https://yle.fi/uutiset/3-11020767
Quote
Kysely: Enemmistö haluaa valtion hidastavan kaupungistumista – naiset miehiä enemmän, aluetutkijan mukaan tulos kertoo alueiden kostosta
Nuivimmin kaupungistumiseen suhtautuu perussuomalaisia tai demareita kannattava keski-ikäinen nainen Itä- tai Pohjois-Suomesta.
[...]
Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen tyypillisesti jakaa suomalaisten mielipiteitä. Tunteet ovat kysymykseen vastatessa vahvasti pinnalla ja realiteetit taustalla.
– Tulos kertoo muutosvastarinnasta siinä mielessä, että ihmiset yleensä pelkäävät tai epäröivät isoja muutostrendejä kuten kaupungistumista, hän sanoo.
– Toisaalta tulos kertoo myös alueiden kostosta. Ihmiset mieltävät kaupungistumisen helposti koskevan vain pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai muita suuria kaupunkeja. Monet haluavat silloin näpäyttää Helsinkiä tai pääkaupunkiseutua vastaan. Se tulee tämäntyyppisissä kyselyissä usein esille, Aro jatkaa.
[...]
-Pääkaupunkiseudulla asuu paljon "junantuomia". On lähdetty aikoinaan opiskelemaan, jääty työelämään ja keski-iässä tajutaan, että olisiko myös maaseudulla ollut mahdollisuuksia elää. Tavallaan halutaan, että lapset voisivat kasvaa myös maaseudulla ja ymmärretään maaseudun ja pienen paikkakuntien tärkeys ja tarpeellisuus, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps.)
[...]
Puoluevertailussa jyrkimmin valtion puuttumista kaupungistumiseen penäävät perussuomalaisten kannattajat ja sosialidemokraatit.
– Molemmilla ihanneyhteiskunta on menneessä. Demareille hyvinvointivaltio, pohjoismainen hyvinvointimalli on kaiken tekemisen perusta, jota vasten tarkastellaan kaikkia muutoksia. Perussuomalaiset taas haluavat paluuta nostalgia-Suomeen, jonka aika on takana, Aro arvioi.
[...]
QuoteMolemmilla ihanneyhteiskunta on menneessä. ... Perussuomalaiset taas haluavat paluuta nostalgia-Suomeen, jonka aika on takana, Aro arvioi.
...tu mitä sontaa. Miten kiero pitää ajatusmaailman olla että lähiön betonihelvettislummissa eläminen on jotain "nykypäivää" saati tulevaisuutta. Ja maaseudun rauhassa asuminen on ummehtunutta nostalgiaa, menneisyyden haikuja.
Mm. etätyö ja hyvät liikenneyhteydet mahdollistaisivat yhä useammalle miellyttävän elämän kaukana monikulttuurisesta ihanuudesta ja kaupungin sykkeestä.
Mistäköhän tämä "alueiden kosto" on revitty? Itse muutin Tampereelta Mikkelliin aivan muista syistä. Paljon vaakakupissa painoi se, että keskikokoisessa kaupungissa on huomattavasti rauhallisempaa eikä täällä keskustassakaan ole kulttuurin rikastajia niin paljoa kuin Tampereella.
Kaupungistuminen on täysin ok asia kun se tapahtuu luonnostaan. Maailman suurkaupungit ovat kaikki syntyneet syystä. Alueilla on ollut tarjolla töitä ja työntekijöille on tarvittu asuntoja ja palveluita. Pöhinä ja kasvu on ollut se avainsana.
Kun kaupungistuminen "tapahtuu" Suomen malliin, tapahtuu se poliittisen korruption mahdollistamien pakkolunastusten, kestämättömien kaavoitusratkaisujen, tuetun ja kestämättömän asuntorakentamisen, asumistuilla asuttamisen, sekä kaikenlaisen alaan liittyvän verokikkailun muodossa.
Ja kun ei asukkaita siitä huolimatta tahdo helvetisti CO2 päästöjä synnyttäneistä betonielementeistä, kostuneista villoista ja halpatuoduista rakennustarvikkeista kyhättyihin taloihin riittää muuten niin tuodaan ulkomailta. :facepalm:
Tämä koko kuvio on jotain niin seetanan sairasta jota minä en halua olla maksamassa.
Asun maalla, mitään muita yhteiskunnallisia palveluita ei kotiovelta näy kuin vielä toistaiseksi auraamalla auki pidetty valtiontie.
Hyvin harva ihminen asuu enää maaseuduksi luokiteltavalla alueella. Maalaiskunnissakin suurin osa ihmisistä asuu kuntien keskustaajamissa joissa on kerrostalonsa, k- ja s-marketinsa ja jokin juottola ja saattaa olla karvakäsien kebabbilakin.
QuoteSoininvaara näkee seudun vahvuutena, että alueelta löytyy kaksi oikeaa kaupunkia, Lahti ja Heinola, sekä kukoistavaa maaseutua. Lähellä ovat sekä Helsinki, lentokenttä että luonto. "Lahden seutu on tunnin lähempänä Suomea kuin Helsinki", totesi hän leikkimielisesti.
https://hommaforum.org/index.php/topic,42400.msg571386.html#msg571386
Tällaisen joskus muistelin postanneeni tänne..
Vähän ikävää kun maaseutu ja sen lisäksi oikeastaan kaikki keskikokoisetkin kaupungit näivettyy ja vain ainoastaan pk-seutu, tampere ja turku säilyy elinvoimaisena - ja siellä ihmiset joutuu asumaan pienissä ylikalliissa neukkukuutioissa mihin kukaan täysjärkinen ei halua lapsia vielä riesaksi tilanpuutteen takia.
Jos minä saisin päättää, niin kaikki yliopistot ja korkeakoulut sijoitettaisiin alle 100 000 asukkaan kaupunkeihin, se hidastaisi nuorten valumista top 3 isoihin kaupunkeihin. Ei Helsinki tarvi yliopistoa, siellä on ihmisiä ihan riittämiin jo valmiiksi.
Kommunisteilla on joku kumma fetissi siitä miten ihmiselämän täytyy olla kurjaa, jos ei luonnostaan ole kehnoa, niin tehdään poliittisilla päätöksillä ihmiselämästä kärsimystä. Ja jos joku koittaa menestyä ja päästä taloudelliseen vapauteen, niin jo tuo tautinen kommunistikoura koittaa vetää pinnan alle. (Kokoomus on yksi pahimpia sosialistipuolueita (korporaatiokommunismi), jonka toiminta on probusiness, eli isojen firmojen ja pankstereiden tappiot ja pisnes kustannetaan veronmaksajien rahoilla. Sekä yksityistetään kaikki etenkin monopoliasemassa oleva infra.)
Quote from: Paawo on 16.10.2019, 09:42:55Kaupungistuminen on täysin ok asia kun se tapahtuu luonnostaan.
Harvassa, jos koskaan ovat tapaukset, jossa kaupungistuminen tapahtuisi luonnostaan.
Luin joku vuosi sitten vanhoja juttuja missä jo 1900-luvun alkupuolella päivitettiin Suomen kaupungistumista. Silloin kyse oli lähinnä muuttoliike Helsinkiin maaseudulta.
Silloin kuten nytkin, kaupungistumisen syy oli työpaikkojen puute maaseudulla. Suomen teollistuttua, työpaikat pakkautuivat kaupunkeihin koska tehtaat rakennettiin niiden lähelle tai jopa kaupungin sisälle. Esimerkiksi ns. VR:n makasiinien alue, joka siis on eduskuntataloa vastapäätä ja Helsingin ydinkeskustassa, oli alunperin tehdasaluetta, joka keräsi työläitä ympärilleen.
Aikoinaan myös nälänhädät ja sodat ajoivat ihmisiä kaupunkeihin,mutta se ei enää ole muuttoliikkeen syy.
Työpaikkojen siirtyminen kaupunkeihin on myös maailmalla ollut kaupungistumisen syy. Trendi on aina ja kaikkialla ollut samanlainen aina antiikin ajoista saakka.
Ennen vanhaan työpaikkojen siirtyminen kaupunkeihin oli vaikea estää koska keskushallinto oli taloudelliselta ohjauskyvyltään heikko. Nykyään asialle voisi tehdäkin jotain jos poliitikoilla löytyisi tahtoa.
Kaupungistumisella on lähestulkoon vain huonoja puolia:
- Vaikka palveluja on enemmän, kokonaiselämänlaatu on huonompi ruuhkaisissa kaupungeissa, jossa eletään ahtaasti saasteissa suppealla sosiaalisella verkostolla.
- Ruuhkaiset kaupungit vievät merkittävän osan päivästä esim. liikenteessä istumiseen ja parkkipaikkojen löytämiseen. Asia on yritetty korjaa joukkoliikenteellä, joka siis tosiasiassa laastari kaupunkien ruuhkaisuusongelmaan.
- Kaupungeissa, elämisen kustannukset ovat korkeat suuren asuntokysynnän takia. Tämä johtaa erinäisiin palkkalisiin (ns. Helsinki lisä TES palkkalistoissa), joka vuorostaan nostaa kaikkien muidenkin tavaroiden ja palvelujen hintoja.
- Edellinen hintaongelma kasvattaa valtion menoja myös sosiaaliturvan puolella. Esim. vuokratuet ovat keskimäärin paljon korkeammat kaupungeissa kun maaseudulla korkeamman vuokratason takia.
- Kaupungistumisen seurauksena maaseutu kuolee pois ja valtio joutuu tekemään yhä enemmän tulonsiirtoja ylläpitääkseen maaseudun muutenkin harvenevat palvelut. Lopputulos tästä on, että ylläpidon hinta maaseutuasukasta kohden nousee sitä mukaan kun jengi lähtee kaupunkeihin.
- Kaupungin ruuhkaongelmien hoitamiseen uppoaa yhä enemmän rahaa. Joudutaan lisäämään ja leventämään sisään-/ulostuloväyliä, rakentamaan siltoja ja tunneleita, kasvattamaan rataverkostoa laajentamaan julkista liikennettä jne. Tämä taas johtaa infrakustannusten jatkuvaan nousuun kaupungeissa. Summaat tuuppavat olemaan hyvin suuret ja lasketaan pienessäkin hankkeessa kymmenissä miljoonassa, suurimmissa miljardeissa.
- Väestön keskittyessä rikollisuus ja syrjäytyneisyys kasvaa. Rikosmahdollisuuksia on enemmän ja sosiaalisten verkostojen vähyys vähentää kiinnijäämisriskiä.
Kokonaistulos kaupungistumisesta on, että se on kaikille todella kallista. Kaupunkilaiset makselevat törkeitä hintoja kaikesta ja rahaa uppoaa kaikkien ongelmien korjaamiseen. Valtio joutuu tekemään enemmän tulonsiirtoja maaseudulle, josta palvelut häviävät.
Oikeastaan ainoat voittajat tässä kuviossa ovat sijoittajapiirit, jotka kauppaavat kalliita asuntoja ja myyvät kalliita tuotteitaan kaupunkilaisille.
Jatkuva muuttovirta kaupunkeihin takaa myös hintojen pysyvää nousua ja sijoittajien vaurastumista.
Ei siis ihme, että kokoomuksen poliitikot, jotka ovat naimisissa suurpääoman kanssa, haluavat lisää kaupungistumista Suomeen.
Ummehtunut nostalgia menneisyyden haikuineen on ihmiselle hyväksi. (Ainakin suurelle joukolle) Suomesta pitäisi rakentaa suomalaiselle ihmiselle hyvä paikka asua, eikä niin, että kaikki päämäärät palvelevat globalistista agendaa, jossa ihmisen osana on toimia tuon päämäärän orjana.
Ihmisten sillipurkkiin tunkeminen ei pitkällä aikavälillä tuota mitään hyvää elämänlaadun kannalta, vaan ankeuttaa ja ahdistaa alati kasvavaa väkijoukkoa, joka toimii "systeemin orajana" vuorokaudet läpeensä.
Globaalit pyrkimykset kaikkine vouhotuksineen on ajanut suomalaisen elämänmuodon ahdinkoon. Rajulla kaupungistumisella ja sen seurauksilla on oman tulkintani mukaan korrelaatiota ihmisten pahoinvointiin ja sen aiheuttamiin seurauksiin. Myös alati kasvava mielialalääkkeiden syönti on kasvanut käsi kädessä kaupungistumisen kanssa. Ihmisten "pakottaminen" kaupunkikeskittymien betoniviidakoihin muokkaa ihmisistä systeemin orjia, eräänlaisia robotteja, joista kasvavalla määrällä virtapiirit kärähtävät ennen aikojaan.
Tasapaino on hyvä ihmisille. Koko Suomi tulee säilyttää asuttuna, tarjoten mahdollisuutta erilaisille ihmiselle elää elämäänsä mielenrauhansa säilyttäen.
Quote from: Paawo on 16.10.2019, 09:42:55
Kaupungistuminen on täysin ok asia kun se tapahtuu luonnostaan. Maailman suurkaupungit ovat kaikki syntyneet syystä. Alueilla on ollut tarjolla töitä...
Samalla se juuri on se ongelman ydin.
Siitä on tullut lähes uskonto, jossa työtä ei voi/haluta millään tarjota tehtäväksi siellä, missä työntekijä asuu. Välttämättömäksi ja jopa pakkona otetaan se, että:
- työtä tarjotaan kartan pisteessä B
- ja ihmisen on muutettava A:sta B:hen saadakseen työtä.
Tämä pakottaa suurkaupungit syntymään ja kasvamaan itseään ruokkivalla kierteellä, vaikka mikään luonnonlaki se ei ole. Esim juuri etätyö voi(si) kumota tämän ja vastaavat uudet kehityssuunnat auttaa heiluria heilahtamaan kohti toista suuntaa.
Voisi yhteiskunta/työpaikka arvostaa ihmisiä edes sen verran, että työpaikkoja ja sivukonttoreita/tehdaslaajennuksia tehtäisiin eripuolille, sinne missä asuu ihmisiä - työ muuttaisi, ei tekijät.
Nyt tässä politiikassa/ajassa ihminen on tehtaan/työn resurssi, yhtä arvokas kuin laatikollinen ruuveja - eli kun tehdas/työ tarvii ruuvin/ ihmisen, niin se siirtyy osoitettuun paikkaan. Ruuville se on ok asua tehtaan takia laatikossa, mutta ihmiselle perheineen se ei usein ole parasta elämää.
Ei olisi kovin vaikeaa muuttaa asennetta ja edes välillä antaa ihmisten asua halunsa mukaan eri puolilla ja siirtää osa tehdasta/työtä ja ruuvilaatikoita lähelle ihmisiä...siis niitä muitakin ihmisiä.
Eikä kyse tietenkään ole kostosta, vaan ihmiset alkavat nähdä myös vaihtoehtoja. Hyvinvointi on saavuttanut pisteen, jossa ei ole pakko kostaa eikä pakolla muuttaa. Voi valita myös suunnan pois suurkaupungistumisesta.
Ihmisten lapsettomuusvalintoja hehkutetaan, mutta jos valitsee ettei kaupunkiasuminen kiinnosta niin sitä mediassa kauhistellaan - ihan kuin valinnat pitäisi tehdä tarkasti noudattaen hyväksyntää, jonkun ideologian mukaan. Kohta ne lapsettomat ja lapselliset huomaavat, ettei ole mikään pakko asua Helsingissä tai edes kaupungissa.
Quoteja vain ainoastaan pk-seutu, tampere ja turku säilyy elinvoimaisena
Elinvoima = täyteen ahdetuissa betonisissa rotankopeissa asuvat
Metropolin asukkaat elämässä KELAn ja sossun tuilla tunkemassa
elinvoimaa naispuolisten ihmisoletettujen ruumiinaukkoihin luvalla tai luvatta. Ainoat hyötyjät tästä rottametropolien rakentajat, maanomistajat ja erilaisista sosiaalisissa tukiammateissa verorahoilla loisijat, kuten monikulttuurisuustulkit ja sosiaalipuolen huostaanottajat.
Elinvoima - vie tuhkatkin pesästä.
Ennen nettiä ja etätyötä kaupungillistumisessa oli järkeä. Siellä oli sekä työt että kaupat.
Nyt on työt ja kauppa molemmat netissä ja maaseudulla netti pyörii (yleensä) siinä missä kaupungissakin. Syyt muuttaa betonikuutioon jonkun rapajuopon tai nokturnaalisen somaliperheen naapuriin vähenevät.
Ehkäpä olisi tuoda esiin Helsingin hyviä puolia. No, suhteellisen hyviä ainakin.
Täällä on "luonto" aika lähellä. Keskuspuisto alkaa melkein keskustasta. Töölönlahden ympäri on hyvät liikuntamahdollisuudet. Kaivopuistokin on luontoa, jos sen sellaiseksi haluaa ymmärtää. Arvaan, että muitakin tulkintoja on olemassa. :) Vanhankaupunginlahti on myös suh't kivaa aluetta.
Musiikki- ja kulttuuritarjonta on aika monipuolista.
Se mikä tässä ottaa päähän on tämä tolkuton >:( tarve lisätä asukasmäärää, josta seuraa kaikenlaisia lieveilmiöitä.
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Quote from: Nikolas Ojala on 16.10.2019, 16:21:17
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Työpaikat syntyy kaupunkeihin siksi kun siellä on ihmisiä, ja siksi on tarvetta palveluille. Valtava joukko ihmisiä jotka eivät pärjää ilman apua.
Kuvittele aution maaeudun niittyaukea, siellä ei ole työvoiman tarvetta, kunnes sinne tulee rokkikonsertti, jopas alkaa rakennustyöt, rakennetaan esiintymislavaa, aitauksia, anniskelupisteitä, ruokapaikkoja, sähkönjakelua, veden jakelua, jätevesijärjestelmää, vessoja ym.
Eikös olekin ihmeellistä. Ihmiset työllistää ihmisiä.
Quote from: Nikolas Ojala on 16.10.2019, 16:21:17
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Riippuu mistä työpaikoista puhutaan.
Palvelutyöpaikkojen on synnyttävä sinne, missä on niitä ostavia asiakkaita. Ei ole järkeä perustaa kahvila metsään jossa ei ole ketään. Tämä on liiketaloudellinen tosiasia.
Tuotantotyöpaikkojen ei tarvitse seuraa ihmisvirtaa vaan voidaan lähes aina myös sijoittaa muualle kun ruuhkakeskuksiin. Kumppareita valmistava tehdas voi olla myös metsässä koska asiakaskunta ei ole sen välittömässä läheisyydessä.
Syy miksi tuotantokin on siirtynyt ruuhkakeskuksiin on, että työvoiman siirtyminen sinne kasvattaa sen saatavuutta. Tämä on siis itseruokkiva trendi, missä tuottavat työpaikat siirtyvät kaupunkeihin koska siellä on työvoimaa samalla kun töitä haetaan kaupungeista koska siellä on tuottavat työpaikat.
Jotta tämä trendi lakkaisi, yrityksillä pitäisi olla muita vahvempia houkuttimia pysyä / pystyttää tuotantonsa maaseudulle. Tällaiset olisivat esim. roimat veroalet kun työllistää kriisikunnissa jne.
Toinen tapa estää kaupungistumista olisi laskea vuokratuet kaupungeissa. Jos ne olisivat alhaisemmat yritysten pitäisi maksaa paljon korkeampia palkkoja kaupungeissa, jolloin syntyy insentiivi siirtää tuotanto edullisimmille paikkakunnille.
Haitallinen kaupungistuminen on siis ohjattavissa poliittisen keinoin, mutta niin kauan kun meillä on kokkarit, demarit ja vihreät päättämässä, mitään ei tule tapahtumaan.
Quote from: Nikolas Ojala on 16.10.2019, 16:21:17
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Tuohon on helppo vastata. Korkean työpaikan työt tarvitsevat koulutettua työvoimaa.
Elikkä teknologiayliopisto ja korkeakoulu tuovat korkean työntuottavuuden yriyksiä ja ne palveluita. Jopa isommat kaupungit kuihtuu ellei yliopistoa löydy läheltä. Böndelle jää alkutuotantoa ja matkailua.
Quote from: Billy Hill on 16.10.2019, 09:23:44
QuoteMolemmilla ihanneyhteiskunta on menneessä. ... Perussuomalaiset taas haluavat paluuta nostalgia-Suomeen, jonka aika on takana, Aro arvioi.
...tu mitä sontaa. Miten kiero pitää ajatusmaailman olla että lähiön betonihelvettislummissa eläminen on jotain "nykypäivää" saati tulevaisuutta. Ja maaseudun rauhassa asuminen on ummehtunutta nostalgiaa, menneisyyden haikuja.
Mm. etätyö ja hyvät liikenneyhteydet mahdollistaisivat yhä useammalle miellyttävän elämän kaukana monikulttuurisesta ihanuudesta ja kaupungin sykkeestä.
Taitaa se todellisuus olla jotain toista. Monikaan ei tee työtä etänä.
Quote from: Nikolas Ojala on 16.10.2019, 16:21:17
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Raha(työpaikat) seuraa valtaa ja ihmiset rahaa. Valtaa pitäisi hajauttaa jotta kaupungistuminen vähenisi.
Sinälläänhän kaupungistuminen ei välttämättä ole negatiivinen asia niinkään jos se on hoidettu hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Ei sillä ole sinällään merkitystä pysyykö koko Suomi asuttuna vai asuuko kaikki suomalaiset top 10:ssä kaupungissa. Jokatapauksessa Suomen eri maakunnissa ja alueilla on historiallisia, kulttuurisia ja jopa murteellisia eroja joitten soisi säilyvän, mikäli välittää yhtään suomalaisuuden eri vivahteista. Siksi olisi hyvä jos jokaisen maakunnan suurin kaupunki edes säilyisi elinvoimaisena sensijaan, että Helsinki imisi kaikkia itseensä.
Pitää kuitenkin muistaa, että kaupungit on lintuperspektiivistä katsottuna kuin syöpäkasvaimia jotka imee elinvoimaa ja ihmisresursseja muualta kasvaakseen loputtomasti, siinä missä itse kaupungissa syntyvyys on yleensä lähes olematon - eikä kaupungit siten ole omavaraisia mitä tulee väestön uusiutumiseen. Tämä vaan kaupungin perus psykologiasta.
Jokatapauksessa koska trendi on, että kaikki jokatapauksessa valuu top 3 isoimpaan kaupunkiin niin Suomessa kuin muissakin maissa niin olisi suotavaa, että kaupunkiasumisesta tehtäisiin mukavaa ja perheystävällistä. Tällä tarkoitan laajoja, halpoja omakotitalopainotteisia lähiöitä niinkuin jenkeissä mistä mennään autolla töihin. Houston, USA:sta esikuvana. Ei se ole ongelma jos kaikki Suomalaiset asuu Helsingissä, kunhan kaikille taataan metsäisä omakotitalomainen elinympäristö missä on hyvä kasvattaa lapsia betonilähiöiden sijaan.
Niinpä niin. Kansa sanoo jotakin, ja ylimielinen fakki-idiootti "tutkija" mitätöi tai täydelleen vääristää sanoman kapeaotsaisen ja politisoituneen näkemyksensä mukaan.
Kaiken lisäksi kaupungistuminen on vähentynyt Suomessa, sillä kaupunkimainen asuminen ei tarkoita vain nykyistä kehitystä, että iso lauma ihmisiä asutetaan mahdollisimman ahtaasti ihmisvihamielisesti suunniteltuun - tai ihmisvihamielisesti suunnittelemattomaan - betonikeskitysleiriin keskelle peltoa tai laita-alueen raiskiota. Todellinen kaupungistuminen tapahtuu työpaikkojen ja palveluiden välittömään läheisyyteen, eikä keskipakoisesti sinne tänne heiteltyinä kappaleina jotenkin sinne päin, joka on lähiöitymistä eikä kaupungistumista.
Myös oma kaupunkini, Helsinki, on kokenut lähiöistymisen turmiolliset vaikutukset keskustaa myöten. Palvelut ja suuremmat työpaikat ovat karanneet keskustasta. Palvelut kauppakeskuksiin ja työpaikat kampuksiin ja ties minne. Alueellista tasa-arvoa, sanoisi joku: Helsingin ydinkeskusta on nyt kuin mikä tahansa iso lähiö, jonkinlainen super-Kontula. Kaikin tavoin.
Quote from: Partavaari on 16.10.2019, 18:35:30
Quote from: Nikolas Ojala on 16.10.2019, 16:21:17
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Raha(työpaikat) seuraa valtaa ja ihmiset rahaa. Valtaa pitäisi hajauttaa jotta kaupungistuminen vähenisi.
Höpöä tuollainen
Yliopistot ja korkeakoulut ovat kasvun moottoreita. Niiden perässä tulevat hyväpalkkaiset työpaikat ja ostovoima luo palvelut.
Böndelle jää alkutuotantoa ja sitä jalostavaa teollisuutta. Startupit syntyvät yliopistojen kampusten läheisyydessä.
QuoteHaitallinen kaupungistuminen on siis ohjattavissa poliittisen keinoin, mutta niin kauan kun meillä on kokkarit, demarit ja vihreät päättämässä, mitään ei tule tapahtumaan.
Miksi kaupungistuminen on niin haitallista? Se on kuitenkin luonnollinen ilmiö mikä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Ekologisesti on järkevää kun ihmiset asuu keskuksissa missä on kannattavaa pitää kauppoja ja muita palveluita. Ja onhan meillä kaikilla vapaus valita oma asuinpaikkamme eli jos kaupungin lähellä asuminen ei nappaa niin maakunnissa riittää lääniä ja lähes ilmaisia töllejä isoine tontteineen jokaiselle halukkaalle. Olisi jotenkin pöhköä lähteä 'ohjaamaan' eli käytännössä pakottamaan ihmisiä sinne, minne he eivät luonnostaan halua.
Minun kaltaiset keski-ikäiset varmasti maaseudun rauhassa viihtyvätkin, mutta mitä on tarjolla jossain kuolevassa pikkukylässä nuorelle aikuiselle? Turha haikailla, että jos siellä olisi iso tehdas menneiden vuosikymmenien malliin niin siihen ympärille kasvaisi onnellisten ihmisten kylä. Nuoret ihmiset haluaa luonnostaan paikkoihin, joissa on runsaasti mahdollisuuksia työn suhteen, vilkas sosiaalinen elämä, paljon elämänkummpaniehdokkaita, harrastuksia jne. Hulluhan se on sellainen nuori joka jää jumittamaan johonkin pikkukylään muiden peräkammarinpoikien joukkoon.
Turha haikailla menneisyyteen, se maailma on jo mennyt. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä maaseutu tulee tyhjenemään ihmisten muuttaessa kasvukeskuksiin. Harva pikkukylästä suureen kaupunkiin opiskelemaan lähtenyt nuori haluaa palata takaisin sosiaalisesti ahtaisiin ympyröihin.
Luontohan on landella lähellä mutta eipä se tarvitse Helsingin keskustastakaan lähteä kuin puolen tunnin päähän niin alkaa korpea riittämään.
Itse siis näen nykyään kaupungistumisen varsin myönteisenä ilmiönä. Ja edelleen meillä kaikilla on vapaus valita oma asuinpaikka mutta syrjäisemmissä asuinpaikoissa ei ole kylläreilua vaatia palveluiden olevan lähellekään samaa tasoa kuin kaupunkien liepeillä.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 17.10.2019, 00:03:20
Quote from: Partavaari on 16.10.2019, 18:35:30
Quote from: Nikolas Ojala on 16.10.2019, 16:21:17
Miettikää: Mitkä voimat ja syyt aiheuttavat sen että työpaikat syntyvät suuriin kaupunkeihin eikä maaseudulle?
Raha(työpaikat) seuraa valtaa ja ihmiset rahaa. Valtaa pitäisi hajauttaa jotta kaupungistuminen vähenisi.
Höpöä tuollainen
Yliopistot ja korkeakoulut ovat kasvun moottoreita. Niiden perässä tulevat hyväpalkkaiset työpaikat ja ostovoima luo palvelut.
Böndelle jää alkutuotantoa ja sitä jalostavaa teollisuutta. Startupit syntyvät yliopistojen kampusten läheisyydessä.
Pääpiirteissään näin. Tosin humanistisessa tiedekunnasta lähtee huomattavan vähän startuppeja jos verrataan tekniskaupallisiin yliopistoihin. Naistutkimuksessa ei ikäänkuin ole yritystalous sisäänrakennettuna funktiona.
Ja onhan startuppeja syntynyt maaseudulle, jopa sellaisia mihin isot pääomasijoittavat satsaavat eikä perustajat ole vielä edes akateemisten opistojen alussa.
QuoteJa edelleen meillä kaikilla on vapaus valita oma asuinpaikka mutta syrjäisemmissä asuinpaikoissa ei ole kylläreilua vaatia palveluiden olevan lähellekään samaa tasoa kuin kaupunkien liepeillä.
En jaksa käsittää miten tämä olkiukko pysyy hengissä tutkimuksesta ja julkilausumasta toiseen.
Omalta kohdaltani voin sanoa että nimenomaan palveluiden
TM takia haluan asua muualla kuin niiden ulottuvilla. Palvelut
TM nimittäin luovat uusia palveluita
TM ja edelleen uusia palveluntarpeita
TM. Ja sama koskee lähes kaikkia naapureita. Osuuskuntatyyppisesti ovat aikanaan vesi-+ viemärijärjestelmät ja sittemmin valokuidut rakennettuja. Paitsi tuo julkivasemmistolainen naapuri taitaa asua tuossa naapurissa siksi kun sai talon kusetettua sukulaisiltaan. Ne palvelut ja infra mitä meillä täällä on ovat jo sen verran vanhaa perua että ovat 100% itse rahoitettuja.
Se on se ja sama mitä maalikylillä päättävät, me pakosta osallistumme lompakollamme niiden päätösten seuraamuksiin mutta emme joudu omasta viihtyvyydestämme tai turvallisuudestamme niiden takia tinkimään. Otetaan nyt esimerkkeinä vaikka uimahalli tai kirjasto. Enempää perusteluja eivät hompanssit tarvitse. ;D
Allekirjoitan ylläolevan aivan täysin. Olen pitkään miettinyt mitkä tarvitsemani palvelut ovat paremmalla tasolla kaupungissa kuin täällä periferiassa enkä ole keksinyt ainuttakaan. Notkun mieluummin haalarit päällä pellon laidalla kuin ostoskeskuksen neonvaloissa.
Onko mitään sellaista alaa jota pystyy opiskelemaan ainoastaan Helsingissä tai kenties Tampereella?
Meinaan, että tottakai nuoriso muuttaa opiskelujen perässä pois syrjäseuduilta mutta nykyään kun joka maakuntakeskuksesakin on yliopiston statuksella oleva opinahjo niin toivottavaa olisi että maakuntien nuoriso hakeutuisi niihin.
Yksi Arja Juvosen kommentti ansaitsee tuosta jutusta vielä noston:
QuoteYhteenvetona voi todeta, että eniten valtion hidastustoimia kaupungistumiseen tahtoo perussuomalaisia tai demareita kannattava keski-ikäinen nainen Itä- tai Pohjois-Suomesta.
– Ehkä moni perussuomalainen nainen on lähtenyt maaseudulta kaupunkiin opiskelemaan, jäänyt työelämään, perustanut perheen ja näkee kaupungistumisen tuoneen elämään turvattomuutta. Nuoret eivät pysty ostamaan itselleen asuntoa pääkaupunkiseudulta, koska hinnat ovat karanneet käsistä. Työpaikat ovat kiven alla ja alkaa miettiä olisiko sittenkin maaseudulla parempaa kasvattaa perhettä ja lapsilla turvallisemmat koulut, Juvonen pohtii.
QuoteHaitallinen kaupungistuminen on siis ohjattavissa poliittisen keinoin, mutta niin kauan kun meillä on kokkarit, demarit ja vihreät päättämässä, mitään ei tule tapahtumaan.
Ja etenkin kommunistit.
Marxin manifeston tavoitteena #9 oli vähittäinen eliminointi kaupunkien ja maaseudun välillä. Kai tuon voisi tulkita tarkoittavan maaseutuasumisen vähittäistä tuhoamista. Eli suunnistelma etenee ihan kivasti. (Etenkin, kun monet muutkin kohdat, kuten voimakas progressiivinen tuloverotus, ovat kokonaan tai osittain toteutettuja.)
Quote from: http://www.mannkal.org/downloads/pm/marxstencommandments.pdfMarx's Ten Commandments
9. Combination of Agriculture with industry, promotion of the gradual elimination of the contradictions between town and countryside.
Täytyy huomioida myös tällainen seikka kuin ravinnontuotanto. Jostain kumman syystä se onnistuu paremmin maaseudulla kuin kaupungissa, vaikka kaupungissa pitäisi kaiken olla paremmin.
Itse asun Länsi-Vantaalla pientaloalueella ja tällainen asumismuoto on ihan hyvä. Löytyy myös metsää ja luontoa. Betonilähiökerrostaloasumista en voi suositella, vaikka minulla siitä ei kokemusta olekaan.
Kesät vietän Vihdissä maaseudulla ja kyllä omasta mielestäni elämänlaatu on maaseudulla parempaa kuin kaupungissa.
Maaseutuasumisessa on sekin hyvä puoli, että se ei Abdurzaleja kiinnosta, kun maaseudulla joutuu tekemään paljonkin asioita oman asumisensa eteen. Helsingissä voi viettää vaikka koko viikon betonikerrostalossa menemättä kertaakaan ulos, koska ei vaan tarvitse. Kai se on myös niin, että kaupungin helppo eläminen passivoittaa.
Mietin kaupungistumista pääkopansisäisillä asioilla. Tuli mieleen voiko kaupunki houkuttaa ajatuksella laajasta sosiaalisesta verkostosta? Ainakin ihmisiä kulkee läheltä ohi ja asuu jokapuolella, voiko tällöin tulla tunne korkeasta kanssakäymisen tasosta muiden kanssa?
Oma kokemus kaupungista on että hyvin tulee juttuun ihmisten kanssa, mutta oikeasti ei ole aikaa lähteä viettämään aikaa naapureiden kanssa ja se lässähtää siihen. Muutettiin sitten "maaseudulle" josta 5min. ajomatka isompaan taajamaan ja 20min. ajomatkan jälkeen jo isommassa kaupungissa. Täällä maaseututaajamassa on parempi tekemisen taso ja enemmän kanssakäymistä naapureiden kanssa.
Kokemuksia kesäasumisessa siellä missä haluttuunkin, eli keskellä ei-mitään
- Pieni yllätys oli keväthangessa karhun jäljet talon ympärillä. Talossa ei tarpeeksi tehokkaita aseita karhua varten. Hirviäkin näkyi pelolla syömässä. Komeita elukoita!
- Kesällä kaikenmaailman hanslankaria ajoi pihaan kyselemaan jotain ylimääräistä romua. Joiden todellisesta tarkoitusperistä jäi vähän niinkuin epäilystä.
- Kesällä naapurin koira tulee pyytämättä kylään. Silloin suvun lapset pakevat yläkertaan pakoon.
- Sekajätteelle ei ole laillista dumppauspaikkaa missään ollenkaan järkevän matkan päässä. Kaikkia muita lajitteluroskatynnyreitä löytyy vaikka kuinka paljon puolen tunnin ajon päässä, jossa on lähin kauppakin.
- Kaupassa kallishintataso ja niukka tuotetarjonta. Vihanneksen ja yrtit pääsäntöisesti nahistuneita, koska niille nyt vaan ei ole kysyntää.
- Metsät on alueelta raiskattu kautta linjan aukiohakkuilla, joten luontokokemus jää kävelyillä vähän vajaaksi. Luontokokemuksia varten ajetaan kansallispuistoihin.
Nämä pienet insidentit eivät tietenkään syö pois niitä etuja, joiden vuoksi kesäpaikka hankittiin keskeltä ei-mitään. Ja lähin naapuri ystävällinen, auraa tien kun ilmoitetaan, että ollaan tulossa. :)
Muutamia, pieniä ajatelmia omasta asumispolustani..
Lapsuuden asuin keskikokoisessa kaupungissa lähellä kaupungin keskustaa. Alueella oli valtaosin omakotitaloja ja sitten ilmaantui pariin kolmeen ryppääseen kerrostalokompleksit. Lapsia oli paljon ja kaikkia yhdisti urheilu; kesät pelattiin futista ja talvet lätkää. Käytiin omenavarkaissa ja oltiin onnellisia lapsia. Tuolta aikaa on oikein hyvät muistot!
Aikanaan muutin pois kaupungista pieneen taajamaan ja sieltä maaseudulle. Enemmän luontoa, enemmän tekemistä asuinolojen hoidon kanssa - upeaa aikaa!
Muutin ulkomaille suurkaupunkiin. Ensin asuin lähiössä ja se oli tuskaa; hitaat ja hankalat kulkuyhteydet keskustaan, karmeat liikenneruuhkat ja kulttuurishokki. Noita alkuvuosia en kaipaa! Sitten muutin suurkaupungin keskustaan ja asiat paranivat huomattavasti; palvelut lähellä, ruuhkat historiaa koska kävellen pystyy liikkumaan, vapaa-ajalle tarjontaa sekä tekemisten että tapahtumien suhteen. Upeaa aikaa taas!
Itseasiassa kaikessa on puolensa - ainoastaan taajama/lähiö kaukana keskustasta ja palveluista sekä pienet pihat ja heikosti luontoa yhdistää upeasti kaupunki- ja maaseutuasumisen huonoimmat puolet.