HS kertoo 10.2.2019 seuraavaa:
QuoteKolmekymppiset suomensomalialaiset perustivat yrityksen levottomaan Somaliaan – koneiden saaminen satamasta kesti kolme kuukautta, ja turvamiehiä oli pakko palkata
Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa yhteistyö Somaliassa, jossa korruptio ja terrorismi ovat edelleen arkea.
Alku ei ollut helppo. Vasta perustetun yrityksen satojentuhansien eurojen maansiirtokoneet ja muu kalusto juuttuivat Mogadishun satamaan kolmeksi kuukaudeksi.
Kolmekymppiset helsinkiläiset Ahmed Ibrahim ja Xiish Abdi saivat ensimmäisen oppitunnin siitä, millaista on toimia yrittäjänä sisällissodan ja terrorismin repimässä Somaliassa, jossa hallinto on heikko ja korruptio rehottaa.
Molemmilla on vuosien kokemus yritystoiminnasta Suomessa, mutta Somaliassa kaikki on toisin. Yrittäjä joutuu ratkomaan monenlaisia pulmia.
"Joka asiaan pitää hakea lupa. Yhteen asiaan voi joutua hakemaan lupia kymmenestä eri paikasta, kun Suomessa olisi yksi toimisto ja yksi lupa. Ja kaikki maksaa", Ibrahim sanoo.
Yksi ratkaistavista asioista on turvallisuus. Esimerkiksi Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Somaliaan. Viimeksi maanantaina pääkaupunki Mogadishussa kuoli yli kymmenen ihmistä autopommi-iskussa.
...
Ibrahimilla on Suomessa edelleen taksiyritys sekä tulkkaus- ja käännöspalveluita tarjoava yritys.
Viime vuonna Ibrahim ja Abdi perustivat PSG Afrika -nimisen yrityksen, sijoittivat 700 000 euroa kalustoon ja muuttivat syyskuussa Helsingistä Mogadishuun.
He olivat todenneet, että Somaliassa on pulaa puhtaasta vedestä, sähköstä ja työpaikoista. PSG Afrika tuottaa somalialaisille niitä kaikkia: se rakentaa porakaivoja ja aurinkoenergiaratkaisuja sekä työllistää jo 32 paikallista.
Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan liiketoiminnasta.
Kun Helsingissä hytistään pakkasissa ja lumipyryssä, Mogadishussa on yli 30 astetta lämmintä. Se on Suomen säihin tottuneelle vähän liikaa, Ibrahim sanoo.
...
Ibrahim ja Abdi eivät ole saaneet PSG Afrikalle yhteiskunnan tukea. Moni yrittäjä tarvitsee kuitenkin sellaista uskaltautuakseen hauraaseen ja hankalaan maahan.
Vaikeista olosuhteista huolimatta muillakin suomalaisyrityksillä olisi kiinnostusta yritystoimintaan Somaliassa. Se kävi ilmi, kun ulkoministeriön rahoittama kumppanuusohjelma Finnpartnership toteutti viime vuonna pilottiprojektin Somaliassa.
Tarkoitus oli löytää suomalaisyrityksille kumppaneita jostain hauraasta maasta, ja kohdemaaksi valikoitui Somalia. Yksi syy oli aktiivinen suomensomalialaisten yhteisö, johon kuuluu paljon yrittäjiä, kertoo Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala.
"Somalialaiset tuntuvat olevan hyviä kauppamiehiä. He asuvat ympäri Afrikkaa, ja heillä on hyviä kontakteja ympäri maailmankin."
Finnpartnership rahoitti yritysten alkuvaiheen selvitystyötä ja etsi Somaliasta kumppaniyrityksiä. Tavoitteena oli kahdeksan suomalaisyritystä, mutta tukea hakeneita yrityksiä oli lopulta kuusitoista.
Joukossa oli Nevalan mukaan suuria ja pieniä yrityksiä, joiden alat vaihtelevat energiasta terveyteen, turvallisuuteen, digitaalisuuteen ja logistiikkaan. Osa yrityksistä on kantasuomalaisten ja osa suomensomalialaisten omistuksessa.
Monella yrityksellä oli jo ennestään toimintaa jossain toisessa Afrikan maassa...
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005996177.html
Mikäs tämä Finnparthership oikein on?
Sinne vain somalit Somaliaa rakentamaan ilman muuta. Toivottavasti mitään epämääräistä ei paljastu.
Wait, what?
Quote"Joka asiaan pitää hakea lupa. Yhteen asiaan voi joutua hakemaan lupia kymmenestä eri paikasta, kun Suomessa olisi yksi toimisto ja yksi lupa. Ja kaikki maksaa", Ibrahim sanoo.
Suomessa siis ei tarvitse hakea lupaa joka asiaan, luvat eivät ole maksullisia ja myöntäviä instansseja ei ole useita? En epäile, etteikö homma toimisi Suomessa paremmin kuin Somaliassa, mutta vähän silti särähtää korvaan.
Minusta on ihan hyvä että nämä meidän diasporasomalimme koettavat jotain tehdä rakkaan synnyinmaansa hyväksi.
Ikävä kyllä - sharia, al-shabaab, somaliklaanit, somalit, somalialaiset, somalikulttuuri ja kaikki muu somaliaan liittyvä sotii hyviä aikeitaan vastaan.
Mutta toisaalta - moniosaaminen, sovittelija- ja yrittämiskulttuuri sekä yhteisöllisyys!
Silti: kannustan oikeasti näitä rohkeita uskalikkoja, puhdas vesi on tärkeimpiä, ellei tärkein, ihmiselle.
QuoteIbrahimilla on Suomessa edelleen taksiyritys sekä tulkkaus- ja käännöspalveluita tarjoava yritys.
Tämäkin juttu on oikeastaan kehitysapua, sillä tyypin "omat rahat" on veronmaksajien rahaa, mamut teeskentelevät kielitaidotonta ja sukulaismies palkataan tulkiksi virastoon. Taksifirma tietty voi ollakin "oikeaa" bisnestä, en tiedä.
Mutta toivotan kuitenkin ihan onnea kotimaansa kehittämiseen, toivottavasti onnistuu. Se olisi ihan kaikkien kannalta oikein hyvä asia.
QuoteIbrahim ja Abdi eivät ole saaneet PSG Afrikalle yhteiskunnan tukea.
Mutta 700 000 euroa ei tullut omasta taskusta vaan se tuli Finnpartnershipilta, jonka toiminnan rahoittaa Finnfund, jonka toiminnan rahoittaa ulkoministeriö, jonka toiminnan rahoittaa yhteiskunta. Tuskin yksityinen taho lainaisi rahaa taksikuskille, joka päättää ryhtyä energiayrittäjäksi Somaliassa.
Hienoa tietysti jos projekti onnistuisi, mutta yllätys tuskin on valtaisa jos yhteiskunnan antamat 700 000 euroa katoaa pysyvästi ja samoin Ibrahim ja Abdi, jos toimintaa aletaan tutkia tarkemmin.
Quote from: newspeak on 10.02.2019, 22:03:25
Sinne vain somalit Somaliaa rakentamaan ilman muuta. Toivottavasti mitään epämääräistä ei paljastu.
Jos vetoa olisi pakko lyödä, niin tämänkaltaiset jutut päätyvät yleensä crash&burn-ketjuun. Vientimyyjiä.. veikkaan kyllä kehitysavulla olevan jotain tekemistä laskutuksen kanssa.
Quote from: Ant.v2 on 10.02.2019, 22:30:32
Hienoa tietysti jos projekti onnistuisi, mutta yllätys tuskin on valtaisa jos yhteiskunnan antamat 700 000 euroa katoaa pysyvästi ja samoin Ibrahim ja Abdi, jos toimintaa aletaan tutkia tarkemmin.
Paljonko olikaan yhden somalin elinkaarikustannus Suomessa? Jos Ibrahim ja Abdi ottavat rahat ja elelevät niiden varassa loppuelämänsä Somalian lämmössä niin voi tulla jopa halvemmaksi?
Somalia on niin sanottu haurasmaa, joten Finnpartnership tuki on 85%. Eiköhän moniosaajat löydä kuitit lopulle 15%:lle ja tee vielä tiliä.
Quote from: Outo olio on 10.02.2019, 22:50:45
Quote from: Ant.v2 on 10.02.2019, 22:30:32
Hienoa tietysti jos projekti onnistuisi, mutta yllätys tuskin on valtaisa jos yhteiskunnan antamat 700 000 euroa katoaa pysyvästi ja samoin Ibrahim ja Abdi, jos toimintaa aletaan tutkia tarkemmin.
Paljonko olikaan yhden somalin elinkaarikustannus Suomessa? Jos Ibrahim ja Abdi ottavat rahat ja elelevät niiden varassa loppuelämänsä Somalian lämmössä niin voi tulla jopa halvemmaksi?
"Me tienataan tällä" on jalostunut muotoon
"tällä vaihtoehdolla me hävitään vähiten". Race to the bottom!
Kun yritys perustetaan Somaliaan, tulee ensimmäisenä mieleen, mikähän vedätys tässä onkaan takana. Hieman veikkailen, että yhteiskunnan pumppaamat 700 000 € katoavat kuin pieru Saharaan.
Aina kun on kyseessä Somalia & Bisnes, herää kysymys: Mikä voisikaan mennä pieleen?
Hyvästi 700k
Tein vähän taustaselvitystä ja johtopäätökseni on, että Ahmed Ibrahim ja Xiish Abdi ovat ihan legit liikemiehiä. Maininta taksi- ja tulkkipalveluista saattoi olla täky, mutta on Ibrahimilla omistusosuutta sellaisistakin. Niissä hän on käsitykseni mukaan johtajana ja muuten hallituksen jäsenenä. Abdin osalta voisi sanoa samansuuntaista. Tämä saattaa selittää myös yhteiskunnan tuen puutteen. Kaksikko (mukana saattaa olla muitakin) on todennäköisesti päättänyt, ettei tarvitse sellaista, eivätkä he näyttäisi tarvitsevankaan ainakaan selvitysteni perusteella.
Hesarista saa herkästi väärän kuvan, mistä on kyse, mutta niinhän aina.
Koska Hesari päätti kertoa Ahmed Ibrahimin yrityshistoriasta tulkkipalveluiden osalta, seuraavassa pieni yritysesittely.
Oulan Tulkkauspalvelut Oy on tulkkauspalveluihin keskittyvä kasvuyritys. Toimitusjohtajana toimii muuan Ahmed Mohamed Ibrahim. Yritys on nimetty Oulan suvun mukaan ja hallituksen puheenjohtajana toimiikin Fabio Oula ja hallitukseen kuuluu myös Zanna Oula. Yritys on perustettu vuonna 2010 ja sen kotipaikkakunnaksi mainitaan Lahti, joka on heidän päätoimipaikkansa. (Ahmed Ibrahim taisi mainita majoittuneensa ensimmäisenä Lahteen, joskin se ei ole tämän esseen päätarkoitus, vaan yritysesittely.)
Vuonna 2014 oli yrityksen liikevaihto yli 350 000 euroa ja voittoakin tuli 58 tuhatta euroa. Tämän jälkeen on liikevaihto nopeasti noussut ja vuonna 2018 se olikin jo yli kaksi miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos koki "invaasion" aikana pienen suvantovaiheen johtuen todennäköisesti yritystoiminnan laajentamisesta, mutta 2018 voittoa kertyikin jo yli 250 000 euroa. Henkilöstö on tuona aikana noussut kahdeksasta 115:sta ja yrityksen verkkosivuilla tulkkien määräksi mainitaan 150 freelancer-tulkkia.
Seuraavassa vilkaisu yrityksen hinnastoon:
QuoteHINNASTO:
Sopimuksen mukaan tai:
ASIOIMISTULKKAUS 55-59,50 €/h + alv. 24%
PUHELINTULKKAUS 51-59 €/h + alv. 24%
Asianajotoimistot /oikeustulkkaukset 55-69 €/h + alv 24%
Ilmoitustulkkaus (sopimuksen mukaan)
...
Peruutukset veloituksetta tulkkausta edeltävänä päivänä klo 12:00 mennessä, tämän jälkeen laskutetaan 100%.
http://www.tulkkauspalvelut.fi/palvelut.html
Linkin takaa voi lisäksi vilkaista yrityksen kielivalikoimaa, joka lienee aikajärjestyksessä tehty. Sivusto ei muutenkaan ole kovin kummoinen, mutta sellainenhan pitää nykyään olla joka firmalla, joten miksipäs ei.
Muut lähteet:
https://www.finder.fi/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stoimisto/Oulan+Tulkkauspalvelut+Oy/Lahti/yhteystiedot/2361398
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/oulan-tulkkauspalvelut-oy/23543921/taloustiedot
Quote from: Finnpartnershipin täti on 10.02.2019, 22:03:25
"Somalialaiset tuntuvat olevan hyviä kauppamiehiä. He asuvat ympäri Afrikkaa, ja heillä on hyviä kontakteja ympäri maailmankin."
Jaahas, siellä taas joku Finnpartnershipin täti kehuu, kuinka loistavia liikemiehiä Afrikansarvi on meille tarjonnut. Voisivatkohan kenties järjestää esim. meille kantisyrittäjille jotain koulutusta, niin että meistäkin tulisi parempia myyntimiehiä maailmalle, eikä Lenitan sun muiden tarvitsisi hävetä meidän osaamattomuuttamme/junttiuttamme/kalpeuttamme/tennissukkaisuuttamme?
Oikeasti, en usko enää yhtään näitä somaliyrittäjät sitä sun tätä-juttuja. Reaalimaailma on osoittanut minkä sortin "yrittäjiä" tuolta päin meille on tullut ja valitettavasti kokonaissaldo on ollut varsin negatiivinen.
Spoilaan sen verran todennäköistä tapahtumien kulkua, että tuossa on taustalla eräitä kohtalaisen menestyksekkäitä suomalaisia yritysmaailmasta.
Kyse ei ole siitä, että joku taksirenki ja sivutoiminen tulkki yks kaks keksii lähteä Somaliaan kaivoja kaivamaan ja pystyttämään aurinkopaneeleita, kuten jo yllä esitelmöin.
Se on tuo Somalia mielenkiintoinen vastakohtien maa. Niin vaarallinen, että sieltä tuleva saa Suomesta turvapaikan eikä ketään voi lähettää takaisin koska siitä seuraa Varma Kuolema (tm).
Mutta samaan aikaan siellä voi käydä lomalle taikka perustaa firman sinne suomalaisten rahoilla.
Quote from: Bienveillant on 11.02.2019, 02:05:09
Jaahas, siellä taas joku Finnpartnershipin täti kehuu, kuinka loistavia liikemiehiä Afrikansarvi on meille tarjonnut. Voisivatkohan kenties järjestää esim. meille kantisyrittäjille jotain koulutusta, niin että meistäkin tulisi parempia myyntimiehiä maailmalle, eikä Lenitan sun muiden tarvitsisi hävetä meidän osaamattomuuttamme/junttiuttamme/kalpeuttamme/tennissukkaisuuttamme?
Itse asiassa tälläistä koulutusta on saatavilla suunnilleen ilmaiseksi ihan suomalaisten firmojen pottunokillekin. Business Finland (FinPro + Tekes) ja jossain määrin Finnpartnershipin kautta.
Quote from: n.n. on 10.02.2019, 22:10:49
Wait, what?
Quote"Joka asiaan pitää hakea lupa. Yhteen asiaan voi joutua hakemaan lupia kymmenestä eri paikasta, kun Suomessa olisi yksi toimisto ja yksi lupa. Ja kaikki maksaa", Ibrahim sanoo.
Suomessa siis ei tarvitse hakea lupaa joka asiaan, luvat eivät ole maksullisia ja myöntäviä instansseja ei ole useita? En epäile, etteikö homma toimisi Suomessa paremmin kuin Somaliassa, mutta vähän silti särähtää korvaan.
Taitaa nuo Finnpartnershipin ns. yritykset olla taas vain yksi keino kerätä veroeurot pois kuleksimasta. Kyllä somalit lukuisine yhdistyksineen Suomessakin sen osaa.
Joku voi tietysti pitää tätä ennakkoluulona mutta valitettavasti on usein käynyt ilmi, että se onkin itse asiassa ennakkotietoa.
Suomensomalialaiset, joita pitää myös heidän niin halutessaan suomalaisiksi kutsuttavan, ovat arvatenkin perustaneet yrityksen Somaliaan geneettisten kantasuomalaisten maksamilla verorahoilla, olenko oikeassa?
En ole ketjua lukenut, otsikon vain, mutta näin veikkaan.
Lapamatosuomalaiset ovat imeneet hyvinvointia vietäväksi todelliseen kotimaahansa, eikö totta?
Vai onko nyt löytynyt poikkeusyksittäistapaus?
Quote from: Emo on 11.02.2019, 10:13:56
Suomensomalialaiset, joita pitää myös heidän niin halutessaan suomalaisiksi kutsuttavan, ovat arvatenkin perustaneet yrityksen Somaliaan geneettisten kantasuomalaisten maksamilla verorahoilla, olenko oikeassa?
En ole ketjua lukenut, otsikon vain, mutta näin veikkaan.
Lapamatosuomalaiset ovat imeneet hyvinvointia vietäväksi todelliseen kotimaahansa, eikö totta?
Vai onko nyt löytynyt poikkeusyksittäistapaus?
Aasinsiltaa pitkin tuossa tosiaan päästiin näppärästi yritystukien ihmeelliseen maailmaan.
QuoteFinnpartnership rahoitti yritysten alkuvaiheen selvitystyötä ja etsi Somaliasta kumppaniyrityksiä. Tavoitteena oli kahdeksan suomalaisyritystä, mutta tukea hakeneita yrityksiä oli lopulta kuusitoista.
Joukossa oli Nevalan mukaan suuria ja pieniä yrityksiä, joiden alat vaihtelevat energiasta terveyteen, turvallisuuteen, digitaalisuuteen ja logistiikkaan. Osa yrityksistä on kantasuomalaisten ja osa suomensomalialaisten omistuksessa.
Tuossa ei kerrota, mitä nuo tukea hakeneet kuusitoista yritystä olivat ja mitkä lopulta saivat tukea.
Jako kantasuomalaisten ja somaleiden omistamiin yrityksiin on erikoinen ainakin sikäli, että omistajien joukossa voi olla molempia.
Ohops, seuraava olennaiselta vaikuttanut osa jäi aloituksen uutisesta lainauksen ulkopuolelle:
QuoteTositoimiin päästiin lopulta tammikuun alussa. Ibrahimin mukaan lainarahaa ja omia säästöjä on investoitu tähän mennessä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset kaivot ovat jo valmistuneet Mogadishuun ja muihin kaupunkeihin, ja neuvottelut ovat kesken noin kymmenestä kaivosta, Ibrahim kertoo.
Mahdollisia asiakkaita ovat esimerkiksi kansainväliset järjestöt, Maailmanpankki ja kylien asukkaat yhteisrahoituksella.
Lieksan somaliperheyhdistys, jonka jäseniä yrittäjätkin ovat, aikoo hankkia rahoituksen kahden porakaivon rakentamiseen Hiiraanin maakuntaan. Mukana hankkeessa ovat koulu Beledweynen kaupungista ja Lieksan keskuskoulun kahdeksas luokka, kertoo Anja Sarasoja yhdistyksestä.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005996177.html
Kasiluokkalaiset pelastaa!
Quote from: newspeak on 11.02.2019, 16:11:40
Jako kantasuomalaisten ja somaleiden omistamiin yrityksiin on erikoinen ainakin sikäli, että omistajien joukossa voi olla molempia.
Finnpartnershipissa tuen saamiseen tarvitaan "suomalaista" yhteistyökumppania tai osakasta. Toki omat ss-miehemme (suomen somalit) käyvät :facepalm: suomalaisista.
QuoteLieksan somaliperheyhdistys, jonka jäseniä yrittäjätkin ovat, aikoo hankkia rahoituksen kahden porakaivon rakentamiseen Hiiraanin maakuntaan
Ihan kiva. Se vaan, että porakaivo tarvitsee valkoisen miehen toimiakseen. Jos porakaivon jättää somaleiden haltuun, se luultavimmin kestää max. puoli vuotta. Ja tämän voi sanoa koskevan kaikkia afrikan kansoja.
Kuinka moni valkoinen mies sitten haluaa toimia porakaivovartijana ja -huoltajana afrikkalaisissa pikkukylissä?
Ihan turhaa touhua. Ostaisivat koko rahalla menolippuja Somaliaan.
Finnpartnershipin sivuilta Lieksaan liittyen:
QuoteVoivatko oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt hakea tukea?
Oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia liikekumppanuustukihankkeissa 1.) itsenäisenä hakijana tai 2.) tukitoimintohankkeen toteuttajana.
1. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos toimii varsinaisena hakijana, tulee hankkeessa mm. toteutua liikekumppanuustuen ehtojen mukainen pitkäaikainen etabloitumistavoite kohdemaassa ja hankkeen tulee tähdätä pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön. Tässä tapauksessa kansalaisjärjestön/oppilaitoksen hanke ei eroa tavanomaisesta, esimerkiksi yrityksen toteuttamasta, liikekumppanuustukihankkeesta.
2. Tukitoiminto voi olla järjestön tai oppilaitoksen suorittama hanke, jossa järjestö tai oppilaitos ei itse tavoittele voittoa tuottavaa liiketoimintaa kohdemaassa. Tukitoimintohankkeen tulisi suoraan liittyä johonkin yrityshankkeeseen (tukea tätä) kapasitoimalla kohdemaan resursseja yleisesti esimerkiksi kouluttamalla laajempaa henkilöstöryhmää tai järjestämällä toimialaan liittyviä workshoppeja tms. Tukitoiminnossa ei voi kehittää varsinaista tuotetta esimerkiksi tuottamalla siihen sisältöä. Jos tukitoiminnossa kehitetään tuotetta yhdessä toisen hakijan kanssa ja tähdätään myös omaan liiketoimintaan kohdemaassa, hanketta ei voida katsoa tukitoiminnoksi. Tukitoimintohankkeissa tukiprosentti on aina 85 %. Tukitoimintohankkeella tulee olla nimetty yrityskumppani/-kumppaneita, jotka hakevat samaan aikaan liikekumppanuustukea.
Kansalaisjärjestö/oppilaitos voi myös toimia asiantuntijana tai konsulttina yritykselle, jolloin kansalaisjärjestön/ oppilaitoksen työhön liittyvät kustannukset tulee olla budjetoituna yrityksen hankebudjettiin. Jos kansalaisjärjestön/oppilaitoksen toiminta siis palvelee suoraan ja pelkästään yrityshanketta, esim. tehdään koulutusta suoraan yritykselle, on kyse konsultoinnista.
https://finnpartnership.fi/fi/liikekumppanuustuki/faq/
Finnpartnershipin liikekumppanuustuen määrä on Somalian kaltaisissa maissa aina 85 % kokonaiskustannuksista riippumatta hakijaosapuolen luonteesta (yritykset/muut).
Quote from: newspeak on 11.02.2019, 18:32:58
Finnpartnershipin liikekumppanuustuen määrä on Somalian kaltaisissa maissa aina 85 % kokonaiskustannuksista riippumatta hakijaosapuolen luonteesta (yritykset/muut).
Taitaa olla viisi muuta maata somalian lisäksi,joihin näin kovlla prossalla saa tukea. Toi muut tarkoittaa NGOt, kirkot tms. höpsisset. Yksityishenkilö ei voi saada.
Menee jo Lieksa-ketjun alueelle, mutta tälle vuodelle on Lieksan somali perheyhdistys Ry saavut STEA-rahoitusta 117 000 €. Käyttökohde on:
QuoteMaahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan (koulutus, ohjaus- ja neuvonta, infotilaisuudet, ryhmätoiminnat) (Verneri 2018-2020)
http://avustukset.stea.fi/organisation/447
Toiminnan laajentaminen porakaivoihin Somaliassa ja rahoituksen hakeminen niihin on tietenkin luonnollinen osa toiminnan kehittämistä.
Finnpartnershipin sivulla on hiukan laajemmin tietoa näistä heidän Somalia-hankkeista. Mogadishussa on käynyt tammikuussa iso kööri porukkaa Suomesta kokoustamassa. Periaatteessa ihan fiksun kuuloista hommaa, mutta itseäni epäilyttää suomalainen hyväuskoinen virkamies jakelemassa rahaa erilaisiin hankkeisiin. Liikekumppanuustuen saajana on jokin suomalainen yritys, joten rahat eivät mene ihan suoraan paikallisten heimopäälliköiden taskuihin.
Artikkelissa on tietoa joistain muistakin kuin HS:n esittelemästä hankkeesta. Liian pitkä tähän kokonaan laitettavaksi. Paljon kuvia.
https://finnpartnership.fi/fi/suomalaisyritykset-karkijoukoissa-rakentamassa-yhteistyota-somaliaan/ (30.1.2019)
QuoteSuomalaisyritykset kärkijoukoissa rakentamassa yhteistyötä Somaliaan
Tammikuun 22.-23. päivä Somalian Mogadishussa suuri joukko suomalaisia ja somalialaisia yrityksiä sekä Somalian hallituksen jäseniä ja muita avaintoimijoita kokoontui pohtimaan yritysten roolia ja mahdollisuuksia olla mukana luomassa kestävää kehitystä ja hyvinvointia liiketoiminnan avulla.
Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi kaikkiaan 90 osallistujaa Suomesta ja Somaliasta. Suomesta tapahtumaan osallistui 31 henkilön delegaatio, johon kuului 12 yrityksen edustajia, sekä Finnpartnershipin, Finnfundin, Business Finlandin, VTT:n ja Nairobin Suomen suurlähetystön sekä Finnish-Somali Business Councilin edustajia. Suomalaisdelegaatio oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista suurista yritysdelegaatioista Mogadishussa, ja Pohjoismaista ensimmäinen. Somalian puolelta tilaisuuteen osallistui kauppa- ja teollisuusministeriö, suunnittelu-, investointi- ja taloudellisen kehityksen ministeriö, energia- ja vesiministeriö, kauppakamareita sekä kolmisenkymmentä paikallista yritystä. Tapahtumaan olivat lähettäneet edustajiaan myös Maailmanpankki, Afrikan kehityspankki, Islamic Development Bank ja UNIDO. Yhteisenä tavoitteena oli löytää mahdollisuuksia yritysyhteistyölle sekä kartoittaa niitä ongelmia ja haasteita, joita yritysyhteistyö mahdollisesti kohtaa esimerkiksi rahoituksen ja regulaation puutteiden suhteen ja löytää tähän mahdollisia ratkaisumalleja. Maailmanpankki ja muut suuret rahoittajat toimivat tärkeänä kumppanina Somalian hallinnolle terveen yrityskulttuurin ja läpinäkyvän toimintaympäristön rakentamisessa.
[..]
Seuraavasta löytyy Finnpartnershipin toimintaraportteja, joissa mm. taloustietoja, listoja tukea saaneista yrityksistä ym.
https://finnpartnership.fi/fi/finnpartnership/julkaisut/. 2018 raporttia ei tietenkään vielä ole.
Hieno juttu, että yhteiskunnan tukea ei tarvita tämänkaltaisissa hankkeissa.
QuoteSuomesta tapahtumaan osallistui 31 henkilön delegaatio, johon kuului 12 yrityksen edustajia, sekä Finnpartnershipin, Finnfundin, Business Finlandin, VTT:n ja Nairobin Suomen suurlähetystön sekä Finnish-Somali Business Councilin edustajia. Suomalaisdelegaatio oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista suurista yritysdelegaatioista Mogadishussa, ja Pohjoismaista ensimmäinen. Somalian puolelta tilaisuuteen osallistui kauppa- ja teollisuusministeriö, suunnittelu-, investointi- ja taloudellisen kehityksen ministeriö, energia- ja vesiministeriö, kauppakamareita sekä kolmisenkymmentä paikallista yritystä. Tapahtumaan olivat lähettäneet edustajiaan myös Maailmanpankki, Afrikan kehityspankki, Islamic Development Bank ja UNIDO. Yhteisenä tavoitteena oli löytää mahdollisuuksia yritysyhteistyölle sekä kartoittaa niitä ongelmia ja haasteita, joita yritysyhteistyö mahdollisesti kohtaa esimerkiksi rahoituksen ja regulaation puutteiden suhteen ja löytää tähän mahdollisia ratkaisumalleja. Maailmanpankki ja muut suuret rahoittajat toimivat tärkeänä kumppanina Somalian hallinnolle terveen yrityskulttuurin ja läpinäkyvän toimintaympäristön rakentamisessa.
Peukut kuitenkin kasiluokkalaisille lapsenuskosta. Vanhemmat myyvät toisilleen vessapaperia, että saadaan suomensomaleiden business pyörimään.
Hyvä.
Toivottavasti Suomen kaikki 20 000 somalia perustavat yrityksen Somaliassa, niin kaikki voittavat.
Toivon myös samaa afgaaneille, arabeille, kurdeille, pakeille jne. Manneille voidaan keksiä joku oma maa, jossa voivat myös perustaa yrityksiä.
Suomalaisten verovarojen kaatamista Somaliaan tämäkin firma on, mutta luullakseni kuitenkin järkevämpää toimintaa kuin kehitysapu. Kaikki gepardihatuille annettava kehitysapu tulisi lopettaa ja muuttaa vastaaviksi yritystuiksi.
Minua kiinnostaa vain se että siirtyvätkö "suomensomalialaiset" pysyvästi yrityksensä mukana Somaliaan? Toivottavasti. Somaliyhteisöjen kontribuutio länsimaisille yhteiskunnille on täysi nolla. Pelkkä kallis, turha ja eksoottinen taakka veronmaksajille.
QuoteSomalialaiset tuntuvat olevan hyviä kauppamiehiä. He asuvat ympäri Afrikkaa, ja heillä on hyviä kontakteja ympäri maailmankin."
Sainpas kunnon röhönaurut tällekkin aamua.
Quote from: snap on 12.02.2019, 00:36:21
Seuraavasta löytyy Finnpartnershipin toimintaraportteja, joissa mm. taloustietoja, listoja tukea saaneista yrityksistä ym.
https://finnpartnership.fi/fi/finnpartnership/julkaisut/. 2018 raporttia ei tietenkään vielä ole.
Valikoin noista vuoden 2017 raportin ja katsoin mitä siellä sanotaan Somaliasta. Tämä auttaa varmaan parhaiten ymmärtämään myös nykyhetkeä uusimman raportin yhä puuttuessa.
QuoteHauraaksi valtioksi luokiteltuihin sekä usein vaikeiksi toimintaympäristöksi miellettyihin Somaliaan ja Jordaniaan kohdistui kumpaankin kaksi hanketta, joille myönnetty tuki oli selkeästi tuen keskiarvoa korkeampi. Tämä on osin seurausta maiden korkeista tukiprosenteista. Hauraisiin valtioihin kohdistuvien hankkeiden kustannuksia voidaan tukea 85-prosenttisesti tuensaajan koosta riippumatta. Lisäksi Finnpartnership käynnisti yhdessä Suomi-Somalia –seuran kanssa Somalia-työryhmän yrityksille...
Kymmenen suosituimman kohdemaan (ks. kuva 5) joukosta neljä (Tansania, Nepal, Somalia, Uganda) ovat LDC-maita. Vuoden 2016 vähäisen LDC-kohdentumisen jälkeen Finnpartnership kehitti ja tehosti tapojaan ohjata tuen kohdentumista LDC-maihin, joissa kehitysvaikutuksiin tähtääville hankkeille on kenties eniten tarvetta. Tuen kanavoitumista LDC-maihin pyrittiin vuonna 2017 ohjaamaan esimerkiksi markkinoimalla aktiivisesti LDC-maista tulevia MM-aloitteita, järjestämällä Doing Business with Finland -seminaareja LDC-maissa, osallistumalla Suomessa LDC-maita koskeviin tilaisuuksiin sekä aktiivisella yhteistyöllä Team Finland –verkoston kanssa. Osa LDC-maista on myös hauraita valtioita, joiden tukiprosentti on muita kohdemaita korkeampi (85 %). Korkeammalla tukiprosentilla pyritään kannustamaan hankkeiden kohdentumista usein erittäin vaikeiksi toimintaympäristöiksi miellettyihin hauraisiin valtioihin. Vaikka liikekumppanuustuki on kysyntävetoinen instrumentti, indikoi muutos sitä, että Finnpartnershipin LDC-maita koskevilla toimilla on ollut vaikutusta tuen kohdentumiseen. (s.4-5)
https://finnpartnership.fi/wp-content/uploads/2018/05/Toimintaraportti-2017.pdf
Eniten tuetuissa maissa Somalia oli sijalla 7 euromääräisen tuen johdosta (huom! korkea tukiprosentti). Lisäksi 4.10.2017 järjestettiin Somalia-tilaisuus Kirkon Ulkomaanavun toimesta ja siihen osallistui 50 osallistujaa.
Jos joku miettii Kirkon Ulkomaanavun yhteistyötä Finnpartnershipin kanssa niin Kirkon Ulkomaanavun säätiö sai 2017 rahoitusta kahteen projektiin 32 049 € ja 94 661 € eli yhteensä 126 710 euroa. Liikekumppanuustukien kohdemaita ja niissä harjoitettavaa toimintaa ei sen tarkemmin eritelty raportissa.