Lotta Svärd "100-vuotias"
Tämä sotahistoriaan liittyvä aihe on tärkeä Suomen itsenäisyyden kannalta. Koska naisjärjestöstä on kyse mutta naiset harvemmin ovat sotahistoriasta kiinnostuneita, perustan tälle oman keskusteluketjun, jotta hameväki löytäisi heidän isoäitejään arvostavan aiheen. Aiheeseen liittyvä kirjoitus Turun Sanomien nettisivuilla. "Kirjoittaja on Suomen Lottaperinneliitto ry:n puheenjohtaja."
Quote
Lotta Svärd -järjestön perustamisesta 100 vuotta
PIA LINDELL
Lotta Svärd -järjestön korvaamatonta panosta sotavuosina on mahdotonta kiistää. Lotta Svärdistä muotoutui runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, jossa jäsenmäärä oli enimmillään 240 000 naista, josta noin 50 000 pikkulottaa.
Tämä ennätys on edelleen voimassa.
Valtakunnallisen Lotta Svärd -yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1921 maaliskuun 22.–23. pidetystä kokouksesta. Yhdistysrekisteriin nimeksi merkittiin Lotta Svärd -yhdistys. Myöhemmin siitä kehittyi Lotta Svärd –järjestö.
Järjestön syntymisen taustalla olivat naisosastot, jotka itsenäisyyden alkuvuosina tukivat suojeluskunnan toimintaa. Ne huolehtivat muun muassa miesten varustuksesta ja muonituksesta. Näitä naisosastoja alettiin vähitellen vuodesta 1919 kutsua nimellä Lotta Svärd, mikä vakiintui varsin nopeasti ympäri Suomen.
- -
Valtakunnalliseen järjestöön nuivasti suhtautuvat paikallisyhdistykset kokivat ensin, että heidän ensisijainen tehtävänsä oli avustaa omaa suojeluskuntaansa. Lisäksi pelättiin uuden organisaation kustannuksia ja sitä, että keskusjohtokunnalla on liian paljon valtaa.
Alkuhankaluuksien jälkeen saavutettiin vähitellen luottamus keskusjohtokunnan luotsaamaan uuteen keskusjärjestöön. Tämä mahdollisti muun muassa yhtenäiset kouluttautumismahdollisuudet, sillä piiritaso järjesti peruskurssituksen.
Käytännön toiminta tapahtui edelleen paikallisyhdistyksissä suojeluskuntia avustaen. Yhteishengen huipentuma olivat vuosittain järjestetyt valtakunnalliset lottapäivät. Neuvostoliiton vaatimuksesta järjestö lopetettiin 23.11.1944.
Lotta Svärd –järjestö kantoi yhteiskuntavastuuta itsenäisen Suomen alkuaikoina ja sotavuosina. Tätä perinnettä jatkaa Lotta Svärd Säätiö, joka rahoittaa lottien ja pikkulottien kuntoutustoimintaa sekä lottien toiveiden mukaisesti tukee vähävaraisia perheitä sekä naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Suomen Lottaperinneliitto apunaan 29 paikallisyhdistystä järjestää virkistystoimintaa lotille ja pikkulotille sekä pyrkii huolehtimaan siitä, että tieto lottien toiminnasta ja aikaansaannoksista ei unohdu.
https://www.ts.fi/puheenvuorot/5259266/Lotta+Svard+jarjeston+perustamisesta+100+vuotta
Hyvä ketju ja erinomainen muistutus tästä itsenäisyytemme kannalta erittäin tärkeästä järjestöstä! Onpa muutamia omista sukulaisistanikin aikoinaan lottina palvellut.
Sotien aikana lotat huolehtivat monista tärkeistä huolto- ja tukitoimista, mikä vahvisti tietenkin puolustusvoimaamme kokonaisuudessaan ja vapautti lisää miehiä rintamalle.
Ikuiset kunnioitukseni näille rohkeille naisille.
Lotat ja suojeluskunnat takaisin!
Isoäitini oli pikkulotasta 20-luvulta ilmavalvontalotta viralliseen lopetuksen saakka. Mutta ei se siihen loppunut. Isoäitini oli mukana epävirallisessa "lottakillassa", joka toimi lakkautuksesta pitkälle 90-luvulle. Minulle asiasta puhui vasta 90-luvulla. Osa entisistä paikallisista otista piti yhteyttä ja kokoontui säännöllisesti. Loppuvaiheissa kerran vuodessa.
60-70- luvulla kokoontumiset olivat vähän hyss hyss.
Kyllähän asia on niin, että turpaan olisi viime kahakoissa tullut ilman lottia + pikkulottia. Rintamamiehet teki raakaa duunia mutta niin teki lotatkin.
Karua esim. se jossain näkemässäni dokumentissa ollut duuni, jossa nuoret parikymppiset tytöt sulattelee rintamalla koukkuun jäätyneitä ruumiita saunassa, pesee puhtaaksi ja laittavat sankariavainajia nätiksi kotiin puupalttoossa viimeiselle matkalle.
Veikkaan että jää monelta karpaasilta täälläkin se homma tekemättä!
Vuosia sitten, kun kävin Mannerheim-museossa Helsingin Ullanlinnassa, ostin DVD:n, johon oli koottu lotta-aiheisia lyhytelokuvia järjestön alkuvuosikymmeniltä 1920-40-luvuilta. Pääelokuva on nimeltään Rivilotta (1943), joka on myös ko. DVD:n nimenä. Se on katsottavissa netistä osoitteesta: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_120956
Quote from: Ajatolloh on 21.03.2021, 11:48:46
Rintamamiehet teki raakaa duunia mutta niin teki lotatkin.
Allekirjoitan tämän sillä, mitä eräs lottana toiminut kertoi minulle. Minun elinaikana hän ei tietenkään toiminut lottana, ikäeroa liki 60 vuotta. Vajaan kolmen vuosikymmenen aikana sain kuulla heneltä lyhyitä tokaisuja lotista, lottien tehtävistä ja rintamalla olleista miehistä, kuten useat rintamiehet kertoivat omia juttujaan omalla tavallaan, jos kertoivat. Tämä lotta oli nk. vanhan liiton vahva nainen. Sen ovat todenneet monet hänet tunteneet häntä vanhemmat ja nuoremmat ihmiset. Jostain syystä ihmiset ovat useasti halunneet minulle kertoa hänen henkisen vahvuuden ja tästä esimerkkinä kertoneet jonkin tarinan.
Quote from: Ajatolloh on 21.03.2021, 11:48:46
Kyllähän asia on niin, että turpaan olisi viime kahakoissa tullut ilman lottia + pikkulottia. Rintamamiehet teki raakaa duunia mutta niin teki lotatkin.
Karua esim. se jossain näkemässäni dokumentissa ollut duuni, jossa nuoret parikymppiset tytöt sulattelee rintamalla koukkuun jäätyneitä ruumiita saunassa, pesee puhtaaksi ja laittavat sankariavainajia nätiksi kotiin puupalttoossa viimeiselle matkalle.
Veikkaan että jää monelta karpaasilta täälläkin se homma tekemättä!
Viipurinlahdella talvisodassa omat jäätyneet kaatuneet oli pinottu kuin halot.
Kaatuneilta saivat pikakoulutetut koulupojat aseet ja varusteita. Sitten sotimaan. Sellainen oli isoisäni tulikaste.
Mutta kyllä se kaatuneiden käsittely, kun sulatellaan on rankkaa hommaa.
Mutta toinen isoisäni oli lääkintä-au sekä talvi että jatkosodassa. Lopulta lääkintävääpeli. Vuosia jatkunut haavoittuneiden ensiavun antaminen ja raahaaminen vaikutti psyykkeeseen. Hän haavoittui myös itse.
Isälleni oli kännipäissään muistellut sodan jälkeen tilanteita, joissa ukolta on suolet pihalla, mutta vielä hengissä. Ei ole antibiootteja, joten molemmat, haavoittunut ja lääkintämies tietävät, että selviäminen on epätodennäköistä. Todennäköistä on että kivuliaat tulehdukset ja sepsis korjaa. Isoisä oli lapioidut käsillään suolia sisään tulen alla haavoittuneen anoessa isoisää ampumaan hänet. Kovaa hommaa.Ei ihme, että psyyke sodan jälkeen oireili ja sitä itsehoidettiin viinalla.
Ja oli varmasti myös kova homma lotilla jotka rintamalta siirron jälkeen yrittivät hoitaa haavoittuneita, joista osa oli toivottomassa tilassa. Kyllä sekin on ihmisiin vaikuttanut. Osa lotistakin oli hyvin nuoria.
Ruotsin Lottajärjestö, Svenska Lottakåren, toimii ja ottaa uusia jäseniä. Kiinnostus on Ukrainan sodan myötä lähtenyt kovaan kasvuun, mutta jostain syystä kiinnostus on virinnyt jo ennen sotaa. Esimerkiksi SVT:n uutisen Södertörnin yhdistys on perustettu 2021.
Quote from: SVT 2022-03-28
Rekordstort intresse för Södertörns lottakår efter kriget i Ukraina: "Nätverk av starka kvinnor"
...
– Om det skulle bli krig i Sverige har lottorna, precis som alla andra mellan 16-70 år gamla, en totalförsvarsplikt, säger kårchefen Monica Rydbjer.
Lottakåren i Södertörn bildades i juni 2021. På några veckor har de mer än fördubblat antalet medlemmar.
En orsak tros vara kriget i Ukraina.
...
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/rekordstort-intresse-for-att-bli-lotta
Miksipä ei Suomessakin voisi toiminta jatkua.