Hommaforum Testi

https://yle.fi/uutiset/3-11087031

QuoteEläketurvakeskus: Maahanmuuton lisäys helpottaisi eläkemaksujen korotuspainetta

Pitkällä aikavälillä myös heikommin työllistyvien maahanmuutto helpottaisi laskelmien mukaan eläketurvan rahoitusta.

– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, arvioi matemaatikko Tuija Nopola ETK:n tiedotteessa.

Voi pyhä kusetus taas YLE ja Sanoma Media (STT). Otsikko väittää selvästi jotain (helpottaisi), joka sitten itse tekstissä (ullattaen) paljastuu pelkäksi fantasiaksi: OLETETAAN. :facepalm:

Mitäs jos MATEMAATIKKO Tuija Nopola fantasiaoletuksien sijaan vetäisitte trendiviivoja nykyisten huma-mamujen (+alenevat polvet) työllistymisestä? Tai hakisitte DATAA ulkomailta, jossa näitä "heikommin työllistyviä" on ollut jo pitempään?

Otsikko muokattu.

Quote from: YleEläketurvakeskuksen (ETK) mukaan maahanmuuton lisääminen vähentäisi paineita korottaa eläkemaksuja. Vähenevä maahanmuutto taas heikentäisi eläketurvan rahoitusta.

Syntyvyyden lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä ison korotuspaineen eläkemaksuihin. Eläketurvakeskus arvioi, että nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi lieventää tarvetta nostaa näitä maksuja.

– Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Riippuu siitä, kuinka hyvin työllistyvät ja millaisiin töihin. Historiatiedon perusteella työllistyvät huonosti ja maksavat elinkaarensa aikana heikosti veroja, mutta vaativat erityispalveluja. Nykyinen maahanmuutto rasittaa yhteiskuntaa ja suurempi maahanmuutto rasittaisi vielä enemmän, ellei siirryttäisi valikoivaan maahanmuuttoon.

Quote from: YleETK arvioi nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen laskelmilla, joissa maahanmuuton oletettiin olevan vuoroin isompaa, vuoroin pienempää ja joissa maahanmuuttajien oletettiin olevan vuoroin paremmin, vuoroin heikommin työllistyviä.

Pitkällä aikavälillä myös heikommin työllistyvien maahanmuutto helpottaisi laskelmien mukaan eläketurvan rahoitusta.

– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, arvioi matemaatikko Tuija Nopola ETK:n tiedotteessa.

Siinä tapauksessa laskelmissa on käytetty tieten epärealistisia oletuksia, jotka eivät perustu historiatietoon. Vaikka maahanmuuttajien lapset työllistyvät vanhempiaan paremmin, ero kantaväestöön jää silti liian suureksi. Syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa nimenomaan maahanmuuton kautta. Lisäksi maahanmuuton profiili on muuttunut viime vuosina entistäkin epäedullisemmaksi.

Esitän oman skenaarioni:

Oletetaan, että Suomi nostaa vientituotteidensa hintoja ja saa niitä enemmän kaupaksi. Palkkoja voidaan nostaa  ja maksaa enemmän veroja ja eläkemaksuja. Joku saattaa toisinaan työllistyä huonommin mutta sen vaikutus tasaantuu, koska.

Matemaatikko Tuija Nopola: Ihmisiä on kolmenlaisia, sellaisia ketkä osaavat laskea ja sellaisia ketkä eivät osaa.

VMP.

Korostaisin vielä MATEMAATIKKO Tuija Nopolalle, että suomalaisen verokarhun kassaan EI tule lisää kertymää silloinkaan, kun kansalaisuuden saanut sairaseläkeläinen matu työllistyy esimerkiksi hyväpalkkaiseen virkaan sen paskastanian puolustusministeriksi, josta on alun perin luikkinut karkuun.

Oli sen verran ohkaisia nuo matemaatikon oletukset taas, että hyvä ehkä tämäkin mainita erikseen...

Quote from: MiljonääriPlayboy on 26.11.2019, 10:08:32
https://yle.fi/uutiset/3-11087031
Voi pyhä kusetus taas YLE ja Sanoma Media (STT). Otsikko väittää selvästi jotain (helpottaisi), joka sitten itse tekstissä (ullattaen) paljastuu pelkäksi fantasiaksi: OLETETAAN. :facepalm:

Olettaminen on kaikkien mokien emäalus.

"Assumption is the Mother of All F*** Ups"
- Political scientist Mr. Eugene Lewis Fordsworthe

"When you assume you make an ass out of you and me."
- Oscar Wilde

Niinkauan kuin työeläkejärjestelmämme perusperiaatteena  pysyy "vain maksaneet saavat", niin kotosalla tai steisseillä viihtyvät työvoimapulanpaikkaajat eivät rasita sitä.

Sen sijaan valtion vastuulla oleva takuueläkepotti räjähtää naamalle.

Quote from: Roope2 on 26.11.2019, 10:55:29
Sen sijaan valtion vastuulla oleva takuueläkepotti räjähtää naamalle.

Lisäksi työikäisen väestönkin tulonsiirtoihin menevät kulut nousevat voimakkaasti. On älytöntä tarkastella asioita vain työeläkkeiden suhteen.

Että maahanmuuttajat ei eläköidy eikä käytä tulonsiirtoja.  :facepalm:

Uutisessa ei luonnollisesti ole kommentointimahdollisuutta. Tottakai nuoremman sukupolven kasvu näyttäisi helpottavan eläkemaksujen nostopainetta, jos ennusteen premissit asetetaan täysin epärealistisiksi. Suurin osa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista, jotka tulevat EU:n ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta ovat vain törkeän iso kustannuserä sukupolvesta toiseen ja työllisyysaste on matala ja syrjäytymisriski äärimmäisen suuri. Syrjäytyneistä nuorista nyt jo ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat erittäin vahvasti yliedustettuina ja näistä lapsukaisista tulee yhteiskunnalle elinkaarikustannuksena keskimäärin miljoonan lasku. Tämä ryhmä ei tule auttamaan eläkemaksujen kerryttämisssä pätkän vertaa.
Matemaatikolle tämä voi myös näkyä siten, että sosiaaliturvastakin nauttiva henkilö maksaa veroja ja tästä tulee verokertymää, mutta nämä sosiaalimenoihin käytettävät eurot on tietysti ensin verotettu työstä ja liiketoiminnasta. Todellisuudessa maahanmuuttajan "arvoa" voidaan mitata vain hänen tuottamallaan lisäarvolla, joka on raakasti negatiivinen sukupolvesta toiseen, joten yksikään valtiontaloudesta tai eläkkeistään huolissaan oleva ei voi mitenkään kannattaa humanitäärisen maahanmuuton kasvattamista.

Pitää muistaa, että kyseessä on nimenomaan työeläkemaksut, ja niiden kanssa voidaan päätyä laskelmissa noinkin ihmeelliseen lopputulokseen, että pitkällä aikavälillä (2080) kannattavinta olisi lisätä heikoimmin työllistyvien mutta vilkkaasti lisääntyvien maahanmuuttoa, vaikka muuten siinä ei ole järkeä.

Laskelmissa ei muun muassa huomioitu, että maahanmuuttajat siirtyvät kantaväestöä todennäköisemmin varhaiseläkkeelle.

Hesarissa (https://www.hs.fi/talous/art-2000006321112.html) sentään muutakin kuin tiedote:

Quote"Maahanmuuton lisäys oletettiin aika reippaaksi, mikä tuotti 60 vuoden laskentajaksolla noin puoli miljoonaa ihmistä lisää. Määrä on aika iso, mutta silti vaikutus työeläkemaksuun pitkällä aikavälillä on vain kaksi prosenttiyksikköä, mikä minusta on aika masentavan vähän", Kiander sanoo.

Viesti onkin Kianderin mukaan, ettei syntyvyyden romahduksen aiheuttamaa kuoppaa eläkejärjestelmässä pysty kompensoimaan edes erittäin laajalla maahanmuutolla.

"Jotta saisimme pitkän ajan rahoituksen kuntoon, niin syntyvyydenkin pitäisi vähitellen korjaantua."

ETK:n raportti tarkastelee ainoastaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Se ei piirrä kokonaiskuvaa maahanmuuton vaikutuksista sosiaaliturvamenoihin tai julkisen talouden tilaan.

"Esimerkiksi heikosti koulutettujen maahanmuuttajien määrän kasvu luultavasti lisää Kelan sosiaaliturvamenoja, ja sitä me emme ole pystyneet huomioimaan", Kiander sanoo.

[OT]Rauhan Husseinille tiedoksi, että nuo ei ole mitään Hollywood-produktioita. Siinä ei Venäjän ruplia tarvita kun jonnet editoivat noita clippejä pöntöltä käsin silmät sidottuina, ja lataavat ne nettiin nopeammin mitä rauhan-tae kerkeää päivittämään kivapuhetta faceen. Syö vaan valtakunnan uskottavuutta alkaa folioimaan jokaisen nettimeemin perään.[/OT]

Mitä tulee olettamiseen niin onhan valtakunnan budjettikin perustettu yhden olettaman varaan. Itse matemaatikosta ei julkisesta netistä paljon tunnu löytyvän. Mutta vähän vihertää kieltämättä.

Quote from: Roope on 26.11.2019, 11:09:42
Hesarissa (https://www.hs.fi/talous/art-2000006321112.html)

Quote from: Kiander
"Esimerkiksi heikosti koulutettujen maahanmuuttajien määrän kasvu luultavasti lisää Kelan sosiaaliturvamenoja, ja sitä me emme ole pystyneet huomioimaan", Kiander sanoo.

Miksi ette ole pystyneet laskelmissa huomioimaan kuluja? Mikä sen esti?

Quote from: Kapseli on 26.11.2019, 11:27:51
[OT]Rauhan Husseinille tiedoksi, että nuo ei ole mitään Hollywood-produktioita. Siinä ei Venäjän ruplia tarvita kun jonnet editoivat noita clippejä pöntöltä käsin silmät sidottuina, ja lataavat ne nettiin nopeammin mitä rauhan-tae kerkeää päivittämään kivapuhetta faceen. Syö vaan valtakunnan uskottavuutta alkaa folioimaan jokaisen nettimeemin perään.[/OT]

Mitä tulee olettamiseen niin onhan valtakunnan budjettikin perustettu yhden olettaman varaan. Itse matemaatikosta ei julkisesta netistä paljon tunnu löytyvän. Mutta vähän vihertää kieltämättä.

Jeps, yksi näppärä videoeditaattori tuottaa tusinan tuollaista päivässä muiden töiden ohella, ja nykyinen ikäluokka osaa ohjelmia käyttää ihan toisella tapaa kuin boomerit joille tietokone on vieras esine. Menee jonnekin tiktokiin, twitchiin tms, niin näkee montako miljardia editoitua videota varsin helppokäyttöistä kun siihen on kasvanut tuotetaan jatkuvasti. Vinkkiä rauhantakeelle, pelkästään youtubeen ladataan 500 vuotta editoitua videota joka päivä.

Olettaminen on tähän menneessä maksanut suomalaiselle veronmaksajalle aika monta miljardia. Miten olisi että lopettaisivat olettamisen ja käyttäisivät hyväkseen muissa maissa kerättyä dataa?

Se on tietysti liikaa vaadittu jos lopputuloksen on jo etukäteen päättänyt olevan tietynlainen. Voisi maailmankuva järkkyä pahasti jos pöytään lyödyt luvut indikoisivatkin täysin päinvastaista.

Quote from: Puskistahuutelija on 26.11.2019, 11:44:24
Olettaminen on tähän menneessä maksanut suomalaiselle veronmaksajalle aika monta miljardia. Miten olisi että lopettaisivat olettamisen ja käyttäisivät hyväkseen muissa maissa kerättyä dataa?

No mutta eihän se nyt käy laatuun, koska elämme oletustaloudessa.

Ehkä olen liian kyyninen, mutta jotenkin tuntuu että tämä jatkuva (tai ainakin usein toistuva) eläkkeistä vouhottaminen on suhteellisen tarkoitushakuista viestintää vanhempaa väestöä kohti. Joilla toki on legitiimi intressi eläkejärjestelmässä, eipä siinä, mutta näiden aivan selvästi absurdien tarinoiden kehittely tuntuu palvelevan lähinnä poliittisia tarkoitusperiä.

Toki saatan olla väärässäkin ja ko. matemaagikko on vain hitusen yksinkertainen, ja me toki tiedämme mitä Hanlonin partaveitsi sanoo, mutta silti epäilys jää elämään.

Quote from: MiljonääriPlayboy on 26.11.2019, 10:08:32
– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, arvioi matemaatikko Tuija Nopola ETK:n tiedotteessa.

Empiria ei vahvista matemaatikko Nopolan väitteitä. Siksi olen kovin huolestunut, jos joku päättäjä käyttää tällaista henkilöä "asiantuntijana".

Alla tutkimustuloksia Saksasta.

Quote from: akez on 15.09.2017, 19:25:56
Talous Maahanmuutto

"Turkkilaiset maahanmuuttajat erityisen epäedullisessa tilanteessa"

Tutkijat ovat selvittäneet Pohjois-Afrikasta tulevien maahanmuuttajien pitkän aikavälin menestymismahdollisuuksia. Tuloksia voi soveltaa myös Saksassa oleviin turkkilaisiin maahanmuuttajiin - ja tulokset ovat pöyristyttäviä.

Die Welt 15.9.2017 juttu saksaksi (https://www.welt.de/wirtschaft/article168661565/Tuerkischstaemmige-Migranten-in-einer-besonders-unguenstigen-Lage.html)

Maahanmuuttajien integraatio on sukupolvia kestävä hanke. Viimeistään pakolaiskriisin jälkeen tästä ei ole enää pienintäkään epäilystä. Tehtävän todellinen laajuus käsitetään vielä kuitenkin vain hämärästi. Korkea ja pysyvä maahanmuuttopaine Afrikasta ja Lähi-idästä tulee asettamaan saksalaiselle yhteiskunnalle valtavia haasteita myös tulevaisuudessa.

Tutkijat varoittavat, että nykyiset ponnistelut eivät riitä alkuunkaan tämän vuosisataprojektin onnistuneeseen loppuun saattamiseen. Jos tässä epäonnistutaan, niin uhkana ovat pitkäaikaiset yhteiskunnan häiriötilat, ja silloinkin, jos kaikki vuodesta 2015 lähtien maahan tulleet pakolaiset löytäisivät suhteellisen nopeasti töitä, niin silti kaikki ongelmat eivät ratkea vielä sillä.

OECD:n uusimmat tutkimukset osoittavat, että eräiltä alueilta tulevilla maahanmuuttajilla on jopa toisessa sukupolvessa vielä huomattavia integroitumisvaikeuksia. Taloudellisesta näkökulmasta tämä voidaan havaita esimerkiksi maahanmuuttajien lasten korkeana työttömyytenä ja riippuvuutena sosiaalituista. Työpaikka ei ole missään nimessä ainoa integroitumisen kriteeri. Usein työttömyydestä aiheutuu kuitenkin lukuisia lisäongelmia, joten työpaikka on siinä mielessä hyvä mittari.

Tutkijat selvittivät pitkän aikavälin menestymisnäkymiä

Pohjoisafrikkalaisilla on pitkäaikaisia integroitumisvaikeuksia useissa Euroopan maissa. Saksassa samaa esiintyy turkkilaisten vierastyöläisten lasten keskuudessa, eli toisessa sukupolvessa. Maahanmuuttotutkija Friedrich Poeschel on nyt selvittänyt OECD:lle Pohjois-Afrikasta tulevien maahanmuuttajien pitkän aikavälin menestymisnäkymiä. Hänen tutkimuksensa kattaa useita vuosikymmeniä ja osoittaa esimerkiksi marokkolaisten osalta, kuinka vaikeaa joillekin maahanmuuttajille on löytää paikkaansa teollisuusmaissa. Tutkimuksen otsikko on "Talent Abroad: A Review of Moroccan Emigrants".

OECD-tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä kahdesta syystä: Toisaalta ne osoittavat maahanmuuttopolitiikan tärkeyden, toisaalta monia tuloksista on sovellettavissa Saksassa asuviin turkkilaisiin. Marokkolaiset ovat teollisuusmaissa lukumäärältään yksi suurimmista maahanmuuttajaryhmistä.

Marokosta on tullut viime vuosikymmenien aikana noin puoli miljoonaa miestä ja naista Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Monissa maissa heidän katsotaan olevan nykyään ongelmaryhmä. Ajoittain melkein kolmannes Euroopassa olleista Marokon kansalaisista oli etsimässä töitä. Poeschel puhuu rakenteellisesta "joukkotyöttömyydestä".
 
Teollistuneeseen maailmaan muuttaneet marokkolaiset ovat keskimäärin kolme kertaa useammin työttöminä, kuin muu väestö. Uusien asuinmaiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. USA:ssa mahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat. OECD-tutkija katsoo tämän johtuvan maan tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, jonka nojalla maahan pääsee vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka omaavat tarvittavaa ammatillista osaamista.

Monet pohjoisafrikkalaiset menettävät työpaikkansa

Eurooppaan on sen sijaan lyhyen maantieteellisen etäisyyden johdosta saapunut viime vuosikymmenien aikana lähinnä heikosti koulutettuja pohjoisafrikkalaisia. Useat tekivät töitä kausityöntelijöinä tai he toimivat huonopalkkaisissa palveluammateissa. Samalla ilmeni kaksi levottomuutta herättävää kehityskulkua: Ensinnäkin suhteellisen moni pohjoisafrikkalainen menetti laman tullessa työpaikkansa ja heillä oli sen jälkeen vaikeuksia löytää ylipäätänsä uutta työpaikkaa.

Siten Espanjassa marokkolaisten työttömyysluku ampaisi vuoden 2010/11 laman johdosta väliaikaisesti 56%:iin. Viisi vuotta aiemmin luku oli vielä 19%. Marokkolaisten naisten työttömyysaste Espanjassa nousi myös uskomattomaan 64%:iin.

Toiseksi - mikä on vielä tärkeämpää - myös maahanmuuttajien lapsilla on vaikeuksia saada työmarkkinoilla pysyvä työpaikkaa. Samaan aikaan halukkuus palata takaisin vanhaan kotimaahan on hyvin vähäistä. Kun vielä 70% ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista saattoi ajatella palaavansa pysyvästi Marokkoon, niin heidän lastensa keskuudessa enää vain 5% ajattelee näin.

Koska kohdemaassa syntyneet maahanmuuttajien lapset käyvät läpi saman koulutusjärjestelmän kuin kanta-asukkaiden lapset, niin periaatteessa heillä pitäisi olla samanlaiset työllistymismahdollisuudet. Todellisuus on kuitenkin jotakin toista. Myös Saksassa havaitaan tämä kehityskulku, ei vähiten turkkilaisten keskuudessa.

"Kuten muissa maissa niin myös Saksassa toisen sukupolven maahanmuuttajilla on heikommat mahdollisuudet työmarkkinoilla kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla naisilla ja miehillä", kirjoittavat maahanmuuttotutkijat Jutta Höhne ja Karin Schulze eräässä tutkimuksessa. "Turkkilaistaustaiset maahanmuuttajat ovat erityisen epäedullisessa tilanteessa työttömyyden ja ammatillisen statuksen suhteen."

Turkkilaisilla on kolme kertaa suurempi riski jäädä työttömiksi

Myös muut tieteelliset tutkimukset osoittavat, että Saksassa asuvien turkkilaisten mahdollisuudet löytää hyvä työpaikka ovat huomattavasti heikommat, kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla. Bundesagentur für Arbeit ilmoittaa työttömänä olevien Turkin kansalaisten määräksi 15,9%. Noin 22% Saksan turkkilaisista elää sosiaalituilla. Vastaavat luvut Saksan kansalaisten kohdalla ovat 5,4% ja 7%.

Tämä tarkoittaa sitä, että turkkilaisilla on noin kolminkertainen riski saksalaiseen verrattuna jäädä ilman työpaikkaa ja päätyä Hartz IV -tukijärjestelmän piiriin. Ilman koulun päästötodistusta olevilla toisen sukupolven turkkilaisilla vaara päätyä työttömäksi on melkein 14 yksikköä suurempi kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä.

Statistische Bundesamt laskee maassa olevan 1,5 miljoonaa Turkin kansalaista, joka tekee heistä maan suurimman ulkomaalaisryhmän. Kokonaisuudessaan ulkomaan kansalaisten määrä on viime vuosien aikana kohonnut jyrkästi Saksassa: Viime vuosien maahanmuuttoaallon jälkeen heidän osuutensa väestöstä on jo 12%. 10 vuotta sitten luku oli 8%. Lisäksi suurkaupungeissa ulkomaalaisten osuus on useimmiten huomattavasti korkeampi, kuin muualla maassa.

Yleinen koulutustaso on liian matala

Turkkilaisten vaikeudet työmarkkinoilla johtuvat useista syistä. Tutkijat päätyvät kuitenkin yhä uudelleen siihen, että yleinen koulutustaso on liian alhainen, jotta paikka löytyisi modernin teollisuusmaan alati muuttuvilla työmarkkinoilla. Kuitenkin myös samat kvalifikaatiot omaavien kohdalla mahdollisuudet ovat mitä ilmeisimmin heikommat. Intressiryhmät katsovat tämän todistavan ammatillisesta diskriminoinnista.

Kaikilla maahanmuuttajaryhmillä ei ole kuitenkaan niin suuria vaikeuksia kuin turkkilaisilla. Slovakialaisilla ja romanialaisilla on työtä etsivien osuus vain vähän suurempi kuin Saksan kansalaisilla. Unkarilaiset taas ovat Saksassa jopa harvemmin työttöminä kirjoilla Jobcentereissä kuin kanta-asukkaat ja myös espanjalaiset, sekä kreikkalaiset pärjäävät melko hyvin.

Ero johtuu siitä, että EU-maista tulevilla maahanmuuttajilla on useimmiten parempi koulutustaso heidän tullessaan Saksaan. Turkkilaisten vierastyöläisten kohdalla ei voida sanoa samaa, erityisesti niiden maahanmuuttajaperheiden kohdalla, jotka tulevat Anatolian maaseudulta. Tutkija Poeschel näkee tässä yhtäläisyyksiä OECD-maihin tulleiden marokkolaisten kanssa. "Marokkolaisia maahanmuuttajia koskevia tuloksia voidaan monessa suhteessa soveltaa Saksan vierastyöläisiin, erityisesti turkkilaisiin."

Toiveet korkeasti koulutetuista syyrialaisista

Tutkimuksessa osoittautui, että parhaat työnsaantimahdollisuudet oli niillä pohjoisafrikkalaisilla, jotka olivat aloittaneet opiskelun jo kotimaassaan ja olivat sitten jatkaneet niitä kohdemaassaan. Myös kulttuurillisilla preferensseillä, esimerkiksi suhtautumisella koulunkäyntiin ja koulutukseen saattoi olla oma merkityksensä, erityisesti kun maahanmuuttajat olivat lähtöisin maaseutuympäristöstä.

USA ja Israel osoittavat asioiden voivan mennä myös toisin. Nämä maat harjoittavat lähinnä rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tämän johdosta näissä maissa oli etupäässä korkeasti koulutettuja pohjoisafrikkalaisia, joilla ei juuri ollut ongelmia työmarkkinoilla. Välillä heidän työmahdollisuutensa olivat jopa paremmat kuin kanta-asukkailla, erityisesti miesten kohdalla. Tämä antaa toivoa, että ainakin syyrialaiset ovat suhteellisen hyvin integroitavissa täkäläisille työmarkkinoille, kunhan he ensin ovat vaan omaksuneet kielen. Syyrialaisten pakolaisten keskimääräinen koulutustaso on ainakin paperilla suhteellisen korkea.

Yleisesti osoittautui, että integraatio ei onnistunut vielä edes menestyksekkäällä työpaikkojen järjestämisellä ensimmäiselle sukupolvelle. "Eräissä OECD-maissa esiintyi sitkeästi ongelmia", sanoi Poeschel viitaten tutkimuksen marokkolaisiin. Myöskään turkkilaisten kohdalla ei ole aina havaittavissa parannusta toisen sukupolven kohdalla.

Tutkija on kuitenkin tehnyt joitakin havaintoja, joita saksalaiset poliitikot voisivat hyödyntää. "Toimenpiteet ovat yleensä sitä tehokkaampia, mitä nopeammin ne aloitetaan", painotti maahanmuuttotutkija. Tämä koskee esimerkiksi kielikompetenssia. Tutkija suosittelee jo peruskouluissa ja lastentarhoissa kannustamaan kohdennetusti maahanmuuttajalapsia. Kuitenkin Saksassa ollaan heikkoja juuri varhaislastenkasvatuksessa. Juuri tähän on pikaisesti investoitava, että integrointiprojekti onnistuisi.

2017-09-15 OECD-tutkimus: Työperäinen maahanmuutto voi aiheuttaa ongelmia (https://hommaforum.org/index.php/topic,123043.msg2730503.html#msg2730503)

Taisi tässä joku aika sitten olla myös "tutkimus", joka totesi maahanmuuton hyödyllisyyden, JOS maahanmuuttaja työllistyy mahd. pian tjsp.

Näitä fantasioita julkaistaneen vain propaganda-arvon vuoksi, koska ainakaan tällaisen yksinkertaisen blondin logiikalla mitään tieteellistä arvoa tuskin on mielivaltaisiin jossitteluihin ja olettamuksiin perustuvilla ajatusleikeillä.

Lisää aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia Saksasta. Nämä tulokset ovat karua luettavaa ja niiden pitäisi saada kyllä hälytyskellot soimaan jokaisella vähänkin asioita arviomaan kykenevillä.

Quote from: akez on 23.10.2017, 14:41:34
Die Welt kertoo Bertelsmann säätiön julkaisemasta köyhyystutkimuksesta. Tämäkin tutkimus osoittaa, että maahanmuutto lisää köyhyyttä vastaanottavassa maassa, jos profiili menee pieleen. Lisäksi syntyy myös muita uusia uhkatekijöitä. Tässä ajattelemisen aihetta työvoiman saatavuusharkinnasta kokonaan luopumisen kannattajille.

QuoteTalous Köyhyysraportti

Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

Bertelsmann säätiön tutkijat pyrkivät selvittämään minkälaisissa olosuhteissa lapset ja nuoret varttuvat.
- Köyhyys oli pysyvä seuralainen viidesosalle (21%) kaikista Saksan lapsista.
- Jatkuvassa köyhyydessä eläneet lapset omaksuivat nopeasti eräänlaisen alaluokkamentaliteetin koko elämänsä ajaksi.

Die Welt 23.10.2017 juttu saksaksi (https://www.welt.de/wirtschaft/article169930663/In-Deutschland-bildet-sich-eine-neue-Unterschicht.html)

Rikkaus on periytyvää, se on selvää, mutta myös köyhyys näyttää periytyvän. Tutkijat ovat jo kauan yrittäneet selvittää miksi näin tapahtuu. Pohjimmiltaan Saksassa suoritetaan paljon varallisuuden uudelleenjakoa ja myös Saksan koulutusjärjestelmä on selkeästi suunniteltu sellaiseksi, että kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet. Toisin kuin muissa menestyvissä kansantalouksissa ei kalliilla eliittikouluilla ja -yliopistoilla ole suurta roolia Saksassa.

Tutkimus antaa nyt uutta tietoa koulutuksen ja köyhyyden välisestä suhteesta. Bertelsmann säätiön tutkijat pyrkivät ensinnäkin selvittämään missä olosuhteissa lapset ja nuoret varttuvat Saksassa. Pitkäaikaistutkimuksen tulos: Noin 2/3-osaa (69%) kaikista lapsista varttuu Saksassa kotitalouksissa, joilla on vakaat tulot, jolloin ainakin materiaaliset edellytykset ovat olemassa koulussa menestymistä ja sosiaalista nousua varten.

Tästä huolimatta ainakin viidesosalle (21%) kaikista Saksan lapsista köyhyys on kuitenkin pysyvä seuralainen. Tutkijat puhuvat "jatkuvasta tukiriippuvuudesta" tai "jatkuvasti epävarmoista tuloista". Lisäksi tämän päälle vielä 10% lapsista eli kotitalouksissa, joissa köyhyysuhka on toteutunut väliaikaisesti, vaikkakin joskus vain lyhyeksi ajaksi.

"Köyhät lapset ovat pysyvä olotila Saksassa"

Köyhyyden periytyvyyttä koskeva päähavainto kohdistuu kuitenkin niihin 21% nuorista, jotka kokevat pitkäaikaista puutetta. "Köyhät lapset ovat pysyvä ilmiö Saksassa. Kerran köyhä pysyy kauan köyhänä. Liian harvat perheet kykenevät vapautumaan köyhyydestä", sanoo Bertelsmann säätiön pääjohtaja Jörg Dräger. Tulevaisuudessa perhe- ja sosiaalipolitiikan pitää kyetä katkaisemaan köyhyyden periytyminen, vaatii Dräger.

Nykykäsityksen mukaan köyhyys voi tarkoittaa materiaalista puutetta, mutta ei kuitenkaan välttämättä. Tutkijoille köyhyysuhan alainen kotitalous on sellainen, jolla on käytettävissään vähemmän kuin 60% keskimääräisistä nettotuloista[1]. Uutta Bertelsmann tutkimuksessa on pitkän tähtäimen perspektiivi: Tutkijat pyrkivät selvittämään kuinka suuri on mitattavissa oleva mahdollisuus irtaantua "köyhyystilanteesta". Tutkimusajanjakso kattoi 5 vuotta. Tulos karisti harhaluuloja: "On osoitettavissa, että alun perin epävarma tulotilanne kasvatti huomattavasti todennäköisyyttä päätyä johonkin neljästä köyhyysmallista, kun taas alun perin turvattu tilanne lisäsi huomattavasti todennäköisyyttä myös pysyä pitkäaikaisesti turvatussa tilanteessa", totesivat tutkijat. Erityisen huomion kohteena olivat pysyvässä köyhyydessä varttuneet lapset. Silloin on suurena vaarana, että lapsi kehittää itselleen eräänlaisen alaluokkamentaliteetin, joka seuraa häntä koko elämän ajan. Tutkijasaksaksi: "Bereits der deskriptive Blick auf den Grad der Deprivation zeigt, dass hier deutliche Unterschiede zu allen weiteren Gruppen bestehen" (Jo deskriptiivinen silmäys deprivaation asteeseen osoittaa, että tässä esiintyy selkeitä eroja kaikkiin muihin ryhmiin verrattuna).

Bertelsmann-tutkijat pystyivät kuvaamaan puutetta tarkasti numeroilla: ... "Köyhyys sulkee lapsen ulos monista sosiaalisista ja kulttuurisista aktiviteeteista", sanoo Dräger.

Köyhyyden uhka keskittyy neljään riskiryhmään: Yksinhuoltajat, vähintään kolmilapsiset perheet, vähän koulua käyneet ja maahanmuuttajat. Huomattava osa köyhyysvaaran uhkaamista lapsista asui maahanmuuttajaperheessä: Maahanmuuttajataustaisista kotitalouksista 46% oli ilman vakaita tuloja ja näissä on kyse perheistä, joille on vahvimmin tunnusmerkillistä taloudellisista syistä johtuva puute. Kaikista tutkituista kotitalouksista yhteensä 24% oli sellaisia, joissa vähintään yksi vanhemmista ei ollut saksalainen tai Saksassa syntynyt.

Toinen selkeästi erottuva malli on koulutusköyhyys. Jos toisella vanhemmista on korkeakoulututkinto, niin hänen lapsilla oli vain 1,5% todennäköisyys päätyä huonoimpaan "jatkuvasti epävarmojen tulojen" luokkaan, jossa köyhyysvaara on suurinta. Sitä sijaan näistä perheistä 20% kuului kategoriaan "pysyvästi turvatut tulot". Yhteensä noin 15% vanhemmista oli vähintään yksi korkeakoulututkinto suoritettuna.

Koulumenestys on ratkaisevaa Saksassa

Koulun päästötodistusta vailla olevilla kotitalouksilla tilanne oli täysin erilainen. Ne edustivat vähempää kuin 3% koko väestöstä mukaan lukien lapset, mutta samaan aikaan kuitenkin viidesosaa "jatkuvasti epävarmojen tulojen" -kategorian perheistä. Tutkijat tunnistivat tämän koulutusta karttaneiden (Bildungsferne) ryhmän olevan kanava köyhyyden siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle: "Sosioekonomisen taustan vahva merkitys lasten koulumenestykselle on osoitettu moneen kertaan, erityisesti Saksassa", sanoo kansantaloustieteilijä ja yksi Euroopan johtavista koulutusekonomeista Ludger Wößmann Münchenin Ludwig-Maximilians yliopistosta.

Koulutuksen toimintaneuvoston (Aktionsrats Bildung) tutkimuksesta "Bildung 2030 – veränderte Welt. Fragen an die Bildungspolitik" ilmenee, että Saksassa koulumenestys riippuu huomattavassa määrin vanhempien hyvinvoinnista: "Saksa kuuluu niihin maihin, jossa vallitsee suhteellisen vahva yhteys perhetaustan ja koulumenestyksen välillä."

Koulutusmyönteisten ja koulutusvastaisten (bildungsnahe und bildungsferne) ryhmien ero näyttää viime vuosikymmenen aikana kasvaneen yhä suuremmaksi. Ei-akateemisista perheistä tulevien opiskelijoiden määrä on kyllä kasvanut kymmenen vuoden aikana vuoteen 2013 asti 18,6 prosentista 22,7 prosenttiin, joka ensisilmäyksellä voi vaikuttaa menestykseltä. Akateemisten perheiden osalta kasvu oli kuitenkin huomattavasti suurempaa: 50,4 prosentista 64,4 prosenttiin. Saksan kaltaisessa modernissa kansantaloudessa koulutus on avaintekijä korkeampien tulojen ja työmahdollisuuksien saamisen kannalta.

Sosiaalista nousua esiintyy vain harvoin

Bertelsmann tutkijat havaitsivat, että köyhyyskierteestä irtautumista ei ole havaittavissa kovin usein. Koska he tutkivat köyhyyden asteita ja köyhyysuhkaa pitkällä aikavälillä, niin oli mahdollista tehdä sosiaalista mobiliteettia koskevia havaintoja. Tutkimuksen mukaan Hartz IV sosiaalitukea saaneen siirtymistä turvattuun elintilanteeseen tapahtui varsin harvoin: "Kokonaisuudessa tutkimusajanjaksolla ilmeni selkeää tulo- ja köyhyystilanteen suurta jatkuvuutta", totesivat tutkijat. Yhä uudelleen voitiin kyllä havaita prekaarista tilanteesta tapahtunutta siirtymistä muille välitasoille, mutta vähemmän kuitenkin kestävää irtaantumista köyhyydestä.
(...)
 
-----
[1] Nimellinen nettokuukausitulo Saksassa vuonna 2016:

- Perhe ja kaksi lasta: 3392 euroa
- Yhden hengen talous: 1615 euroa

https://www.boeckler.de/wsi_50933.htm

2017-10-23 Saksa: Bertelsmann-tutkimus - Saksaan on syntymässä uusi alaluokka (https://hommaforum.org/index.php/topic,123576.msg2755745.html#msg2755745)

Myös Englannissa on tutkittu aihetta (https://hommaforum.org/index.php/topic,122014.msg2690162.html#msg2690162) ja tulokset olivat samanlaisia kuin Saksassa. Samoin Ranskassa tilanne on aivan sama.

Asian voi kiteyttää yksinkertaiseksi nyrkkisäännöksi: Maahanmuutto kolmannesta maailmasta ei tuo vaurautta, vaan aiheuttaa laajamittaista köyhyyttä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Kotamäki on jo yli vuosi sitten viitannut myös Eläketurvakeskuksen laskelmiin ja päätynyt profittiin.

Quote from: Golimar on 18.08.2018, 10:12:41
(...)
[Kotamäki:] Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.
(...)

Mistä vauhtia eläkejärjestelmään? Vastaus on maahanmuutto (https://hommaforum.org/index.php/topic,84975.msg2925059.html#msg2925059)

Halpatyövoiman maahanmuuton lisäämistähän tuossa tosiasiassa ajavat (esim. Postiin näitä uppoaa tuhottomasta, koska vaihtuvuus vuodessa osin lähes 100%).

Eli otetaan maahanmuuttajia elämään tuilla ja toivotaan että niiden lapset työllistyvät. Loistava suunnitelma.

"skenaarion tasaaminen" ei suoranaisesti = profit

vai mitä taloustieteiljä ?

Niin kauan kun tulijan ( ja sen n-sukupolven ) huoltosuhde on alle ka suomalaisen huoltosuhteen, mennään pakkaselle jonka maksaa ko suomalainen.
Kuinka laskelmissa on huomioitu suomalaisten työttömyys kun tekijäksi tulee tilalle halpatyövoimaa ? Yritykset maksavat voitostaan eläkerahoja enemmän halpatyövoimalla ??

Olisiko PS:ssa taloustieto-osaamista asian suhteen vai pelätäänkö painovirheitä kun asiaan ei tartuta kuuluvasti ja näkyvästi.

Quote from: Roope on 26.11.2019, 11:09:42

Quote
Viesti onkin Kianderin mukaan, ettei syntyvyyden romahduksen aiheuttamaa kuoppaa eläkejärjestelmässä pysty kompensoimaan edes erittäin laajalla maahanmuutolla.

"Jotta saisimme pitkän ajan rahoituksen kuntoon, niin syntyvyydenkin pitäisi vähitellen korjaantua."

Tämäkään jakomielitauti ei helpota. Pitäisi lisääntyä, koska eläkkeet ja talous, mutta ei saa lisääntyä, koska maapallo ja ilmasto. Eikä varsinkaan suomalaisten pitäisi lisääntyä, ollaan niin kuluttavaa ja äiti Maata raiskaavaa kansaa, kysyä voi vaikka joltain ilmastorohvessorilta.

Koittakaa maahanmuuton kannattajat saada nyt ensiksi selko siitä, pelastetaanko eläkkeet vai ilmasto. Ne kun ovat teidän jutuissanne nyt vastakkain. Sen jälkeen on paljon helpompi keskustella asiasta, kun tietää, mihin suuntaan yhteisiä vankkureita viedään.

Quote from: Titus on 26.11.2019, 13:23:06
Kuinka laskelmissa on huomioitu suomalaisten työttömyys kun tekijäksi tulee tilalle halpatyövoimaa ?

Tämä juuri "unohtuu" myös laskelmista. Ainoa tapa tehdä realistinen laskelma/ennuste olisi tehdä se kokonaisvaltaisesti empiiristen historiatietojen perusteella. Pitäisi siis laskea paljonko valtion kokonaiskassavirta muuttuu, jos maahanmuuttoa ei ole ollenkaan, jokaiselle maakohtaiselle mamuryhmälle erikseen. 

Laskelmistä jätetään tahallaan pois mm. seuraavia kulueriä:

- Rasismi, jossa suomalainen ei pääse HSL:n bussikuskikoulutukseen, mutta maahanmuuttaja pääsee > suomalainen ammattiautoilija jää työttömäksi.

- Kustannusrasitus kantasuomalaisille nousseista asumiskustannuksista, koska maahanmuuttajat lisäävät asuntojen kysyntää pääkaupunkiseudulla.

- Mamuista aiheutuva asuntojen uustuotanto, jonka veronmaksajat maksavat

- Valtava määrä muita epäsuoria ja välillisiä kustannuksia. Näistä on Hommassa montakin ketjua.

Turvapaikanhakijat - jotka Suomessa automaagisesti muuttuvat maahanmuuttajiksi - muodostavat vastaanottajamailleen raskaan kustannustaakan, paitsi saksalaiset. (Liite.)

Quote from:
https://www.suomenuutiset.fi/ajatuspajan-johtaja-vastaa-kianderille-turvapaikanhakijan-vuotuinen-kustannus-on-10-000-euroa/syyskuu 9, 2015
Suomen Perustan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueilta tulevan työikäisen väestön julkisen talouden vuosittainen nettovaikutus, jossa on laskettu henkilöiden maksamien verojen ja käyttämien palveluiden ja saamien tulonsiirtojen erotus, on henkeä kohden noin -10 000 euroa, Grönroos kirjoittaa.

Näistä kahdesta vaihtoehdosta on helppo valita. Otan mielummin eläkemaksujen korotuspaineet!

Tosin nyt ollaan Suomessa, joten joudun ottamaan vastaan sekä maahanmuuton lisäyksen että siitä seuraavat moninkertaiset eläkemaksujen korotuspaineet!

Kuinka monelta matemaatikolta on tilattu analyysi ennen kuin saatiin "sopiva" joka kelpaa otsikkoon? Toimeksiantosopimuksissa ehkä vielä salassapitopykälät niin nämä "vääriin" tuloksiin päätyneet muut analyytikot joutuvat pysymään hiljaa vaikka tietävät huuhaaksi.

Quote from: Outo olio on 26.11.2019, 14:38:04
Kuinka monelta matemaatikolta on tilattu analyysi ennen kuin saatiin "sopiva" joka kelpaa otsikkoon?

Kunnes löytyi sellainen, joka tekee palveluksen palveluksesta. Kun matemaatikko raapii mokuttavan valtaeliitin selkää, niin mokuttava valtaeliitti raapii valehtelevan matemaatikon selkää. Kaippa sieltä joku vakiovirka tms. on tulossa vastineeksi siitä, että matemaatikko pilaa maineensa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Quid_pro_quo

Tässä on vielä sekin autuaasti unohdettu, että mikäli Suomeen saapuu vähäinen määrä maahanmuuttajia, niin osa heistä integroituu paremmin. Puhuttaessa puolesta miljoonasta, integroitumiselle ei ole tarvetta vaan oma kulttuuri säilyy ja usein jopa vahvistuu. Juuri se kulttuuri vahvistuu, jolla on ensin paskottu oma maa ja sama meno jatkuu myös uudessa maassa. Kyllähän tämä on hävitty peli, jos tulevaisuuden joutuisi HuMaMujen varaan laskemaan. Voipi olla, että näemme vielä ainakin yhden ison maailmanlaajuisen konfliktin, kun mikään apu ei kasvavalle Afrikan väestölle riitä. Toivottavasti emme ja en näe ainakaan puolen miljoonan henkilön viidennen kolonnan tuomisessa maahan mitään järkeä.

Milloin tämä nykyinen järjestelmä on luotu? Luultavasti silloin kun alhaisesta syntyvyydestä ei ole ollut tietoakaan. Pyramidihuijaushan koko järjestelmä on ja tuhoon tuomittu.

Tulevaisuudessa ollaan tilanteessa että useilla ihmisillä ei ole varaa jäädä eläkkeelle kun säästöjä ei ole kertynyt.

Miten helvetissä me saisimme iskostettua tämän sinne ylähälle, että nämä eivät ole yhtälöitä:


1+1+1+1+1+1+1+1+1+1=10

Matti+Olof+Vellu+Oleg+Pawel+John+Georges+Paolo+Kurt+Akihiro=10

Ahmed+Muhammed+Ibrahim+Mohammad+Muhammed+Muhammed+Muhammad+Muhammad+Mehdi+Abdi=10

Uutinen kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Tässä vastaus: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/maahanmuutto-ja-elakkeet/
Laskelmat päätyvät muuten tulokseen, jota media tuskin haluaa revitellä (tässä sitaatti):
Paljonko maahanmuutto sitten vaikuttaa eläkemenojen rahoitukseen. Vastaus on: paljon. Mutta hirveän paljon riippuu siitä, mistä muuttujat tulevat. Niin sanotussa perusskenaariossa oletetaan, että maahanmuutto jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2013-2017 (sama rakenne & samat lukumäärät). Mutta jos maahanmuutto koostuu ryhmän kolme maissa syntyneistä, tulos on hyvin epäedullinen, etenkin jos maahanmuuton määrä kasvaa 15 000:sta 25 000:een. Henkeä kohden laskettu BKT supistuu vuosisadan loppuun (2085) mennessä lähes kymmenen prosenttia. Itse asiassa henkeä kohden laskettu BKT supistuu kaikissa muissa skenaarioissa kuin siinä, jossa maahanmuuton kasvu tulee ryhmästä yksi ("rikkaista maista").

Quote from: Lalli IsoTalo on 26.11.2019, 14:00:56

Quote from: Titus on 26.11.2019, 13:23:06
Kuinka laskelmissa on huomioitu suomalaisten työttömyys kun tekijäksi tulee tilalle halpatyövoimaa ?

Tämä juuri "unohtuu" myös laskelmista. Ainoa tapa tehdä realistinen laskelma/ennuste olisi tehdä se kokonaisvaltaisesti empiiristen historiatietojen perusteella. Pitäisi siis laskea paljonko valtion kokonaiskassavirta muuttuu, jos maahanmuuttoa ei ole ollenkaan, jokaiselle maakohtaiselle mamuryhmälle erikseen. 

Muistutan taas, että nämä ovat työeläkemaksulaskelmia eivätkä esimerkiksi elinkaarikustannuslaskelmia. Ne ovat siitä vinkeitä, että jopa pelkkään haittamaahanmuuttoon perustuva väestönkasvu saa luvut teoriassa paremmiksi kuin haittamaahanmuuton rajoittaminen, joita taas elinkaarilaskelmat puoltavat.

Maahanmuuttoon perustuva kasvu vastaa suomalaisten kannalta pyramidihuijausta, eikä pelkkien työeläkemaksujen teoreettisesta laskemisesta ole muutenkaan iloa, kun moninkertaisesti suuremmat summat menetetään muualla lisääntyvien kustannusten kautta.

Ylen uutimet toki hehkutti otsikkoa, mutta lisäsi disclaimerin, että riippuu miten hyvin mamut työllistyvät. Valhe olisi kai ollut liian häjy jopa Ylenannon toitotettavaksi ilman sitä.

Quote from: Uuno Nuivanen on 26.11.2019, 17:04:02
Ylen uutimet toki hehkutti otsikkoa, mutta lisäsi disclaimerin, että riippuu miten hyvin mamut työllistyvät. Valhe olisi kai ollut liian häjy jopa Ylenannon toitotettavaksi ilman sitä.

Oikeastihan kyse ei edes ole työllisyysasteesta, mikä voisi mamuilla olla vaikka 100%, vaan työn tuottavuudesta; bruttopalkan suuruudesta, työtunneista, ja tuleeko sillä toimeen ilman tulonsiirtoja koko elämänkaaren.

Ei ole järkeä siinä, että työttömien armeija laitettaisiin kantamaan vettä avannosta toiseen ja mantrattaisiin että työ vain lisääntyy kun tulee lisää työntekijöitä.

Kaikkein utopistisimmissakin haaveissa, jossa muslimiyhteisön työllisyysaste olisi 100%, olisi todellinen muslimien työllisyysaste länsimaisen käsityksen mukaan naurettavat 50% + maallistuneet naismuslimit.

Quote
Koraani, Naisten suura jae 34.

»Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan

Quote from: Vaniljaihminen on 26.11.2019, 15:21:19
Miten helvetissä me saisimme iskostettua tämän sinne ylähälle, että nämä eivät ole yhtälöitä:

1+1+1+1+1+1+1+1+1+1=10

Matti+Olof+Vellu+Oleg+Pawel+John+Georges+Paolo+Kurt+Akihiro=10

Ahmed+Muhammed+Ibrahim+Mohammad+Muhammed+Muhammed+Muhammad+Muhammad+Mehdi+Abdi=10

Korjaan yhtälöäsi havainnollistavammaksi:

Ahmed+10+Muhammed+10+Ibrahim+10+Mohammad+10+Muhammed+10+Muhammed+10+Muhammad+10+Muhammad+10+Mehdi+10+Abdi+10 = 110

:flowerhat:

Voi teitä, nyt teidät on keijotettu tosi pahasti. Ette kai te oikeasti luulleet jonkun matemaatikon olevan tällä niin pihalla, että oikeasti ja tosissaan kirjoittaisi näin puhtaan keltaista kaarisadetta. Kyllä täällä Hommalla on herkkäuskoisia kirjoittajia.

Oletteko muuten huomannee,t kuinka lehdet ja uutiset on nykyään täynnä Kaarisateen huijausjuttuja. Ei ne enää menen läpi!!

Voin itsekin keksiä yhden esimerkin: 10 tuhannen syrjäytyneen ilmestyminen Suomeen parantaisi työeläkejärjestelmän tilaa: hehän kävisivät silloin tällöin työssä ja maksaisivat eläkemaksuja. Muulloin heidän toimentulonsa maksaisi pääosin Kela. Heidän jäädessään eläkkeelle, he eivät saa paljoa työeläkettä, kun eläkekertymä on olematon, silloinkin Kela joutuu maksajaksi kansan- ja takuueläkkeen muodossa.

Vaikka vaikutus julkiseen talouteen onkin katastrofaalinen, niin vaikutukset työeläkejärjestelmään voivat olla positiivisia.

Tämä ei ole ensimmäinen, vaan peräti kolmas kerta, kun joku on työntänyt mediaan laskelman siitä, miten "maahanmuutto parantaa eläkkeitä".

Ensimmäisen kerran tämän teki Keskuskauppakamarin ekonomisti ja toisen kerran Hesari. (https://hommaforum.org/index.php/topic,128211.msg3029582.html#msg3029582) Molemmat haluavat lisää maahanmuuttoa.

Tämä(kin) on sellainen ajatus, joka ei suostu kuolemaan. Yhtä hyödyllistä yhteiskunnan kannalta kuin talouskasvun aiheuttaminen ikkunoita rikkomalla. Silti joku esittää sen aina uudelleen ja uudelleen.

Ihmeiden olettamisen sijasta päättäjät voisivat vähitellen opetella hyväksymään ne kokemusperäiset havainnot, joita tyypillisen maahanmuuton "hyödyllisyydestä" on kyllä ehtinyt kertyä jo ihan kylliksi kaikkialla Länsi-Euroopassa.

Quote from: Eisernes Kreuz on 26.11.2019, 18:33:53
Ihmeiden olettamisen sijasta päättäjät voisivat vähitellen opetella hyväksymään ne kokemusperäiset havainnot, joita tyypillisen maahanmuuton "hyödyllisyydestä" on kyllä ehtinyt kertyä jo ihan kylliksi kaikkialla Länsi-Euroopassa.

Luin pari päivää sitten jutun, jossa myönnettiin, että mamujen 1. polvi "saattaa aiheuttaa" nettokustannuksia, mutta sitten väitettiin, että 2. polvi pärjääkin sitten jo suunnilleen samalla tavalla kuin "muut suomalaiset".   Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kehitysmaaperäiset nuoret jättävät herkästi koulun kesken, ja ovat kaikkien tutkimusten mukaan mm. vielä alttiimpia radikalisoitumaan kuin vanhempansa.

Ja tulevaisuudessa saamme varmasti lukea juttuja, joissa uskotaan/oletetaan 3. polven pärjäävän 2. polvea paremmin.

En tiedä, kumpi loppuu ensin: mokuttajien into vai yhteiskunnan rahat.

Quote from: Uuno Nuivanen on 26.11.2019, 17:04:02
Ylen uutimet toki hehkutti otsikkoa, mutta lisäsi disclaimerin, että riippuu miten hyvin mamut työllistyvät. Valhe olisi kai ollut liian häjy jopa Ylenannon toitotettavaksi ilman sitä.

Tulkkeja, kultturitulkkeja, monikulttuurisuuskoordinaattoreita ja kai joku voi jakaa Pravdoja tilaajille noin sentin tuntipalkalla.

Quote from: Eisernes Kreuz on 26.11.2019, 20:12:15
Ja tulevaisuudessa saamme varmasti lukea juttuja, joissa uskotaan/oletetaan 3. polven pärjäävän 2. polvea paremmin.

En tiedä, kumpi loppuu ensin: mokuttajien into vai yhteiskunnan rahat.

Ranskassa on meneillään jo kolmas maahanmuuttajien sukupolvi Pohjois-Afrikasta, eikä tilanne ole edelleenkään parantunut, vaan uutisointien nojalla lähinnä pahentunut (no-go-zonet, palavat autot, mellakointi, väkivalta, valtiovallan de facto jo menettämät alueet, rikollisuus, huumekauppa ...).

Kommentoin ETK:n raporttia Suomen Perustan sivuilla:

https://www.suomenperusta.fi/ajatus/tyoikaisia-lisaa-suomeen-mutta-milla-hinnalla-kommentti-etkn-julkaisuun-26-11/ (https://www.suomenperusta.fi/ajatus/tyoikaisia-lisaa-suomeen-mutta-milla-hinnalla-kommentti-etkn-julkaisuun-26-11/)

Tässä yhteenveto raporttia koskevista kommenteistani:

• ETK:n tuloksissa on viime kädessä kyse maksettujen eläkemaksujen kokonaissummista, ei eläkemaksujen keskiarvoista per henkilö.
• Eläkemaksujen kokonaissummat muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän työikäisiä henkilöitä Suomeen muuttaa.
• Eläkemaksujen kokonaissumma muodostuu sitä suuremmaksi, mitä enemmän maahanmuuttajia on — vaikka heidän eläkemaksujensa (ja nettovaikutustensa) keskiarvot jäävät kauaksi kantaväestöstä.
• Tämä selittää sen absurdiltakin kuulostavan raportin tuloksen (ks. skenaario 2.3), että pitkällä aikavälillä heikoiten työllistyvät maahanmuuttajat pitävät eläkemaksuosuuden palkoista alhaisimpana. Tämä tulos johtuu yksinkertaisesti siitä, että tähän ryhmään kuuluu lukumäärältään enemmän työikäisiä henkilöitä heidän suuren lapsimääränsä vuoksi — ja siten suureksi muodostuvan eläkemaksujen kokonaissumman vuoksi.
• Myös itse raportista (s. 27–28) on pääteltävissä, että eläkemaksujen keskiarvot jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkänkin maassaolojan jälkeen, sillä työllisyysasteet ja keskiansiot jäävät kantaväestön tasosta — erityisesti parhaina työnteon ikävuosina. 
• Esitetyt tilastotulokset osoittavat, että maahanmuuttajien keskimääräiset nettovaikutukset (ja eläkevakuutusmaksut) jäävät pitkälläkin aikavälillä paljon kantaväestöä negatiivisemmiksi.
• Keskimääräiset nettovaikutukset ja maksetut eläkevakuutusmaksut vaihtelevat paljon eri maahanmuuttajaryhmien välillä.
• Kaiken kaikkiaan maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissumman kasvattaminen kasvattamalla heikosti pärjäävien maahanmuuttajien henkilölukumäärää on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea.

QuoteETK:n tuloksissa on viime kädessä kyse maksettujen eläkemaksujen kokonaissummista, ei eläkemaksujen keskiarvoista per henkilö.

Kokonaissumman kasvu edellyttää työllistymistä aiemmin työllistyneiden lisäksi.
Mikäli työllistyminen tapahtuu jonkun suomalaisen tilalle, oletettavasti kokonaissumma pienenee.

"Eläkemaksujen kokonaissummat muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän työikäisiä henkilöitä Suomeen muuttaa".

Höpsistä taas kerran. Työikäisyys ei ratkaise mitään nyt eikä tulevaisuudessa, työllistyminen on se juttu.

Elinkeinoelämän Keskusliitto teetätti myös vastaavan laskelman, mutta tällä kertaa yllätyksellisesti ei vaatinutkaan maahanmuuttoa, vaan syntyvyyden korottamista.

EK:n johtaja, joka on aiemmin vaatinut maahanmuuton lisäämistä (https://hommaforum.org/index.php/topic,127129.msg2967248.html#msg2967248), tunnustaa, että yhteiskunnallinen ilmapiiri ei kestäisi nettomaahanmuuton tuplaamista, eikä kaikki nykyisetkään muuttajat ole työllisiä.

Tosin heidän esittämänsä keinot (päivähoitomaksujen laskemista lukuunottamatta) ovat jo nykyhallituksen ohjelmassa (lapsilisien korotukset ja perhevapaiden suurempi kiintiöinti) ja niiden vaikutus taitaa olla lähinnä negatiivinen.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3d8f6fc4-d1a4-4fe2-9533-c07a98ebe2bd (20.12.2019)

QuoteEläkejärjestelmä romahtaa ja on pakko avata, ellei näistä keinoista löydy pikaista ratkaisua

[...]

– Alentuneen syntyvyyden vuoksi työeläkemaksun nostotarve on aikaistunut 20 vuodella, eli se on siirtynyt 2050-luvulle. Eläketurvakeskuksen arvio maksun nousupaineesta on kuusinkertaistunut. Se on nyt noin 5-6 prosenttiyksikköä, Oksala kertoo Iltalehdelle.

Eläketurvakeskus (ETK) on laskenut Oksalan pyynnöstä, millaisilla toimilla eläkkeiden rahoitusvaje olisi korjattavissa. [...]

– Jos ongelma hoidettaisiin pelkästään työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä, työperäisen nettomaahanmuuton pitäisi olla vuosittain vähintään 30 000 ihmistä, Oksala sanoo.

EK:n työelämäasioiden johtaja Oksala ei pidä tätäkään keinoa realistisena. Suomeen tuskin on löydettävissä riittävästi ulkomaalaisia työntekijöitä, eikä maamme yhteiskunnallinen ilmapiiri todennäköisesti kestäisi noin 50 000 maahanmuuttajan vuotuista tahtia.

Vuonna 2018 Suomeen muutti ulkomailta 31 000 henkeä. Maastamuutto ulkomaille oli 19 000 ihmistä. Kaikki muuttajat eivät ole työllisiä. [...]

EK:n johtaja vaatii valtiolta ja kunnilta ripeitä toimia varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden parantamiseksi.

– Päivähoitopaikkojen saatavuutta pitää lisätä ja päiväkotien aukioloaikoja tehdä joustavammiksi. Lisäksi pitää alentaa päivähoitomaksuja, Oksala esittää poliitikoille kolmen kohdan korjauslistan.

Oksala toivoo niin ikään, että pääministeri Sanna Marinin hallitus korottaisi toisesta, kolmannesta ja neljännestä lapsesta perheille maksettavia lapsilisiä.

Lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta nousee vuonna 2020 kymmenellä eurolla kuukaudessa, mutta se ei Oksalan mielestä ole riittävä korotus syntyvyyden nostamistavoitteen edistämiseksi.

– Perhevapaauudistuksen pitää lisätä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Hoitovastuu ei saa jakautua niin yksipuolisesti kuin se vielä tänä päivänä jakautuu. Kun hoitovastuu lapsista on äideillä, se johtaa syntyvyyden laskuun, Oksala huomauttaa. [...]

Quote[b
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3d8f6fc4-d1a4-4fe2-9533-c07a98ebe2bd (20.12.2019)
Eläkejärjestelmä romahtaa ja on pakko avata, ellei näistä keinoista löydy pikaista ratkaisua
– Jos ongelma hoidettaisiin pelkästään työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä, työperäisen nettomaahanmuuton pitäisi olla vuosittain vähintään 30 000 ihmistä, Oksala sanoo.

Työperäinen maahanmuutto on laaja käsite. Se voi sisältää hyvinkin haitallisia ihmisiä. Osa voi tuoda mukanaan ison perheen kuluttamaan yhteiskunnan resursseja enemmän kuin tulija tuottaa hyötyä Suomelle. Työperäinen voi olla mukanaan tuomineen oheisihmisineen turvallisuusuhka suomalaisille.

Pitäisikin puhua hyödyllisistä maahanmuuttajista. Jokaisen maahan asumaan pyrkijän hyödyt ja haitat tulisi arvioida.  Suomalaisten tulisi oppia pitämään puoliaan. Olisi rohjettava sanoa EI.

Uskoisin että eläkejärjestelmän romahtaminen voitaisiin hyvin yksinkertaisesti estää ja jopa antaa eläkeläisille tuntuva korotus pienimpiin eläkkeisiin. Lopetetaan vaan rahan syytäminen ulkomaille kaiken maailman kehitysapuprojekteihin ja kehitysapuun. Näin säästyneet rahat käytettäisiin eläkkeisiin. Vielä kun lopetettaisiin turvapaikkaturismin niin mehän pärjättäisiin ihan omillamme.

Quote
X

Nyt maksetut eläkkeet eivät ole nykyisten eläkeläisten työaikana keräämää rahaa, vaan valtaosa summasta, 18 miljardia, tulee nykyisiltä työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä.

Lisäksi valtion osuus maksetuista eläkkeistä oli viime vuonna vajaa neljä miljardia. Tämän lisäksi työttömyysvakuutusrahastosta tuli vajaa miljardi, jolla kustannetaan muun muassa työttömyysjaksoilta kertynyt eläke.

Mutta yhteensä näistä maksutuloista kertyy vasta 22,7 miljardia.

Vielä tarvitaan siis 4,3 miljardia, jotta koko 27 miljardin eläkepotti saadaan kustannettua.

Puuttuva summa otetaan vuosien varrella kerätyistä eläkevaroista, joita eläkeyhtiöt paimentavat. Tästä massiivisesta 200 miljardin euron potista piti viime vuonna ottaa 4,3 miljardin viipale.

X

Onko syytä huoleen, eli hupenevatko eläkevarat tätä menoa olemattomiin? Tilanne ei näytä suinkaan hälyttävältä. Eläkevaroja pystyttiin kartuttamaan viime vuonna lähes 14 miljardia euroa sijoitustuotoilla.

X

Tulevaisuuden eläkejärjestelmän kannalta on ratkaisevan tärkeää, miten eläkeyhtiöt saavat tuottoa yli 200 miljardin euron eläkerahastoilleen.
X

https://yle.fi/uutiset/3-10592237

Quote from: kivimies on 20.12.2019, 10:37:49
Elinkeinoelämän Keskusliitto teetätti myös vastaavan laskelman, mutta tällä kertaa yllätyksellisesti ei vaatinutkaan maahanmuuttoa, vaan syntyvyyden korottamista.

EK:n edellinen laskelma osoitti, että maahanmuutto on keskimäärin haitallista. Silti etusivulla esitettiin maahanmuuton lisäämistä.