https://yle.fi/uutiset/3-10905769
Quote
Tulevaisuustutkija Markku Wilenius tietää, että 10 vuoden päästä elämme täysin erilaisessa maailmassa: "Suuri herääminen on selvästi tapahtumassa"
Professorin mukaan ihmisille pitää palauttaa kyky ymmärtää, miten fyysinen maailma toimii.
Kuvateksti: Tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius kasvihuoneellaan. Kestävä kehitys on Wileniukselle tärkeää ja osa sitä on oman ruuan kasvattaminen.
[...]
Koska otteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulevat kovenemaan, lisää se Wileniuksen mukaan entisestään myös ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Heitä, jotka vaalisivat mieluiten omia etujaan.
– Meillä on tietysti aina näitä trumppeja, jotka puolustavat mennyttä maailmaa. Se tyyli tulee vain kovenemaan. Se on puolustusreaktio, joka vahvistuu sitä enemmän, mitä enemmän hyökkäystä tulee.
Ilmastonmuutoksen hillintä on avain moneen ongelmaan. Professori muistuttaa, että kohdistamalla voimat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, voidaan samalla vaikuttaa niin köyhyysongelmaan, vesipulaan kuin sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen.
Ja teknologiamaa Suomi voisi kaikessa tässä olla edelläkävijä. Wilenius uskoo, että jos joku maa onnistuu ottamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa kokonaisvaltaisen loikan, niin se on pieni ja ketterä Suomi. Meilläkin on vastustajia, mutta silti.
[...]
Professori muistuttaa, että nyt meidän pitää oppia ymmärtämään muita ihmisiä.
– Suomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa. Niissä paikoissa, jotka ovat dynaamisimpia eli joissa uusia ideoita ja bisnestä syntyy, niin ne ovat yleensä vahvasti multikulttuurisia, Markku Wilenius sanoo.
Boldaus: Kun Suomi on Markun mukaan vähäisen monikulttuurisuuden vuoksi niin auttamattoman sisäsiittoinen, niin mitenkähän hän selittää alla olevan uutisen?
https://yle.fi/uutiset/3-10609379
Quote
Bloomberg: Suomi on maailman 3. innovatiivisin maa – taakse jäivät Yhdysvallat ja Kiina
Bloombergin indeksissä listataan eri maiden innovatiivisuutta muun muassa korkean teknologian yritysten tiheydessä sekä aktiivisessa patenttitoiminnassa.
Ei kai ole olemassa yhtä tapaa miten maailma toimii. Maailma toimii sellaisenaan kuin me päätämme sen toimivan. Tiettyjä luonnonlakeja lukuunottamatta.
Maailma on muuttunut muutaman kerran tähän pisteeseen tultaessa ja muuttuu kyllä jos sitä muutetaan. Se, että me olisimme jotenkin siirtyneet kuljettajan paikalta vain seuraamaan tilannetta on silkkaa tuubaa.
Eikös se uusi maailma ole sitä, että valtiolla on äänekäs ja väkivaltainen muslimi vähemmistö mikä on kiihtyvällä tahdilla paisumassa. Ruotsi on jo menetetty. Ranska ja Saksa tulevat perässä. Tämä on valitettava fakta mitä ei kukaan uskalla ääneen sanoa vaikka sen näkevät.
Quote from: Histon on 04.08.2019, 20:48:57
https://yle.fi/uutiset/3-10905769
Boldaus: Kun Suomi on Markun mukaan vähäisen monikulttuurisuuden vuoksi niin auttamattoman sisäsiittoinen, niin mitenkähän hän selittää alla olevan uutisen?
https://yle.fi/uutiset/3-10609379
Quote
Bloomberg: Suomi on maailman 3. innovatiivisin maa – taakse jäivät Yhdysvallat ja Kiina
Bloombergin indeksissä listataan eri maiden innovatiivisuutta muun muassa korkean teknologian yritysten tiheydessä sekä aktiivisessa patenttitoiminnassa.
Epäilemättä kyse on vääränlaisesta, ehkä jopa rasistisesta, innovaatisuudesta.
Asiapuolelle on todettava, että innovaatisuus taitaa olla hankala mitattava ja riippuu mitä asioita korostetaan. Tuloksia, toimivuutta, käyttöönottoa vai ihan vaan ideoiden syntyä jne.
Mutta innovaatisuuden liittäminen mamuprosenttiin on niin tuubaa kuin olla voi - maahanmuuttajissakin kun on eroja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Wilenius
Markku Wileniuksen isä on teosofi Reijo Wilenius. Teosofia on uskonnollinen kultti.
Poika on löytänyt ilmastouskonnosta itselleen oman kultin. Melkoinen hölynpölyn mallisuoritus tuo Markku Wileniuksen haastattelu.
Markku Wileniuksen isä on filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius.
Eli suku on Steineruskovaisia, jotka ovat puolestaan vihreitä hihuleita.
QuoteWilenius uskoo kuitenkin, että nyt tästä jumista ollaan pääsemässä irti ja ihmiskunta voi ottaa seuraavan loikan. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät enää itsekkäästi ajattele, mitä maailma voi antaa minulle, vaan alkavat kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.
– Nyt olemme menossa sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset tarvitsevat mielekkyyttä. Meille ei enää riitä, että huolehdimme pelkästään perustarpeista. Olemme ihmisinä kasvaneet sen ohi.
Että kymmenen vuoden sisään miljardit maatansa paskovat kehitysmaalaiset kokis tällaisen heräämisen, just. Ei tää oo mikään tutkija, tää on pää pilvissä haahuileva idealistinen propagandisti.
Pilvilinnoissaan liitelevä proffa on siis ottanut huomioon, että "monikulttuuri" tarkoittaa islamia ja islam tarkoittaa innovatiivisuutta, koska islam on täydellinen ja lopullinen. Esko Valtaojakin taannoin katsoi, että islamilaisten innovatiivimaiden tiede on länsimaita jäljessä n. 500 vuotta.
Quote from: Tulevaisuuden tutkija Markku WileniusIlmastonmuutoksen hillintä on avain moneen ongelmaan. Professori muistuttaa, että kohdistamalla voimat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, voidaan samalla vaikuttaa niin köyhyysongelmaan, vesipulaan kuin sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen.
Kovasti ollaan taas
hillitsemässä, vaikka käytännössä asia on niin ettei ihminen pysty hillitsemään hallitusti ilmastoa millään hallussaan olevalla konstilla.
Yhtä hyvin voi sanoa, että muuttamalla toisiin aurinkokuntiin saadaan ihmiskunnalle tilaa ja
voidaan samalla vaikuttaa niin köyhyysongelmaan, vesipulaan kuin sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen.
Jos ihmiset edes varmuudella tietäisivät mihin suuntaan ilmasto on muuttumassa jollain 100-vuoden aikajänteellä, mutta sitäkään ei tiedetä.
Tämä yleinen "monikulttuurisuus tarkoittaa erilaisia ideoita ja näkökulmia ja siten edistää innovatiivisuutta" on seurausta vasemmistointelligentsijalle tyypillisestä perspektiiviharhasta. Vähän sama juttu kuin 1800-luvun utopistisosialistien toteamus, että yhteisomistus toimii, kun se toimi parinsadan asukkaan maalaiskylissä. He ovat tekemisissä vain tietynlaisen ihmistyypin kanssa. (Ja sattumoisin tällä ihmistyypillä on eräänlainen ryhmäkulttuuri, jolloin he eivät todellakaan edusta mitään maksimaalista erilaisuutta.) Kun vasemmistointelligentsia toteaa, että erilaiset kulttuuriset, uskonnolliset, kielelliset yms. erot eivät aiheuta mitään ongelmia akateemisissa tutkijapiireissä, liikemiesporukoissa, sinfoniaorkestereissa ja kansainvälisissä aatteellisissa järjestöissä, he päättelevät monikulttuurisuuden toimivan koko yhteiskunnan tasolla. Vähän paremmalla arkijärjellä varustettu henkilö ymmärtää, että eri sosioekonomisissa luokissa monikulttuurisuus näyttäytyy melkoisesti erilaiselta ilmiöltä. Suurin osa kehitysmaalaisista maahanmuuttajista on sellaista porukkaa, jota mikään yhteiskunta ei tarvitse.
Mutta kerrankin kohtaamme tässä keskustelussa monikulttuurisuutta puolustavan väitteen, jota on mahdollista tarkastella edes jonkinmoisten objektiivisten mittarien valossa. Onko Suomi muuttunut paljonkin innovatiivisemmaksi viimeisten 30 vuoden aikana? Tapahtuiko vuoden 2015 hyökyaallon seurauksena äkillinen hyppäys innovatiivisuudessa? Jos mennään paikallistasolle, muutoksen tulisi näkyä vielä paljon selvemmin. Kokivatko ne paikkakunnat, joille vuonna 2015 ensimmäisen kerran saapui turvapaikanhakijoita, ennennäkemättömän innovatiivisuuspiikin? Tokkopa.
Quote from: Arvoton on 04.08.2019, 21:49:57
Pilvilinnoissaan liitelevä proffa on siis ottanut huomioon, että "monikulttuuri" tarkoittaa islamia ja islam tarkoittaa innovatiivisuutta, koska islam on täydellinen ja lopullinen. Esko Valtaojakin taannoin katsoi, että islamilaisten innovatiivimaiden tiede on länsimaita jäljessä n. 500 vuotta.
Näin. Arabimaailman kehitys pysähtyi noihin aikoihin, kun uusi uskonnollis-poliittinen hallintojärjestelmä eli islam ajettiin enemmän tai vähemmän pakolla ja väkivallalla ensin arabimaihin ja sitten uusille valloitetuille alueille.
Tulevaisuudentutkija markku wilenius lienee niitä tyyppejä, jotka on osanneet nuolla oikeita takapuolia ja kampittaa kilpailijoita niin että on itse päässyt asiantuntijan rooliin, ilman minkäänlaista osaamista.
Siellä missä on matuja, ei ole mitään muuta kuin ongelmia. Se porukka ei kykene luomaan yhtään mitään, saatikka että innovoisivat jotain.
Tuo wileniushan on täys vitsi.
Nämä tulevaisuustutkimukset eivät ota huomioon taloutta. Onkohan kyseinen professori edes lukenut Asterixia? Obelix & kumpp sekä Jumaltenrannan nousu & tuho kertovat paljon taloudesta kansantajuisesti.
Innovaatiot eivät merkitse yhtään mitään, jos niitä ei pureta auki esimerkkien tasolla. Liikeideat ovat kaikki innovaatioita, kuten uusien tuotteiden lanseeraukset, mutta todella iso osa näistä ei saa markkinoilta jalansijaa ja ne tarkoittavat lopulta vain rahanmenoa niihin investoineille.
Lanseerauksista epäonnistuu noin 80 prosenttia, älkää siis ihmetelkö, jos kauppojen hyllyiltä katoaa paljon sellaista, joka sinne joskus uutuutena tulee. Yrityksiä kuolee myös paljon, ja usein nykyaikana tämä tulee tarkoittamaan sitä, että harmaan talouden firmat pärjäävät pian paljon paremmin kuin yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitavat.
Jos tittelinä on professori voi kirjoitella mitä hyvänsä paskaa ilman että kukaan uskaltaa kritisoida.
Quote from: Histon on 04.08.2019, 20:48:57
https://yle.fi/uutiset/3-10905769
Quote
– Suomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa.
On täysin huuhaata puhua neljän prosentin luokkaa olevasta "ulkomaalaispopulaatiosta", kun maahanmuuttajataustaisia on todellisuudessa yli 7 % väestöstä: (https://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_tie_001_fi.html)
Quote
Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 400 000 rajan
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa 402 619 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 7,3 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 335 414 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 67 205. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Jos Wilenius ei keksi lukuja ihan omasta päästään, ehkä hän oli katsonut jostain tilastosta Suomessa asuvien
ulkomaiden kansalaisten määrän ja esitti tahallaan tämän luvun, koska se oli pienempi kuin
ulkomaalaistaustaisten määrä.
Hän siis tahallaan vähätteli Suomessa asuvan "ulkomaalaispopulaation" suuruutta voidakseen antaa sellaisen kuvan, että Suomessa on hyvin vähän maahanmuuttajia, ja että niitä tarvitaan lisää.
^
Lisäksi hän vetelee vahvasti omasta päästään tuon monikulttuurisuus = innovaatiot -väitteensä. Japani, Korea. Ettei vain olis proffassa vähän totuuden venyttäjän vikaa?
Tyypillinen poliittisen yliopiston tuote. Loppusijoituspaikkana HS tai YLE ja nimikkeenä faktantarkastaja tai asiantuntija.
Quote from: Vellamo on 05.08.2019, 00:39:42
Kerrohan nyt Wilenius esimerkkejä aidosti kansantalouttamme hyödyttäneistä innovaatioista ja bisneksistä, joita esim. v. 2015 pumpsi toi mukanaan?
No siis olihan nyt ainakin ne kaarnaveneet ("Life Seeker Boats"), että ei tässä ihan tyhjin käsin ole jääty. ;D
Se, että ihminen on onnistunut pääsemään professoriksi, ei suinkaan merkitse, että kyseessä olisi jotenkin huippuälykäs poikkeusyksilö, joka tietää kaikesta kaiken. Esimerkiksi tämä Wilenius ei todellakaan vaikuta parhaalta henkilöltä kertomaan meille, kuinka fyysinen maailma toimii. Jo pelkästään kausaliteetin käsite tuntuu olevan häneltä hukassa.
QuoteMarkku Wilenius
Unesco-professori
VTT, dosentti
markku.wilenius(a)utu.fi
Puh. 050 592 9121
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Korkeavuorenkatu 25 A 2
00130 Helsinki
Markku Wilenius on toiminut tulevaisuudentutkimuksen parissa 20 vuotta. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa hän on ollut vuodesta 1996 lähtien. Hän toimi tutkimuskeskuksen johtajana vuosina 1999–2001 ja 2003–2005 sekä tulevaisuudentutkimuksen professorina vuosina 2004–2012. Hänet nimitettiin professorin virkaan jälleen marraskuun alussa 2014. Wilenius on tutkinut muun muassa teknologian, talouden, ruoan, kulttuurin, ilmaston, koulutuksen, median, alueellisen kehityksen ja Euroopan tulevaisuuteen liittyviä teemoja.
Markku Wilenius on vetänyt lukuisia strategisia kehitysprojekteja niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä yrityksissä. Hän työskenteli on työskennellyt maailman suurimman vahinkovakuutusyhtiön, saksalaisen Allianzin palveluksessa, vetäen sen strategista tutkimusta ja kehitystyötä ja toimien strategiayksikön johtajana vuonna 2009.
Wilenius on toiminut lukuisten toimikuntien vetäjänä ja asiantuntijana ja antanut lausuntoja mm. eduskunnassa. Hän on pitänyt satoja luentoja Suomessa ja maailmalla ja tehnyt mm. "Tulevaisuuspaja" TV-sarjan Ylelle vuonna 2006.
Wilenius on Rooman klubin jäsen, kolmen säätiön puheenjohtaja sekä start-up yrityksen partneri.
Keskeisimmät asiantuntijuusalueet
Tulevaisuuden megatrendit
Talouden pitkät syklit
Organisaatioiden strateginen ennakointi
Finanssialan tulevaisuuden haasteet
Energian tulevaisuus
Ympäristökysymys ja sen ratkaisun avaimet
Median murros ja rooli tulevassa yhteiskunnassa
Kulttuurin ja designin rooli yhteiskunnassa ja taloudessa
Tietoisuuden aikakauden haasteet ja tarpeet
Johtajuuden haasteet organisaatioissa
https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/yhteystiedot/henkilokunta/Sivut/markku-wilenius.aspx
Quote27.1.2018
..........................Miltä oma kotipaikkakunta näyttää kymmenen vuoden kuluttua? Keitä Suomessa silloin asuu? Entä miten ilmastonmuutos tuolloin näkyy maailmassa? Sitä emme voi vielä tietää, mutta voimme pohtia eri vaihtoehtoja.
Tulevaisuuden visioiminen auttaa myös nuoria hahmottamaan omaa tulevaisuuttaan, ajattelee tulevaisuudentutkija, Unesco-professori Markku Wilenius Turun yliopistosta.
– Tulevaisuuslukutaito tähtää siihen, että nuori alkaisi paremmin hahmottaa, mitä hän itse voisi tehdä maailmassa. Missä haluan olla mukana, missä kyvyilläni olisi eniten käyttöä ja mitä haluan itsessäni kehittää?
Maailman muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla nuoret tarvitsevat ennakointi- ja muutoskykyä. Kokonaisuuksien hahmottamisesta ja asioiden yhdistelystä tulee Wileniuksen mukaan yhä tärkeämpiä taitoja.
– Emmehän me ymmärrä ilmastonmuutosta, ellemme ymmärrä kokonaisuutta. Meidän täytyy ymmärtää esimerkiksi luonnontieteellisiä faktoja, ihmisten toimintaa ja politiikkaa.
On myös oleellista ymmärtää, mitkä asiat muutoksiin vaikuttavat ja miten menneisyys yhdistyy tulevaisuuteen.
Pelko johtaa käpertymiseen
Markku Wileniuksen mielestä pahinta on, jos nuoret alkavat käpertyä muutosten keskellä sisäänpäin ja pelätä maailman muuttumista. Siitä seuraa helposti epätoivoa ja vihamielistä suhtautumista kaikkeen ulkopuoliseen. Aktiivinen asenne tulevaisuutta kohtaan puolestaan parantaa taitoa selviytyä vaikeistakin tilanteista. Tulevaisuuteen ei matkata yhtä raidetta pitkin, vaan vaihtoehtoja on aidosti olemassa.
– Ei niin, että maailma vain kaataa minun päälleni asioita. Jos on vaikka huolestunut ympäristön tilasta, voi omalla panoksellaan olla osa positiivista ratkaisua, Markku Wilenius sanoo.
Kun maailma muuttuu entistä moniulotteisemmaksi, kommunikaatiotaidosta tulee Wileniuksen mukaan entistä tärkeämpää: itselleen tärkeistä asioista on pystyttävä kertomaan selkeällä tavalla. On myös opittava kriittisyyttä ja osattava tehdä valintoja.................................
https://yle.fi/uutiset/3-10044837
https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Sivut/home.aspx
QuoteTulevaisuuden tutkimuskeskus numeroina
Vuonna 2015 keskuksessa oli käynnissä noin 45 erilaista tutkimus- ja kehittämishanketta.
Kokonaisrahoituksemme oli n. 2,69 milj. €, josta Turun yliopiston budjettirahoitus oli n. 35 %. Henkilötyövuosia teimme vuonna 2015 yhteensä 36.
https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/esittely/Sivut/numeroina.aspx
^ ... mutta kaikista tärkeintä on ajatella liturgian mukaisesti. Fiineissä piireissä sitä kutsutaan kriittiseksi ajatteluksi. Pitää vain tietää mitä kohtaan pitää olla kriittinen ja mitä kohtaan ei saa olla - jottei ole pelokas käpertyjä.
Onko henkilö Niilo 22 tuttu? Jos kaverilla ei olisi lukihäiriötä niin voisi olla hyvä Proffessori. Ajatustenjuoksultaan samaa tasoa.
Jostain syystä proffessorit saa kirjoitella ihan mitä tahansa paskaa ja ja niiden perseilyt menee läpi että juuri kukaan ei uskalla kritisoida.
Lyhyellä aikaa esim. se yksi proffa joka sano että ylipaino johtuu laivojen puffeteista, ja ne pitäisi kieltää.
Hämeenhönttilän uudet sekoilut. Ja se "proffa" joka kritisoi Halla-ahoa. Muista käsittämättömistä aivopieruista tulee mieleen eräs ihmisoikeusproffa ja se partasuinen tähtitiede ukko. Tämä meni ja väitti että biomassan polttaminen lisää enemmän ilmakehän hiilidioksiidi määrää kuin maakaasun polttaminen.
Mitä yhteistä julkkisproffalla ja niilo 22:lla päivän tubetuksen mukaan?
https://www.youtube.com/watch?v=vMBcibQrdLA&t=329s
Ps. itse arvostan näistä ainoastaan niilo 22:sta.
Kyllähän haittamaahanmuutto lisää innovatiivisuutta, ja nimenomaan kantaväestössä. Pitää alkaa kekseliäästi miettiä missä ja miten voi kulkea, miten suojata omaisuus ja henkilökohtainen koskemattomuus ja miten puhua ongelmista saamatta viharikossyytettä niskaansa. Haittamaahanmuuttajatkin osoittavat kekseliäisyyttä haittojen tuottamisessa, kuten Kelan huijaamisessa. Eli ei professori ihan väärässä ole.
Suomessa viranhaltijat tottelevat sisäänrakennetusti isännän ääntä. Eli isot herrat määrittävät mitä mm "tutkijat" "havainnoivat". Viranhaltijan tehtävä on propagoida, kehdata tehdä itsensä tyhmäksi tai julkeaksi sekä pitää turpansa kiinni. Jos viranhaltija alkaa esittää määrääjistään poikkeavia näkemyksiä, katkeaa ura, tulee siirto vähäisempiin tehtäviin, muut alkavat vältellä ja naureskella.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että että kymmenen vuoden päästä eletään täysin erilaisessa maailmassa. 2009 olikin todellinen paratiisi tähän päivään verrattuna mutta takaisin parempaan emme ole menossa. Jopa Venezuelalla meni hyvin kymmenen vuotta sitten, mutta tästä hetkestä kymmenen vuotta eteenpäin niin Ruotsi lienee toinen Venezuela.
Historiasta kannatta ottaa opiksi se, että kommunismia yritetään aina yhä uudelleen ja uudelleen. Toinen opetus voisi olla, että mitään ongelmia ei ratkaista arabikolonialismilla. Kolmas opetus voisi olla se, että ongelmia ei ratkaista sillä, että vaihdetaan niiden nimeä tai että leikitään että ne olisi ratkaistu. Tai että odotetaan että ne ratkaistaan.
Kaikki maailman eniten monikulttuuriset valtiot on persläpiä. Ainoan poikkeuksen tekee Kanada. USA on muuten tasan yhtä monikulttuurinen kuin Venäjä. Siitä voi arvon tulevaisuudentutkija miettiä miten paljon monikulttuurisuudella on merkitystä.
https://www.pewresearch.org/fact-tank/2013/07/18/the-most-and-least-culturally-diverse-countries-in-the-world/
Quote
Looking for a real multicultural experience? Head to Chad in north-central Africa where 8.6 million residents belong to more than 100 ethnic groups or to Togo, home to 37 tribal groups that speak one of 39 languages and share little in the way of a common culture or history.
...
Together he used his language and ethnicity measures to compute a cultural diversity score for each country that ranged from 0 to 1, with larger scores indicating more diversity and smaller values representing less.
...
The usual suspects lead the list of culturally diverse countries: Chad, Cameroon, Nigeria, Togo and the Democratic Republic of the Congo. These and other African countries typically rank high on any diversity index because of their multitude of tribal groups and languages. The only western country to break into the top 20 most diverse is Canada. The United States ranks near the middle, slightly more diverse than Russia but slightly less diverse than Spain.
Maat joilla pyyhkii hyvin ovat A joko kansankapitalistisia valtioita tai B maita joilla on tolkuttomasti massia luonnonvarojen myynnistä. Monikulttuurisuus on lähinnä rasite, joka syö voimavaroja.
Quote from: jka on 05.08.2019, 17:27:11
Kaikki maailman eniten monikulttuuriset valtiot on persläpiä. Ainoan poikkeuksen tekee Kanada. USA on muuten tasan yhtä monikulttuurinen kuin Venäjä. Siitä voi arvon tulevaisuudentutkija miettiä miten paljon monikulttuurisuudella on merkitystä.
Quotehttps://www.pewresearch.org/fact-tank/2013/07/18/the-most-and-least-culturally-diverse-countries-in-the-world/
The only western country to break into the top 20 most diverse is Canada. The United States ranks near the middle, slightly more diverse than Russia but slightly less diverse than Spain.
Hyvin erikoinen tutkimus, kun sen mukaan mm. Afrikan maat ovat kaikkein "monikulttuurisimpia", asia josta monet (useimmat?) täällä olisivat varmasti hyvin eri mieltä, ja listalta puuttuu mm. Iso-Britannia joka on kokemukseni mukaan yksi maailman monikulttuurisimpia maita (eikä todellakaan millään lailla "persläpi")... Afrikka on ilmeisesti siksi korkellla että siellä on usein yhdessä massa paljon eri etnisyyksiä, mutta
kulttuuri on useimmissa näitä hyvin samanlainen. Eri vähän väärät premissit tuossa on.
Ja eipä ole USA "tasan yhtä monikulttuurinen kuin Venäjä", kun tuossa selvästi sanotaan että se on Venäjää monikulttuurisempi. (Jos ko. tutkimukselle nyt panee mitään painoa.)
Quote from: Rosetta on 05.08.2019, 20:25:35
Quote from: jka on 05.08.2019, 17:27:11
Kaikki maailman eniten monikulttuuriset valtiot on persläpiä. Ainoan poikkeuksen tekee Kanada. USA on muuten tasan yhtä monikulttuurinen kuin Venäjä. Siitä voi arvon tulevaisuudentutkija miettiä miten paljon monikulttuurisuudella on merkitystä.
Quotehttps://www.pewresearch.org/fact-tank/2013/07/18/the-most-and-least-culturally-diverse-countries-in-the-world/
The only western country to break into the top 20 most diverse is Canada. The United States ranks near the middle, slightly more diverse than Russia but slightly less diverse than Spain.
Hyvin erikoinen tutkimus, kun sen mukaan mm. Afrikan maat ovat kaikkein "monikulttuurisimpia", asia josta monet (useimmat?) täällä olisivat varmasti hyvin eri mieltä, ja listalta puuttuu mm. Iso-Britannia joka on kokemukseni mukaan yksi maailman monikulttuurisimpia maita (eikä todellakaan millään lailla "persläpi")... Afrikka on ilmeisesti siksi korkellla että siellä on usein yhdessä massa paljon eri etnisyyksiä, mutta kulttuuri on useimmissa näitä hyvin samanlainen. Eri vähän väärät premissit tuossa on.
Ja eipä ole USA "tasan yhtä monikulttuurinen kuin Venäjä", kun tuossa selvästi sanotaan että se on Venäjää monikulttuurisempi. (Jos ko. tutkimukselle nyt panee mitään painoa.)
Kyllä afrikan heimomaat ovat monikulttuurisia parhaimillaan elikkä väärän heimon aluetta ei voi kehittää ja omaa heimoa suositaan.
USA on monietninen eikä kulttuurinen. Siellä ei voi vedota islamiin jos haluaa perseillä. Britannia taas on vahvasti luokkayhteiskunta.
Innovaatio ja menestys ovat kaksi eri asiaa. Esimerkiksi nyky-Kiina on rakennettu tuomalla ulkomailta teknologia riisipelloille, tehdas pystyyn ja ihmiset töihin, halvalla. Ja mikään yhteiskunta ei ole keksinyt kaikkia juttuja itse, vaan kaikki ovat ottaneet mallia toisilta, eri asioissa ja eri tavoilla ja eri olosuhteissa. Meiji-Japani kopioi joitakin länsimaita, samoin Neuvostoliitto. Nyt taas pähkäillään onko Japanilla tai Kiinalla jotakin josta voisimme vuorostamme ottaa oppia. Vaikka Suomi olisi maailman innovatiivisin yhteiskunta niin emme välttämättä olisi maailman menestynein tai vaurain. Joku muu jossakin muualla luultavasti ottaisi käyttöön niitä juttuja, joita me olemme keksineet, ja hyötyisi niistä. Ei Suomikaan keksinyt sähköä, mutta ihan kivasti täällä sekin toimii.
Quote from: Rosetta on 05.08.2019, 20:25:35
Hyvin erikoinen tutkimus, kun sen mukaan mm. Afrikan maat ovat kaikkein "monikulttuurisimpia", asia josta monet (useimmat?) täällä olisivat varmasti hyvin eri mieltä, ja listalta puuttuu mm. Iso-Britannia joka on kokemukseni mukaan yksi maailman monikulttuurisimpia maita (eikä todellakaan millään lailla "persläpi")... Afrikka on ilmeisesti siksi korkellla että siellä on usein yhdessä massa paljon eri etnisyyksiä, mutta kulttuuri on useimmissa näitä hyvin samanlainen. Eri vähän väärät premissit tuossa on.
Ja eipä ole USA "tasan yhtä monikulttuurinen kuin Venäjä", kun tuossa selvästi sanotaan että se on Venäjää monikulttuurisempi. (Jos ko. tutkimukselle nyt panee mitään painoa.)
Ei, tuossa ei tutkita etnisyyksiä vaan nimenomaan kulttuurieroja.
Periaatteessa samat tulokset löytyy myös tästä listasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_ranked_by_ethnic_and_cultural_diversity_level
Tuossa on myös lista monietnisyyden mukaan jos kiinnostaa.
USA ja Venäjä ovat kulttuurieroiltaan ihan samassa sarjassa. USA on vain vähän (slightly more) monikulttuurisempi, mutta mitään oleellista eroa ei ole.
LISÄYS: Tuo wiki-lista näyttää olevan vuodelta 2003, eli pahasti vanhentunut. Pew-lista on vuodelta 2013 ja sekin alkaa olla jo vanhentunut varsinkin muutamien Euroopan maiden osalta.
Quote from: mikkoellila on 05.08.2019, 11:01:07
On täysin huuhaata puhua neljän prosentin luokkaa olevasta "ulkomaalaispopulaatiosta", kun maahanmuuttajataustaisia on todellisuudessa yli 7 % väestöstä: (https://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_tie_001_fi.html)
Nyt vähän sympatiaa tähän, eihän 75% virhe ole liian paha, mieshän on sentään vain tulevaisuudentutkimuksen professori. :-\
(En ole aikaisemmin tiennyt, mitä ajatella asiasta, mutta näköjään tämäkin tutkimusala on kuin jokin naistutkimus.)
QuoteSuomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa. Niissä paikoissa, jotka ovat dynaamisimpia eli joissa uusia ideoita ja bisnestä syntyy, niin ne ovat yleensä vahvasti multikulttuurisia, Markku Wilenius sanoo.
Tässä ilmeisesti sotketaan taas iloisesti sekaisin humanitäärinen maahanmuutto työperäiseen maahanmuuttoon? Ne yhteiskunnat, joihin suuntautuu massamaahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä, eivät ole dynamiikkaa nähneet muualla kun rikostilastoissa. Ruotsia aina käytetään esimerkkinä maahanmuuton voimaannuttavasta vaikutuksesta. Mutta käsittääkseni siellä on kuitenkin olemassa todella laadukasta työperäistä maahanmuuttoa sen hyödyttömän ja destruktiivisen turvapaikkaturismin rinnalla.
Quote from: Blanc73 on 05.08.2019, 22:35:56
QuoteSuomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa. Niissä paikoissa, jotka ovat dynaamisimpia eli joissa uusia ideoita ja bisnestä syntyy, niin ne ovat yleensä vahvasti multikulttuurisia, Markku Wilenius sanoo.
Tässä ilmeisesti sotketaan taas iloisesti sekaisin humanitäärinen maahanmuutto työperäiseen maahanmuuttoon? Ne yhteiskunnat, joihin suuntautuu massamaahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä, eivät ole dynamiikkaa nähneet muualla kun rikostilastoissa. Ruotsia aina käytetään esimerkkinä maahanmuuton voimaannuttavasta vaikutuksesta. Mutta käsittääkseni siellä on kuitenkin olemassa todella laadukasta työperäistä maahanmuuttoa sen hyödyttömän ja destruktiivisen turvapaikkaturismin rinnalla.
Ruotsi on erittäin kansankapitalistinen maa ja tämän takia hyvinvoiva.
Myivät toki Saabin kiinalaisille. Mutta ehkä ei ollut niin arvokas?
Pienemmällä ja järkevämmällä maahanmuutolla Ruotsi olisi vauraampi, mitä nyt ja tulevaisuudessa on.
Quote from: DuPont on 06.08.2019, 01:36:03
Myivät toki Saabin kiinalaisille. Mutta ehkä ei ollut niin arvokas?
Pienemmällä ja järkevämmällä maahanmuutolla Ruotsi olisi vauraampi, mitä nyt ja tulevaisuudessa on.
Ruotsi oli 1969 maailman rikkain ja hyvinvoivin maa. Vuonna 2069 se on tuhoutunut.
Quote from: jka on 05.08.2019, 22:23:51
Ei, tuossa ei tutkita etnisyyksiä vaan nimenomaan kulttuurieroja.
Periaatteessa samat tulokset löytyy myös tästä listasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_ranked_by_ethnic_and_cultural_diversity_level
Tuossa on myös lista monietnisyyden mukaan jos kiinnostaa.
USA ja Venäjä ovat kulttuurieroiltaan ihan samassa sarjassa. USA on vain vähän (slightly more) monikulttuurisempi, mutta mitään oleellista eroa ei ole.
LISÄYS: Tuo wiki-lista näyttää olevan vuodelta 2003, eli pahasti vanhentunut. Pew-lista on vuodelta 2013 ja sekin alkaa olla jo vanhentunut varsinkin muutamien Euroopan maiden osalta.
Jaa, näkeeköhän kukaan täällä kovinkaan rajuja kulttuurieroja esim. Togon 37 eri heimon välillä? :roll: Taitavat nuo tulokset riippua ihan siitä mitä nimityksiä mistäkin käytetään, onko kyseessä kulttuuri vaiko etnisyys. Mutta tuosta nyt tämän enempää vääntämättä, uskon hyvin että vanhentunutta tietoa on.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.08.2019, 21:48:47
USA on monietninen eikä kulttuurinen. Siellä ei voi vedota islamiin jos haluaa perseillä. Britannia taas on vahvasti luokkayhteiskunta.
Luokkayhteiskunta ehkä yhä, ainakin suuremmassa määrin kuin Suomi, mutta hyvin monikulttuurinen on, eiväthän nämä kaksi edes mitenkään poissulje toisiaan; mm. islamiin vedotaan Briteissä jatkuvasti ja menestyksellä, pelottavassa määrin lisääntyvästi. Olen itse asunut maassa, joten ehkä jotain aiheesta tiedän kuitenkin.
Quote from: Rosetta on 06.08.2019, 11:11:16
Jaa, näkeeköhän kukaan täällä kovinkaan rajuja kulttuurieroja esim. Togon 37 eri heimon välillä? :roll: Taitavat nuo tulokset riippua ihan siitä mitä nimityksiä mistäkin käytetään, onko kyseessä kulttuuri vaiko etnisyys. Mutta tuosta nyt tämän enempää vääntämättä, uskon hyvin että vanhentunutta tietoa on.
Nuo kaikki heimothan puhuu jopa eri kieltä. Togossa puhutaan 44 eri kieltä. Pelkästään kieli on yksi suurimpia ellei jopa suurin kulttuurillinen erottaja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Togo
Quote from: jka on 06.08.2019, 17:38:45
Quote from: Rosetta on 06.08.2019, 11:11:16
Jaa, näkeeköhän kukaan täällä kovinkaan rajuja kulttuurieroja esim. Togon 37 eri heimon välillä? :roll: Taitavat nuo tulokset riippua ihan siitä mitä nimityksiä mistäkin käytetään, onko kyseessä kulttuuri vaiko etnisyys. Mutta tuosta nyt tämän enempää vääntämättä, uskon hyvin että vanhentunutta tietoa on.
Nuo kaikki heimothan puhuu jopa eri kieltä. Togossa puhutaan 44 eri kieltä. Pelkästään kieli on yksi suurimpia ellei jopa suurin kulttuurillinen erottaja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Togo
Ja mitä geneettiseen variaatioon tulee, on sitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa enemmän kuin koko muussa maailmassa yhteensä. En ole nyt kovin varma miten se asiaan vaikuttaa, mutta tuskin kuitenkaan enemmän yhtenäisyyttä luoden.
Togo on kyllä todella mielenkiintoinen pläjäys sitä aitoa monikultturisuutta. Populaatio koostuu melkein 40 eri heimosta joilla oman kielen lisäksi ei ole ylipäätään mitään historiallista tai kulttuurillista yhteyttä tosiinsa. Nämä heimot ovat vaeltaneet alueelle hyvinkin kaukaa ja eri suunnista Afrikasta. Myös Togon uskontokartta on käsittämätön tilkkutäkki. Löytyy valtauskontoja kuten kristittyjä ja muslimeja mutta melkein puolella on edelleen jopa omat luonnonuskonnot käytössä.
https://www.britannica.com/place/Togo
Ihan kiistämättömästi maailman aidosti monikulttuurisin valtio ja täysi persläpi.
Quote from: Histon on 04.08.2019, 20:48:57
https://yle.fi/uutiset/3-10905769
Quote
– Suomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa. Niissä paikoissa, jotka ovat dynaamisimpia eli joissa uusia ideoita ja bisnestä syntyy, niin ne ovat yleensä vahvasti multikulttuurisia, Markku Wilenius sanoo.
Wileniuksen alkuväite siis on, että monikulttuuriset yhteiskunnat ovat "dynaamisia".
Dynaamisuus jää määrittelemättä, mutta empiria osoittaa, että se tarkoittaa käytännössä esim. suurta rikollisuutta ja etnisiä konflikteja. Onhan se totta, että esim. Ruotsi on paljon Suomea "dynaamisempi" kaikkine murhineen, ampumisineen, autonpolttoineen ja raiskauksineen. Koko ajan tapahtuu jotain pahaa, eli uuskielellä "jännää" (kuten Ruotsin edellinen päministeri asian ilmaisi).
Wilenius siis käyttää silottelevaa mutta positiivisluonteista sanaa "dynaaminen" yhteiskunnallisesta kaaoksesta ja päätyy siitä käsittämään dynaamisuuden juuri positiivisenä asiana. Ts. monikulttuurisuus on "dynaamista" eli positiivista.
Premissit jatkopohdinnalle on nyt asetettu ja koska innovatiivisuus lähes automattisesti seuraa (positiivisesta) dynaamisuudesta, Wilenius päättelee, että monikulttuurinen yhteiskunta on innovatiivinen. Ja kas näin "viisas" professori huijasi itsenä ihan täydellisesti yhdellä lauseella.
Ihan väärässä Wilenius ei kuitenknaan ole monikulttuurisen yhteiskunnan innovatiivisuudesta. Koska onhan se niin, että kaikki maahanmuuton tuomat ongelmat joudutaan ratkaisemaan ihan uusin keinoin.
Innovaatiot eivät kuitenkaan tule pääasiassa maahanmuuttajilta vaan kantaväestöltä, joka joutuu keksimään uusia tapoja esim. torjua ja väistää rikollisuutta.
Wileniuksen innovaatiot ovat siis vähän samaa laatua kun maahanmuuton aiheuttama talouskasvu. Rikollisuus ja kaikki hajotetut paikat toki kasvattaa bruttokansantuotetta, mutta tarvitaanko sellaista kasvua? Samalla lailla voi kysyä tarvitaanko innovaatioita, joiden ainoa tarkoitus on estää itseaiheutetut maahanmuuton ongelmat?