syrjinnäksi, kolonialismiksi ja rasismiksi.
Tämä on taivahan tosi. Nämä pitseria-karvaranteet ovat omaksuneet ihailtavasti suomen kielen. Kun menet ahmedin pitseriaan tai kebabbilaan, siellä palvellaan suomeksi. Jos Ahmed palvelee suomeksi oltuaan maassa vuoden, niin mikä helvatin ongelma on jollekin täällä opiskelleelle älykkäälle nuorelle oppia suomen kielen perusteet? Kukaan ei vaadi sitä hazardin olkiukko-täydellistä-suomea.
-i-
Mikä ihme siinä on, kun suomalaisten odotetaan aina alistuvan ulkomaalaisten edessä? Nyt näyttää siltä, että ulkomaalaisten oikeus omaan äidinkieleen, paljon suurempi kuin suomalaisten oikeus käyttää suomea.
QuoteKielisyrjintä karkottaa ulkomaalaisia osaajia Suomesta
Suomalaisyrityksiin houkutellaan koulutettuja maahanmuuttajia lupauksilla englanninkielisestä työympäristöstä, mutta moni heistä kokee jäävänsä ulkopuoliseksi, kirjoittaa tutkija Hilla Back.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010869440.html) 8.12.2024
Ensimmäistä kertaa kuulen tällaisesta katteettomasta houkuttelusta. Onko edes totta vai aprillia? Eihän tuossa ole mitään järkeä työnantajankaan kannalta, jos työympäristössä tarvitsee suomea, mutta rekrytoitu ulkomaalainen ei osaa sitä.
QuoteSUOMI tarvitsee jopa puoli miljoonaa korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa korvaamaan osaamisvajetta sekä tasapainottamaan alenevan syntyvyyden ja ikääntyvän väestön tuomia ongelmia. E2 Tutkimuksen tuoreessa raportissa (https://www.e2.fi/julkaisut/julkaisut/e2-tutkimuksen-tuore-raportti-kertoo-suomalaisille-pk-yrityksille-ulkomaalaisen-tyovoiman-saatavuus-on-jopa-kohtalon-kysymys.html) todettiin, että ulkomaalaisen työvoiman saanti voi olla suomalaisyrityksille kohtalonkysymys.
Tiedä tuosta maahanmuuttajien
tarvitsemisesta, mutta viime aikojen maahanmuuttokeskusteluahan ei ole käyty
korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista vaan nimenomaan ominaisuuksista piittaamatta
nettomaahanmuuttajista eli käytännössä lähinnä heikost koulutetuista halpatyöläisistä.
Tuossa yrityksille tehdyssä E2-kyselyssä yhdeksi syyksi maahanmuuttajien tarpeeseen mainitaan "matalahko palkkataso". Toisin sanoen valtion subventoima ulkomaalainen tekee halvemmalla kuin suomalainen, kun kannustimena on lähtömaahan suhteutettuna ruhtinaallisen palkan ja sosiaaliturvan lisäksi myös eurooppalainen oleskelulupa ja helppo kansalaisuus.
QuoteTällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan mene kovin hyvin. Vuoden 2024 Expat Insider -kyselyssä (https://www.internations.org/expat-insider/?utm_source=google_adwords&utm_medium=cpc&utm_term=&matchtype=&utm_device=c&utm_content=All_Countries&utm_campaign=Finch:_Performance_Max_%7C_All_Countries&gad_source=1&gclid=CjwKCAiAmMC6BhA6EiwAdN5iLfAlgWy3txU5a8eq1wUf8fHB0eKGBsIrmrMbXsgGOfWZDWeIlgmlaRoCKf8QAvD_BwE) Suomi sijoittui 53 osallistujamaan joukossa sijalle 51. Heikot pisteet Suomi sai varsinkin vaikeasta kielestä, hankaluuksista löytää ystäviä sekä huonoista etenemismahdollisuuksista. Etlan raportin mukaan noin puolet ulkomaalaisista asiantuntijoista muuttaakin pois Suomesta viiden vuoden sisällä.
Ei tee hyvää uskottavuudelle, että äskettäin tohtoriksi valmistunut kirjoittaja edes mainitsee tämän täysin arvottoman pilipalikyselyn saati vetoaa siihen.
QuoteOLEN tutkinut kuusi viime vuotta Suomeen muuttaneita korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja keskittynyt erityisesti heidän kokemuksiinsa osallisuudesta ja integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Väitöskirjani maahanmuuttajista monikielisissä yrityksissä hyväksyttiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa marraskuun puolivälissä.
Tutkimaani ryhmään on kuulunut sekä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita korkeakouluissa että töissä olevia osaajia. Olen tehnyt haastatteluja, kerännyt avoimia vastauksia kyselyistä, analysoinut kyselyiden tuloksia ja tilastoja sekä perehtynyt median näkökulmiin.
Kaikki osallistujat nimesivät yhdeksi päähaasteekseen suomen kielen. Se ilmenee myös Robertin tarinasta, jonka kerron seuraavaksi. Robert on yhdistelmähahmo, jonka olen luonut useiden korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemusten perusteella.
QuoteROBERT on muuttanut hiljattain Englannista Suomeen työskennelläkseen konsulttina monikansallisen yrityksen Suomen toimipisteessä. Rekrytointiprosessissa hänelle luvattiin kansainvälinen englanninkielinen työympäristö. Työhaastattelussa jopa painotettiin, ettei suomen kielen taitoa tarvita työssä. Robert oli erittäin innostunut mahdollisuudesta käyttää asiantuntemustaan uudessa maassa.
Heti aloitettuaan työnsä Robert kohtasi odottamattomia haasteita. Hän sai suomeksi kymmeniä tervetuloviestejä, joita hän yritti epätoivoisesti tulkita käännöstyökalujen avulla. Yrityksen intranet ja hallinnolliset järjestelmät olivat enimmäkseen suomeksi. Robertilla oli myös melko rajalliset mahdollisuudet osallistua asiakasprojekteihin. Hän huomasi, että projekteja jaettaessa suomalaiset kollegat saivat parhaat päältä. Robertille jäivät työläämmät ja merkityksettömät työkokonaisuudet.
Robert huomasi, että kovasta yrittämisestä huolimatta hänellä oli vähemmän kiinnostavia hankkeita kuin suomalaisilla tiimikavereilla. Kotona hän purkautui vaimolleen siitä, ettei ollut työsopimusta allekirjoittaessaan aavistanut saavansa vähemmän kiinnostavia työmahdollisuuksia kuin muut.
Sosiaalisesti Robert tunsi itsensä ulkopuoliseksi erityisesti astuessaan ulos tiimikuplastaan. Kun hän saapui suuriin yksikkökokouksiin, hän joutui esityksen alkua odotettaessa usein seisomaan yksin ja kuuntelemaan suomenkielistä puheensorinaa ympärillään. Kukaan ei kiinnittänyt häneen huomiota. Robert tunsi olonsa kiusaantuneeksi, kun työtoverit vitsailivat suomeksi hänen ympärillään.
Vaikka Robert pystyi tekemään päätyönsä englanniksi, hän jäi ulkopuoliseksi monista epävirallisista keskusteluista. Näistäkin keskusteluista suurin osa koski töitä, ja ne olisivat olleet hänen urakehitykselleen tärkeitä.
Joskus tämä ulkopuolisuuden tunne ulottui myös virallisiin kokouksiin. Kun Robert oli pitänyt oman esityksensä englanniksi, esimies pyysi muita osallistujia pitämään omat esityksensä suomeksi. Näiden esitysten aikana Robert pitkästyi odottaessaan suomenkielisten esitysten loppumista pystymättä seuraamaan keskustelua. Jonkin ajan kuluttua Robert alkoi vakavissaan miettiä paluuta Englantiin.
En tunnista omista enkä tapaamieni maahanmuuttajien kertomista kokemuksista mitään tällaista. Ongelmaksi on päinvastoin sanottu sitä, että hidastaa suomen oppimista, kun kaikki vaihtavat heti kieleksi englannin, jos porukkaan tulee yksikin ulkomaalainen.
Ja kuten sanottu, eihän tuollaisissa rekrytoinneissa ole työnantajankaan kannalta järkeä, ellei "Robert" ole oikeasti länsimaalaisen sijaan nimenomaan tylsiä hommia halvalla tekemään palkattu aasialainen.
QuoteVÄITÖSKIRJANI pääviesti on: jos tavoitteenamme on houkutella ja sitouttaa osaavia maahanmuuttajia Suomeen, kansainvälisesti toimivien organisaatioiden ja poliittisten päättäjien on kiinnitettävä enemmän huomiota kieleen. Tällä en tarkoita vain panostamista suomen kielen opetukseen, vaan pikemminkin sen hyväksymistä, ettei kaikkien tarvitse puhua sujuvasti suomea ollakseen hyödyllisiä yhteiskunnalle.
Tuollaista viestiä on ehkä tarvittu täällä vielä 1980-luvulla, mutta ei kuulosta tarpeelliselta nykyaikaan. On sitten eri asia, jos kirjoittaja tarkoittaa kuten jotkut, että suomen kieltä ei muka enää tarvita töissä, joissa sitä tarvitaan.
QuoteVäitöskirjassani kieleen perustuva syrjintä on keskeinen teema. Sitä esiintyy sekä suullisissa että kirjallisissa viestintätilanteissa, joissa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat saattavat joutua epäoikeudenmukaiseen asemaan puuttuvan suomen kielen taitonsa vuoksi. Syrjintätilanteet eivät kadonneet etätöissä, vaan ne näyttivät jopa yleistyvän.
Suomessa osataan jo ottaa vakavasti sukupuoleen tai etnisyyteen perustuva syrjintä, mutta kieleen perustuva syrjintä usein ohitetaan. Sillä voi kuitenkin olla pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin ja koko yhteiskuntaan.
Kuvattu ei ole syrjintää, vaikka siihen voikin kuulua epäoikeudenmukaisuuden kokemus.
QuoteJOSKUS suomen kielen sujuva osaaminen on välttämätön työhön liittyvä taito. Silloin eriarvoinen kohtelu on perusteltua, eikä kyse ole kieleen perustuvasta syrjinnästä. Mutta mikäli suomen kieltä tarvitaan työtehtävässä, siitä on syytä mainita jo rekrytointivaiheessa. Usein näin ei kuitenkaan tapahdu, kuten Robertin esimerkki osoittaa. Toisaalta, jos työtehtävien hoito ei vaadi suomen osaamista, sitä ei tule myöskään vaatia työpaikkailmoituksessa. Liian usein näin kuitenkin tehdään.
Kumpi se nyt on, sillä Robertin esimerkissähän suomen kieltä
ei tarvittu itse työtehtävässä, mutta työympäristössä luovimisessa se olisi auttanut?
Jäi muuten sellainen vaikutelma, että Robertia ei suomen kielen opiskelu pahemmin kiinnostanut edes silloin, kun tajusi sen hyödylliseksi. Olen kyllä tavannut tällaisia Roberteja.
QuoteVäitöskirjani yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien poissulkeminen ja syrjintä puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi heikentävät Suomen taloudellista elinvoimaisuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Kumma, kun en ole ikinä edes kuullut tällaisista tapauksista. Millähän aloilla näitä on?
QuoteJos työntekijä saapuu määräaikaisesti englanninkieliseen työpaikkaan, hänen ei välttämättä ole mahdollista eikä edes järkevää panostaa suomen kielen opiskeluun.
Jos määräaikaisuus kestää vuosia, on sekä mahdollista että järkevää panostaa suomen kielen opiskeluun. Silloin saa syyttää vain itseään, jos ei huvita, ja jää ulkopuoliseksi monista asioista.
QuoteJa vaikka korkeasti koulutettu asiantuntija tulisi jäädäkseen, oletus siitä, että hän oppisi nopeasti puhumaan sujuvaa suomea kokopäivätyönsä ohella on sekä kunnianhimoinen että epärealistinen. Näissä tapauksissa Suomen pitää valita: joko hyväksytään tasavertainen mahdollisuus toimia englannin kielellä tai jäädään ilman näiden asiantuntijoiden osaamista.
Jos molemmat osapuolet ovat samaa mieltä, niin ei siinä muilla ole sanomista.
Mutta ei pidä paikkaansa, etteikö korkeasti koulutettu ulkomaalainen voisi nopeasti oppia ainakin passiivisesti ymmärtämään suomea kokopäivätyönsä ohella, jos vain on motivaatio tehdä niin.
QuoteTOTTA KAI korkeasti koulutetun maahanmuuttajan on hyvä oppia paikallista kieltä, varsinkin jos hän on tullut jäädäkseen. Nykyisen hallituksen tekemät linjaukset kuitenkin heikentävät maahanmuuttajien motivaatiota suomen opiskeluun. Siihen ei välttämättä kannata ryhtyä, jos ei tiedä, voiko maahan jäädä. Muualla maailmassa suomelle ei ole paljon käyttöä.
Höpsistä, kun kirjoittaja luultavasti viittaa ns. kuuden kuukauden sääntöön uuden työpaikan etsimisessä, joka tuskin edes koskisi useamman vuoden Suomessa oleskelleita korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.
QuoteEn sano, että suomalaiset eivät saisi puhua suomea. Sen sijaan syrjintää heikon suomen kielen osaamisen vuoksi tulee välttää, jos haluamme, että tulijat viihtyvät ja pysyvät Suomessa.
Huoli suomen kielen elinvoimaisuuden heikkenemisestä on ymmärrettävä ja varteenotettava. Sitä ei tule kuitenkaan ratkaista syrjinnän keinoin. Väitöskirjani osoittaa, että moneen osaamisvajeeseen liittyvään ongelmaan voi löytyä ratkaisu, jos pystymme näkemään korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voimavarana – jopa ilman sujuvaa suomen kielen taitoa.
Niin mikä syrjintä? Mikä tässä nyt oli se ongelma ja mikä ehdotettu ratkaisu, kun ainakin Robertin tapauksessa ongelmana ei ollut syrjintä vaan väärän ihmisen rekrytointi väärälle paikalle?
QuoteKirjoittaja on tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
^Jos muuttaisin perheineni toiseen maahan, niin kyllä silloin pitäisi tajuta että se maan kielen opettelu tulee eteen ennemmin tai myöhemmin, jos oikeasti meinaa maassa elää ja oikeasti saada kavereita.
Ehkä akateemisessa kuplassa lontooksi voikin vielä pärjätä, mutta luultavasti viihteellä sitä ei halua erottua muista niin paljoa.
Quote from: Roope on 09.12.2024, 17:30:45
QuoteKielisyrjintä karkottaa ulkomaalaisia osaajia Suomesta
Suomalaisyrityksiin houkutellaan koulutettuja maahanmuuttajia lupauksilla englanninkielisestä työympäristöstä, mutta moni heistä kokee jäävänsä ulkopuoliseksi, kirjoittaa tutkija Hilla Back.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010869440.html) 8.12.2024
Kielisyrjintä karkottaa suomalaiset työpaikoiltaan, ravintoloistaan ja muualta. Jos ei kotimaassamme meikäläiset saa puhua äidinkieltämme rauhassa, missä sitten? Timbuktussako?
Mikä saa lehtimiehen kirjoittelemaan tuommoista tekstiä? Kenen etuja ajaa ja miksi?
^^^ "Puoli miljoonaa korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa" ..että häh - mikä on tuommoisessa numerossa "korkeasti koulutettu"? Vissiin kaikki jotka ovat käyneet koulua ja oppineet lukemaan?
EU:ssahan on tapana madaltaa koulutuksen parametreja että saadaan lisää "korkeakoulutettuja". Tehdään amiksista AMK:ta jne. Aika Bonk bisnestä, relabelointia. Nykyään ei vissiin voi valmistua edes levysepäksi olematta "korkeasti koulutettu"? (Minulla ei ole mitään levyseppiä vastaan - minulla ei ole mitään käsityötaitoja)
Mutta on muuten ihan ihme tarinaa, en tunnista. Suomalaisilla on tosiaan paha tapa vaihtaa Lontooksi heti, jos on edes yksi huonosti suomea osaava läsnä. Se ei auta suomen oppimista. Mutta en ole alallani koskaan nähnyt firmaa missä lontoonkielinen ei voisi pärjätä aivan normaalisti.
Minäkään en usko tuota Robert-juttua alkuunkaan. Suomalaiset ylipäätään ovat niin mielinkielin varsinkin briteille ja amerikkalaisille että se välillä on hieman noloa.