QuoteTuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tutkittu satoja pohjoissuomalaisia potilaita. Tutkimuksessa keskityttiin Pohjois-Suomeen, sillä alhaisen älykkyyden ja kehitysvammojen osuus on siellä jonkin verran yleisempää kuin muualla maassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000545.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000545.html)
Ullatus?
QuoteVakava kehitysvamma on alle puolella prosentilla väestöstä, mutta lievempiä älyllisen kehityshäiriön muotoja löytyy jopa 2–3 prosentilta.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että Pohjois-Suomessa kehitysvammaisuus on 1,5–2 kertaa tavallisempaa kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi Koillismaan alueella kehitysvammoja, skitsofreniaa ja alhaista älykkyyttä esiintyy jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muualla maassa.
Noin. Nyt sitten samat tilastot somaleista, irakeista ja afgaaneista, noin niinkun ekana. Mitään ongelmaa ei pitäisi olla.
Siis mitä? Vaikuttaako genetiikka sittenkin älykkyyteen? Vai pitääkö tämä paikkaansa vain Suomessa? :flowerhat:
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:25:49
QuoteTuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tutkittu satoja pohjoissuomalaisia potilaita. Tutkimuksessa keskityttiin Pohjois-Suomeen, sillä alhaisen älykkyyden ja kehitysvammojen osuus on siellä jonkin verran yleisempää kuin muualla maassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000545.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000545.html)
Ullatus?
Tällä ei selvästikään viitata pohjois-suomalaisen maahanmuuttokriittisen "skenen" älykkyyteen.
Ei liittyne matuihin. Ei niitä Koillismaalla niin paljoa ole, eikä ne siellä kyllä pärjäisikään. Meinaan, että on pikkasen kylmemmänpuoleinen alue.
Kyseenalaistan kylläkin tutkimuksen tuloksen kokonaan. Millähän perusteella voidaan sanoa, että siellä olisi jonkinlainen geneettinen pullonkaula verrattuna muuhun Suomeen, mikäli alueelta on viime vuosikymmeninä muutettu kaupunkeihin?
Ettei nyt olisi käynyt niin, että ne terävämmät tyypit etenkin pohjoisessa ovatkin muuttaneet ja siirtyneet yliopistoihin, ja jääneet sitä kautta sille tielle? Millähän tavalla tämä efekti on huomioitu tilastoissa? 440 henkilöä on kuitenkin aika pieni osa koko Koillismaan porukasta.
Vähemmän yllättäen linkkiä tutkimukseen itseensä ei löydy artikkelista. Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Quote from: ÄmTeeAa on 13.02.2019, 21:42:22
Ei liittyne matuihin. Ei niitä Koillismaalla niin paljoa ole, eikä ne siellä kyllä pärjäisikään. Meinaan, että on pikkasen kylmemmänpuoleinen alue.
Kyseenalaistan kylläkin tutkimuksen tuloksen kokonaan. Millähän perusteella voidaan sanoa, että siellä olisi jonkinlainen geneettinen pullonkaula verrattuna muuhun Suomeen, mikäli alueelta on viime vuosikymmeninä muutettu kaupunkeihin?
Ettei nyt olisi käynyt niin, että ne terävämmät tyypit etenkin pohjoisessa ovatkin muuttaneet ja siirtyneet yliopistoihin, ja jääneet sitä kautta sille tielle? Millähän tavalla tämä efekti on huomioitu tilastoissa? 440 henkilöä on kuitenkin aika pieni osa koko Koillismaan porukasta.
Vähemmän yllättäen linkkiä tutkimukseen itseensä ei löydy artikkelista. Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...
Sisäsiittoisuus ja saamelaisveri/ugri veri siperiasta kenties selittävänä tekijänä?
Merkittäviä pohjoissuomalaisia ajattelijoita/kirjailijoita/tiedemiehiä/taiteilijoita? Aloitan: Kalervo Palsa, Jari Tervo, Paasilinnat (jokainen saa itse päättää, kuinka merkittävistä henkilöistä on kyse).
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:45:21
Quote from: ÄmTeeAa on 13.02.2019, 21:42:22
Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...
Quote from: wikipediaAarno Veikko Palotie (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aarno_Palotie) (s. 14. joulukuuta 1955 Helsinki) on professori ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:in tutkimusjohtaja sekä ryhmänjohtaja Massachusetts General Hospitalissa, Bostonissa ja The Broad Institute of MIT and Harvardin jäsen.
Tutkimusalue:
molekyyligenetiikka, lääketieteellinen genetiikka ja laboratoriolääketiede
FIMM Palotie group ja Northern Finnish Cognitive Impairment project (https://www.fimm.fi/en/research/groups/palotie)
Joo, se tuli sinne Tornion kautta Ruotsista.
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:51:45
Merkittäviä pohjoissuomalaisia ajattelijoita/kirjailijoita/tiedemiehiä/taiteilijoita? Aloitan: Kalervo Palsa, Jari Tervo, Paasilinnat (jokainen saa itse päättää, kuinka merkittävistä henkilöistä on kyse).
Anu Pentik, tosin ei ole pohjoissuomalainen geneettisesti, mutta asuu ja työskentelee Posiolla.
Veikko Huovinen, pidän merkittävänä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Huovinen
Timo K. Mukka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_K._Mukka
Andreas Alariesto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Andreas_Alariesto
Reidar Särestöniemi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reidar_S%C3%A4rest%C3%B6niemi
Musiikin puolelta tulee mieleen monta suurta nimeä, esimerkiksi:
Soile Isokoski
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soile_Isokoski
Maija Lokka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maija_Lokka
Kevyestä musiikista mieleen juolahtaa esimerkiksi Eini Orajärvi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eini
Urheilun puolelta löytyy vaikka kuinka monta ... Eero Mäntyranta, Kalle Palander, Enni Rukajärvi ... Jouko Törmänen ...
Kauneuden osastossa Armi Kuusela
https://fi.wikipedia.org/wiki/Armi_Kuusela
LISÄYS:APUVA! Kuinka saatoin unohtaa?!?!?
Kelloseppä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Voutilainen
Älykkyyttä ei voi mitata tai jos voi, niin kaikki erot johtuvat ympäristötekijöistä. Jos puhut rotujen välisistä perinnöllisistä kognitiivisista eroista, olet rasisti ja fasisti.
Punikkitoimittajat eivät kuitenkaan näe geneettisissä eroissa mitään ongelmaa nyt kun niillä voidaan perustella suomalaisen ryhmän matalampi älykkyys.
Onneksi ei kuitenkaan tutkittu kansainvälisesti eri maanosien ihmisten älykkyyttä. Tulokset olisivat saattaneet olla varsin kiusallisia. Olisi siinä voineet muutamat rasismikirveetkin heilua. :flowerhat: Länsimaalaisten ja ennen kaikkea valkoisten älykkyydestä tai sen puutteesta toki saa täysin vapaasti puhua. Varsinkin älykkyyden puutteesta puhuminen on jopa suotavaa.
Sotkamo (Huovinen) ja Muhos (Armi) eivät nyt varsinaisesti ole Pohjois-Suomea, Pello (Eini) sen sijaan on jo Lapin rajoilla.
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:41:07
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:25:49
QuoteTuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tutkittu satoja pohjoissuomalaisia potilaita. Tutkimuksessa keskityttiin Pohjois-Suomeen, sillä alhaisen älykkyyden ja kehitysvammojen osuus on siellä jonkin verran yleisempää kuin muualla maassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000545.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000545.html)
Ullatus?
Tällä ei selvästikään viitata pohjois-suomalaisen maahanmuuttokriittisen "skenen" älykkyyteen.
Mikä siinä viittaamattomuudessa on niin selvää? Kerrothan?
Kiitoksia linkistä tutkimukseen. Kyllä, lääketieteen puolen hemmohan se siellä. Saas vaan nähdä onko tilastolliset menetelmät kuinka hyvin hallussa.
Mitä tulee näihin kuuluisiin pohjoissuomalaisiin, niin ensimmäisenä tulee mieleen Esko Valtaoja. Oli samalla luokalla Pelkosenniemellä lähisukulaiseni kanssa, menee hieman ylemmäs Koillismaasta tosin. Samasta pitäjästä on muuten myös Antti Hulkko, joka myös Andy McCoynä tunnetaan. Kirjailija Kalle Päätalo on Koillismaalta. Ilmari Kiantoa ei lasketa, vaikka viettikin paljon aikaa Suomussalmella, hän syntyi nimittäin Pohjois-Pohjanmaalla.
Rovaniemellä (menee Koillismaan pohjoispuolelle) majailee Tomi Putaansuu, joka voitti ensimmäisenä suomalaisena euroviisut. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg on Suomussalmelta
kotoisin. Suomussalmi on Koillismaan ja Kainuun rajalla.
Nämä näin nopeasti siis.
Eero Mäntyranta, Kalle Päätalo, Reino Rinne, Meeri Koutaniemi, Kepa Salmirinne, Tommi Kinnunen, Merja Aletta-Ranttila, Angelin Tyäret, Jari Tervo, Jope Ruonansuu, Reidar Särestöniemi... onhan noita debiilejä mainita asti 😄
Edith Typo lisää: Koillismaa on Pohjois-Pohjanmaata, kuten myös Muhos.
Quote from: HDRisto on 13.02.2019, 22:23:03
Sotkamo (Huovinen) ja Muhos (Armi) eivät nyt varsinaisesti ole Pohjois-Suomea, Pello (Eini) sen sijaan on jo Lapin rajoilla.
Tutkimuksen tehnyt professori tutkimusryhmineen lukee Koillismaankin Pohjois-Suomeksi, se käy ilmi artikkelista itsestään.
QuoteAiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että Pohjois-Suomessa kehitysvammaisuus on 1,5–2 kertaa tavallisempaa kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi Koillismaan alueella kehitysvammoja, skitsofreniaa ja alhaista älykkyyttä esiintyy jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muualla maassa.
– Pohjois-Suomi on ollut geneettinen pullonkaula. Siellä on pienempi perustajaväestö, josta nykyinen väestö on peräisin. Eli alueella on vähemmän geenejä, joista lähdetään liikkeelle, professori jatkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koillismaa
QuoteKoillismaa on maantieteellinen alue, jonka muodostavat kolme kuntaa, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo.
Myös Kuusamon ja Taivalkosken kanssa samaan murrealueeseen kuuluva Etelä-Lapissa sijaitseva Posio katsotaan usein Koillismaahan kuuluvaksi. Joskus myös Ranuan katsotaan kuuluvan Koillismaahan, koska se on suurimmaksi osaksi entistä Pudasjärveä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotkamo
QuoteSotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa.
Sellainen käsite kuin Pohjois-Suomi on ihan määrittelykysymys. Muhos menee oikein näppärästi myös Pohjois-Suomeen, Oulukin menee. Ja Utajärvi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/22-Pistepirkko
Quote22-Pistepirkko on vuonna 1980 Utajärvellä perustettu pop/rockyhtye. 22-Pistepirkon musiikilliset juuret ovat 1960-luvun brittiläisessä ja amerikkalaisessa garage rockissa ja psykedeelisessä rockissa. Yhtyeen sävellys- ja sanoitustyyliä sekä sointia pidetään hyvin omaperäisinä ja helposti tunnistettavina. 22-Pistepirkko lukeutuukin kriitikkopiireissä arvostetuimpiin suomalaisiin rockyhtyeisiin.
Tiede/bisnespuolen pohjoissuomalaisia esim. Polar Electron perustaja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_S%C3%A4yn%C3%A4j%C3%A4kangas
QuoteSeppo Juhani Säynäjäkangas (1. lokakuuta 1942 Kemijärvi – 6. huhtikuuta 2018 Kempele) oli Oulun yliopiston elektroniikan professori 1976–1994. Vuodesta 1995 vuoteen 2003 hän toimi Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan osa-aikaisena yrittäjäprofessorina.
Säynäjäkangas oli myös Polar Electro Oy:n perustaja ja sykemittarin kehittäjä.
Quote from: Nuiva kansalainen on 13.02.2019, 22:19:03
Onneksi ei kuitenkaan tutkittu kansainvälisesti eri maanosien ihmisten älykkyyttä. Tulokset olisivat saattaneet olla varsin kiusallisia. Olisi siinä voineet muutamat rasismikirveetkin heilua. :flowerhat: Länsimaalaisten ja ennen kaikkea valkoisten älykkyydestä tai sen puutteesta toki saa täysin vapaasti puhua. Varsinkin älykkyyden puutteesta puhuminen on jopa suotavaa.
Eri maanosien ihmisten älykkyyttä on tutkittu lukemattomia kertoja ja tulokset ovat kaikkein tiedossa. Tästäpä tulee mieleen Hesarissa 15.3. julkaistu uutinen otsikolla "National Geographic tunnusti
rasistisen menneisyytensä." (Uutinen oli niin mainio, että otin siitä lehtileikkeen talteen). Jutussa kerrottiin, että kyseinen aviisi on vuosien ajan syyllistynyt
"rasistisiin herjauksiin", joissa on väitetty Australien aboriginaalien älykkyysosamäärän olevan alhaisempi kuin millään muulla tunnetulla ihmisrodulla. Tämä tosiasiahan on ollut vaikka kuinka kauan tiedossa ja tieteellisestikin monissa älykkyystutkimuksissa todistettu, mutta herjaukseksi asia muuttui vasta sitten, kun asia uutisoitiin laajalevikkisessä lehdessä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005602451.html (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005602451.html)
Quote from: ÄmTeeAa on 13.02.2019, 22:24:23
Kiitoksia linkistä tutkimukseen. Kyllä, lääketieteen puolen hemmohan se siellä. Saas vaan nähdä onko tilastolliset menetelmät kuinka hyvin hallussa.
Mitä tulee näihin kuuluisiin pohjoissuomalaisiin, niin ensimmäisenä tulee mieleen Esko Valtaoja. Oli samalla luokalla Pelkosenniemellä lähisukulaiseni kanssa, menee hieman ylemmäs Koillismaasta tosin. Samasta pitäjästä on muuten myös Antti Hulkko, joka myös Andy McCoynä tunnetaan. Kirjailija Kalle Päätalo on Koillismaalta. Ilmari Kiantoa ei lasketa, vaikka viettikin paljon aikaa Suomussalmella, hän syntyi nimittäin Pohjois-Pohjanmaalla.
Rovaniemellä (menee Koillismaan pohjoispuolelle) majailee Tomi Putaansuu, joka voitti ensimmäisenä suomalaisena euroviisut. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg on Suomussalmelta
kotoisin. Suomussalmi on Koillismaan ja Kainuun rajalla.
Nämä näin nopeasti siis.
Ja ketkä näistä ovat mielestäsi kansallisesti merkittäviä henkilöitä?
Siis älykkyyteen vaikuttavia sairauksia esiintyy enemmän? Ei siis koske terveitä pohjoissuomalaisia tämä, eikä kyse ole yleisestä älykkyystasosta.
Hah, Lapin juopot ynnä muut vähälahjaiset asuvat alueen harvoissa kaupungeissa, joiden asujamisto ylittää maalaiskuntien asukkaiden määrän. Keskiarvot eivät kerro mitään. Esimerkkinä, jos kaupungissa asuu yksikin huora, se nostaa keskimäärin kaikkien saman seudun naisten seksikumppaneiden määrää kun se lasketaan keskiarvolla. Keskiarvot ovat marksilaista hapatusta, parempaa analysoida vaan yksilö-yksilö-yksilö-yksilö...yksilö -sarjaa. Ei tutkijoita pidä vähällä päästää.
Jos joku katastrooffi iskisi Suomeen, lappalaiset olisivat todennäköisesti ainoa porukka joka säilyisi hengissä. (ja nyt joku pointdeksteri tulee jehovantodistamaan, että "ei mitään lappalaisia ole olemassakaan")
Toisaalta, eihän siihen tarvita kuin yksi kantavanhempi, joka on tuonut populaatioon viallisen geenin.
Quote
Sallan tauti
vaikea psykomotorisen kehityksen jälkeenjääneisyys ja ataksia.
Sallan tauti eli sialuria on vaikea psykomotorisen kehityksen jälkeenjääneisyys ja ataksia. Sallan tautia sairastavien soluihin kertyy siaalihappoa, joka estää normaalin solutoiminnan. Sallan tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva hitaasti etenevä resessiivisesti periytyvä sairaus, johon kuuluu vaikea kehitysvammaisuus ja liikunnan häiriöitä. Geenivirhe on 6. kromosomin SLC17A5-geenissä (6q14-q15).
Suomessa Sallan tauti on todettu noin sadalla henkilöllä, Ruotsissa kolmellakymmenellä henkilöllä ja muualla muutamilla. Suurin esiintyvyys on Pohjois-Suomessa.
Suomessa todetaan vuosittain pari uutta tapausta.
...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sallan_tauti
Quote from: Taffu on 13.02.2019, 21:35:40
Siis mitä? Vaikuttaako genetiikka sittenkin älykkyyteen? Vai pitääkö tämä paikkaansa vain Suomessa? :flowerhat:
Kymiläisen rodun edustajana täytyy todeta, että kyllä se tuon tutkimuksen perusteella näyttää vaikuttavan ja vahvistavan niitä empiirisiä havaintoja, että lähti täältä suistoalueelta mihin suuntaan tahansa niin älykkyys laskee.
Tässä kaikki geneettiset sairauksiksi luettavat ominaispiirteemme pähkinänkuoressa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperint%C3%B6
QuoteSuomalainen tautiperintö tarkoittaa noin 40 perinnöllistä sairautta, jotka ovat Suomessa, osa myös Pohjois-Ruotsissa, huomattavasti yleisempiä kuin muualla maailmassa, vaikkeivät ne tosin yleisiä sairauksia ole myöskään Suomessa eivätkä Pohjois-Ruotsissa.
Tämän lisäksi näitä sairauksia ilmenee Suomessakin yleensä tietyillä alueilla tai kyseisiltä alueilta poismuuttaneiden henkilöitten jälkeläisten keskuudessa.
Quote from: newspeak on 13.02.2019, 22:44:27
Siis älykkyyteen vaikuttavia sairauksia esiintyy enemmän? Ei siis koske terveitä pohjoissuomalaisia tämä, eikä kyse ole yleisestä älykkyystasosta.
Eikö tuossa siihen suuntaan vihjata että kyse on myös yleisestä älykkyystasosta.
Quote
– Se oli yllättävää ja odottamatonta, että lievemmät kehitysvammat (alhaisempi älykkyys) johtuvatkin monien geenien yhteisvaikutuksesta. Me emme osanneet ajatella, että näihin kehityshäiriöihin vaikuttavat sadat, jopa tuhannet geenit.
Kyse ei ole selkeästä sairaudesta vaan satojen ja tuhansien geenien yhteisvaikutuksesta. Tällöin väestössä keskimäärinkin näiden ongelmallisten geenien yhteisvaikutuskin on suurempi.
Quote from: Taffu on 13.02.2019, 21:35:40
Siis mitä? Vaikuttaako genetiikka sittenkin älykkyyteen? Vai pitääkö tämä paikkaansa vain Suomessa? :flowerhat:
Älykkyyden ns. g-tekijä on perinnöllisesti välittyvä. Tästä ei ole ollut vuosikymmeniin mitään tieteellistä erimielisyyttä. Poliittista kylläkin.
G-tekijä korreloi vahvasti kaikkien älykkyyden osa-alueiden kanssa.
E: geenipoikkeamat ja -virheet ovat sitten ihan kokonaan toinen tarina, eivätkä niiden vaikutukset rajoitu pelkkään älykkyyteen.
Quote from: jka on 13.02.2019, 23:03:18
Quote from: newspeak on 13.02.2019, 22:44:27
Siis älykkyyteen vaikuttavia sairauksia esiintyy enemmän? Ei siis koske terveitä pohjoissuomalaisia tämä, eikä kyse ole yleisestä älykkyystasosta.
Eikö tuossa siihen suuntaan vihjata että kyse on myös yleisestä älykkyystasosta.
Quote
– Se oli yllättävää ja odottamatonta, että lievemmät kehitysvammat (alhaisempi älykkyys) johtuvatkin monien geenien yhteisvaikutuksesta. Me emme osanneet ajatella, että näihin kehityshäiriöihin vaikuttavat sadat, jopa tuhannet geenit.
Kyse ei ole selkeästä sairaudesta vaan satojen ja tuhansien geenien yhteisvaikutuksesta. Tällöin väestössä keskimäärinkin näiden ongelmallisten geenien yhteisvaikutuskin on suurempi.
Minusta vaikuttaisi, että tuloksissa viitataan varsinaiseen kehitysvammaan eikä pelkästään alempaan älykkyyteen. Vähän vanhempi artikkeli älyllisestä kehitysvammaisuudesta, mutta selkeä. Älyllinen kehitysvammaisuus liittyy aivojen plastisuuden häiriöihin (https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2006/15/duo95903).
QuoteÄlyllinen kehitysvammaisuus (jäljempänä usein kehitysvammaisuus) on oirediagnoosi. ICD-10:n määritelmän mukaan se on tila, jossa mielen kehitys on pysähtynyt tai epätäydellinen - erityisesti kognitiivisten, kielellisten, motoristen ja sosiaalisten kykyjen alueella. Diagnoosin pohjana olevan älykkyystason määrityksen tulisi pohjautua kaikkeen saatavissa olevaan tietoon, kuten kliinisiin havaintoihin, sopeutumiskykyyn (kulttuuritaustaa vasten tarkasteltuna) ja suoriutumiseen psykomotorisissa testeissä. Älyllinen kehitysvammaisuus jaetaan lievään (älykkyys- tai kehitysosamäärä 50-69), keskivaikeaan (35-49), vaikeaan (20-34) ja syvään (alle 20).
Quote from: jka on 13.02.2019, 23:03:18
Quote from: newspeak on 13.02.2019, 22:44:27
Siis älykkyyteen vaikuttavia sairauksia esiintyy enemmän? Ei siis koske terveitä pohjoissuomalaisia tämä, eikä kyse ole yleisestä älykkyystasosta.
Eikö tuossa siihen suuntaan vihjata että kyse on myös yleisestä älykkyystasosta.
Quote
– Se oli yllättävää ja odottamatonta, että lievemmät kehitysvammat (alhaisempi älykkyys) johtuvatkin monien geenien yhteisvaikutuksesta. Me emme osanneet ajatella, että näihin kehityshäiriöihin vaikuttavat sadat, jopa tuhannet geenit.
Kyse ei ole selkeästä sairaudesta vaan satojen ja tuhansien geenien yhteisvaikutuksesta. Tällöin väestössä keskimäärinkin näiden ongelmallisten geenien yhteisvaikutuskin on suurempi.
IS:n otsikkohan oli kokonaisuudessaan: "Pohjois-Suomessa esiintyy alhaista älykkyyttä muuta maata enemmän – Professori: Monen asian summa"
Jos tuon ajatellaan koskevan ihmisten älykkyysosamäärää, se tarkoittaa tällöin jakaumassa sitä alhaisimman älykkyyden omaavaa osaa. Artikkelissa toistellaan useaan otteeseen kehitysvammaisuutta ja kehitysvammaisia tällaiset henkilöt ovat. Sitten on lisäksi niitä, joiden älykkyyteen vaikuttaa jokin muu sairaus, kuten nyt vaikka skitsofrenia. Kyse ei siis ole tavallisista tallaajista, jotka sattuvat olemaan hieman hölmöjä. Jopa lukuisten geenien vaikuttaessa taustalla, puhutaan tuossa edelleen kehitysvammaisuudesta (tai sitten ei yksinkertaisesti tiedetä syytä, mutta halutaan selittää sitä perintötekijöillä). Sairauden monitekijäisyys tai tuntematon etiologia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiologia) ei tarkoita sitä, etteikö kyse olisi edelleen sairaudesta. Sairauksien esiintyvyyttä on helpompi tutkia väestötasolla, koska diagnoosit eivät edellytä sairauksien täydellistä ymmärtämystä.
Seuraavan linkin takaa löytyy havainnollistava taulukko:
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4#%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4_eri_keskihajonnoilla
Quote from: n.n. on 13.02.2019, 23:19:40
Minusta vaikuttaisi, että tuloksissa viitataan varsinaiseen kehitysvammaan eikä pelkästään alempaan älykkyyteen.
Näin minäkin tuon lukemani ymmärsin. Toisaalta kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta sen olen ymmärtänyt. Ei pitäisi sotkea kahta eri asiaa. Toinen on älykkyys, ja toinen on kehitysvammaisuus. Liittyyköhän tämä nyt siihen kun Kainuussa oli eniten EU:n vastustusta? UKK ja tohtori Keijo Korhonen.
Mutta antaa nyt jengin ilkkua kun oli julkaistu pläjäys.
Muoks.lis:
Otsikko oli taas jälleen kerran valemedian valheellinen provosaatio. Lukekaa juttukin. ;D
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:45:21
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...
Minkäs sitten? Lääketiedehän on ihmisen käytöstä tutkivaa eli humanistista kemiallisbiologisten seikkojen ulkopuolelta? Tietysti behaviorilistinen tutkimus on aivan eri luokkaa luotettavuutensa kanssa kuin joku feminatsivitsi, mutta se ei poista sitä seikkaa että se ei ole täysin eksakti tiede, toisin kuin vaikka matematiikassa 1+1 on aina 2 joka on
todettavissa lukemattomia kertoja 100% varmuudella.
Sen sijaan ihmisen käyttäytymismallit eivät ole täysin toisinnettavissa koska yksilöiden sisäinen vaihtelu ryhmissä tekee populaatioista yksilöä mallintavista tai toisinpäin toimivista yhtä helposti virheellisen oletuksen. Eli yksilö on todennäköisemmin aina eri kuin mikä hyvänsä yksittäinen vastaus. Ja tieteessähän pyritään yksiselitteiseen vastaukseen vaikka se vaatisi osavastausten joukkoa. Se sitten että jos sinulla on vaikka kaksikymmentätuhatta todennäköisintä vastausta, voisi ehkä selittää auki yleisimpiä yksilötyyppejä, mutta siitä huolimatta jäisi vielä valtavasti erilaisia poikkeuksia auki. Jolloin vastaus ei ole vieläkään 100% tosi, vaan miljoonallakin vastauksella luotettavasti(jota inhimillisten halujen ja himojen vuoksi tuskni tullaan tekemään) vastaus olisi tyyliin 98% tosi ja jokainen promille lisää vaatisi jokaisen poikkeavuuden selittämistä auki täsmälleen jolloin ihmistiede ei käytännössä tule koskaan olemaan 100% tosi. Ja muistetaan että monet nykyiset tutkimukset tehdään vieläkin huomattavasti heikommilla alle 50% luotettavuudella.
Ja kun lainataan alle 50% luotettavuutta moneen kertaan edellisen virhepäätelmän kanssa ja tehdään tieteen nimissä politiikkaa kuten feminatsit räikeästi, päätytään näihin akakoomikoihin jotka tieteen nimissä tunkevat transupaskaa lasten kurkuista alas.
Tässä nyt vielä Helsingin yliopiston tiedote, johon IS:n uutisointi perustuu:
QuoteSuomalaistutkimus avaa älyllisen kehitysvammaisuuden perinnöllistä taustaa
Helsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia...
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/suomalaistutkimus-avaa-alyllisen-kehitysvammaisuuden-perinnollista-taustaa
Ja tässä vielä varsinainen tutkimus:
QuoteContribution of rare and common variants to intellectual disability in a sub-isolate of Northern Finland
Abstract
The contribution of de novo variants in severe intellectual disability (ID) has been extensively studied whereas the genetics of mild ID has been less characterized. To elucidate the genetics of milder ID we studied 442 ID patients enriched for mild ID (>50%) from a population isolate of Finland. Using exome sequencing, we show that rare damaging variants in known ID genes are observed significantly more often in severe (27%) than in mild ID (13%) patients. We further observe a significant enrichment of functional variants in genes not yet associated with ID (OR: 2.1). We show that a common variant polygenic risk significantly contributes to ID. The heritability explained by polygenic risk score is the highest for educational attainment (EDU) in mild ID (2.2%) but lower for more severe ID (0.6%). Finally, we identify a Finland enriched homozygote variant in the CRADD ID associated gene.
https://www.nature.com/articles/s41467-018-08262-y
Ei tuo varsinaisesti liity enää edes keskustelupalstan aihepiiriin, mutta jos nyt joku sattuu olemaan näistä kiinnostunut, saapahan ilmaiseksi lukea koko julkaisun, mikä on tiedeuutisiin liittyen aina plussaa.
Tutkimuksen mukaan lievempi älyllinen kehitysvammaisuus johtuu useiden geenien yhteisvaikutuksesta. Nyt kun älykkyysgeenit jatkotutkimuksissa tunnistetaan, niin niiden älykkyytta ja vastaavasti tyhmyyttä aiheuttavien muotojen yleisyys eri populaatioissa voitaisiin helposti selvittää. Tämän jälkeen voisi verrata dataa Vanhasen tutkimukseen ja yllättyä.
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat Pohjois-Suomea. Lappi ei ole Pohjois-Suomea vaan Lappi on Lappi. Hieman samanlainen kuin Skotlanti joka sekään ei ole mikään Pohjois-Britannia vaan se on Skotlanti.
Lappilaisena tunnistan ilmiön, olen onnekas itse, että olen MENSAn jäsen ja Lapin puolen suvussa ei kehitysvammaisuutta ole ollut, mielenvikaisuutta riittämiin. Mutta kasvuympäristöni ihmiset olivat tosiaan heikkolahjaisempia ja varsinkin elämänhallinta oli niin ja näin. Itse luulen sen johtuvan kahdesta syystä , alkuperäiset Lappiin muuttajat olivat jo alkujaan Etelä-Suomen "pahnan pohjimmaisia" , jotka keskenään sikiämällä eivät nostaneet geneettistä lahjakkuuttaan. Elinympäristö pakotti elämään "tässä ja nyt" selviytymisen vuoksi, joten tarvetta älykkyyden käyttöön ei ollut.
Quote from: Tabula Rasa on 14.02.2019, 00:45:30
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:45:21
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...
Minkäs sitten? Lääketiedehän on ihmisen käytöstä tutkivaa eli humanistista kemiallisbiologisten seikkojen ulkopuolelta? Tietysti behaviorilistinen tutkimus on aivan eri luokkaa luotettavuutensa kanssa kuin joku feminatsivitsi, mutta se ei poista sitä seikkaa että se ei ole täysin eksakti tiede, toisin kuin vaikka matematiikassa 1+1 on aina 2 joka on todettavissa lukemattomia kertoja 100% varmuudella.
Sen sijaan ihmisen käyttäytymismallit eivät ole täysin toisinnettavissa koska yksilöiden sisäinen vaihtelu ryhmissä tekee populaatioista yksilöä mallintavista tai toisinpäin toimivista yhtä helposti virheellisen oletuksen. Eli yksilö on todennäköisemmin aina eri kuin mikä hyvänsä yksittäinen vastaus. Ja tieteessähän pyritään yksiselitteiseen vastaukseen vaikka se vaatisi osavastausten joukkoa. Se sitten että jos sinulla on vaikka kaksikymmentätuhatta todennäköisintä vastausta, voisi ehkä selittää auki yleisimpiä yksilötyyppejä, mutta siitä huolimatta jäisi vielä valtavasti erilaisia poikkeuksia auki. Jolloin vastaus ei ole vieläkään 100% tosi, vaan miljoonallakin vastauksella luotettavasti(jota inhimillisten halujen ja himojen vuoksi tuskni tullaan tekemään) vastaus olisi tyyliin 98% tosi ja jokainen promille lisää vaatisi jokaisen poikkeavuuden selittämistä auki täsmälleen jolloin ihmistiede ei käytännössä tule koskaan olemaan 100% tosi. Ja muistetaan että monet nykyiset tutkimukset tehdään vieläkin huomattavasti heikommilla alle 50% luotettavuudella.
Ja kun lainataan alle 50% luotettavuutta moneen kertaan edellisen virhepäätelmän kanssa ja tehdään tieteen nimissä politiikkaa kuten feminatsit räikeästi, päätytään näihin akakoomikoihin jotka tieteen nimissä tunkevat transupaskaa lasten kurkuista alas.
Ymmärsinkö nyt sinut oikein. Näytät kertovan, että tiede on tiedettä vasta kun se tutkii niin yksiulotteisia asioita, että toistettavuus (viitannee koeasetelmaan) on 100%. Eli jos on mahdollisimman yksinkertainen tutkittava asia, sen parempaa tiedettä tulee tuutista ulos. 1+1=2.
Älykkyys on osa laaja-alaista käyttäytymistieteellistä tutkimusaluetta. Monitieteellistä. Siksi esimerkiksi paljon käytetyissä älykkyysasteikoissa on laskettu luottamusvälit, joiden sisälle yksilön suoriutuminen asettuu, persentiilit, estimaatit älykkyyden eri piirteiden ja yksittäisten osatestien tulosten merkitsevyydelle. Geenitutkimus on tähän asti pikemminkin tukenut kuin kyseenalaistanut älykkyyden mittaamisen tieteen alan tähänastisia päätelmiä.
Tiede on monimutkaisempaa kuin moni sen kriitikko kykenee ymmärtämään.
P.Olavilta lainattua: "Elinympäristö pakotti elämään "tässä ja nyt" selviytymisen vuoksi, joten tarvetta älykkyyden käyttöön ei ollut".
Jotenkin vaikuttaa samanlaiselta kuin kotona Afrikassa. Ei huomista, ainoastaan menneisyys ja tämä päivä, eikä varsinaista tarvetta älykkyydelle.
Quote from: Tabula Rasa on 14.02.2019, 00:45:30
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 21:45:21
Ymmärtääkseni älykkyystutkimus ei kuulu humanististen tieteiden piiriin...
Minkäs sitten? Lääketiedehän on ihmisen käytöstä tutkivaa eli humanistista kemiallisbiologisten seikkojen ulkopuolelta? Tietysti behaviorilistinen tutkimus on aivan eri luokkaa luotettavuutensa kanssa kuin joku feminatsivitsi, mutta se ei poista sitä seikkaa että se ei ole täysin eksakti tiede, toisin kuin vaikka matematiikassa 1+1 on aina 2 joka on todettavissa lukemattomia kertoja 100% varmuudella.
Sen sijaan ihmisen käyttäytymismallit eivät ole täysin toisinnettavissa koska yksilöiden sisäinen vaihtelu ryhmissä tekee populaatioista yksilöä mallintavista tai toisinpäin toimivista yhtä helposti virheellisen oletuksen. Eli yksilö on todennäköisemmin aina eri kuin mikä hyvänsä yksittäinen vastaus. Ja tieteessähän pyritään yksiselitteiseen vastaukseen vaikka se vaatisi osavastausten joukkoa. Se sitten että jos sinulla on vaikka kaksikymmentätuhatta todennäköisintä vastausta, voisi ehkä selittää auki yleisimpiä yksilötyyppejä, mutta siitä huolimatta jäisi vielä valtavasti erilaisia poikkeuksia auki. Jolloin vastaus ei ole vieläkään 100% tosi, vaan miljoonallakin vastauksella luotettavasti(jota inhimillisten halujen ja himojen vuoksi tuskni tullaan tekemään) vastaus olisi tyyliin 98% tosi ja jokainen promille lisää vaatisi jokaisen poikkeavuuden selittämistä auki täsmälleen jolloin ihmistiede ei käytännössä tule koskaan olemaan 100% tosi. Ja muistetaan että monet nykyiset tutkimukset tehdään vieläkin huomattavasti heikommilla alle 50% luotettavuudella.
Ja kun lainataan alle 50% luotettavuutta moneen kertaan edellisen virhepäätelmän kanssa ja tehdään tieteen nimissä politiikkaa kuten feminatsit räikeästi, päätytään näihin akakoomikoihin jotka tieteen nimissä tunkevat transupaskaa lasten kurkuista alas.
Jos et tiedä, mitkä tieteenalat kuuluvat humanistisiin tieteisiin, katso vaikka Wikipediasta. Mitä tulee muihin väitteisiisi, suosittelen johdantokurssia tieteenfilosofiassa.
Ja tässähän ei lähtökohtaisesti edes ollut kyse älykkyystutkimuksesta, vaikka lehti niin raflaavasti otsikoikin. Geenipoikkeamat, niiden syyt ja seuraukset sekä eriasteiset kehitysvammaisuudet lääketieteen kannalta ovat kyllä kaikkea muuta kuin humanistista tiedettä. Sattuneesta syystä on ollut suosittua ja perusteltuakin tehdä tämän tyyppisiä tutkimuksia juuri tuon alueen perintötekijöitä kartoittamalla.
Quote from: ÄmTeeAa on 13.02.2019, 21:42:22
Ei liittyne matuihin. Ei niitä Koillismaalla niin paljoa ole, eikä ne siellä kyllä pärjäisikään. Meinaan, että on pikkasen kylmemmänpuoleinen alue.
Kyseenalaistan kylläkin tutkimuksen tuloksen kokonaan. Millähän perusteella voidaan sanoa, että siellä olisi jonkinlainen geneettinen pullonkaula verrattuna muuhun Suomeen, mikäli alueelta on viime vuosikymmeninä muutettu kaupunkeihin?
Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.
Kuusamo on tunnettu isolaatti eli eristynyt (osa)väestö, jossa samat geenit ovat kiertäneet. Aluehan päätyi Ruotsille vasta 1595, ja siitä meni melkein sata vuotta, ennen kuin harvalukuisten metsäsaamelaisten alueelle asettui suomalaisia uudisasukkaita. Näiden kahden väestöryhmän sekoituksesta syntyivät kuusamolaiset, mutta suomalainen perimäosuus ilmeisesti on suurempi.
Quote from: ÄmTeeAa
Ettei nyt olisi käynyt niin, että ne terävämmät tyypit etenkin pohjoisessa ovatkin muuttaneet ja siirtyneet yliopistoihin, ja jääneet sitä kautta sille tielle? Millähän tavalla tämä efekti on huomioitu tilastoissa? 440 henkilöä on kuitenkin aika pieni osa koko Koillismaan porukasta.
Tämä on validi pointti. Pieni yliedustus voi silti jäädä jäljelle, johtuen alueen geenihistoriasta ja haitallisten mutaatioiden rikastumisesta.
Quote from: ÄmTeeAa
Vähemmän yllättäen linkkiä tutkimukseen itseensä ei löydy artikkelista. Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Tämä kuulostaa legendalta. Olisiko tieteellistä lähdettä?
Quote from: Pyhä Olavi on 14.02.2019, 07:38:38
Lappilaisena tunnistan ilmiön, olen onnekas itse, että olen MENSAn jäsen ja Lapin puolen suvussa ei kehitysvammaisuutta ole ollut, mielenvikaisuutta riittämiin. Mutta kasvuympäristöni ihmiset olivat tosiaan heikkolahjaisempia ja varsinkin elämänhallinta oli niin ja näin. Itse luulen sen johtuvan kahdesta syystä , alkuperäiset Lappiin muuttajat olivat jo alkujaan Etelä-Suomen "pahnan pohjimmaisia" , jotka keskenään sikiämällä eivät nostaneet geneettistä lahjakkuuttaan. Elinympäristö pakotti elämään "tässä ja nyt" selviytymisen vuoksi, joten tarvetta älykkyyden käyttöön ei ollut.
Subjektiiviset kokemukset eivät riitä todisteeksi.
Muutenkin Kemin Lappiin asettuneilta uudisasukkailta vaadittiin neuvokkuutta ja tarmoa. Älykkyydestä kielii sekin, että sinne asettuneet suomalaiset (kun se vuoden 1673 jälkeen tuli lailliseksi) saivat vapautuksen sotapalveluksesta ja 15-20 vuoden verovapauden.
Quote from: Jaska on 14.02.2019, 17:04:15
Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.
Pysytään täsmällisessä terminologiassa: Geneettinen #pullonkaula tarkoittaa menneisyydessä ollutta tilannetta, jossa jokin populaatio kokee hyvin merkittävän tuhon, jossa 1) harvinaisimmat geenit katoavat, 2) yleisimmät t. sattumanvaraisesti valikoituneet geenit jäävät katastrofin jälkeiseen väestöön.
Jos sama harvennus ei kohdistu viereiseen saman-alkuperäiseen asutukseen, ilmaantuu pullokaula-ilmiön seurauksena eroavaisuus kahden väestön välille: Toinen on yhä geneettisesti kirjavampi, toinen on yksipuolistunut. Näin voi ilmaantua geneettinen alueellinen ero, vaikka mistään ei olisi tullut uusia geenejä kumpaankaan väestöön. Tällä tavoittelen esm. Koillismaan ja läntisemmän Suomen erolle selitystä.
Eräs käytännön esimerkki on Irlannin ja Skotlannin Atlantin-puoleisilla saarilla: MtDNA:n linjoja on paljon, YDNA:n vähimmillään yhtä tyyppiä. Tämä selittyy miesten harjoittamalla kalastuksella avomerellä soutuveneillä. Yksi myrsky väärään aikaan per 100v, niin kuvattu tilanne on valmis.
Itä-Suomi Laatokalta Pohjois-Pohjanmaalle on kokenut historiallisella ajalla useita hyvin perusteellisia väestönhävityksiä. Alueen talonpoikais-asutus ilmaantui myös aikoinaan nopeasti Savon suunnasta, ja alussa yksi suku saattoi asuttaa kokonaisen pitäjän kaikki parhaat paikat. Geneettinen kapeus saattoi tulla osin jo ensimmäisten talonpoikien mukana, -tultiin suvuittain kaskenpolttajien tapaan, mutta historiankirjoihin merkityt väestötuhot eivät ole voineet olla jättämättä jälkiä myös geenivalikoimaan.
Quote from: Pekka Kemppainen on 14.02.2019, 17:37:58
Quote from: Jaska on 14.02.2019, 17:04:15
Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.
Pysytään täsmällisessä terminologiassa: Geneettinen #pullonkaula tarkoittaa menneisyydessä ollutta tilannetta, jossa jokin populaatio kokee hyvin merkittävän tuhon, jossa 1) harvinaisimmat geenit katoavat, 2) yleisimmät t. sattumanvaraisesti valikoituneet geenit jäävät katastrofin jälkeiseen väestöön.
Jos sama harvennus ei kohdistu viereiseen saman-alkuperäiseen asutukseen, ilmaantuu pullokaula-ilmiön seurauksena eroavaisuus kahden väestön välille: Toinen on yhä geneettisesti kirjavampi, toinen on yksipuolistunut. Näin voi ilmaantua geneettinen alueellinen ero, vaikka mistään ei olisi tullut uusia geenejä kumpaankaan väestöön. Tällä tavoittelen esm. Koillismaan ja läntisemmän Suomen erolle selitystä.
Olet oikeassa. Korjaan täten vastaustani:
"Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Kuusamon kohdalla kyse olisi pikemminkin perustajavaikutuksesta kuin pullonkaulasta: alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule."
Quote from: HDRisto on 14.02.2019, 09:50:05
Jotenkin vaikuttaa samanlaiselta kuin kotona Afrikassa. Ei huomista, ainoastaan menneisyys ja tämä päivä, eikä varsinaista tarvetta älykkyydelle.
Mitä enemmän Suomi kurjistuu, sitä useammalla ihmisellä ei ole enää ns. huomisessa mitään tavoiteltavaa.
Hymyile nyt, sillä huominen on luultavimmin huonompi kuin tämä päivä.
Palataanpas takaisin aiheeseen nyt kun on nukuttu.
Quote from: Jaska on 14.02.2019, 17:04:15
Pullonkaulahan ei liity poismuuttoon vaan sisäänmuuttoon. Pullonkaula syntyy, jos alue jää geneettisesti eristyksiin, eli uutta verta ei tule.
Kuusamo on tunnettu isolaatti eli eristynyt (osa)väestö, jossa samat geenit ovat kiertäneet. Aluehan päätyi Ruotsille vasta 1595, ja siitä meni melkein sata vuotta, ennen kuin harvalukuisten metsäsaamelaisten alueelle asettui suomalaisia uudisasukkaita. Näiden kahden väestöryhmän sekoituksesta syntyivät kuusamolaiset, mutta suomalainen perimäosuus ilmeisesti on suurempi.
Millähän tavalla voidaan osoittaa, että kyseessä on erityinen geneettinen pullonkaula, jos koko alueella syntyneen väestön genotyyppiä ei ole määritetty, ja verrattu muihin alueisiin? Uutisointihan koskee 440 potilasta, jotka ovat jo todettu lähtökohtaisesti kehityshäiriöisiksi. Epäilen jutun olevan aika pitkälti toimittelijan omaa tulkintaa, jolla ei paljoa ole tekemistä sen kanssa, mitä on oikeasti tutkittu.
Quote
Quote from: ÄmTeeAa
Vähemmän yllättäen linkkiä tutkimukseen itseensä ei löydy artikkelista. Muistutan, että humanististen tieteiden tutkimustulosten toistettavuus on alle 50 %:a. Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä suunnalta tuleva tutkimustulos on todennäköisemmin väärä, kuin oikea havainto.
Tämä kuulostaa legendalta. Olisiko tieteellistä lähdettä?
Tämän on ihan yleistietoa. Löytyy enemmän tietoa hakusanoilla "reproducibility crisis". Ongelmia on erityisesti taloustieteiden, yhteiskuntatieteiden sekä lääketieteen tutkimuksissa.
Levinnyt jo parhaimpiin julkaisuihin (https://www.sciencealert.com/replication-results-reproducibility-crisis-science-nature-journals). Tässä yksi hyvin tunnettu projekti aihealueelta (https://osf.io/8cd4r/), tilanne on nyt 14/28. Tämä ei ole minkäänlainen yllätys niille korkeakoulutetuille, jotka tekevät hommansa teollisuudessa ja tuotekehityksessä.
Jokainen voi kysyä itseltään, että mikä on viimeisin ajankohta, jolloin koet saaneesi oikeasti jotain hyötyä tieteellisen julkaisun lukemisesta, ja milloin kyseinen julkaisu on julkaistu? Omalta osaltani edellisessä työpaikassa tilanne oli sellainen, että eipä hyödyllisiä julkaisuja juuri ollut. Hyödyllisimmät julkaisut olivat itseasiassa patentteja, eivät yliopistopapereita. Nykyisessä työpaikassa viime vuonna, mutta kyseessä oli parin silmään liittyvän perusasian selvittäminen, jotka ovat julkaistu jo 1970-luvulla. Nykypäivän julkaisut sen sijaan ovat ihan karmeita, sillä pihvi on pilkottu useampiin papereihin. Siitä voimme kiittää julkaisujen määrän mittareita!
Lääketieteen toistettavuusongelmat ovat erilaisia kuin talous- ja yhteiskuntatieteiden. Lääketieteen puolella heitetään ne huonot tutkimukset roskiin, ja julkaistaan vain ne, jotka ovat antavat positiivisen tuloksen. Hyvä esimerkki tällaisesta on vaikkapa Pohjois-Karjala projekti, jonka tuloksina muutettiin koko kansan ruokavaliota. Tarkemmassa syynissä tutkimuksesta käy ilmi, että ruokavalion muuttaminen auttaa pääasiallisesti niitä, joilla on perinnöllinen herkkyys sydänkohtauksiin (joka oli muutama prosentti koko otoksesta). Siitä vaan tutkimustulokset kuitenkin yleistettiin koskemaan koko maata ja koko sakkia. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kuolleisuus on projektin jälkeen laskenut Suomessa, mutta se on laskenut samalla tavalla myös Kanadassa, jossa tarkoituksellista ruokavaliomuutosta ei ole tehty.
Heräsin itse ongelmaan käytyäni kuuntelemassa humanististen tieteiden konferenssissä, jossa käytetiin aihealueeni teknisiä vermeitä kohteen käyttäytymisen mittaamiseen. Tajusin aika nopeasti esityksiä kuunneltuani, että nämä eivät todellakaan tiedä mitään esimerkiksi näytteistyksen Nyqvistin taajuuksista, eikä heillä ole mitään käsitystä mittalaitteiden todellisista tarkkuuksista. Kaikki esitykset, mitä näiltä kahdelta päivältä kuulin, yksikään niistä ei kestäisi tarkempaa kriittistä tarkastelua. Se ei kuitenkaan estä julkistamasta totuutena asioita, kuten vaikkapa "
pupillin koko kasvaa, kun ympärillä on ihmisiä enemmän". Kyseltyäni, että mitenkähän paljon se mahtaa kasvaa, vastaus oli että 5 - 10 mikrometriä, ja kuulemma havaittu jo 80-luvulla sen aikaisella tekniikalla... Joopa joo, eikä ketään ole kiinnostanut toistaa asiaa tarkemmin.
Ongelmaan on pyritty puuttumaan jo ainakin 70-luvulta lähtien "kovien tieteiden" puolelta, meteliä siitä piti esimerkiksi Richard Feynmann Caltechin puheessaan (http://calteches.library.caltech.edu/51/2/CargoCult.htm). Viidessäkymmenessä vuodessa
mikään ei kuitenkaan ole muuttunut, ja sen seurauksia näemme nykyään joka paikassa. Siksi olen sitä mieltä, että tutkimusaloja on pakko ajaa alas, sillä mitään muuta korjausmenetelmää ei enää ole. Virheellinen "tieteellinen" käytäntö on hyödyttänyt niin monia niin pitkän aikaa, että ongelmat ovat ihan systeemitasolla professoreissa sekä vertaisarvoinnissa. Mitään konstia parantaa tilannetta ei siksi ole, kuin pistää ongelma-alueiden tutkimusrahoitus jäihin, ja alottaa alusta uudella porukalla.
Quote from: Chiaroscuro on 13.02.2019, 22:38:29
Quote from: ÄmTeeAa on 13.02.2019, 22:24:23
Kiitoksia linkistä tutkimukseen. Kyllä, lääketieteen puolen hemmohan se siellä. Saas vaan nähdä onko tilastolliset menetelmät kuinka hyvin hallussa.
Mitä tulee näihin kuuluisiin pohjoissuomalaisiin, niin ensimmäisenä tulee mieleen Esko Valtaoja. Oli samalla luokalla Pelkosenniemellä lähisukulaiseni kanssa, menee hieman ylemmäs Koillismaasta tosin. Samasta pitäjästä on muuten myös Antti Hulkko, joka myös Andy McCoynä tunnetaan. Kirjailija Kalle Päätalo on Koillismaalta. Ilmari Kiantoa ei lasketa, vaikka viettikin paljon aikaa Suomussalmella, hän syntyi nimittäin Pohjois-Pohjanmaalla.
Rovaniemellä (menee Koillismaan pohjoispuolelle) majailee Tomi Putaansuu, joka voitti ensimmäisenä suomalaisena euroviisut. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg on Suomussalmelta
kotoisin. Suomussalmi on Koillismaan ja Kainuun rajalla.
Nämä näin nopeasti siis.
Ja ketkä näistä ovat mielestäsi kansallisesti merkittäviä henkilöitä?
Hieman ihmettelen kysymystä. Tuossa on mukaan laskettu viisi nimeä. Kolme niistä ovat avaruustähtitieteen professori ja Tieto-Finlandia -palkittu
Esko Valtaoja, Pro Finlandia- , Väinö Linnan Palkinto- ja Suomi-palkittu kansalliskirjailijamme
Kalle Päätalo ja Suomen tasavallan ensimmäinen
presidentti K.J. Ståhlberg.
Lisää enemmän tai vähemmän merkittäviä pohjoisen henkilöitä voi katsella vaikka tuolta:
https://www.lapinkansa.fi/lappi/kuka-heista-on-vuosisadan-lappilainen-vai-onko-kukaan-aanesta-lapin-kansan-vuosisadan-suurimmassa-verkkoaanestyksessa-200507995/
QuoteKuka heistä on Vuosisadan lappilainen, vai onko kukaan? Äänestä Lapin Kansan vuosisadan suurimmassa verkkoäänestyksessä!
Kuka on sinun mielestäsi henkilö, joka on vaikuttanut eniten Lapin kehitykseen viimeisen sadan vuoden aikana? Kuka on vaikuttanut eniten siihen, millaiseksi kotimaakuntamme on kehittynyt, siihen millainen Lappi nykyään on? Esittelemme 99 ihmistä eri elämänaloilta, eri aikakausilta ja eri puolilta Lappia. Kuka sinun mielestäsi on Vuosisadan lappilainen?
Katso tästä esittelyt:
Kirjallisuus
1. Timo K. Mukka (1944-1973). Lyhyt mutta väkevä ura jätti pysyvät jäljet suomalaiseen kirjallisuuteen. Pellolaissyntyinen kirjailija on myöhemmin löydetty myös kuvataiteilijana.
2. Mirjam Kälkäjä (1939-). Torniolaisen kulttuurielämän keskeinen toimija, jonka kirjallisessa tuotannossa näkyy vahvana henkilökohtainen historia Petsamon evakkona.
3. Annikki Kariniemi (1913-1984). Värikäs ja tuottelias kirjailija, jonka tuotanto puhuttaa edelleen. Muistetaan myös miehistään ja lapinlakistaan.
4. A.E. Järvinen (1891-1963). Aikansa tunnetuin suomalainen eräkirjailija, jonka kädenjälki näkyy yhä myös maalaustaiteessa ja Lapin metsissä. Vastakohtien mies, joka oli yhtä aikaa luonnonsuojelija ja kovan linjan metsänhakkaaja.
5. Kerttu Vuolab (1951-). Palkittu saamelainen kirjailija, kuvittaja ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja. Kääntänyt pohjoissaameksi mm. Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssin.
6. Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001). Maailman tunnetuimpia saamelaistaiteilijoita ja saamelaiskulttuurin edistäjiä. Tunnetaan erityisesti joiuistaan ja runoistaan. Hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991 teoksestaan Beaivi, áhčážan (suom. Aurinko, isäni).
7. Jari Tervo (s.1959). Yksi tunnetuimmista ja luetuimmista nykykirjailijoista, jonka lakoninen huumori nauratti suomalaisia tv:n Uutisvuodossa. Rovaniemen ja Korkalovaaran suuri poika.
8. Arto Paasilinna (1942-). Paasilinnan kirjailijaveljessarjan humoristi. Tuottelias veijaritarinoiden kirjoittaja, jonka kirjat ovat niittäneet mainetta Ranskaa myöten.
9. Erno Paasilinna (1935-2000). Petsamossa syntynyt ja Tervolassa varttunut kirjailija, toisinajattelija ja yhteiskuntakriitikko, joka ei kumarrellut kuvia. Ei syntynyt kirjailijaksi, vaan eli elämän, joka teki hänestä sellaisen.
10. Maria Peura (1970-). Pellolaislähtöisen kirjailijan esikoisteos On rakkautes ääretön nosti vaikean aiheen, insestin ja pedofilian, esiin. Teos oli myös Finlandia- palkintoehdokkaana vuonna 2001.
11. Arvo Ruonaniemi (1912-2014). Tiera, toimittaja, kirjailija vielä 100-vuotiaana, Petsamon veteraani.
12. Rosa Liksom (s. 1958). Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija, joka syntyi Ylitorniolla Anni Ylävaarana. Moniulotteinen taiteilijahahmo, jonka tuotannossa näkyy lappilainen tausta.
13. Kirsti Paltto (1947-). Suomensaamelaisen kirjallisuuden edelläkävijä, jonka tunnetuin teos Voijaa minun poroni oli Finlandia-ehdokas 1986. Yhteiskunnallinen ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja.
14. Yrjö Kokko (1903-1977) Tunturi-Lapissa vaikuttanut eläinlääkäri ja kirjailija, joka teki uupumatonta suojelutyötä laulujoutsenen puolesta. Muistetaan myös Pessistä ja Illusiasta.
15. Samuli Paulaharju (1875-1944). Oululainen kansakoulunopettaja ja kansanperinteen kerääjä, joka käveli ja tallensi Lapin katoavan maailman kirjoihinsa.
16. Pekka Jaatinen (1966-). Avannut suurelle yleisölle Lapin sodan tapahtumia viisiosaisella romaanisarjallaan. Jaatisen vankka pohjatyö on tehnyt hänestä Lapin sodan tuntijan, jonka tietoja on käytetty hyväksi myös muissa projekteissa.
(...)
(Päätalo ei ole kirjailijalistalla siksi, että ei ole lappilainen, vaan Koillismaalta)
Lista jatkuu kategorioina tiede, taiteilijat, näyttelijät ja elokuvantekijät, muusikot, poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, maanpuolustus, liikunta ja urheilu, talouselämä ja muut suuret persoonallisuudet.
Tunnettuja rovaniemeläisiä on listattu tuossa:
Luettelo tunnetuista rovaniemeläisistä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_rovaniemel%C3%A4isist%C3%A4)
Ja jos Oulukin laskettiin Pohjois-Suomeen, niin se lista vasta pitkä onkin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_oululaisista
edit linkin korjaus