Eurooppa 2020 -strategia ja Suomen kansallinen uudistusohjelma.
Eurooppa-neuvostolla on kasvu- ja työllisyysstrategia, joka puitteissa voidaan tehdä kansallisia ohjelmia. Sellaisen on Suomi julkaissut 4.4.2019.
Noin 50-sivuisen asiakirjan sisältöluettelossa ei maahanmuuttoa ole mainittu. Aihe on kuitenkin hyvin esillä erityisesti kohdassa:
3 Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano ja politiikkaprioriteetit - 3.2 Työmarkkinat.
Virallinen kieli valaisee vallitsevaa ajattelua. Alla julkaisun maahanmuuttoon liittyvää kieltä johdannoksi sen varsinaiseen tutkiskeluun:
- maahanmuuttajien kototutuminen
- maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus
- kotoutumiskoulutus on uudistettu
- kotoutujille ja muille maahanmuuttajille kohdennettua koulutusta on kehitetty
- maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttaminen
- kotouttamisen orientaatiojaksoja on tarjottu kotoutujien omilla kielillä oppimistulosten parantamiseksi
- maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimet
- opiskelijoita pyritään ohjaamaan erityisesti maahanmuuttajille suunniteltuihin tai muihin soveltuviin ammatillisiin koulutusohjelmiin
- työllisyyden edistämiseen liittyviä toimia on kohdistettu myös nuoriin ja maahanmuuttajiin sekä pitkäaikaistyöttömiin
- maahanmuuttajien nopean työllistymisen SIB-mallin toimeenpanoa etenkin työvoimakapeikkoaloille on jatkettu.
Takautuvan mielleyhtymän tuottama kommenttini:
1950–70 -luvuilla Suomessa oli liikaa väkeä ja suuri määrä työikäisiä, koulutettuja päästettiin Ruotsiin, jossa työnteon sivutuote oli kotoutuminen. 1980-luvulla havahduttiin: Apua! Suomessa onkin liian vähän väkeä! Aloitettiin maahanmuutto ja tässä sitä nyt ollaan.
Asia voidaan määritellä myös näin:
Kovan sodan kokenut köyhä Suomi antoi vauraalle Ruotsille kehitysapua lähettämällä sinne koulutettua työvoimaa ja nyt ottaa tilalle lukutaidottomia ihmisiä. Tällaista mielettömyyttä tuottaa laajamittainen väestönsiirto. Väestöpolitiikan linjaa ei kannata vaihtaa yhtä usein kun eduskunnan puurolistaa.
Eurooppa 2020 -strategia
Suomen kansallinen uudistusohjelma, kevät 2019
Valtiovarainministeriön julkaisu – 2019:25
Talousnäkymät
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161506
^Hyvin monella Ruotsiin lähteneellä olisi ollut vaihtoehtona olla työtön tai pienituloinen Suomessa.
Suomessa olisi ollut todellinen suurtyöttömyys jo tuolloin, jos "ylijäämäväestö" ei olisi saanut toimeentuloaan Ruotsin tehtaista - joissa oli suuri työvoimapula. Saksan turkkilaiset sekä Ranskan algerialaiset ovat perua suurelta osin työvoimapulasta johtuen, ajalta ennen robottien voittokulkua.