Jeps!
(Torstaina 12.3.2020 on kirjasto Oodissa tilaisuus "Sisällissodasta Suomettumiseen - Suomen historian katvealueet", johon osallistuu myös) Teemu Keskisarja. Yritän saada häneltä haastattelun tilaisuuden jälkeen. JOS se onnistuu, mitä haluaisit häneltä kysyä? Vastaa 1.3.2020 mennessä.
Näin homma toimii:
1. Ankkurilause - mihin asiakokonaisuuteen kysymys kiinnittyy?
2. Kysymys, yksi lause.
Ei siis mitään pitkiä jaaritteluita, vaan 2 kpl tiukkoja lauseita! Ja haastattelua ei siis ole vielä sovittu, joten se voi jäädä toteutumattakin.
Kiitos!
2019-09-08 HS: Kansalliskiivailija (Historioitsija Teemu Keskisarja)
https://hommaforum.org/index.php/topic,129238.msg3101409.html#msg3101409
https://hommaforum.org/index.php/topic,129238.msg3147809.html#msg3147809
Liittyy osoittamaansa suoraselkäisyyteen ja onko tämä aiheuttanut häneen kohdistuvaa vainoa?
Jussi Halla-aho on joskus kuitannut nykymenon (sigussanikin olevaan) lauseeseen: Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. Sinä olet myös miettinyt mielensäpahoittamisen kulttuurin pysyvyyttä.
Historioitsijan näköaloin: Näetkö, että maailmassa on virhe, mikä se on, korjaantuuko se ja onko vastaavia virheitä esiintynyt ennenkin maailmanhistoriassa?
-i-
Monikultturismi ja ns. suvaitsevaisuus ovat ajan ilmiö, millainen aatehistoriallinen tausta näille voidaan nähdä eli mistä ne ovat syntyneet?
Pääajatuksena tuntuu, että imperealismia harrastaneet maat ovat edelleen vastuussa poistuneista siirtomaidensa hyvinvoinnista, koska imperealismin kauheudet yms. Miten Keskisarja näkee tämän ja milloin vastuu poistuisi?
1. Kansallisaate
2. Usein kuulee puhuttavan, että kansallisaate on peräisin 1800-luvun lopun Euroopasta ja kansallismielisyyden kasvusta. Onko näin vai onko sillä pidempi historia?
Eurooppaan on vuosien mittaan siirtynyt ja siirtyy edelleen miljoonia kehitysmaalaisia nostamaan elintasoaan ja hyötymään eurooppalaisten luomista resursseista samalla, kun kehitysmaalaiset luovat eurooppalaisten keskuuteen uusia normeja ja valtaavat tilaa. Missä määrin tämä prosessi on nähtävä modernina kolonialismina, jonka suunta ja kohde on päinvastainen kuin historiallisessa kolonialismissa?
Kansallinen Kokoomus kannatti Suomen itsenäisyyttä 1917 mutta vastustaa sitä 2020. Miksi?
Kansainvaellukset vallankäytön välineenä. Mitä yhtäläisyyttä menneiden aikojen valtiollisten imperiumien ja nykyisen korporaatiovallan pyrkimysten välillä?
Ankkurilause:
Olet tehnyt väitöskirjan, joka käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.Kysymys:
Kuinka eläimiinsekaantuminen ilmenee nähdäksesi monikulttuurisessa kontekstissa, vihervasemmistolaisessa elämänkatsomuksessa yleisesti ja näetkö yhtäläisyyksiä 1700-luvun Suomeen?---
edit.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_Keskisarja
QuoteKeskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi on enimmäkseen yritystoiminnan synnyttämää. Keskisarjan mielestä monelle suomalaiselle on epäselvää, että julkinen sektori rahoitetaan yksityisellä rahalla. Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi pitäisi ymmärtää yrittäjien luomaksi eikä poliitikoiden tekeleeksi
Jos tuota näkökulmaa tuodaan enemmän esille, tarjoan virtuaaliset pullakahvit.
Koska Ruotsin kansankoti romahtaa?
Hakevatko Åket ja Åsat Suomesta turvapaikkaa?
1. Itsenäisyysaate
2. Onko Suomi aina ollut, ja aina oleva, maantieteensä orja vai olemmeko jo oikeasti kypsiä irtautumaan menneiden kohtaloiden kahleista?
1. Olet kehunut kansallisvaltiota hyvänä/parhaana hallintomallina.
2. Mikä saa historiantutkijan olemaan noin "epämuodikas" ja etkö pelkää poliittisesti korvamerkittyjen apurahojen luisuvan toisiin käsiin?
1. Suomi monivuosisataisena nöyränä hallintoalamaisena Ruotsin, Venäjän ja nyt EU:n ikeen alla.
2. Näetkö, että Suomi voisi ikinä päästä eroon vieraista pomottajista?
1. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Suomi on omaksunut ylihumaanin "maailmanhalauslinjan"?
2. Moraalirappio, mitkä ovat tämän ilmiön juurisyyt ja kuinka suuri muutos huonompaan on vielä mahdollinen?
Jotenkin näitä pitää ehkä vielä viimeistellä, nämä ovat vain nopeasti kirjoitettuja ajatuksia, jotka eivät ole vielä parhaimpia mahdollisia.
Kannattaako suomalaisten puolustaa yleensäkään olemassaoloansa? Mitä hyötyjä tästä voisi olla? Entä haittoja?
Jos emme puolusta kansamme ja jälkikasvumme turvallissuutta, mitä siitä seuraa?
Kuinka monta lasta voimme uhrata humaanisesti? 10-20 000? Mikä olisi sopiva määrä jos haluamme monikulttuuriseksi kansaksi? Ja miksi?
Moniko kansa on uhrannut tyttölapsensa pienen poliittisen piirin edun edessä historian saatossa?
Miksi kommunismi nauttii edelleen niinkin suurta ihailua tiettyjen vasemmistopuolueiden ja valtamedian piirissä?
1. Historiografia
2. Onko suomalainen historiankirjoitus muka niin huonoa, että sen vuoksi tarvitaan jotain järjestöä tuomaan se "kansainväliselle tasolle"? (ysk, ysk saattaa liittyä Oula Silvennoisiin)
1. Englantilainen journalisti ja public intellectual (julkiälykkö?) Douglas Murray on todennut että Brittein saarille on aina suuntautunut maahanmuuttoa, mutta ei koskaan aiemmin tällaisia määriä verrattuna kantaväestön määrään, eikä niin erilaisista kulttuurisista taustoista kantaväestöön nähden.
2. Onko Suomen alueelle ennen koskaan suuntautunut maahanmuuttoa, joka vertautuisi määränsä tai keskimääräisen kulttuurisen etäisyytensä suhteen nykyiseen 1990-luvulla alkaneeseen maahanmuuttoon?
Miksi Suomessa ei ole käyty ns suomettumisen aikaa kunnolla läpi, ja edellisestä johtuen miten voi olla mahdollista että Suomen ja suomalaisten vastaiset voimat riehuvat yliopistoissamme valtoimenaan (tällä viittaan mm Puuroseen, Silvennoiseen ja vaikkapa Raatikaiseen kaltaisineen) myrkyttäen koko maan.
1. Suomen muinaishistoria.
2. Uskotko, että Suomen muinaisuutta voitaisiin suuremmilla arkeologisilla panostuksilla selvittää merkittävästi nykytasoa kattavammin? Panostetaanko muissa Pohjoismaissa arkeologiaan enemmän kuin Suomessa? Jos kyllä niin miksi?
1. Mitä asioita pitäisi koulussa opettaa/korostaa suomalaisuuden/suomalaisten historiasta?
2. Mitkä ovat suurimmat uhkakuvat suomalaisuutta ajatellen?
1. SAS väitti että skandinavialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan kaikki on lainattu ulkomailta. Samanlaisia väitteitä on esitetty myös Suomesta.
2. Kerro ainakin kolme asiaa, jotka kuvaavat parhaiten suomalaista kulttuuria.
Kuinka suurena epäkohtana näet länsimaisessa yhteiskunnassa sen, että kommunismin kanssa ei ole tehty kunnollista tilintekoa samaan tapaan kuin natsismin kanssa aikanaan tehtiin? Miksi uskot, että näin on toimittu?
Kysymykset lähetetty sähköpostilla Keskisarjalle. Turha siis enää lisätä mitään, tai toivoa muutoksiin siihen, mitä ei voi enää muuttaa. Näillä mennään:
Mitä haluaisit kysyä historioitsija Teemu Keskisarjalta?
Kansallismielisen Hommaforumin jäsenten kootut kysymykset 9.3.2020
Kysymysten luokittelu:
A. Historia
B. Kansallismielisyys & suomalaisuus
C. Monikulttuuri & suvaitsevaisuus
D. Siirtolaisuus & maahanmuutto & globalismi
E. Kommunismi
F. Eläimiin sekaantuminen
G. Yritystoiminta & markkinatalous
A. Historia
1. Suomen muinaishistoria: uskotko, että Suomen muinaisuutta voitaisiin suuremmilla arkeologisilla panostuksilla selvittää merkittävästi nykytasoa kattavammin? Panostetaanko muissa Pohjoismaissa arkeologiaan enemmän kuin Suomessa? Jos kyllä niin miksi?
2. Mitä asioita pitäisi koulussa opettaa/korostaa suomalaisuuden/suomalaisten historiasta?
3. Historiografia: Onko suomalainen historiankirjoitus muka niin huonoa, että sen vuoksi tarvitaan jotain järjestöä tuomaan se "kansainväliselle tasolle"? (ysk, ysk saattaa liittyä Oula Silvennoisiin)
B. Kansallismielisyys & suomalaisuus
4. Usein esitetään, että kansallisaate on peräisin 1800-luvun lopun Euroopasta ja kansallismielisyyden kasvusta. Onko näin, vai onko sillä pidempi historia?
5. Lentoyhtiö SAS väitti mainoksessaan, että skandinavialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan kaikki on lainattu ulkomailta. Samanlaisia väitteitä on esitetty myös Suomesta. Mitkä asiat tai esimerkit kuvaavat mielestäsi parhaiten suomalaista kulttuuria?
6. a) Itsenäisyysaate: onko Suomi aina ollut, ja aina oleva, maantieteensä orja vai olemmeko jo oikeasti kypsiä irtautumaan menneiden kohtaloiden kahleista?
b) Suomi monivuosisataisena nöyränä hallintoalamaisena Ruotsin, Venäjän ja nyt EU:n ikeen alla: Näetkö, että Suomi voisi ikinä päästä eroon vieraista pomottajista?
7. Mitkä ovat suurimmat uhkakuvat suomalaisuutta ajatellen?
8. Jos emme puolusta kansamme ja jälkikasvumme turvallissuutta, mitä siitä seuraa?
9. Kansallinen Kokoomus kannatti Suomen itsenäisyyttä 1917 mutta vastustaa sitä 2020. Miksi?
10. a) Olet kehunut kansallisvaltiota hyvänä/parhaana hallintomallina. Mikä saa historiantutkijan olemaan noin "epämuodikas"? Etkö pelkää poliittisesti korvamerkittyjen apurahojen luisuvan toisiin käsiin?
b) Onko suoraselkäisyytesi aiheuttanut sinulle ongelmia?
C. Monikulttuuri & suvaitsevaisuus
11. Onko mielensäpahoittamisen kulttuuria esiintynyt ennenkin maailmanhistoriassa?
12. Millainen aatehistoriallinen tausta on monikultturismilla ja ns. suvaitsevaisuudella, siis mistä ne ovat syntyneet?
13. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että Suomi on omaksunut ylihumaanin "maailmanhalauslinjan"?
14. Oulun raiskausepidemia: onko aiemmin historiassa uhrattu tyttölapsia pienen poliittisen piirin edun vuoksi?
15. Moraalirappio: mitkä ovat tämän ilmiön juurisyyt ja kuinka suuri muutos huonompaan on vielä mahdollinen?
16. Milloin Ruotsin kansankoti romahtaa? Hakevatko Åket ja Åsat Suomesta turvapaikkaa?
D. Siirtolaisuus & maahanmuutto & globalismi
17. Eurooppaan on vuosien mittaan siirtynyt ja siirtyy edelleen miljoonia kehitysmaalaisia nostamaan elintasoaan ja hyötymään eurooppalaisten luomista resursseista samalla, kun kehitysmaalaiset luovat eurooppalaisten keskuuteen uusia normeja ja valtaavat tilaa. Missä määrin tämä prosessi on nähtävä modernina kolonialismina, jonka suunta ja kohde on päinvastainen kuin historiallisessa kolonialismissa?
18. Jotkut pitävät imperialistia maita edelleen vastuussa entisten siirtomaidensa hyvinvoinnista. Onko tähän perusteluita, jotka ovat edelleen päteviä? Poistuuko tämä oletettu vastuu koskaan?
19. Kansainvaellukset vallankäytön välineenä: onko yhtäläisyyksiä menneiden aikojen valtiollisten imperiumien, ja nykyisen korporaatiovallan pyrkimysten välillä?
20. Englantilainen journalisti ja public intellectual Douglas Murray on todennut, että Brittein saarille on aina suuntautunut maahanmuuttoa, mutta ei koskaan aiemmin tällaisia määriä verrattuna kantaväestön määrään, eikä niin erilaisista kulttuurisista taustoista kantaväestöön nähden. Onko Suomen alueelle ennen koskaan suuntautunut maahanmuuttoa, joka vertautuisi määränsä tai keskimääräisen kulttuurisen etäisyytensä suhteen nykyiseen 1990-luvulla alkaneeseen maahanmuuttoon?
21. Kautta aikojen kansat ovat käyneet kauppaa ja vaihtaneet ajatuksiaan, mutta viimeaikoina kansallisvaltiot ovat luopuneet oikeuksistaan globalismin nimeen. Kuka hyötyy eniten nykyisenkaltaisesta globalismista?
E. Kommunismi
22. Miksi kommunismi nauttii edelleen niinkin suurta ihailua tiettyjen vasemmistopuolueiden ja valtamedian piirissä?
23. Kuinka suurena epäkohtana näet länsimaisessa yhteiskunnassa sen, että kommunismin kanssa ei ole tehty kunnollista tilintekoa samaan tapaan kuin natsismin kanssa aikanaan tehtiin? Miksi uskot, että näin on toimittu?
24. Miksi Suomessa ei ole käyty ns suomettumisen aikaa kunnolla läpi, ja edellisestä johtuen miten voi olla mahdollista että Suomen ja suomalaisten vastaiset voimat riehuvat yliopistoissamme valtoimenaan (tällä viittaan mm Puuroseen, Silvennoiseen ja vaikkapa Raatikaiseen kaltaisineen) myrkyttäen koko maan?
F. Eläimiin sekaantuminen
25. Olet tehnyt väitöskirjan, joka käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.
Kuinka nähdäksesi eläimiinsekaantuminen ilmenee monikulttuurisessa kontekstissa, vihervasemmistolaisessa elämänkatsomuksessa yleisesti ja näetkö yhtäläisyyksiä 1700-luvun Suomeen?
G. Yritystoiminta & markkinatalous
26. Mukaasi suomalainen hyvinvointi on enimmäkseen yritystoiminnan synnyttämää, ja että monelle suomalaiselle on epäselvää, että julkinen sektori ja hyvinvointi rahoitetaan yksityisellä rahalla. Haluatko tuoda enemmän esiin tätä näkökulmaa?
27. Voisitko kertoa mitä yrityksesi tekee? Mitä palveluja se tarjoaa?
Kiireinen Teemu ei ehdi videosessioon. Hän vastaa osaan kysymyksistä sähköpostilla. :)
Quote from: Lalli IsoTalo on 10.03.2020, 08:47:16
Kiireinen Teemu ei ehdi videosessioon. Hän vastaa osaan kysymyksistä sähköpostilla. :)
Voisiko näitä vastauksia lukea joskus jostain?
Muistelen nämä jo tänne laittaneeni, mutta en kai sitten kuitenkaan. :P Pahoittelut! Sanoin, että kaikkiin kysymyksiin ei teitenkään tarvitse vastata. Tässä tulee:
Mitä haluaisit kysyä historioitsija Teemu Keskisarjalta?
Kansallismielisen Hommaforumin jäsenten kootut kysymykset 9.3.2020
Kysymysten luokittelu:
A. Historia
B. Kansallismielisyys & suomalaisuus
C. Monikulttuuri & suvaitsevaisuus
D. Siirtolaisuus & maahanmuutto & globalismi
E. Kommunismi
F. Eläimiin sekaantuminen
A. Historia
1. Suomen muinaishistoria: uskotko, että Suomen muinaisuutta voitaisiin suuremmilla arkeologisilla panostuksilla selvittää merkittävästi nykytasoa kattavammin? Panostetaanko muissa Pohjoismaissa arkeologiaan enemmän kuin Suomessa? Jos kyllä niin miksi?
Toki arkeologiaa Suomessa pitäisi rahoittaa väkevämmin. Arkeologia on tavattoman tärkeä tiede Suomen kaltaisessa maassa, josta kirjallisia lähteitä ei ole juuri lainkaan 1600-lukua edeltäviltä ajoilta. Suurin osa juuriamme on siis lähdekatveessa, jolle kirjallisiin lähteisiin nojaava historiantutkimus ei voi mitään. Uskon, että maan alla odottaa kaivamistaan merkittäviä palasia kansallisesta itseymmärryksestämme. Esim. Varsinais-Suomen vanhimpien kirkkojen tutkijat ovat Suomen muinaisuuden perimmäisimpien kysymysten äärellä.
2. Mitä asioita pitäisi koulussa opettaa/korostaa suomalaisuuden/suomalaisten historiasta?
Fennomanian eli suomikiihkon läpimurto 1800-luvulla on Suomen historian myönteisin käännekohta. Kielitaistelun ansiosta Suomen rahvas sai ihmisarvon ja hiukan tasa-arvoakin. Tietääkö monikaan yläastelainen, kuka oli J. V. Snellman tai Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen?
3. Historiografia: Onko suomalainen historiankirjoitus muka niin huonoa, että sen vuoksi tarvitaan jotain järjestöä tuomaan se "kansainväliselle tasolle"? (ysk, ysk saattaa liittyä Oula Silvennoisiin)
Suomalainen historiankirjoitus on moni-ilmeistä ja tasokasta. Yliopistoissa on melkoiset voimavarat. Ja missään maailman maassa ei ole niin paljon ei-akateemisia hyviä historiantutkimuksen "amatöörejä" kuin Suomessa. Siis asianharrastajia, jotka kirjoittavat ilmaiseksi omalla tavallaan korvaamattomia kyläkirjoja, järjestöhistoriikkeja, sukututkimuksia ym.
Minua itseäni ei vaatimattomana keskisarjan miehenä innosta kansainvälinen taso. Kirjojani on jokunen käännetty, mutta tuskin niitä juuri kukaan ruotsalainen ja venäläinen viitsii lukea. Historia on kansallinen tiede, mitä tulee pieniin kansoihin. Irlantilaisia kiinnostaa Suomen sisällissota saman verran kuin meitä Irlannin pääsiäiskapina eli melko vähän. Kullekin kansakunnalle vain omien esi-isien kohtalot ovat lihaa ja verta.
B. Kansallismielisyys & suomalaisuus
4. Usein esitetään, että kansallisaate on peräisin 1800-luvun lopun Euroopasta ja kansallismielisyyden kasvusta. Onko näin, vai onko sillä pidempi historia?
Kansallisaate on äärettömän monisäikeinen ilmiö, joka Napoleonin sotien jälkeen levisi – yleensä kulttuuri edellä – maihin, talouksiin, yhteiskuntiin, yhteisöihin ja miljoonien ihmisten mieliin. Kansallisaate tuli jäädäkseen. 1900-luvun lopulla kansallisuusaate päihitti kommunismin, joka oli tyypillinen internationalistinen, kansaton ja kansallismieletön ideologia.
5. Lentoyhtiö SAS väitti mainoksessaan, että skandinavialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan kaikki on lainattu ulkomailta. Samanlaisia väitteitä on esitetty myös Suomesta. Mitkä asiat tai esimerkit kuvaavat mielestäsi parhaiten suomalaista kulttuuria?
Tuo lainaamisen ajatelma on rannaton ja haukotuttava. Kuten tunnettua, roomalaiset lainasivat etruskeilta ja kreikkalaisilta, mutta eivät historioitsijat silti väheksy Rooman kulttuuria. Suomen kulttuuri on esim. Skandinaviaan verrattuna omaperäistä – kielellisistä ja maantieteellisistä syistä. Suomalaisten ei missään vertailussa tarvitse hävetä kirjojaan, laulujaan ja taulujaan ns. vanhojen sivistyskansojen edessä.
6. a) Itsenäisyysaate: onko Suomi aina ollut, ja aina oleva, maantieteensä orja vai olemmeko jo oikeasti kypsiä irtautumaan menneiden kohtaloiden kahleista?
b) Suomi monivuosisataisena nöyränä hallintoalamaisena Ruotsin, Venäjän ja nyt EU:n ikeen alla: Näetkö, että Suomi voisi ikinä päästä eroon vieraista pomottajista?
Yksi suomalaisen kansanluoteen hienoimpia piirteitä on, että me emme julmetusti kanna kaunaa isommille, joskus vittumaisiksi heittäytyneille naapureillemme. Ruotsi riisti meitä ja Neuvostoliitto hyökkäsi. Se on tutkimisen ja muistamisen arvoista historiaa – mutta ei päivänpoliittisen hyvityksen väärti. Nousimme notkoista omin avuin, enimmäkseen rauhanomaisella arjen työllä ja pienenä kansana suurpolitiikassa luovien. Historia tuskin neuvoo meitä vastaisuudessakaan uhittelemaan sen enempää länteen kuin itään tai eteläänkään.
7. Mitkä ovat suurimmat uhkakuvat suomalaisuutta ajatellen?
Meidän aikamme vitsauksia – siis jo toteutuneita uhkia – ovat englannin kielen ylivalta, oman äidinkielen häpäisy ja internetin ylikansallis-ali-inhimillinen epäkulttuuri.
8. Jos emme puolusta kansamme ja jälkikasvumme turvallissuutta, mitä siitä seuraa?
9. Kansallinen Kokoomus kannatti Suomen itsenäisyyttä 1917 mutta vastustaa sitä 2020. Miksi?
Arvelen omasta tuttavapiiristäni, että Kansallisessa Kokoomuksessa on vuonna 2020 paljon itsenäisyystahtoisia – ja ehkä voimme sanoa myös "kansallisia" – sieluja. Vuosina 1917-1918 itsenäisyyteen ponnisteleminen ei ollut Kokoomuksen edeltäjäpuolueissa aivan kirkasta. Suomihan käytännössä ajautui Saksan vasalliksi ja oli kesällä 1918 tovin epäitsenäisempi kuin Venäjän suuriruhtinaskunta vuotta aiemmin.
10. a) Olet kehunut kansallisvaltiota hyvänä/parhaana hallintomallina. Mikä saa historiantutkijan olemaan noin "epämuodikas"? Etkö pelkää poliittisesti korvamerkittyjen apurahojen luisuvan toisiin käsiin?
Olen ihmishistorioitsija, se genre on aivan tarpeeksi muodikas. Olen saanut rahoitusta ja palkintoja ehkä runsaammin kuin sepustukseni ansaitsevatkaan. Liike-elämän tilaustöitä tulee paljon enemmän kuin ehdin tehdä muutaman apurin firmassani. Media ei ole minua vainonnut, pikemmin päinvastoin. Jopa Yleisradiossa olen suhtkoht hyvillä mielin puuhastellut.
Kysymys kansallisvaltiosta on tieteellisesti mutkikas ja mielenkiintoinen. Itse ajattelen, että kansallisvaltio on sopivan kiinteä ja myös sopivan väljä yksikkö ihmiskunnan paikallishallinnossa – parempaa ei ole tähän mennessä keksitty. Kansallisvaltioilla on pyyhkinyt ihan hyvin 1800-1900-luvun Euroopassa, siis maailmansodista huolimatta. Tarkoitan esim. talouden, tieteen ja korkeakulttuurin saavutuksia. Elämää ilman kansallisvaltion tiettyjä raameja, ilman kansallista kulttuuriheräämistä, ilman ylhäisten ja alhaisten kansalaisten kansallistunnetta jne. voimme tänään tutkiskella esim. monissa Afrikan kolkissa, joissa joukkiot, heimot ja klaanit riehuvat toistensa kimpussa.
b) Onko suoraselkäisyytesi aiheuttanut sinulle ongelmia?
En ole erityisen suoraselkäinen enkä kieroselkäinenkään. Kirjoitan kuolleista ihmisistä niin tosia tarinoita kuin osaan. Elävien aikalaisteni kanssa minulla on sopuisat välit. Tulen toimeen jokseenkin kaikkien sellaisten tiedemiesten, poliitikkojen, kadunmiesten, liikemiesten ja journalistien kanssa, joita kohtaan silmästä silmään. Somessa vihamiehiä saattaa lymyillä, mutta se ulottuvuus ei kuulu elämääni lainkaan. Minun on helppo antaa anteeksi lähimmäisille, jotka kenties ovat minua vastaan rikkoneet jossain yhdentekevissä viestiketjuissa.
C. Monikulttuuri & suvaitsevaisuus
11. Onko mielensäpahoittamisen kulttuuria esiintynyt ennenkin maailmanhistoriassa?
Toki tuollaiset ilmiöt ovat ajattomia, ylihistoriallisia. Nyky-Suomi poikkeaa esim. radikaalien ja konservatiivien toran täyttämästä 1960-luvusta ja puhdasoppisimman luterilaisuuden 1600-luvusta jonkin verran. Tänään pikkuseikoista muka-verisesti loukkaantuvat netin automaatit. Somekohujen osanottajilla ei tosiasiassa ole omia mielipiteitä, joiden takia viitsisivät edes viskata kaljapulloa seinään.
12. Millainen aatehistoriallinen tausta on monikultturismilla ja ns. suvaitsevaisuudella, siis mistä ne ovat syntyneet?
Juuri kukaan suomalainen ei tietääkseni 1200–1900-luvuilla vihannut monia kulttuureja, ympäri Suomenmaata ja maailmaa kukoistavia tai omaa elämäänsä eläviä. Ei juuri kukaan suomalainen ole koskaan karsastanut käännöskirjoja, etnisiä keittiöitä, turismia, sukupuolisuhteita, avioliittoja, ystävyyttä ja kaupankäyntiä molempiin suuntiin. Maahanmuuttajiakin on tietyillä ehdoilla Suomeen mahtunut. Mutta yhdyssana ja käsite "monikulttuuri" on nuori, vasta 2000-luvulla suomen kieleen kotoutunut. Uskon, että monet kulttuurit suvaitsisivat toisiaan paremmin ilman keinotekoista monikulttuuri-käsitettä, joka usein liittyy esim. pöljiin rahanreikiin.
13. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että Suomi on omaksunut ylihumaanin "maailmanhalauslinjan"?
Suomalaiset ovat rauhantahtoisia, ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. Nämä tunteet muuttaa ongelmiksi vain se, että tänään yhteiskunnan kukkaro on abstraktio. Arvostan korkealle perinteistä hyväntekeväisyyttä, jossa kukin ihminen lahjoittaa omaa rahaansa tai työpanostaan. Tämä vanha malli tuotti antajalle iloa enemmän kuin valtion budjetin paisutus.
14. Oulun raiskausepidemia: onko aiemmin historiassa uhrattu tyttölapsia pienen poliittisen piirin edun vuoksi?
15. Moraalirappio: mitkä ovat tämän ilmiön juurisyyt ja kuinka suuri muutos huonompaan on vielä mahdollinen?
16. Milloin Ruotsin kansankoti romahtaa? Hakevatko Åket ja Åsat Suomesta turvapaikkaa?
D. Siirtolaisuus & maahanmuutto & globalismi
17. Eurooppaan on vuosien mittaan siirtynyt ja siirtyy edelleen miljoonia kehitysmaalaisia nostamaan elintasoaan ja hyötymään eurooppalaisten luomista resursseista samalla, kun kehitysmaalaiset luovat eurooppalaisten keskuuteen uusia normeja ja valtaavat tilaa. Missä määrin tämä prosessi on nähtävä modernina kolonialismina, jonka suunta ja kohde on päinvastainen kuin historiallisessa kolonialismissa?
18. Jotkut pitävät imperialistia maita edelleen vastuussa entisten siirtomaidensa hyvinvoinnista. Onko tähän perusteluita, jotka ovat edelleen päteviä? Poistuuko tämä oletettu vastuu koskaan?
En ole pohtinut tätä kysymystä suurten siirtomaavaltojen kannalta. Mutta suomalaisilta savupirttien nokinaamoilta eli "Pohjolan neekereiltä" ei jäänyt vähäisintäkään moraalivelkaa Afrikalle. Toivon mukaan piloillaan on joku väittänyt, että meidän syntimme oli tervan toimittaminen orjalaivoihin tai Yhdysvaltain etelävaltioissa poimitun puuvillan käyttö Finlaysonin tehtailla. Toistettakoon vielä: esi-isillämme, kantasuomalaisilla "Pohjolan neekereillä" oli täysi työ horjua hengissä läpi elämän helvetin, he eivät hyötyneet yhtikäs mitään Englannin, Belgian jne. valkoisempien miesten kolonialismista. Velattomuutemme ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö kehitysmaiden auttamisessa ja maailmanlopun lykkäämisessä olisi muutoin älyä.
19. Kansainvaellukset vallankäytön välineenä: onko yhtäläisyyksiä menneiden aikojen valtiollisten imperiumien, ja nykyisen korporaatiovallan pyrkimysten välillä?
En pelkää kansainvaelluksia vallankäytön välineenä vaan luonnonilmiöinä. Sadat miljoonat lähtevät liikkeelle Afrikasta tällä vuosisadalla. Jopa siinä tapauksessa, että opimme säätämään maapallon lämpötilan ja sademäärän täsmälleen mieleisiksemme kuin termostaatilla. Väestöräjähdys on todennäköisin maailmanlopun syy. Tällä kommentillani en vähättele luonnonsuojelua, jota päinvastoin fanaattisesti kannatan.
20. Englantilainen journalisti ja public intellectual Douglas Murray on todennut, että Brittein saarille on aina suuntautunut maahanmuuttoa, mutta ei koskaan aiemmin tällaisia määriä verrattuna kantaväestön määrään, eikä niin erilaisista kulttuurisista taustoista kantaväestöön nähden. Onko Suomen alueelle ennen koskaan suuntautunut maahanmuuttoa, joka vertautuisi määränsä tai keskimääräisen kulttuurisen etäisyytensä suhteen nykyiseen 1990-luvulla alkaneeseen maahanmuuttoon?
Mitäpä sitä kiistämään, 1990-2010-luvun maahanmuutto on ollut määrältään ja laadultaan rajua, en löydä sille vastinetta Suomen historiasta. Karjalaiset, oman valtion kansalaiset, eivät liity tähän problematiikkaan mitenkään. Rantaruotsalaisten saapuminen keskiajalla on jonkinmoinen vertauskohta, mutta he eivät eronneet kantaväestöstä kovin jyrkästi muuten kuin kieleltään. Todettakoon, myös että rantaruotsalaiset – eivät vielä 700 vuodessakaan ole sulautuneet kantasuomalaisiin. Rantaruotsalaiset ovat miellyttävää porukkaa, en syytä heitä mistään enkä tietenkään aja heidän pakkosulauttamistaan tms. Sanon tämän vain esimerkkinä, ennustuksena siitä että 1990–2020-luvun maahanmuuttajat saattavat elellä omina kansanryhminään vielä 3000-luvulla.
21. Kautta aikojen kansat ovat käyneet kauppaa ja vaihtaneet ajatuksiaan, mutta viimeaikoina kansallisvaltiot ovat luopuneet oikeuksistaan globalismin nimeen. Kuka hyötyy eniten nykyisenkaltaisesta globalismista?
E. Kommunismi
22. Miksi kommunismi nauttii edelleen niinkin suurta ihailua tiettyjen vasemmistopuolueiden ja valtamedian piirissä?
Taistolaisuus ja miedompi suomettuminen jättivät syvän jäljen esim. Yleisradioon. En ole itse juurikaan tutkinut näitä ilmiöitä. Suosittelen Timo Vihavaisen ja Kimmo Rentolan historiateoksia niille 2020-luvun suomalaisille, jotka haluavat ymmärtää lähimenneisyyttä ja samalla oman aikamme hullutuksia.
23. Kuinka suurena epäkohtana näet länsimaisessa yhteiskunnassa sen, että kommunismin kanssa ei ole tehty kunnollista tilintekoa samaan tapaan kuin natsismin kanssa aikanaan tehtiin? Miksi uskot, että näin on toimittu?
Tilinteko varsinkin Stalinin 1930-luvun puhdistuksista on Suomessa myöhässä. Se kuitenkin toteutuu, jahka Venäjän arkistot taas raottuvat. Oma Kansallisarkistomme on tämän asian edistämisessä varsin luotettava toimija.
24. Miksi Suomessa ei ole käyty ns suomettumisen aikaa kunnolla läpi, ja edellisestä johtuen miten voi olla mahdollista että Suomen ja suomalaisten vastaiset voimat riehuvat yliopistoissamme valtoimenaan (tällä viittaan mm Puuroseen, Silvennoiseen ja vaikkapa Raatikaiseen kaltaisineen) myrkyttäen koko maan?
F. Eläimiin sekaantuminen
25. Olet tehnyt väitöskirjan, joka käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.
Kuinka nähdäksesi eläimiinsekaantuminen ilmenee monikulttuurisessa kontekstissa, vihervasemmistolaisessa elämänkatsomuksessa yleisesti ja näetkö yhtäläisyyksiä 1700-luvun Suomeen?
Eläimeensekaantuminen on ikävä kyllä suomalaisten kansallinen, ehkä geneettinenkin erityispiirre. Voimme jakaa tämän häpeän vain ruotsalaisten kanssa. Missään muualla kuin Ruotsin valtakunnassa ei eläimeensekaantuminen ole ollut kriminaalipolitiikan painopiste ja kaikkihan sitä tekee -tapa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.05.2020, 20:40:52
Mitä haluaisit kysyä historioitsija Teemu Keskisarjalta?
Nosto.
Erityinen kiitos Lallille siitä, että uskalsi kohdata Teemu Keskisarjan. Olin minäkin erästä hänen luentoaan kuuntelemassa, mutta en minä kirjanmyyntipöytää pidemmälle edennyt.
Jos tuo eläimiinsekaantumiskohta jää kaivelemaan jotain, niin siitä pääsee kyllä eroon kun miettii että sen on täytynyt olla juuri kaikkien mokuttajien esi-isien harrastus. (Onhan siitä dokumentoidusti jaettu taideprofessuurejakin)
Quote from: Vaniljaihminen on 03.06.2020, 13:40:42
Erityinen kiitos Lallille siitä, että uskalsi kohdata Teemu Keskisarjan.
Se kuule olikin harvinaisen hurja sähköpostikohtaaminen! ;D
Liitteenä pdf, jossa linkit Keskisarjan IS-kolumneihin, 41 kpl.