Hommaforum Testi

QuoteProfessori: Asuntojen arvojen romahdukseen on ratkaisu, mutta se on vaikea – vippaskonsteja ei ole

Tilastokeskuksen mukaan puolet suomalaisten nettovarallisuudesta on oman asunnon arvossa kiinni. Kulmunin mukaan jo kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen arvot ovat laskussa.

 Osassa maata omaa asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi. Pankilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. Useissa kaupungeissa asuminen on puolestaan liian kallista, Kulmuni totesi.

---->

Seurausten sijaan Moisio haluaa syvempää keskustelua väestönmuutoksen ja asuntojen arvojen alenemisen syistä. Moision mukaan nykyisenkaltainen, harvakseltaan asutettu Suomi on nimenomaan kymmeniä vuosia ketjuuntuneiden poliittisten ratkaisuiden ja investointipäätösten summa. Professori peräänkuuluttaa historian tuntemista.

– Jos keskusta ja muut puolueet haluavat ylläpitää sitä, mitä oli aiemmin, niiden pitää ymmärtää, että se liittyy tietynlaisiin rakenteellisiin kuvioihin.

Nykyinen kehitys alkoi 1990-luvun alussa. Täytyy antaa juurihoitoa, jos kehityksen suunta tahdotaan kääntää.

Julkiset investoinnit ovat Moision mukaan tärkeitä. Ne voivat olla muun muassa niin sanottuja aineettomia investointeja, infrastruktuurirakentamista tai nyt paljon korostettuun ekologiseen siirtymään liittyviä.

– Koulutusinvestoinnit ovat hyvä esimerkki. Nykyään yliopistokaupungit ovat lähestulkoon kaikki aluekehityksen voittajia.

Kun opettajankoulutus lähti Savonlinnasta, kokonaisia kerrostaloja purettiin, kun ne ammottivat tyhjyyttään.

Tilastokeskuksen mukaan pienemmissä yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Oulussa hinnat ovat sahanneet jotakuinkin paikoillaan viime vuodet.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006401144.html

QuoteVANHOJEN omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Kasvukolmion ulkopuolelle jäävät esimerkiksi monet yliopistokaupungit, kuten Joensuu ja Oulu, sekä työvoimapulasta kärsivät Vaasa ja Kokkola.

Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea kaupungistuminen. Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan kaupungistuminen on vääjäämätön voima, joka on suurempi kuin on osattu kuvitellakaan.

---->
VUOKRATURVAN hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kertoo havahtuneensa tilanteeseen muutama vuosi sitten.

Tuoreessa blogikirjoituksessaan hän vertaa arvoaan menettäviä kasvukolmion ulkopuolisia omistusasuntoja käytettyihin autoihin, jotka ajan myötä muuttuvat arvottomiksi.

– Iso osa suomalaisista joutuu hyväksymään, ettei heidän suurella työllään maksamallaan kodilla ole alkaneen vuosikymmenen päättyessä paljonkaan rahallista arvoa. Eikä maksettu omistusasunto siten tuo myöskään sitä vanhuuden turvaa, mitä asunnon omistamiseen on totuttu liittämään. Samalla sulavat perintöjen arvot, Metsola kirjoittaa.

Hänen mukaansa muutos voi aiheuttaa Suomeen uudenlaisen luokkajaon.

– Muutos tulee olemaan meille suomalaisille aikamoinen järkytys, ja voi luoda Suomeen uudentyyppisen luokkajaon. Jos nykyisten keskisuurten kaupunkien asukkaiden asunnoilla ei tulevaisuudessa ole juurikaan arvoa, käytännössä heillä ei ole myöskään juuri omaisuutta. Suomalaisten omaisuus kun perinteisesti on hyvin suurelta osin asunnoissa ja vapaa-ajanasunnoissa, joiden arvot ovat myös laskeneet.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006398745.html

Itse olen sitä mieltä, että yliopistoja pitäisi enemmän siirtää keskisuuriin alle 100 000 asukkaan kaupunkeihin. Pk-seutu, Tampere ym kyllä pärjää vaikka menettäisi puolet yliopisto opiskelijoistaan.

Ihan järjetöntä, että nykytrendi on, että kaikki pakkautuu pk-seudulle missä pienet yksiötkin maksaa sen verran, että sillä ostaisi monta omakotitaloa parin sadan kilometrin päästä. Ja sitten kun kaikki joutuu asumaan pienissä yksiöissä kun muuhun ei ole varaa, niin kuka etninen suomalainen sellaisessa pienessä tilassa haluaa tehdä lapsia enää vrt jos asuisi omakotitalossa plus iso piha. Joten tällä on paljon sosiaalipoliittisia vaikutuksia myös.

Voisin tähän hyvään avaukseen vähän potkaista keskustelua vauhtiin, kirjoittamalla vähän lisää pohjustusta. Taustalla on paljon muutakin kuin luonnollinen kaupungillistuminen, kysymys jo kymmeniä vuosia vallalla olleesta maaltapakotuspolitiikasta (sic).

Sanoisin, että melkeimpä kaikki tämän lukevat tietävät valmiiksi mistä tässä puhun, etenkin kiineiteistö, ajoneuvo-, polttoaine-, ja energiaverojen osalta. Toisena samaan aikaan mahdollisuudet esimerkiksi pienimuotoiseen maatalouteen ja yrittämiseen on järjestelmällisesti pyritty tuhoamanaan ties millä tuki ja pykäläviidakolla. Kolmantena onkin jo mainittu koulutus, jossa kaupunkeihin siirtäminen on yksi asia, mutta koulutuspaikkojen määrät ja tarkoituksellinen työvoimapulan aiheuttaminen maaseudulle on eri asia. Neljäntenä on sama toiminta palveluiden suhteen. Viidentenä on erillinen kaupungissa asuttaminen, pääasiassa niihin kohdistuvilla vuokratuilla tai jopa kokonaisuudessaan valtion laskuun. Sekä kuudentena tarkoituksellinen propaganda aina koulusta alkaen ja mediaan päättyen, maaseudun epäämättömästä kuolemasta ja vastaavasta.

Tämä siis pintaraapaisuna siitä varsin tutusta toiminnasta, jota kutsutaan täksi maaltapakotuspolitiikaksi ja joka tunnetaan muissa yhteyksissä myös termillä mädäntäminen.

Hohoijaa mitä juttuja. Jälkiteollisessa yhteiskunassa leipä tulee korkeakoulujen ja yliopistojen verkoittumisella talouteen. Missään böndellä tämä ei ole mahdollista.
Suomelle riittää ihan hyvin viisi kasvukeskusta ja loput jos halutaan pitää asuttuna niin se hoidetaan tulonsiirrolilla tai muilla vastaavilla toimilla.
Mitä sitten jos asuntojen hinnat laskee?? Saapahan halvemmalla kakkosasunnon. tai eläkepäiville eläkemassia muuttamalla landelle.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 17:07:46
Hohoijaa mitä juttuja. Jälkiteollisessa yhteiskunassa leipä tulee korkeakoulujen ja yliopistojen verkoittumisella talouteen. Missään böndellä tämä ei ole mahdollista.
Suomelle riittää ihan hyvin viisi kasvukeskusta ja loput jos halutaan pitää asuttuna niin se hoidetaan tulonsiirrolilla tai muilla vastaavilla toimilla.
Mitä sitten jos asuntojen hinnat laskee?? Saapahan halvemmalla kakkosasunnon. tai eläkepäiville eläkemassia muuttamalla landelle.

Noniin, ei minua liikuta vaikka kaikki asuu pk-seudulla, mutta ongelma on edelleen se, että pk-seudulla taas kaikki asunnot on ylihintaisia vrt muuhun Suomeen, eikä etenkään nuoret parhaassa lastentekoiässä olevat saa itselleen riittävän isoja ja halpoja asuntoja perheen perustamiseen joten mm siksi Suomessa on ennätysmatala syntyvyys ja muita sosiaalisia ongelmia.

Tosin itse kun asun Kouvolassa omakotitalossa, jonka arvo on 60 000e - 80 000e ehkä niin en itse muuttaisi ikinä stadiin koska sillä rahalla en saisi edes yksiötä. Ja olen tottunut elämään omakotitaloisss.

Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Se nyt vaan on niin että ei nuorempi väki minnekkään böndelle halua. Ja maakuntien yliopisto sekä korkeakoulukaupunkeja uhkaa kuihtuminen. Jos yritykset haluaisi böndelle niin ei maakuntien toimistot seisoisi tyhjillään. Helsingin ongelma on se että siellä on rakennettu varsin vähän Ei helsinki ole mitenkään tiheästi asutettu ja Helsinkiä voisi kasvattaa myös pohjoiseen päin tehokkaammin.

Quote from: Tabula Rasa on 09.02.2020, 17:32:00
Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Mistähän lähteestä tuo luku on pierastu? Ihan varmaan ei lääkärikoulutus böndellä maksa sen enempää kuin kasvukeskuksissa. ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 18:11:46

Quote from: Tabula Rasa on 09.02.2020, 17:32:00
Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Mistähän lähteestä tuo luku on pierastu? Ihan varmaan ei lääkärikoulutus böndellä maksa sen enempää kuin kasvukeskuksissa. ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001631842.html

Myös lääkärikoulutuksessa erot ovat suuret. Helsingin yliopistossa lääketieteen ylempi korkeakoulututkinto maksaa 173 000 euroa. Turussa vastaavan tutkinnon saa 62 000 eurolla.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto pystyy tuottamaan kauppatieteen maistereita 22 000 eurolla. Vastaava kustannus Helsingin kauppakorkeakoulussa on 30 000 euroa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa maisterin hinta nousee 41 000 euroon.

Ja jos nuoret ovat vapaita liikkumaan minne vain koulutuksen ja työn perässä, miksi heitä haittaisi maaseudulla asuminen väliaikaisesti? Kyllä koulutetut valuvat kaupunkeihin jos palkkaus ja muut tekijät ovat kunnossa. Sen sijaan, korkeakoulu jossain pienen kylän raitilla voisi tuoda myös näiden paikkojen tarvitsemia osaajai niistä, jotka eivät tahdo kauemmaksi.

Quote from: Tabula Rasa on 09.02.2020, 18:17:39

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 18:11:46

Quote from: Tabula Rasa on 09.02.2020, 17:32:00
Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Mistähän lähteestä tuo luku on pierastu? Ihan varmaan ei lääkärikoulutus böndellä maksa sen enempää kuin kasvukeskuksissa. ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001631842.html

Myös lääkärikoulutuksessa erot ovat suuret. Helsingin yliopistossa lääketieteen ylempi korkeakoulututkinto maksaa 173 000 euroa. Turussa vastaavan tutkinnon saa 62 000 eurolla.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto pystyy tuottamaan kauppatieteen maistereita 22 000 eurolla. Vastaava kustannus Helsingin kauppakorkeakoulussa on 30 000 euroa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa maisterin hinta nousee 41 000 euroon.

Ja jos nuoret ovat vapaita liikkumaan minne vain koulutuksen ja työn perässä, miksi heitä haittaisi maaseudulla asuminen väliaikaisesti? Kyllä koulutetut valuvat kaupunkeihin jos palkkaus ja muut tekijät ovat kunnossa. Sen sijaan, korkeakoulu jossain pienen kylän raitilla voisi tuoda myös näiden paikkojen tarvitsemia osaajai niistä, jotka eivät tahdo kauemmaksi.

Jostakin syystä yritykset eivät halua böndelle. Esimerkiksi jyväskylässä runsas koulumäärä näkyy lähinnä työttömyystilastoja nostavasti se on se ongelma.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 17:51:43
Se nyt vaan on niin että ei nuorempi väki minnekkään böndelle halua. Ja maakuntien yliopisto sekä korkeakoulukaupunkeja uhkaa kuihtuminen. Jos yritykset haluaisi böndelle niin ei maakuntien toimistot seisoisi tyhjillään...

Täytyisipä perehtyä joskus asiaan, mutta nyt pikaisesti ajatellen joku tuossa välttämättömyydessä häiritsee. Miksei useampiin paikkoihin voisi saada vastaavia houkuttavuustekijöitä, kun harva muuttaja (ei kukaan) vertaa tilastokeskuksen tilastojen asukaslukuja tai yksiöiden määriä keskustassa tms ja muuttaa sen perusteella.

Jos pika-analysoisi, siitä lähtien että miksi ne maahanmuuttajat tulee tänne vaikka ne voisi jäädä oikeisiin suurkaupunkeihin? Suuremman ilmaisen rahan takia kenties. Miksi nuorempi väki tai ainakin yritykset haluaa nyt kasvukeskuksiin ellei suuremman ilmaisen rahan tai säästön takia?
Millä ne sitten voisi haluta böndelle enemmän, kuin Hesaan?
- No, jos Hesassa ei enää saisi tukeja vuokriin tms, taikka tukea annettaisiin vain halvimpien böndevuokrien verran per neliö.
- Ja jos kasvukeskuksissa ei saisi enää yritystukeja ollenkaan, tai ainakin yritystuet olisi aina mahdollista 2x:staa siirtämällä pääkonttori pikkukaupunkiin.

Jonkun mielestä toki voi olla väärin, että silloin käteen annettu raha/tuki/palkka sanelisi muuttamisen pois Hesasta...
...Toisaalta tällä hetkelläkin voi olla joku rahallinen hyöty, raha/tuki/palkka, jota kokee saavansa enemmän muuttamalla kasvukeskuksiin. Sehän voi olla vaikka parempi palkka, työmatkasäästö tai asunnon arvon nousu tms = piilotukea kasvukeskuksiin muutolle.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 17:07:46
Suomelle riittää ihan hyvin viisi kasvukeskusta ja loput jos halutaan pitää asuttuna niin se hoidetaan tulonsiirrolilla tai muilla vastaavilla toimilla.

Tähän voisi heittää, että voidaanko olla ollenkaan varma, että syy seuraussuhde ei ole täysin päinvastoin.

Otetaan vaikka se parjattu lehmä eli maataloustukijaiset. Monelta osaa voitaisiin esittää, että ne eivät ole millään tavalla tukeneet maataloutta. Niistä on tehty sellainen automaatti jonka varassa maatalous elää, sen sijaan että hinta saataisiin tuotetuista elintarvikkeista. Todellisuudessa kyseessä on paljon enemmän tulonsiirto etenkin kaupunkilaisille köyhille, joille perunamaan pitäminen ei ole mahdollisuus. Maaseutua kyseinen systeemi vain näivettää, koska minkäänlainen pientilallisuus, joka ironisesti olisi sitä ympäristöystävällisintä tilallisuutta, ei enää kannata.

Oikeastaan voisi jopa sanoa, että kyseinen tilanne alkaa muistuttaa Neuvostoliitosta. Nykyisin kun ei olla enää kovin kaukana siitä, että hevosille kannattaa syöttää rehun sijaan leipää, koska siinä on niin suuret ja moninkertaiset tukijaiset mukana.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 17:51:43
Se nyt vaan on niin että ei nuorempi väki minnekkään böndelle halua. Ja maakuntien yliopisto sekä korkeakoulukaupunkeja uhkaa kuihtuminen. Jos yritykset haluaisi böndelle niin ei maakuntien toimistot seisoisi tyhjillään. Helsingin ongelma on se että siellä on rakennettu varsin vähän Ei helsinki ole mitenkään tiheästi asutettu ja Helsinkiä voisi kasvattaa myös pohjoiseen päin tehokkaammin.

Se on vaan niin paljon helpompaa, jos yhteistyökumppanit löytyy samasta kaupungista. Puhuttiin sitten korkeakouluopinnoista tai liike-elämästä. Isossa kaupungissa korkeakoulut voi harjoittaa yhteistyötä, ja erilainen poikkitieteellinen toiminta on helpompaa vrt. muutama 100 km  välimatkaa. Se ei auta vaikka bensa olis ilmaista ja kaikki turvesuot nostettaisiin energiaksi, kun jengi ei yksinkertaisesti halua asua jossain peräseinäjoella.

Olen jo joitakin vuosia ollut sitä mieltä, että Helsinkiin on julistettava uudisrakennuskielto. Stadi on jo täynnä, ainakin tarpeeksi täynnä väljänviihtyisäksi, pohjoismaalaiseksi kaupungiksi.

Kun Stadiin saadaan tuo kielto, alkavat kasvutekijät nousta enemmän esiin Stadin ulkopuolella ja sillä on pääosin vain myönteisiä vaikutuksia. Olen jo monta vuotta miettinyt, että mitä helkkarin järkeä on siinä, että kaikki tunkevat Helsinkiin. Se ei ole helsinkiläisten etu eikä se oikein hyödytä ketään muutakaan, paitsi ehkä asuntosijoittajia ja tonttikeinottelijoita.

Suomi on täynnä maata, joten sitä voisi hyödyntää. Suomessa voisi hyvin olla useita eläviä kasvukeskuksia, esimerkiksi Helsinki ympäristöineen, Turku, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Vaasa, Oulu, Rovaniemi.. ei kaikkien tarvitse tunkea Stadiin. Muualla on väljempää ja edullisempaa, se on voimavara paitsi taloudellisesti, myös henkisesti tälle maalle. Maaseutu on myös pidettävä elävänä: on tuettava paikallisia elinkeinoja, kuten maanviljelystä, samoin myös metsästystä, matkailua ja kalastusta. Harvaanasutulla seudulla voi olla voimalaitoksia tai jopa ison mittaluokan teollisuutta, jos vain infra pidetään kunnossa.

Jos kaikki tunkevat Stadiin, siinä menee pilalle niin Stadi kuin muukin Suomi. Ei kai kukaan halua Helsingistäkään mitään jättighettoa megaliikenneruuhkineen ja mielipuolisine asumiskustannuksineen ja sosiaalisine ongelmineen. Pidetään Suomi Suomena, annetaan koko Suomelle mahdollisuus, ei se vaadi kuin poliittisia päätöksiä. Helsingin uudisrakennuskielto olisi luonteva alku. Motto: Stadi on jo täys.

PS: Sanon vielä, että en tuomitse niitä ihmisiä, jotka muuttavat vaikkapa työ- tai opiskelupaikan vuoksi Helsinkiin, vaan kritisoin tässä Suomen aluepolitiikkaa: nämä ovat valintoja.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 18:11:46

ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Nykyään on internetit ja puhelimet, ei niiden yritysten takapihoilla asua tarvitse.
Koulutusten sijoittaminen maaseudulle on järkevää politiikkaa ja vähentää opiskelijoiden kustannuksia.
Kaikkien ahtaminen pääkaupunkiseudulle keskenään verkostumaan ei ole tarpeellista eikä näin ollen järkevää.

Jos päättäjien tavoite on että kaikki muuttaa pk-seudulle, niin rakentaisi sinne edullisia omakotitaloja ja rivitaloalueita.
Mikä järki siinä on, että ihmiset maksaa itsensä kipeäksi päästäkseen asumaan pieniin yksiöihin naapureina Husseineita, kun samalla rahalla asuisi linnoissa stadin ulkopuolella. Ja kaikki muualle rakennetut isot omakoti talot homehtuu ja romahtaa pystyyn, kun ostajia ei löydy. Tätäkö se hyvinvointi on, mitä hallitus ja poliitikot ajaa.

Quote from: ämpee on 09.02.2020, 19:08:02

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 18:11:46

ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Nykyään on internetit ja puhelimet, ei niiden yritysten takapihoilla asua tarvitse.
Koulutusten sijoittaminen maaseudulle on järkevää politiikkaa ja vähentää opiskelijoiden kustannuksia.
Kaikkien ahtaminen pääkaupunkiseudulle keskenään verkostumaan ei ole tarpeellista eikä näin ollen järkevää.

Hohoijaa 100 kilsaa työmatkksi on opiskelijalle aikas pitkä matka. Aika harvaa hommaa voi tehdä netin välityksellä.
Ja mitenkä esimerkiksi opiskelijoiden ohjaus onnistuu jos työpaikat ovat pirun kaukana. Eiköhän se suurin ongelma ole se kun helsinkiin asutetaan työhaluttomia matuja, ja se että kaavoitetaan liian vähän. Joukkoliikennekin voisi toimia paremmin.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 09.02.2020, 20:20:12
Mikä järki siinä on, että ihmiset maksaa itsensä kipeäksi päästäkseen asumaan pieniin yksiöihin naapureina Husseineita, kun samalla rahalla asuisi linnoissa stadin ulkopuolella.

Rehellisesti sanoen valitsen mielummin Herkun 50 askeleen päässä kotioveltani kuin "linnan" jossain missä jo pelkkä kaupassakäynti vaatii käytännössä suunnitelman. Ja maksan ihan mielelläni itseni kipeäksi siitä että saan asua pienessä kaksiossa jossa naapureina ei ole Husseineita.

Se on sitten eri asia onko fiksua esim. se, että ihmisille joilla ei ole varaa pääkaupunkiseudun asumiskustannuksiin ne kustannetaan verovaroista (ja julkisella velalla), jopa ulkomaalaisille. Se kuulostaa väkisinkin järjestelmältä jossa pääasiallinen häviäjä ovat tavallisten kunniallisten veronmaksajien suuri keskiluokka.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 20:37:06

Quote from: ämpee on 09.02.2020, 19:08:02

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.02.2020, 18:11:46

ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Nykyään on internetit ja puhelimet, ei niiden yritysten takapihoilla asua tarvitse.
Koulutusten sijoittaminen maaseudulle on järkevää politiikkaa ja vähentää opiskelijoiden kustannuksia.
Kaikkien ahtaminen pääkaupunkiseudulle keskenään verkostumaan ei ole tarpeellista eikä näin ollen järkevää.

Hohoijaa 100 kilsaa työmatkksi on opiskelijalle aikas pitkä matka. Aika harvaa hommaa voi tehdä netin välityksellä.

Hohoijaa itsellesi, jos verkostoituminen on alkanut nykyään tarkoittamaan työssäkäyntiä, niin kannattaisi suoraan puhua työssäkäymisestä.
Omista ja omalaatuisista sanastoista kannattaa varottaa ettei tule väärinkäsityksiä.

^^ Viitaten pariin ylempään kommenttiin. Hohhoijaa, ilmeisesti ne kampukset rakennetaan johonkin 100 kilsan päähän luentosalista ihan vaan siksi, että ollaan maaseudulla. Onhan siinä järkeä, onhan ne nykyisin hesassakin kymmenen kilsanpäässä tekusta, juuri vastapäätä sitä Stokan herkkua. Antaaksi jos tuli vähän kärjistettyä myös takaisinpäin, mutta sen verran huonosti tuntuu porukka näkevän sen kehäkolmosen ulkopuolelle taas vaihteeksi.

Eikai sitä kukaan odotakkaan mitään aaltoyliopistoa tulemaan mihinkään Peräseinäjoelle, siitä viritetty olkiukko on vähän samaa luokkaa kuin väittäisi jokun kaupungillistumista ajeneen vaatineen Bisnes-campusta Time Squarelle. Samaan aikaan todellisuus on lähempänä sitä, että jotain perhanan Ilmajoen maatalousoppilaistosta on yritetty poliittisista syistä siirtää Seinäjoen keskustaan ja nimeomaan pois alan työpaikkojen juuresta, niin että se opiskelu nimeomaan vaatisi sitä ajelua edestakaisin.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 09.02.2020, 15:43:05

QuoteVANHOJEN omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Jos suuresta maailmasta haluaa etsiä esimerkkejä asuntojen hintojen suhteettoman kovasta noususta, niin Kalifornia, ja sieltä etenkin San Franciscon lahden alue, on varmaan yksi hyvä esimerkki. Kaliforniassa mediaani hinta talolle on 600k$:n paikkeilla ja San Franciscon lahden alueella yli 900k$.

San Franciscon lahden alueella on monia rahakkaita työpaikkoja, joten tuollaiset hinnat on vielä maksettavissa. Epäilen kuitenkin että Helsingin alueelle ei saada sellaisia työnantajia joiden maksamalla palkalla ylemmän keskiluokan perhe voisi asua tuon hintaisessa asunnossa. Toisekseen, jyrkän progressiivinen verotus tekee sen, että isommillakin palkoilla kalliin asunnon maksaminen tulee haastavaksi.

Itse spekuloisin, että Helsingin hintojen kasvu pysähtyy jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa ja kehäkuntiin muutto alkaa taas kasvattamaan suosiotaan. Työmatkoista tulee pitkiä ja ankeita, mutta onpahan sitten tässäkin tarjolla suuren maailman meininkiä.

Kaliforniasta vielä sen verran, että korkeiden kustannusten takia moni firma on siirtänyt toimintaa toisiin osavaltioihin. Kuten esim. Teksasiin. Jos kustannukset ja työvoiman saanti Helsingin alueella käy liian haastavaksi, niin sama ilmiö voi käydä Suomessakin.

Ja lopuksi kysymys pohdittavaksi. Onko Helsingin alueella merkittävästi sellaisia työpaikkoja, joiden työpanos on niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa sellaista palkkaa jolla perhe voi maksaa esim. 600k euron asuntolainaa.

Quote from: dr jeep on 09.02.2020, 22:25:13

Quote from: kriittinen_ajattelija on 09.02.2020, 15:43:05

QuoteVANHOJEN omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Jos suuresta maailmasta haluaa etsiä esimerkkejä asuntojen hintojen suhteettoman kovasta noususta, niin Kalifornia, ja sieltä etenkin San Franciscon lahden alue, on varmaan yksi hyvä esimerkki. Kaliforniassa mediaani hinta talolle on 600k$:n paikkeilla ja San Franciscon lahden alueella yli 900k$.

San Franciscon lahden alueella on monia rahakkaita työpaikkoja, joten tuollaiset hinnat on vielä maksettavissa. Epäilen kuitenkin että Helsingin alueelle ei saada sellaisia työnantajia joiden maksamalla palkalla ylemmän keskiluokan perhe voisi asua tuon hintaisessa asunnossa. Toisekseen, jyrkän progressiivinen verotus tekee sen, että isommillakin palkoilla kalliin asunnon maksaminen tulee haastavaksi.

Itse spekuloisin, että Helsingin hintojen kasvu pysähtyy jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa ja kehäkuntiin muutto alkaa taas kasvattamaan suosiotaan. Työmatkoista tulee pitkiä ja ankeita, mutta onpahan sitten tässäkin tarjolla suuren maailman meininkiä.

Kaliforniasta vielä sen verran, että korkeiden kustannusten takia moni firma on siirtänyt toimintaa toisiin osavaltioihin. Kuten esim. Teksasiin. Jos kustannukset ja työvoiman saanti Helsingin alueella käy liian haastavaksi, niin sama ilmiö voi käydä Suomessakin.

Ja lopuksi kysymys pohdittavaksi. Onko Helsingin alueella merkittävästi sellaisia työpaikkoja, joiden työpanos on niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa sellaista palkkaa jolla perhe voi maksaa esim. 600k euron asuntolainaa.

Helsinkiä ja piilaaksoa ei voi verrata keskenään tuolla on jotain 9 miljoonaa asukasta. Helsingin pääkaupunkiseutuun kuuluu kehyskuntia ja osa käy junalla kauempaa töissä. helsingin vuokrat lähtisi ihan sillä laskuun kun asumistukien määrää rajoitettaisiin. Esim. laskisi ajallisesti jka vuosi. Kannustaisi pummeja muuttamaan pois helsingistä.
Helsingistä taitaa veronmaksajat muutenkin muuttaa kehyskuntiin.

Se on tietysti totta, että ylempien opetuslaitosten ei tarvitse sijaita suurkaupungeissa, eikä varsinkaan niiden keskustoissa.

Quote from: Tabula Rasa on 09.02.2020, 17:32:00
Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Vastuullista mediaa lukemalla käy ilmi alustavasti että kolme kaupunkia riittää Hki, Tre ja Tku. Jopa Oulu siis voitaisiin tyhjentää. Sekin käy ilmi että kok ja vihreiden julkitavoite on Hkiin 250 000 asukasta lisää oliko e nyt 2050 mennessä, minimiarvio. Ja ties mitä tämä hajota ja hallitse -jengi OIKEASTI suunnittelee. Voihan se olla että Tamperekin pois ja 400 000 asukasta Hkiin.

Tällainen mielipuolisuus tarjoaa satumaiset mahdollisuudet kokkareille ja vihreille: kulttuurimarxistit haluavat tappaa juntit heterot sukupuuttoon. Kokkareet haluaa 10 x lisää lobbausta, lahjontaa, kaavoitusta, mainontaa, arkkitehtejä piirtämään, rakennusliikkeitä purkamaan ja rakentamaan.

Asun Hgissä enkä nostalgisoi mitään impivaaroja, mutta kyllähän sen normaali (jolla ei oma lehmä ojassa) käsittää että tällä  vimmaisella keskittämisellä (mitä Hesari ja Yle tukee täysillä) tuhotaan maa, ihmiset ja se kulttuuri mitä vielä on jäljellä. Punavihreät haluavat eroon kulttuurista ja kokkareet myydä kaiken, myös äitinsä. 

Odotan sitä päivää kun pääsen Hgistä pois. 

^ En oikeastaan usko että suomalaisissa Vihreissä olisi niin montaa aktiivista "suunnittelijaa" että heillä olisi aito "suuri suunnitelma." Se edellyttäisi oikeasti toimiakseen edes jonkinlaista itsekriittistä ajattelua ja sen hyväksyntää organisaation sisällä. Uskon, että porukka on pitkälti johtoa myöten lyhyen tähtäimen intohimojen ajamana ajopuu, jonka liikkeisiin vaikuttavat pääasiassa hitaasti elävä dogmatiikka ja ryhmädynamiikkaan liittyvät refleksinomaiset reaktiot, lähinnä hyvesignaloinnin, puolestaloukkaantumisen, näennäisten maailmanparannusviestien ja ryhmän sisäisen selkäänpuukottamisen ts. kilvoittelun muodossa. (Esimerkiksi "lisää kaupunkia Helsinkiin" -liikkeen kohdalla tärkeimpiä vaikuttimia lienevät tämänhetkinen dogmatiikka ja se, että asettumalla tuota ryhmää vastaan Helsinki-keskeisissä Suomen Vihreissä saa tuhottua oman vihreän uransa, ei se että liike olisi erehtymätön oikeasti viisastenkiven löytänyt suunnittelijaryhmä.) Varsinaista suunnitelmaa ei ole. Sen jälkeen voikin sitten kysyä että onko tämä parempi vai huonompi vaihtoehto kuin se että sellainen olisi? Kumpikaan vaihtoehto ei ole varsinaisesti hyvä.

QuoteSuomessa kaupungistuminen on edelleen verraten matalalla tasolla...

Kyseessä taitaa olla joku kaupunkipropagandajulkaisu, mutta silti, useimmissa korkean tulotason maissa kaupungistuminen on pitemmällä kuin Suomessa.

https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaupungistuminen-viimeaikainen-ilmio-vai-pitkaan-jatkunut-kehityskulku

^ Mikäköhän tässä yhteydessä on kaupunkiväestön määritelmä? Nostaako pelkkä maan keskimääräisen asukastiheyden nousu sen suhteellista osuutta helposti jonkin pisteen jälkeen?

Quote from: foobar on 10.02.2020, 08:46:27
^ Mikäköhän tässä yhteydessä on kaupunkiväestön määritelmä? Nostaako pelkkä maan keskimääräisen asukastiheyden nousu sen suhteellista osuutta helposti jonkin pisteen jälkeen?

Määritelmä on varmaan epämääräinen.

Wikipedian listassa Suomi on aika kaupungistunut, enemmän kuin moni muu maa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

Tuon mukaan Suomea vähemmän kaupungistuneita mm. Hollanti, Korea, Yhdysvallat, Norja, Saksa ja Sveitsi, jne.

Tämähän ei suoraan liity asuntojrn hintoihin kodka Suomessa hinnat laskevat myös pienemmissä kaupungeissa.

On Suomen kokoisia maita joissa vain yksi "city", kuten Norja, Tanska, olisiko Irlanti? Portugal? Ja pienemmissä maissa on kdi useimmiten näin, kuten Latvia, Viro, Islanti.
Liettua on vähän poikkeus (Vilna ja Kaunas)

Ruotsissa oikeastaan 3 (Tukholma, Göteborg, Malmö-Kööpenhamina)

Kuinkahan näissä muissa pienissä maissa on - pysyykö asuntojen hinnat Ruotsin, Norjan, Tanskan pienrmmissä kaupungeissa?

Muiden maiden osalta kvantin jutussa käytetään maailmanpankin tilastoa. Sen mukaan Suomen kaupungistumisaste on 85%.
https://data.worldbank.org/indicator/SP.URB.TOTL.IN.ZS

Maailmanpankki sanoo käyttävänsä kansallisten tilastoviranomaisten lukuja, jotka eivät välttämättä ole kunnolla vertailukelpoisia.
https://databank.worldbank.org/metadataglossary/sustainable-development-goals-(sdgs)/series/SP.URB.TOTL.IN.ZS

TIlastokeskuksen (meidän kansallinen tilastoviranomainen) sivuilta ainakin ensimmäiseksi silmiin osunut tilasot oli tämä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Jos siitä summaa sisemmän ja uloimman kaupunkialueen osuudet sekä kehysaluuet saa tulokseski 70.4%, mikä on ainakin lähellä Kvantin täpän koordinaatteja.

85%:n perusteella Suomi on vähintäänkin kohtullisen kaupungistunut, 70%:n mukaan suhteellisen vähän näinkin rikkaaksi maaksi. Ensimmäiseksi pitäisi siis perata määritelmät läpi, ja katsoa, että ne ovat yhteismitalliset ja järkevät.

(Eurostatilla saattaisi olla samalla mittarilla ainakin EU maista luvut - tai sitten ei)

Hyvä avaus, tämä ongelma on oikeasti aivan karmea.

Yksi juttu on se, että stadin rakennuksia remontoidaan valtavasti tällä hetkellä. Omalla taloyhtiöllä 5 miljoonaa remonttivelkaa. Putkiremontti 3 miljoonaa ja julkisivuremontti menossa, 2 milliä.

Kaupunki tiivistyy sitäkin kautta, että noita yritetään rahoittaa rakentamalla lisää tontille. Silti moni joutuu muuttamaan pois.

Mutta pieniä murheita siihen verrattuna, mitä maaseudun omakotitaloille tapahtuu. Ja myös pikkukaupunkien kerrostaloille. Remppalainaa ei välttämättä heru.

Kulmuni sanoo paneutuvansa asiaan, mutta en jaksa uskoa, että mitään oleellista pystyy valtiovalta asialle tekemään. Joku romutuspalkkio jäänee kosmeettisekdi keinoksi.

Sitä en tajua, miksi mamujen pitää asua Ullanlinnassa eikä Savukoskella. Tukirahaa virtaa asuntosijoittajille. Tunnen pari ja ne on aika kroisoksia.

Tuohon "koulutukseen maalla": sekä Cambridge, Englanti että Cambridge, Massachusetts ovat yliopistokaupunkeja, joissa joka viides asukas opiskelee noissa yliopistoissa (Cambridge ja Harvard). Käytännössä molemmat kaupungit siis elävät tyystin yliopistojen ympärillä. Ensinnä yliopiston henkilöstöä on jo runsaasti, ja sen päälle kaikki yliopistojen tukitoimet. Lisäksi tietysti se, että koko tämä kööri myös syö ja postittaa ja niin edelleen, niin käytännössä ilman yliopistoja nuo olisivat mitättömiä kyliä.

Idea ei varsinaisesti ole, että Koillismaalle pitäisi porukka viedä, mutta esim. Helsingin yliopisto voisi sijaita vaikka Hausjärvellä. Ihan järjetöntä, että koko maan kalleimmat tontit ovat varattuna siihen, että jotkut jonnet voivat yhteiskunnan varoilla tehdä laskuharjoituksia.

Suomen talouden kasvu on osiltaan rakentunut gryndereiden varaan, kun pk-seudulle on rakennettu asuntoja kuuden tonnin neliöhinnoilla. Jotta sijoittajat voisivat niitä vuokrata asumis- ja toimeentulotukea saavalle porukalle.

Juuri luin jutun opiskelijoista, jotka preferoivat hyvää sijaintia ja uusia asuntoja, koska joku muu maksaa asumisen. Voi olla kova paikka tulla työelämään ja huomata että se asuminen pitääkin maksaa omalla rahalla ja sitten pitää tinkiä. Tai jos ei suuntaa työelämään, voi edelleen preferoida asumisen tasoa, joku muu maksaa.

Suomi on Euroopan harvimpaan asuttu maa, vaatii jo erikoista lahjakkuutta saada tonttihinnat megaluokkaan ja lisäksi asuttaa arvokkaimpia alueita sellaisilla tyypeillä jotka eivät itse maksa asumistaan.

Seuraavaksi kaupungistumisessa lyödään bensaa liekkeihin saarnaamalla että kaikkien kasvukeskusten ulkopuolella olevien talojen arvo laskee. Niiden ostamista tai korjaamista varten ei saa rahaa. 50 tonnin asunto nähdään paljon isompana riskinä kuin kasvukeskuksen 350 tonnin asunto.

Pankkien taseet onkin täynnä  näitä 350 tonnin kaksioita, joten mielikuvaa niiden turvallisuudesta ja arvonnoususta on syytä ruokkia. Muutoin joku voisi vaikka miettiä että jospa ostaisin sen 50 tonnin asunnon ja elelisin sillä ylijäävällä 300 tonnilla loppuelämäni ihan kohtuulllisella elintasolla.

Edit. Unohdin vielä huoltovarmuuden. Eli sen kannalta olisi hyvä että oltaisiin ruoka- ja energia omavaraisia ja tämänkin osalta politiikassa kannattaisi suosia muuta kuin muiden rahoilla keskustassa asumiskuviota.

Quote from: Eino P. Keravalta on 09.02.2020, 19:02:04
Olen jo joitakin vuosia ollut sitä mieltä, että Helsinkiin on julistettava uudisrakennuskielto. Stadi on jo täynnä, ainakin tarpeeksi täynnä väljänviihtyisäksi, pohjoismaalaiseksi kaupungiksi.

Kun Stadiin saadaan tuo kielto, alkavat kasvutekijät nousta enemmän esiin Stadin ulkopuolella ja sillä on pääosin vain myönteisiä vaikutuksia. Olen jo monta vuotta miettinyt, että mitä helkkarin järkeä on siinä, että kaikki tunkevat Helsinkiin. Se ei ole helsinkiläisten etu eikä se oikein hyödytä ketään muutakaan, paitsi ehkä asuntosijoittajia ja tonttikeinottelijoita.

Suomi on täynnä maata, joten sitä voisi hyödyntää. Suomessa voisi hyvin olla useita eläviä kasvukeskuksia, esimerkiksi Helsinki ympäristöineen, Turku, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Vaasa, Oulu, Rovaniemi..

Olen ihan samaa mieltä. Paitsi siinä että ei tarvita rakennuskieltoa. Riittää kun asumisen tuet harmonisoidaan Suomen tasolla, eli saa saman verran asumis- ja toimeentulotukea riippumatta siitä asuuko Kempeleessä vai Kalasatamassa. Annetaan siis normaalin markkinamekanismin toimia, eikä häiritä sitä nykyisellä 700 eur yksiöstä on normaali tuen taso-mallilla. Toki tässä pitää edetä porrastetusti ettei olla henkilökohtaisissa katastrofeissa.

^^ Hyvää pohdintaa kahdessa ylemmässä, vaan hyvä kysymys on se, että onko kysymys mistään epäämättömästä kehityksestä. Vaikka nyky banksterisektori ja niiden asiaa ajavat yritävät saada asiat näyttämään siltä, että tämä kehitys on niin vakaalta ja epäämättömältä, voi se lopulta sittenkin olla vain maailman suurin kupla.

Ei tarvittaisi kuin riittävä talousromahdus, kannatusmuutos ja riittävän kova "Viinanen" leikkaamaan sosiaalituista, niin yhtäkkiä kaupunkien asuntokupla voisi räjähtää kynsille hetkessä. Sen jälkeen Helsingin yksiöissä eivät enää asuisi sen kummemmin kehitysmaalaiset, kuin suomalaisetkaan köyhät ja puolityhjään betonibunkkeriin jäisivät vain ne joilla on ollut tyhmyyksissään varaa "sijoittaa" tähän kuplaan?

Hyvä kysymys on myös se, että missä vaiheessa tämä maailma on muutenkin mennyt niin sekaisin, että talojen remppaaminenkin on täysin kiinni siitä, saadaanko pankista siihen lainaa? Eikö tämä jo itsessään ole kupla sekin, montako juuri rempattua taloa on myös ulosmitattuna ja alennusmyynnissä, kun näitä velkoja aletaan perimään.

Eikä tämä edes millään tavalla lopu asuntosektorille.

1960-80 -lukujen öljylämmitteisten hyvällä sijainnilla sijaitsevien omakotitalojen markkina-arvo laskenut viimeisen viiden vuoden aikana noin 20-25% mikä on järjetön hinnan lasku. Otanta perustuu noin 10 samalla paikkakunnalla asuntoa myyvän kokemuksiin. Paikkakunta hyvin työllistävä eikä löydy vokkeja. Nämä siis itse kuultuna. Useat asuntoaan myyvistä olisivat vaihtamassa luonnollisen ikääntymisen takia pienempään asumukseen lähemmäksi peruspalveluita. Tällä hetkellä yksinkertaisesti ei mahdollista.
Maalämpö pitäisi kuulemma löytyä niin kaupat voisivat ehkä syntyä. Eli käytännössä hallituksen ilmastosekoilun seurauksena tietty väestönosa menettänyt omistusasuntoarvostaan neljänneksen. Mitään edes osittaista tukea ei ole hallitukselta tämän epäkohdan ratkaisemiseksi ilmaantunut. 

Quote from: andrus on 10.02.2020, 13:44:30
1960-80 -lukujen öljylämmitteisten hyvällä sijainnilla sijaitsevien omakotitalojen markkina-arvo laskenut viimeisen viiden vuoden aikana noin 20-25% mikä on järjetön hinnan lasku. Otanta perustuu noin 10 samalla paikkakunnalla asuntoa myyvän kokemuksiin. Paikkakunta hyvin työllistävä eikä löydy vokkeja. Nämä siis itse kuultuna. Useat asuntoaan myyvistä olisivat vaihtamassa luonnollisen ikääntymisen takia pienempään asumukseen lähemmäksi peruspalveluita. Tällä hetkellä yksinkertaisesti ei mahdollista.
Maalämpö pitäisi kuulemma löytyä niin kaupat voisivat ehkä syntyä. Eli käytännössä hallituksen ilmastosekoilun seurauksena tietty väestönosa menettänyt omistusasuntoarvostaan neljänneksen. Mitään edes osittaista tukea ei ole hallitukselta tämän epäkohdan ratkaisemiseksi ilmaantunut.

Ongelman juurella lienee se ettei nuorille ole kunnolla palkattua työtä kuin pienelle osalle siitä mitä näiden asunnonostajien aikoina. Jolloin ostajia on niin marginaalisesti ettei 9/10 asunnoista löydä ostajaa markkinahinnalla. Ehkäpä tuolla tapaa kolisee boomereille vihdoinkin tajuntaan, että halpatyövoima omien nuorten sijaan vaikuttaa myös heihin.

Valtionvarainministeri Katri Kulmuni on "laittamassa liikkeelle selvitystä" asuntojen arvojen romahtamisesta.
Jussi Halla-aho tarjoaa pulassa olevalle ministerille apuaan tässä visaisessa kysymyksessä ilmaiseksi !!
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2795092837277559

Quote from: Jussi Halla-ahon naamakirja"Kulmuni ei tässä vaiheessa ryhtynyt arvioimaan mahdollisia keinoja, vaan totesi, että tutkijat alkavat selvittää ilmiön syytä ja siihen vaikuttamisen keinoja."

Voin selittää ilmiön syyn, aivan ilmaiseksi ja ilman konsulttipalkkiota:

Asuntojen hinnoista ei Suomessa päätetä millään osto- ja myyntipoliittisella kokonaisratkaisulla. Asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla. Asunnolla on se markkina-arvo, jonka joku on valmis siitä maksamaan. Kun asunnoista on alitarjontaa, niiden hinnat nousevat, ja kun niistä on ylitarjontaa, hinnat laskevat.

Asunnolla toki on muutakin arvoa kuin markkina-arvo. Siihen on sidottuna se raha, joka sen ostamisesta tai rakentamisesta on maksettu, ja sillä on "asumisarvo". Vaikka asunnon markkina-arvo olisi nolla, tämä ei ole ongelma, jos asukas aikoo jatkaa asumista siinä.

Asuntojen hinnat muutaman suuren kaupungin ulkopuolella romahtavat, koska ihmiset keskittyvät niihin suuriin kaupunkeihin. Asuntoja on siis maaseudulla paljon tarjolla, mutta niille ei ole kysyntää.

Jos Suomi olisi öljyvaltio, yhteiskunta voisi tietysti tehdä interventioita ja kompensoida mielin määrin asuntojen markkina-arvon ja "laskennallisen" arvon välistä erotusta. Suomi kuitenkaan ei ole öljyvaltio, joten tämä lähestymistapa kannattaa unohtaa.

Asuntojen arvoon voidaan vaikuttaa vain vaikuttamalla suurten kaupunkien ulkopuolisen Suomen houkuttelevuuteen. Jos useampi maalainen pysyy maalla, tai jos useampi ihminen muuttaa maalle, se nostaa asuntojen arvoa. Maaseudun houkuttelevuuteen vaikuttaa ainakin kaksi asiaa:

1) Infrastruktuuri, palvelut (ennen kaikkea sotepalvelut ja koulut) ja asumis- ja liikkumiskulut.

2) Työpaikat. Jos ihmisille ei ole työtä, he muuttavat sinne, missä on. Työtä tarjoavat (tai eivät tarjoa) sekä yritykset että julkinen sektori (kts. kohta 1).

Infrastruktuurin ja palvelujen ylläpitämiseen tarvitaan julkista rahaa, jota taas saadaan vain verottamalla työtä ja yrittämistä. Periaatteessa rahaa saadaan enemmän, kun kiristetään verottamista, mutta verotuksen kiristäminen tekee yrittämisestä ja työn tekemisestä vähemmän kannattavaa, mikä lisää poismuuttoa, työttömyyttä ja siten yhteiskunnan menoja. (Jotka rahoitetaan verotuksella jne jne.)

Verojen ja maksujen korottaminen on samanlainen ratkaisu kuin housuun pissaaminen pakkasella. Hetken helpottaa mutta oikeasti pahentaa sitä ongelmaa, jota yritetään ratkaista. Paljon tärkeämpää on priorisoida uudella tavalla julkisen rahan käyttöä. On esimerkiksi järkevämpää käyttää 200 miljoonaa euroa vuodessa työssäkäyvien ja yrittäjien verotaakan keventämiseen kuin ulkomaalaisille maksettaviin toimeentulotukiin.

On myös tärkeää huolehtia siitä, että teollisuudella on toimintaedellytyksiä Suomessa. Teollisuus työllistää paitsi suoraan myös alihankintaklustereiden ja työssä käyvien ihmisten käyttämien palveluiden kautta. Jos ilmastohörhöilyllä ajetaan teollisuus pois, siinä mukana katoaa myös se elinympäristö, jossa asunnoilla on markkina-arvoa.

Alkiolaisuuden perusopetuksiin ei näytä kuuluvan kysynnän ja tarjonnan laki, tai sitten Kulmuni ei tunne edes alkiolaisuutta.

Linkki Iltalehden kulmunointiin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b44c2e34-cc13-4bca-9773-f9e133719d08?fbclid=IwAR2W7y3FLfaTYQPAodZhnu8YDKMe7N6u_F7SCOK94nZzgfrWh-4aYHj7M4w

Tuo kaupungistumisasteen määritelmä olisi mielenkiintoista kuulla koska Hollanti on n1/10 pinta-alaltaan Suomeen verrattuna mutta siellä on yli kolminkertainen väkiluku mutta mukamas vähemmän kaupungistunut.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 09.02.2020, 20:20:12
Mikä järki siinä on, että ihmiset maksaa itsensä kipeäksi päästäkseen asumaan pieniin yksiöihin naapureina Husseineita, kun samalla rahalla asuisi linnoissa stadin ulkopuolella.

Quote from: Kremppamestari on 10.02.2020, 11:22:33
Sitä en tajua, miksi mamujen pitää asua Ullanlinnassa eikä Savukoskella. Tukirahaa virtaa asuntosijoittajille. Tunnen pari ja ne on aika kroisoksia.

Edellä jäsen Venneltä vastaus näihin kahteen ketjussa aiemmin esitettyyn ihmettelyyn. Tosin jälkimmäinen ihmettely/pohdinta ("en tajua") vastaa itse itselleen.

Lyhyesti harjoitettu "kasvukeskus" politikointi on tarjonnut liian monille tutun lausahduksen "hei me ansaitaan tällä" eli biznestä. Hyötyykö suomalainen yhteiskunta tästä bizneksestä, kun tiedetään mm. rakennustoimialalta että moni suomalainen raksa-ammattilainen on työttömänä ja virolaiset, latvialaiset, puolalaiset käyvät tekemässä rakennusbuumille hommat halvemmalla ja todennäköisesti muutenkin suomalaisia heikommilla työehdoilla?

Varmaan monelle osapuolelle tilanne on win-win paitsi suomalaiselle työttömyydessä riutavalle duunarille sekä sille entiselle tehtaan patruunalle, joka ei saa enää työntekijöitä Perähikiän Kattilakosken tehtaalle, kun kaikki muuttaa "työn ja valoisan tulevaisuuden perässä" suurimpiiin kasvukeskuksiin.

Erikoista on myös edellä kuvattu yhteiskunnallinen "vihreä" kehitys, jossa kaupunkikeskustat näivettyy (mm. Aleksi 13 loppuu, Stokka hiipuu) ja kauppakeskusrakentaminen elää iloista 80-lukua. Monilla paikkakunnilla megakauppakeskuksiin vain pitää kulkea yksityisautolla, edistyksellisimmät ja vastuussaan tiedostavimmat jo sähköisillä sellaisilla.

Quote from: Murkula on 10.02.2020, 12:39:58
^^ Hyvää pohdintaa kahdessa ylemmässä, vaan hyvä kysymys on se, että onko kysymys mistään epäämättömästä kehityksestä. Vaikka nyky banksterisektori ja niiden asiaa ajavat yritävät saada asiat näyttämään siltä, että tämä kehitys on niin vakaalta ja epäämättömältä, voi se lopulta sittenkin olla vain maailman suurin kupla.

Viikko tai pari sitten esitettiin jälleen TV:ssä elokuva The Big Short (en Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/The_Big_Short_(film))). Elokuva kertoo aika hyvin jenkkien finanssikriisiä edeltävästä uhkapelaamisesta rahoitussektorin välineillä.

Katsoin elokuvan nyt toisen kerran TV:stä. Tällä kertaa huomio kiinnittyi enemmän yhteiskunnan ja rahoitussektorin korruptoituneisuuden tilaan, mihin jenkkien rahoitussektori oli ajettu, tai ajautui, ennen  romahdusta. Ensimmäisellä kerralla huomio kiinnittyi liiaksi moneen nyt toisarvoiselta tuntuneeseen seikkaan.

En usko, että pilaan kenenkään elokuvanautintoa sanomalla, että elokuvassa ja finanssikriisin tositapahtumissa oli kyse tämän ketjun aiheesta ja arvolatauksista. Elokuva näyttää olevan katsottavissa ainakin Netflixissä. Suosittelen.

Sitten kun joskus tulevaisuudessa me äänestäjät olemme vaikuttavissa määrin yhtä mieltä siitä, että The Big Short elokuvan tarjoamalla tilannekuvalla on yhtäläisyyksiä Suomen tilanteeseen ja asioille pitäisi jotain tehdäkin, voimmekin päästä kysymykseen, miten ja kuka pystyy purkamaan tilanteen vai purkautuuko tilanne kriisin kautta.

Ratkaisu asuntojen hintojen romahdukseen ja moneen muuhunkin ongelmaan on Suomen pääkaupungin siirtäminen Keski-Suomeen. Helsinki on järkyttävän kaukana katsoipa lähes mistä päin Suomea tahansa.

Se on muuten jännä, että maailman köyhimpien (ja huonosti koulutetuimpien) ihmisten pitää asua Suomen ylivoimaisesti kalleimmassa kaupungissa.
Miksi meidän pitää rakentaa asuntoja tänne valuvalle porukalle, kun kerrostaloja on tyhjillään ympäri maata? Ihmisen oikeus valita asuinpaikkansa loppuu mielestäni siihen, kun maksukyky on täysin nolla. Tämä koskee myös osittain kantasuomalaisia eli mikä oikeus esimerkiksi alkoholistilla tai narkkarilla on edelleen valita kotipaikakseen muiden maksama bileyksiö pk-seudulta?

Quote from: repo on 10.02.2020, 14:40:24
-Naps-

Sitten kun joskus tulevaisuudessa me äänestäjät olemme vaikuttavissa määrin yhtä mieltä siitä, että The Big Short elokuvan tarjoamalla tilannekuvalla on yhtäläisyyksiä Suomen tilanteeseen ja asioille pitäisi jotain tehdäkin, voimmekin päästä kysymykseen, miten ja kuka pystyy purkamaan tilanteen vai purkautuuko tilanne kriisin kautta.

Suositus tulee myös itseltä tuolle kyseiselle elokuvalle. Katsoneille viittaan sen loppulausumaan ja totean että kriisin tullessa tulee hyvin todennäköisesti pitämään paikkansa myös Suomessa. Niin valitettavan vähän ihmiset oikeasti ymmärtävät myös suomessa, josta myös 90-luku toiminee hyvänä esimerkkinä.

Pohjois-Amerikan intiaanien kansanmurha toteutettiin pääosin siten, että evättiin intiaaneilta oikeus harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja perinteistä elämäntapaansa. Ahtamalla intiaanipopulaatiot reservaatteihin heiltä samalla riistettiin elämänhalu, itsekunnioitus ja tulevaisuuden usko.

Suomessa vallitseva kehitys toimii aivan samalla logiikalla, vaikka keinot ovat, ainakin näennäisesti, huomattavasti pehmeämpiä, hitaampia, mutta ennen kaikkea huomattavasti taitavammin verhottuja. Silti päämäärä on aivan sama: väestönvaihto tuhoamalla entinen väestö.

Nykyisen juonen juju on tuhota populaation kyky tulla aidosti omillaan toimeen sekä oman omaisuutensa, työn ja taidon turvon. Omaisuus velattoman omakotitalon ja maaomaisuuden turvin: pieni polttopuumetsäpala tuo jo riippumattoman lämmöntuotannon asuntoon ja iso kasvimaa varsinaisista pelloista puhmattakaan tuo vähintään osittaisen riippumattomuuden elintarvikkeiden suhteen. Koska tällaista ei yksinkertaisesti voi saavuttaa päälaupunkiseudun uustuotantoasunnoissa, asunnonvalinta on aina myös elämäntapavalinta. Elämäntapavalinnan kautta kyse on osin myös valinta populaation tulevaisuuden suhteen ja siten myös osin jopa poliittinen valinta.

Neukkukuutiossa asuvalla ei ole poliittisista päätöksistä riippumattomia puskureita oman elonsa turvaksi paskatsumanin varalta (no jätetään kulta- ja asejuttujen tyyppinen argumentaatio tällä kertaa pois keskustelusta) toisin kuin böndellä asuvalla (jätetään perunakellarin sisällön riittävyyskeskustelu tällä pois). Kaupungissa asuva on siis huomattavasti välittömämmin ja tiiviimmin sidottu valtiovaltaa ihan konkreettisen olemssaolonsa oalta kuin maalla asuva, etenkin jos maalla asuva omistaa edes jonkin verran pikkutonttia maapohjaa.

Juuri tämän vuoksi on luotu ne suuret taloudelliset mekanismit ja suuret poliittiset päätökset, jotka ylipäätään mahdollistavat tällaisen kehityksen. Suomessa ei ole tyydytty vain tähän, vaan meillä hyvin monet pieniltä tuntuvat poliittiset päätökset täysin tietoisen tarkoituksellisesti nopeuttavat ja syventävät tätä kehitystä. Myös siten, ettei tätä kehitysta ole haluttu rajata ainoastaan haja-asutusalueisiin vaan jo suurimpaan osaan suomalaisia varsinaisia kaupunkeja. Moni tähän ketjuun kirjoittajista ovat maininneet lukuisia tällaisia ns. "pieniä" poliittisia päätöksi', joita yhdistää oikeastaan vain se, että ne vaikuttavat tismalleen samaan suuntaan: populaation keskittymistä yhä enemmän ja enemmän. Nimenomaan ensialkuuun sangen irrallisilta vaikuttavien ykisttäisten poliittisten päätösten yhteisvaikutuksen kautta on nähtävissä ko. päätösten todelliset motiivit kaikkein slevimmin.

Sellainen osa suomalaisia, jotka eivät pärjää yksilöinä globaalissa kilpailussa yksilöinä voittajina ja sellainen osa suomalaisista, jotka eivät halua edes lähteä yksilöinä globaaliin kilpailuun, tulevat olemaan tylevan kansanmurhan uhreja. Elleivät fyysisesti niin vähintään identiteettinsä ja omanarvontunteensa osalta. Heille on varattu orjan osa. Vain orjan osaansa vastaan avoimesti kapinoivat tarvitsee tuhota fyysisesti, jotta kansanmurha olisi Pohjois-Amerikan intiaanien kohtaaman veroinen, vaikka nykyinen keinovalikoima onkin ainakin ulkoisesti huomattavasti pehmeämpi.

(disclaimeri: en näe asiaa mustavalkoisena, enkä siis asian ratkaisuakaan mustavalkoisena, joten "mites siellä metsässä aiot yksin pärjätä" -tyyppiset kommentit eivät saa vastaustani)

Pientaloasujaa on kuritettu kuin vierasta sikaa viimeiset vuodet. Kaikki maksut jätehuollosta kiinteistöveroon ovat kallistuneet kymmeniä tai satoja prosentteja ja ne eivät ole millään tavoin verrannollisia palkansaajan tai eläkeläisen tulojen kasvuun. Iso osa maksuista on veroja tai veroluonteisia ja edes keskellä metsää ei pysty asumaan "edullisesti". Paskalait ja muut vastaavat törkeät jutut ovat nousseet esiin, mutta monet muut pienemmät ikävyydet eivät ole nousseet esiin.

Kelloseppä, tuo mitä mainitset lukee myös tietyissä kansanmurhaa käsittelevissä lainkohdissa. Ongelmaksi muodostuu ettei kukaan käytännössä valvo lakeja tai omaa täytäntöönpanovaltaa tuon keskeyttämiseksi, jolloin kyseessä on varsin kuollut lain kirjain. Sinällään kyllä nykyiset ja edelliset hallitukset hallitukset ainakin 90-luvun pankkikriiseistä eteenpäin voitaisiin virkamiehineen pistää vallan vaihtuessa vastuuseen. Noh. Saahan sitä haaveilla.

Ylivoimaisesti parasta olisi tietenkin että haittamamut suksisivat pois Suomesta mutta muista vaihtoehdoista vähiten huono on se että he asuvat niiden suomalaisten joukossa jotka heitä Suomeen äänestävätkin.

Ymmärtättehän sentään että jos lähdetään tuolle linjalle että haittamamut takahikiälle niin silloin mokutusta ei pääse karkuun yhtään mihinkään. Silloin Suomedta tulisi kuin Ruotsi jossa ei ole pientä tuppukylääkään missä ei läpsyjä olisi kun Suomessa sentään heistä pääsee eroon kun poistuu pk-seudulta/Turusta/Tampereelta.

Itseasiassa, ihmettelen että stadin suvakit eivät ole vielä moista hajasijoitusta ehdottaneet.

Kellosepältä hyvin mielenkiintoinen vertaus reservaatteihin. Toisinaan olen samaa pohtinut pohjoisessa käydessä, kun pakastin on täynnä itse kaadettua riistaa, itse pyydettyä kalaa ja itse kerättyjä marjoja. Lähitiloilta saa pottua ja maitoa. Lähimetsästä puut takkaan. Että mitä cityvihreä tekisi vaikka halkokoneen kanssa, tai kun pitäisi nylkeä hirvi. Maaseudulla monilla on taitoja joilla pärjää  omavaraisesti ja joista kaupungissa asuva ei ehkä ole edes kuullut. Kohta oma autokin alkaa olla sellainen maaseudun harvinaisuushyödyke, kun sen pito tulee yhä kalliimmaksi ja vain ne käyttävät joiden on aivan pakko.

Tosiaan, maaseudulta lähtöön on pakotettu pienillä päätöksillä, kuten maatalouspolitiikalla, pienellä tilalla ei enää pärjää. Ja koulut ja sairaalat on keskitetty yhä isompiin kaupunkeihin. Tätä ollaan edelleen jatkamassa, edes keskisuuri kaupunki ei nykyaikana kelpaa palveluiden keskittämiseen.

Yhtä aikaa väkeä maaseudulta ajamalla ja isoja asumistuki pk-seudulle ajamalla on saatu tilanne, jossa kaksiota maksaa loppuiän. Asumisviihtyvyytenä vieri viereen rakennetut neukkukuutiot sosiaalisilla ongelmilla höystettynä. 

Lähtökohtina on ollut turvallinen, laaja ja harvaanasuttu maa, puhdas luonto, ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. Nykyiset päätökset vain kiihdyttävät nykyistä kaupungistumiskehitystä ja siihen liittyviä ongelmia. Suomalaisia muuttaakin pois kiihtyvää tahtia ja tilalle tulee muuttoa EU:n ulkopuolelta.

Heh heh! Varmaan jyrkimpiä lukuja Turun ja Kaarinan/Littoisten välillä: tämänhetkinen menestysyhtiö Teleste on vain muutaman sadan metrin päässä Kaarinan/Littoisten puolella Turun Varissuosta.
Varissuon "aivovirta" ei ole liikkunut Telesteen suuntaan.

Taitavat olla viimeiset hetket, kun asuntosijoittajat vielä napsivat Varisssuolla loput voitot.

Asuntojen arvon laskussa on otettava huomioon kaksi poikkeavaa ulottuvuutta:

-asunnon hinta laskee, mutta joku kuitenkin ostaa sen ja maksaa edes muutamia kymmeniä tuhansia tai nyt vähintään noin kymppitonnin
-asuntoa ei osta kukaan - ainakaan järkevään hintaan (vrt. eurolla omakotitalo)

Kuulin, että pankit eivät enää rahoita työssäkäyvien perheidenkään asuntokauppoja, vaikka vielä noin 10 vuotta sitten laina myönnettiin myytävänä olevan talon nykyiselle omistajalle sen rakentamiseen.

Kun kuulin tästä, olin yllättynyt. Talo myytäisiin siihen rahaan millainen lainamäärä rakennusvelkaa on vielä maksamatta, mutta pankki ei suostu "velallisen vaihtoon". Ei, vaikka lainaa on pyydetty samasta pankkiryhmästä, joka oli antanut lainan talon rakentamiseen - ja jota maksetaan edelleen.

Paikkakunta on pienehkö kaupunki, mutta ei nyt täysin toivottomaksi taantunut, vaikkakin hiljentynyt. Olennaista on se, että velallinen vaihtuisi, mutta velkamäärä olisi pankilla edelleen sama. Tämä ei käy: lainaa ei myönnetä, vaikka perheen molemmat vanhemmat käyvät työssä. Talolla ei kuulemma ole enää vakuusarvoa, vaikka se on nyt tälläkin hetkellä vielä maksettavan rakennuslainan vakuutena.

Allekirjoittanut on ollut sitä mieltä, että asuntosijoittaminen on sangen kyseenalaista touhua. Johtuu siitä, että asunto on yksi elämän perusedellytyksiä. Siksi en ole koskaan pitänyt tästä sijoittamissuunnasta, enkä odota oman asuntoni osalta saavani "omiani pois", kunhan pääsee halvemmalla kuin vuokralla, kaikki on osaltani mennyt hyvin. Tarkoittaa myös sitä, että seuraava ostamani asunto ei myöskään ole suhteessa kalliimpi, ja tämä on asia joka aika monelta tuntuu unohtuvan iloitessaan asuntojen hinnan nousuista.

Asuntotouhuilla voi rikastua, etenkin jos lainsäädäntöä säädetään siihen suuntaan, mutta lopputuloksena se aiheuttaa pääasiallisesti kansallisen varattomuuden ja talouden hyytymisen, kun asuntojen maksamiseen menee suhteettoman suuri osa tuloista. Nykyinen kaavoituspolitiikka kaupungeissa, sekä maaseudun kunnissa vuosikymmeniä jatkunut Kepun äänestäminen on tehnyt sen, että asumisesta on saatu helvetin kallista. Mutta nämä palautuvat kuitenkin lopun viimein äänestäjiin: on pikkuhiljaa oikeasti alettava ymmärtämään omien äänestyspäätöksiensä vaikutus. Jos äänestät jatkuvasti samaa törttöilevää sakkia, sillä taataan lähinnä se, etteivät he eivät koskaan muuta linjaansa.

Sitten mitä tulee noihin asuntoihin itseensä esimerkiksi etelässä, niin niitä myytiin kovasti sloganilla "sijainti, sijainti ja sijainti". Niin, eli maksat helkkaristi "nopeista" liikenneyhteyksistä, muuta arvoa ei niinkään ole. Tuttuni ostaman neljännen kerroksen 350 000 euron arvoisen yksiön arvo määräytyy pitkälti liikenneyhteyksien kautta, ei esimerkiksi asumisviihtyvyyden tai ympäristön vuoksi (tai no jos haluaa maksaa keskustaympäristöstä raitiovaunujen jyrinöineen, niin sitten). Samalla maaseudulla asuntojen arvot laskevat, ja tonttimaa on todella halpaa. Lääniä löytyy, ja omavaraisuusaste olisi kohdillaan. Ja ilmakiväärilläkin voi ampua ilman että naapurit kauhistelevat tai kyselevät typeriä. Helsingistä pääsee helpommin lentokoneella muualle, mutta täällä pohjosempana ei synny niin pakottavaa tarvetta lähteä mualimaa kattelemaan.

Vanha viisaus sanoo, että osta silloin kun joku on halpaa, ja myy kalliilla. Nyt olisi maaseudulta ainakin tonttimaata saatavilla suhteellisen järkevään hintaan. Hullua tässä on se, että oman kaupunkikaksioni arvolla voisin ostaa kolme omakotitaloa tontteineen kotikunnastani. Ja jos taloa pitäisi miettiä, niin riittävän iso tontti jolle saa perunamaan, mielellään irti valtakunnan sähköverkosta, oma kaivo, ja oma lämmöntuotanto. Ehkä noin 40-50 km kaupungista jossain pienemmässä pitäjässä, jossa on muutama tuhat asukasta. Pitäisi vaan löytää vaimo sitä ennen.

Quote from: -PPT- on 10.02.2020, 23:19:54
Ylivoimaisesti parasta olisi tietenkin että haittamamut suksisivat pois Suomesta mutta muista vaihtoehdoista vähiten huono on se että he asuvat niiden suomalaisten joukossa jotka heitä Suomeen äänestävätkin.
...
Itseasiassa, ihmettelen että stadin suvakit eivät ole vielä moista hajasijoitusta ehdottaneet.

On sitä yritetty tehdä. Paikallisten hylkimisreaktion jälkeen tuppaavat siirtymään paremmille KELA-tukien metsästysmaille Etelä-Suomeen. Täällä pohjosempana ei pääse tekoja karkuun, jos jostain syystä mokukasvaimen etäpesäke pääsisi alueelle syntymään. Näin esimerkiksi Lapualla ja Kempeeleessä. Molemmissa armotonta uittuilua kunnanvaltuustolle sekä mielenosoitukset kunniakansalaisten perseilystä VOKin tai kunnantalon lähelle.

Quote from: Histon on 10.02.2020, 14:48:30
Ratkaisu asuntojen hintojen romahdukseen ja moneen muuhunkin ongelmaan on Suomen pääkaupungin siirtäminen Keski-Suomeen. Helsinki on järkyttävän kaukana katsoipa lähes mistä päin Suomea tahansa.

Jos on asunut joskus Suomen ulkopuolella, niin melkein mistä katsottuna koko Suomi näyttää olevan kaukana. No Venäjä on tiätty lähellä...

Ongelma on ihmisten korvien välissä. Näyttää siltä, että kaikki haluavat tulla etelän suurempiin keskuksiin. Se, että jonnekin Mölpiälle rakennetaan viidelläkymmenellä miljuunalla kullasta tehty kiiltelevä kunnantalo, lämmittää eniten kuntapomoja ja kaveriraksafirmoja.

Mökö ja Luru haluavat kuitenkin edelleen tulla Statiin, minne Pirkot menivät jo edeltä.

Ehdotan, että rakennetaan Uusi Uljaampi Stati, ja sinne muutama kilometrin korkuinen pilvenpiirtäjä, niin tiedetään, että asutaan Centterissä. Kalevala City, KC, on nimiehdotukseni.

Aikaisempi kontribuutioni liittyy:

Quote from: Lasse on 10.03.2018, 22:39:34

Quote from: artti on 12.01.2018, 14:01:40
Kun tuo moottoritie on rakennettu niin aivan väistämättä selväjärkisellä logiikalla ajateltuna Suomen etelärannikkoa pitkin kulkeva Eurooppa 18 moottoritie tulee linjaamaan ja ohjaamaan toimintojen sijoittumista. Moottoritie on tehty ja seuraavaksi tehdään rautatietunneli Tallinnaan ja sitten rakennetaan moottoritie ja kaksoisraiteet Pietariin ja sitten rakennetaan pengertie ja sillat ja tunneli Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja näin Suomi nousee.

Hki-Tallinna tunneli ok, mutta rakennetaan suoraan MagLevinä. Helsingin matalalle rakennettavalle tekosaarelle tulee muutama noin 1200 MWe -kokoluokan IV -sukupolven ydinreaktori, joista tunnelia pitkin kaukolämpöputki pääkaupunkiseudulle. CO2 -päästöt kuriin kertaheitolla, eikä tarttee putkea vetää Loviisasta asti.

Rakennetaan uusi Metropoli jonnekin Humppilan kohdille, josta jo H-T -tunnelia varten kehitetyllä MagLev -konseptilla nopeat yhteydet Helsinkiin, Hämeenlinnaan (josta jatko Lahteen), Tampereelle, Poriin ja Turkuun. Keskellä ei-mitään voi ketään haittaamatta rakentaa muutaman pilvenpiirtäjänkin, ilman että tulee ahdasta tai että Museovirasto kilahtaa.

Kokemäenjoelta kanavoidaan vesireitti Päijänteelle asti, samoin Kymijoen kanava rakennetaan Päijänteeltä Suomenlahdelle.

Suomi nousuun.

Ehkä voisin sen verran avata myös omasta pitäjästä, että kun ne tonttimaat ja talot olisivatkin maalaiskaupungissa niin halpoja, kuin yllä saa käsityksen. Vaan kun ne eivät ole.

Kun jostain kohtuullisesta rivarikaksiosta joutuu maksamaan 80k€ ja vähänkin kohtalaisempi omakotitalo on +100k€ ja nämä ovat niitä hintoja, jotka ovat tulleet alaspäin. Samaan aikaan koko mäki on täynnä vanhuksia ja idioottikin ymmärtää, että nuo saa puoleen hintaan hetkenpäästä, siinäkin tapauksessa että Coronavirus vältetään. Niin mikä on oikeasti se liima, joka saa tämän kuplan pysymään pystyssä?

Vastaus mainittiin oikeastaan jo yllä, korkeat vuokrat ja matalat korot tekevät velka-asumisesta järkevän vaihtoehdon, myös näillä hinnoilla joissa ei ole mitään järkeä. Vaan juuri se on se syy miksi asun itse 'kalliisti' vuokralla, koska pidän sitä päinvastoin hyvänä vastineena rahalle. Naurettavinta on se, että kuten yllä kirjoitin jo tapahtuneesta hintojen tippumisesta, olen jo ollut oikeassa.

Vaikka vuokrallani olisi ehkä ehtinyt lyhentämään lainaa hieman arvonlaskua ja korkoa enemmän, niin mitä jos mainitsen pois kaiken vuokraani sisältyvän, lämmityksen, laajakaistan, ruohonleikkuun, kodinkoneet, mahd. remonttitarpeet ja hyvän sijainnin. Eli voisin väittää saaneeni paremman diilin ilman riskiä. Samaan aikaan tuo ylijäävästä tulee kerättyä paitsi muuten sivuun, niin myös Osake/ASP-puolelle kertymään.

Tuo viimeinen onkin ehkä se tärkein, nimittäin se suurin viisaus omistusasumisella pärjäämisessä on aina ollut se, että se pakottaa säästämään ja venyttämään penniä. Vuokralla asuva ei usein tätä tee ja se on juurikin tuon vuokra-asumisen suurin sudenkuoppa, eikä välttämättä niinkään sen hinta. 

Quote from: Supernuiva on 11.02.2020, 23:20:40

Kuulin, että pankit eivät enää rahoita työssäkäyvien perheidenkään asuntokauppoja, vaikka vielä noin 10 vuotta sitten laina myönnettiin myytävänä olevan talon nykyiselle omistajalle sen rakentamiseen.

Kun kuulin tästä, olin yllättynyt. Talo myytäisiin siihen rahaan millainen lainamäärä rakennusvelkaa on vielä maksamatta, mutta pankki ei suostu "velallisen vaihtoon". Ei, vaikka lainaa on pyydetty samasta pankkiryhmästä, joka oli antanut lainan talon rakentamiseen - ja jota maksetaan edelleen.

Onpa mielenkiintoista, että pankki voi taseessaan arvottaa asunnon hintaan x ja sitten lainanhakijalle arvottaa sen arvon nollaksi. Onko lainatarjouksia kysytty useammista pankeista? Ei tosiaan ihme jos pienillä paikkakunnilla ei asuntokauppa käy jos pankista ei saa lainaa.

Quote from: Murkula on 12.02.2020, 08:23:49
Tuo viimeinen onkin ehkä se tärkein, nimittäin se suurin viisaus omistusasumisella pärjäämisessä on aina ollut se, että se pakottaa säästämään ja venyttämään penniä. Vuokralla asuva ei usein tätä tee ja se on juurikin tuon vuokra-asumisen suurin sudenkuoppa, eikä välttämättä niinkään sen hinta.

Väitän, että monella omistusasumiseen päätyvällä on taloudellisen ajattelun sijasta vahvempi halu hankkia elämisen turvaa omistusoikeudella asuntoon. Omistusoikeus on toistaiseksi ollut riittävän vahva myös yksityishenkilölle, vaikka sitä aika ajoin loukataan "kasvavan yhteiskunnan tarpeilla" eli suuremman hyvän oikeutuksella (mm. eräänä tapauksena aluelunastus Keimolassa).

Mielestäni vuokra-asumisessa on aina ollut ja on edelleen epävarmuus, miten vuokrasopimus pitää, voiko siihen luottaa tai tarjoaako vuokrasopimus paremman turvan kuin omistusasuminen? Omistusasuminen tuo lisäksi juridisen oikeuden päättää suoraan siitä, mitä omistukselleen tekee. Maalaako makuuhuoneen yhden seinän helakan vihreäksi omalla päätöksellä vai pitääkö siihen ja moneen muuhun asiaan pyytää vuokranantajan lupa ja luottaa hänen (tai sen, kun vuokranantaja onkin isompi korporaatio) hyväntahtoisuuteen ja ymmärtämykseen, että ihmiset haluvat tehdä muutoksia asumuksiinsa. Isommassa korporaatiossa todennäköisesti halutaan minimoida kustannuksia, mitkä aiheutuvat asukkaiden tekemistä muutoksista.

Näilläkin on väliä, kun puhutaan omistusasumista sijoitusasumisen ohella. :)

Edit: typo.

Kun aikanaan muutimme pk-seudulle, olimme aluksi vuokralla. Hinta tuntui silloin kovalta mutta sijainti ja palvelut kompensoivat hienosti. Metro, päiväkoti, kaupat, ulkoilualue, kaikki kirjaimellisesti kivenheiton päässä. Toki myös räkälät ja ojissa örisevät pultsarit, kunnes kela siirtyi radan toiselle puolelle.

Vuokra-asumisen todellisuus iski kuitenkin pian. Omistaja lemppasi meidät pihalle juuri ennen kuin vuosi tuli täyteen, verukkeena asunnon tarve "omaan käyttöön" eli tyttärelle. Tosiasiassa omistaja ei halunnut pysyvää vuokralaista joka olisi oikeutettu pidempään irtisanomisaikaan. Hänelle sopi parhaiten että kämppä sai joka kesä uudet asukkaat joista pääsi nopeasti eroon tarvittaessa.

Onneksi emme edes suunnitelleet jäävämme asuntoon, alueelle, Helsinkiin tai edes Suomeen siinä vaiheessa. Mutta miten helvetissä perhe suunnittelee elämänsä näin epävarmalle pohjalle? Olemme muuten aina asuneet omistusasunnossa. tämä vajaa vuosi oli ainoamme vuokralaisena (opiskelija-asuntojen jälkeen).

En tiedä onko tilanne muttunut, mutta vuokraamista pidän äärimmäisenä hätäratkaisuna. Paitsi tietysti jossain peräkylillä missä asiakkaan markkinat ehkä jopa toimivat.

Oikaisuedit: sopimus oli 12 kk määräaikainen, ja juuri irtisanomisajan lähestyessä ilmoitettiin että sitä ei uusita.

Quote from: Supernuiva on 11.02.2020, 23:20:40Talolla ei kuulemma ole enää vakuusarvoa, vaikka se on nyt tälläkin hetkellä vielä maksettavan rakennuslainan vakuutena.

Suomeen tarvitaan kipeästi joissakin USAn osavaltioissa pätevä foreclosure-laki. Eli vastuu vakuuden arvosta on lainan myöntäjällä. Arvottoman kämpän voi palauttaa pankille ja laina on sillä selvä. Luonnollisesti myös henkilökohtainen konkurssi pitäisi säätää lakiin.

Tämäpä ei käy Suomessa missä "kansallisomaisuus" makaa kostuneiden rakennusmuovien ja piilosokkelien muodossa. Ehkä sitten tulevaisuudessa kun velkaantuminen painottuu enemmän kulutusluottoihin ja huonosti tuottavat kiinteistöt muuttotappioalueilla on saatu likvidoitua.

Kun opiskelijat päästettiin poliittisella päätöksellä hyödyttämään vuokralaardeja päättelin, että tarkoitus on tehdä opiskelijoista riippuvaisia valtion tissistä jo nuoresta alkaen.

Kokoomuksen gryndereitä ja pääomapiirejä hyödyttää opiskelijoiden KELAn vuokranmaksu ja vihreitä se, että ilmaisen rahan jakaminen heitä potentiaalisesti äänestäville on fiksu poliittinen toimenpide.

Mitäpä sitä ollessa vaikka hieman pienemmällä rahalla, kun ollaan Metropolin ytimessä kivassa asunnossa ja lattekahvilat levittäytyvät laajalle. Voi sitten paneutua niihin tärkeisiin ja oleellisiin kysymyksiin sukupuolten epätasa-arvoisuudesta ja häilyvyydestä vaikka 40 vuoden opintoputken pituudella.

Tämä, että jo nuoresta opetetaan kinuamaan ilmaista elämää veronmaksajien kustannuksella on epäterve ilmiö. Ne veronmaksajat kun voivat hieman ryhtyä pahantuulisiksi ja kysyä vaikka itseltään, että miksi minun pitää herätä aamukuudelta ja lähteä pimeässä räntäsateessa maksamaan veroja, kun voisi nukkua puoleenpäivään ja nauttia kivasta uudesta asunnosta - ilmaiseksi.

Valkokaulusväki voi tehdä paljon etätöitä nykyään.

Asun alle 100 km Tampereelta. Tästä on alle 100 km myös pariin pienempään kaupunkiin.

Täältä saa hyväkuntoisen omakotitalon reilu 100teur.

Jos myy kaupungista rivarin tai isomman asunnon hyvältä paikalta, saa täältä:
-Omakotitalon
-Sinne remontin
-Remontissa etätyötä varten kalustetun työhuoneen
-Valokuituliittymän
-Hiljaisuutta ja raikasta ilmaa
-Järven ihan viereen
-Kyläyhteisön kyläkauppoineen, ravintoloineen, pankkeineen kävelymatkan sisällä

Ja rahaa riittäisi vielä vaikka johonkin hulppeaan dieselhybridiin, missä huippuaudiota kuunnellen nahkapenkeillä pyyhältää kaupunkiin kolmella litralla naftaa. Ensimmäiset 50 km menee kokonaan ilman liikennevaloja ja esim. Hervantaan pääsen täältä ilman yksiäkään liikennevaloja.

Jos duunissa pitäisi näyttää fyysisesti naamansa 1-2 päivänä viikossa, miksi muuttaisin jonnekin ratikkakiskojen viereen?

Kunhan kansa käsittää tämän, maallemuutto alkaa taas. Vihreiden kiusaksi. Sääli, että siihen mennessä kyläkouluverkko on tässä maassa ajettu alas. Kiitos etenkin kokoomuksen kuntatalousnerojen.

-i-

Minä olen selvästikin hämäläinen vaikka Keski-Suomesta alun oerin olenkin kotoisin.  ;D

Nimittäin, melkein 30v asunut pk-seudulla ja nyt olen huomannut että minulla ei oikeastaan ole varaa asua täällä.

Tai varaa ja varaa, sehän on suhteellinen käsite mitä tarkoittaa että on varaa mutta en koe saavani rahoilleni kunnon vastinetta.

Minä olenkin katsellut Lahden asuntojen hintoja ja tarkoitus olisi muuttua oikeasti hämäläiseksi lähitulevaisuudessa.

Quote from: repo on 12.02.2020, 10:37:42
-naps-

Näilläkin on väliä, kun puhutaan omistusasumista sijoitusasumisen ohella. :)

Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta kätevästi unohtuu että moni noista on myös omistusasunnon varjopuolia. Kavereissa on montakin henkeä, jotka osuvat nyt näissä omistusasunnoissaan, sekä erikseen varoittavat noiden hankkimisesta. Se turvaksi hankittu linnoitus on monella kääntynyt vankilaksi.

Elämässä voi tapahtua paljon, firma voi muuttaa, työympäristö voi muuttua myrkylliseksi, talosta voi löytyä hometta, voi tulla potkut, voi olla että maksuja ei saa maksuun ja talo menee, sekä lista jatkuu. Yhteistä kaikille on, että ovat oikeita esimerkkejä oikeasta elämästä ja lopputulos on vähän eri kaliiberin kivat sulle, kuin yksi häätö.

Sitä kun on vain tullut nähtyä, kun istutaan siinä kyllä siinä ihanassa 140 neliön talossa, mutta lämmittämään on varaa ruveta vasta kun uloshengitys höyryää ja saunasta ei ole puhettakaan. Samaan tyyliin pihasta saattaa löytyä se uudenkarhea Volkkari, mutta todellinen rahatilanne on sitä luokkaa että ruuasta pitää karsia ja pottoainetta ostaa luottokortilla.

Nauran partaani tuollaista katsellessa, eikä vähiten siksi että minulla olisi varmaan oikeasti varaa tuohon. En vain pidä sellaista minään, en edes vakauden suhteen. Kaupungin vuokrakämppä, vanha luotettava mannelavetti ja oikeasti pätäkkää takataskussa on itselle paljon enemmän vakautta, kuin pankinjohtajan lainahöyhenissä eläminen.  ;)

Quote from: -PPT- on 10.02.2020, 14:40:13
Tuo kaupungistumisasteen määritelmä olisi mielenkiintoista kuulla koska Hollanti on n1/10 pinta-alaltaan Suomeen verrattuna mutta siellä on yli kolminkertainen väkiluku mutta mukamas vähemmän kaupungistunut.

Monet meidän kaupungit ovat euroopan mittapuulla maaseutua tai maaseutupitäjiä.

Aihe asuntojen arvon alennuksesta on jättimäisen iso asia. Hallitusohjelma on tuhoamassa ei pelkästään asuntojen arvon, vaan pakottaa yksityiset ihmiset valtaviin lisäkustannuksiin.

Samaan aikaan kun asuntojen arvo laskee maanlaajuisesti, niin vaaditaan öljylämmityksestä luopumista. Monelle toimivan ratkaisun vaihtuminen on korkeintaan jättimäinen kuluerä lisää ja käytännön hyötyä siitä ei ole.

Sen lisäksi halutaan tuhota polttomoottoriautot liikenteestä ja nostaa autoilun kustannukset pilviin, joka entisestään tuhoaa Suomen elinolomahdollisuudet.

Kaikki tämä halutaan tehdä vain keksityn vihreän hiilineutraalipolitiikan takia. Lisäksi ihmisestä iso osa on hiiltä eli varmaan luodaan kansallinen itsetuhoamisohjelma.

Quote
Öljylämmitys kielletään, tonttimaan verotus voi nousta – näin uusi hallitusohjelma vaikuttaa asumisen kustannuksiin


https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/9a7d0507-ba58-4b11-a7a8-48f330f5b009

Tonttimaan verotus nousee?

Miksi?

Eihän tässä maassa muuta olekaan kuin tonttimaata. Tämä on yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Eikö tästä pitäisi päinvastoin saada joku bonus EU:lta ja hallitukselta varsinkin, kun suomalaisten määrä vähenee kaiken aikaa dramaattisesti?

Mitä tässä oikein verotetaan? Luontoako? Tilaa? Sosiaalista hyvinvointia? Luonnon kohtuukäyttöä? Puistoja? Luonnonläheisyydestä kumpuavaa psyykkistä hyvinvointia? Vihreyttä?

Mielestäni pitäisi verottaa liiasta asukastiheydestä. Jos tiheys nousee yli tuhannen asukkaan neliökilometriä kohden, niin annettakoon sakkoa. Ja omakin alueeni kuuluu tähän, joten en ajattele omaa etuani vaan kokonaisetua - täälläkin jo kaivataan vapaata tonttimaata eikä pieniä pihoja ja kivikyliä.

Haapala ottaa kantaa, mielestäni erittäin osuvasti koskien asuntojen,kiinteistöjen arvon laskuun...

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006408190.html

"KIINTEISTÖJEN arvo ei laske ainoastaan sivukylillä, vaan myös keskustaajamissa.

Kaikkialla muualla paitsi suurissa kaupungeissa.

Viimeisenä toivonkipinänään sivukylien asujat pitävät muuttoa taajamaan, mutta sekään ei pitkän päälle auta. Moni niistäkin tyhjenee vääjäämättä, kun väki ikääntyy ja vähenee. Väestökadon myötä välttämättömät palvelut kaikkoavat. Noidankehän keskellä asuminen muuttuu mahdottomaksi.

Vaihtoehdoksi jää muuttaa muiden mukana.

Kun oman asunnon arvo on nolla, millä muutat? Raha ei riitä uuteen. Se on suurimpia tulppia myös työllisyyden kohtaanto-ongelman hoidossa".

Samaan syssyyn kun laitetaan polttoaineiden julmat hinnankorotukset, niin alkaa monen maaseudulla asuvan käsi puristua nyrkkiin verkkarihousun taskussa sekä ihmettely..mikä perkeleen laboratorio Suomesta on tullut, jonain "esimerkkimaana"..suhteessa ilmastonmuutokseen.

Edelliseen viestiin viitaten, sen sisältöä lainaten:

QuoteViimeisenä toivonkipinänään sivukylien asujat pitävät muuttoa taajamaan, mutta sekään ei pitkän päälle auta. Moni niistäkin tyhjenee vääjäämättä, kun väki ikääntyy ja vähenee. Väestökadon myötä välttämättömät palvelut kaikkoavat. Noidankehän keskellä asuminen muuttuu mahdottomaksi.

Vaihtoehdoksi jää muuttaa muiden mukana.

Kun oman asunnon arvo on nolla, millä muutat? Raha ei riitä uuteen.

Helppohan se on muuttaa kuolevasta kylästä Stadin discopallosykkeeseen. Myy vain kämppänsä parilla tonnilla jollekin vaikka kesämökiksi ja ottaa Stadista yksityisen vuokrakämpän. Sen jälkeen työttömänä tai eläkeläisenä menee Kelaan ja pyytää asumiskulut ja vuokran, toimeentulotukeakin voi saada, kun nyt erämaiden asukista tulikin ehta stadilainen. Joten asu kuin keeneri. Ilmaiseksi. Jalat pöydälle, kalja käteen, katsele ikkunasta merelle. Ne muut maksaa. Aluepolitiikka on muiden huoli.

Quote from: simppali on 14.02.2020, 21:40:47
Kun oman asunnon arvo on nolla, millä muutat? Raha ei riitä uuteen. Se on suurimpia tulppia myös työllisyyden kohtaanto-ongelman hoidossa".

Mutta samaan aikaan, joka mökki maksaa etuovessa kuitenkin sen 30k€, oli se miten tahansa romahduskuntoinen tahansa. Tässä yhdestä tehtiin tuttavien toimesta vastaavas tarjous ulosotto'huutokaupassa', eikä jäänyt käteen, vaikka talouteen kuuluu ties mitä paskaviemärirasitteita ja maksut juoksevat. Niin jokin tässä yhtälössä ei yksinkertaisesti osu kohdalleen, ei sitten niin millään lailla.

Ehkä tässä myrskypilvessä on sittenkin kultareunus, kun tämä hallitus vetelee maksut kattoon, niin ehkä se kupla oikeasti vihdoin puhkeaa, kun selkiää että sitä suurempaa hölmöä ei enää koskaan tule. Nyt sitä selkeästi vielä odotellaan, vaikka romahdus alkaa olla jo iltalehdessä kuulutettu.

Quote from: nollatoleranssi on 14.02.2020, 21:09:09
Aihe asuntojen arvon alennuksesta on jättimäisen iso asia. Hallitusohjelma on tuhoamassa ei pelkästään asuntojen arvon, vaan pakottaa yksityiset ihmiset valtaviin lisäkustannuksiin.

Samaan aikaan kun asuntojen arvo laskee maanlaajuisesti, niin vaaditaan öljylämmityksestä luopumista. Monelle toimivan ratkaisun vaihtuminen on korkeintaan jättimäinen kuluerä lisää ja käytännön hyötyä siitä ei ole.

Sen lisäksi halutaan tuhota polttomoottoriautot liikenteestä ja nostaa autoilun kustannukset pilviin, joka entisestään tuhoaa Suomen elinolomahdollisuudet.

Kaikki tämä halutaan tehdä vain keksityn vihreän hiilineutraalipolitiikan takia. Lisäksi ihmisestä iso osa on hiiltä eli varmaan luodaan kansallinen itsetuhoamisohjelma.

Hommahan on nyt niin, että tässä katsellaan sitä kuinka kauan Kepu kestää. Se ei kestä loputtomiin, kun isännät alkavat kyllästymään. Kuka helkkari haluaa maaseudulla sähkölämmityksen? Öljy on siellä monessakin suhteessa järkevä vaihtoehto. Maalämpöön on tietty mahdollista vaihtaa jokseenkin järkevin kustannuksin. Eikä autoja yksinkertaisesti pysty luovuttamaan pois kulkemisen takia, jos busseja ei kirjaimellisesti kulje, kuten esimerkiksi kotikuntani kohdalla.

Hallituksen kaavailut eivät tietenkään tarkoita sitä, että niillä joilla on varallisuutta, tarttee ottaa tässä vihervasuritouhussa pataan - tässä vaiheessa isänmaallinen teko alkaa olla viedä himoverotukselta varallisuus suojaan. Säästyypä silloin edes jotain varallisuutta maahan. Tämän voi tehdä täysin rikkomatta mitään lakia irtisanoutumalla töistä. Mitä jos me tekijät downshiftattaisiin porukalla kerrankin pari kolme kuukautta?

Sitten niiden puolesta, joidenka palkat menevät pitkälti perheen elättämiseen ja äänestivät muuta kuin PS:ää, pitänee vaan sanoa, että tämä on täysin ikiomien äänestyspäätöksienne seurausta. Tilanteen voi korjata demokraattisesti seuraavan kerran vaaleissa, kun se ei ole kehittynyt vielä mahdottoman vaikeaksi. Vaihtoehtoisesti on alettava protestoimaan näkyvämmin hallituksen politiikkaa - aivan kuten minäkin kuljin niissä, joissa vastustettiin lapsiinsekantujien tekoja, ja saimmekin niillä asiaa korjattua. Jos näitä kumpaakaan ei tee, syyllisen nykyiseen tilanteeseen löytää peilistä. Siinä vaiheessa tuttavapiirin on turha kysellä jäsen ÄmTeeAa:lta armonpaloja, etenkin kun olen puhunut ja möykännyt asiasta viimeiset viisi vuotta.

Veikkaan kuitenkin, että Kepu kaatuu ensin. Kunnallisvaalit voivat pelottaa siellä jo ihan tosissaan.

Suomalaisten horror-tilanteelle ei helposti voi mitään. Ne jotka äänestivät tarkoituksella väärin 2019 saavat puolestani katua katkerasti. Veikkaan silti että äänestäjien joukossa on paljon "kunnon väkeä" jotka eivät tajunneet vaaleihin mennessä mikä tilanne on. Siis niitä  joiden äänillä nykyinen punakhmer-hallitus muodostui.

Jonkun pitäisi näille punafasisteille esittää laskutoimitus, että paljonko co2 päästöt laskee, jos öljylämmitys kielletään.
Koittakaapa ihan päässä laskea että monellako tonnilla co2 päästöt laskee tämän lain myötä.

Quote from: Eino P. Keravalta on 14.02.2020, 21:19:14
Tonttimaan verotus nousee?

Miksi?

Eihän tässä maassa muuta olekaan kuin tonttimaata. Tämä on yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Eikö tästä pitäisi päinvastoin saada joku bonus EU:lta ja hallitukselta varsinkin, kun suomalaisten määrä vähenee kaiken aikaa dramaattisesti?

Mitä tässä oikein verotetaan? Luontoako? Tilaa? Sosiaalista hyvinvointia? Luonnon kohtuukäyttöä? Puistoja? Luonnonläheisyydestä kumpuavaa psyykkistä hyvinvointia? Vihreyttä?

Mielestäni pitäisi verottaa liiasta asukastiheydestä. Jos tiheys nousee yli tuhannen asukkaan neliökilometriä kohden, niin annettakoon sakkoa. Ja omakin alueeni kuuluu tähän, joten en ajattele omaa etuani vaan kokonaisetua - täälläkin jo kaivataan vapaata tonttimaata eikä pieniä pihoja ja kivikyliä.

Varmasti siksi, että veroja on järkevää kerätä ainoastaan sieltä missä on veronmaksukykyä. Toisin sanoen sieltä missä on omistusta tai ansioita.

Puhe kaikista muista verotussyistä on pelkkää sumutusta ja brändäilyä. Sossutukien varassa elävältä ei vain löydy nettoveronmaksukykyä.

Liikenteestä kerätään noin 8 mrd veroina ja koko valden budu on alta 60 mrd. Jos kaikki autot olisivat huomenna verovapaita sähköautoja valde olisi ylihuomenna selvitystilassa.

Edit: pari kirotusvirhettä.

Miksi aina pitää nostaa veroa. Laittaisivat pörssin tuottamaan, niin veroja voitaisiin laskea.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 15.02.2020, 13:41:04
Jonkun pitäisi näille punafasisteille esittää laskutoimitus, että paljonko co2 päästöt laskee, jos öljylämmitys kielletään.
Koittakaapa ihan päässä laskea että monellako tonnilla co2 päästöt laskee tämän lain myötä.

Päässä laskettu:

200.000 öljylämmitettyä asuntoa (arvaus) x 2500 litraa öljyä vuodessa (arvaus) x litrasta öljyä tulee 2 kg hiilidioksidia (arvaus) = 1 miljoona tonnia hiilidioksidia, joka on kai runsaat 2% Suomen päästöistä.

Jos tilalle vaikkapa sähkökattila (halvin ratkaisu), päästötön sähkösopimus, päästöt tippuvat ehkä 90% joten vähennys pyöristettynä edelleen se 1 Mt ja 2%.

Saa tarkistaa ...

Quote from: vastarannan kiiski on 15.02.2020, 17:10:22

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 15.02.2020, 13:41:04
Jonkun pitäisi näille punafasisteille esittää laskutoimitus, että paljonko co2 päästöt laskee, jos öljylämmitys kielletään.
Koittakaapa ihan päässä laskea että monellako tonnilla co2 päästöt laskee tämän lain myötä.

Päässä laskettu:

200.000 öljylämmitettyä asuntoa (arvaus) x 2500 litraa öljyä vuodessa (arvaus) x litrasta öljyä tulee 2 kg hiilidioksidia (arvaus) = 1 miljoona tonnia hiilidioksidia, joka on kai runsaat 2% Suomen päästöistä.

Jos tilalle vaikkapa sähkökattila (halvin ratkaisu), päästötön sähkösopimus, päästöt tippuvat ehkä 90% joten vähennys pyöristettynä edelleen se 1 Mt ja 2%.

Saa tarkistaa ...

Oikea vastaus on että lämmitysöljy on lentokerosiinin valmistuksen sivutuote ja se työnnetään jonnekin muualle, jos sillä ei lämmitetä ihmisten taloja. Joten co2 päästöihin tällä ei ole vaikutusta.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 15.02.2020, 17:20:15
Oikea vastaus on että lämmitysöljy on lentokerosiinin valmistuksen sivutuote ja se työnnetään jonnekin muualle, jos sillä ei lämmitetä ihmisten taloja. Joten co2 päästöihin tällä ei ole vaikutusta.

Mutta jos sillä korvataan vielä saastuttavampaa öljyä tai polttoainetta (huonompi energiasuhde/co2), niin silloin erotus näkyy.

Toki vain teoreettisesti ja varmaan suurempi vaikutus olisi hiukkaspäästöjen väheneminen.

Quote from: vastarannan kiiski on 15.02.2020, 17:10:22

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 15.02.2020, 13:41:04
Jonkun pitäisi näille punafasisteille esittää laskutoimitus, että paljonko co2 päästöt laskee, jos öljylämmitys kielletään.
Koittakaapa ihan päässä laskea että monellako tonnilla co2 päästöt laskee tämän lain myötä.

Päässä laskettu:

200.000 öljylämmitettyä asuntoa (arvaus) x 2500 litraa öljyä vuodessa (arvaus) x litrasta öljyä tulee 2 kg hiilidioksidia (arvaus) = 1 miljoona tonnia hiilidioksidia, joka on kai runsaat 2% Suomen päästöistä.

Jos tilalle vaikkapa sähkökattila (halvin ratkaisu), päästötön sähkösopimus, päästöt tippuvat ehkä 90% joten vähennys pyöristettynä edelleen se 1 Mt ja 2%.

Saa tarkistaa ...

Laskutoimitus lieneen oikein, mutta mikä on "sähkökattila"?,,tarkoitatko lämminvesivaraajaa, suoraa sähkölämmitystä?, kaukolämpöä?

Päästötön sähkösopimus,.. jos hieman saivartelen, niin itse sopimus voi olla päästötön, mutta se millä sähköä tuotetaan ei ole päästötöntä vaikka kyseessä olisi tuuliropellit tai aurinkosähkö.

"Sähkökattilalla" tarkoitettaneen sähkövastuksia joilla kiertovesi lämmitetään. Voidaan asentaa varajaan tai jopa itse kattilaan. Jos on aikoinaan investoitu vesikiertoon niin maalämpö tai ilma-vesi-pumppu säästää kyllä hintansa aika nopeasti, jopa muutamassa vuodessa. Jopa skeptikolla  ;)

Maalämpö on, säästöistä muutamassa vuodessa en ole varma, kun pelkkä laitteisto maksoi kuusi vuotta sitten 21.000€, päälle tulivat talon sähköjärjestelmän uusiminen, maalämpölaitteisto vaati sulake koon muuttamisen ns. voimavirtaan. 380v.

Eli kolme uutta pääkeskusta ja satoja metrejä johtoa,,tein itse uusien piuhojen vaatimat läpiviennit, lanko toimi valvojana sekä osin sähköjutskien tekijänä..pääosan urakasta hoiti laitteiston toimittaja.

n. 30.000€ oli kustannukset,,ei ihan sula muutamassa vuodessa pelkillä lämmityskulujen alenemisella.

Lämpökaivo porattiin 255 metriin, optimin hyötysuhteen vuoksi, lisättiin kuusi kpl. pattereita..totta on, että vanhaan öljylämmitykseen verratuna lämmityskulut ovat laskeneet, varmaan jo kolmen vuoden kuluttua ollaan plussalla, kun laskee investoinnin/lämmityksen keskinäisen korrelaation.

On hyvevihreiden helppo tuputtaa; osta maalämpö, laita ropelli pihalle, kerää auringon valoa, ilman, että ymmärtää ..kiinteistön omistaja maksaa joka ainoan latin mikä koskee omistamaansa mökin kustannuksia.

Quote from: simppali on 15.02.2020, 19:03:17
..
On hyvevihreiden helppo tuputtaa; osta maalämpö, laita ropelli pihalle, kerää auringon valoa, ilman, että ymmärtää ..kiinteistön omistaja maksaa joka ainoan latin mikä koskee omistamaansa mökin kustannuksia.

No minulla meni n. 14 000 € 200m kaivoon, pumppuun ja asennuksiin. Ottaahan tuo kuoletus vuosia mutta pääoman tuotto on kyllä erinomainen, luokkaa 15%. Enkä ole "vihreä" :)

QuoteVaroitus asiantuntijalta: Korona iskee asuntomarkkinaan, edes pääkaupunkiseutu ei turvassa

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa, että koronaviruksen talousvaikutukset voivat olla suuremmat tai pitkäkestoisemmat kuin moni ajattelee.

..

Hintojen lasku ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.

– Ensin käy niin, että kauppamäärät laskevat, sitten myyntiajat pitenevät ja vasta sitten hinnat laskevat.

Perinteisesti pääkaupunkiseudulla ja varsinkin Helsingin kantakaupungissa on totuttu siihen, että asuntojen hinnat nousevat, vaikka muualla maassa suunta olisi miinusmerkkinen. Nyt tähänkin on Brotheruksen mukaan tulossa muutos.

– Tämä kriisi tuo laskupainetta myös pääkaupunkiseudulle. Uskon, että hinnat kääntyvät laskuun myös täällä, Brotherus kertoo.

Erikoistoimittaja Susanne Päivärinta tiedusteli, miten suuri pääkaupunkiseudun asuntojen hinnanlasku tulee olemaan.

– Laskun suuruus riippuu täysin siitä, miten kauan taloutemme on seis. Jos rajoitukset jatkuvat syksyyn, tullaan näkemään viiden prosentin laskua. Jos ne päättyvät aiemmin, jää myös lasku pienemmäksi.

..

– Vaikka koronasta päästäisin eroon ennen kesää, tulee talouden toipuminen kestämään ennemmin vuosia kuin kuukausia.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fea9d571-e55c-47e0-8b18-e09abe0fcb7e

Tuohan tekee vain nimenomaan taloudelle hyvää jos hinnat tipahtavat sille tasolle että persaukisempisellakin jampoilla on mahdollisuus hankkia asunto itselleen ilman 30v velkavankeutta. Se on ostajan hyvä odotella että hinta alkaa olla lähempänä maan hintaa ja katsella sitten niistä tuhansista tarjolla olevista itselle paras.

Ettei vain orpopetterin kaverit kerää halventuneet kämpät ja koronan jälkeen mamutus jatkuu ja kiihtyy.

Hesan kämppien hinta on niin pilvissä että pieni lasku ei tee niistä halpoja.

Poistoon.

Edellisen laman aikaan kerrottiin itkunsekaisia tarinoita 200 000+asunnosta, jotka myytiin "liian halvalla". En muista, että yksikään ostaja olisi julkisuudessa kertonut onnistuneista kaupoistaan. 2021 hyvällä ostajalla on paljon hyvää valittavaa, vaikka myyntitilanne ei muutu niin dramaattisesti kuin 1990. Olkaapa valppaana !

Quote from: Tabula Rasa on 05.04.2020, 17:48:57
Tuohan tekee vain nimenomaan taloudelle hyvää jos hinnat tipahtavat sille tasolle että persaukisempisellakin jampoilla on mahdollisuus hankkia asunto itselleen ilman 30v velkavankeutta. Se on ostajan hyvä odotella että hinta alkaa olla lähempänä maan hintaa ja katsella sitten niistä tuhansista tarjolla olevista itselle paras.

Kuulostaa siltä että odotat asuntojen hintojen tipahtavan pääkaupunkiseudulla lyhyessä ajassa ainakin kolmanneksen, ehkä jopa paljon enemmän. Itse en juurikaan löisi vetoa tuollaisen notkahduksen puolesta. Ja siinä tapauksessa että sellainen tulee ei pankeilta enää välttämättä saakaan sitä lainaa, eli siihen pitää varautua helposti irrotettavalla pääomalla...

Quote from: foobar on 05.04.2020, 18:37:20

Quote from: Tabula Rasa on 05.04.2020, 17:48:57
Tuohan tekee vain nimenomaan taloudelle hyvää jos hinnat tipahtavat sille tasolle että persaukisempisellakin jampoilla on mahdollisuus hankkia asunto itselleen ilman 30v velkavankeutta. Se on ostajan hyvä odotella että hinta alkaa olla lähempänä maan hintaa ja katsella sitten niistä tuhansista tarjolla olevista itselle paras.

Kuulostaa siltä että odotat asuntojen hintojen tipahtavan pääkaupunkiseudulla lyhyessä ajassa ainakin kolmanneksen, ehkä jopa paljon enemmän. Itse en juurikaan löisi vetoa tuollaisen notkahduksen puolesta. Ja siinä tapauksessa että sellainen tulee ei pankeilta enää välttämättä saakaan sitä lainaa, eli siihen pitää varautua helposti irrotettavalla pääomalla...

Sitä kutsutaan säästämiseksi. Pistä plus puolet hinnasta omalta tililtä, niin tuon tason vakuus yhdistettynä ensiasunnonostajan etuihin niin saa olla melko mielenkiintoinen tilanne mikäli mikään pankki ei myönnä kohtuuehtoista rahoitusta loppuosaan. Kolmannes ilmasta pois voisi olla tänä vuonna. Enkä todellakaan odota mistään pk-seudulta hankkivani. Samaan tapaan se hinta tulee muuallakin alas.

Quote from: Tabula Rasa on 05.04.2020, 18:42:55

Quote from: foobar on 05.04.2020, 18:37:20

Quote from: Tabula Rasa on 05.04.2020, 17:48:57
Tuohan tekee vain nimenomaan taloudelle hyvää jos hinnat tipahtavat sille tasolle että persaukisempisellakin jampoilla on mahdollisuus hankkia asunto itselleen ilman 30v velkavankeutta. Se on ostajan hyvä odotella että hinta alkaa olla lähempänä maan hintaa ja katsella sitten niistä tuhansista tarjolla olevista itselle paras.

Kuulostaa siltä että odotat asuntojen hintojen tipahtavan pääkaupunkiseudulla lyhyessä ajassa ainakin kolmanneksen, ehkä jopa paljon enemmän. Itse en juurikaan löisi vetoa tuollaisen notkahduksen puolesta. Ja siinä tapauksessa että sellainen tulee ei pankeilta enää välttämättä saakaan sitä lainaa, eli siihen pitää varautua helposti irrotettavalla pääomalla...

Sitä kutsutaan säästämiseksi. Pistä plus puolet hinnasta omalta tililtä, niin tuon tason vakuus yhdistettynä ensiasunnonostajan etuihin niin saa olla melko mielenkiintoinen tilanne mikäli mikään pankki ei myönnä kohtuuehtoista rahoitusta loppuosaan. Kolmannes ilmasta pois voisi olla tänä vuonna. Enkä todellakaan odota mistään pk-seudulta hankkivani. Samaan tapaan se hinta tulee muuallakin alas.

Muualla se arvo tulee alas ilman koronaakin - ja jatkaa sitä rataa kunnes omistuksesta jää käteen vain verot.

Ennakoin vaan että rahan pitäminen ostovalmiina odottamassa valtavaa arvonalennusta asunnoissa ei ole tehokkain tapa hakea sille hyvää tuottoa edes nyt. Koronavirus ei ole Neuvostoliiton kaatumiseen verrattava maailmanmuutos - ja jos on, silloin menee koko järjestelmä niin tehokkaasti rikki että mistään ei ole enää mitään takeita.

^
Olen eri mieltä Koronan vaikutuksesta, mutten suosituksistasi: omaisuusarvojen ostaminen kannattaa tietysti, kunhan niitä kykenee pitämään pitkällä aikavälillä.

Quote from: foobar on 05.04.2020, 18:58:24
Muualla se arvo tulee alas ilman koronaakin - ja jatkaa sitä rataa kunnes omistuksesta jää käteen vain verot.

Ennakoin vaan että rahan pitäminen ostovalmiina odottamassa valtavaa arvonalennusta asunnoissa ei ole tehokkain tapa hakea sille hyvää tuottoa edes nyt. Koronavirus ei ole Neuvostoliiton kaatumiseen verrattava maailmanmuutos - ja jos on, silloin menee koko järjestelmä niin tehokkaasti rikki että mistään ei ole enää mitään takeita.

Tässä on nyt vähän se, että ei se Korona olekkaan tässä kuin se jäävuoren huippu ja koko järjestelmä on ollut pian jo 15 vuotta niin tehokkaasti rikki, että mistään ei ole enää takeita.

Jos tuota neukkulan kaatumista haluaa käytttää esimerkkinä, niin Korona voisi verrannosssa vastata paremmin Chernobyliä. Se ei kaatanut neukkulaa, joka kaatui ihan omaan mahdottomuuteensa, se oli vain monelta osaa se viimeinen niitti, joka sai tuon purkautumaan ja loppu on historiaa. Aivan samanlainen tapahtumaketju on varsin mahdollinen nyky keskushallinnon Eurosvoliiton bänksteri- ja korporaatiokommunismissa. Ja aivan samalla tavalla tämä ketju purkautuu aina alaspäin valtiolliselle tasolle, EU-hännystely, mokutus ja viherkutteihin.