Tänään 28.2. vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää, joten ajattelinpa sen kunniaksi tehdä oikein ketjun aiheesta :)
On hienoa, että meillä on erikseen olemassa tällainenkin kansallista kulttuuriamme juhlistava liputuspäivä, mutta suomalaista kulttuuria on toki syytä vaalia jatkuvasti muulloinkin.
Nykyisenä nettiaikana varsinkin amerikkalainen popkulttuuri, joka on useimmiten ultraliberaalia maailmankuvaa edistävää höttöä, on suorastaan valta-asemassa erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Musiikki, elokuvat, muoti, tapakulttuuri, KIELI...
Lisäksi oman panoksensa suomalaisen kulttuurin ja kielen vähittäiseen rappioitumiseen tuo tietenkin myös Suomen monikulttuuristuminen, jonka vaikutus näkyy jo nyt varsinkin isompien kaupunkien nuorison keskuudessa.
Pienen kansan on syytä puolustautua vieraalta kulttuuripommitukselta pitämällä omaa kulttuuriaan kaikin puolin elinvoimaisena, joka Suomessa on jossain määrin mielestäni onnistunutkin, vaikka rappion merkit toki ovatkin näkyvillä. Ja joskus näissä kulttuuritouhuissa on syytä palata ihan sinne perusasioihin eli
Kalevalaan.
Kalevala ei toki yksistään määrittele suomalaista kulttuuria, mutta se on kansalliseepoksena yksi vahvoista kulttuuriamme ylläpitävistä pilareista, jolla on ollut merkittävä vaikutus maamme historiaan, kansallistunteen herättämiseen ja itsenäistymiseen.
Haluaisinkin kysyä teiltä arvon hommalaisilta, että mikä on suhteenne Kalevalaan? Ja toki ketjussa voi keskustella suomalaisesta kulttuurista muutenkin.
Itse muistan tutustuneeni ensimmäistä kertaa teokseen ala-asteella. Yläasteella luimme äidinkielentunnilla pidempiä pätkiä ja lukioaikoina luin muistaakseni Kalevalan sitten kokonaan ensimmäistä kertaa. Tämän jälkeen meni vuosikausia ennen kuin tartuin kirjaan, mutta isoisäni lahjoittaman Kalevalan vanhahkon painoksen myötä kiinnostus nousi jälleen ja nykyään tulee aina silloin tällöin luettua se läpi. Tietenkin jo hieman varttuneempana kansallismielisenä sitä osaa arvostaa myös ihan eri tavalla kuin joskus nuorena.
Suosittelen lukemaan, jos ette vähään aikaan ole sitä tehneet! 8)
---
https://twitter.com/HommaMedia/status/1365996886889553921
[tweet]1365996886889553921[/tweet]
https://twitter.com/SuomenSisu/status/1365890732234592260
[tweet]1365890732234592260[/tweet]
https://www.youtube.com/watch?v=4Ue6JkbaE5A (kesto 5:26)
QuoteKalevalan päivän juhlassa 27.2.2021 esitetyssä puheessaan Suomen Sisun käräjien jäsen Nico Saramo käy läpi Kalevalan syntyhistoriaa ja sen merkitystä meille suomalaisille.
Olen monesti toivonut, että suomalaiset pelintekijät innostuisivat kalevalasta, ja tekisivät kalevala-aiheisen seikkailupelin. Siihen voisi hyvin antaa jotain kulttuuritukea myös verorahoista.
Itselleni kalevala on ehkä läheisempi epäsuorasti J.R.R. Tolkienin kehittämän mytologian kautta, siis sen elementtinä, kuin suoraan itsenään kalevalana. Olen kyllä lukenut kalevalan, mutta se ei ns. "mennyt tunteisiin".
Kalevala on kirjahyllyssä ja samoin kuin Raamattua, luen pätkittäin.
Nyt kun fantasia on elokuvissa pinnalla, Kalevalassa olisi aihetta LOTRin veroiseen elokuvasarjaan.
Harrastajakirjoittajana olen leikitellyt ajatuksella kirjoittaa Kalevalasta romaaniversio. Kalevalainen runomitta on pitemmän päälle hankala lukea.
Kun muutin Japaniin, otin mukaani Kalevalan, Raamatun ja Leevi and the Leavingsin lähes koko CD-levytuotannon.
Totesin, että niillä koti-ikävä kaadetaan.
Kuuntelin paljon Leeviä, Kalevalan luin siellä läpi ja Raamattua sieltä täältä.
Luettuani Kalevalan, ihastuin siihen runomittaan. Sen jälkeen ystäväni Suomessa saivat kummallisesti sähköposteja, jotka oli kirjoitettu kalevalan runomittaan.
-i-
SEITSEMÄSVIIDETTÄ RUNO
...
Tulta iski ilman Ukko, valahutti valkeata
miekalla tuliterällä, säilällä säkenevällä;
iski tulta kyntehensä, järskytti jäsenehensä
ylähällä taivosessa, tähtitarhojen tasalla.
Saipa tulta iskemällä. Kätkevi tulikipunan
kultaisehen kukkarohon, hope'isehen kehä'än.
Antoi neien tuuitella, ilman immen vaapotella
kuun uuen kuvoamaksi, uuen auringon aluksi.
...
Impi tulta tuuitteli, vaapotteli valkeaista,
tulta sormilla somitti, käsin vaali valkeaista:
tuli tuhmalta putosi, valkea varattomalta,
kätösiltä kääntelijän, sormilta somittelijan.
Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen,
läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi,
läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.
...
http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/SEITSEM%C4SVIIDETT%C4.html
Kaalijärvi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaalin_kraatteri#Myyttispekulaatioita_Kaalin_meteoriitista
Quote
Myyttispekulaatioita Kaalin meteoriitista
Vienankarjalaisessa Kalevalaisessa runoudessa saattaa olla muistumia tuon meteoriitin putoamisesta. Vallitsee pimeys, tulikipuna putoaa ilman immen käsistä "läpi kuuden kirjokannen, halki taivahan yheksän". Maahan osuttuaan tulikeränen polttaa taloja ja ihmisiä, ja joutuu lopulta järven aaltoihin, ja saa sen veden kuohumaan yli äyräidensä. Tämä tapahtuu "Nevan joen takana". Myös virolaisesta mytologiasta arvellaan löytyvän mahdollisia muistumia tapahtumasta. Uskottiin, että Taarapita-sodanjumala syntyi Virumaalla, ja lensi sitten Saarenmaalle. Kraatteria on käytetty jumalten palvontapaikkana
Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä on hyvä syy tutustua Kalevalaseuran rooliin tässä kuviossa - siis asenteessa Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriin. Tilanteen hahmottaminen toki edellyttää hieman paneutumista - pari linkkiä johdannoksi:
Kalevalaseuran vuosikirja
https://kalevalaseura.fi/vuosikirja/
Kirjoituskutsu
Kaanon ja marginaali – kulttuuriperinnön vaiennetut äänet
( ... )
Kalevalaseuran vuosikirjan numeron 101 teemana ovat julkisessa keskustelussa, kulttuurin kentillä ja tutkimuksessa väheksytyt, syrjään heitetyt aineistot ja toimijat.
( ... )
Miten sukupuoli kytkeytyy kanonisoinnin ja marginalisaation prosesseihin? Millainen kansakunta olisi kirjoitettu kanonisoimalla marginaalisia genrejä? Miksi Kalevala eikä Kanteletar? Miksi Väinämöinen
https://kalevalaseura.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kirjoituskutsu-vk-101-Kaanon-ja-marginaalit.pdf
Johtuuko uskonpuhdistuksen ja kirkon vaikutuksesta vai mistä, mutta suomalaisten vanhoista uskonnoista ei ole paljoa koulussa opetettu. Tuli vaan mieleen, kun luin Ukon iskemistä salamista.
Kovinkaan moni ei taida tietää yhtään mitään ennen kristinuskon tuloa Suomen alueella vallinneesta uskonnosta.
^Yksi syy lienee siinäkin, että käytettävissä olleva tieto siitä mitä muinaissuomalaiset oikeasti uskoivat on aika hataraa, puutteellista ja sisältää paljon spekulaatiota ja rohkeita yleistyksiä.
Esimerkiksi Kalevala on 1800-luvun kaunokirjallinen teos (sellaisena hieno, uraauurtava uroteko!), jossa on lopulta siinäkin kristillinen viesti, vaikka teoksen laadintaan onkin käytetty hyvin vanhoja perimärunoja Karjalasta. Sommittelu, koostaminen narratiiviksi ja erinäiset tulkinnat ja lisäykset ovat kuitenkin Lönnrotin kynästä.
Nähdäkseni Kalevala on ennemmin suomalaisen kaunokirjallisuuden klassikko ja kulmakivi kuin ikkuna muinaissuomalaiseen kulttuuriin.
Suomen lippu on taas nostettu salkoon. Kalevalan tärkein runonlaulaja oli:
Quote
Arhippa Iivananpoika Perttunen (kirkonkirjoissa Arhip Ivanov; noin 1769 Latvajärvi, Vienan Karjala – 7. joulukuuta 1841 Latvajärvi) oli yksi tunnetuimmista vienankarjalaisista runonlaulajista. Arviolta jopa neljäsosa Kalevalan säkeistä on peräisin Arhipalta, ja häneltä kerätyillä runoilla onkin ollut erittäin suuri vaikutus koko eepoksen sisältöön ja rakenteeseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Arhippa_Perttunen