Jokaisen lapsen arvo on tietenkin korvaamaton, mutta moni pohtii lapsesta johtuvia rahallisia menoja jos ei oman kotitaloutensa kirjanpitoon liittyen niin ainakin teoriassa tulevaisuutta silmällä pitäen. Tämän ketjun yhtenä innoittajana toimiikin suomalaisten alhaista syntyvyyttä käsittelevän ketjun sananvaihto, mutta mielestäni taloudellinen kuvakulma on hyvä pitää siitä erillään omana aiheenaan, sillä sitä ei tarvitse liittää syntyvyyskeskusteluun ja siihen liittyviin muihin näkökulmiin lainkaan. Onhan kyse hyvin arkisesta asiasta ja arjen kautta avautuu yhteiskuntakin.
Toisena innoittajana omalla kohdallani toimii Raamatusta 2. kuningasten kirjan 6. luvun jakeet 25-31, (https://raamattu.fi/raamattu/KR38/2KI.6/2.-kuningasten-kirja-6) joissa nälänhätä ajaa ihmiset kannibalismiin, mutta se jääkööt tässä omaksi ilokseni, sillä nyt ei ole nälänhätä Suomessa.
Seuraavassa joitakin poimintoja verkosta:
QuoteYksi lapsi maksaa 130 000 euroa
Lapsen kasvattamisen kulut ovat nousseet vuosikymmenessä yli 20 prosenttia. Samaan aikaan lapsilisän ostovoima on huvennut 19 prosenttia.
Puheet lapsiperheiden kasvavasta ahdingosta eivät ole liioittelua. Sen tilastot paljastavat nopeasti.
Lapsen hankkiminen on kallista kenelle tahansa. Rakkaan piltin saattaminen vauvasta täysi-ikäisyyteen tekee vanhempien rahapussiin yli 128 000 euron loven.
Eikä sekään välttämättä riitä, sillä kustannukset nousevat jatkuvasti. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana yhden lapsen täysi-ikäiseksi elättämisen hinta on noussut lähes 23 000 euroa.
Tilastokeskus ja Stakes laskivat vuonna 2007, että lapsesta kertyi vanhemmilleen 105 600 euron kulut ennen täysi-ikäisyyttä. Arvio perustui Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen, jonka tiedot kerättiin vuosina 2001 ja 2002...
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2013022316710824 (23.2.2013)
Mikäli yksi lapsi maksaisi siis Iltalehden otsikon mukaisesti 130 000 euroa vauvasta täysi-ikäiseksi tarkottaisi tämä yli 7 200 euroa vuodessa tai 600 euroa kuussa.
QuoteTaapero maksaa yli 200 euroa kuukaudessa, teini 500 euroa – paljonko rahaa lapsiperhe tarvitsee hyvään elämään?
Lapsen ylläpito maksaa kahdestasadasta viiteensataan euroon kuukaudessa Kuluttajatutkimuskeskuksen päivitetyn viitebudjetin mukaan. Paljonko teillä menee?
Paljonko lapsiperheen pyörittäminen nykyään maksaa?
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus on päivittänyt niin sanotut kohtuullisen minimin viitebudjetit, joista selviää, "millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa."
Lasten osalta selvitys päätyy tällaisiin summiin:
Alle kouluikäinen: 217 e/kk
Alakoululainen: 440–465 e/kk
Teini-ikäinen: 494–531 e/kk
Summiin on laskettu mukaan lapsen ruokakulut, vaatteet, harrastukset ja muu vapaa-ajanvietto, liikkuminen (pyörä, bussikortti), hygieniatarvikkeet ja tietoliikennekulut. Isommilla lapsilla poikien budjetit ovat isommat kuin tytöillä, koska teinipojat syövät enemmän.
Alle kouluikäisten summassa ei ole mukana päivähoitomaksuja, koska kaikki lapset eivät ole hoidossa ja maksut vaihtelevat. Omaa budjettia arvioidessa mahdolliset päivähoitomaksut on siis lisättävä summaan.
https://www.is.fi/perhe/art-2000006009498.html (21.2.2019)
Tämän mukaan Iltalehden otsikointi 2013 olisi reippaasti yläkanttiin 2019. Otan Ilta-Sanomien artikkelista kuitenkin alle kouluikäisen kuukausimenot selvyyden vuoksi esille erikseen kertoakseni niiden tarkoittavan ensimmäisen elinvuoden tarkoittavan 2 600 euron vuosimenoa, sillä myös Yle otti tähän kantaa 12.7.2018 artikkelissaan "Kuinka paljon maksaa lapsen saaminen? Yle laski vauvalle hintalappuja" (https://yle.fi/uutiset/3-10287583), jossa sinappikoneen hinta vaihteli välillä 4 861-8 500 euroa.
Näyttäisi siis, että yksi sanoo yhtä ja toinen sanoo toista.
Myös kaikkien rakastamalla taulukkolaskijalla Pauli Vahteralla oli sanansa sanottavana:
QuoteKeskituloinen perhe maksaa veroja 74 % tuloistaan
Eduskuntavaalien edellä puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon haluavat korottaa veroja, jotta rahaa voidaan jakaa entiseen tapaan huolettomasti kaikkeen kivaan maailmassa. Ei riitä entiseen tapaan, vaan entistäkin enemmän.
Keskituloinen molemmat vanhemmat töissä käyvä suomalainen 2-lapsinen perhe maksaa veroja 74 % tuloistaan.
Suomen yhteiskunta on ajettu niin surkeaan jamaan, että tarvitaan nopeita korjausliikkeitä. Tässä luettelo kolmesta välittömästi korjattavasta asiasta:
1. Suomalaisen perheen asema on ajettu niin vaikeaksi, että välittömästi on ryhdyttävä korjaamaan perheiden ostovoimaa. Se tuo mukanaan myös lapsilykkyä.
2. Julkinen talous on laitettava isoon remonttiin, kaikki turhanaikainen byrokratia ja maailman halaaminen on lopetettava heti. Tämä mahdollistaa verojen alentamisen ja vapauttaa suomalaista työvoimaa runsain määrin, eikä ulkomaista halpatyövoimaa tarvitse enää haikailla Suomeen
3. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on nostettava 50.000 euroon, mikä mahdollistaa yksinyrittämisen ilman byrokratiaa. Samalla on ryhdyttävä valmistelemaan arvonlisäverokannan alentamiseen 15 %:iin.
Tämän kirjoituksen lopussa osoitetaan, kuinka puolueet kilpailevat kokoomusta myöten siitä, kuka eniten kiristäisi veroja. Tällaiset poliitikot pitää kaikki siirtää vaaleissa syrjään.
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/04/10/keskituloinen-perhe-maksaa-veroja-74-tuloistaan/comment-page-1/ (10.4.2019)
Lapsilisiin liittyen Vahtera toteaa: "Perheen kahdesta lapsesta saama lapsilisä on laskelmassa vähennetty maksettavista veroista." Tämä on minusta looginen ratkaisu. Esitin syntyvyysketjussa 4-5 lapsen olevan realistinen lapsimäärä perhettä kohden vastalauseena normatiiviselle ajattelulle. Tämä johdatti pohtimaan lapsilisiä, jotka olisivat nykyisen taulukon (https://www.kela.fi/lapsilisa-maara-ja-maksaminen) mukaan 486,75-659,55 euroa kuukaudessa tahi 5 841-7 914,60 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi, että yksi vanhempi olisi maksanut omien lastensa lapsilisät nykyisellä veroasteikolla (https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/) tienattuaan 2 240-2 560 euroa kuukaudessa tai 28 000-32 000 euroa vuodessa. Mediaanipalkallakin lapsilisät olisivatkin siis esittämässäni skenaariossa tulonsiirtoa vanhemmalta toiselle.
Muuten tulonsiirtoihin liittyen keskituloinen maksaa ansioveroja noin tonnin kuussa tai 12 000 euroa vuodessa. Jos palataan alussa olleeseen Iltalehden esille tuomaan laskelmaan, kymmenessä vuodessa veroilla on maksettu yksi lapsi sairaalasta aikuisuuteen tai lapsilisiä syynätessä yli kymmenen ensimmäisen lapsen lapsilisät. Ei näistä laskelmista tietenkään mitään erityistä hyötyä ole, sillä veroja ei kerätä täsmätarkoituksiin, mutta ne ovat hyvää ajanvietettä. Ihmiset ovat saaneet jostain päähänsä ansaitsevansa jotain veronmaksajina. Monesti loppupäätelmä näissä laskutoimituksissa on ollut, että kukaan ei ansaitse veroillaan mitään. Kuitenkin yhteisöt ovat muodostuneet lopulta lasten saamisen ja kasvattamisen ympärille, joten on luontevaa lähestyä yhteiskunnan varojen käyttöä myös tuosta näkökulmasta.
Tärkeintä lienee kuitenkin omien rahojen käyttö lapseen. Joillekin se on ahdistus ja joillekin elämän suola. Hintalappu voi nähtävästi olla mitä vain, joten kysyn teiltä teidän omia näkemyksiänne.
Aiheena siis lapset ja raha.
Tuo iltasanomien juttuhan puhuu "kohtuullisen minimin" elintasosta. Toisekseen siinä ei ole päivähoitomaksut mukana. Eli pelkkä minimi on kevyesti sen 500 euroa kuukaudessa joka tuossa IS:n jutussakin tulisi hinnaksi ikäluokasta riippumatta.
Harrastuksiin oli varattu 54 euroa uukaudessa. Voin sanoa että tuolla ei saa yhtään mitään harrastusta ainakaan pääkaupunkiseudulla. Edes satanen lisää ei riitä yhteen harrastukseen. Ja sitten kun harrastuksia on kolme?
Toisaalta joku tämmöinen
Quote
Teinin perhe tarvitsee kannettavan tietokoneen, koska sitä vaaditaan viimeistään lukiossa tai ammattiopinnoissa.
On täysin naurettava toteamus tuossa laskelmassa. Vai että oikein yksi tietokone per perhe.
Tuolla laskelman minimielintasolla elää ainoastaan kaikista köyhimmät. Jos tuota pitää jollain tavalla relevanttina niin se tarkoittaa sitä että pitää täysin hväskyttävänä sitä että
kaikki lapset elää kaikista köyhimpien minimielintasolla.
Epäilemättä tämän ketjun jonkin tahon laskemat välittömät lapsikulut ovat ainakin suuntaa antavasti oikein.
Mutta tässä ei huomioida välillisiä kustannussäästöjä, kuten ilmainen yliopistokoulutus, ja ilmainen terveydenhoito ja muut yhteiskunnan tarjoamat palvelut. Sellaisissa maissa kuten USA näitä yhteiskunnan maksamia, kansalaisille jotakuinkin maksuttomia palveluita ei ole, jolloin lapset maksavat huomattavasti enemmän. Yliopistokoulutus voi maksaa puoli miljoona, siksi sitä varten aletaan säästämään jo lapsen synnyttyä, tai aiemmin. Yksi vaimon duunikaveri (hyvin ansaitseva) USAssa sanoi 1999, että hänen ja perheensä sairausvakuutus maksaa $2000 kuukaudessa (tarina ei kerro lasten määrää).
Toisin sanoen, onhan meillä Suomessa korkea veroaste, ja lapset maksavat vanhemmilleen paljon, mutta verojen kautta koko yhteiskunta - tai siis ainakin nettoveronmaksajat - osallistuvat kustannuksiin, joita lapsista aiheutuu. Myös ne, joilla ei ole lapsia. Ts, lapsettomat nettoveronmaksajat sponsoroivat lapsiperheitä.
Mutta tietenkin, jos random suomimiehelle pystymetsästä sanottaisiin, että tämä randomyhdentä maksaa sinulle sitten 100 000+ euroa, niin into voisi vähän laskea - ellei pariskunta ole etukäteen sopinut, että yhdennän tavoite on lisääntyminen.
Ja loppuun True Lies -leffan kyyninen onelineri: "Kids: 10 seconds of joy, 30 years of misery."
Yksi tapa tarkkailla lapsesta koituvia kuluja yhteiskunnalle on tietenkin se, että yhteiskunta panostaa häneen verorahoja, jotka hän sitten maksaa itse takaisin. Tämän mallin mukaan jokaisesta koituu siis kuluja yhteiskunnalle, kunnes henkilö menee lopulta töihin ja maksaa ensin takaisin yhteiskunnan häneen asettaman panoksen takaisin ja muuttuu tämän jälkeen yhteiskuntaa hyödyttäväksi nettomaksajaksi.
Yle oli tehnyt tästä syntymävuoden mukaan säädettävän kuvaajan, jolla voi leikkiä tämän linkin kautta. (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle)
Kuvaajan mukaan suomalainen muuntautuu nettomaksajaksi suunnilleen 45 vuoden iässä, joskin tämä tarkoittaa myös 70-luvulla syntyneiden vasta alkaneen todella hyödyttämään yhteiskuntaa.
Quote from: newspeak on 25.07.2019, 11:05:39
Kuvaajan mukaan suomalainen muuntautuu nettomaksajaksi suunnilleen 45 vuoden iässä, joskin tämä tarkoittaa myös 70-luvulla syntyneiden vasta alkaneen todella hyödyttämään yhteiskuntaa.
Eri vuosikymmeninä lapsen "hinta" on ollut erilainen. Väitän, että esimerkiksi 1970-luvulla yhteiskunnalle syntyneet kustannukset yhdestä lapsesta olivat paljon pienemmät kuin nykyaikana.
Quote from: Supernuiva on 25.07.2019, 20:43:17
Quote from: newspeak on 25.07.2019, 11:05:39
Kuvaajan mukaan suomalainen muuntautuu nettomaksajaksi suunnilleen 45 vuoden iässä, joskin tämä tarkoittaa myös 70-luvulla syntyneiden vasta alkaneen todella hyödyttämään yhteiskuntaa.
Eri vuosikymmeninä lapsen "hinta" on ollut erilainen. Väitän, että esimerkiksi 1970-luvulla yhteiskunnalle syntyneet kustannukset yhdestä lapsesta olivat paljon pienemmät kuin nykyaikana.
Näin on. Pieni tiivistelmä vuosikymmenen tarkkuudella järjestyksessä syntymävuosi, hinta, ikä jolloin yksilö alkaa maksamaan takaisin ja ikä jolloin hänestä tulee nettomaksaja:
1960: 146 236 euroa, 20v ja 35v
1970: 221 314 euroa, 25v ja 42v
1980: 266 508 euroa, 24v ja 44v
1990: 305 029 euroa, 25v ja 46v
2000: 293 263 euroa, 24v ja 45v
2009: 321 579 euroa, 24v ja 46v
linkki (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle)
Quote from: Supernuiva on 25.07.2019, 20:43:17
Quote from: newspeak on 25.07.2019, 11:05:39
Kuvaajan mukaan suomalainen muuntautuu nettomaksajaksi suunnilleen 45 vuoden iässä, joskin tämä tarkoittaa myös 70-luvulla syntyneiden vasta alkaneen todella hyödyttämään yhteiskuntaa.
Eri vuosikymmeninä lapsen "hinta" on ollut erilainen. Väitän, että esimerkiksi 1970-luvulla yhteiskunnalle syntyneet kustannukset yhdestä lapsesta olivat paljon pienemmät kuin nykyaikana.
Tämähän näkyy tuossa käppyrässäkin. 1960 syntynyt lapsi tuli nettomaksajaksi jo 35-vuotiaana. 1970 syntynyt 42-vuotiaana. 2009 syntynyt 46-vuotiaana. Eli verratuna 1960 tilanteeseen hyvinvointivaltio on kasvattanut itseään sen verran että persvakoduunarin pitää maksaa 11 vuotta kauemmin maksaakseen edes lapsuutensa kulut.
Quote from: jka on 25.07.2019, 09:45:11
Harrastuksiin oli varattu 54 euroa uukaudessa. Voin sanoa että tuolla ei saa yhtään mitään harrastusta ainakaan pääkaupunkiseudulla. Edes satanen lisää ei riitä yhteen harrastukseen. Ja sitten kun harrastuksia on kolme?
Riippuu varmaan aika paljon harrastuksesta. Esimerkiksi jonkun partion jäsenmaksu (https://www.paakaupunkiseudunpartiolaiset.fi/tutustu-partioon/jasenmaksu-ja-jasenedut/) vaikuttaisi olevan muutamia kymppejä vuodessa, samoin kuin vaikkapa Helsinki Hacklabin (https://helsinki.hacklab.fi/liity/). Kirjojen lukemista kirjastosta voi harrastaa aikalailla ilmaiseksi ellei kirjastossa käymismatkoista joudu maksamaan. Pienimuotoista elektroniikkaa voi harrastaa kohtuullisen halvallakin (ja yläpäässä toki taivas vain rajana). Jos on jo tietokone ja mielellään nettiyhteys, niin esimerkiksi ohjelmointi voi ollla jokseenkin ilmainen harrastus nykyaikana (tosin rahallakin voi saada ihan hyödyllisiä asioita). Jos tietokoneen joutuu tätä varten hankkimaan, niin se toki maksaa jonkin verran, mutta riittävän käytetyn tai halvemman pään kannettavaan ei kovin montaa sataa euroa tarvitse laittaa ja sellaista voi käyttää melko pitkään. Kuinka nopeasti ulkona juoksemisessa kuluvat lenkkarit siihen kuntoon, että täytyy ostaa uudet?
PS, täällä taas kalliimman pään harrastuksia:
Eräät lasten harrastukset maksavat jo maltaita – jopa kolminkertaistuneet
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001832660.html
QuoteRatsastus ja taitoluistelu olivat vertailun kalleimpia lajeja. Ne ylittivät yleensä keskimääräiset kokonaiskustannukset kaikissa ikäluokissa selvästi. Taitoluistelun kalleutta selittää tiuha harjoittelutahti. Yksikkökustannuksissa laki oli keskitasoa. Ratsastuksen kovia tuntihintoja tasaa se, että lajia voi harrastaa väljempään tahtiin.
Myös tanssi ja jääkiekko kävivät 11-vuotiaille ja sitä vanhemmille yhä kalliimmaksi. Jääkiekon kilpa- ja harrastekustannukset olivat kasvaneet erityisen paljon.
Ihan hupsuja summia.
Ainakin poikien vaatteet kannattaa hankkia kirpputorilta ja tokmannin alennusnaulakoista. Jos aletaan kiusata vaatteiden takia, kannattaa valmentaa poika lyömään takaisin.
Harrastuksiksi kannattaa mahdollistaa lukeminen, piirtäminen, lenkkeily, ym halpa/ilmainen, tai katsoa että lapset harrastavat samoja asioita kuin itse harrastaa, jolloin sama välineistö kierrättyy.
Älypuhelimen voi lapselle hankkia aikaisintaan rippileirin jälkeen.
Quote from: Tavan on 25.07.2019, 21:32:52
Ainakin poikien vaatteet kannattaa hankkia kirpputorilta ja tokmannin alennusnaulakoista. Jos aletaan kiusata vaatteiden takia, kannattaa valmentaa poika lyömään takaisin.
Ylipäätään kenenkään ei pitäisi kasvattaa juoksemaan joidenkin kalliiden muotimerkkien perässä. Tällaisten arvostaminen ja/tai hankkiminen on omiaan ruokkimaan narsismia ja turhan tuhlailevaisia elämäntapoja. Lisäksi on ylipäätään typerää tuhlata tolkuttomia summia rahaa jonkun tietyn merkin muotirätteihin vain sen takia, että se on sillä hetkellä muodissa. Lisäksi muodin perässä juoksemalla luodaan muillekin lapsille painetta matkia samaa aivotonta touhua ja imuroidaan rahoja vaatefirmoille, jotka nauravat koko matkan pankkiin siitä, että löytyy paljon ihmisiä, jotka maksavat tolkuttomia summia heidän tuotteistaan. Parempi opettaa arvostamaan esimerkiksi aivoja ja sitä, että pitää kroppansa kunnossa, eikä sitä että yrittää koristautua vetämällä jotain muotirättejä päälle.
3 Parenting Strategies That Make Kids Materialistic
https://www.verywellfamily.com/parenting-strategies-materialistic-3994116
QuoteBut giving kids too much stuff isn't healthy. Kids who are given more than they need are at risk of turning into materialist adults.
Research shows overindulged kids may experience lifelong consequences (https://www.verywellfamily.com/why-you-shouldnt-overindulge-your-child-1094827). They grow up to become dissatisfied and narcissistic adults.
...
You might wonder what's wrong with being materialistic. After all, if you can afford brand name clothing or expensive sports gear, you shouldn't you be able to get it?
Well, studies have found materialistic kids often turn out to be materialistic adults. And that can have serious consequences, including more unhappiness during adulthood.
...
A 2015 study (https://doi.org/10.1086/680087) published in the Journal of Consumer Research discovered that children who became materialistic adopted two main beliefs:
- Success is defined by the quality and number of material good an individual owns
- Acquiring certain products makes people more attractive
Of course, most parents don't instill those beliefs in children on purpose. Instead, children develop those beliefs based on their parents' parenting style and discipline practices, as well as what's been role modeled in their home.
Ei voi pitää paikkansa, kun kerran somalien sossuperheillä on 10 lasta.
Johan se pelkästään tarhamaksu on normituloisen työssäkäyvien vanhempien muksulta liki 300 €. Somppusossuperheelle tietysti varhaiskasvatus ei mitään maksa.
Quote from: Skeptikko on 25.07.2019, 21:11:59
Riippuu varmaan aika paljon harrastuksesta.
...
Eräät lasten harrastukset maksavat jo maltaita – jopa kolminkertaistuneet
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001832660.html
Tottakai halpojakin harrastuksia löytyy. Ainahan voi rakennella vaikka käpylehmiä. Se on ilmaista.
Oleellisin tuossa oli
Quote
Vuonna 2001 11–14-vuotiaiden kilpaurheilijoiden yhden harrastuskerran hinta oli 6–39 euroa, vuonna 2012 hinta oli 13–58 euroa. Mikäli suunta jatkuu samanlaisena, yhden 17-vuotiaan kilpaurheilijan vanhemmat voivat varautua maksamaan lajista riippuen noin 3 500–23 000 euroa kaudessa.
Eli jos puhutaan mistä tahansa harrastuksesta jota harrastetaan "tosissaan" eli käytännssä kilpaillaan niin sellaista lajia ei enää löydykään jossa 54 euroa kuukaudssa riittäisi yhtään mihinkään. Tuossakin puhutaan siis minimissään 3500 euroa/kausi.
Tämä samaa pätee jopa partioon. Jos alat sitäkin "tosissasi" harrastamaan ja käyt kaikilla retkillä ja leireillä niin kustannukset pompsahtaa samoihin lukemiin kuin missä tahansa muussakin "kilpalajissa".
Quote from: VeePee on 25.07.2019, 22:08:03
Johan se pelkästään tarhamaksu on normituloisen työssäkäyvien vanhempien muksulta liki 300 €. Somppusossuperheelle tietysti varhaiskasvatus ei mitään maksa.
Eikös siitä saa pikemminkin kotihoidon tukea (hoitorahaa ja hoitolisää). Ja vauvoista äitiysrahaa. En kyllä saa pikaisesti lukemalla näistä KELAn laskelmista tolkkua, kun eri esimerkeissä ei tunnu sama logiikka toimivan tai sitten minä (tai KELA itse sotkeutuu terminologiansa kanssa) menen vain sekaisin terminologiassa, mutta onneksi minun ei tarvinne moisista huolehtiakaan:
Muiden etuuksien vaikutus kotihoidon tukeen - kela.fi
https://www.kela.fi/kotihoidontuki-muiden-etuuksien-vaikutus
QuoteEsimerkki äitiysrahan vaikutuksesta hoitorahan määrään
Äiti saa vauvastaan äitiysrahaa 800 e/kk. Nuorimmaisen lisäksi äiti hoitaa kotona perheen 2-, 5- ja 6-vuotiaita lapsia, joista hän hakee hoitorahaa. Hoitorahaa maksetaan, jos sen määrä ylittää äitiysrahan määrän. Tässä tapauksessa hoitoraha on 338,34 e + perheen muista lapsista 65,09 e + 65,09 e = 468,52 e. Tässä esimerkissä hoitorahaa ei jää maksettavaksi, sillä äitiysrahan määrä (800 e/kk) ylitti hoitorahan (468,52 e/kk) määrän.
Esimerkki äitiysrahan vaikutuksesta hoitolisään
Äiti saa vauvastaan äitiysrahaa 25 euroa päivässä eli 600 e/kk. Vauvan lisäksi äiti hoitaa kotona perheen 2-, 5- ja 6-vuotiaita lapsia, joista hän hakee hoitorahaa. Hoitoraha on 338,34 e + perheen muista lapsista 65,09 e + 65,09 e = 468,52 e/kk. Perheen kotihoidon tuen hoitolisässä huomioidaan tulona siis 600 euroa – 468,52 euroa = 131,48 euroa. Tämän lisäksi huomioidaan perheen muut tulot esim. palkkatulo. Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa.
Kotihoidon tuen määrä ja maksaminen - kela.fi
https://www.kela.fi/kotihoidontuki-maara-ja-maksaminen
Quote
Hoitoraha
Hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on
- yhdestä alle 3-vuotiaasta 338,34 e/kk
- muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 101,29 e/kk/lapsi
- yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,09 e/kk/lapsi.
Hoitolisä
Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 181,07 e/kk. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta.
Kaverin kanssa joskus vitsailtiin, että kondomipaketin kylkeen pitäisi tupakka-askin tapaan painaa varoitustekstiksi "käyttämättä jättäminen saattaa vaarantaa lompakkosi" ja viereen parkuvan lapsen kuva tai 18 vuoden hintalappu.
Kululaskelmista puuttuvat tulonmenetykset. Yleensä lapsen kanssa ollaan kotona vähintään siihen asti, että lapsi on n. 1-1,5 vuotias. Sen jälkeen moni palaa töihin osapäiväisesti. Palkanmenetyksiä saattaa vielä tulla lapsen sairastelun tai loma-aikojen lisävapaan tarpeen takia.
Keskituloisella puhutaan helposti kuusinumeroisesta luvusta, jos ansionmenetyksiä lasketaan. Myöhemmin se heijastuu eläkkeeseen.
Vauvavuonna vanhempainpäivärahakausi on hyvin kompensoitu, ja lapsen ollessa 9 kk - 3 v maksetaan muutaman satasen kotihoidontukea. Osapäivätyössä saa pienemmän tuen, samoin osapäiväisesti työssä käyvä 1-2 luokkalaisen vanhempi. Tukikuukausilta kertyy nykyään vähän eläkettäkin.
Jos lasten hankinnalle lasketaan hintaa, lopullisessa summassa pitää ottaa huomioon tulonmenetykset vähennettynä niitä kompensoivilla tuilla. Yleisellä tasolla esimerkiksi keskimääräisen vanhemman mukaan.
*****
Quote from: Lalli IsoTaloJa loppuun True Lies -leffan kyyninen onelineri: "Kids: 10 seconds of joy, 30 years of misery."
Tuli mieleen vanha teiniviisaus:
yhden illan ihanuus on yhdeksän kuukauden lihavuus
Quote from: Paju on 25.07.2019, 22:32:41
Kaverin kanssa joskus vitsailtiin, että kondomipaketin kylkeen pitäisi tupakka-askin tapaan painaa varoitustekstiksi "käyttämättä jättäminen saattaa vaarantaa lompakkosi" ja viereen parkuvan lapsen kuva tai 18 vuoden hintalappu.
Tosin kannattaa huomioida, että kondomit eivät ole yksinään lähellekään 100 % varmoja raskaudenehkäisyssä. Muistaakseni se prosentti säännöllisesti seksiä harrastavista naisista jotka vuoden aikana tulevat raskaaksi kondomista huolimatta on hämmästyttävän korkea. Tässä yksi lukema:
What Is the Effectiveness of Condoms?
https://www.plannedparenthood.org/learn/birth-control/condom/how-effective-are-condoms
QuoteIf you use condoms perfectly every single time you have sex, they're 98% effective at preventing pregnancy. But people aren't perfect, so in real life condoms are about 85% effective — that means about 15 out of 100 people who use condoms as their only birth control method will get pregnant each year.
Condom effectiveness - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Condom_effectiveness#Preventing_pregnancy
QuoteThe typical use pregnancy rate among condom users varies depending on the population being studied, ranging from 10 to 18% per year.[5] The perfect use pregnancy rate of condoms is 2% per year.[3] Condoms may be combined with other forms of contraception (such as spermicide) for greater protection.[6]
Quote from: Paju on 25.07.2019, 22:32:41
Kaverin kanssa joskus vitsailtiin, että kondomipaketin kylkeen pitäisi tupakka-askin tapaan painaa varoitustekstiksi "käyttämättä jättäminen saattaa vaarantaa lompakkosi" ja viereen parkuvan lapsen kuva tai 18 vuoden hintalappu.
Kululaskelmista puuttuvat tulonmenetykset. Yleensä lapsen kanssa ollaan kotona vähintään siihen asti, että lapsi on n. 1-1,5 vuotias. Sen jälkeen moni palaa töihin osapäiväisesti. Palkanmenetyksiä saattaa vielä tulla lapsen sairastelun tai loma-aikojen lisävapaan tarpeen takia.
Keskituloisella puhutaan helposti kuusinumeroisesta luvusta, jos ansionmenetyksiä lasketaan. Myöhemmin se heijastuu eläkkeeseen.
Vauvavuonna vanhempainpäivärahakausi on hyvin kompensoitu, ja lapsen ollessa 9 kk - 3 v maksetaan muutaman satasen kotihoidontukea. Osapäivätyössä saa pienemmän tuen, samoin osapäiväisesti työssä käyvä 1-2 luokkalaisen vanhempi. Tukikuukausilta kertyy nykyään vähän eläkettäkin.
Jos lasten hankinnalle lasketaan hintaa, lopullisessa summassa pitää ottaa huomioon tulonmenetykset vähennettynä niitä kompensoivilla tuilla. Yleisellä tasolla esimerkiksi keskimääräisen vanhemman mukaan.
*****
Quote from: Lalli IsoTaloJa loppuun True Lies -leffan kyyninen onelineri: "Kids: 10 seconds of joy, 30 years of misery."
Tuli mieleen vanha teiniviisaus: yhden illan ihanuus on yhdeksän kuukauden lihavuus
Jos se ei olisi laitonta niin monet ihmiset varmasti myisivät lapsiaan kuin koiranpentuja ikään koska rahat eivät riitä.
Toisaalta,, toisin kuin esim asunnon kanssa niin lasta ei oteta pois jos kulut käyvät ylitsepääsemättömiksi.
Lapsi saattaa haluta lemmikkieläimen, joten karvainen tai suomuinen perheenjäsenkin saattaa olla tarpeen ottaa huomioon:
QuoteNäin paljon lemmikkeihin panostetaan kuukausittain keskimäärin
1. Ruoka: koirilla n. 45 €/kk, kissoilla n. 42 €/kk.
2. Harrastukset ja tavarat: kissoilla n. 36 €/kk, koirilla n. 34 €/kk.
3. Eläinlääkärikulut: Koirat n. 34 €/kk, kissat n. 23 €/kk.
4. Muut palvelut: Koirat noin 37 € kuukaudessa, kissat 13 €.
https://www.is.fi/lemmikit/art-2000000927878.html
Tämän mukaan koiran pitäminen maksaisi siis noin 150 euroa kuukaudessa, 1800 euroa vuodessa ja jos koira elää noin 10 vuotta, 18 000 euroa lyhyen elämänsä aikana. Kissalla vastaavat luvut olisivat 114 euroa kuukaudessa, 1368 euroa vuodessa ja jos kissa elää noin 15 vuotta, 20 520 euroa elinaikanaan. Päälle tietenkin hankintahinta ja harrastustoiminnan ylimääräiset kulut.
Lapsi tietenkin lupaa pitää itse huolen eläimestään.
Toisaalta, samaan aikaan ja toisaalla, lapseton pariskunta käyttää aikaa vuosia ja rahaa tuhansia saadakseen ihan oman lapsen, sillä jollakin alitajuisella, turmeltumattomalla osallaan he vielä tiedostavat sen olevan suurinta rakkautta maailmassa.
Quote from: newspeak on 25.07.2019, 11:05:39
Kuvaajan mukaan suomalainen muuntautuu nettomaksajaksi suunnilleen 45 vuoden iässä, joskin tämä tarkoittaa myös 70-luvulla syntyneiden vasta alkaneen todella hyödyttämään yhteiskuntaa.
On ihan kiva, että tuollaisia asioita lasketaan, mutta eiväthän ne laskelmat koskaan täydellisiä ole, koska asiat ovat toisiinsa liittyneitä. Esimerkiksi ei noita veromaksajia koskaan olisi voinut tulla ilman että he olisvat joskus olleet lapsia, joten sille ei ole vaihtoehtoja, ja toisaalta heistä oli taloudellista hyötyä jo silloin koska ilman heitä ei olisi ollut työtä esimerkiksi opettajille ja hoitajille, sekä myös siten että heitä varten piti hankkia tavaraa, mikä toi töitä ihmisille. Eikä ilman heitä myöskään olisi jatkuvuutta koko kansalle ja yhteiskunnalle.
Itse en jostain syystä ole koskaan ajatellut lapsia jonain kulueränä. Ei vain ole tullut sellainen mieleen. Johtuisikohan se jostain sellaisesta että kotiplaneetallani ei ole ollut raha käytössä ??? Tai vaikka siitä, että maailmassa on paljon muutakin kuin raha, eikä todella tärkeitä asioita edes saa rahalla.
Jokainen lapsi tuottaa, koska kulut ovat 100 000 euroa, mutta se, mitä lapsi antaa, on ääretön.
Jos joku sanoo, että ei hanki lasta, koska se on liian kallista, häneltä voi kysyä, millä summalla hän lopettaisi oman elämänsä.
Tottakai lasten kasvattaminen maksaa. Mutta sen sijaan että väitellään harrastaako juniori jalkapalloa vai käpyjen keräilyä, pitäisi kysyä KUKA maksaa. Osa elättää omat lapset ja tulonsiirroilla elävien lapset. Siitä sitte vain uutta laskelmaa rustaamaan, mitä maksaa elättää omat ja tuilla elävien muksut.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.07.2019, 14:25:55
Jos joku sanoo, että ei hanki lasta, koska se on liian kallista, häneltä voi kysyä, millä summalla hän lopettaisi oman elämänsä.
Esittäisitkö taloudellisesti tukalassa tilanteessa olevalle nuorelleparille tämän kysymyksen ?
Tiedän että lapset maksavat ja niistä on vaivaa, kiukuttevatkin perkeleet. Mutta sitten kuitenkin kun kuuluu, iskä rakastan sinua...
Mihin tuon hetken vaihtaisi, mikä olisi samanarvoista.
Quote from: Möhömaha on 28.07.2019, 15:44:37
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.07.2019, 14:25:55
Jos joku sanoo, että ei hanki lasta, koska se on liian kallista, häneltä voi kysyä, millä summalla hän lopettaisi oman elämänsä.
Esittäisitkö taloudellisesti tukalassa tilanteessa olevalle nuorelleparille tämän kysymyksen ?
Heille juuri eritoten.
Suomessa on sosiaalitoimisto ja me olemme maksaneet sen toisille suomalaisille siksi, että me jäisimme eloon. Kansakunta ensin! Ja evoluutio tarvitsee geenejämme.
Quote from: Brandis on 28.07.2019, 13:03:12
Toisaalta, samaan aikaan ja toisaalla, lapseton pariskunta käyttää aikaa vuosia ja rahaa tuhansia saadakseen ihan oman lapsen, sillä jollakin alitajuisella, turmeltumattomalla osallaan he vielä tiedostavat sen olevan suurinta rakkautta maailmassa.
Hedelmöityshoidot ovat rahakas bisnes, mutta on kai monitulkintaista kehen niissä käytetään rahaa. Monesti kyse voi olla vanhemman sairauden hoidosta, joten raha ei ehkä menekkään niinkään toiveena olevaan lapseen kuin vanhempiin itseensä. Tämä vaikuttaisi olevan joillekin mieluisa ajattelutapa. Etenkin jos lapsella ei haluta ajatella olevan hintaa.
Quote from: newspeak on 28.07.2019, 21:25:55
Quote from: Brandis on 28.07.2019, 13:03:12
Toisaalta, samaan aikaan ja toisaalla, lapseton pariskunta käyttää aikaa vuosia ja rahaa tuhansia saadakseen ihan oman lapsen, sillä jollakin alitajuisella, turmeltumattomalla osallaan he vielä tiedostavat sen olevan suurinta rakkautta maailmassa.
Hedelmöityshoidot ovat rahakas bisnes, mutta on kai monitulkintaista kehen niissä käytetään rahaa. Monesti kyse voi olla vanhemman sairauden hoidosta, joten raha ei ehkä menekkään niinkään toiveena olevaan lapseen kuin vanhempiin itseensä. Tämä vaikuttaisi olevan joillekin mieluisa ajattelutapa. Etenkin jos lapsella ei haluta ajatella olevan hintaa.
Hoitojen tavoitteena ja kohteena nimenomaan on hoitaa hedelmällisyyttä, joko miehen tai naisen. Kyse ei ole hengenvaarasta vaan tavoitteesta saada oma lapsi. Hoitoja tehdään pääsääntöisesti nuorille ja perusterveille aikuisille, joilla on vaikeuksia yhdessä hedelmöittyä tai ylläpitää raskautta.
^ Täsmennyksenä aikaisempaan:
QuoteMaria maksoi hedelmöityshoidoista yli 20 000 euroa – unelma lapsesta voi tyssätä rahaan
...
Hän kävi hoidoissa yksityisklinikalla Helsingissä. Hoitojen hinta vaihtelee ja riippuu esimerkiksi siitä, käytetäänkö hoidoissa lahjoitettuja sukusoluja.
– Omilla munasoluilla keinoputkihedelmöityksen hinta per kerta on 3500 euroa, luovutusmunasoluilla 8000 euroa. Jos saat useamman munasolun kerralla luovuttajalta, ja ensimmäinen ei onnistu, jatko maksaa aina 1000 euroa.
Muutaman vuoden aikana Maria kulutti hoitoihin yli 20 000 euroa. Nyt hän odottaa iloisena pääsyä kunnalliselle puolelle synnyttämään.
– Eihän 20 000 ole mitään siinä vaiheessa, kun saat sen lapsen, mutta silloin se tuntuu suurelta kun alat prosessin aikana miettimään, miten paljon rahaa joudut ehkä kaatamaan vessasta alas. Onko tämä sen väärti, kun ei tiedä, onnistuuko.
Maria painottaa, että lapseen ei voi laittaa hintalappua.
– Koen, että minun hoitoni maksoivat sen yli 20 000, ei niin, että lapsi maksoi sen verran. Ei halua, että lapsi kokee koskaan, että hän olisi tullut minulle kalliiksi. Minun itseni hoitaminen niin, että tulin raskaaksi oli kallista puuhaa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maria-maksoi-hedelmoityshoidoista-yli-20-000-euroa-unelma-lapsesta-voi-tyssata-rahaan/4797678
Uutisen yhteydessä esimerkkejä eri hoitojen hinnoista, jos joku niitä haluaa silmäillä.
Bloggaaja Iida Åfeldt oli tehnyt arvion 1-vuotiaan poikansa kustannuksista (suluissa laskemani prosenttiosuus kokonaiskustannuksista):
QuoteTÄLLAISIIN LUKEMIIN ÅFELDT PÄÄTYI:
– Synnytys 300 € (2,8 %)
– Vauvan vakuutus 400 € + vakuutuksen omavastuu 100 € (4,5 %)
– Terveyskulu jota vakuutus ei korvannut 350 € (3,2 %)
– Vitamiinit, särkylääkkeet yms. apteekkikulut 80 € (0,7 %)
– Vaipat ja päivittäishygienia 700 € (6,4 %)
– Erikoisäidinmaidonkorvike 3880 € (35,3 %)
– Ruoka 600 € (5,5 %)
– Tuttipullot ja tutit 80 € (0,7 %)
– Lapsen muut ruokailuvälineet ja ruokalaput 70 € (0,6 %)
– Lastenhoitotarvikkeet (osa hankittu käytettynä) 436 € (4,0 %)
– Turvakaukalo 300 € (2,7 %)
– Lastenhuoneen sisustushankinnat 100 € (0,9 %)
– Vauvan osuus asumiskustannuksista 1130 € (10,3 %)
– Vauvan osuus vesimaksusta 100 € (0,9 %)
– Vaatteet 1000 € (9,1 %)
– Lelut ja kirjat 300 € (2,7 %)
– Vauvatanssi 50 € (0,5 %)
– Vauvan valokuvaus ja valokuvatuotteet 280 € (2,5 %)
– Vauvakirja 20 € (0,2 %)
– Ristiäiset 300 € (2,7 %)
– 1-vuotisjuhlat 250 € (2,3 %)
– Passi ja passikuva 78 € (0,7 %)
Yhteensä 10 904 €
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/465713b3-72f1-46a6-9ec6-6e06b00bb55c
Korvikkeen osuus näyttäisi korostuvan erityisesti arviossa:
QuoteÅfeldtin lapsi kärsii maitoallergiasta, ja sen takia äidinmaidonkorvikkeesta aiheutuneet kulut olivat huomattavasti korkeammat kuin useimmilla, etenkin, kun Åfeldt pääsi Kela-korvauksen piiriin vasta vauvan ollessa 10 kuukauden ikäinen. Tavallinen marketissa myytävä korvike maksaa vain murto-osan erikoisvalmisteen hinnasta ja täysimetetyillä vauvoilla taas suoraa ruokakulua ei ensimmäisten kuukausien aikana ole lainkaan.
OT, mutta kannattaa tehdä internet-haku kyseisen bloggaajan nimellä. Hän nousi julkisuuteen kyseenalaisella tavalla. :roll:
Quote from: kivimies on 02.10.2019, 19:48:23
OT, mutta kannattaa tehdä internet-haku kyseisen bloggaajan nimellä. Hän nousi julkisuuteen kyseenalaisella tavalla. :roll:
DNA-testit kuuluvat varmaan myös kuluihin. :-X
En tiedä koska en ole laskenut. Niistä molemmista tuli hyviä, puolellaan kykeneviä. Äidistään huolehtiminen (mental problems _ Psykoosi jos toinenkin) sitten maksoikin "kivitalon perustusta myöten".