Hommaforum Testi

https://yle.fi/uutiset/3-11023468

QuoteSuomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.

"Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä", sanoo suomalainen sananlasku.

Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.

Tähän johtopäätökseen päätyy Koneen säätiön rahoittama tutkimus(siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin Suomen työmarkkinoilla piilevää syrjintää.

– Tätä tapahtuu Suomessa hyvin perustasolla, matalapalkkaisissa töissä. Jos on tarjolla työntekijä, jolla on suomenkielinen nimi, todennäköisesti hänet palkataan, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad.

Väitteen tukena on perusteellinen käytännön koe. Vuosina 2016–2017 Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Tutkijan tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako nimi siihen kenet kutsutaan työhaastatteluun.
[...]
Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.

Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.

Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: Sama koulutus, saman verran työkokemusta. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa mikä vihjasi, että he olivat joko syntyneet Suomessa, tai muuttaneet Suomeen alle kouluikäisenä. Kaikki puhuivat erinomaista suomea. Puolet hakijoista oli naisia ja puolet miehiä.
[...]
Suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten: tuhat työhakemusta poiki 390 haastattelukutsua.

Irakilaisten saldo oli 134. Somalialaisten vain 99.

– Mahdollisesti ei-eurooppalaisista maista tulevat nähdään työpaikkojen viejinä tai yhteiskunnan taakkana, kun länsimaista tulevat nähdään kulttuuria rikastuttavina kosmopoliitteina. Ei siten yllätä, että juuri somalialaiset ja irakilaiset näyttäytyivät vähiten haluttuina työnhakijoina, Ahmad pohtii.
[...]
Työsektori, jolta työpaikkaa haettiin: ei merkittävää vaikutusta. Työpaikan maantieteellinen sijainti: ei merkittävää vaikutusta. Työnantajan sukupuoli: ei merkittävää vaikutusta. Hakemuksen lähetysaika: ei merkittävää vaikutusta.

Hakijan nimi ja äidinkieli: erittäin suuri vaikutus.

– Se millä on väliä, on hakijan nimi. Kyse ei siis ole vain maahanmuuttajien omasta tuntemuksesta.

Myös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseen. Naiset menestyivät miehiä paremmin kaikissa hakijaryhmissä. Suomalaisnaisten 500 työhakemusta poikivat peräti 221 haastattelukutsua. Somalialaisten miesten vastaava luku oli vaivaiset 34.
[...]
Valtaväestön keskuudessa väitteet syrjinnästä saatetaan kuitenkin kuitata yksittäistapauksina. Tai sitten syy vieritetään hakijalle itselleen.

– Voidaan aina väittää, että he eivät osaa kieltä tai eivät tunne paikallisia sääntöjä ja tapoja.

Siksi Ahmad rajasi kaltaisensa maahanmuuttajat pois tutkimuksesta. Hän keskittyi heidän Suomessa syntyneisiin tai täällä kasvaneisiin lapsiinsa, joita ei voi syyttää kielitaidon tai tapatuntemuksen puutteesta.
[...]
Maahanmuutto Suomeen alkoi kasvaa voimakkaasti 90-luvulla. Seurauksena ulkomaalaistaustaisten määrä on kymmenkertaistunut 30 vuodessa.

Maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten keski-ikä on nyt 11 vuotta ja merkittävä osa aikuistuu parhaillaan. Puolet heistä on aasialaistaustaisia tai afrikkalaistaustaisia.

Toisin sanoen Suomi on ensimmäistä kertaa astumassa tilanteeseen, jossa suuri joukko ei-valkoihoisia tai vieraskielisen nimisiä suomalaisia on astumassa työmarkkinoille.

Ahmad on huolissaan heidän tulevaisuudestaan.
[...]
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat saattavat tyytyä osaansa ravintolatyöntekijöinä. Heidän lapsensa kuitenkin odottavat elämältään jotain muuta, Ahmad muistuttaa.

– Maahanmuuttajien lapset eivät tule hyväksymään esteitä joihin heidän vanhempansa ovat törmänneet. Jos heitä kuitenkin toistuvasti muistutetaan siitä, että heidän taustansa on ongelma, heistä tulee katkeria ja turhautuneita.

Jos nuori alkaa pitää yhteiskuntaa epäoikeudenmukaisena, se voi johtaa siihen että nuori alkaa hylkiä sitä.
[...]
Anonyymi rekrytointi ehkä tasoittaa työnhakijoiden mahdollisuuksia päästä haastatteluun, mutta työpaikkaa se ei kenellekään varmista.

Se on pikemminkin ensiapua ongelmaan, eikä lääke ongelman juurisyyhyn: syrjiviin asenteisiin.

– Punjabin kielessä on sanonta: Jos vieraalle on tilaa sydämessäsi, sitä on helppo tehdä myös kotiisi.

Miksi tuon aklad ahmedin siaan yliopistolle ei sitten ole palkattu aino hämäläistä?

Työtä hakevaa mannea tai somppua ei kutsuta työhaastatteluun samasta syystä, kuin ei kutsuta joulupukkiakaan: kaikki ovat satuolentoja.
Työntekijää hakeva yrittäjä on kuitenkin loppupeleissä realisti.

Parinkymmenen vuoden aikana olen silloin tällöin hakenut työntekijää. Hakemuksia olen kahlannut läpi tuhansia, eikä niissä ole ikinä näkynyt näiden viiteryhmien edustajien nimeä.
Työpaikka on ollut Itiksessä...

QuoteTyömarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.

"Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä", sanoo suomalainen sananlasku.

Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.

Moha-/Muhammed-nimiset miehet ovat pahentaneet nimensä.

Quote– Punjabin kielessä on sanonta: Jos vieraalle on tilaa sydämessäsi, sitä on helppo tehdä myös kotiisi.

Moniosaajilla ei ole sydämissään tilaa edes omilleen, eivät ne muuten Eurooppaan tunkisi.

  Tuon tutkimuksen perusteella voisi päätellä että:

   1. Työnantajat eivät kutsu ilmoittamiinsa avoimiin paikkoihin haastatteluun kielitaitoista ulkomaista työvoimaa.

   2. Puheet huutavasta ulkomaisen työvoiman tarpeesta on pötyä.

Aloituspostin lainauksesta:

QuoteValtaväestön keskuudessa väitteet syrjinnästä saatetaan kuitenkin kuitata yksittäistapauksina. Tai sitten syy vieritetään hakijalle itselleen.

Lihavoin. Saako nyt yleistää?

Nuo erot haastattelukutsujen määrässä olivat yllättävän pienet. Suomalaisniminen sai 390 kutsua ja somaliniminen 99, kun lähetti 1000 hakemusta.

Tuon perusteella somaliniminen ilman muuta pystyy työllistymään, jos hänellä on työhalua.

Mikä auttaisi tuohon epäsuhtaan? Jos somalit saisivat maineen erittäin pätevinä työntekijöinä, niin työnantaja kutsuisi heitä haastatteluun enemmän kuin suomalaisnimisiä. Työnantaja ajaa omaa etuaan. Totta kai hän palkkaa ahkeran somalin mieluummin kuin laiskan työntekijän.

Kyseessä oli, ei niinkään ullattaen:

QuoteKoneen säätiön rahoittama tutkimus

Taas tehtiin hakuja feikkiprofiileilla, joista yhdellä googlauksella selviää, että ne ovat feikkejä.

Joku voisi vetää tuosta jotain johtopäätöksiä.

Kun kuuntelin aamulla unenpöppyröissäni kahdeksan YLE-uutisista asiaa, tulil ensimmäiseksi mieleeni Disneyn seka-animaatio "Roger Rabbit, kuva viritti ansan ?". Käsittääkseni suomalainen poliisikaan ei saa tehdä tuollaista. Mutta jotkut näköjään saa ja sen jälkeen ryöstöviljellä tuloksia. Ja YLE ja E Mäntymaa antaa raskasta tulitukea......
edit  korj painovirhe

Asiantuntijaksi pyydetty Jari Sarasvuo sanoi Ylen aamulähetyksessä jotain siihen suuntaan, että vähemmistöryhmätyöllisyys voisi parantua, jos:

1. Mustalaiset, somalit jne itse parantaisivat itse omaa mainettaan perseilemällä vähemmän. On heimo- ja klaanijohtajien tehtävä pitää laumansa kurissa.

2. Virherekrytoinnista pitää päästä eroon nopeasti ja kivuttomasti.

JS arveli, että nämä ehdotukset eivät kelpaa kenellekään.

Lisäksi JS suositteli diversiteetin suosimista, koska koko työyhteisö hyötyy moninaisesta osaamisesta ja ajattelusta.

Naapurissasi asuvan kantasuomalaisen perheen poika Pertti ja Etiopiasta adoptoimasi poika Andri lähettävät kumpikin täysin tasaveroisen työhakemuksen yritykseesi. Kummanko palkkaat töihin? Onko suomalaisella nimellä vaikutusta päätökseesi?

Quote from: Emo on 21.10.2019, 09:47:49

QuoteTyömarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.

"Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä", sanoo suomalainen sananlasku.

Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.

Moha-/Muhammed-nimiset miehet ovat pahentaneet nimensä.

He ovat lisäksi tehneet sen niin suurella joukolla ettei erehtymisen mahdollisuutta ole juuri jätetty.
On täysin ymmärrettävää, että kun julkisuudessa on "riittävästi" varottavia esimerkkejä niin ne otetaan huomioon.

Tutkimus on tämän takia 0-tutkimus (nolla-tutkimus), mutta sillä voisi olla arvoa pidemmän päälle vertailupohjana tuleville vastaaville tutkimuksille joilla voitaisiin yrittää selvittää onko asenteissa tapahtunut koventumista vai lieventymistä.
Valitettavasti tutkimus tapahtuu yhteiskunnassamme ja valitettavasti seuranta-aikana ei riitä muutama kuukausi, muutama vuosi, ei ehkä muutama vuosikymmenkään.
Ylipäätään on kyseenalaista pitäisikö yhteiskuntaamme käyttää tuollaisen tutkimuksen pohjana.

Quote– Punjabin kielessä on sanonta: Jos vieraalle on tilaa sydämessäsi, sitä on helppo tehdä myös kotiisi.

Quote from: EmoMoniosaajilla ei ole sydämissään tilaa edes omilleen, eivät ne muuten Eurooppaan tunkisi.

Punjabilaisilla saattaa olla meidän näkökulmastamme kummallisia tapoja, mitkä he toki saavat pitää.
Itse kuitenkin haluan ensin tutustua vieraaseen ja sitten päättää haluanko tuota tutustumaani henkilöä kutsua kotiini, vieraita en sinne missään tapauksessa halua.

Olisikohan nuo tulokset ymmärrettävissä siten että luottamus eri taustan omaavia henkilöitä kohtaan on lähtökohtaisesti eri tasolla. Jos luottamus pitääkin ansaita, niin vielä normaalia vähemmän itse luottaisin lähtökohtaisesti somppuun tai irakkiin. Suomalaisen suosiminen on tarpeen varsiinkin näinä matalan syntyvyyden aikoina kun on tarkoitus edistää nuortemme mahdollisuuksia elämässä ja perheen perustamisessakin.

Jos kyseessä olisi isämmaallinen halu suosia kotimaista henkilöä niin sen voi ajatella positiivisena syrjintänä maailmassa jossa pieni Suomen kansa on yhä kovemmassa prässissä runsaslukuisempien (ja väkivaltaisempienkin) kansojen saapuessa kutsumatta maahan suomalaisen hyvinvoinnin jakajiksi. Mikäli tulijoilla on huippu- tai erityisosaamista jota täällä tarvitaan, he pääsevät kyllä nopeasti töihin. Kiinalaistaustaiset eivät muuten valita näistä asioista, vaan työllistyvät ihan itse ja vieläpä meikäläisiä paremmin. Vieraassa kulttuurissa tuleekin osoittaa yritteliäisyyttä eikä olettaa pääsevänsä palkkarengiksi yhtä helposti kuin paikallinen väki.

Suosi suomalaista, sanotaan, mutta kun niin tehdään, se onkin Eero Mäntymaan mielestä "hätkähdyttävää".

Tämä tutkimus näyttää silti hyvin tehdyltä eikä ole sellaista skeidaa kuin Taloustutkimuksen kesällä tekemä rasismikysely, jossa yhdellä kysymyksellä kysyttiin kolmea eri asiaa ja vastaaja leimautui rasistiksi, jos ei valinnut mustaihoista ja mahdollisesti ulkomaalaista työnhakijaa kahdesta muuten tasaväkisestä.

Vastaavan kyselyn voisi tehdä niin, että muuttaisitko mieluiten kerrostaloon, jossa asuu vain 1suomalaisia, 2 englantilaisia, 3 venäläisiä , 4, irakilaisia tai 5 somaleja edellyttäen, että kaikki osaavat täydellisesti suomea.

Ellet muuta sompputaloon, olet hätkähdyttävä rasisti.

Mites muuten tuo tutkimustuloksissa näkyvä miesten syrjintä? Prosenttuaalisesti pienempi, mutta ottaen huomioon todellisina työnhakijoina olevien kantasuomalaisten ja somalitaustaisten miesten(tai henkilöiden) absoluuttiset määrät kaiketi oikeana tasa-arvo-ongelmana selvästi suurempi...?

YLEn uutisen pylväsdiagrammit:  https://yle.fi/uutiset/3-11023468

Tasapuolisuuden vuoksi, Koneen-säätiö voisi myös rahoittaa ja julkaista tutkimuksen, jossa haastateltaisiin somalin tai irakilaisen palkanneita työnantajia. Että mitenkä meni noin niinku pitemmässä juoksussa, ja meinaatteko palkata musulmaanin toistekin? Ja työpaikat valkaten siten, että ne ovat ihan oikeita työpaikkoja, ei mitään somaliankielen tulkin paikkoja tai RHC-siivousrinkejä.

Tosin, lieneekö tuolle em. tutkimukselle tarvetta: katselee vaan noita eri oikeusasteiden päätöksiä, missä työnantaja on aina väärässä ja musulmaani aina oikeassa, kun pitää saada erityisoikeuksia ja vapauksia uskonnon perusteella..  :roll:

Toinen asia, jota olisin tutkimuksesta kaivannut esille: ristiintaulukointi potentiaalisten työnantajien etnisyyden suhteen: onko somali- tai irakilainen työnantaja yhtä "rasistinen" kuin suomalainen? Mitenkäs sitten suu pannaan, jos onkin? Taitaisi sellainen tulos jäädä aika äkkiä  julkaisematta...

e:typoja pois

Yksi asia tuosta unohtuu, nimittäin riskien hallinta.

Toki suomalainen voi olla samalla lailla mulkku kuin muualtakin tullut, jos käy paska säkä. Jokaisesta hieman suuremmasta työpaikasta löytyy aina vähintään yksi mulkku. Nimen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä ihmisen persoonasta yhtään mitään, onko mulkku vai el. Matujen palkkaamisessa tulee tietysti mietittyä sitä, millaisen riskin matu muodostaa. Yhteiskunnan suhtautuminen multikultia glorifioivasti vielä lyö kapuloita rattaisiin matujen palkkaukselle, koska ongelmatilanteessa työnantaja häviää aina enemmän tai vähemmän. Tämä nostaa kynnystä palkata matuja. Useat työnantajat eivät halua ottaa riskiä siitä, että syntyy kinaa jostakin ruokalan sianlihasta, Al-Aids päivän lomista, ramadanista, pyllistelytauoista ja muista. Mitä enemmän kulttuurilla on näitä riskitekijöitä, sen vähemmän houkuttelevaa on sitten sellaisiin ryhmiin kuuluvien palkkaus.

Haastattelukutsuja ei tule äskeisen vuoksi. Haastattelutilanteessa ei työnantaja voi kysellä, onko mitään erikoisvaatimuksia vaikka pyllistelyn suhteen, koska asia olisi IS:n kannessa seuraavana päivänä. Eikä voi tehdä myöskään niin, että tekee selväksi, ettei mitään pyllistelyitä ja muita erikoisvaatimuksia sitten kuunnella pätkääkään, koska silloin asiasta syntyy myös kohu. Ja tuollaisesta voi joutua ihan oikeuteen asti, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Moni ei halua ottaa tällaistakaan riskiä, joten mitä enemmän on todennäköisiä riskitekijöitä, niin sitä vähemmän kutsuja.

BTW, löytääkö joku jostakin vaikka somalien ja irakilaisten työtehosta kertovaa tutkimusta? Eikä naureta siellä!

Quote from: Lalli IsoTalo on 21.10.2019, 10:40:17
Asiantuntijaksi pyydetty Jari Sarasvuo sanoi Ylen aamulähetyksessä jotain siihen suuntaan, että vähemmistöryhmätyöllisyys voisi parantua, jos:

1. Mustalaiset, somalit jne itse parantaisivat itse omaa mainettaan perseilemällä vähemmän. On heimo- ja klaanijohtajien tehtävä pitää laumansa kurissa.

Mikä tuon paremmin tukee yhteiskunta yhteiskunnassa ajattelua, ja siinä sivussa heitetään avoin vapaudut vastuusta-kortti heimo- ja klaaniyhteiskuntien jäsenille jotka syystä tai toisesta ovat estyneet saamasta ohjeita johtajiltaan.
Ensimmäisestä lauseesta kuitenkin olen aivan samaa mieltä.

Quote from: Lalli IsoTalo on 21.10.2019, 10:40:17
Asiantuntijaksi pyydetty Jari Sarasvuo sanoi Ylen aamulähetyksessä jotain siihen suuntaan, että vähemmistöryhmätyöllisyys voisi parantua, jos:

1. Mustalaiset, somalit jne itse parantaisivat itse omaa mainettaan perseilemällä vähemmän. On heimo- ja klaanijohtajien tehtävä pitää laumansa kurissa.

2. Virherekrytoinnista pitää päästä eroon nopeasti ja kivuttomasti.

JS arveli, että nämä ehdotukset eivät kelpaa kenellekään.

Lisäksi JS suositteli diversiteetin suosimista, koska koko työyhteisö hyötyy moninaisesta osaamisesta ja ajattelusta.

Muuten oikein Jari Sarasvuo, mutta heimo- ja klaanijohtajilla ei ole mitään tekoa Suomessa. Ei mitään. Tuossa on ensimmäinen syy, miksi somalit eivät pärjää työelämässä. Jos tule lojaliteettiristiriita, niin yhteiskunta ja työnantaja saavat hopeaa.

Suomalaisessa kulttuurissa yksilö kantaa vastuun itsestään. Perhe ja ystävät tukevat, mutta he tukevat yksilöä tämän omissa pyrkimyksissä. Eivät minkään vitun klaanin etua.

Ainoa syy miksei tiettyjä vähemmistöjä palkata on se, että niistä on niin huonoja kokemuksia, että tiedetään jo etukäteen rekrytoinnin aiheuttavan ongelmia, ja menevän takuuvarmasti pieleen.

Työaikojen päälle ei ymmärretä ollenkaan, käyttäydytään ylimielisesti ja vastenmielisesti, ja kun asiasta huomauttaa, alkaa rasismivinkuna.

Tuollaisen rekrytoiminen tuhoaa helposti koko tiimin yhteishengen, ja sen korjaaminen onkin sitten isompi homma.

Kaupan päälle pääsee vielä oikeuteen vastaamaan mitä mielikuvituksellisempiin haasteisiin rasismista ihmisoikeusloukkaukseen, vaikka ei olis muuta vaatinut kuin että kyseinen työntekijä hoitaa työnsä perseilemättä ja asiallisesti.

Parhaassa tapauksessa työnantajan perhe saa vielä tappouhkauksia, eikä niitä tosiaankaan kannata olla ottamatta tosissaan, noilla kulttuuritaustaisilla on tapana toteuttaa uhkauksensa valitettavan usein.

Puhumattakaan siitä, ettei ne siedä naisjohtajia, koska tasa-arvoasiat on mitä on  noissa kulttuureissa.

Quote from: ISO on 21.10.2019, 11:43:25
Ainoa syy miksei tiettyjä vähemmistöjä palkata on se, että niistä on niin huonoja kokemuksia, että tiedetään jo etukäteen rekrytoinnin aiheuttavan ongelmia, ja menevän takuuvarmasti pieleen.

Työaikojen päälle ei ymmärretä ollenkaan, käyttäydytään ylimielisesti ja vastenmielisesti, ja kun asiasta huomauttaa, alkaa rasismivinkuna.

Tuollaisen rekrytoiminen tuhoaa helposti koko tiimin yhteishengen, ja sen korjaaminen onkin sitten isompi homma.

Kaupan päälle pääsee vielä oikeuteen vastaamaan mitä mielikuvituksellisempiin haasteisiin rasismista ihmisoikeusloukkaukseen, vaikka ei olis muuta vaatinut kuin että kyseinen työntekijä hoitaa työnsä perseilemättä ja asiallisesti.

Parhaassa tapauksessa työnantajan perhe saa vielä tappouhkauksia, eikä niitä tosiaankaan kannata olla ottamatta tosissaan, noilla kulttuuritaustaisilla on tapana toteuttaa uhkauksensa valitettavan usein.

Puhumattakaan siitä, ettei ne siedä naisjohtajia, koska tasa-arvoasiat on mitä on  noissa kulttuureissa.

Tässä ketjussa on nyt esitetty aika tyhjentävästi syitä, miksi tietyn nimisiä ihmisiä ei mielellään kutsuta työhaastatteluihin eikä myöskään palkata töihin.
Eli siinä on vastauksia YLElle ja Eero Mäntymaalle ilman mitään sen kummempia tutkimuksia.

Uusi tutkimus todistaa... :facepalm:

Tuo "tutkimus" ei todista yhtään mitään ja tuossa ei ole mitään uutta sillä samaa virttä on veisattu jo vuosikaudet.

Se nyt on vaan työnantajalla yksi huoli vähemmän, kun ei tarvitse pelätä musuperseilyjä ja syrjintäoikeudenkäyntejä korvausvaatimuksineen. Voikohan varsinaiselle antaa edes potkuja ilman näytösoikeudenkäyntiä käräjillä?   ???

Miksi työnantajan vallassa olevaa päätöstä kenet haluaa töihin ei kunnioiteta, vaan alistetaan heidän valintansa jonkun hyvesingaloinnin alle? Työnantaja jo lähtökohtaisesti "syrjii" valtaosaa väestöstä ja lopulta valinta tehdään vaikka arvalla, kun kaikkia ei voi valita. Miksi otetaan ensisijaiseksi syyksi esittää työnantaja "rikollisena" jos ei palkkaa vaikka tummempaa pigmenttiä omaavaa?

QuoteSuomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Kas kummaa. Näinhän sen tuleekin olla, vaikka nykyään suunta on monissa paikoin aivan päinvastainen, esim. rakennus- ja siivousala huomioiden. Sama seikka muilla aloilla, joidenka päällimmäisenä tarkoituksena lienee polkea palkat pohjamutiin. Tältä se ainakin sivullisen silmin näyttää.

Suomalaisen nimen tuleekin totta tosiaan olla etululyöntiasemassa Suomessa. Suomen tulee olla suomalaisten edunvalvontajärjestö, ei mikään maailmanmatkaajien "onnenarpa".

Tämä on taas sitä tuttua jatkumoa, jossa suomalaisuutta lyödään oikealta ja vasemmalta. Ilmeisesti ainoastaan täydellinen häpeä ja suomalaisuuden hiljattainen hautaaminen saavat tietyt tahot tyytyväisiksi.

Henk.koht sanoisin: Jos olisin itse työllistävässä asemassa, ei pieneen mieleenikään tulisi työllistää muita kuin supisuomalaisia pottunokkia. Huippuasiantuntemusta vaativat alat ovat sitten toinen asia, mikäli osaamista ei riittävästi kotinurkilta löydy. Aidot huippuosaajat kun tuppaavat olemaan täällä sen työn, eivätkä minkään kaarnavenepuuhastelun pyhittämän ikuisen oleskeluoikeuden takia.

Kova on kiima takoa joka suunnalta suomalaisesta Suomesta historian jäänne.

Quote from: Histon on 21.10.2019, 08:47:57
Valtaväestön keskuudessa väitteet syrjinnästä saatetaan kuitenkin kuitata yksittäistapauksina. Tai sitten syy vieritetään hakijalle itselleen.

– Voidaan aina väittää, että he eivät osaa kieltä tai eivät tunne paikallisia sääntöjä ja tapoja.

Hohhoijaa.

Ruotsalaisessa klassikkotutkimuksessa pohjana oli sama asetelma, eli lähetettiin periaatteessa samoja hakemuksia eri nimillä ja selvitettiin, kuinka paljon nimen perusteella oletettu tausta vaikuttaa haastattelupyynnön todennäköisyyteen. Myös silloin huomattiin, että kansallisuuksien välillä on suuria eroja, mutta ruotsalaistutkimuksessa mentiin pitemmälle ja laskettiin, kuinka paljon havaitut erot selittivät maahanmuuttajien ja kantaväestön työttömyysasteen eroja.

Osuus oli vain noin kuudesosa, eli vaikka haastattelupyyntöjen vähyyden määriteltäisiin kuvaavan syrjinnän vaikutusta, muut – hakijaan itseensä liittyvät – seikat selittävät reaalimaailmassa viisi kuudesosaa työttömyysasteen eroista.

Ylen (Mäntymaa itse?) uutislistauksen otsikkoon lisäämät rasismiväitteet ("rasismi paljastuu työnhaussa") ovatkin jo aivan ufoilua ja kertovat jutun juonen.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleAhmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.

Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.

Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: Sama koulutus, saman verran työkokemusta. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa mikä vihjasi, että he olivat joko syntyneet Suomessa, tai muuttaneet Suomeen alle kouluikäisenä. Kaikki puhuivat erinomaista suomea. Puolet hakijoista oli naisia ja puolet miehiä.
...
Haetut työpaikat olivat ravintolatyöntekijän ja siivoojan kaltaisia matalapalkkaisia töitä, joita Suomessa tekee nimenomaan suuri määrä maahanmuuttajia.

Kun tarkoitus on palkata vähän koulutettua laillista halpatyövoimaa töihin, joissa on tärkeää tulla toimeen muiden kanssa (kommunikaatio, suomalaisten tapojen ymmärtäminen jne.), niin mikähän on työnantajalle vähimmän vaivan ja pienimmän riskin tie?

Quote from: Eero Mäntymaa, YleHän keskittyi heidän Suomessa syntyneisiin tai täällä kasvaneisiin lapsiinsa, joita ei voi syyttää kielitaidon tai tapatuntemuksen puutteesta.

Siis niihin, joiden pitäisi olla "kantasuomalaisten" kanssa samalla viivalla.

Myös ne täällä kasvaneet voivatkin julistaa täydessä muslimitällingissä, että ovat somalialaisia tai jotain muuta mutta eivät suomalaisia.

Työnantaja on se taho joka kantaa 100% riskin oman väkensä kompetenssista tai sen puutteesta.
Siksi työnantajalla on oikeus ja velvollisuus valita työntekijöikseen porukkaa joka kustakin työtehtävistä tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan parhaiten suoriutuu. On selvää että on tehtäviä joissa ratkaisevana kriteerinä toimii alhainen palkka, on tehtäviä joissa kriteerinä on virheetön ulosanti ml. henkilön oma ulkonäkö. Muista kvalitatiivista / kvantitatiivisista kriteereistä ja vaatimuksista puhumattakaan.

Työnantajan tulee myös taata kaikille työntekijöille turvalliset ja asianmukaiset työskentelyolosuhteet, kollegoiden asianmukainen valinta toteuttaa myös tätä vaatimusta. Lisäksi on vaatimuksia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelemisesta jne. Työnantaja myös velvoittaa työntekijöitään erilaisilla vaatimuksilla eli mistään yksipuolisesta vastuunkannosta ei useinkaan ole kysymys. Lainsäädäntö sekä ala- ja liittokohtaiset yleissopimukset antaa kaikille vaatimuksille minimitason erilaisten toimiala- ja tehtäväkohtaisten vaatimusten ollessa usein huomattavastikin tiukempia.

Laki antaa esimerkkinä rattijuoppoudelle rajat sekä ilmoittaa selkeästi päihtyneen rajoitetuista kansalaisoikeuksista. Työnantajalla puolestaan on oikeus ja velvollisuus valvoa sitä että töitä ei tehdä alkoholin vaikutuksen alaisena ollenkaan ja pienessäkin pöhnässä työpaikalle tuleminen on monella alalla välitön peruste työsopimuksen irtisanomiselle.

Samoin voi tupakointi olla erikseen kielletty työajalla ja työnantajan tiloissa, vailla sen kummempia tarpeita poikkeuksille tai lievennöksille.

Työnantajalla on työntekijöihinsä direktio-oikeus eli oikeus määrätä tekemään osoitettuja töitä työnantajan valvonnassa ja tähän oikeuteen sisältyy myös useita ym velvoitteita.

Toimittaja Mäntymaa pöyristyy ja hämmästyy sitä että työnantaja pyrkii valitsemaan väkensä.
Toimittaja Mäntymaa voisi tehdä artikkelin siitä miten suomalaiseen kulttuurin kuuluva viinanjuonti ja väkivalta on voitu kitkeä työpaikoilta pelkästään määräyksillä ja valvonnalla, sekä siitä miten helppoa olisi samoin kitkeä niistä kehittyneemmistä kulttuureista kumpuava uskonnollisuus sen luoma rakenteellinen epätasa-arvoisuus pois työpaikoilta.

Oman sisäryhmän suosiminen on oikein ja luonnollista. Kaikki tekevät sitä, vain valkoisia syyllistetään.

Sarasvuolla oli ratkaisu valmiina...  :D

Quote from: Henry on 21.10.2019, 15:07:43
Sarasvuolla oli ratkaisu valmiina...  :D

Sarasvuo puhui vain oman firmansa puolesta, ja suositteli sitä muillekin vapaaehtoisesti. Lakiin perustuvaa pakollista positiivista syrjintää hän vastusti.

Sarasvuon ehdottama positiivinen syrjintä on edelleen syrjintää ja vieläpä määritelmällisesti rasistista syrjintää, kun perusteena on nimenomaan ihonväri, kun taas kyseisen tutkimuksen tulosten taustalla ovat luultavimmin ennen kaikkea taloudelliset motiivit.

Aamu-tv:n jutun otsikkona oli "Millaista rasismia Suomen työmarkkinoilla ilmenee?", mutta kuten halpatyövoima-alojen kasvavasta maahanmuuttajavaltaisuudesta voi nähdä, kyse ei ole rasismista vaan rahasta ja riskien välttelystä.

Onhan se tiedetty ennenkin, että kun 90 prosenttia somaleista elää yhteiskunnalta saamillaan työttömyys-, vuokra ynnä muilla tukiaisilla, niin tämä osa pilaa koko somaliporukan maineen.

Jos se kiljuva työvoimapula pakottaa tuomaan tänne vierastyöläisiä, niin niitä tulee etsiä Kauko-Idästä kuten Kiinasta, Vietnamista, Etelä-Koreasta, Filippiineiltä, noin esimerkiksi. Eikä Lähi-idän muslimeita tai somaleita, jotka on jo nähty. Muslimien ainoa motiivi tulla Eurooppaan ja mm. Suomeen on elintilan valtaaminen, vähittäinen haltuunotto ja islamisointi kuten useammatkin imaamit ovat itse lausuneet julki.

Kyseessä olivat siis tekaistut työhakemukset. Tutkimuksessa jätettiin luultavasti eliminoimatta yksi muuttuja. Millä todennäköisyydellä rekrytoija arvaa, että somalin tai arabin työhakemus on tutkimustarkoituksessa lähetetty feikki, johon vastaaminen on ajanhukkaa?
Erittäin harvan suomalaisnimisen hakemus on feikki, kun taas muunlainen nimi herättää epäilyjä. Rekrytoija hyvin mahdollisesti muistaa, että tämmöisistä somalien ja arabien feikkihakemuksista on ollut juttua ennenkin (ei tästä kauan ole kun oli isot jutut siitä kun tunnetut suomalaiset hakivat töitä omalla CV:llään mutta vierasperäisellä nimellä) eikä kutsu haastatteluun.

Quote from: Jaska Brown on 21.10.2019, 16:12:47
Kyseessä olivat siis tekaistut työhakemukset. Tutkimuksessa jätettiin luultavasti eliminoimatta yksi muuttuja. Millä todennäköisyydellä rekrytoija arvaa, että somalin tai arabin työhakemus on tutkimustarkoituksessa lähetetty feikki, johon vastaaminen on ajanhukkaa?
Erittäin harvan suomalaisnimisen hakemus on feikki, kun taas muunlainen nimi herättää epäilyjä. Rekrytoija hyvin mahdollisesti muistaa, että tämmöisistä somalien ja arabien feikkihakemuksista on ollut juttua ennenkin (ei tästä kauan ole kun oli isot jutut siitä kun tunnetut suomalaiset hakivat töitä omalla CV:llään mutta vierasperäisellä nimellä) eikä kutsu haastatteluun.

Toisin sanoen, jos tuo oletus pitää paikkansa, niin tässä kustiin suoraan sellaisten oikeasti töitä hakevien mamujen muroihin, joilla on asialliset cv:t: niitä voidaan siis jatkossa epäillä "tutkimusta" varten lähetetyiksi feikkihakemuksiksi, jolloin ne lentävät suoraan mappiin Ö.

Well played, Akhlaq Ahmad and Koneen Säätiö!

Tämä on monikultturisteille varsin visainen ongelma, kun vielä toistaiseksi mikään laki ei vaadi työnantajia palkkaamaan pelkästään ei-suomalaisia. Mutta ehkä sellainen laki joskus säädetään. Perustuslaki sinänsä mahdollistaa positiivisen syrjinnän jo nyt.

Akhlaq Ahmadin koko ura on mokua.

Quote

The Ties that Bind and Blind: Embeddedness and Radicalisation of Youth in One Islamist Organisation in Pakistan 1.1.2016
x
"Since Many of My Friends Were Working in the Restaurant": the Dual Role of Immigrants' Social Networks in Occupational Attainment in the Finnish Labour Market 1.1.2015
x
The Role of Social Networks in the Recruitment of Youth in an Islamist Organization in Pakistan 1.1.2014
x
Connecting with work: The role of social networks in immigrants searching for jobs in Finland 1.1.2011
x
"Of course I could hire them, but...": The sociocultural embeddedness of the labour market 1.1.2010
x
The dual role of social networks 24.7.2007
x
Immigrants' reliance on social networks in finding employment 1.1.2006
x
Getting a Job in Finland: The Social Networks of Immigrants from the Indian Subcontinent in the Helsinki Metropolitan Labour Market 1.1.2005
x
Yhteisten työmarkkinoiden erottelemia? Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla 1.1.2002
x

https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/akhlaq-ahmad-9051600

Itsekritiikitön maahanmuuttajien poikkeuksellisten oikeuksien korostaminen vailla minkäänlaista näkökulmaa työntekijän tarpeesta toimia yhteistyössä työnantajansa kanssa todellakin vain nostaa palkkaamisen tai edes haastattelun rimaa maahanmuuttajien kohdalla. Jos haastattelet, sinulla on velvollisuus palkata. Jos palkkaat, sinulla on velvollisuus pitää töissä viimeiseen asti, koska muutoin epäillään rasistisesta motiivista joka on ilmeisesti totta kunnes toisin todistetaan. Tämä ei todellakaan houkuttele ainakaan yrittäjiä palkkaamaan yhtäkään tapausta jossa voi piillä riski. Muutoin on pian oma firma kumossa ja omat rahat Kankkulan kaivossa.

Kevyt prosessi palkkauksessa ja irtisanomisessa helpottaisi hommaa, mutta tutkijat joko tahtomattaan tai aivan tarkoituksella haluavat vaikeuttaa tilannetta, ehkä ihan vain ylläpitääkseen oman agendansa herkullisen, mutta täysin järjettömän tilanteen säilymistä.

Työnantaja kokee ihmeen: somalimies hakee esim. siivousduuniin.
- Kutsunpa haastatteluun, kun en ole ennen moista nähnyt. Varmaan sitten on joku ahkerakin joukossa.
- Ai, se olikin joku Kone-säätiön järjestämä kusetus.

Niinpä niin: suomalaisnimellä tuntuu löytyvän niin kovin helposti duunia:

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/cbb89d66-04bd-4caf-a86a-00f92d196a8d?fbclid=IwAR1wAbY9GMGiRN-zaCPYSH5VUtlPEj0XJbiUesCOGldBku-t2SOasiz0XM4

QuotePetri on lähettänyt yli tuhat työhakemusta ja hän puhuu kuutta kieltä: "Miksi en kelpaa kenellekään?"

Petri on työskennellyt kotimaan lisäksi Saksassa, Yhdysvaltain Floridassa ja Espanjassa.
Petri lähettää työhakemuksia lähes päivittäin. Niitä lähtee suomeksi ja englanniksi.
Niin on jatkunut jo vuosia ilman, että hän olisi onnistunut saamaan töitä.
Aikanaan hänellä riitti töitä Suomessa ja ulkomailla.

(loput linkistä)

Ei aikaakaan, kunnes työnantajan tulee alistaa rekrytointipäätöksensä Johanna Suurpään demokratiaosastolle, joka lähettää rekrytointipäätöksen lausunnolle yhdenvertaisuusvaltuutetun virastolle, jossa kympin tytöt päätyvät yksimieliseen ratkaisuun viidessä minuutissa.

Pelkästään "uutisen" laatijoiden etunimet ja kasvokuvat (Mäntymaan lärvi puuttuu, mutta kaikki muistanevat hänen autuaan hipster-piirteensä) kertovat asian ytimen. Syvä tarve toimia cuckoldina, kannattaa isoa ja raskasta aisaa, päivästä ja vuodesta toiseen.

Quote from: Lalli IsoTalo on 21.10.2019, 16:27:47

Quote from: Jaska Brown on 21.10.2019, 16:12:47
Kyseessä olivat siis tekaistut työhakemukset. Tutkimuksessa jätettiin luultavasti eliminoimatta yksi muuttuja. Millä todennäköisyydellä rekrytoija arvaa, että somalin tai arabin työhakemus on tutkimustarkoituksessa lähetetty feikki, johon vastaaminen on ajanhukkaa?
Erittäin harvan suomalaisnimisen hakemus on feikki, kun taas muunlainen nimi herättää epäilyjä. Rekrytoija hyvin mahdollisesti muistaa, että tämmöisistä somalien ja arabien feikkihakemuksista on ollut juttua ennenkin (ei tästä kauan ole kun oli isot jutut siitä kun tunnetut suomalaiset hakivat töitä omalla CV:llään mutta vierasperäisellä nimellä) eikä kutsu haastatteluun.

Toisin sanoen, jos tuo oletus pitää paikkansa, niin tässä kustiin suoraan sellaisten oikeasti töitä hakevien mamujen muroihin, joilla on asialliset cv:t: niitä voidaan siis jatkossa epäillä "tutkimusta" varten lähetetyiksi feikkihakemuksiksi, jolloin ne lentävät suoraan mappiin Ö.

Well played, Akhlaq Ahmad and Koneen Säätiö!

Juttelimme tästä aiheesta ja artikkelista vaimoni kanssa tänään. Asia on mielestämme juuri näin.
Muutenkin koko työnhaku rasismiulinoineen on tehnyt rajusti hallaa ulkomaalaisille työnhakijoille ja myös opettanut ulkomaalaisia ulisemaan rasismista oitis, mikäli asiat eivät mene heidän tahtonsa ja mielensä mukaan.
Minulla ainakin on noussut kynnys korkealle ulkomaalaisen palkkaamisen suhteen.
Samoin on myös "positiivisen syrjinnän" suhteen: palkkaisin paljon mielummin suomalaisen, mikäli hakijat ovat tasavertoisia.
Todella well played koko mokukoneisto!

[tweet]1186162727108206592[/tweet]

Itse tutkimuksen tuloksissa ei ole mitään hätkähdyttävää, kun kyseessä matalapalkkatyöt.

Sen sijaan johtopäätöksiä ja suomalaisten syyttelyä voi vain ihmetellä. Selkeä naisten suosiminen sivuutettiin pelkällä maininnalla, kun taas kantaväestön suosiminen leimattiin syrjinnäksi ja rasismiksi, johon pitäisi puuttua.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleMyös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseen. Naiset menestyivät miehiä paremmin kaikissa hakijaryhmissä. Suomalaisnaisten 500 työhakemusta poikivat peräti 221 haastattelukutsua. Somalialaisten miesten vastaava luku oli vaivaiset 34.

– Ehkä naisia pidetään Suomessa enemmän sääntöjä noudattavina työntekijöinä? Tai ehkä maahanmuuttajamiehet nähdään naisia suurempana uhkana, Ahmad arvioi.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleEntä olisiko tulos erilainen, jos vastaava koe tehtäisiin korkeakoulutusta vaativille aloille?

– Vaikea sanoa, ennen kuin asia on tutkittu. Mutta voidaan kysyä, miksi nämä työsektorit olisivat immuuneja työsyrjinnälle?

Siksi, että kyse ei selvästikään ole työsyrjinnästä siinä mielessä kuin jutussa annetaan ymmärtää. Kyse ei ole ihonväristä.

Quote from: Maastamuuttaja on 21.10.2019, 18:17:35
Ei aikaakaan, kunnes työnantajan tulee alistaa rekrytointipäätöksensä Johanna Suurpään demokratiaosastolle, joka lähettää rekrytointipäätöksen lausunnolle yhdenvertaisuusvaltuutetun virastolle, jossa kympin tytöt päätyvät yksimieliseen ratkaisuun viidessä minuutissa.

Ajattelin samoin jo päivällä, suoraan työllistäminen kielletään ja avoin työpaikka pitää ilmoittaa ko. virastolle, joka sitten lähettää "sopivan" työläisen, jota ei voi olla ottamasta töihin. Yht'äkkiä kaikki somalit ovat työllistettyjä ja kaikki on hyvin.

Quote from: Tuomas3 on 21.10.2019, 18:10:49
Työnantaja kokee ihmeen: somalimies hakee esim. siivousduuniin.
- Kutsunpa haastatteluun, kun en ole ennen moista nähnyt. Varmaan sitten on joku ahkerakin joukossa.
- Ai, se olikin joku Kone-säätiön järjestämä kusetus.

Itseasiassa samalla logiikalla voisi todistaa, että kysymys ei ole oikeasta tutkimuksesta.

Ai, miten niin? No, ensinnäkään työnhakijat eivät ole olleet oikeita, olemassaolevia ihmisiä, joihin työnantaja olisi voinut ottaa yhteyttä. Veikkaan myös, että työnhaussa käytetyt lomakkeet ovat olleet aika geneerisesti täytettyjä ja koska kyse on ollut "tutkimuksesta" niistä on myös voinut saada sen vaikutelman, että kyseinen virtuaalihakija ei ole ollut kovinkaan vakavissaan.

Yleensä ainakin itselleni on soitettu, jos on pääsemässä haastatteluun tai jatkoon. Miten tälläisiä hakemuksia tehtaillut on tämän puolen hoitanut? Palkannut jonkun vastailemaan rekrypuolen soittoihin? Vastannut kaikkiin itse, vaikka osa virtuaalihakemuksista on naisten nimellä kirjoitettu?

Ehdotan seuraavaksi tutkimusta siitä, onko oikeiden hakijoiden työllistyminen työpaikkoihin suurempaa kuin virtuaali-ihmisten  :roll:

Quote
– Ehkä naisia pidetään Suomessa enemmän sääntöjä noudattavina työntekijöinä? Tai ehkä maahanmuuttajamiehet nähdään naisia suurempana uhkana, Ahmad arvioi.

Ergo: mamumiehet eivät noudata työpaikan sääntöjä? Miksiköhän he ovat sellaisia / sellaisiksi leimattuja?

Samasta aineistosta voi tehdä monta johtopäätöstä. Suomalaisten järjetön rasismi ei ole välttämätön tutkimustulos. Tarkoitushakuisuus paistaa myös tästä uutisesta/tutkimuksesta läpi. Periaatteesta vastustan tällaisia johtopäätöksiä, kun tutkimusmenetelmät fake-hakemuksineen eivät herätä luottamusta. Itseinho on syöpä, jota ei pidä ainakaan valheella ruokkia.

Kiinnostaisi tietää että miten nuo palkit pitäisi olla jotta kyseessä ei olisi syrjintä. Äkkiseltään ei tule mieleen minkäänlaista asentoa jota ei voisi tulkita syrjinnäksi jos niin haluaa.

Jatkuvasti rivihenkilöiden rekrytointia valvovana esimiehenä voin todeta, että huonosti tehty työpaikkahakemus menee välittömästi "ei jatkoon" osastolle, oli nimi mikä tahansa. Hyviä hakijoita on aselajista riippuen keskimäärin 3-5 yhtä avointa työpaikkaa kohden. Hiukan ihmettelen, miten eri yritysten hakukoneisiin on tutkija jaksanut/ehtinyt naputella uskottavia CV:tä kahdella eri nimellä. Missä lie käytetään paperihakemuksia nykypäivänä ?   

Olen ollut yrittäjä jo yli neljäkymmentä vuotta ja palkannut tänä aikana kolmisensataa työntekijää. Töitä on tehty rakennusalalla, eli väkeä tulee ja menee enemmän kuin "sivistyneillä" sektoreilla. Nyt ei henkilökuntaa eikä lisätarvetta enää ole, mutta jos vielä tapahtuisi jotain sellaista, että väkeä pitäisi lisätä, niin TOTTAKAI palkkaisin kantasuomalaisia ennen kuin somaleita, irakilaisia tai muita vastaavia.

Mitä tämä pelleily tällä asialla tarkoittaa? Emmekö saa enää omassa maassamme suosia suomalaista? 

Todella vittumainen tilanne töitä hakevalle somalille ja irakilaiselle sekä heidän lapsilleen (ja kyllä näitäkin on kun on kerran työntekijöinäkin), mutta ymmärrän kyllä myös työnantajan päätöstä riskien hallinnan näkökulmasta.

Quote from: Khalifatta on 21.10.2019, 10:13:00
Kyseessä oli, ei niinkään ullattaen:

QuoteKoneen säätiön rahoittama tutkimus

Vaadin julkaistavaksi Kone Oyj:n vakituiset työntekijät etnisesti palkkaryhmittäin.
Listasta ilmennee onko syrjintää ihmisten kesken. Ollaanhan me kaikki ihmisiä?

Quote from: Jorma M. on 21.10.2019, 18:27:03

Pelkästään "uutisen" laatijoiden etunimet ja kasvokuvat (Mäntymaan lärvi puuttuu, mutta kaikki muistanevat hänen autuaan hipster-piirteensä) kertovat asian ytimen. Syvä tarve toimia cuckoldina, kannattaa isoa ja raskasta aisaa, päivästä ja vuodesta toiseen.

Tutkimus pitää varmaan paikkansa. Ainakin varsinaismaahanmuuttajataustaiset ovat raskaasti aliedustettuina YLEn ja Sanoman medioiden toimittajakunnassa, päällikköportaasta puhumattakaan. Samoin julkisen sektorin paperinpyörittäjäammateissa maahanmuuttajataustaisia ei juurikaan näy, olipa kyse sitten niistä työntekijöistä joita ennen kutsuttiin sihteereiksi ja konttoristeiksi tai toimistopäällikön tai osastopäällikön tasoisista työtehtävistä.

Varsinaisista toimittajista muistan Ajankohtaisesta Kakkosesta Umaya abu-Hannan ja somali Wali Hashi on myös tehnyt reportaaseja eri medioille.

Parikymmentä vuotta sitten nuori afrikkalaistaustainen nainen Jessica Muyingo nostettiin Neloskanavalle aiotun räväkkähenkisen ajankohtaisohjelman "Palaneen käry" keulaoletetuksi. Monta viikkoa ennen ohjelman suunniteltua aloitusta esitettiin inserttiä, jossa Jessica joi kirkasta viinaa suoraan pullosta ja samalle esittäen jollekin asiantuntijalle kysymyksen, mitä fysiologista hänelle (Jessicalle siis) sillä hetkellä tapahtui. Kohtaus jäi lähtemättömästi mieleeni.

Ensimmäisessä ohjelmassa, jota oli toimittamassa rikostoimittaja Harri Nykänen, selvitettiin Veikkauksen konttoreitten myyntiä epämääräiselle, talousrikoksista tuomitulle, mutta demareita lähellä olleelle liikemiehelle halvempaan hintaan mitä Rautakirja olisi tarjonnut. Demarit loukkaantuivat ja selittivät, että halvempaan hintaan myynnin tarkoituksena oli pitää yllä kilpailua Rautakirjaa vastaan ja turvata työpaikkoja. Tuli kohu, ohjelmaa ei koskaan esitetty, Harri Nykänen siirtyi vapaaksi kirjailijaksi, eikä kukaan enää kuullut Jessica Muyingosta. Kyseinen liikemies piti muutaman vuoden vuosituhannen vaihteessa Veikkauksen konttoreitten tilalle muokattua kioskityyppistä ketjua, joka sitten katosi. Veikkaus sai uutta julkisuutta Matti Ahteen seksiahdistelukohuista ja myös Ahteen poika Jussi Ahdekin kunnostautui julkisuudessa  mm. tietyn Ilja Janityskinin kanssa.

Tarinan opetus on että Demarin kosto on kaamea, jos hänen rahojaan uhataan. Sattumoisin juuri tänään YLEllä on ollut ohjelma Veikkauksen isommista ja tuoreemmista epäeettisyyksistä.

Joten, kaipaan Jessica Muyingoa, joka ei koskaan saaanut seuraajaa sisäsiittoisessa journalistikentässämme. Omasta rodullistettuisuudestaan kolumnoivat maryamabdulkarimit eivät ole mikään korvike!

Looginen toimi tässä toiseuden palkkaussyrjinnässä olisi tietenkin että somppuja ja muita aletaan palkkaamaan julkiselle sektorille. Siis positiivinen syrjintä sataprosenttisesti. Kantikset voivat työskennellä yksityisellä sektorilla tai vaikka perustaa yrityksen, sosiaalitantat ja kunnossapidon miehet palkattaisiin ainoastaan "ei vaalean tapetin värisistä".
Toisaalta osa minusta nauttisi kun somput joutuisivat raahautumaan töihin joka aamu 7-16 ja sossutuet olisi 404.
Saataisiin virastoihinkin vähän eloa ja basaarimaista tunnelmaa.

Kylläpä taas motivoi perata jo muutenkin työlääksi käyvää työhakemuskasaa, kun tietää että seassa on aina jotain rasismitutkijoiden ja Enbusken tekemiä sepustuksia seassa  >:(

Quote from: Koekaniini on 21.10.2019, 21:17:40
Looginen toimi tässä toiseuden palkkaussyrjinnässä olisi tietenkin että somppuja ja muita aletaan palkkaamaan julkiselle sektorille. Siis positiivinen syrjintä sataprosenttisesti. Kantikset voivat työskennellä yksityisellä sektorilla tai vaikka perustaa yrityksen, sosiaalitantat ja kunnossapidon miehet palkattaisiin ainoastaan "ei vaalean tapetin värisistä".
Toisaalta osa minusta nauttisi kun somput joutuisivat raahautumaan töihin joka aamu 7-16 ja sossutuet olisi 404.
Saataisiin virastoihinkin vähän eloa ja basaarimaista tunnelmaa.

Olisihan se hienoa, jos aamut alkaisivat bongo-rummutuksella ja zaiehakkoo huudoilla ..aamuserenomiat jatkuisivat puoleenpäivään, ruokailun jälkeen (2 tuntia) alkaisi väki poistumaan työpaikalta ja sama toistuisi neljänä päivänä viikossa. ..perjantaina ei ..koska ko. päivä pitää pyhittää kumartamiselle.

Olin la-su töissä n.31 tuntia yhteen suveen,hieman vaikean asian takia.  julkisella sektorilla.

En osaa sanoa tähän muuta kuin että ammattihenkilöiksi tähtääviä päivittäin kouluttavana olen tekemisissä myös maahanmuuttajataustaisten koulutettavien kanssa.


Suomen kieli on vaikea kieli ja en ole vielä kertaakaan törmännyt yhteenkään muualta aikuisena tulleeseen mamuun, jonka kielitaito olisi ollut _edes_ surkean peruskoulu luuserin (vitosia päästötodistus täynnä) tasoa. Nykypäivän työelämässä tuo  hoono soomi on aika rajoittava tekijä, jos työntekijä ei ymmärrä saamiaan ohjeita, varsinkin puhelimessa annettuna vaan kaikki pitäisi saada kirjallisena selkosuomeksi tavutettuna. Toinen juttu on työstä raportoiminen eli jotta asiakkaita pääsisi laskuttamaan, urakkamiehen pitäisi kyetä jonkinlaiseen selväjärkiseen tilitykseen ja raportointiin. Välillä asiakkaille on tehtävä selvää keikasta vähän seikkaperäisemminkin eli verbaalia tuotosta vaaditaan. Jos urakkamies ei siihen  pysty, niin siinä on käytettävä apuna haamukirjoittajaa eli hommaan palaa kahden ihmisen työaikaa. Ei hyvä.

Koska mamu-taustainen ammattihenkilö ei ole yhtään sen halvempi kuin kantisamiskaan, niin onhan se aika ymmärrettävää, että työnantaja ottaa itselleen vähätöisemmän ja ongelmattomamman työntekijän. Noin itsekin toimisin, jos duunareita palkkaisin eikä kyse ole mistään rasismista vaan työntekijän taitoperusteisesta rankkaamisesta.

Monesti jos mamu-duunari puhuisi hyvää englantia, niin joihinkin tehtäviin voisi harkita kyllä vaikkei se suomi niin sujuisikaan. Lentokoneenasennus taitaa muuten olla jopa duuni, jossa pitää osata englantia. Mutta kun ei nämä meidän MENA-taustaiset matut yleensä mitään englanninpuhujia ole. Monet eivät osaa englantia senkään vertaa mitä meillä nohevimmat 11-vuotiaat, jotka ovat englantia pari vuotta koulussa opiskelleet kaiken muun ohessa hieman.

Quote from: Lalli IsoTalo on 21.10.2019, 16:27:47

Quote from: Jaska Brown on 21.10.2019, 16:12:47
Kyseessä olivat siis tekaistut työhakemukset. Tutkimuksessa jätettiin luultavasti eliminoimatta yksi muuttuja. Millä todennäköisyydellä rekrytoija arvaa, että somalin tai arabin työhakemus on tutkimustarkoituksessa lähetetty feikki, johon vastaaminen on ajanhukkaa?
Erittäin harvan suomalaisnimisen hakemus on feikki, kun taas muunlainen nimi herättää epäilyjä. Rekrytoija hyvin mahdollisesti muistaa, että tämmöisistä somalien ja arabien feikkihakemuksista on ollut juttua ennenkin (ei tästä kauan ole kun oli isot jutut siitä kun tunnetut suomalaiset hakivat töitä omalla CV:llään mutta vierasperäisellä nimellä) eikä kutsu haastatteluun.

Toisin sanoen, jos tuo oletus pitää paikkansa, niin tässä kustiin suoraan sellaisten oikeasti töitä hakevien mamujen muroihin, joilla on asialliset cv:t: niitä voidaan siis jatkossa epäillä "tutkimusta" varten lähetetyiksi feikkihakemuksiksi, jolloin ne lentävät suoraan mappiin Ö.

Well played, Akhlaq Ahmad and Koneen Säätiö!

YLE on tänään toitottanut tätä ns. tutkimusta joka jumalan uutislähetyksissään todisteeksi suomalaisten työnantajien rasistisuudesta. Olipa mukaan saatu oikein työnantajien puolelta haastateltaviakin, jotka nekin jeesustelivat tuota rasismia YLEn toimittelijoita myötäillen. Mukana näytti olevan myös SOK-laisen Prisman edustaja hurskastelemassa. Taidanpa alkaa kartella Prismaa noin epäsuomalaisen asenteen ja moraaliposeerauksen vuoksi muiden työnantajien kustannuksella.

Quote from: Pyhä Olavi on 21.10.2019, 20:14:13
Hyviä hakijoita on aselajista riippuen keskimäärin 3-5 yhtä avointa työpaikkaa kohden.

Ja tämä on todiste työvoimapulasta? Hakijoista on ei-hyviä hakijoita 67-80% vaikka he haluaisivat töitä. Ja työnantajan näkökulmasta lienee niin, että niistä "hyvistäkään hakijoista" vain pieni osa saa työpaikan. Harjoittelu- yms jaksoineen. Kyse siis työpaikkapulasta eikä työvoimapulasta. 

Miksi kukaan työnantaja ottaisi ramadanin pyllistäjää duuniin, jos vastaava virtanen löytyy? Kulttuurien kohtaaminen ja työilmapiiri voisivat saattaisivat aiheuttaa ylimääräistä säätöä eli miksi vaivautua? Omat isovanhempani muuttivat nimensä muuttaessaan Yhdysvaltoihin. Nomen ist omen. Jos haluaa identifioitua lammaspaimenten joukkoon niin pitää myös odottaa paimenten kohtelua.
Yrittäjän päivä on ihan täynnä muitakin murheita kuin keksimällä keksittyjä ongelmia, joten harva jaksaa moraalisäteillä huvikseen. Kokemukset myös puhuvat puolestaan.

Mielestäni tämäkin "tutkimus" vahvistaa omaa käsitystäni maahanmuuttoteollisen kompleksin toiminnasta, jonka sain jo 2011-2012, kun aloitin kirjoittelun Hommaan, ja aloin käydä mokutustilaisuuksissa*:

1. Kyse ei ole maahantulijoiden auttamisesta, vaan "auttajan" oman työpaikan säilyttämisestä, urakehityksestä ja maailmanparannustarpeesta.

> Mokutuksessa on enemmän kysessä mokuttajista, kuin mokutettavista.

2. "Autettavat" mielummin yrittäisivät voimaantua tekemällä asioita itse, mutta (kuten tässä tapauksessa), "auttajat" enemmänkin häiritsevät kuin hyödyttävät kotoumista, useimmiten paapomalla ja hyysäämällä liikaa "autettavia".

> Mokuttajista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä maahanmuuttajien sille ainekselle, jolla on suurimmat mahdollisuudet tulla hyödylliseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Tämä mokutus/mokuttaja/mokutettava -näkemykseni ei varsinaisesti liity ketjun ydinosaamiseen, mutta jätän tämän tähän joka tapauksessa. Jatkaminen tässä ketjussa saattaa olla turhaa.

* https://hommaforum.org/index.php/topic,89638.msg1488103.html#msg1488103

QuoteHommalainen haukkui "mokuttajat" päin naamaa

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Etnon järjestämä tiedotustilaisuus Helsingin Tennispalatsissa sai tänään yllättävän käänteen, kun maahanmuuttokriittisen Hommaforum-sivuston aktivisti "Lalli IsoTalo" kävi käyttämässä kiivaan puheenvuoronsa maahanmuutosta. Paikalla ollut virkamiesväki sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen johdolla joutui yllätyksekseen syytetyksi "mokutuksesta" eli monikulttuuristamisesta.

- Vastustan virkamiehiä, jotka mokuttaa, intoutui Lalli IsoTalo -nimimerkin takaa esiintyvä henkilö ilmaisemaan voimakkain äänenpainoin.

... mies korosti, että ei hänellä maahanmuuttajia vastaan mitään ole, mutta virkamiehet ja juuri Viljanen ovat väärässä maahanmuuttajien "hyysäämisessä". Tätä mieltä hommalaiset hänen mukaansa ovat yleisemminkin, vaikka kuulemma kaikki vastaavat omista sanoistaan ja tekemisistään.

Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä.

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Quote from: Jorma Teräsrautela on 22.10.2019, 00:31:46
Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä.

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

En hahmota, mistä tuo 16 % on peräisin, mutta naishakijat saivat yhteensä 39 prosenttia enemmän haastattelukutsuja kuin mieshakijat (652 - 468).

Tämä ei tosiaan ole tutkijalle eikä Ylen toimittajalle minkäänlainen ongelma saati syrjintää vaan vain kummallinen ilmiö.

Quote from: YleAihetta koskeva keskustelu suljettiin maanantaina klo 12.

---

Yle: "En olettanut, että tulos olisi noin raju" – nimen vaikutus työnhaussa hätkähdytti työnantajia, ratkaisuksi ehdotetaan nimetöntä työnhakua (https://yle.fi/uutiset/3-11029351) 21.10.2019

Quote from: Anni Härkönen, YleSekä Espoossa että S-ryhmässä on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Siinä rekrytoija ei näe hakemuksia lukiessaan hakijan tunnistetietoja, kuten nimeä, ikää tai sukupuolta.

Sarekosken [Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja] kokemusten mukaan anonyymi työnhaku voi toimia myös työkaluna, joka auttaa rekrytoijaa punnitsemaan omaa toimintaansa rekrytointitilanteessa.

– Eräs esimies kertoi tunnistaneensa, että kun hän ei päässyt näkemään hakijoista tiettyjä tietoja, se vaikutti hänen käyttäytymiseensä. Hän kutsui varmuuden vuoksi haastatteluun tavallista laajemman joukon kuin hän olisi kutsunut ilman anonymiteettia.

Ilmeisesti tarkoitus on rehvastella Espoon kaupungin maahanmuuttajasensitiivisyydellä, mutta tuossahan epäonnistutaan kaikessa.

Pieleen menee ensinnäkin siinä, että haastatteluihin joudutaankin kutsumaan entistä useampia hakijoita, jotta saadaan se yksi oikeasti haluttu, kun ennen hakijoiden tunnistetietojen perusteella karsimalla päästiin näköjään vähemmällä.

Lisäksi tällainen pelkkiä ylimääräisiä kustannuksia tuottava turha pelleily menettelee vielä yksityisissä yrityksissä, mutta ei tosiaankaan veronmaksajien rahoilla Espoon kaupungilla, sillä tutkimusten mukaan anonyymi rekrytointi ei vaikuta lopullisiin valintoihin millään merkittävällä tavalla.

Quote from: Anni Härkönen, YleJatkossa nimetöntä työnhakua käytettäneen erityisesti niillä aloilla, joissa kaupungin työntekijöiden henkilöstörakenne on vinoutunut suhteessa muuhun espoolaisväestöön.

– Se ilmenee asiantuntija-, erityisasiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tavoitteena on, että henkilöstössä heijastuisi väestön rakenne. Me emme ole välttämättä hirveän hyvin edistyneet siinä, mutta se on kuitenkin tavoite, jota kannattaa tavoitella, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski sanoo.

Espoon kaupungin tavoitteelle ei ole loogisia perusteita.

Ensinnäkään väestön rakenne ei heijastele asiantuntijoiden koostumusta, ei likimainkaan.

Toiseksi keinot, joilla hyvin hitaasti muutettavia työntekijäryhmien osuuksia pyrittäisiin muuttamaan, olisivat luultavasti yksilöitä syrjiviä. On jo ollut nähtävissä, että tällaiset keinojen osalta hämäriksi jätetyt tavoitteet on koettu luvaksi maahanmuuttajien hiljaiseen lainvastaiseen suosimiseen niin rekrytoinnissa kuin muissakin käytännöissä.

Hesarin anonyymi pääkirjoitustoimittaja - kutsutaan häntä vaikka tampioksi - väittää eilen uutisoituun tutkimukseen viitaten anonyymin rekrytoinnin korjaavan rekrytointisyrjinnän, joka tuntuu kirjoituksen perusteella olevan valtaisa ongelma Suomelle.

QuotePääkirjoitus: Anonyymi rekrytointi on hyödyksi myös työnantajalle

Koneen Säätiön rahoittama tutkimus vahvisti käsitystä, että työnhakijat tulevat syrjityiksi etnisen taustansa vuoksi. Anonyymi rekrytointi helpottaa työnantajaa valitsemaan pätevimmän hakijan ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta.

SUOMESSA on samaan aikaan sekä työttömyyttä että työvoimapulaa, jota moni yritys pitää kasvunsa vakavana esteenä. Julkisen talouden avain­kysymys taas on, että työllisyysaste nousisi vähintään 75 prosenttiin.

Kaikkien työkykyisten pitäisi siten päästä töihin, mutta työnhaku voi tyssätä ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan liittyviin ennakkoluuloihin.

[...]

MAAHANMUUTTAJIEN työllisyys­aste on huomattavasti heikompi kuin kantasuomalaisten. Lähivuosina työelämään tulee myös paljon maahanmuuttajien aikuistuvia lapsia, jotka on koulutettu Suomessa. Jos asenteet työvoiman rekrytoinnissa eivät muutu, kasvava joukko nuoria aikuisia voi jäädä työelämän ulkopuolelle tai ainakin vaille koulutustaan vastaavaa työtä. Tällaiseen kehitykseen Suomella ei ole varaa.

Ennakkoluulot perustuvat usein puutteellisiin tietoihin mutta ovat samalla inhimillisiä. Yksi keino korjata asia on anonyymi rekrytointi, jota ovat kokeilleet jo Espoo, Helsinki, Vaasa ja Vantaa sekä S-ryhmä ja oikeusministeriö.

Anonyymiä rekrytointia on käyttänyt myös alansa kansainvälinen kärkiyritys, iisalmelainen kaiutinvalmistaja Genelec. Iranilaissyntyinen toimitusjohtaja Siamäk Naghian totesi Talouselämässä (18.10.), että iän, sukupuolen ja etnisen taustan poistaminen työhakemuksista oli työnanta­jalle opettava kokemus.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006280603.html) 22.10.2019

Quote from: HS 22.10.2019MAAHANMUUTTAJIEN työllisyys­aste on huomattavasti heikompi kuin kantasuomalaisten.

Tarkoitus on tietenkin linkittää maahanmuuttajien heikko työllisyysaste maahanmuuttajien syrjimiseen, mutta ei ole edelleenkään esitetty tieteellistä näyttöä, että syrjintä olisi edes merkittävimpien eron selittävien tekijöiden joukossa. Akhlaq Ahmadin tutkimus ei todista muuta, kun se ei edes käsittele asiaa, mutta sitä käytetään surutta halutun mielikuvan luomiseen.

Quote from: HS 22.10.2019Jos asenteet työvoiman rekrytoinnissa eivät muutu, kasvava joukko nuoria aikuisia voi jäädä työelämän ulkopuolelle tai ainakin vaille koulutustaan vastaavaa työtä. Tällaiseen kehitykseen Suomella ei ole varaa.

Mutta kaikesta päätellen meillä kyllä on varaa tuottaa maahanmuuttopolitiikan valinnoilla Suomeen tuhansittain uusia ihmisiä, jotka hyvin todennäköisesti jäävät ainakin markkinaehtoisen työelämän ulkopuolelle.

Quote from: HS 22.10.2019Ennakkoluulot perustuvat usein puutteellisiin tietoihin mutta ovat samalla inhimillisiä. Yksi keino korjata asia on anonyymi rekrytointi, jota ovat kokeilleet jo Espoo, Helsinki, Vaasa ja Vantaa sekä S-ryhmä ja oikeusministeriö.

Anonyymi rekrytointi ei poista eikä edes vähennä ennakkoluuloja tai rekrytointiin liittyvää syrjintää. Sillä ei ole tutkimusten mukaan mitään mainittavaa vaikutusta rekrytointiprosessin lopputulokseen. Joissain kansainvälisissä kokeiluissa anonymisointi on ehkä yllättäenkin vähentänyt haastatteluun kutsuttujen naisten tai maahanmuuttajien osuutta, mutta ei siis silloinkaan vaikuttanut lopputulokseen.

Aivan erityisesti nuo suomalaiset kokeilut ovat olleet täydellisen naurettavia, kun niitä kehutaan onnistuneiksi siitä huolimatta, että esimerkiksi oikeusministeriön tapauksessa (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg2949409.html#msg2949409) valituksi tuli näennäisesti anonyymin prosessin läpi valitsijan taatusti tunnistama oikeusministeriön aiempi yhteistyökumppani. Kun oikeusministeriö vielä perusteli kokeilua monimuotoisuuden lisäämisellä, pelkistä (valkoisista) naisista koostuvaan yksikköön saatiin lisää yksi uusi (valkoinen) nainen. Mutta tämä oli siis lausuntojen mukaan suuri menestys.

Quote from: HS 22.10.2019Anonyymiä rekrytointia on käyttänyt myös alansa kansainvälinen kärkiyritys, iisalmelainen kaiutinvalmistaja Genelec. Iranilaissyntyinen toimitusjohtaja Siamäk Naghian totesi Talouselämässä (18.10.), että iän, sukupuolen ja etnisen taustan poistaminen työhakemuksista oli työnanta­jalle opettava kokemus.

Olkoot vaikka kuinka opettava kokemus, mutta anonyymi rekrytointi ei vähennä yrityksestä rekrytointisyrjintää, jos sellaista on. Jos taas syrjintää ei ole tai sitä ei osata tunnistaa, ei ole mitään syytä hankaloittaa rekrytointiprosessia tehottomilla tempuilla.

Quote from: l'uomo normale on 21.10.2019, 21:16:55
Samoin julkisen sektorin paperinpyörittäjäammateissa maahanmuuttajataustaisia ei juurikaan näy, olipa kyse sitten niistä työntekijöistä joita ennen kutsuttiin sihteereiksi ja konttoristeiksi tai toimistopäällikön tai osastopäällikön tasoisista työtehtävistä.

Mutta kova hinku olisi saada.

Kuulen korvissani kuinka kongon päällikölle tavataan hänen tuleva tittelinsä:

pääl - liik - köö

Quote
Alueellinen ylläpitopäälliikkö

Haemme kiinteistöpalveluihin alueellista ylläpitopäällikköä hoitamaan Kelan toimistojen toimitilojen hallintoon, ylläpitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä.

https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/alueellinen-yllapitopaalliikko-sksel-11580934

Tuo kuva on tietysti kelan tyttöjen unelman pohjalta laadittu, VHM persvakoäijä ajattelee kiinteistöhuollon vähän toisella tavalla.

Nimetön työnhaku. Tuosta saa sen kuvan että työnantaja ei haastattelisi hakijoita ollenkaan. Ja vaikka joku tekisi suomalaisen avustuksella suomenkielisen CV:n niin kyllä siinä haastattelussa tulee selväksi soveltuuko alalle. Lisäksi on sitten se koeaika jossa mitataan työntekijän kyvykkyys. Nämä ovat kuitenkin työnantajan näkökulmasta hukkaan heitettyä aikaa jos kaveri ei sovellu alalle. Esimerkiksi myyntimiehen tulisi olla supliikkimies tai -nainen ja osata suomea.

Quote– Mahdollisesti ei-eurooppalaisista maista tulevat nähdään työpaikkojen viejinä tai yhteiskunnan taakkana, kun länsimaista tulevat nähdään kulttuuria rikastuttavina kosmopoliitteina. Ei siten yllätä, että juuri somalialaiset ja irakilaiset näyttäytyivät vähiten haluttuina työnhakijoina, Ahmad pohti.

Voi kun kiva, kun Ahmatti on vihdoin tajunnut jutun juonen. Vielä kun saisi Suomen poliitikot ymmärtämään saman, niin ehkä alkaisi jotain tapahtua.

Tutkimuksen osoittama syrjintä poistuu helposti käytännöllä, jossa joka ikinen työhakemukseen vastaaja pitää kutsua haastatteluun ja tästä pitää toimittaa raportti syrjinnänpoistoasiaoletetun toimistoon.
Lisäisi mukavasti työllisyyttäkin ja koneen säätiö varmasti rahoittaisi mielelään haastattelufirmojen kulut. Työhönottohan olisi pakko ulkoistaa.

^Nimestään ja maineestaan tarkat ovat suurilta osin ulkoistaneetkin jo rekryt.

Vaikka firman oma HR-puolen terävä pää loppuvalinnat tekisikin on nimellinen vastuu "tasapuolisen" rekryprosessin toteutumisesta silti toimittajalla eli hlöstötalolla.

Kaikella on syynsä. :flowerhat:

Anekdoottina mainittakoon että olen hiukan yllättynyt siitä että olen törmännyt viimeisen viikon aikana kolmesti nuoreen somalinaiseen palvelutiskin takana, R-Kioskilla, pesulassa ja valokuvaamossa. Olisi kiinnostavaa tietää ovatko nämä kovinkin vahvasti subventoituja töitä. Palvelivat ihan fiksusti, joka osaa yllättää siinä mielessä että kaikki somalit mediassa ovat aivan helvetillisiä riidanhaastajia. Luulisi senkin olevan työllistymiselle melkoinen imago-ongelma, mutta media ja nk. tutkijat ylläpitävät moista imagoa kai jonkin kuvitellun voimallistumisedun nimissä.

Quote from: Sibis on 21.10.2019, 21:10:58

Quote from: Khalifatta on 21.10.2019, 10:13:00
Kyseessä oli, ei niinkään ullattaen:

QuoteKoneen säätiön rahoittama tutkimus

Vaadin julkaistavaksi Kone Oyj:n vakituiset työntekijät etnisesti palkkaryhmittäin.
Listasta ilmennee onko syrjintää ihmisten kesken. Ollaanhan me kaikki ihmisiä?

Vaikka tämä onkin varmasti vähintään kymmenes kerta kun totean tämän, ei Kone Oyj ole Koneen säätiön takana. Koneen säätiö on toki iso Koneen omistaja, mutta ei missään muodossa määräävä sellainen.

Quote from: Roope on 22.10.2019, 03:36:30
Hesarin anonyymi pääkirjoitustoimittaja - kutsutaan häntä vaikka tampioksi - väittää eilen uutisoituun tutkimukseen viitaten anonyymin rekrytoinnin korjaavan rekrytointisyrjinnän, joka tuntuu kirjoituksen perusteella olevan valtaisa ongelma Suomelle.

Jos anonyymi syrjintäkään ei epävinouta tiettyjen ryhmien palkkausta (toki vinoutuman analyysissä unohtaen tutkia kaikkia oleellisia asioita, kuten esim. työhistoriaa, rikosrekisteriä tai koulutusta), on ainut vedettävä johtopäätös että töitä pitää alkaa kiintiöimään tietyille korvamerkityille maahanmuuttajaryhmille. Ainakin niillä työpaikoilla joiden valkoisuus häiritsee toimittajaa. Ei siis välttämättä omalla työpaikalla, mutta muiden tilannetta voidaan kyllä mennä ohjailemaan.

Jos henkilö on nimeltään Mohammed Mahmud Abdi tms. niin silloin kannattaisi työhakemukseen laittaa, että "En ole muslimi, vedän kännit perjantaisin ja elämäni paras hetki oli vuonna 1995 kun leijonat voitti MM-kultaa." Se kertoo työnantajalle, että siinä on meidän kulttuurin mukaisesti elävä suomalainen eikä ole pelkoa, että hän vaatii itselleen erityiskohtelua. Tuskin ketään työnantajaa kiinnostaa duunarin ihonväri vaan se, että kaveri hoitaa hommat samalla tavalla kuin muutkin. Islam uskontona on sellainen asia, mikä tehokkaasti rajaa henkilön työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Quote from: VeePee on 22.10.2019, 08:51:14
Jos henkilö on nimeltään Mohammed Mahmud Abdi tms. niin silloin kannattaisi työhakemukseen laittaa, että "En ole muslimi, vedän kännit perjantaisin ja elämäni paras hetki oli vuonna 1995 kun leijonat voitti MM-kultaa." Se kertoo työnantajalle, että siinä on meidän kulttuurin mukaisesti elävä suomalainen eikä ole pelkoa, että hän vaatii itselleen erityiskohtelua. Tuskin ketään työnantajaa kiinnostaa duunarin ihonväri vaan se, että kaveri hoitaa hommat samalla tavalla kuin muutkin. Islam uskontona on sellainen asia, mikä tehokkaasti rajaa henkilön työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tätähän voitaisiin tutkia helposti. Laitetaan naisten hakemuksia nimellä 'Matleena Abdi', 'Vilhelmiina Aziz' jne. Naisethan sai kaikissa ryhmissä enemmän vastauksia ja kaikista eniten suomalaisnaiset. Mitenköhän mahtaa käydä suomalaisnaiselle jonka nimestä voi päätellä että on selvästi muslimikäännynnäinen. Uskallan väittää suoraan että vastaukset romahtaa muiden maahanmuuttajamuslimien tasolle. Tätähän ei voida tutkia näin koska koko agenda ja narratiivi menisi pilalle.

Pitänee käydä hankkimassa tutkimuksen kopio HY:n kirjastosta.

Tutkimus voi aivan hyvin pitää paikkansa, mutta aika paljon ihmisiä töihin palkanneena olen huomannut mamujen suomenkielisissä hakemuksissa seuraavia seikkoja:

1. Jos mamu ei ole syntynyt Suomessa ja hakemus on hyvin kirjoitettu, niin hän ei todennäköisesti ole sitä itse tehnyt.

2. Jos mamu ei ole käynyt koulujaan Suomessa alakoulusta (entinen peruskoulun ala-aste) alkaen ja hakemus on hyvin kirjoitettu, niin hän ei todennäköisesti ole sitä itse tehnyt.

3. Jos mamu ei ole suorittanut opintojaan Suomessa ja hakemus on hyvin kirjoitettu, niin hän ei varmasti ole itse tehnyt hakemustaan.

4. Jos mamun hakemus on englanninkielinen, edelliset kohdat eivät toteudu Suomessa asumisen osalta ja hän väittää osaavansa suomen kieltä riittävän hyvin työtehtävien hoitamiseksi, niin hän väittää höpöjä.

Suomessa on vain vähän työpaikkoja, joissa ei tarvita kohtuullisen hyvää suomen kielen taitoa. Tuon takia lähes kaikkiin työpaikkoihin on mielekkäintä hakea ihmisiä suomenkielisillä ilmoituksilla ja edellyttää suomenkielistä hakemusta. Jos suomen kielen taitoa ei oikeasti tarvita, niin se on järkevintä tuoda  asiallisesti esiin ilmoituksessa. Lisäksi on parasta olla todella varma siitä, että suomen kielen taitoa ei työtehtävissä tarvita.

Todella harvassa ovat ne yritykset ja työpaikat, joissa suomen kieltä ei tarvitse osata. Jopa siivooja, jonka kanssa kommunikointi on käytännössä mahdotonta, on aika lailla vältettävä ilmiö.

Quote from: VeePee on 22.10.2019, 08:51:14
Jos henkilö on nimeltään Mohammed Mahmud Abdi tms. niin silloin kannattaisi työhakemukseen laittaa, että "En ole muslimi, vedän kännit perjantaisin ja elämäni paras hetki oli vuonna 1995 kun leijonat voitti MM-kultaa." Se kertoo työnantajalle, että siinä on meidän kulttuurin mukaisesti elävä suomalainen eikä ole pelkoa, että hän vaatii itselleen erityiskohtelua. Tuskin ketään työnantajaa kiinnostaa duunarin ihonväri vaan se, että kaveri hoitaa hommat samalla tavalla kuin muutkin. Islam uskontona on sellainen asia, mikä tehokkaasti rajaa henkilön työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Jo vuosien ajan työnhakua on voitu tehdä 1-2 minuutin videoilla, jotka kertovat hyvin nopeasti minkä tason hakijasta on kyse. Tämähän on tietenkin vastakohta nimettömälle työnhaulle. Video tehdään nettisovelluksen kautta, joten hakijalle riittää tietokone, jossa on kamera.

Quote from: Jorma Teräsrautela on 22.10.2019, 00:31:46
Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Yllä lainauksessa oleva kysymys voi olla YLE:lle tosi kipeä asia. Ainakin kun kuuntelee tätä arkisiin YLE/radio ykkösen klo 8 ja 9 välillä tulevaa ns ajankohtaista mielipiteen murskausohjelmaa, niin se on täysin erilaisten tytsyjen miehittämä. Oli sitten kysy toimittelijoista, vierailevista asiantuntijoista, kommentaattoreita tai lainatuista lähteistä. kaikilta löytyy ns naisen nimi. Jos joku miehen nimi sen tunnin aikana mainitaan, ne mainitaan ohjelmassa  AINA epäilyttävässä tai kielteisessä valossa tai sitten hän on ohjelman tekniikasta vastaava YLE-läinen. Että siihen on tasa-arvo ja tuu-mii mennyt. kolea-aaniset naisen puolet siellä maailmankuvaa tarjoavat, usein ainoa keino on tämä muinaisen itäsaksan "ein Ulb" aikayksikkö eli radion sulkemien.

Quote from: Jorma Teräsrautela on 22.10.2019, 00:31:46
Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä. Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Haetun työtehtävän luonne vaikuttaa merkittävästi siihen millaisen työntekijän työnantaja katsoo sopivaksi. Olen itse harrastanut palkkaamisessa sukupuoliperusteista valikointia siten, että vahtimestariksi iso kehonrakentajan oloinen mies. Vastaavasti vahtimestaria seuraavaksi vierailijan kohtaamaksi työntekijäksi ystävällisen oloinen nainen.

Olen siis toisessa tilanteessa syrjinyt naisia ja toisessa miehiä.

En siis uskaltaisi tehdä mitään erityisiä johtopäätöksiä sukupuolisen syrjinnän osalta. En ainakaan julkisuudessa olevien tietojen perusteella. Pitäisi tietää paljon enemmän siitä millaisia haetut työtehtävät ovat oikeasti olleet.

OT

Quote from: multa tulille on 22.10.2019, 09:34:03
Oli sitten kysy toimittelijoista, vierailevista asiantuntijoista, kommentaattoreita tai lainatuista lähteistä. kaikilta löytyy ns naisen nimi. ... Että siihen on tasa-arvo ja tuu-mii mennyt.

Kuten tasa-arvovaltuutetun toimiston henkilöstöprofiili* paljastaa, "tasa-arvo" tarkoittaa miesten poistamista yhtälöstä (muuten kuin syyllisinä), eli täydellistä epätasa-arvoa. Sota on rauhaa tässäkin asiassa.

* Nimet eivät ole näkyvissä sivustolla, kuvaa ei löydy Googlella. Muistaakseni näin ei aina ole ollut. Voin olla väärässäkin.

Quote from: foobar on 22.10.2019, 08:13:56
Anekdoottina mainittakoon että olen hiukan yllättynyt siitä että olen törmännyt viimeisen viikon aikana kolmesti nuoreen somalinaiseen palvelutiskin takana, R-Kioskilla, pesulassa ja valokuvaamossa. Olisi kiinnostavaa tietää ovatko nämä kovinkin vahvasti subventoituja töitä. Palvelivat ihan fiksusti, joka osaa yllättää siinä mielessä että kaikki somalit mediassa ovat aivan helvetillisiä riidanhaastajia. Luulisi senkin olevan työllistymiselle melkoinen imago-ongelma, mutta media ja nk. tutkijat ylläpitävät moista imagoa kai jonkin kuvitellun voimallistumisedun nimissä.

Somaleista suurin osa ei käy töissä. Moni niistä jotka käyvät "töissä" on oikeasti suojatyöpaikassa.

Mutta koska somalaita on tässä maassa jo aika monta, on varmasti somaleita jotka tekevät ihan kilpailukykyistä työtä ihan oikealla palkalla. Olen tietoinen jopa ihan ihkaoikeista suomettuneista somalilääkäreistä.

Se että omenatynnyri on melkein läpimätä ei tarkoita etteikö joukossa olisi hyviäkin omenoita. Ainakin jos ne poistetaan sieltä mätien vierestä.

Onkohan vanha sanonta saamassa jatkoa, valhe, emävalhe, tilasto, tutkimus ?
Tutkimuksista kun voi vetää johtopäätöksiä melkein miten huvittaa, tyyliin, jäätelönsyönti ja hukkumiset.
Toisaalta tutkimuksista voi oikein käytettynä olla todellista hyötyä, mutta tämä taas riippuu siitä miten paljon ideologia tai ennakko-odotukset hämärtävät totuutta, mielummin ei laisinkaan.

Quote from: tyhmyri on 22.10.2019, 09:16:35
Pitänee käydä hankkimassa tutkimuksen kopio HY:n kirjastosta.

Ei löydy vielä kuin Early View -versio netistä ja sekin maksaa (7 dollaria / 2 vrk)

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/soin.12276

Juttu on julkaistu Sociological Inquiry -lehdessä, joka on normaalitasoinen tiedelehti, ei sellainen huippulehti, joissa julkaistaan naistutkimusta. Tuskinpa tutkimuksessa mitään isoja metodisia ongelmia on. Asetelma ja käsittely ovat yksinkertaisia ja tulokset näkyy lukumäärissä.

[tweet]1186562351572701189[/tweet]

Quote
Timo Harakka
‏
Syrjintä on laissa kielletty. #yhdenvertaisuus koskee myös työnhakua. #Hallitusohjelma lupaa puuttua rekrytointisyrjintään.
@TEM_uutiset vastaa valvonnasta ja tutkimuksesta jota tehdään parhaillaan. Siihen sisältyy selvitys nimettömästä työnhausta. Tämä ei jää tähän. #yleastudio

Ministeri Harakka on yhtä pihalla kuin toimittajakin.

Tutkimus ei osoittanut mitään laittomaan viittaavaa. Ei ole laissa kiellettyä syrjintää suosia tasavahvoja (tutkimuksen lähtökohta) hakijoita haluamallaan kriteerillä, oli se sitten vaikka äidinkieli.

Ministeri Harakka tuntuukin haluavan etniseen taustaan perustuvia kiintiöitä tai pakkotoimia, jotka johtaisivat samaan lopputulokseen. Ne olisivat laittomia.

Quote from: multa tulille on 22.10.2019, 09:34:03

Quote from: Jorma Teräsrautela on 22.10.2019, 00:31:46
Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Yllä lainauksessa oleva kysymys voi olla YLE:lle tosi kipeä asia. Ainakin kun kuuntelee tätä arkisiin YLE/radio ykkösen klo 8 ja 9 välillä tulevaa ns ajankohtaista mielipiteen murskausohjelmaa, niin se on täysin erilaisten tytsyjen miehittämä. Oli sitten kysy toimittelijoista, vierailevista asiantuntijoista, kommentaattoreita tai lainatuista lähteistä. kaikilta löytyy ns naisen nimi. Jos joku miehen nimi sen tunnin aikana mainitaan, ne mainitaan ohjelmassa  AINA epäilyttävässä tai kielteisessä valossa tai sitten hän on ohjelman tekniikasta vastaava YLE-läinen. Että siihen on tasa-arvo ja tuu-mii mennyt. kolea-aaniset naisen puolet siellä maailmankuvaa tarjoavat, usein ainoa keino on tämä muinaisen itäsaksan "ein Ulb" aikayksikkö eli radion sulkemien.

Kuuntelen ikävä kyllä Ykkösaamua usein. Ohjelmissa nainen vetää naisvieraiden keskustelua naisten huonosta asemasta. Tai kunkin aamun "blogistina" toimii nainen joka pohtii naisnäkökulmasta asioita tyyliin "miksei 6 voisi olla välillä pienempi kuin 3".

Samassa ohjelmassa Kokoomus edustaa aina oppositiota ja persut kokoonsa nähden ehdottomasti syrjityin poliittinen voima.

Ei Yle tee näistäkään juttua. Miesoletettujen syrjintä. Persujen syrjintä (Eli mädätyksen vastustajien syrjintä.)

Quote from: Jorma Teräsrautela on 22.10.2019, 12:01:02Ei löydy vielä kuin Early View -versio netistä ja sekin maksaa (7 dollaria / 2 vrk)
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/soin.12276
Juttu on julkaistu Sociological Inquiry -lehdessä, joka on normaalitasoinen tiedelehti, ei sellainen huippulehti, joissa julkaistaan naistutkimusta. Tuskinpa tutkimuksessa mitään isoja metodisia ongelmia on. Asetelma ja käsittely ovat yksinkertaisia ja tulokset näkyy lukumäärissä.

Jutun saa helposti käsiinsä käymällä kylässä jossain sellaisessa tieteellisessä kirjastossa, jonka tilauslistalle kyseinen lehti kuuluu. Suosittelen HY:n kirjastoa. Kun käyttää kirjaston konetta, niin siltä voi yleensä maksua vastaan tulostaa jutun. Joissain tapauksissa saa jopa lähetettyä PDF-version omaan osoitteeseensa (joskus jopa ilman maksua). Hinta on yleensä paljon alhaisempi kuin tuo lukuoikeuden hinta. Syynä se, että esimerkiksi HY on jo maksanut lehden juttujen käyttöoikeudesta.

Sinänsä juttu tosiaan on aika suoraviivainen. Mutta silti on kiva lukea alkuperäisestä jutusta mitä on tehty.

Tarkastellaanko tuossa eri kansallisuuksien saamia työhaastattelukutsuja toisiinsa? Etenkin eroaako musliminimet muista maahantulijanimistä?

Maailmassa ei varmasti ole yhtään valtiota, jossa tutulta kuulostava nimi ei olisi etu työpaikkaa haettaessa.  Virallinen Suomi haluaisi kuitenkin tässäkin "näyttää esimerkkiä", ja suosia muita ryhmiä omien kansalaistensa kustannuksella.  Tyhmyys ei tosiaan tunne rajoja.

Quote from: Lalli IsoTalo on 22.10.2019, 09:26:30
Jo vuosien ajan työnhakua on voitu tehdä 1-2 minuutin videoilla, jotka kertovat hyvin nopeasti minkä tason hakijasta on kyse. Tämähän on tietenkin vastakohta nimettömälle työnhaulle. Video tehdään nettisovelluksen kautta, joten hakijalle riittää tietokone, jossa on kamera.

Jos kaikille videoilla hakijoille puetaan burkha päälle, niin silloinhan videohakukin anonymisoituu? Eikö vain?

Varsin hyvä idea, burkhapakko työnhakuun. Myös haastattelussa voisi vaatia pidettävän burkhia, niin varmasti toteutuu täysi anonyymius, sukupuoli-, ikä- ja ulkonäköneutraalius.

https://yle.fi/uutiset/3-11014478

QuoteNoor Assad on espoolainen kympin tyttö, joka haluaa lääkäriksi – koulussa hän todisteli äidinkielentaitoaan ja kieltäytyi lähihoitajaopinnoista

Tutkijan mukaan maahanmuuttotaustaiset joutuvat perustelemaan uravalintojaan opinto-ohjaajalle keskimääräistä enemmän.

"Oletko sinä meidän äidinkielen opettajamme?"

Noor Assad, 22, pystyi lukemaan kysymyksen mykistyneiden lukiolaisten kasvoilta.

– Seuraavaksi minulta kysyttiin erinäisiä verbien taivutusmuotoja ja muuta nippelitietoa, hän sanoo.

Assad toimi viime talvena äidinkielen sijaisena espoolaisessa lukiossa. Ennen tuntia etiäinen takaraivossa kehotti kertaamaan kaikki kielitieteen yksityiskohdat, koska kysymyksiä luultavasti tulisi. Ja niitä todella tuli.

Tenttauksen ja syvien epäilysten jälkeen opiskelijat viimein vakuuttuivat hänen olevan oikeassa paikassa.

Ihmisille huivipäinen äidinkielenopettaja on edelleen hämmentävä yllätys. Assadin elämässä outo tilanne oli vain yksi monista.
[...]
Yle kertoi maanantaina tutkimuksesta, jossa hakijan äidinkielellä ja nimellä todettiin olevan erittäin suuri vaikutus hakijan työnsaantiin Suomessa.

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti Suomessa syntyneisiin tai lapsesta asti Suomessa asuneisiin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin.

Vuonna 2017 Suomessa oli 385 000 maahanmuuttotaustaista, eli henkilöä, joiden molemmat tai ainoa vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneiden maahanmuuttotaustaisten suhteellinen osuus on kasvanut vielä nopeammin.
[...]
Assad kokee olevansa etuoikeutettu. Korkeasti koulutetussa perheessä yliopistossa opiskelu on ollut itsestäänselvyys.

Silti näkymä omasta tulevaisuudesta sai jatkuvasti kolauksia, kun lukion uusi opinto-ohjaaja suositteli suoraan lääkärin sijasta lähi- tai sairaanhoitajan opintoja.

– Kumpaakaan ammattia väheksymättä on silti outoa, että miltei kympin keskiarvon opiskelijalta varmistellaan jatkuvasti, onko hän varma valinnastaan, Assad sanoo.
[...]
Itä-Suomen yliopistolehtori Anne-Mari Souto on vastannut omalta osaltaan opinto-ohjaajien kouluttamisesta.

Hänen mukaansa nuoren virallinen äidinkieli tai ulkonäkö saattaa toimia eräänlaisena erontekijänä, jolloin henkilö nähdään vain ja ainoastaan maahanmuuttajana yksilön sijasta.

– Nuorille puhutaan usein mahdollisuuksien sijaan realistisista vaihtoehdoista. Taustalla on yleensä olettamuksia keskivertosuomalaista heikoimmista resursseista, kuten kielitaidosta ja korostuneesta työllistymistarpeesta.

Soudon mukaan ohjaajien tulisi nostaa rohkeasti kissa pöydälle, mitä yhteiskunnan epätasa-arvoon tulee.

– Rasismista ja siitä, kuinka se rajoittaa nuorten koulutukseen ja työelämään liittyviä toiveita ja mahdollisuuksia, ei useinkaan nosteta puheeksi opinto-ohjaajien aloitteesta. Usein odotetaan, että nuori itse tuo aiheen esille, mutta se on paljon vaadittu, hän sanoo.
[...]
Ensin tähtäimenä oli Helsingin yliopiston lääketieteellinen. Lukion opinto-ohjaajalle oli tarkoituksena lähettää kortti sisäänpääsyn jälkeen.

– Minulla oli suuri tarve todistaa minua kyseenalaistaneelle opolle, että minähän pääsen yliopistoon lukemaan lääketiedettä ja vieläpä ensimmäisellä hakukerralla, Assad sanoo.

Postikorttia ei ole vielä lähetetty.

Välivuosia on nyt kertynyt parin vuoden verran, mutta tulevaisuuden suunta tuntuu edelleen oikealta.

Tällä hetkellä hän työskentelee osastonsihteerinä psykiatrian erikoissairaanhoidossa päästäkseen tutustumaan mahdolliseen erikoistumisvaihtoehtoon.

Jonain päivänä Assad haluaisi toimia Lääkärit ilman rajoja -järjestössä.

– Terveys on ihmisoikeus ja asia, jota joka ikinen elävä ihminen tarvitsee, vaikkei kaikilla olekaan siihen mahdollisuutta, Assad toteaa.

Quote from: Roope on 22.10.2019, 02:44:29

Quote from: Jorma Teräsrautela on 22.10.2019, 00:31:46
Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä.

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

En hahmota, mistä tuo 16 % on peräisin, mutta naishakijat saivat yhteensä 39 prosenttia enemmän haastattelukutsuja kuin mieshakijat (652 - 468).

Tämä ei tosiaan ole tutkijalle eikä Ylen toimittajalle minkäänlainen ongelma saati syrjintää vaan vain kummallinen ilmiö.

Mut... mut... mutta heteropatriarkaatti, lasikatto ja naisen euro! Tässä on taas malliesimerkki siitä, kuinka järjestelmämedia toimii. Median ylläpitämän metanarratiivin mukaan yhteiskunta syrjii etnisiä vähemmistöjä ja naisia, ja ratkaisu tähän kaikkien oikein ajattelevien ihmisten mielestä kerrassaan järkyttävään ongelmaan on syrjiä "sortavaa" ryhmää, eli tapauksesta riippuen kantaväestöä tai miehiä (luonnollisesti ainoastaan valkoihoisia miehiä). Mutta miten toimitaan, jos jutun aiheena oleva tutkimus, jonka avulla toimittaja haluaa pönkittää metanarratiivia, onkin osittain ristiriidassa sen kanssa. Yksinkertaista, rakas Watson. Metanarratiivia tukevia asioita toitotetaan megafonilla suu vaahdossa, kun taas sen kanssa ristiriidassa olevat asiat sivuutetaan naama peruslukemilla kokonaan tai kuitataan lyhyellä maininnalla. Ja zombilaatikkoa tuijottava normo ei edes huomaa, mitä juuri tapahtui.

En tiedä olenko rasisti vai mikä, mutta kyllä minulle tulee jotenkin epävarma olo, jos vastaanotolla on somali tai vielä sitäkin tummempi lääkäri valkoisessa takissaan.

Varmasti ihan aiheeton ennakkoluulo ja muistan itseasiassa kuinka eräs libanonilainen hammaslääkäri oli paljon taitavampi kuin pohjoismaiset keskimääräiset kollegansa.

Mutta minkäpä ihminen luonnolleen mahtaa?

Quote from: Ajatolloh on 23.10.2019, 11:13:21
En tiedä olenko rasisti vai mikä, mutta kyllä minulle tulee jotenkin epävarma olo, jos vastaanotolla on somali tai vielä sitäkin tummempi lääkäri valkoisessa takissaan.

Varmasti ihan aiheeton ennakkoluulo ja muistan itseasiassa kuinka eräs libanonilainen hammaslääkäri oli paljon taitavampi kuin pohjoismaiset keskimääräiset kollegansa.

Mutta minkäpä ihminen luonnolleen mahtaa?

Ole rauhassa niin kuin olet, ei tarvitsekaan yksilön mahtaa.

Mikäli nykyinen meno jatkuu koko vaalikauden, kyllä yhteiskunta mahtaa. Sinulle ja muille kaltaisillemme kyllä vielä laki luetaan.

Quote from: Ajatolloh on 22.10.2019, 21:17:07

Varsin hyvä idea, burkhapakko työnhakuun. Myös haastattelussa voisi vaatia pidettävän burkhia, niin varmasti toteutuu täysi anonyymius, sukupuoli-, ikä- ja ulkonäköneutraalius.

Myös ääni pitäisi anonymisoida. Kun haku on täysin anonyymi, voi lopputuloksena olla entistä useamman pottunokan valituksi tuleminen.

Parasta olisi, jos voisi lähettää puhemiehen tai -naisen. Valinnan jälkeen sitten, kun uusi palkattu työntekijä saapuu, niin se voi olla ullatus!

QuoteTimo Harakka
‏
Syrjintä on laissa kielletty. #yhdenvertaisuus koskee myös työnhakua. #Hallitusohjelma lupaa puuttua rekrytointisyrjintään.
@TEM_uutiset vastaa valvonnasta ja tutkimuksesta jota tehdään parhaillaan. Siihen sisältyy selvitys nimettömästä työnhausta. Tämä ei jää tähän. #yleastudio

Hallitus siis aikoo puuttua lujasti siihen (YLEn uutinen rekrytoinnista) että miehiä syrjitään työhönotossa? Ero on valtava 40% jota ei voi selittää, kuin miesten sukupuolisyrjinnällä.

Miehen työeuro on siis vain 60 senttiä, kun töihin ei kerta edes pääse. Naiselle kilahtaa se kokonainen euro helpon rekrytoinnin ja työllistymisen kautta.

Ministeri Harakka ja hallitus ilmeisesti siis pitävät tätä selvänä syrjintänä ja puuttuvat tähän - miesten vuoro?

Voikohan palkankin kohta saada anonyymisti ruskeassa kirjekuoressa?

Mutta joo tää tutkimus nyt julkaistiin ja siitä toki kohistaan kun vähän aikaa sitten tuli se juttu herrasta joka työsopparin allekirjoitustilaisuudessa ilmoitti että tarttee perjantait vapaaksi (vai oliko jonkun tunnin tai pari) ja päivittäiset rukoustuokiot. No soppariahan ei allekirjoitettu-->oikeuteen ja työnantajahan siinä hävis joten ~40k€ korvauksia. Mamu vielä itki että ahdistusta, pelkotiloja, unettomuutta ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Juttu herätti ainakin oman mutun perusteella aika vahvaa... hrmh kriittistä suhtautumista vaalikarjassa joten YLE:n oli pakko heittää isompaa vaihdetta silmään. Ainoa ongelma on että suuri osa normikansasta ei elä YLE:n kuplassa joten ne tuhisee tälle tutkimukselle aika samalla tavalla kuin täälläkin. Ainakin itselle tullut sellainen fiilis että tähän mamuja syrijitään juttuun suhtaudutaan aika yleisesti asenteella "No shit Sherlock ja mistähän mahtais johtua nih?".

On siis tosi hyvä että voidaan todentaa notta mamuja syrjitään vielä kun joku jaksais kysyä miksi näin on? Taitais vaan käydä niinkuin siinä aamulehden tms. kyselyssä jota jouduttiin vähän retusoimaan kun tuli vääriä vastauksia.  Virallinen vastaus on tietty rasismi!  :roll:

Syrjitäänhän myös suomalaisiakin työttömiä, jotka eivät pääse edes työhaastatteluun. Eikö kukaan päättäjä ole huolissaan niistä suomalaisista työttömistä, jotka todellakin tahtovat töihin ja ehdota, miten motivoida työttömiä Suomalaisia firmoja palkkaamaan työhaluisia töihin?

Quote from: acc on 23.10.2019, 12:50:18

Quote from: Ajatolloh on 22.10.2019, 21:17:07

Varsin hyvä idea, burkhapakko työnhakuun. Myös haastattelussa voisi vaatia pidettävän burkhia, niin varmasti toteutuu täysi anonyymius, sukupuoli-, ikä- ja ulkonäköneutraalius.

Myös ääni pitäisi anonymisoida. Kun haku on täysin anonyymi, voi lopputuloksena olla entistä useamman pottunokan valituksi tuleminen.

Uskonnon ja etnisen taustan syrjiminen onnistuu jo pelkästään sillä, että ansioluettelossa on mainittu työnhakijan kielitaito. Jos henkilö esimerkiksi osaa suomea erinomaisesti, englantia hyvin, ja ruotsia ihan vähäsen, niin voidaan jo arvata että kyseessä on valkoihoinen kantasuomalainen. Samoin jos paras kieli on dari, on henkilö Afganistanista, somalin kieli niin Somaliasta, joku länsiafrikkalainen kieli niin musta afrikkalainen Länsi-Afrikasta tai ainakin toinen vanhemmista on etniseltä taustaltaan sieltä, ja niin edelleen. Lisäksi, jos osaa myös arabian kieltä hyvin tai erinomaisesti, on uskonnoltaan luultavasti muslimi. Ja jos osaa vähenevässä järjestyksessä suomea, ruotsia, englantia ja arabiaa, on pottunokka käännynnäinen, eli luultavasti kaapufanaatikko, jota itse en ainakaan uskaltaisi palkata.

Jos halutaan estää syrjiminen niin rekrytointi kielitaidon perusteella pitäisi kieltää. :roll:

^
Pakkoruotsin eduksi voi sanoa, että kun sen CV:hen laittaa niin erottuu pottunokaksi.

Tosin, esim rafla-alalle on tullut "ruotsalaisia"ananaksia, eli riippuu tietenkin työstä mihin hakee.

Tästä ei mene enää pitkään, kun yrittäjä pakotetaan ottamaan se työntekijä, mikä lottopallosta löytyy! >:(

Quote from: Faidros. on 23.10.2019, 17:09:33
Tästä ei mene enää pitkään, kun yrittäjä pakotetaan ottamaan se työntekijä, mikä lottopallosta löytyy! >:(

Juuri näin.

Pelkkä sukupuoli-, etnisyys- ja uskontoneutraali anonyymihaku ei välttämättä tuota suvakkien haluamaa tulosta. On siis mentävä koulutus- ja kokemusneutraaliin rekrytointiin. Silloin arpominen tuottaa väestöosuuksien mukaisen jakauman edellyttäen, että kaikissa väestöryhmissä sama prosenttiosuus hakee paikkoja.

Ongelma voi olla, että eri väestöryhmissä halukkuus saada työpaikka ja vieläpä joltain erityisalalta vaihtelee. Välttämättä kaikki eivät halua töitä, koska on hauskempaa kahvitella kaveriporukassa päivät pitkät ja maiskutella suutaan ohikulkeville tytöille.

Ehkä tulevaisuudessa suuret työnantajat joutuvat vaikeuksiin, jos henkilöstössä ei ole moniosaajia. Ratkaisu on silloin, että otetaan heitä palkkalistoille ja pidetään siellä tulevatpa he työpaikalle tai ei.

Quote
https://en.wikipedia.org/wiki/Tokenism
The effort of including a token employee to a workforce is usually intended to create the impression of social inclusiveness and diversity (racial, religious, sexual, etc.) in order to deflect accusations of discrimination.

Haetut työpaikat oli aika lailla naisvaltaisille matalapalkkatöihin, joissa toivotaan huolellisuutta, ripeyttä ja järjestelmällisyyttä. Esimiehinä on varmaan enemmistö naisia. Mahdollisesti esim. virolaisia ja venäläisiä naisia. Ei nuo vähemmistömiehet esim. siivoajina mitään huippuja ole - eikä minimipalkkatöissä pysy.

Abdin tausta:

Isän kolmannen Suomessa asuvan vaimon neljäs lapsi. Abdi tapaa isää ainoastaan kuukauden sinä päivänä, kun isä noutaa osuutensa äidin nostamista Kelan rahoista.

Abdin koulun päättötodistuksessa opettajien pienimmän riesan perusteella antamat hyväksysyt arvosanat, paitsi yksi aine, jonka läpipääsyn mahdollistamiseksi Abdi joutui uhkaamaan opettajaa yhteydenotolla yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.

Abdin kotikieli ja kaveripiirikieli somali, vanhemmat ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä osaa suomen kieltä ollenkaan. Parvekkeella lautasantenni.

Vanhemmat ei ole koskaan olleet ansiotöissä ja vanhemmille järjestetyt kaikki kurssit ovat päättyneet ensimmäiseen käyntiin.

Kun isän menot olivat suuremmat kuin tulot, eikä Kela uskonut perusteita lisärahalle, niin taloudellinen ongelma ratkaistiin pistämällä pulla uuniin.



Jos tarvitsisin oma-aloittesen, luotettavan, hyvin joukkoon sopeutuvan ja kulttuuriamme ymmärtävän ongelmanratkaisukykyisen työntekijän, niin taustaltaan ja perusarvoiltaan Abdin kaltainen henkilö olisi varmasti mitä ihanteellisin.

Ja löytäisin Abdin nimenomaan nimettömän työnhaun perusteella.

Aina kaupassa käydessään vaimoni tutkii tarkoin, että ostamansa tuotteen valmistusmaa on Suomi olipa sitten kyse lihasta, makaroonista tai muusta sellaisesta tuotteesta jossa on mahdollista valita kotimainen vaihtoehto.
Hän on siis rasisti koska syrjii ulkomaalaisia ja heidän valmistamiaan tuotteita. Kauppojen valvontakamerat voinevat todistaa hänen toimintansa. Saas nähdä milloin tulee kutsu käräjille syrjimisestä.

Ihmettelen, kun edes Jälkiviisaissa ei kukaan viisaista tuonut esiin ihmetystä, että miksi meillä ei vierasnimisissä ole päätä pidempiä ryhmiä, joista työnantajat verisesti kilpailisivat ottamalla ennakkoon yhteyttä oppilaitoksen rehtoriin tai opettajiin tai tulemalla  opinahjoon jo ennen valmistumista tarjoamaan työsopimusta.

PS
Täällä opiskelevien ulkomaanlahjakkuuksien  työlupaongelma poistuisi, kun ennen valmistumistaan olisivat hakeneet ja saaneet vakituisen työpaikan ja oleskeluluvan. Ne, joille paikkaa ei olisi tarjolla, voisivat etsiä sitä valmistumisen jälkeen muista maista.     

Toimittaja Eero Mäntymaa kaivaa kuoppaansa syvemmäksi:

QuoteMaanantaina Yle kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan pelkkä ulkomaalainen nimi huonontaa merkittävästi henkilön mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun.

Miksi syrjintä on niin yleistä, jos laki yksiselitteisesti kieltää sen? Keräsimme viisi todennäköistä tai vähintäänkin mahdollista syytä.

Yle: Jos työelämän syrjintä on laitonta, miksi se on Suomessa niin yleistä? Tässä 5 syytä (https://yle.fi/uutiset/3-11032186) 26.10.2019

Toisin kuin toimittaja antaa taas ymmärtää, tutkimus ei osoittanut minkäänlaista laitonta syrjintää yhdessäkään tapauksessa.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleIlmeisin syy syrjinnän yleisyyteen on tämä: Oli taustalla negatiiviset ennakkoluulot tai puhdas rasismi, suuri osa suomalaisista pitää syrjintää täysin hyväksyttävänä.

Kun suomalaisilta tänä vuonna kysyttiin, voisiko valkoihoista suomalaista työnhakijaa suosia tummaihoisen työnhakijan kustannuksella, 28 prosenttia vastasi myöntävästi.

Tässä taas ei ole määritelmällisesti kyse edes syrjinnästä. Suomalaisen työnhakijan suosiminen ei yksinään ole osoitus syrjinnästä saati rasismista. Vastaajien motiiveja ei tiedetä, koska niitä ei kysytty.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle2. Työnantajat eivät tiedä mikä on laitonta syrjintää, eikä se aina olekaan ihan yksinkertaista

Erityisen haastavaa tämä tuntuu olevan Ylen toimittajalle.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleOsa työnantajista mahdollisesti olettaa, että heillä on vapaus palkata kenet haluaa. Tämä on vain osin totta.

Työhön kuin työhön voi luonnollisesti vaatia työnhakijalta riittävää kokemusta ja koulutusta. Joissakin tilanteissa häneltä on myös perusteltua vaatia muita ominaisuuksia, kuten tiettyä sukupuolta.

Esimerkiksi teatteri voi hakea Väinämöisen rooliin vain miespuolisia näyttelijöitä, poliisien on oltava Suomen kansalaisia ja nostokurjen kuskiksi ei ymmärrettävästi voi palkata muslimia, jonka on pakko päästä rukoilemaan tiettyinä kellonaikoina. Nämä ovat perusteltuja vaatimuksia.

Perusteltua ei kuitenkaan ole vaatia poliisilta vaaleaa ihonväriä tai siivoojalta moitteetonta suomen kielen taitoa.

Poliiseilta ei ole vaadittu vaaleaa ihonväriä eikä siivoojilta moitteetonta suomen kielen taitoa, jonka osoittaminen olisikin mielenkiintoinen rasti.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleHartaiden muslimien syrjiminen ei myöskään ole useimpien töiden kannalta perusteltua.
...
Lakia tutkimalla on vaikea saada yksiselitteisiä vastauksia siihen, mikä on laitonta syrjintää ja mikä ei.

Esimerkiksi: voiko yhtenäistä vaatetusta työntekijöiltä vaativa yritys jättää palkkaamatta musliminaisen, joka ei suostu luopumaan päähuivistaan?

EU-tuomioistuin käsitteli tällaista tapausta vuonna 2017. Linjaus oli, että tietyissä tilanteissa näkyvien uskonnollisten symbolien kieltäminen voi olla perusteltua.

Kiellon edellytykset ovat tiukat: sen on perustuttava yrityksen sisäiseen ohjeistukseen, joka kieltää myös muut näkyvät poliittiset, filosofiset tai uskonnolliset tunnukset. Pelkkä oletus asiakkaiden toiveista ei riitä.

EU-tuomioistuimen päätöstä on kritisoitu, koska se voi asettaa uskonnollisia symboleja käyttävät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla.

Tapaus opettaa ainakin sen, että kieltojen perustelu on helposti monimutkaisempaa kuin valtaväestöstä poikkeavien työntekijöiden hyväksyminen työpaikalle.

Eli kun jopa mokuttamiseen taipuvainen EU-tuomioistuin joutuu myöntämään, että fundamentalistimuslimien asettamiin ehtoihin suostumisesta kieltäytyminen ei välttämättä ole syrjintää, toimittajan on väännettävä siitä "valtaväestöstä poikkeavien työntekijöiden" sorsimista.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleMyös ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkauksen takana on rasistisen asenteen sijaan usein taloudellinen motiivi.

– Monesti liian pientä palkkaa maksava yrittäjä on rekrytoinut oman maan kansalaisia. Yrittäjä perustelee alipalkkausta sillä, että yrityksellä menee niin huonosti. Ja työntekijä suostuu tähän, koska kotimaassa olot ovat vielä huonommat, sanoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Onko kokemuksen tuomaa kansanviisautta vai vihapuhetta sanonta: "Tyhmän täytyy työnantajan olla, jos palkkaa rukousmattoa kainalossaan kantavan."

;D

QuoteArbetets roll för lyckad integration betonas, men våra fördomar hindrar invandrarnas tillgång till arbetslivet

Diskrimineringslagen och Lagen om jämställdhet mellan män och kvinnor klargör att ingen får diskrimineras på grund av kön, ursprung eller nationalitet. Ny forskning påvisar att diskriminering ändå är en realitet.

Sociologen Akhlaq Ahmad skickade ut 6 000 falska arbetsansökningar med antingen ett finskt, engelskt, ryskt, somaliskt eller irakiskt namn. Ansökningarna var lika starka vad gäller erfarenhet, kunskap och färdigheter. Alla hade gått igenom finska grundskolan och var flytande i finska språket. Ifall rekryteringen gjordes enbart utifrån meriter skulle varje grupp ha samma framgång.

[...]

Studien får oss att se oss i spegeln och konfrontera en diskrepans mellan vår självbild och verkligheten. Diskrimineringslagen baserar sig på tanken om ett samhälle där varje individ är likvärdig. I verkligheten värderar vi varandra enligt kön och etnicitet som om de vore kaster. Samtidigt som integrationspolitiken understryker arbetets roll för lyckad integration hindrar våra egna fördomar invandrarnas tillgång till arbetslivet. Resultaten påminner oss om hur vårt meritokratiska samhälle, där ekonomiska och politiska resurser tilldelas individen utifrån talang, möda och prestationer, snarare är en hägring.

Socialpsykologer har påvisat att vi har en tendens att ta parti för våra egna. Partiskhet behöver inte vara negativt i sig. Det uppenbara problemet är att en växande andel av befolkningen räknas som de "andra". Det hjälper inte heller att det finns aktörer i vårt land som lever på att skapa en snäv uppfattning av finländskhet i ett politiskt syfte. Sociologer anser att vi inlett en postmigrantisk fas. De så kallade migranterna är inte på väg tillbaka, och finska demografin präglas av en växande pluralitet. Andra generationens migranter håller på att bli vuxna och träder in på arbetsmarknaden. Det är viktigt att de får samma erkännande som individer och en jämlik tillgång till möjligheter som alla andra.

Diskriminering är svårfångat. Dess närvaro är ofta osynlig och ljudlös. Som ett virus orsakar den påfallande symtom, medan själva problemet är svårt att urskilja med blotta ögat. Det kan ske genom blickar, tystnader och passivitet. Det kan påverka våra beslut att välja en ny hyresgäst, köpa en begagnad bil eller hindra oss från att gå in i konversation med någon på en fest eller i lekparken.

Vi har en lagstadgad medborgerlig plikt att bekämpa diskriminering i vardagen. Det gäller inte bara att övervaka varandra, utan framför allt att reflektera hur och när diskriminering påverkar vårt eget tänkande och handlande. När vi rör oss i det offentliga och tillsammans med andra bör vi fråga oss ifall vi ser individer eller representanter av någon social kategori vars medlemmar är "sådana och håller på sådant". När vi åker ner med rulltrappan i metron bör vi vara uppmärksamma på ifall vi ser kvinnor, män, somalier, muslimer, invandrare eller någon annan typ av människor eller om vi ser unika individer med egna drömmar, intressen, åsikter, humor, besvär och hopp i livet.

Otto Segersven, doktorand (sociologi), Helsingfors

Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/arbetets-roll-for-lyckad-integration-betonas-men-vara-fordomar-hindrar-invandrarnas-tillgang-till-a/) 1.11.2019

Vielä on sosiologian jatko-opiskelijallakin opiskeltavaa, että menee kaaliin, että tutkimus ei osoittanut minkäänlaista laitonta syrjintää.

Kun Segersvenin mukaan "meillä on lakisääteinen kansalaisvelvollisuus taistella arkipäivän syrjintää vastaan" ja "valvoa toisiamme", niin täytyy kysyä, että mistähän laista on kysymys.

[tweet]1212488572227530754[/tweet]

poisto

QuoteTyön hakeminen Suomessa ei ole tasapuolista kaikille – nimi ratkaisee, kenen puhelin soi

Naiset työllistyivät pienipalkkaisiin tehtäviin miehiä paremmin kaikissa etnisissä ryhmissä. Tutkija kantaa huolta erityisesti nuorista maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista.

Yle (https://yle.fi/a/74-20138655) 27.1.2025

Selvästi asiallisempaa uutisointia kuin edellisellä kerralla. Ei rasismiulinaa, eikä syrjintääkään mainita kuin kerran.

Quote from: YleUlkomaalaisella nimellä työllistyminen on jonkin verran helpompaa Suomessa nyt kuin kahdeksan vuotta sitten. Erityisesti somalialaisella ja irakilaisella nimellä saa merkittävästi aiempaa enemmän kutsuja työhaastatteluun.

Tulokset selviävät tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta tutkimuksesta (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166056).

Asiat ovat siis hieman muuttuneet, mutta eivät tarpeeksi, näkee sosiologian dosentti Akhlaq Ahmad.

– Hakijan nimi on lähes yhtä tärkeä kuin aiemmin. Se tarkoittaa, ettei työn hakeminen ole edelleenkään tasapuolista kaikille.

Tutkimuksessa hakijat etsivät töitä matalapalkkaisilta aloilta, esimerkiksi ravintoloista, kaupoista ja siivouksen parista. Joidenkin työpaikkojen kohdalla ei tarvittu erityistä koulutusta, kun taas toiset olivat keskitasoa vaativampia tai vaativia tehtäviä.

Taustasta riippumatta naisten oli miehiä helpompi saada kutsuja haastatteluun. Ahmad arvelee, että tähän on monia syitä.

Naiset saatetaan Ahmadin mukaan nähdä esimerkiksi helpommin hallittavissa olevina työntekijöinä. Työnantajat saattavat myös tiedostamattaan suosia naisia erityisesti aloilla, joissa korostuvat asiakaspalvelu tai hoivatyö.

– Tämä voi myös johtua ennakkoluuloista maahanmuuttajamiehiä kohtaan.

Kuten viimeksi, naisten suosimista ei nähdä ongelmana, vaikka sille on vaikeampi keksiä kunnollisia perusteluja kuin suomalaisten suosimiselle, vaan se vain kuuluu asiaan. Suomalaisnimisten kohdalla naisia suosittiin suunnilleen yhtä paljon (22 %) kuin muidenkin (13-30 %).

Quote from: Yle– Suomalaisnimiset työnhakijat saivat jälleen ylivoimaisesti eniten haastattelukutsuja. Tämä on osoitus siitä, miten syvään juurtuneita rakenteellisia esteitä Suomen työmarkkinoilla edelleen on, Ahmad sanoo.

Tämä siis siitäkin huolimatta, että hakijoiden työkokemus, opiskelutausta ja kielitaito olisivat toistensa kaltaiset eli he olisivat paperilla yhtä päteviä.

Eiväthän he oikeasti ole. Vai kuinka moni olettaa reaalimaailman kokemustensa perusteella, että somali- tai irakilaistaustaisen kielitaito ja ymmärrys suomalaisesta kulttuurista on todennäköiseti sama kuin suomalaisnimisen luultavasti äidinkielisen, vaikka olisikin käynyt koulut Suomessa ja puhuisi "erinomaista suomea", kuten hakemukseen oli kirjoitettu? Matalapalkka-aloilla rekrytoinnit tehdään pikavauhdilla resursseja säästäen ja riskejä välttäen. Kommunikointikyky on sekin osa pätevyyttä.

Quote from: YleNuorten puolesta Ahmad kantaa huolta. Suomessa syntynyt ja kasvanut maahanmuuttajataustaisten nuorten joukko on siirtymässä työmarkkinoille.

– Syrjintä pelkän nimen perusteella voi vahingoittaa nuoren itsetuntoa, johtaa syrjäytymiseen ja aiheuttaa mielenterveysongelmia.

Edelleen nuori saattaa Ahmadin mukaan omaksua negatiivisia stereotypioita ja kokea olevansa vähemmän arvokas kuin muut.

– Jos ihminen tuntee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä voi olla vakavia seurauksia.

Tutkimusasetelmassa ei syrjitty oletetusti maahanmuuttajataustaisia, koska vertailtavana oli paperilla yhtä päteviä. Syrjintää olisi ollut suosia vähemmän päteviä.

Voi paremminkin kysyä, millaisilla motiiveilla haastatteluun oli kutsuttu niinkin usein maahanmuuttajataustaiseksi oletettu, jonka äidinkieli todennäköisesti ei ole suomi. Onko heidät oletettu vähempään tyytyviksi ja helpommin ohjailtaviksi? Hyväksikäyttö ja työehtojen rikkominen on yleistä maahanmuuttajiin liitetyillä matalapalkka-aloilla.